Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2007 päivätyn komission vihreän kirjan "Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat" (KOM(2007)0161),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2007)0412), joka on edellä mainitun komission vihreän kirjan liitteenä,

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013)(1),

–   ottaa huomioon 19. joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/973/EY Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Ihmiset"(2),

–   ottaa huomioon 24. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle(3);

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0005/2008),

A.   ottaa huomioon, että 23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannatti pyrkimystä luoda eurooppalainen tutkimusalue,

B.   ottaa huomioon, että Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi, että tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettuja kokonaismenoja lisättäisiin siten, että ne olisivat kolme prosenttia unionin BKT:sta vuoteen 2010 mennessä (ja että niistä kaksi kolmasosaa tulisi yksityiseltä sektorilta),

C.   katsoo, että seitsemännen puiteohjelman on tarkoitus tukea eurooppalaisen tutkimusalueen luomista,

D.   katsoo, että eurooppalaisen tutkimusalueen luomista olisi tuettava eurooppalaisen korkeakoulualueen ja eurooppalaisen innovaatioalueen perustamisella täydentäen tällä tavoin ns. osaamisen kolmion kolmea sivua,

E.   katsoo, että eurooppalaiseen tutkimusalueeseen sisältyy kolme keskeistä näkökohtaa: tutkimuksen sisämarkkinat, joilla tutkijat, teknologia ja tieto voivat liikkua vapaasti, kansallisten ja alueellisten tutkimustoimien, -ohjelmien ja -politiikan tehokas koordinointi EU:n tasolla sekä EU:n tasolla toteutettavat ja rahoitettavat aloitteet,

F.   toteaa, että on tarpeen työskennellä entistä tehokkaammin erityisesti koordinoinnin parantamiseksi EU:n tutkimuksen kaikilla osa-alueilla, kuten ihmisiin, infrastruktuuriin, organisaatioihin, rahoitukseen, tietojen jakamiseen ja maailmanlaajuiseen yhteistyöhön liittyvillä aloilla, jotta voidaan välttää EU:n tutkimuksen pirstoutuminen ja hyödyntää EU:n koko potentiaali,

G.   katsoo, että työmahdollisuudet ja työolot eivät kannusta nuoria miehiä ja naisia tutkimusalalle, minkä vuoksi arvokkaat henkiset voimavarat jäävät hyödyntämättä,

H.   ottaa huomioon, että tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen EU:ssa on edelleen huomattavasti jäljessä Lissabonissa asetetusta tavoitteesta, joka on kolme prosenttia BKT:sta,

I.   katsoo, että on otettava kattavampi näkökulma eurooppalaisen tutkimusalueen luomiseen siten, että mukaan otetaan kaikki asiaan liittyvät sidosryhmät,

J.   ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen aliedustettuina tieteen ja tekniikan useimmilla aloilla ja johtotehtävissä,

K.   ottaa huomioon, että yksityisen sektorin osallistuminen tutkimukseen ja kehittämiseen on vähäisempää EU:ssa kuin sen suorien kilpailijoiden keskuudessa,

Tutkijoiden yhtenäisten työmarkkinoiden luominen

1.   pitäisi myönteisenä tutkimusuran yhteistä määritelmää ja tutkijoiden työllisyyttä ja tutkimuskäytäntöjä koko Euroopassa koskevan tietojärjestelmän perustamista ja uskoo tämän auttavan EU:ta tutkimuksen korkeimman tason saavuttamisessa;

2.   kehottaa jäsenvaltioita ja alueita laatimaan tutkimuksen ja innovoinnin aineellisten ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi strategioita, jotka kattavat esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin parantamisen ja tarjoamisen, tutkijoiden liikkuvuuden lisäämisen taloudellisen tuen lisääntymisen myötä, paikalliset hankkeet tutkijoiden houkuttelemiseksi, oikeudellisten, hallinnollisten ja kielellisten esteiden poistamisen, henkilöstön vaihdot sekä osallistumismahdollisuuksien varmistamisen kaikille, erityisesti naispuolisille ja nuorille tutkijoille;

3.   tukee vahvasti tutkijoita koskevaa EU:n peruskirjaa ja tutkijoiden palkkaamista koskevia menettelysääntöjä, sillä ne tekevät eurooppalaisesta tutkimusalueesta houkuttelevamman kohteen tutkijoille, ja kehottaa komissiota julkaisemaan tiedot ko. peruskirjan ja menettelysääntöjen täytäntöönpanon asteesta jäsenvaltioissa;

4.   korostaa, että on luotava ja otettava käyttöön yhteinen eurooppalainen urapolku tieteen alalla ja otettava käyttöön yhdennetty tietojärjestelmä tiedealan avoimista työpaikoista ja koulutussopimuksista Euroopassa, ja katsoo, että on olennaista luoda yhtenäiset työmarkkinat tutkijoille;

5.   korostaa, että on tärkeää tehdä tutkijoiden työhönotto- ja ylennysmenettelyistä täysin avoimia; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan paremman tasapainon miesten ja naisten välillä työhönotosta ja ylennyksistä päättävissä elimisissä;

6.   pahoittelee, että eurooppalaisia tutkimus- ja kehitysinvestointeja menetetään yhä enemmän Atlantin taakse; korostaa, että on tärkeää estää ammattitaitoisten eurooppalaisten tutkijoiden poismuuton jatkuminen; kehottaa toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, jotta tutkijat jäävät EU:n alueelle ja jotta heidät saadaan palaamaan takaisin, erityisesti tarjoamalla laajat urakehitysmahdollisuudet ja houkuttelevat työehdot sekä miehille että naisille;

7.   kannattaa suunnitelmaa lisätä tutkijoiden maantieteellistä ja tutkimusalojen välistä liikkuvuutta (yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden välillä sekä korkeakoulujen ja liike-elämän välillä), minkä avulla voidaan jakaa tietoa ja siirtää teknologiaa; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan jatko-opiskelijoiden ja tohtorintutkintoa suorittavien opinto-ohjelmia kannustamalla tutkimuksen yhteistä ohjaamista eri maissa, ja kehottaa niitä harkitsemaan tohtorintutkinnon suorittaneille tarkoitettujen tutkijanpaikkojen tarjoamista ja koulutusohjelmien käynnistämistä erittäin menestyksekkään Erasmus-ohjelman yhteydessä;

8.   korostaa, että hyvin toimivat sisämarkkinat ovat tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen onnistuneen kehittämisen kannalta ja että erityisesti tutkijoiden vapaa liikkuvuus on ratkaisevan tärkeää; pahoittelee, että tutkijoiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä ei edelleenkään ole esteetöntä; kehottaa toimiin tutkijoiden vapaan liikkuvuuden parantamiseksi, erityisesti poistamalla kaikki nykyiset siirtymäkauden rajoitukset työntekijöiden vapaan liikkuvuuden osalta ja parantamalla EU:n tutkimusinfrastruktuuria; tukee Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) perustamista mahdollisimman pikaisesti;

9.   katsoo, että tutkijoiden pääsyä EU:hun ei tulisi estää olemassa olevilla kansallisilla esteillä, joita ovat mm. saavutettujen sosiaalietuuksien riittämätön tunnustaminen ja huono siirrettävyys, verotukselliset haitat ja perheiden uudelleensijoittamiseen liittyvät ongelmat; kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan kansallisen, julkisoikeudellista työhönottoa koskevan lainsäädäntönsä siten, että muista jäsenvaltioista ja kolmansista maista tulevat tutkijat saavat vastaavat työehdot eikä heitä siten estetä ottamasta vastaan tutkijantyötä;

10.   muistuttaa, että yksi keino tutkijoiden liikkuvuuden lisäämiseksi voisi olla sellaisen tutkimusetuuden käyttöönotto, jonka muista jäsenvaltioista kotoisin olevat tutkijat toisivat tullessaan vastaanottaville laitoksille ja yliopistoille ja joka näin ollen lisäisi rahavaroja sellaiselle tutkimukselle, joka houkuttelee ulkomaisia tutkijoita; katsoo, että tämä lisäisi tutkimuslaitosten ja yliopistojen kiinnostusta ottaa vastaan tutkijoita muista jäsenvaltioista ja houkuttelisi kaikkein lahjakkaimpia tutkijoita ja että se myös edistäisi huippuosaamiskeskusten luomista, mikä antaisi houkuttelevimmille tutkimusohjelmille ja laitoksille mahdollisuuden saada lisää tutkijoita ja parantaa taloudellista tilannettaan; katsoo, että tätä tutkijoiden liikkuvuutta lisäävää erityistukea olisi annettava nykyisten liikkuvuutta rahoittavien järjestelyjen lisäksi ja että rahoitusta voitaisiin jakaa seitsemännen puiteohjelman "Yhteistyö" ja "Valmiudet" -ohjelmista;

11.   huomauttaa, että on tarjottava tukea nuorille tutkijoille erityisesti sen varmistamiseksi, että he voivat saada edelleen apurahoja, kun he vaihtavat työpaikkaa EU:n sisällä;

12.   katsoo, että yhteisön sääntelypuitteita tutkijoiden vapaasta liikkuvuudesta eurooppalaisella tutkimusalueella olisi vahvistettava, jotta helpotetaan viisumien ja työlupien myöntämistä kolmansien maiden kansalaisille;

13.   pitää tarpeellisena, että otetaan käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla edistetään naisten suurempaa osallistumista kaikkeen tutkimustoimintaan siten, että tavoitteena on lisätä tutkijoina toimivien naisten osuutta merkittävästi;

14.   katsoo, että nuorten sukupolvien vähentynyt kiinnostus hakeutua tiede- ja teknologiakoulutukseen on yhteydessä yhteistyön puutteeseen yksityisten ja akateemisten osapuolten välillä; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään ponnisteluja yhteistyöpuitteiden edistämiseksi kyseisen kahden sektorin välillä;

15.   kehottaa vaihtamaan kokemuksia jäsenvaltioiden välillä, jotta kehitettäisiin johdonmukainen lähestymistapa vammaisten osallistumisen edistämiseksi yhteisön rahoittamassa tutkimuksessa ja sellaisten vammaisten osuuden lisäämiseksi, jotka aloittavat tutkijan uran ja toimivat tutkijoina;

16.   katsoo myös, että julkisten viranomaisten, tutkimuselinten ja yritysten olisi edistettävä toimenpiteitä, jotka auttavat sovittamaan työelämän ja perhe-elämän toisiinsa;

17.   kehottaa komissiota selvittämään, miten luonnontieteiden opetusta Euroopan unionissa voitaisiin parantaa kaikilla tasoilla; pahoittelee henkilövoimavarojen puutetta tutkimuksessa ja kehittämisessä monissa jäsenvaltioissa, mikä johtuu siitä, nuori sukupolvi on yhä vähemmän kiinnostunut tieteellisistä aineista ja tieteestä ammattina; ehdottaa siksi, että käynnistettäisiin aloitteita, joilla koululaisille esitellään laboratorio- ja kenttätutkimusta; ehdottaa lisäksi, että edistetään havainnointiin ja kokeisiin perustuvia aktiivisia ja tutkivia opetusmenetelmiä ja että luodaan opettajien ja tutkijoiden vaihto-ohjelmia, sekä kehottaa paikallisia ja alueellisia viranomaisia tukemaan innovatiivisia opetusmenetelmiä; katsoo, että tieteen nopea kehittyminen saattaa luoda kuilun tavallisten kansalaisten ja tiedettä ja teknologiaa koskevan tutkimuksen välille; katsoo, että on edistettävä ja tuettava tiedemiesten ja yleisesti yhteiskunnan välistä vuoropuhelua ja että tiedemiesten olisi näin ollen laadittava tutkimustuloksensa siten, että kaikki voivat ne ymmärtää, ja saatettava ne myös kaikkien saataville;

18.   katsoo, että tutkijoiden sosiaalisia oloja olisi parannettava antamalla heidän kumppaneilleen työllistymismahdollisuuksia ja tukemalla heitä lastenhoitopaikkojen tai koulujen etsimisessä heidän lapsiaan varten;

Maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen

19.   pitää myönteisenä edistystä, jota on saavutettu Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) etenemissuunnitelman hyväksymisen avulla; katsoo kuitenkin, että mukaan olisi otettava jäsenvaltioiden parhaillaan kehittämiä uusia mahdollisuuksia ja infrastruktuureja ESFRIn määrittämien infrastruktuurien ohella;

20.   katsoo, että uusille Euroopan laajuisille tutkimusinfrastruktuureille olisi annettava rahoitusta vain siinä tapauksessa, että ei ole olemassa samanarvoisia kansallisia tutkimusinfrastruktuureja, joita muista jäsenvaltioista kotoisin olevat tutkijat voisivat käyttää yhdenvertaisesti;

21.   korostaa tutkimuslaitosten asemaa ja merkitystä eurooppalaisessa tutkimusympäristössä yhdessä korkeakoulujen ja tutkimusta rahoittavien tahojen kanssa; kehottaa komissiota luomaan yhteistyötä kansallisten elinten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Euroopassa yhdessä alueellisten viranomaisten kanssa ennen kuin laaditaan yhteinen toiminta- ja täytäntöönpanosuunnitelma;

22.   pyytää komissiota ehdottamaan oikeudellista kehystä, jotta helpotettaisiin merkittävien yhteisön tutkimusorganisaatioiden ja -infrastruktuurien perustamista ja toimintaa, sekä harkitsemaan olemassa olevien eurooppalaisten tahojen ja sopimusten, joita ovat esim. Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestö (CERN), Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja Euroopan fuusiokehityssopimus (EFDA), ottamista mukaan, vaikka olisikin pyrittävä välttämään hallitustenvälisiä sopimuksia näiden organisaatioiden täytäntöönpanossa;

23.   suosittelee samalla, että sellaisissa maissa toimivien elinten, joiden tutkimusalat eivät ole yhtä dynaamisia mutta joilla on asianmukaista tutkimuspotentiaalia, pitäisi osallistua täysimääräisesti Euroopan laajuisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen;

24.   katsoo, että jotta voitaisiin taata pitkän aikavälin toiminta ja jatkuva kehitys, suuria tutkimusinfrastruktuureja koskevien hyväksymismenettelyjen olisi katettava tutkimus ja kehittäminen, tietotekniikka sekä käyttöä koskevat menot;

25.   tunnustaa, että EIT on tärkeässä asemassa Euroopan unionin tutkimusinfrastruktuurin vahvistamisessa;

26.   kehottaa komissiota tukemaan tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja tutkimusta rahoittavia tahoja niiden vahvuuksien kehittämiseksi ja voimavarojen liittämiseksi eurooppalaisen tutkimusalueen luomiseen; katsoo, että tavoitteena on kehittyä maailmanlaajuiseksi johtajaksi tieteen tärkeimmillä aloilla;

Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen

27.   pahoittelee, että tutkimus- ja kehittämismenoja koskevat luvut osoittavat, että kyseiset menot ovat EU:ssa keskimäärin vain 1,84 prosenttia BKT:sta, kun vastaavat luvut ovat Yhdysvalloissa 2,68 prosenttia ja Japanissa 3,18 prosenttia, ja että kyseiset luvut vaihtelevat Romanian 0,39 prosentista ja Kyproksen 0,4 prosentista aina Ruotsin 3,86 prosenttiin; korostaa, että on tärkeää nostaa sekä keskimääräisiä että tiettyjen jäsenvaltioiden T&K-menoja; korostaa, että on tärkeää keskittyä monipuoliseen tutkimukseen ja kehitykseen koko unionissa erityisesti, jotta helpotetaan siirtymistä digitaaliseen talouteen; katsoo, että tämä on ratkaisevan tärkeää sellaisten olojen luomiseksi, jotka tukevat asianmukaisesti Lissabonin strategiassa tavoitteeksi asetetun tietoon perustuvan talouden kehittämistä;

28.   tunnustaa eurooppalaisen tutkimusalueen alueellisen ulottuvuuden merkityksen ja katsoo, että alueellisten keskittymien kehittäminen on tärkeä keino saavuttaa ns. kriittistä massaa, tuoda yhteen korkeakouluja, tutkimusinstituutteja ja teollisuutta sekä luoda eurooppalaisia osaamiskeskuksia; katsoo, että tutkijapotentiaalin lisäämistä ja tietämyksen alueita koskevat ohjelmat sekä rakennerahastot, jotka edistävät alueiden tutkimus- ja innovaatiopotentiaalia, pitäisi nähdä keskeisenä kontribuutiona seitsemännen puiteohjelman tavoitteisiin;

29.   korostaa kansallisten ja alueellisten yhteyspisteiden merkitystä puiteohjelmien vaikutusten vahvistamisessa ja kehottaa tehostamaan niiden yhteistyötä;

30.   kehottaa komissiota perustamaan eurooppalaisen foorumin, johon osallistuu kansallisia edustajia korkealta tasolta, mukaan lukien kansalliset tutkimusneuvostot, ja joiden tehtävänä on määritellä, kehittää ja tukea tärkeimpiä Euroopan laajuisia tutkimusaloitteita, ja kehottaa komissiota perustamaan tieteellisen ja teknisen tarkastelun yhteisen järjestelmän, jotta voitaisiin hyödyntää entistä paremmin unionin ohjelmien tuloksia; katsoo, että olisi hyödyllistä perustaa luotettava järjestelmä tietojen sekä analyysi-, valvonta- ja sertifiointimenetelmien validointiin ja verkottaa EU:n osaamiskeskukset;

31.   kehottaa komissiota varmistamaan, että huippuosaamisen verkostot ja tutkimukseen liittyvät verkkoyhteisöt täydentävät toisiaan täysimääräisesti, mikä voidaan toteuttaa kirjaamalla ylös niiden tavoitteet, toimintasäännöt ja rahoitusjärjestelyt;

32.   kehottaa komissiota edistämään entisestään julkisia hankintoja tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseksi EU:n tasolla niin, että julkisia välineitä ja voimvaroja käytettäisiin entistä johdonmukaisemmin;

33.   panee tyytyväisenä merkille Brysselissä 21. ja 22. kesäkuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tukeman aloitteen Euroopan peruskirjaksi julkisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen teollis- ja tekijänoikeuksien käytöstä, edellyttäen että sen avulla saadaan käyttöön soveltuvia sääntöjä, joilla erityisesti otetaan huomioon tarpeen kehittää ja siirtää tieteellistä tietoa;

34.   kiinnittää huomiota pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) asemaan tutkimuseliminä; katsoo, että on tarpeen vahvistaa niiden osallistumista tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Euroopan tasolla, sillä tavoitteeksi on asetettu, että vähintään 15 prosenttia seitsemännen puiteohjelman varoista osoitetaan pk-yrityksille;

35.   katsoo, että vahvan tutkimuksen on liityttävä tiiviisti innovointiin, ja katsoo siksi, että olisi suunniteltava konkreettisten toimien toteuttamista täysin yhdennetyn eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen luomiseksi;

Tiedon jakaminen

36.   uskoo, että investoinnit infrastruktuuria, toimivuutta ja sähköistä viittausjärjestelmää koskeviin hankkeisiin ovat huomattavasti parantaneet tiedon jakamista ja tieteellisten tietojen käyttöä ja että esimerkiksi tietämyksen avoimesta saatavuudesta luonnontieteiden ja humanististen tieteiden alalla annettu Berliinin julistus on esimerkki siitä, miten Internet on antanut mahdollisuuden kokeilla uusia malleja; korostaa, että on tärkeää kunnioittaa laatijoiden valinnanvapautta ja teollis- ja tekijänoikeuksia ja varmistaa laadukkaan vertaisarvioinnin jatkuminen ja lähdeteosten luotettava ja turvallinen säilyttäminen; kannustaa sidosryhmiä tekemään yhteistyötä pilottihankkeiden, kuten ns. Open Access -julkaisemisen kehittämisen avulla vaihtoehtoisten mallien vaikutusten ja toteutettavuuden arvioimiseksi;

37.   hyväksyy komission tukeman avoimen innovoinnin konseptin, jonka mukaan julkinen ja yksityinen sektori ovat täysimääräisiä kumppaneita ja jakavat tietoja keskenään, edellyttäen että kehitetään tasapainoinen ja oikeudenmukainen järjestelmä, jolla säädellään tieteellisten tulosten avointa saatavuutta ja kyseisten tulosten hyödyntämistä yksityisellä sektorilla (tietojen oikeudenmukainen jakaminen); katsoo, että olisi tunnustettava virallisesti sääntö oikeudenmukaisesta ja tasavertaisesta taloudellisesta korvauksesta, joka suoritetaan julkisen tiedon käyttämisestä teollisuudessa;

38.   uskoo vakaasti, että teollis- ja tekijänoikeuksien alalla tällä hetkellä esiintyvät oikeudellinen epävarmuus ja kallis hintataso myötävaikuttavat eurooppalaisen tutkimustyön pirstoutumiseen; kehottaa siksi komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin erilaisista oikeudellisista välineistä, joita voitaisiin käyttää vähentämään tiedonvaihdon nykyisiä esteitä eurooppalaisella tutkimusalueella; huomauttaa, että asianmukaisesti rekisteröidyt keksinnöt voivat olla tärkeä tietolähde ja että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua koskeva lainsäädäntö, EU:n patenttilainsäädäntö mukaan lukien, ei saa estää tietojen jakamista; korostaa, että on erittäin tärkeää luoda yhteisön patentti sekä korkealaatuinen, kustannustehokas ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluva, innovaatiota suosiva eurooppalaisten patenttien oikeusjärjestelmä; panee merkille komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan patenttijärjestelmän parantamisesta (KOM(2007)0165); panee merkille, että tiedonannon perusteella luotavat oikeudelliset puitteet kannustavat yksityisyrityksiä osallistumaan tehokkaammin tutkimukseen ja vahvistavat eurooppalaisten innovoijien asemaa kansainvälisellä tasolla;

39.   kehottaa komissiota perustamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisen foorumin, jonka avulla voidaan koordinoida kansalaisyhteiskunnan osallistumista tieteestä, tutkimuksesta ja teknologiasta käytävään keskusteluun EU:n tasolla ja kansallisella tasolla;

40.   katsoo, että eurooppalaisen tutkimusalueen yhteydessä yhteisiä tutkimuskeskuksia (YTK) pitäisi hyödyntää korkeatasoisina, itsenäisinä ja riippumattomina tieteellisinä ja teknisinä rakenteina, jotka tarjoavat yhteistä asiantuntemusta EU:n toimielimille ja tukevat päätöksentekoprosesseissa keskeisillä aihealueilla (esim. elämänlaatu, elintarviketurvallisuus, ympäristö ja kuluttajansuoja);

41.   uskoo, että kun YTK:ten toimintaa tuetaan ja edistetään uuden hankkeen avulla ja keskitytään optimoimaan niiden rakenteen tuomat hyödyt, ne voisivat edistää ns. aidosti eurooppalaisia mahdollisuuksia nuorten tutkijoiden koulutuksen ja liikkumisen alalla;

Tutkimusohjelmien ja prioriteettien optimointi

42.   pitää asianmukaisena, että kansalliset ohjelmat avataan vastavuoroisesti muista jäsenvaltioista tuleville osallistujille, sillä tämä olisi askel kohti nykyisten kansallisten ohjelmien välistä tiedonvaihtoa ja edistäisi kansainvälisten paneelien toteuttamaa kansallisten tutkimustoimien arviointia;

43.   panee merkille, että useat jäsenvaltiot – erityisesti ne jäsenvaltiot, joissa tutkimus- ja kehitysrakenteet ovat heikosti kehittyneitä – pelkäävät aivovientiä EU:n sisällä; kehottaa toteuttamaan tämän estämiseksi toimenpiteitä, joiden myötä kansalliset tutkimuspolitiikat eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan, jotta edistettäisiin erityisesti voimavarojen koordinointia ja estettäisiin niiden päällekkäisyys ja hajaantuminen;

44.   katsoo, että kannattaisi tutkia "muuttuvan geometrian" mekanismin suomia mahdollisuuksia, sillä se olisi sopiva tapa kehittää asianmukaista joustavuutta temaattisten ohjelmien toteutuksessa;

45.   korostaa, että EU:n tutkimusrahoituksen ja kansallisen tutkimusrahoituksen on täydennettävä toisiaan paremmin;

46.   uskoo, että kansallisten tutkimusohjelmien rahoituksen avaaminen kaikille jäsenvaltioiden tutkijoille tulisi aloittaa etenkin perustutkimuksen tai nk. "tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen" alalla;

47.   panee merkille, että paikallisten ja alueellisten viranomaisten tulisi osallistua tutkijaystävällisten puitteiden luomiseen ja näiden tulisi antaa merkittävä panos eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen; katsoo, että tämä voitaisiin toteuttaa seitsemännen puiteohjelman kaltaisten yhteisön rahoitusohjelmien avulla mutta merkittävää kehitystä voitaisiin saavuttaa myös rakennerahastoista rahoitettavien sovittujen ohjelmien avulla; katsoo erityisesti, että "tieteellisesti heikommassa asemassa olevien" alueiden tutkimus- ja kehittämismahdollisuuksia olisi tehostettava pikaisesti rakennerahastojen ja seitsemännen puiteohjelman varojen yhteisen käytön sekä kansallisten ja alueellisten investointien avulla, jotta vastattaisiin tehokkaasti muun muassa yhteiskuntalähtöistä tutkimusta koskeviin paikallisiin tarpeisiin;

48.   panee merkille, että Lissabonin strategian tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että yksityisyritykset osallistuvat huomattavasti nykyistä enemmän tutkimustoimintaan; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, joilla yksityisyrityksiä kannustetaan tehokkaammin investoimaan ja osallistumaan tutkimukseen; kannattaa näkemystä, jonka mukaan Euroopan on johdettava teknologian suhteen intensiivisiä markkinoita, joilla sovelletaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia tiukkoja normeja; katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kasvava kumppanuus hyvin toimivilla markkinoilla on tässä yhteydessä tärkeää;

49.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan parhaimman mahdollisen rahoituksen toimenpideohjelmissa määritellylle kansalliselle ja alueelliselle tutkimustoiminnalle ja varmistamaan hyvien käytänteiden tehokkaan vaihdon ja yhteistyön alueiden välillä; huomauttaa, että esimerkkejä yhdellä alueella tehokkaista hyvistä käytänteistä ei pitäisi siirtää mukauttamattomina mille tahansa muulle alueelle; korostaa siksi luotettaviin, avoimiin ja kaikkien hyväksymiin indikaattoreihin perustuvan arvioinnin erityisluonnetta alueellisella tasolla;

50.   korostaa, että on tärkeää vapauttaa Euroopan kaikkien alueiden tutkimuspotentiaalia, sillä se on keino lisätä eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukykyä;

51.   katsoo, että tulisi toteuttaa toimia yhteistyön muotojen ja välineiden ajantasaistamiseksi ja niiden mukauttamiseksi eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteisiin; suosittelee, että kehitetään edelleen esimerkiksi sellaisia aloitteita kuin tieteellisen ja teknisen tutkimuksen eurooppalainen yhteistyö (COST) ja markkinoiden mukaan suunnatun teollisen tutkimuksen ja kehittämisen Euroopan laajuinen verkko (EUREKA);

52.   tunnustaa aseman, joka huippuosaamisen verkostoilla on eurooppalaisen tutkimusalueen luomisessa kestävän yhdentymisen kautta, sillä sen avulla vältetään tutkimustyön hajanaisuus, ja kehottaa komissiota antamaan jatkossakin tukea menestyksekkäille verkostoille, jotta tämä tavoite saavutettaisiin;

53.   korostaa, että tarkoin suunnattu tutkimusta ja kehitystä koskeva yhteistyö voi antaa merkittäviä maailmanlaajuisia mahdollisuuksia EU:n tutkimus- ja kehitystoiminnalle; kehottaa siksi yhdistämään kansalliset ja alueelliset tutkimusjärjestelmät Euroopassa ja sen ulkopuolella toimiviin verkostoihin varmistaen samalla kansallisten ja alueellisten tutkimusohjelmien ja EU:n etujen mukaisten painopistealojen yhdenmukaisuus (esimerkkinä mainittakoon EIT); kehottaa tässä yhteydessä komissiota tunnustamaan alueellisen tutkimuksen merkityksen alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta ottaen erityisesti huomioon Euroopan aluekehittämisen seurantaverkosto 2013 -ohjelman; katsoo, että olisi kehitettävä rajatylittävää yhteistyötä, sillä se on keino saavuttaa tutkimuksen vähimmäismäärälle asetettu raja ja valmistautua kansainvälistymiseen; kehottaa siksi jäsenvaltioita poistamaan rajatylittävät hallinnolliset esteet, jotka haittaavat tiedelaitosten välistä yhteistyötä; suosittaa avointa koordinointimenettelyä tämän alan parhaiden kansallisten käytänteiden vertailemiseksi;

54.   katsoo, että laaja-alaisempi lähestymistapa julkista rahoitusta koskevien strategisten päätösten prioriteettien asettamiseksi on tarpeen ja että muun muassa eurooppalaiset teknologiayhteisöt ja yhteiset teknologia-aloitteet hyötyisivät julkisten ja yksityisten organisaatioiden, kuten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja pk-yritysten, vahvemmasta mukanaolosta pitkän aikavälin strategioiden kehittämiseksi;

55.   korostaa, että Euroopassa on lisättävä tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja edistettävä innovaatioita; viittaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa mainittuun EU:n alueelliseen toimintaohjelman ja Lissabonin tavoitteiden yhdistelmään, sillä ne molemmat ovat edellytyksenä kilpailukyvyn varmistamiselle; korostaa, että eurooppalaisen tutkimusalueen ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa on yhdistettävä aluepolitiikan alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan; korostaa tarvetta parantaa tutkimustoiminnan ja -ohjelmien, kuten eurooppalaisten teknologiayhteisöjen ja ERA–Net-ohjelman, koordinointia;

56.   katsoo, että työohjelmia suunniteltaessa olisi toimittava kaukokatseisesti ja otettava huomioon tutkimusyhteisön strategiset ohjelmat, ja kehottaa esittämään asiasta ehdotuksia seitsemännen puiteohjelman yhteydessä;

Avautuminen maailmalle: tieteen ja teknologian alan kansainvälinen yhteistyö

57.   katsoo, että tutkimuksen ja kehittämisen alalla tehtävä yhteistyö voi auttaa tiettyjen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa, ja pitää siksi tärkeänä EU:n tieteellisen yhteistyöpolitiikan mukauttamista EU:n ulkopolitiikkaan ja kehitysapuohjelmiin;

58.   kehottaa komissiota vahvistamaan tutkimusyhteistyötä vuoropuhelun, rauhan, turvallisuuden ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi; uskoo, että tällainen yhteistyö parantaa EU:n mahdollisuuksia käsitellä hyvin tärkeitä kysymyksiä, kuten kestävää alueellista kehitystä, terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ilmastonmuutosta;

59.   kehottaa komissiota käynnistämään, panemaan täytäntöön ja tukemaan toimenpiteitä kehitysmaiden tutkijoiden osallistumisen parantamiseksi kansainvälisissä tieteellisissä ja tutkimusta ja kehittämistä koskevissa yhteistyöhankkeissa ja edistämään nykyisten teollis- ja tekijänoikeuksien saatavuutta maailmanlaajuisesti; korostaa sen merkitystä, että myös kolmansista maista ja erityisesti Euroopan naapurimaista peräisin olevia tutkijoita houkutellaan Euroopan unioniin muun muassa saattamalla kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten 12. lokakuuta 2005 annettu neuvoston direktiivi 2005/71/EY(4) joutuisammin osaksi kansallista lainsäädäntöä ottaen täysimääräisesti huomioon tutkijoiden tarpeet; tukee komission ehdotusta blue card -järjestelmän luomisesta, sillä se olisi arvokas väline niiden tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstövoimavarojen kannalta, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan;

60.   toivoo, että avattaessa eurooppalaisen tutkimusalueen avaamiseksi muulle maailmalle annettaisiin erityisasema syrjäisimmille alueille ja meren takaisille maille ja alueille, jotta voitaisiin hyödyntää näiden eurooppalaisten alueiden tai EU:hun sidoksissa olevien alueiden monimuotoisuuden tarjoamia etuja ja rikkauksia, yhdistämällä ne johdonmukaisesti tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeviin ohjelmiin "huippuosaamisverkostojen" puitteissa;

61.   katsoo, että EU:n naapurimaita sekä maita, jotka vastaavat parhaiten Euroopan unionin geopoliittisia prioriteetteja, kuten Välimeren maita sekä Itä-Euroopan, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maita, pitäisi kannustaa osallistumaan eurooppalaiseen tutkimusalueeseen edistämällä edelleen tieteellisiä ja teknologisia yhteistyösopimuksia;

62.   katsoo, että maita, jotka vastaavat parhaiten EU:n geopoliittisia prioriteetteja, kuten Välimeren alueen maita, pitäisi kannustaa osallistumaan laajempaan eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, joka voi asteittain laajentaa koordinointijärjestelmiään, tiedonvaihtoa koskevia periaatteitaan ja tutkijoiden liikkuvuutta EU:n ja assosioituneiden maiden tiukkojen rajojen ulkopuolelle;

o
o   o

63.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1. (2) EUVL L 400, 30.12.2006, s. 270. Oikaistu toisinto julkaistu EUVL L 54, 22.2.2007, s. 91. (3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0212. (4) EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15.