Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen (KOM(2006)0545),

–   ottaa huomioon edellä mainittuun komission tiedonantoon liitetyn komission työasiakirjan (SEC(2006)1173),

–   ottaa huomioon toimintasuunnitelman vaikutusten arvioinnin (SEC(2006)1174) ja toimintasuunnitelman tiivistelmän (SEC(2006)1175),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Energiapolitiikka Euroopalle (KOM(2007)0001),

–   ottaa huomioon 8. ja 9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät Eurooppa-neuvoston toimintasuunnitelman (2007–2009) – Euroopan energiapolitiikka (7224/07) hyväksymisestä,

–   ottaa huomioon 22 päivänä syyskuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/75/ETY kodinkoneiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin(1),

–   ottaa huomioon 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/91/EY rakennusten energiatehokkuudesta(2),

–   ottaa huomioon 11 päivänä helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla(3),

–   ottaa huomioon 6 päivänä heinäkuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista(4),

–   ottaa huomioon 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/32/EY energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista(5),

–   ottaa huomioon 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/1005/EY Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen tekemisestä(6) ja kyseisen sopimuksen tekstin(7),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta (KOM(2006)0576)

–   ottaa huomioon 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta(8) ja erityisesti sen II osaston III luvun "Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma",

–   ottaa huomioon 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013)(9),

–   ottaa huomioon 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 761/2001 organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä)(10),

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiatehokkuudesta annetusta vihreästä kirjasta "Enemmän tuloksia vähemmällä"(11),

–   ottaa huomioon 14. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi - Vihreä kirja(12),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0003/2008),

A.   katsoo että, jos lämpötilat maailmassa nousevat yli kahdella celsiusasteella yli esiteollisen ajan tason, seurauksena on kaoottinen ilmastonmuutos, kuten muun muassa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin toukokuussa 2007 antamassa kertomuksessa todetaan; katsoo, että hiilidioksidipäästöjä on jyrkästi leikattava vuoteen 2015 mennessä, jos maailmanlaajuinen lämpeneminen halutaan pysäyttää kahden celsiusasteen tasolle; katsoo, että tehokkaampi energian käyttö on nopein ja kustannustehokkain keino vähentää hiilidioksidipäästöjä,

B.   katsoo, että energiatehokkuudella on tärkeä merkitys vähennettäessä Euroopan unionin riippuvuutta energiantuonnista, pyrittäessä vastaamaan tulevaan energialähteiden puutteeseen ja rajoitettaessa energiahintojen korotusten vaikutusta,

C.   ottaa huomioon, että energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan liittyvässä vaikutusten arvioinnissa tunnustettiin täytäntöönpanomahdollisuuksien puute kaikilla hallinnon tasoilla komissiossa ja arvioitiin, että tarvitaan 20 henkilöä lisää, jotta toimintasuunnitelma saataisiin toteutettua,

D.   ottaa huomioon, että ainoastaan viisi jäsenvaltiota on saattanut direktiivin 2002/91/EY asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään,

E.   ottaa huomioon, että direktiivissä 2006/32/EY edellytetään, että jäsenvaltiot esittävät kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmansa komissiolle 30. kesäkuuta 2007 mennessä, mutta toteaa, että 1. syyskuuta 2007 mennessä komissio oli vastaanottanut ainoastaan yhdeksän kansallista toimintasuunnitelmaa ja 10. tammikuuta 2008 mennessäkin vasta vain 17 kansallista toimintasuunnitelmaa,

F.   ottaa huomioon, että direktiivin 2004/8/EY soveltaminen jäsenvaltioiden toimesta on myöhässä, eikä tämä soveltaminen ole lähestulkoonkaan täydellistä,

G.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni on yksi maailman rikkaimpia ja teknisesti kehittyneimpiä alueita; ottaa huomioon, että vuodesta 1990 lähtien Euroopan unionissa tuotanto on lisääntynyt lähes 40 prosentilla ja henkeä kohti lasketut keskimääräiset tulot kolmanneksella; ottaa huomioon, että energia- ja sähköntuotantoresurssien kysyntä kasvoi samanaikaisesti vain 11 prosenttia,

H.   toteaa, että – jos annetaan oikeanlaisia poliittisia signaaleja – tuottavuutta voitaisiin tieto- ja viestintätekniikalla lisätä yli EU:lle asetetun 20 prosentin tavoitteen; katsoo, että tietynlaisesta teknologiasta, kuten älykkäästä sähköverkkotekniikasta, älykkäistä hallintajärjestelmistä ja Specknet-perusteisesta tietotekniikasta olisi siksi annettava toimivia poliittisia suosituksia,

1.   on tyytyväinen edellä mainittuun energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan vuodelta 2006 sekä sen tavoitteeseen ja soveltamisalaan;

2.   katsoo, että teknisesti ja taloudellisesti on täysin mahdollista parantaa energiatehokkuutta yli 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä autonomisista rakenteellisista vaikutuksista tai hintavaikutuksista aiheutuvien mahdollisten parannusten ohella, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että tämä tavoite sekä ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet saavutetaan;

3.   panee syvästi huolestuneena merkille, että olemassa olevan energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa on puutteellista ja jäljessä aikataulusta;

4.   painottaa, että energiatehokkuuspolitiikkaa on sovellettava kaikilla hallinnon tasoilla;

5.   pitää valitettavana sitä, että direktiiviä 2004/8/EY ei ole pantu jäsenvaltioissa täysimääräisesti täytäntöön ja että sen täytäntöönpano on merkittävästi myöhässä;

6.   arvostelee sitä, ettei komissio ole palkannut riittävästi virkamiehiä huolehtimaan siitä, että sekä toimintasuunnitelma että sen perustana oleva energiatehokkuutta koskeva lainsäädäntö pantaisiin täysimääräisesti ja nopeasti täytäntöön;

7.   pahoittelee, että toimintasuunnitelmaan sisältyvistä vuonna 2007 toteutettavista komission 21 toimenpiteestä ainoastaan kolme on pantu täytäntöön 1. syyskuuta 2007 mennessä, mutta toteaa kuitenkin, että 30. lokakuuta 2007 mennessä komissio ilmoitti näistä 21 toimesta 16:n edenneen mallikkaasti; pahoittelee, että ensisijaisia tuoteryhmiä koskevien energiatehokkuuden vähimmäisstandardien asettamista koskeva aikataulu on pahasti pettänyt;

8.   arvostelee sitä, että useiden jäsenvaltioiden hallitukset eivät ole asettaneet etusijalle energiatehokuutta koskevan lainsäädännön täysimääräistä ja nopeaa saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöään eikä sen täysimääräistä ja nopeaa täytäntöönpanoa huolimatta puheistaan ilmastonmuutoksen torjumisesta ja EU:n energiantuonnin vähentämisestä;

9.   kehottaa komissiota kiirehtimään Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten neuvoston (CEER) kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelua, johon sisällytetään yhteiset suuntaviivat ja yhteiset menettelysäännöt, jotta energian loppukäyttö tehostuisi kaikilla aloilla;

10.   kehottaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita arvioimaan pikaisesti ja rehellisesti kapasiteettiaan koskevat puutteet ja muut esteet, joiden vuoksi ne eivät ole tähän mennessä kyenneet panemaan täysimääräisesti täytäntöön energiatehokkuutta koskevaa lainsäädäntöä, ja arvioimaan, kuinka nämä puutteet ja esteet voitaisiin poistaa;

11.   panee erityisesti merkille vaikeudet saada helposti ja nopeasti energiatehokkuutta koskevaa tietoa ja organisatorista tukea tarvittaessa; toteaa, että tämä tarve saattaa syntyä yhtäkkiä (esimerkiksi silloin, kun jokin kodinkone tai muu laite menee rikki) tai se voi liittyä erityisiin tapahtumiin (esimerkiksi muutto); uskoo, että kansalaisten käytännön tarpeisiin vastaamatta jättäminen vesittää monet energiatehokkuutta koskevat suunnitelmat, ja korostaa siksi käytännön avun ja etukäteisrahoituksen merkitystä;

12.   korostaa, että tieto- ja viestintätekniikoita olisi edistettävä avaintekijänä, jolla edistetään energiansäästöä useilla aloilla kuten liikenteessä, rakentamisessa, energia-alalla ja valmistuksessa; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana komission tutkimusta, jolla arvioidaan tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien useiden johtavien teknologioiden mahdollista vaikutusta energiatehokkuuden parantamiseen EU:n taloudessa ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä; kehottaa komissiota sisällyttämään tutkimuksen aihealueeseen älykkäät hallintajärjestelmät yleisesti ja älykkäät jakeluverkkotekniikat sekä sulautetut järjestelmät erityisesti;

Koneet ja laitteet

13.   on tyytyväinen strategiaan energiatehokkuuden vähimmäisstandardien käyttöönotosta, ja kehottaa komissiota vakiinnuttamaan ne ja soveltamaan niitä vuoteen 2008 mennessä ilmastointilaitteiden ja kaikentyyppisten tv-vastaanottimiin liitettävien kotipäätteiden tapauksessa; kehottaa toteuttamaan tämän toimen dynaamisen merkintöjen uudelleentarkastelun yhteydessä, ja toteaa, että CE-merkintä voi tukea energiatehokkuutta koskevien vähimmäisstandardien täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan lisää varoja markkinoiden valvontaan;

14.   hyväksyy sen, että kotien valaistus lisätään ensisijaisten tuoteryhmien luetteloon, ja painottaa, että komissio pitäytyy ehdotetussa aikataulussa tehottomimpien lamppujen vetämiseksi pois markkinoilta maaliskuussa 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti;

15.   panee merkille LED-valaisintekniikan viimeaikaisen kehityksen; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuudet LED-valaisimia koskevan tutkimuksen edistämiseen ja niiden käytön lisäämiseen;

16.   vaatii komissiota vahvistamaan aikataulut kaikkien energiatehottomimpien laitteiden, välineiden ja muiden energiaa kuluttavien tuotteiden, kuten terassilämmittimien, markkinoilta poistamiseksi;

17.   on tyytyväinen valmiustilan virtakulutuksen vähentämisen painottamiseen ja sellaisten tuotteiden ja tekniikoiden yleistymiseen, jotka varmistavat, että energiaa kuluttavat tuotteet ja välineet käyttävät energiaa vain silloin, kuin se on todella tarpeen; kehottaa komissiota esittämään valmiustilatoimintoa koskevan yhden watin energiatehokkuusvaatimuksen ja analyysin siitä, mitä energiasäästöjä on mahdollista saavuttaa sekä vähentämällä tarpeetonta valmiustilakulutusta että tekemällä siitä lopun varsinkin, mitä tulee passiiviseen valmiustilaan;

18.   panee tyytyväisenä merkille uuden Energy Star -sopimuksen, jossa vahvistetaan yhteiset toimistolaitteita koskevat energiatehokkuusstandardit, allekirjoittamisen Yhdysvaltojen kanssa ja erityisesti täytäntöönpanoasetukseen sisältyvän määräyksen energiatehokkuuden huomioimisen pakollisuudesta julkisten hankintojen yhteydessä; kehottaa komissiota jatkamaan neuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltain välisen Energy Star -yhteistyön laajentamisesta muihin tuotteisiin EU:n ja Yhdysvaltain huippukokouksessa 30. huhtikuuta 2007 tehtyjen sitoumusten mukaisesti;

19.   pitää myönteisenä ehdotusta energiatehokkuuden vähimmäisstandardien asettamisesta kaikille muille merkittävästi energiaa käyttäville koneille ja laitteille vuoteen 2010 mennessä; kehottaa komissiota aloittamaan markkinoilla olevista vähiten energiatehokkaista tuotteista;

20.   tukee komissiota sen pyrkimyksissä kehittää kriteerit lämmitys- ja jäähdytystekniikoiden ympäristömerkinnälle, joka koskee erityisesti energian primaarikäyttöä, jotta voidaan varmistaa, että käyttäjät saavat luotettavaa tietoa rakennusten lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden markkinoilla saatavana olevista tehokkaimmista ja ympäristöystävällisimmistä vaihtoehdoista;

21.   vaatii noudattamaan tiukasti vuonna 2006 säädettyjä älykkäiden mittareiden asentamista koskevia vaatimuksia, jotta parannetaan kuluttajien tietoisuutta sähkön käytöstä, helpotetaan sähköntoimittajien mahdollisuuksia hallita tehokkaammin kysyntää ja autetaan parantamaan energiatehokkuustilastoja koskevia vaatimuksia;

22.   kehottaa laatimaan standardin älykkäiden lämpömittareiden käytöstä keskuslämmitysjärjestelmissä ja kaukolämpöverkoissa, jotta loppukäyttäjiä voidaan kannustaa vastuullisuuteen ("maksa käytön mukaan") ja poistaa vastuullisuutta heikentävät kiinteähintaiset järjestelmät;

23.   katsoo, että teollisuusteknologialla olisi varmistettava, että tuotannossa käytetään vähemmän energiaa; uskoo, että maantieliikenteen ajoneuvojen ja muiden kuljetusvälineiden painoa vähentämällä voidaan säästää energiaa huomattavasti;

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat vaatimukset

24.   vaatii komissiota aloittamaan rikkomismenettelyn niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole asianmukaisesti saattaneet direktiiviä 2002/91/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään tai panneet sitä täysimääräisesti täytäntöön;

25.   katsoo, että koska rakennukset ovat pitkäikäisiä, on äärimmäisen tärkeää noudattaa uudisrakentamisessa mahdollisimman korkeita energiatehokkuusstandardeja ja korjata olemassa olevat rakennukset nykyisten standardien mukaisiksi; katsoo, että energiatehottomien rakennusten purkamista yhdistettynä uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentamiseen voitaisiin toisinaan tukea kunnostamisen vaihtoehtona;

26.   kehottaa komissiota tarkistamaan direktiiviä 2002/91/EY siten, että sen 6 artiklan soveltamisala kattaa vuodesta 2009 alkaen kaikki rakennukset, joita on tarpeen lämmittää tai jäähdyttää, niiden koosta riippumatta;

27.   kehottaa komissiota lämmityskattiloiden tehokkuutta tarkistettaessa ottamaan huomioon, että sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitetut kattilat ovat tehokkaimpia, ja vahvistamaan lämmityskattiloiden energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset sen mukaisesti;

28.   on tyytyväinen ehdotukseen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten asettamisesta uusille ja korjattaville rakennuksille sekä rakennusten osille, kuten ikkunoille ja ikkunakalvoille;

29.   kehottaa komissiota ehdottamaan sitovaa vaatimusta, että kaikki uudet rakennukset, joita on tarpeen lämmittää ja/tai jäähdyttää, on rakennettava niin sanottuja passiivisia taloja koskevien normien tai vastaavien muita kuin asuinrakennuksia koskevien normien mukaisesti vuodesta 2011 alkaen, ja vaatimusta passiivisten lämmitys- ja jäähdytyssovellusten käytöstä vuodesta 2008 alkaen;

30.   kehottaa komissiota harkitsemaan kaikkien rakennusten asteittaista yhdistämistä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoihin, jotta voidaan vähentää fossiilisen polttoaineen käyttöä lämmitykseen ja jäähdytykseen hyödyntämällä energian siirtämisessä syntyvää hävikkiä;

31.   kehottaa komissiota verotusta ja muita energiatehokkuutta edistäviä toimia miettiessään harkitsemaan passiivista lämmitystä ja jäähdyttämistä palvelevia arkkitehtonisia ratkaisuja, kuten lämpöominaisuuksiltaan soveltuvia rakenteita;

32.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään uusiutuvilla energialähteillä tuotettavaa kaukojäähdytystä tehokkaana vaihtoehtona, jolla vastataan mukavuusjäähdytyksen kasvavaan kysyntään;

33.   kehottaa komissiota luomaan avoimen tietokannan, johon unionin kansalaisilla on pääsy, kansallisista, alueellisista ja paikallisista toimenpiteistä, joilla edistetään energiatehokkuutta rakennuksissa, erityisesti rahoitustoimenpiteistä, niin että voidaan vaihtaa parhaita käytänteitä EU:ssa ja julkista tietoa ja tietoisuutta;

Energian tuotanto ja jakelu

34.   kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiinsa suunnitelmia sähkön ja lämmön tehokkaan yhteistuotannon lisäämisestä sekä siirtymään sähkö-, lämpö- ja jäähdytyshuollon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, ja kehottaa komissiota suhtautumaan kielteisesti kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiin, joissa näin ei menetellä; kehottaa jäsenvaltioita yleisesti edistämään toimenpiteitä, joilla kannustetaan pienimuotoiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja poistetaan sitä haittaavat hallinnolliset esteet;

35.   huomauttaa, että kuljetus ja jakelu ovat energiahävikin ja sähkökatkojen aiheuttajia, ja korostaa pientuotannon sekä hajautetun ja monipuolistetun tuotannon mahdollista tehtävää toimitusvarmuuden turvaamisessa ja hävikin vähentämisessä; katsoo, että olisi luotava kannustimia, joilla tähdätään infrastruktuurin kehittämiseen energiansiirron ja -jakelun hävikin vähentämiseksi;

36.   kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota lämpömarkkinoihin, sillä lämmön osuus on suurin energian kulutuksessa, ja välineisiin (kaupunkisuunnittelu, lämpökartoitus, investointikannustimet), joiden avulla voidaan ottaa liikalämpö talteen uusiutuvista energialähteistä kehittämällä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysinfrastruktuureja;

37.   kehottaa komissiota seuraamaan tarkkaan direktiivin 2004/8/EY täytäntöönpanoa ja arvioimaan, ovatko tukijärjestelmät riittäviä valjastamaan käyttöön tehokasta yhteistuotantoa koskevan kansallisen potentiaalin;

38.   kiinnittää komission huomion siihen, että olisi tarjottava paikallisia jäähdytysverkkoja tehokkaana vaihtoehtona, jolla tyydytetään mukavuusjäähdytyksen kasvavaa kysyntää, ja siihen, että tähän liittyviä hiilidioksidipäästöjä olisi vähennettävä voimakkaasti;

39.   kehottaa komissiota laajentamaan nykyisten taloudellisten kannustimien soveltamisalaa toimiin, joiden avulla uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa voidaan syöttää fossiilisista polttoaineista saatavaa energiaa varten rakennettuihin olemassa oleviin verkkoihin; katsoo, että nykyisten verkkojen kohentamisella voitaisiin tehostaa uusiutuvista energialähteistä saatavan energian tuotantoa nopeammin ja halvemmalla ja että tällaisten pikaisten parannustoimien avulla voitaisiin samalla parantaa toimitusvarmuutta;

Liikenne

40.   kehottaa komissiota asettamaan energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset kaikille liikennemuodoille julkinen liikenne mukaan luettuna; korostaa, että tarvitaan energiatehokas liikennepolitiikka, jossa asetetaan etusijalle julkinen liikenne, pyöräily ja kävely kaupunkiympäristössä; pitää myönteisenä kaupunkiliikennettä koskevaa vihreää kirjaa ja kehottaa komissiota käynnistämään aloitteen, joka koskisi erityisesti kaupunkiliikennettä ja ilmastonsuojelun, energiansäästön ja kansanterveyden sisällyttämistä kaupunkien kestävään liikkuvuuspolitiikkaan; kehottaa Euroopan unionin kaupunkien viranomaisia harkitsemaan keinoja vähentää autojen ja henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi ruuhkamaksujen avulla; muistuttaa, että kaikkia myytäviä uusia henkilöautoja koskevat sitovat vuotuiset enimmäisrajat autojen päästöille auttavat Euroopan unionia saavuttamaan sitovat hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitteensa;

41.   vaatii muuttamaan kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja 13 päivänä joulukuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/94/EY(13) siten, että autot voidaan merkitä selkeän, kodinkoneissa käytettyjen merkintöjen kaltaisen (nykyinen 7-portainen asteikko A:sta G:hen) moniportaisen arviointijärjestelmän avulla; ehdottaa, että vähintään 20 prosenttia uusien autojen mainontaan ja markkinointiin käytettävästä tilasta käytetään polttoainetehokkuudesta ja päästöistä tiedottamiseen;

42.   pitää valitettavana myös sitä, että neuvosto ei vieläkään ole hyväksynyt henkilöautojen verotusta koskevaa direktiiviehdotusta, jonka tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä Kioton pöytäkirjasta johtuvien EU:n velvoitteiden mukaisesti, ja vaatii, että direktiivi hyväksytään ja pannaan täytäntöön pikaisesti;

43.   kehottaa komissiota laatimaan puitestrategian kaupunkien ja niiden ympäristön joukkoliikenteen tehokkuuden merkittäväksi parantamiseksi, mikä edellyttää, että kaupunkien ja niiden ympäristön joukkoliikennejärjestelmien liikenteenharjoittajat tekevät tutkimuksia ja toteutettavuustutkimuksia, joissa huomio kohdistetaan järjestelmään liittyviin tehokkuus- ja palvelutasoihin ja joiden strategisena tavoitteena on mukauttaa sellaisten horisontaalisten tukiohjelmien käyttöönottoa, joilla pyritään kehittämään julkisen liikenteen järjestelmiä niin, että suunnitelmat täyttävät tiukemmat tehokkuus- ja jatkuvuusvaatimukset;

44.   pitää ilahduttavana Clean Sky -yhteisyritystä, jonka tavoitteena on tuottaa vihreämpiä, ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ilma-aluksia;

Rahoitusjärjestelyt ja aluepolitiikka

45.   pitää tärkeänä mahdollisuutta saada rakennerahoitusta energiatehokkuuden rahoittamiseen sellaisista laitoksista kuin Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki sekä yksityisistä pankeista;

46.   kehottaa komissiota nostamaan kolmesta prosentista vähintään viiteen prosenttiin rakennerahasto- ja koheesiorahasto-osuutta, joka pitäisi käyttää olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, ja vaatimaan jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti tätä mahdollisuutta;

47.   pahoittelee, että energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettu EU-rahoitus on suurelta osin liian monimutkaista JEREMIE-aloitteen (Joint European Resources for Micro to Medium Enterprises Initiative) olemassaolosta huolimatta; toteaa, että yksinkertaisen ja helposti käytettävissä olevan rahoituksen puute on valtava este sellaisille pienyrityksille ja erityisesti mikroyrityksille, joilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää monimutkaisia ohjelmia;

48.   panee merkille tutkimuksen ja kehittämisen ja innovaatioiden elintärkeän merkityksen energiatehokkuuden alalla; kehottaa jäsenvaltioita, alueellisia viranomaisia, paikallisviranomaisia ja kansalaisjärjestöjä hyödyntämään rahoitusta, jota on tarjolla seitsemännen puiteohjelman, rakennerahastojen sekä kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelman/ Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelman puitteissa, joiden tarkoituksena on stimuloida energiatehokkuutta koskevaa tutkimusta ja edistää uusiutuvaa energiatekniikkaa sekä uusien energian siirtämisen ja varastoimisen muotojen kehittämistä energiahukan vähentämiseksi; kehottaa komissiota vastaamaan avokätisesti energiatehokkuustutkimusta koskeviin rahoituspyyntöihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että energiatehokkuus asetetaan etusijalle pyrittäessä hyödyntämään EU:n tutkimus- ja kehittämisohjelmia mahdollisimman hyvin;

49.   kehottaa kohtelemaan mikroyrityksiä samalla tavalla kuin kotitalouksia ja tarjoamaan niille etukäteistukien kaltaista hyvin yksinkertaista rahoitusta energiatehokkuutta koskeviin parannuksiin;

50.   kehottaa komissiota tukemaan valtiontukisääntöjä, jotka ovat suotuisampia energiatehokkuutta koskevia toimenpiteitä kohtaan (esim. ekoinnovointi ja tuottavuuden parantaminen); katsoo, että tällaisten sääntöjen olisi oltava yksinkertaisia, käytännöllisiä ja avoimia ja että niillä olisi poistettava esteitä energiatehokkuutta koskevien toimenpiteiden tehokkaalta toteuttamiselta;

51.   kehottaa komissiota ehdottamaan mahdollisimman pian erityisiä toimia energiatehokkuuden parantamiseksi erittäin syrjäisillä alueilla; katsoo, että näiden toimien olisi sovelluttava kyseisten alueiden erityispiirteisiin, jotka johtuvat niiden pysyvästi vaikeista olosuhteista;

52.   korostaa paikallisten ja alueellisten energiaviranomaisten roolia energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimien tehokkaassa täytäntöönpanossa; kehottaa ottamaan kaikki (eurooppalaiset, kansalliset ja paikalliset) viranomaiset mukaan energiatehokkuutta koskevien toimintasuunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon;

Verotus

53.   kehottaa neuvostoa rohkaisemaan jäsenvaltioita soveltamaan alennettua arvonlisäverokantaa sellaiseen työhön ja sellaisiin materiaaleihin ja rakennusten osiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta; kehottaa neuvostoa varmistamaan, että yleinen verojärjestelmä vastaa yhtenäisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamista koskevaa tavoitetta;

54.   kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikin puolin mahdollisuutta soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa työhön kunnostettaessa ja korjattaessa yksityisasuntoja niiden energiatehokkuuden parantamiseksi; on tyytyväinen komission päätökseen arvioida verohelpotusten merkitystä kuluttajien saamisessa ostamaan energiatehokkaimpia laitteita ja yritysten saamisessa tuottamaan sellaisia laitteita ja edistämään niiden käyttöä;

55.   toteaa verotuksen kuuluvan jäsenvaltioiden toimivaltaan; katsoo jäsenvaltioiden valitsemien verotustoimien kuuluvan osana kaikkiin kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiin; kannattaa ympäristökustannusten sisällyttämistä hintoihin;

56.   kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityisiä kannustimia rohkaistakseen kotitalouksia, mikroyrityksiä ja yksityisiä vuokranantajia toteuttamaan energiatehokkuutta edistäviä toimia;

57.   katsoo, että verokannustimia voisi joissakin olosuhteissa olla käytettävissä energian käytön kannalta tehottomien rakennusten purkamiseen silloin, kun se yhdistyy uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentamiseen;

Energiakäyttäytymisen muuttaminen

58.   kiinnittää huomiota julkisen sektorin merkittävään rooliin energiatehokkaiden ratkaisujen edistämisessä;

59.   katsoo, että energiatehokkuutta koskevat koulutusohjelmat ovat avainasemassa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta; toteaa, että energia-alaa koskevaa opetusta olisi saatava hyvin nuoresta iästä alkaen, ja tämä olisi toteutettava sisällyttämällä energia-alaan liittyviä oppiaineita opetusohjelmiin koko EU:n alueella; toteaa, että rakentamiseen ja energiahuoltoon soveltuvan innovatiivisen tekniikan kehittämiseen tarvitaan suuri joukko asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä; on huolestunut siitä, että jäsenvaltioissa ei ole vielä toteutettu energiatehokkuuteen liittyviä taitoja koskevia asianmukaisia koulutusohjelmia; vaatii, että henkilöresursseja koskevien vaatimusten katsotaan kuuluvan olennaisesti kansallisiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmiin;

60.   kannustaa alueellisia viranomaisia ja paikallisviranomaisia kehittämään läheisiä kumppanuussuhteita alueellisten energiaviranomaisten kanssa energia-alalla ja siihen liittyvillä aloilla toimivien ammattilaisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi; korostaa, että on tarpeen luoda paremmin koordinoituja verkostoja paikallisten toimijoiden välille, jotta energiatehokkuuden alan parhaita käytäntöjä voidaan välittää vähemmän kehittyneille alueille;

61.   korostaa, että julkisten hankintojen sekä energiakatselmusten kaltaisten palvelujen avulla voitaisiin vähentää jätteitä ja hyödyntää kunkin rakennuksen energiapotentiaalia tähänastista paremmin; kehottaa jäsenvaltioita ja niiden alueellisia viranomaisia ja paikallisviranomaisia sekä muita viranomaisia näyttämään esimerkkiä hallinnollisten rakennusten ohella myös muissa julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, yliopistoissa ja sairaaloissa sekä vesi-, energia-, liikenne- ja postipalvelujen alalla toimivissa laitoksissa;

62.   kehottaa komissiota lisäämään talouskäyttäytymistä ja inhimillistä päätöksentekoa koskevaa tutkimusta niin, että voidaan helpottaa tulevien energiatehokkuutta koskevien tiedotuskampanjoiden laatimista (kuten Kestävän energian Eurooppa -kampanja) ja siten saada niistä mahdollisimman paljon hyötyä;

63.   on sitä mieltä, että energiatehokkuuden parantaminen lähtee kotoa; kehottaa komissiota, neuvostoa ja omia yksikköjään ottamaan johtoaseman vaatimalla esimerkillisten energiatehokkuusstandardien asettamista kaikille EU:n toimielinten rakennuksille osana laajaa toimielinten energian käyttöön kohdistuvaa tarkastusta, minkä olisi koskettava työ- ja matkajärjestelyjä, kannustimia ja sijoittautumisia sekä koneita ja hankintoja;

64.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään – vuosittain – eurooppalaisen energiatehokkuustoimintapäivän;

65.   katsoo, että huipputeknologian ala voi ratkaisevalla tavalla lisätä kuluttajien tietoisuutta ja halua osallistua energiatehokkuuden parantamiseen tarjoamalla tuotteita, jotka ovat sekä energiatehokkaita että paremman laatuisia;

66.   katsoo, että energiantoimittajien ja kuluttajien väliset energiapalvelusopimukset ovat tehokas keino parantaa lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden tehokkuutta; kehottaa komissiota poistamaan tämäntyyppisten sopimusten tekemisen tiellä olevat hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet;

Kaupungit

67.   pitää tärkeänä vaihtaa tietoja kaupunkien parhaista energiatehokkuutta koskevista käytänteistä ja edistää niitä; katsoo, että olemassa oleva Eurocities-foorumi voisi olla tehokas kanava tämän tavoitteen toteuttamiseen;

68.   vaatii komissiota ja Euroopan unionin muita toimielimiä toimimaan yhteistyössä EU:n suurten kaupunkien kanssa, edistäen kumppanuusmäärärahoja ja hyvien käytänteiden jakamista tärkeimpien kaupunkien välillä;

69.   on tyytyväinen Covenant of Mayors -aloitteeseen, jolla perustetaan 20–30 Euroopan suurimman ja kehittyneimmän kaupungin pormestareista muodostuva pysyvä verkosto, ja haluaa lisätietoja sen perustamisesta; painottaa kuitenkin, että Covenant of Mayors -verkoston olisi täydennettävä jo olemassa olevien samanlaisten verkostojen toimintoja;

Maailmanlaajuinen ulottuvuus

70.   kannattaa komission ehdotusta perustaa energiatehokkuutta käsittelevä kansainvälinen yhteistyöfoorumi; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä energiatehokkuuden alalla sen varmistamiseksi, että uudet määräykset ja normit eivät hajaannuta maailmanmarkkinoita; katsoo, että näiden kansainvälisten – kahdenvälisten ja monenvälisten – sopimusten ei pidä merkitä ainoastaan yhteistä sitoutumista energiatehokkuuden vähimmäisstandardeihin vaan myös energiatehokkaan teknologian vaihtoon; toteaa, että teknologian vaihto on strategisesti välttämätöntä ja edellyttää yleisen edun mukaista suhtautumista teollis- ja tekijänoikeuksiin;

71.   panee merkille meneillään olevan teknisen työn yhteisistä energiatehokkuusstandardeista erityisesti Kiinan kanssa; on huolestunut siitä, että työ saattaa vesittyä jäsenvaltioiden välisen koordinaation puutteen vuoksi, mikä voi aiheuttaa hämmennystä kolmansissa maissa; kehottaa standardeja koskevaan integroituun lähestymistapaan;

72.   panee merkille laajan huolestuneisuuden siitä, että Venäjä ei kykene tyydyttämään kotimaista ja sopimuksiin perustuvaa kaasun kysyntää, ja kehottaa komissiota energian toimitusvarmuuden varmistamiseksi antamaan lisäresursseja EU:n ja Venäjän väliselle energiatehokkuutta koskevalle vuoropuhelulle niin, että erityistä huomiota kiinnitetään Venäjän kaukolämpöverkkojen ajantasaistamiseen ja öljykentillä nykyisin palavan kaasun hyödyntämiseen;

73.   on tyytyväinen neuvoston aloitteeseen Afrikan ja EU:n energiakumppanuudesta ja kehottaa asettamaan tässä kumppanuudessa etusijalle Afrikan energiatehokkaan ja kestävän kasvun;

o
o   o

74.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) EYVL L 297, 13.10.1992, s. 16, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). (2) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 65. (3) EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50. (4) EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29. (5) EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64. (6) EUVL L 381, 28.12.2006, s. 24. (7) EUVL L 381, 28.12.2006, s. 26. (8) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15. (9) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1. (10) EYVL L 114, 24.4.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363 20.12.2006, s. 1). (11) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 273. (12) EUVL C 317 E, 23.12.2006, s. 876. (13) EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16.