Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission Lissabonin strategiaa koskevan strategisen paketin, joka sisältää komission tiedonannon kevään Eurooppa-neuvostolle "Strategiaraportti uudistetusta Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiasta: uuden kauden (2008–2010) käynnistäminen – Uudistamista on jatkettava – Kansallisten uudistusohjelmien arviointi" (KOM(2007)0803) ja komission tiedonannon "Ehdotus yhteisön Lissabon-ohjelmaksi 2008–2010" (KOM(2007)0804),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan yhteinen etu: menestyminen globalisaation aikakaudella" (KOM(2007)0581)

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian toteutus jäsenvaltioissa ja alueilla EU:n koheesiopolitiikan kautta vuosina 20072013" (KOM(2007)0798),

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden esittämät 27 kansallista Lissabonin uudistusohjelmaa 2005–2008,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 23. ja 24. maaliskuuta 2000, 23. ja 24. maaliskuuta 2001, 22. ja 23. maaliskuuta 2005, 23. ja 24. maaliskuuta 2006 ja 8. ja 9. maaliskuuta 2007 antamat päätelmät sekä 27. lokakuuta 2005 järjestetyn epävirallisen Eurooppa-neuvoston tulokset,

–   ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan eduista: menestyminen globalisaation aikakaudella(1),

–   ottaa huomioon Brysselissä 11. ja 12. helmikuuta 2008 järjestetyn parlamenttien neljännen yhteisen kokouksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että komissio lupasi ottaa täysimääräisesti huomioon kannat, jotka parlamentti ilmaisi Lissabonin strategiasta antamissaan päätöslauselmissa, ja erityisesti 15. marraskuuta 2007 annetussa päätöslauselmassa globalisaatiosta,

B.   ottaa huomioon, että parlamentti on aiemmissa päätöslauselmissaan osoittanut vahvaa tukea Lissabonin strategialle ja etenkin suhtautunut myönteisesti uudelleen kohdistettuun lähestymistapaan, jossa keskitytään kasvu- ja työllisyysstrategiaan,

C.   ottaa huomioon, että talouskasvun ja työllisyyden sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan välillä on vahva yhteys,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on yhteinen vastuu käsitellä globalisaatioon liittyviä haasteita, mahdollisuuksia ja kansalaisten epävarmuuden tunteita; katsoo, että Euroopan unionin on kannettava poliittinen vastuunsa maailmanlaajuisena toimijana ja osallistuttava maailmanlaajuisen kestävän kehityksen saavuttamiseen ja muokkaamiseen globalisaation aikakaudella niin, että ihmiset kaikkialla maailmassa hyötyisivät globalisaation tarjoamista mahdollisuuksista,

E.   katsoo, että sisämarkkinat ovat tehokas työkalu dynaamisen ja kilpailukykyisen tietoon perustuvan talouden rakentamiseksi ja Euroopan kilpailuaseman vahvistamiseksi maailmanlaajuisilla markkinoilla sen kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi,

F.   ottaa huomioon, että parlamentin Lissabonin strategian koordinointiryhmän saaman valtuutuksen mukaisesti ja ottaen huomioon muiden parlamentin valiokuntien toimivaltuudet tässä päätöslauselmassa ei käsitellä meneillään olevien lainsäädäntö- ja kuulemismenettelyjen yksityiskohtia,

Yleisiä huomioita

1.   korostaa jälleen kerran Lissabonin strategian tarmokkaan täytäntöönpanon merkitystä ja painottaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän edistyksen keskinäistä riippuvuutta dynaamisen ja innovatiivisen kestävän talouden luomisessa;

2.   uskoo, että taloudellinen kehitys ja tuleva hyvinvointi Euroopassa riippuvat siitä, miten luodaan paremmat olosuhteet kestävälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle ja miten globalisaatiosta, väestönkehityksestä ja maailmanlaajuisista ympäristöuhista johtuviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin vastataan; katsoo, että uudistettu Lissabonin strategia ja yhdennetyt suuntaviivat ovat Euroopan unionin yhteinen väline;

3.   uskoo, että uudistetun Lissabonin strategian onnistumisen takaamiseksi on myös vahvistettava unionin kasvua ja ratkaistava riittämätöntä kotimaista kysyntää koskeva ongelma, mikä edellyttää tuottavuuden ja työllisyyden kasvun aiheuttamien tulojen kasvua;

4.   on tietoinen siitä, että Euroopan unionilla on tulevalla kaudella edessään monia haasteita: väestönkehityksen kääntyminen laskuun vuoden 2020 paikkeilla, kasvava taloudellinen paine maailmanlaajuisten kilpailijoiden taholta, energian hinnannousu, ilmastonmuutos ja sosiaalinen epätasapaino; katsoo, että Euroopan on vastattava näihin haasteisiin oikealla politiikkojen yhdistelmällä;

5.   panee merkille, että Lissabonin strategia kehittyy myönteisesti; huomauttaa kuitenkin myös, että sen täytäntöönpanossa on edelleen puutteita ja että vielä ei ymmärretä kunnolla sitä, että Euroopan kehitysprosessi kohti vahvempaa kasvua, työpaikkojen luomista, riittävää sosiaaliturvaa ja asianmukaista ympäristönsuojelua on edelleen kriisialtis;

6.   toteaa, että maailman suurimpana hyödykkeiden viejänä ja tuojana sekä palveluiden viejänä ja toiseksi suurimpana ulkomaisten suorien sijoitusten kohteena ja alkuperäalueena Euroopan unioni on yksi avoimen maailmantalouden suurimmista hyötyjistä; katsoo, että Euroopan unionilla on siten huomattava vastuu puuttua maailmanlaajuisiin ongelmiin;

7.   suhtautuu myönteisesti Lissabonin prosessin maailmanlaajuiseen ulottuvuuteen ja huomauttaa, että Lissabonin strategia on Euroopan vastaus globalisaatiolle ominaisiin mahdollisuuksiin ja riskeihin; korostaa tässä yhteydessä nimenomaan transatlanttisen yhteistyön merkitystä sekä sitä, että on tärkeää parantaa yhteistyötä muiden tärkeiden toimijoiden, kuten Kiinan, Intian, Brasilian ja maailman muiden talousalueiden kanssa;

8.   kehottaa sopimaan maailmankaupan yhteisistä säännöistä ja käytännöistä, jotka ovat yhteensopivia vuosituhannen kehitystavoitteiden kanssa sekä ilmastonmuutoksen torjumisen ja terveyden edistämisen alalla olevasta johtavasta asemasta aiheutuvan vastuun kanssa; kehottaa periaatteellisesti toteuttamaan toimia protektionismin torjumiseksi niin Euroopan unionissa kuin sen ulkopuolella; kehottaa tekemään yhteistyötä ja soveltamaan oikeudenmukaista lähestymistapaa Dohan neuvottelukierrosta jatkettaessa;

9.   painottaa johdonmukaisen vakaus- ja kasvupolitiikan kiistatonta arvoa ja makrotaloudellisen vakauden merkitystä sen luottamuksen lähteenä, joka on perusta Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiselle; huomauttaa, että makrotaloudellisen vakauden nimissä tuottavuuden kasvun tulee kulkea käsi kädessä tuloksen entistä oikeudenmukaisemman jakamisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen kanssa; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota vaatimukseen, jonka mukaan tulojen kasvun tulisi vastata keskipitkän aikavälin tuottavuuden kasvua;

10.   korostaa komission tavoin, että jäsenvaltioiden taloudet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan ja että uudistusta koskevaa yhteistä asialistaa tarvitaan eniten euroalueella;

11.   viittaa rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämisen ensisijaiseen merkitykseen ja huomauttaa, että äskettäinen subprime-asuntolainakriisi osoittaa, että Euroopan unionin on kehitettävä valvontatoimenpiteitä vahvistaakseen rahoitusmarkkinoiden avoimuutta ja vakautta sekä suojellakseen paremmin asiakkaita; pyytää arvioimaan Euroopan nykyiset vakavaraisuusvalvonnan järjestelmät ja välineet ja vaatii, että Euroopan parlamentin kanssa tehdään läheistä yhteistyötä, joka johtaa selkeisiin suosituksiin siitä, miten voidaan parantaa rahoitusjärjestelmän vakautta ja sen valmiuksia tarjota varmaa pitkän aikavälin rahoitusta eurooppalaisille yrityksille;

12.   huomauttaa toissijaisuuden olevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot voivat mukauttaa yhteisesti sovittua turvallisuutta ja joustoa koskevaa politiikkaa kansallisten työmarkkinoidensa erityisiin käytänteisiin ja perinteisiin;

13.   muistuttaa, että koheesiopolitiikka on yksi perustamissopimusten perusperiaatteista ja väline kasvua ja työpaikkoja koskevien Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja että jopa 75 prosenttia koheesiopolitiikan varoista on osoitettu innovointiin ja Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että yleisesti koheesiopolitiikkaa ja erityisesti rakenne- ja koheesiorahastoja on käytettävä hyödyksi Lissabonin strategian täytäntöönpanemiseksi alueellisella tasolla ja että tämän prosessin tuloksia on seurattava tiiviisti alueellisella ja paikallisella tasolla; katsoo, että tämänhetkisen myönteisen taloudellisen kehityksen pitäisi rohkaista lisäuudistuksiin; painottaa, että on tarpeen tutkia, miten Lissabonin strategian täytäntöönpano vaikuttaa alueellisella tasolla, vuoden 2008 ollessa ensimmäinen vuosi, jona koheesiopolitiikan varojen kohdentamisen alustavia tuloksia voidaan arvioida;

14.   katsoo, että tieteellinen ja teknologinen tutkimus on yksi Lissabonin strategian keskeisistä tekijöistä; katsoo, että tutkimuksen ja kehityksen vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää ja että jäsenvaltioiden olisi toteutettava lisätoimenpiteitä saavuttaakseen vuotta 2010 koskevat T&K-investointitavoitteensa niin, että ne osoittavat, miten vuoden 2010 kansalliset T&K-tavoitteet saavutetaan ja miten niiden T&K-strategiat edistävät eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista; korostaa, että vaadittava siirtyminen kohti energiatehokasta ja vähän hiilipäästöjä aiheuttavaa, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa taloutta uuden teknologian kehittämisen ja käyttöönoton kautta tarjoaa Euroopan unionille moninaisia mahdollisuuksia; panee merkille valtavat mahdollisuudet, jotka avautuvat Euroopan taloudelle sellaisten uusien tekniikkojen ja palvelujen kehittämisestä ja markkinoille saattamisesta, jotka edistävät maailmantalouden hiilidioksidipäästöjen vähentämistä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta "viidennen vapauden" – tiedon vapauden – luomisesta, millä täydennetään tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman liikkumisen neljää vapautta, ja ehdotusta EU:n ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehittämisresurssien yhdistämisestä niiden entistä tehokkaamman käytön takaamiseksi;

15.   pitää myönteisinä äskettäin tehtyjä aloitteita ja sijoituksia teollisuus- ja tutkimuspolitiikkaan; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamiseen ja Galileoon hiljattain tehtyyn investointiin tehokkaina välineinä teknologista innovointia koskevien tarpeiden yhdistämisessä teollisuuden tutkimusohjelmiin; pitää myönteisinä eurooppalaisia maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä (Galileo ja European Geostationary Navigation Overlay Service (Egnos)), jotka ovat EU:n keskeisiä hankkeita; korostaa ohjelmien taloudellisia ja julkisia ansioita sekä niiden tarjoamien uusien palveluiden ja markkinoiden tuomia etuja;

16.   katsoo, että Euroopan taloudellisen ja teknologisen johtoaseman turvaamiseksi tarvitaan huippuosaamisen verkostoja; katsoo, että jäsenvaltioiden ja alueiden pitäisi tukea huippuosaamisklustereiden kehittämistä ja toimenpiteitä niiden välisen kilpailun ja yhteistyön edistämiseksi, jotta innovointikulttuuria vahvistettaisiin edelleen; katsoo, että komission, jäsenvaltioiden ja alueellisten ja paikallisten viranomaisten pitäisi ryhtyä lisätoimiin tukeakseen aktiivisesti tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja teollisuuden välillä;

17.   painottaa sen tärkeyttä, että Euroopan yritykset, kansalaiset ja viranomaiset siirtyvät onnistuneesti digitaaliseen aikakauteen ja todella saavuttavat Lissabonin strategiassa vaaditun tietoon perustuvan yhteiskunnan ja talouden; kehottaa edelleen kehittämään tiedettä ja teknologiaa kansalaisten jokapäiväisessä elämässä ja edistämään tietoyhteiskuntaa, jossa kaikki ovat osallisina;

18.   kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja niiden aluehallintoja sisämarkkinoiden suurimpina työnantajina, ostajina ja palveluntarjoajina edistämään innovointia luomalla pilottimarkkinoita innovatiivisille tuotteille ja palveluille;

19.   huomauttaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) on ratkaiseva rooli uusien työpaikkojen luomisessa ja uuden tutkimuksen hyödyntämisessä; kannattaa voimakkaasti komission ehdottamaa pienyrityksiä koskevaa säädöstä, sillä se on väline mahdollisuuksien luomiseen pk-yrityksille ja sellaisen kulttuurin edistämiseen, jossa annetaan etusija pienyrityksille, sekä sellaisen integroidun politiikan määrittämiseen, jonka avulla voidaan hyödyntää kasvupotentiaali pk-yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa;

20.   korostaa mahdollisuuksia auttaa pk-yrityksiä vähentämällä niiden sääntelytaakkaa, parantamalla niiden mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin ja kehittämällä suotuisamman järjestelmän innovoinnin rahoittamiseen ja hyödyntämiseen;

21.   toteaa, että innovatiivisia teknologioita on hyödynnettävä nopeammin uusissa tuotteissa ja palveluissa Euroopan unionissa; kannattaa näin ollen komission vaatimusta tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostaman "osaamiskolmion" kehittämisestä; odottaa tehokkaampaa investoimista uusiin taitoihin, elinikäiseen oppimiseen ja nykyaikaisiin koulutusjärjestelmiin;

22.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on ryhtynyt keventämään sääntelytaakkaa ja pyrkii parempaan sääntelyyn sekä kannustaa jäsenvaltioita hyväksymään vastaavia toimenpiteitä vaarantamatta kansalaisten osallistumisoikeuksia ja kuluttajansuojaa; odottaa neuvoston ja komission täyttävän paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(2) esitetyt sitoumuksensa; panee erittäin huolestuneena merkille, että joukko komission viimeaikaisia merkittäviä lainsäädäntöehdotuksia on esitetty ilman edeltäviä vaikutustenarviointeja tai asianmukaista arviota saman alan aikaisemman lainsäädännön vaikutuksista;

23.   korostaa tässä yhteydessä, että ulko- ja kauppapolitiikassa tarvitaan uutta kattavaa lähestymistapaa, jossa keskitytään sääntöjen, standardien ja sääntely-yhteistyön kansainväliseen lähentämiseen; korostaa, että unionin täytyy maksimoida potentiaalinsa maailmanmarkkinoilla toimivien yritysten syntysijana ja houkuttelevana kohteena sijoittajille; vaatii lisäksi, että kaikkiin neuvoteltavina oleviin EU:n kahdenvälisiin ja alueellisiin kauppasopimuksiin sisällytetään täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä keskeisten työnormien ja muiden ihmisarvoisen työn näkökohtien sekä monenkeskisten ympäristönormien täytäntöönpanosta;

24.   painottaa jälleen uskovansa, että osallisuutta entistä paremmin edistävän taloudellisen päätöksenteon asema on ratkaisevan tärkeä muutoksiin reagoivan yhteiskunnan luomisessa; muistuttaa, että kevään 2005 Eurooppa-neuvosto korosti sosiaalisen suojelun korkean tason keskeisyyttä Lissabonin strategian kannalta; toteaa jälleen, että ei voida hyväksyä, että ihmiset elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä; vahvistaa jälleen, että kaikilla Euroopan kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus kunnollisiin työ- ja elinoloihin myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen; kannattaa lisätoimia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen politiikan vahvistamiseksi, jotta voitaisiin kehittää kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka perusteella köyhyyden poistamista vuoteen 2010 mennessä koskevaa tavoitetta ryhdyttäisiin tavoittelemaan toden teolla jälleen kerran, ja jotta voitaisiin taata perusoikeudet kaikille Euroopan kansalaisille; painottaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan oikeudellisesti sitovaa sisällyttämistä Lissabonin sopimukseen; pyytää keväällä 2008 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa sitoutumaan kunnianhimoiseen sosiaaliseen toimintaohjelmaan, jolla on konkreettinen vaikutus Lissabonin strategian tuloksiin;

25.   pitää erittäin tärkeänä, että kansalaisten luottamusta lisätään edistämällä jäsenvaltioiden yhteisiä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita, kuten laadukkaita työpaikkoja, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja terveyden ja ympäristön suojelua, samalla Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta kunnioittaen, koska sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on yksi sisämarkkinoiden keskeisistä osatekijöistä; kehottaa komissiota takaamaan, että EU toteuttaa näitä aloja koskevan suojelutehtävänsä ja että jäsenvaltioiden välistä sääntelyyn liittyvää kilpailua vältetään;

26.   katsoo, että on välttämätöntä edistää liikenteen sisällyttämistä Lissabonin strategiaan; vaatii, että uusien yhdennettyjen politiikan suuntaviivojen puitteissa annetaan etusija kestävälle liikenteelle, logistiikalle ja Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiselle, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että keväällä 2008 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle esitettävät kansalliset suunnitelmat heijastavat näitä ensisijaisia tavoitteita;

Sisämarkkinat ja strategiset vastaukset globalisaatioon

27.   painottaa, että kitkattomasti toimivat sisämarkkinat, ammattitaitoinen työvoima, tasapainoinen sosiaalinen markkinatalous ja demokraattinen vakaus ovat Euroopan vahvimmat kilpailuedut; huomauttaa, että sisämarkkinat tarjoavat kolmansien maiden sijoittajille tasavertaisten toimintaedellytysten ja vapaan liikkuvuuden kaltaisia etuja, mutta katsoo, että sisämarkkinoille pääsyn edellytyksenä pitäisi olla, että kolmannet maat, joiden talous on kehittynyt ja kehittymässä, avataan samalla tavalla EU:n sijoittajille; huomauttaa lisäksi, että on luotava parhaat ulkoiset edellytykset eurooppalaisille yrityksille, mukaan lukien parempi sääntely, hyvä hallinto, terve ja oikeudenmukainen kilpailu, tehokkaasti toimivat riskipääomamarkkinat ja tutkimuksen ja innovoinnin tulosten kaupallistaminen;

28.   kehottaa jäsenvaltioita asettamaan Euroopan unionin kilpailukyvyn keskeiseen asemaan poliittisessa päätöksenteossaan ja asettamaan sisämarkkinoiden toteuttamisen etusijalle, erityisesti sisämarkkinadirektiivien oikea-aikaisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon kautta sekä poistamalla kansallisille markkinoille pääsyn aiheettomat esteet; muistuttaa kuitenkin, että yhtenäismarkkinoiden luominen perustui kilpailuun, yhteistyöhön ja yhteisvastuuseen, jotka ovat edelleen perusedellytyksiä kehitettäessä sisämarkkinoita 2000-luvulla; korostaa, että sisämarkkinoita on kehitettävä oikeudenmukaisten kilpailusääntöjen, tehokkaiden verotusjärjestelmien ja sosiaalisen suojelun järjestelmien sekä kuluttajansuojan korkean tason kautta;

29.   korostaa sisämarkkinoiden ja välttämättömien uudistusten toteuttamisen tarvetta; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään jäljellä olevat toimenpiteet, joita tarvitaan sisämarkkinoiden luomiseksi palvelujen alalla, rahoituspalvelut mukaan lukien, ja varmistamaan, että niiden kansalliset sääntelijät kannustavat uusia palveluntarjoajia ja uusien tuotteiden tarjontaa taaten samalla tasavertaiset toimintaedellytykset ja yksittäisten sijoittajien etuja koskevan asianmukaisen avoimuuden ja oikeusvarmuuden; katsoo, että uusia poliittisia aloitteita, joilla sisämarkkinoiden toteuttaminen saatetaan loppuun, tulisi ohjata nykyistä enemmän analysoimalla niiden vaikutuksia markkinoihin, taloudenaloihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan;

30.   korostaa teollis- ja tekijänoikeuksien riittävän suojaamisen tarvetta ja kannattaa aloitetta, joka koskee edullista, turvallista ja tehokasta patenttijärjestelmää, joka kannustaisi investointeihin ja tutkimukseen ja edistäisi erityisesti pk-yritysten innovointivalmiuksia; kehottaa kolmea toimielintä toimimaan yhdessä poliittisen yhteisymmärryksen löytämiseksi patenttijärjestelmän parantamisesta käytännössä siten, että kansalaiset voivat hyötyä uusista tuotteista ja palveluista kohtuullisin hinnoin;

31.   huomauttaa, että markkinoihin perustuviin välineisiin kuuluu laaja valikoima politiikan työkaluja, joita käytetään yhä enemmän ympäristötavoitteiden saavuttamiseen; on sitä mieltä, että markkinoihin perustuvat välineet, kuten verot, maksut ja päästökauppa, voivat edistää tehokasta luonnonvarojen jakamista ja voivat tässä yhteydessä osaltaan edistää Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista;

32.   painottaa jälleen katsovansa, että verotuksen kohdistaminen työn sijaan ympäristön pilaantumiseen on tehokas tapa puuttua sekä ympäristö- että työllisyyskysymyksiin, ja katsoo, että työhön kohdistuvaa verotusta on alennettava uusien työpaikkojen luomiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi;

33.   toteaa, että energian toimitusvarmuutta koskeva tavoite ja tavoite taata Euroopan kansalaisten liikkuvuus ja energiansaanti kohtuullisin hinnoin ja kestävästi sekä oikeudenmukaisten hintojen ylläpitämisen tavoite ovat saavutettavissa samalla strategialla kuin kunnianhimoinen ilmastonsuojelu;

34.   kehottaa näin ollen komissiota panemaan kevään 2007 Eurooppa-neuvoston päätökset johdonmukaisesti ja nopeasti täytäntöön ja todellakin asettamaan uusiutuvat energianlähteet ja energiatehokkuuden yhteisen energiapolitiikan ensisijaisiksi tavoitteiksi;

35.   huomauttaa, että Euroopan unionin ja muiden teollisuusmaiden tärkeä tehtävä on siirtyä uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan talouteen, jossa energiaa käytetään vähemmän, ja että tehokas tapa lähestyä tavoitetta on soveltaa tekniikoita, jotka ovat jo käytettävissä, mutta joiden täytäntöönpano vaatii rohkeita poliittisia toimia, mukaan lukien kannustimet ja monenkeskisesti sovitut seuraamukset niille maille, jotka eivät ole valmiita kantamaan osaansa taakasta; korostaa, että vaadittava siirtymä kohti vähän energiaa kuluttavaa ja vähähiilistä kestävää taloutta uuden teknologian kehittämisen ja käyttöönoton avulla tarjoaa Euroopan unionille lukuisia mahdollisuuksia;

36.   korostaa, kuinka tärkeää on torjua liikennepolitiikalla ilmastonmuutosta ja puuttua yleisempiin ympäristöongelmiin; puoltaa politiikkaa, joka vähentää tarpeetonta liikennettä erilaisten toimien avulla, ja vaatii, että Euroopan laajuisille verkoille tehdään perusteellinen strateginen ympäristövaikutusten arviointi;

37.   kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan nopeasti toisiinsa kytkettyjä ja yhteentoimivia Euroopan laajuisia liikenneverkkoja ja ottamaan huomioon erityisesti uusien jäsenvaltioiden tarpeet tehokkaan, kestävän ja ympäristöystävällisen liikennepolitiikan puitteissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään asianmukaista politiikkayhdistelmää hyödyntääkseen täysimääräisesti ympäristöystävällisten, älykkäiden liikennejärjestelmien ja teknologisten innovaatioiden mahdollisuuksia;

38.   huomauttaa, että näin ollen on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että tuleva logistiikkapalvelujen kysyntä on yhdistettävissä pienempiin ympäristövaikutuksiin ja pienempiin kasvihuonekaasupäästöihin; katsoo, että kestävä liikenne riippuu yhteisön, kansallisen ja alueellisen tason poliittisten päätöksentekijöiden kyvystä tarjota tehokkaita kannustimia, jotta kuljetuspalvelujen ostajat, kuljettajat ja kulkuneuvojen valmistajat jatkavat ponnistelujaan ympäristöystävällisempien logistiikkamarkkinoiden luomiseksi;

Työmarkkinat ja ihmisiin investoiminen

39.   myöntää, että EU:n kasvua ja työllisyyttä edistävä strategia on osoittautunut hyödylliseksi, mutta painottaa samalla, että kaikki EU:n kansalaiset eivät ole siitä hyötyneet; painottaa, että globalisaatiosta ja väestörakenteen muutosta koskevasta haasteesta selviämiseksi on äärimmäisen tärkeää tarjota ihmisille tarvittavat taidot ja mahdollisuudet, jotta voidaan houkutella enemmän ihmisiä työmarkkinoille ja tehdä työstä todellinen vaihtoehto jokaiselle, erityisesti sellaisten toimenpiteiden avulla, jotka kohdistetaan työmarkkinoilta pahimmin syrjäytyneisiin;

40.   painottaa, että vapaan liikkumisen ja liikkuvuuden takaamiseksi työmarkkinoilla neuvoston on viipymättä hyväksyttävä työajan järjestämistä, väliaikaisten työntekijöiden työoloja ja eläkeoikeuksien siirtämistä koskevat direktiivit sekä muutettava eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta 22. syyskuuta 1994 annettua neuvoston direktiiviä 94/45/EY(3); korostaa, että Euroopan työmarkkinoiden liikkuvuuden esteiden poistaminen mahdollistaa eurooppalaisten työntekijöiden entistä paremman suojelun; huomauttaa, että Euroopan unionin on pyrittävä selittämään kansalaisille edut, joita laajentumisen, integroitumisen, solidaarisuuden ja työvoiman liikkuvuuden tehokkaasti yhdistävä lähestymistapa tuo mukanaan;

41.   toteaa jälleen, ettei Euroopalla ole varaa nykyisiin korkeisiin työttömyyslukuihin; huomauttaa, että kaikkialla maailmassa tapahtuvat mullistukset vaikuttavat myös eurooppalaiseen sosiaaliseen malliin; katsoo, että väestörakenteen muutoksen haasteesta selviämiseksi ja kestävän julkisen talouden takaamiseksi Euroopan on pyrittävä uudistamaan työmarkkinoita ja sosiaaliturvajärjestelmiä vahvistaakseen työnteon kannustimia, tarjotakseen ihmisille tilaisuuksia ja taitoja, joiden avulla he voivat selviytyä muutoksesta, ja helpottaakseen heidän palaamistaan palkalliseen työhön; huomauttaa, että säilyttääkseen kilpailukykynsä maailmassa Euroopan unionin on toteutettava lukuisia uudistuksia; uskoo, että näihin toimenpiteisiin tarvittavan yritysten ja työntekijöiden välisen luottamuksen taso nousee sosiaalisen vuoropuhelun lisääntyessä; korostaa hyväksyttyjen yhteisten joustoturvaperiaatteiden laaja-alaisen ja tasapuolisen täytäntöönpanon tärkeyttä sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta;

42.   korostaa, että sekä työnantajat että työntekijät vaativat yhä enemmän joustavia työmuotoja, ja tukee joustoturvaa koskevien tasapainoisten yhteisten periaatteiden hyväksymistä; muistuttaa, että peruskoulutus, pätevöittäminen ja ammatillinen koulutus ovat parhaan mahdollisen työllisyyspolitiikan osatekijöitä ja että lastenhoitoinfrastruktuuria on pidettävä yhtenä erityisesti naisten työelämään osallistumisen lisäämisen edellytyksistä; kehottaa jäsenvaltioita valtavirtaistamaan nämä yhteiset periaatteet kansallisia uudistusohjelmia koskevissa työmarkkinaosapuolten kanssa järjestettävissä kuulemisissa ja korostaa keskeistä asemaa, joka on työn ja yksityiselämän yhdistämiseen liittyvillä toimenpiteillä, tasavertaisten mahdollisuuksien edistämisellä, koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella, aktiivisella työmarkkinapolitiikalla, riittävällä sosiaaliturvalla ja työmarkkinoiden jakautumisen purkamisella takaamalla työhön liittyvät oikeudet kaikille työntekijöille;

43.   tunnustaa joustavien, liikkuvien, turvallisten ja tehokkaasti toimivien työmarkkinoiden osuuden sosiaalisen osallisuuden edistämisessä kaikkien yhteiskuntaryhmien työllistymismahdollisuuksien luomisen kautta; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita arvioimaan ja parantamaan työmarkkinoiden sääntelyä ja sijoittamaan opetukseen, elinikäiseen oppimiseen ja aktiivisiin työmarkkinapolitiikkoihin parhaiden mahdollisten olosuhteiden luomiseksi korkealle työllisyydelle ja työvoiman liikkuvuudelle; korostaa tarvetta parantaa nuorten perustaitoja, estää kouluopintojen keskeyttämistä, vähentää epävarmoja työpaikkoja ja vahvistaa kaikkien integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään; huomauttaa, että 2000-luvun tietoyhteiskunnassa ja tietoon perustuvassa taloudessa digitaalinen osallisuus on erittäin tärkeää erityisesti huonommassa asemassa olevien, vanhuksien sekä syrjäisten maaseutualueiden asukkaiden kannalta;

44.   panee huolestuneena merkille suuntauksen kohti tulojen ja vaurauden erojen kasvua jäsenvaltioissa; katsoo, että tällainen suuntaus pitäisi kääntää asianmukaisilla kansallisilla ja yhteisön toimilla yhtenäisemmän yhteiskunnan aikaansaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kansalaiset kokevat hyötyvänsä kasvusta;

45.   panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa on otettu käyttöön minimipalkka; katsoo, että muut jäsenvaltiot voisivat hyötyä näiden kokemusten tarkastelusta; kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen osallistumisen edellytykset kaikille ja erityisesti säätämään minimipalkasta tai tekemään muita lainsäädännöllisiä ja yleisesti velvoittavia järjestelyjä tai kansallisten perinteiden mukaisia työehtosopimuksia, joiden avulla kokopäivätyötä tekevät työntekijät saavat ansioillaan kohtuullisen elintason;

46.   pitää myönteisenä komission tiedonantoa ehdotuksesta yhteisön Lissabonin ohjelmaksi vuosiksi 2008–2010; komissio ehdottaa siinä entistä priorisoidumpaa ohjelmaa, jossa on vain kymmenen keskeistä tavoitetta, jotka voidaan toteuttaa vuosina 2008–2010; korostaa kuitenkin, että Lissabonin strategian tarjoama suurin mahdollisuus on se, että erilaiset uudistuksia koskevat tarpeet ja taloudelliset sekä ympäristöön ja työllisyyteen liittyvät välineet yhdistetään yhdeksi ainoaksi uudistuksen asialistaksi; kehottaa näin ollen komissiota pysyttäytymään tässä johdonmukaisessa ja integroidussa, eri politiikanalat yhdistävässä menettelytavassa ja olemaan purkamatta sitä siirtymällä erillisiin poliittisiin toimiin;

Edistyksen mittaaminen ja Lissabonin tavoitteiden seuranta

47.   suhtautuu myönteisesti komission ponnisteluihin byrokratian vähentämiseksi, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseksi, ja lainsäädännön vaikutusten arvioinnin parantamiseksi; pahoittelee samalla, etteivät parlamentti ja komissio ole vielä päässeet yksimielisyyteen siitä, millaista vaikutusarviointia tarvitaan; painottaa tässä yhteydessä jälleen vaatimustaan riippumattomasta, ulkoisesta vaikutustenarvioinnin tarkastelusta;

48.   pitää myönteisenä komission tavoitetta vähentää liiketoiminnan hallinnollista taakkaa; odottaa saavansa konkreettisia tietoja siitä, miten tämä tavoite saavutetaan niin, että samalla taataan hyvän hallintotavan edellytykset; korostaa, että hallinnon kaikki tasot voivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista, minkä vuoksi ne on otettava mukaan asiaa koskevien poliittisten päätösten tekoon; kehottaa byrokratian vähentämisen ja unionin lainsäädännön yksinkertaistamisen yhteydessä harjoittamaan selkeää valvontaa, jotta voidaan selvittää, missä määrin jäsenvaltiot todella hyödyntävät siirtäessään unionin säädöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään niiden tarjoamaa liikkumavaraa ottaakseen huomioon kansalliset erityispiirteet ja innovointia haittaavat tekijät;

49.   katsoo, että jäsenvaltiot sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason sidosryhmät ovat tärkeimmät toimijat Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa; huomauttaa, että maat, jotka ovat avoimia ulkoiselle kilpailulle, toteuttavat uudistuksia ja pyrkivät julkisen talouden tasapainoon sekä korkealaatuisiin julkisiin ja yksityisiin investointeihin, ovat kasvaneet eniten ja luoneet eniten työpaikkoja; pahoittelee, että Lissabonin strategian näkyvyys on edelleen heikko monien jäsenvaltioiden kansallisessa politiikassa; katsoo, että kaikkien taloudellisten toimijoiden osallistuminen on välttämätöntä sen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; uskoo erityisesti, että työmarkkinaosapuolten, kansallisten parlamenttien, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan entistä tiiviimpi osallistuminen parantaisi Lissabonin strategian tuloksia ja lisäisi asianmukaisista uudistuksista käytävää julkista keskustelua; tukee komission jäsenvaltiolle esittämää ehdotusta yhteistyön tiivistämisestä kansallisten ja alueellisten parlamenttien kanssa niin, että samalla järjestetään vuotuisia keskusteluja niiden kansallisten uudistusohjelmien toteuttamisesta;

50.   painottaa alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja sidosryhmien sitoutuneisuuden merkitystä niin Lissabonin saavutusten laajuuden kuin niiden innovatiivisuuden kannalta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean suurta kiinnostusta Lissabonin strategian seurantaan;

51.   muistuttaa, että yhdennetyt suuntaviivat tarjoavat tärkeän koordinointivälineen ja yhteisen kehyksen eri jäsenvaltioille niiden omien kansallisten uudistusohjelmien toteuttamiseen; katsoo, että jäsenmaista saadut analyysit ja palautteet osoittavat suuntaviivojen toimivan, mutta että parannusta tarvitaan kuitenkin sopeutumisessa uusiin talouden ja työllisyyden ehtoihin sekä jäsenvaltioita koskevien jatkotoimien (jäsenvaltioiden vertailuanalyysin) osalta; edellyttää indikaattorien ja tavoitteiden laajempaa soveltamista ja täytäntöönpanoa;

52.   suhtautuu myönteisesti komission laatimiin maakohtaisiin raportteihin; edellyttää kuitenkin järjestelmällisempää lähestymistapaa, joka korostaa onnistumisia sekä puutteita; tukee komission ehdotusta ottaa käyttöön erityisiä "seurattavia seikkoja" osana monenkeskistä valvontaa sekä mahdollisuutena parantaa kansallisen politiikan reagointia;

53.   katsoo, että asianmukaisen seurannan puute on suurena esteenä riittävään tietoon perustuvien poliittisen valintojen tekemiselle; korostaa tässä yhteydessä, että olisi mahdollista hyödyntää huomattavasti paremmin ammattitaitoa ja tietoja, joita unionin erillisvirastoilla on niiden omilla aloilla;

54.   suhtautuu näin ollen myönteisesti vuoden 2006 kevään Eurooppa-neuvoston päätökseen korjata seurantatietojen puute ja kehottaa alueiden komiteaa tekemään kasvu- ja työllisyysstrategian seurantaa koskeva tutkimus, joka kattaa EU:n alueella 104 aluetta ja kaupunkia, ja jossa esitetään näiden esittämät näkemykset Lissabonin strategian täytäntöönpanosta; tutkimus on määrä esitellä kevään 2008 Eurooppa-neuvostolle; korostaa tutkimuksen osoittavan, auttaako rakennerahastojen varojen kohdentumista koskeva määräys osoittamaan suuremman osuuden rakennerahastomäärärahoista innovointiin ja ympäristötavoitteisiin; odottaa tutkimuksessa tehtävää arviota Lissabonin strategian alueellistamisen lisäarvosta;

55.   katsoo, ettei ole lainkaan itsestäänselvää, miten mitata Lissabonin strategian onnistumista tai yleisemmin, mitkä indikaattorit olisivat asianmukaisia "edistyksen" mittaamiseen; on kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että onnistumisten ja epäonnistumisten seurantaa ei voida rajoittaa taloudellisiin indikaattoreihin, kuten BKT ja BKTL, koska ne ovat – parhaimmillaan – indikaattoreita vaurauden syntymisestä tiettynä ajanjaksona mutta eivät anna edes luotettavaa tietoa vaurauden tasosta yhteiskunnassa ja ovat kaukana siitä, että ne pystyisivät antamaan mitään viitteitä lisävaurauden syntymisen sosiaalisesta ja ympäristöön liittyvästä hinnasta;

56.   toteaa, että on tarpeen kehittää ja soveltaa moniulotteista lähestymistapaa ihmisten hyvinvoinnin arvioimiseksi BKT/BKTL-ulottuvuutta syvällisemmin; suhtautuu näin ollen myönteisesti OECD:n ratkaisuihin sen toisessa, yhteiskuntien edistyksen mittaamista ja edistämistä käsitelleessä maailmanfoorumissa ('Statistics, Knowledge and Policy') kesäkuussa 2007 sekä parlamentissa marraskuussa 2007 järjestetyssä komission konferenssissa 'Beyond GDP' käytyihin keskusteluihin, koska luotettavat tiedot ovat tärkeitä tietoisten poliittisten valintojen perustana;

57.   suhtautuu näin ollen myönteisesti useiden komission pääosastojen tekemään työhön uusien laadullisten indikaattoreiden kehittämiseksi; kehottaa käyttämään näitä indikaattoreita kansallisten rakenneuudistusohjelmien tulevissa arvioinneissa ja sisällyttämään ne komission seurantatoimiin riippumatta siitä, liittyvätkö ne sosiaaliseen ulottuvuuteen, kuten köyhyysindikaattori, vai ympäristöulottuvuuteen, kuten biologisen monimuotoisuuden indikaattori; katsoo, että näin luodaan kokonaisvaltaisempi valikoima indikaattoreita Lissabonin strategian onnistumisen mittaamiseen;

58.   vaatii takuita EU:n kolmen toimielimen välisestä asianmukaisesta yhteistyöstä ja niiden täysimääräisestä osallistumista Lissabonin strategian seurantaan; kehottaa neuvostoa ja komissiota tunnustamaan Euroopan parlamentin roolin, sillä parlamentti seuraa tiiviisti Lissabonin strategiaa ja kansallisia rakenneuudistusohjelmia, varmistaa huomattavat talousarviovarat Lissabonin tavoitteille ja toimii yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa merkittävissä lainsäädäntökysymyksissä;

o
o   o

59.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden sekä ehdokasvaltioiden hallituksille parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0533. (2) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1. (3) EYVL L 254, 30.9.1994, s. 64.