Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2102(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0503/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0503/2007

Keskustelut :

PV 19/02/2008 - 13
CRE 19/02/2008 - 13

Äänestykset :

PV 20/02/2008 - 4.5
CRE 20/02/2008 - 4.5
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0059

Hyväksytyt tekstit
PDF 267kWORD 128k
Keskiviikko 20. helmikuuta 2008 - Strasbourg
EU:n Keski-Aasian strategia
P6_TA(2008)0059A6-0503/2007

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. helmikuuta 2008 EU:n Keski-Aasian strategiasta (2007/2102(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Keski-Aasiasta, erityisesti 26. lokakuuta 2006 Uzbekistanista(1), 16. maaliskuuta 2006 Kazakstanista(2) sekä 12. toukokuuta 2005 Kirgisian ja Keski-Aasian tilanteesta(3) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon EU:n sekä Uzbekistanin, Kirgisian ja Kazakstanin välillä tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, jotka kaikki ovat olleet voimassa vuodesta 1999 lähtien, 11. lokakuuta 2004 allekirjoitetun Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Tadžikistanin tasavallan väliaikaisen sopimuksen kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä(4), EU:n ja Tadžikistanin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jota ei vielä ole ratifioitu, sekä komission ehdotuksen EU:n ja Turkmenistanin väliseksi väliaikaiseksi sopimukseksi kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä,

–   ottaa huomioon kyseisiin sopimuksiin sisältyvät ihmisoikeuslausekkeet,

–   ottaa huomioon EU:n sitoumuksen edistää YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden ja kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen saavuttamista(5),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 21. ja 22. kesäkuuta 2007 hyväksymän uutta kumppanuutta Keski-Aasian kanssa koskevan EU:n strategian,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 8. ja 9. maaliskuuta 2007 hyväksymän Euroopan energiapolitiikkaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2007–2013) ja EU:n ja Mustanmeren ja Kaspianmeren rannikkovaltioiden ja niiden naapurimaiden välisen energiayhteistyön,

–   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman tavoitteesta luoda EU:lle yhteinen energiapolitiikka(6),

–   ottaa huomioon Bakun aloitteen EU:n ja Mustanmeren ja Kaspianmeren maiden välisen energia- ja kuljetusyhteistyön kehittämiseksi,

–   ottaa huomioon Azerbaidžanin ja Kazakstanin kanssa tehdyt yhteisymmärrysmuistiot, jotka liittyvät unionin energiaan liittyviä etuja palvelevan ulkopolitiikan kehittämiseen,

–   ottaa huomioon asiaa koskevat neuvoston päätelmät, mukaan luettuna 23. ja 24. toukokuuta, 13. kesäkuuta, 18. heinäkuuta ja 3. lokakuuta 2005, 13. marraskuuta 2006 sekä 5. maaliskuuta, 14. ja 15. toukokuuta ja 15. ja 16. lokakuuta 2007 Uzbekistanista annetut päätelmät ja Keski-Aasiasta 23.–24. huhtikuuta 2007 annetut päätelmät,

–   ottaa huomioon EU:n Uzbekistanille tietyistä Uzbekistaniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 14. marraskuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1859/2005(7) Andijanin joukkomurhan jälkeen määräämät sanktiot, joita on sen jälkeen jatkettu(8), ja näiden viisumipakotteiden osittaisen poistamisen ja ehdollisen poistamisen kuudeksi kuukaudeksi toukokuussa ja lokakuussa 2007,

–   ottaa huomioon vuonna 2003 käynnistetyn demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen, jonka tavoitteena on edistää ihmisoikeuksia ja tukea rangaistusjärjestelmän uudistamista, demokratiaa, hyvää hallintotapaa, tiedotusvälineiden vapautta, oikeusvaltiota, turvallisuusrakenteita (poliisi/asevoimat) ja konfliktien ehkäisyä,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyön välineen(9)

–   ottaa huomioon Berliinissä 30. kesäkuuta 2007 pidetyn ulkoministerien troikan ja Keski-Aasian maiden välisen tapaamisen, jossa olivat läsnä EU:n erityisedustaja Pierre Morel ja Portugalin pääministeri José Sócrates,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A6-0503/2007),

A.   ottaa huomioon, että yhteisesti Keski-Aasiaksi kutsutut viisi maata (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) sijaitsevat Euroopan ja Aasian keskeisellä yhtymäalueella, ja katsoo, että ne ovat historiallisesti ja perinteisesti muodostaneet tärkeän kohtaamis- ja kauttakulkualueen näiden maanosien välillä,

B.   katsoo, että EU:lla on selkeä intressi nähdä kaikkialla Keski-Aasiassa kehitystä kohti suurempaa vakautta sekä taloudellisen, demokraattisen ja inhimillisen kehityksen ja ihmisten turvallisuuden tason parantumista ja että sen on aina pidettävä kiinni sitoumuksestaan valtavirtaistaa ihmisoikeuksia kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa ja edistettävä demokratiaa ja noudatettava siinä johdonmukaista politiikkaa ja käytettävä siihen parhaiten sopivia keinoja; katsoo, että näin voidaan turvata sen uskottavuus ja viime kädessä auttaa tekemään siitä entistä tehokkaampi toimija alueella ja sen ulkopuolella,

C.   katsoo, että Keski-Aasian vakaus on maailmanlaajuisesti tärkeä asia, koska vakavalla ja pitkäaikaisella epävakaudella jossakin näistä viidestä maasta voi olla tuhoisat seuraukset koko alueelle ja se voi vaikuttaa monin tavoin myös EU:hun ja sen jäsenvaltioihin,

D.   ottaa huomioon riskit, jotka liittyvät riippuvuuteen tuonnista epävakailta alueilta ja toimittajilta, sekä tarpeen saada aikaan luotettavia, käytettävissä olevia ja toimivia energiaväyliä,

E.   katsoo, että EU:n edun mukaista on Keski-Aasian valtioiden turvallisuus ja vakaus sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen näissä maissa, koska strateginen, poliittinen ja taloudellinen kehitys sekä useita alueita koskevat kasvavat haasteet Keski-Aasiassa vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti Euroopan unionin etuihin; katsoo, että Keski-Aasian valtiot, joilla on huomattavia energiavaroja ja jotka pyrkivät monipuolistamaan kauppakumppaneitaan ja toimitusreittejään, voivat auttaa täyttämään energiavarmuuteen ja energiansaantiin liittyvää EU:n tarvetta,

F.   ottaa huomioon, että alueen maiden väliseen yhteistyöhön on toisaalta suuri tarve, mutta toisaalta tällaisia ajatuksia ja toimia vastustetaan voimakkaasti erityisesti sijainniltaan keskeisen ja väkimäärältään selvästi suurimman Uzbekistanin valtion hallituksen taholta,

G.   katsoo, että eristäytymispolitiikka johtuu yleisesti huolesta säilyttää sisäinen määräämisvalta – ääriesimerkkejä tästä on nähtävissä Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa – ja katsoo, että tällainen huoli on tosiasia hallintojärjestelmissä, joissa ei ole nähtävissä paljoakaan kiinnostusta pyrkiä hankkimaan kansan hyväksyntää, jolle näiden järjestelmien vallan tulisi perustua,

H.   toteaa, että asianomaiset viisi Keski-Aasian tasavaltaa ovat virallisen kehitysavun saajia, minkä vuoksi EU:n apu näille maille katsotaan kehitysavuksi,

I.   katsoo, että EU:n turvallisuus- ja muista intresseistä sekä sen arvoista ja tuesta vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi seuraa, että lukuisten ihmisten kohtaamat vaikeudet ja mahdollisuuksien puute tällä osittain köyhyydestä kärsivällä alueella, ihmisten turvallisuuteen kohdistuvat uhkat, jotka osittain liittyvät Afganistanin kaltaisten naapurimaiden turvallisuusongelmiin, ja epävakauden ja konfliktien uhkat on asetettava EU:n Keski-Aasiaa koskevien lähestymistapojen keskipisteeseen,

J.   toteaa, että EU:n kehitysyhteistyön ensisijainen tavoite on köyhyyden poistaminen kestävän kehityksen yhteydessä sekä vuosituhannen kehitystavoitteisiin pyrkimisen yhteydessä,

K.   toteaa, että EU:n apu alueelle on ollut suurelta osin teknistä tukea, jota on toteutettu Tacis-ohjelman kautta, ja toteaa, että Tacis-ohjelman tehokkuudesta on esitetty erisuuntaisia arvioita,

L.   toteaa, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 25 artiklan mukaan oikeus terveyteen on perustava ihmisoikeus ja että terveydenhoidon yleinen saanti on keskeisellä sijalla vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että terveystilanne on huonontunut kaikissa Keski-Aasian tasavalloissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja että terveydenhuoltojärjestelmät ovat kriisissä; katsoo, että hivin/aidsin ja lääkeresistentin tuberkuloosin kaltaisten epidemioiden mahdolliset laajalle ulottuvat vaikutukset muodostavat pitkän aikavälin uhkan EU:lle; katsoo, että lintuinfluenssakriisi on osoittanut, että tarttuvat taudit voivat levitä nopeasti koko Eurooppaan; katsoo, että eri maiden terveydenhuoltokriisien sosiaaliset seuraukset uhkaavat maiden yleistä vakautta ja kehitysnäkymiä ja niillä on unionin turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia,

M.   katsoo, että energia ja vesi ovat ihmisten turvallisuuden ja alueen valtioiden välisten suhteiden kannalta keskeisiä kysymyksiä ja koskevat erityisesti Kirgisiaa, Tadžikistania ja Uzbekistania ja että köyhyyden vähentäminen on edelleen keskeisellä sijalla sosiaalisen epävakauden vähentämisen kannalta,

N.   katsoo, että EU:lla on intressi tuoda enemmän öljyä ja kaasua Keski-Aasiasta, mieluummin käyttäen uusia kuljetusreittejä, sekä saada aikaan selvät ja avoimet puitteet energian tuotannolle ja siirrolle, ja että tässä yhteydessä merkitykselliset maat ovat Kazakstan ja Turkmenistan,

O.   toteaa, että Keski-Aasian maissa on vaihtelevassa määrin öljyä, kaasua, mineraaleja ja vesivoimaa; katsoo, että tällaisten resurssien hyödyntäminen helpottaisi merkittävästi taloudellista ja sosiaalista kehitystä mutta että vääränlaisissa olosuhteissa voi esiintyä kielteisiä sivuvaikutuksia, kuten ympäristön tilan vakavaa huononemista, muiden taloudenalojen kilpailukyvyn vähentymistä, varallisuutta koskevaa valtavaa epätasa-arvoa sekä entistä suurempia poliittisia ja yhteiskunnallisia jännitteitä, ja ne voivat jopa olla merkittävämpiä kuin myönteiset vaikutukset (niin kutsuttu "luonnonvarojen kirous"),

P.   toteaa, että 10. lokakuuta 2007 Ukrainan, Puolan, Azerbaidzanin ja Georgian edustajat tapasivat Liettuassa keskustellakseen uudesta öljynsiirtoverkosta, jolla pyritään siirtämään raakaöljy Kaspianmereltä Bakun ja Odessan kautta Puolassa sijaitsevaan Gdanskin satamaan,

Q.   toteaa, että Venäjä ja Kiina yrittivät laajentaa vaikutuspiiriään Keski-Aasiassa perustamalla vuonna 1996 Shanghai 5 -ryhmän, johon kuuluivat Kiina, Venäjä, Kirgisia, Kazakstan ja Tadžikistan, joka muodosti foorumin rajat ylittävien kysymysten käsittelyyn ja josta tuli Shanghain yhteistyöjärjestö (SCO) vuonna 2001; toteaa sen olevan tällä hetkellä Keski-Aasian suurin alueellinen järjestö, johon kuuluvat tällä hetkellä Uzbekistan täysjäsenenä ja Pakistan, Intia, Iran ja Mongolia tarkkailijoina,

R.   toteaa, että eri mailla on vanhastaan tai viime aikoina ollut omia etuja alueella; toteaa, ettei kaikilla jäsenvaltioilla ole suurlähetystöjä alueella ja että jäsenvaltioiden välinen koordinointi alueen suhteen on usein puutteellista,

S.   toteaa, että Yhdysvaltain henkilöstön ja materiaalin poistuminen Karshi-Khanabadin (K2) lentotukikohdasta 21. marraskuuta 2005 vähensi Yhdysvaltain Keski-Aasiassa sijaitsevat tukikohdat yhteen tukikohtaan, joka sijaitsee Manasissa lähellä Kirgisian pääkaupunkia Biškekiä,

T.   ottaa huomioon, että poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja muut olosuhteet vaihtelevat paljon Keski-Aasian valtioiden välillä ja joissakin tapauksissa myös niiden sisällä, ja katsoo, että tämän vuoksi EU:n on ehdottoman tärkeää eriyttää politiikkaansa sen mukaisesti,

U.   ottaa huomioon, että Keski-Aasian maat ovat hyvin uusia valtioita, ja katsoo, että niiden pyrkimykset valtiorakenteiden kehittämiseen ja siirtymiseen uuteen poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään ovat johtaneet niitä eri suuntiin ja aiheuttaneet sen, että ne ovat ottaneet eriasteisesti etäisyyttä entiseen neuvostojärjestelmään; katsoo, että hallintoon liittyvien kysymysten käsittely on edelleen ensisijaisen tärkeää – useiden valtioiden osalta vakauden ja turvallisuuden vuoksi ja kaikkien valtioiden osalta poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vuoksi,

V.   katsoo, että EU:n ajamiin asioihin on kuuluttava Keski-Aasiasta tulevan tai sen kautta kulkevan huumekaupan tyrehdyttäminen, järjestäytyneen rikollisuuden, myös ihmiskaupan, torjunta ja terrorismin kasvun ehkäiseminen; katsoo, että joissakin tapauksissa "terrorismin torjuntaa" käytetään tekosyynä sortotoimille hallituksen arvostelijoita, ihmisoikeuksien puolustajia, uskonnollisia liikkeitä ja tavallisia liikemiehiä vastaan; katsoo olevan syytä epäillä, että tällaiset henkilöt ovat olleet myös Uzbekistanin naapurimaidensa kanssa harjoittaman turvallisuusyhteistyön kohteina; tunnustaa, että lapsityövoiman käyttö on siirtymässä alueelta toiselle ja että tämä vaatii uusia kansainvälisen ja yhteiskunnallisen kumppanuuden muotoja, joihin osallistuvat kaikki osapuolet kattavan ratkaisun saamiseksi ongelmaan,

W.   toteaa, että ihmisoikeustilanne on erilainen Keski-Aasian eri tasavalloissa ja se on yleisesti ottaen hyvin kaukana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) asettamista normeista; toteaa, että erityisesti Uzbekistan ja Turkmenistan rikkovat perusoikeuksia järjestelmällisesti ja niissä ei lainkaan tapahdu demokraattista ja moniarvoista kehitystä,

X.   katsoo, että Keski-Aasian tasavaltojen on vielä järjestettävä sellaiset presidentin- tai parlamenttivaalit, joita Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) pitää täysin vapaina ja oikeudenmukaisina,

Y.   ottaa huomioon, että nämä kaikki viisi Keski-Aasian valtiota ovat Etyjin jäseniä ja ovat sen puitteissa sitoutuneet laajasti perusvapauksien, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen; katsoo, että näiden sitoumusten noudattaminen vaihtelee näiden valtioiden kesken;

Z.   toteaa, että Kazakstan erottuu edukseen useimpiin alueen valtioihin nähden; toteaa sen edellisten 18. elokuuta 2007 pidettyjen parlamenttivaalien kuitenkin osoittavan, että joistakin parannuksista huolimatta maa ei vielä täysin noudata sitoumuksiaan eikä Etyj:n tai muiden tahojen kansainvälisiä normeja, jotka koskevat demokraattisia vaaleja,

AA.   toteaa, että kansalaisyhteiskunta on erityisen aktiivinen useimmissa Keski-Aasian maissa paikallisten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten verkon ansiosta, jota on suojeltava ja arvostettava, sillä se osoittaa kansalaisten halua osallistua maidensa demokratisoitumiseen ja yhteiskunnalliseen prosessiin,

AB.   toteaa, että poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia parannuksia voidaan saavuttaa alueella tehokkaasti perustamalla aidosti riippumaton oikeuslaitos ja todella taistelemalla rehottavaa korruptiota vastaan,

AC.   toteaa, että EU:n perustaviin periaatteisiin kuuluu perusoikeuksien ja -vapauksien puolustaminen, mikä koskee myös sananvapautta ja ihmisoikeusaktivistien suojelua,

AD.   katsoo, että alueella esiintyvä laajamittainen sorto, korruptio ja riisto, ihmisten perusoikeuksien ja elinolojen parantamismahdollisuuksien epääminen sekä se, että epäkohtien esille tuomiselle ja poliittisiin prosesseihin osallistumiselle ei ole hyväksyttyjä kanavia, voimistavat ääriliikkeiden ja terrorismin kasvun uhkaa,

AE.   toteaa, että useimmat Keski-Aasian maat kärsivät ihmisoikeusloukkauksista, asianmukaisen oikeuslaitoksen puutteesta, oppositiopuolueisiin ja riippumattomiin kansalaisyhteiskunnan elimiin kohdistetuista rajoitteista sekä tiedotusvälineiden vapauden puutteesta,

AF.   panee merkille, että EU kohdisti Uzbekistaniin pakotteita toukokuussa 2005 tapahtuneen Andijanin joukkomurhan jälkeen mutta Uzbekistaninin hallitus estää edelleen tapahtumien riippumattoman kansainvälisen tutkinnan ja jatkaa sortopolitiikkaansa esimerkiksi vainoten ihmisoikeuksien puolustajia; toteaa, että lokakuussa 2007 neuvosto päätti kuitenkin poistaa kuudeksi kuukaudeksi viisumikiellon kahdeksalta henkilöltä, jotka olivat suoraan vastuussa mielivaltaisesta voimankäytöstä Andijanissa; toteaa, että neuvosto yrittää tällä kiellon poistamisella saada Uzbekistanin viranomaiset muuttamaan politiikkaansa ja että kielto tulee jälleen automaattisesti voimaan huhti–toukokuussa 2008, elleivät tietyt neuvoston päätöksen osana vahvistetut vaatimukset täyty,

AG.   katsoo, että alueella on huomattavasti kiinnostusta yhteistyöhön EU:n kanssa tieteen, terveydenhoidon ja koulutuksen alalla ja että tällainen yhteistyö voi auttaa tiivistämään kansalaisyhteiskunnan kontakteja ja levittämään eurooppalaisia arvoja ja demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksia,

AH.   katsoo, että sekä Mongolialla että Afganistanilla on vaihtelevassa määrin tiettyjä yhteisiä piirteitä Keski-Aasian viiden tärkeimmän valtion kanssa, mutta niihin ei keskitytä neuvoston strategia-asiakirjassa, vaan ne kuuluvat EU:n muiden välineiden piiriin,

AI.   toteaa, että alueen läheisyys Afganistanin kanssa on tehnyt tietyistä maista arvokkaita kumppaneita terrorismin vastaisessa taistelussa; toteaa, että myös EU:n jäsenvaltiot ovat käyttäneet alueen lentokenttiä tai ilmatilaa; katsoo, että samanaikaisesti EU:n toimet ihmisoikeuksien edistämiseksi Keski-Aasiassa yleensä ja erityisesti tietyissä maissa ovat olleet aivan liian heikkoja,

AJ.   toteaa, että Keski-Aasian kautta kulkee jopa 30 prosenttia afganistanilaisesta heroiinista suurelta osin Venäjän markkinoille, mikä synnyttää huumekauppaan liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota sekä riippuvuutta ja siihen liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, millä on huomattavia vaikutuksia alueen vakauteen,

AK.   toteaa, että Mongolialla on samanlainen tausta kuin Keski-Aasian tasavalloilla, ja sillä on historiallisia, kulttuurisia ja taloudellisia piirteitä sekä ympäristö- ja energiapolitiikka, joita on käsiteltävä johdonmukaisella tavalla EU:n Keski-Aasian-strategian yhteydessä,

1.   ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että EU on keskittänyt enemmän huomiota Keski-Aasiaan, minkä selvin ilmaus on EU:n Keski-Aasian strategian hyväksyminen; panee kuitenkin merkille alueen viittä maata koskevien hankkeiden täytäntöönpanon hitauden;

2.   on vakuuttunut siitä, että samalla kun ne arvot, joita EU:n on edistettävä, pysyvät aina samoina, EU:n edut samoin kuin vallitsevat olosuhteet ja mahdollisuudet alueen viidessä maassa vaihtelevat huomattavasti;

3.   vaatii määrittelemään selvät tavoitteet ja painopisteet EU:n suhteille kunkin näiden viiden maan kanssa käyttäen siinä hyväksi alueen yleistä analyysia ja hyväksyttyyn EU:n strategiaan sisältyviä EU:n yleisiä poliittisia tavoitteita;

4.   pitää tärkeänä, että EU edistää syrjimätöntä ja kestävää taloudellista kehitystä alueella sekä tukee talouskehitykseen liittyviä paikallisia aloitteita, yritystoiminnan sääntelykehyksen uudistuksia ja köyhyyden poistamista kestävän kehityksen yhteydessä; korostaa terrorismin aiheuttamaan haasteeseen liittyen, että turvallisuusyhteistyön laajentaminen on tarpeellista, mutta radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden vastustaminen tavalla, joka johtaa epätasapainoon turvallisuuteen liittyvien tarpeiden ja toisaalta ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan välillä, on tuomittu epäonnistumaan; pitää myönteisenä Keski-Aasian maiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun tehostamista; kehottaa neuvostoa ja komissiota edelleen edistämään hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja koulutusta sekä kehottaa niitä harkitsemaan yhteyksien luomista kaikenlaisiin uskonnollisiin yhteisöihin; kehottaa sekä neuvostoa että komissiota varmistamaan, että ihmisoikeuskysymyksillä on sama painoarvo kuin EU:n voimakkaalla lähestymistavalla energiaan, turvallisuuteen ja kauppaan;

5.   on vakuuttunut siitä, että tiettyjä kysymyksiä voidaan käsitellä tehokkaasti vain alueellisen lähestymistavan avulla, mikä johtaa alueellisiin ratkaisuihin (esimerkiksi terrorismin torjunta, ihmiskaupan ja huumekaupan torjunta, vesienhoito) ja edellyttää tehostettua alueellista yhteistyötä; kehottaa EU:n toimielimiä siksi antamaan tarvittaessa teknistä apua ja etenkin levittämään taitotietoa ja toimimaan välittäjinä Keski-Aasian maiden välisen vuoropuhelun edistämisessä; korostaa kuitenkin, että Keski-Aasian mailla on erilainen kehitystaso ja että niiden välillä on huomattavia kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia eroja; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio ja neuvosto pyrkivät sekä maakohtaiseen että alueelliseen lähestymistapaan tulevan kumppanuuden ja yhteistyön suunnittelussa;

6.   vaatii eriyttämään EU:n politiikkaa alueen maita koskevan lähestymistavan suhteen siten, että se perustuu erityisesti kunkin maan ihmisoikeustilanteeseen, siihen, miten kunkin maan hallitus noudattaa Etyjiin liittyviä sitoumuksia, niiden kehitystarpeisiin ja niiden hallitusten sitoutumiseen kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen, niiden nykyiseen ja mahdolliseen merkitykseen EU:lle kumppaneina kaupan ja energiayhteistyön alalla ja muilla aloilla, vuoropuheluun kansainvälisistä kysymyksistä ja EU:n toimien, myös erimuotoisen avun, onnistumisen mahdollisuuksiin;

7.   pitää hyvin tärkeänä rajat ylittävää yhteistyötä ja erityisesti sen ymmärtämistä, että sen avulla voidaan tehostaa ihmis- ja huumekaupan vastaisia yhteisiä toimia; kehottaa EU:n toimielimiä siksi antamaan tarvittaessa teknistä apua ja etenkin levittämään taitotietoa ja toimimaan välittäjinä Keski-Aasian maiden välisen vuoropuhelun edistämisessä;

8.   korostaa johdonmukaisen EU:n politiikan tarvetta Keski-Aasiassa, ja tästä syystä muistuttaa, että strategian on oltava johdonmukainen kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen kanssa; korostaa lisäksi, että kaiken kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perusteella annetun avun on täytettävä sen kaiken kattavat tavoitteet, joita ovat köyhyyden kitkeminen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen;

9.   panee merkille, että köyhyyden kitkeminen on mainittu strategian liitteessä Euroopan yhteisön kahdenvälisen avun 2007–2013 tärkeimpänä painopistealueena; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille säännöllistä ja yksityiskohtaista tietoa siitä, miten kahdenvälinen ja alueellinen apu liittyy yksittäisiin vuosituhannen kehitystavoitteisiin, sekä terveydenhoito- ja peruskoulutusalalle suunnitellusta talousarviosta;

10.   korostaa, että sosiaalialaan, terveydenhuoltoon ja elintarvikevarmuuteen liittyvillä uudistuksilla sekä korruption vastustamisella ja keskittymisellä kestävään ja syrjimättömään taloudelliseen kehitykseen on keskeinen merkitys pitkän aikavälin vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiselle Keski-Aasian maissa; katsoo siksi, että kansallisen ja alueellisen tason tarpeiden arviointi antaa EU:lle selvän mahdollisuuden saada näkyvyyttä ja uskottavuutta käymällä avointa keskustelua kaikkien toimijoiden kanssa mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, parlamentit sekä paikalliset viranomaiset;

11.   uskoo, että Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyys on tärkeä saavutus alueen taloudellisen vakauden kannalta, mutta tämä tavoite voidaan saavuttaa vain noudattaen ulkomaisia investointeja koskevia kansainvälisiä normeja ja riippumattoman oikeuslaitoksen avulla;

12.   kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään asianmukaisiin toimiin kannustaakseen Keski-Aasian tiiviimpää integrointia maailmanlaajuiseen talous- ja kauppajärjestelmään etenkin siten, että ne neljä alueen maata, jotka eivät vielä ole WTO:n jäseniä, liittyisivät siihen;

13.   katsoo alueen maiden talouskehityksen edellyttävän syvällisiä muutoksia pankki- ja vakuutusjärjestelmään, toimivan mikroluottojärjestelmän perustamista ja pankkitoiminnan parempaa sääntelyä ja valvontaa, valtion pankkien yksityistämistä sekä todella kilpailukykyisten ja ulkomaisille pankeille avointen kansallisten rahoitusmarkkinoiden luomista;

14.   kehottaa neuvostoa antamaan Euroopan investointipankille (EIP) valtuudet antaa luottoa Keski-Aasiaan yhdessä alueella jo toimivan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EJKP) kanssa;

15.   kehottaa komissiota käyttämään johdonmukaisella tavalla kaikkia sen käytettävissä olevia välineitä, kuten poliittista vuoropuhelua ja yhteisön politiikkaa (etenkin kauppa-, kehitysyhteistyö-, kilpailu-, tutkimus- ja ympäristöpolitiikkaa) sekä tukia ja lainoja, myös EIP:n, EJKP:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämiä tukia ja lainoja, näiden hankkeiden toteutuksen nopeuttamiseksi;

16.   kannustaa alueen valtioita varmistamaan suorien ulkomaisten investointien paremman suojaamisen;

17.   kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin yleisen tullietuusjärjestelmän käytön tehostamiseksi Keski-Aasian maissa sekä alueiden välisen kaupan kehittämiseksi;

18.   pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan alueen valtioille asianmukaista talouden ja hallinnon alan teknistä tukea paikallisten julkisten rakenteiden lujittamiseksi, tehokkaamman ja monipuolisemman taloudellisen perustan luomiseksi sekä paikallisten tuotteiden markkinaosuuden kasvattamiseksi ulkomaisilla ja etenkin Euroopan unionin markkinoilla;

19.   katsoo, että strategia ei ole riittävän kunnianhimoinen ihmisoikeuksia koskevan kahdenvälisen yhteistyön, oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallintotavan ja demokratiakehityksen kannalta;

20.   katsoo, että ihmisoikeustilannetta arvioitaessa EU:n olisi kiinnitettävä erityinen huomio siihen, ovatko kyseiset hallitukset sitoutuneet uskottavasti ihmisoikeustilanteen parantamiseen, ja kohdistettava huomio osoitettavissa olevaan edistykseen, suhtautumiseen ihmisoikeuksien puolustajiin sekä siihen, missä määrin hallitukset toimivat yhteistyössä YK:n erityisraportoijien ja mekanismien sekä muiden asianomaisten kansainvälisten toimijoiden kanssa;

21.   kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota jatkamaan johdonmukaista ja yhtenäistä suhtautumista ihmisoikeuskysymyksiin, jotta demokratiasta, hyvästä hallintotavasta sekä oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien noudattamisesta tehdään erottamaton osa Keski-Aasian strategiaa, ja asettamaan yhdessä keskiaasialaisten kumppanuusvaltioiden kanssa näitä alueita koskevat selvät mittapuut, indikaattorit ja tavoitteet, kuten muilla yhteistyön aloilla on tehty;

22.   tuomitsee ihmisoikeuksien puolustajien vainot Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa; kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin suojellakseen heidän toimintaansa ja ruumiillista koskemattomuuttaan ja vaatii kyseisiä hallituksia heti vapauttamaan kaikki vangitut tai psykiatrisissa sairaaloissa pakkokeinoin säilytetyt poliittisista syistä pidätetyt ihmisoikeuksien puolustajat;

23.   korostaa, että EU:n yhteydet turvallisuusrakenteisiin tai EU:n tuki laajamittaista sortoa harjoittavien valtioiden turvallisuusyhteistyölle olisi minimoitava ja että kaikki tällaiset yhteydet olisi aina hoidettava avoimesti;

24.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan erityistukea oikeuslaitoksen uudistamiseksi ja parantamiseksi alueella niin, että se voisi toimia entistä riippumattomammin ja tehokkaammin myös korruption vastustamisessa;

25.   kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään läheistä yhteistyötä Keski-Aasian maiden kanssa koulutusuudistusten toteuttamisessa ja poistamaan henkilön kansalaisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien yhteys kiinteistön omistajuuteen uudistamalla asumisen rekisteröintijärjestelmä (jonka mukaan henkilön passiin merkitään asumisen rekisteröintileima hänen saatuaan maan kansalaisuuden);

26.   katsoo, että aidon kansalaisyhteiskunnan kehittäminen ja tukeminen on kaiken edistyksen perusedellytys; pitää valitettavana kansalaisjärjestöjen vaikeaa asemaa eräissä Keski-Aasian valtioissa, joissa hallitukset jatkuvasti vaikeuttavat näiden järjestöjen toimintaa; korostaa, että EU:n on jatkettava tukeaan kansalaisyhteiskunnalle sekä rahallisen avun kautta että takaamalla näkyvyys (erilaisten foorumien ja kuulemisten avulla), mikä helpottaisi osallistuvan demokratian aikaansaamisessa; katsoo, että EU:n tulisi pitää kansalaisyhteiskuntaa kumppanina, joka auttaa pääsemään kestäviin yhteiskuntiin ja sosiaaliseen vakauteen sekä edistämään EU:n arvoja ja normeja;

27.   panee merkille, että EU:n Keski-Aasian politiikan olisi perustuttava kaikkien osapuolten kanssa käytäviin syvällisiin keskusteluihin ja ajatustenvaihtoon; kehottaa tästä syystä EU:ta sitoutumaan laajaan poliittiseen keskusteluun, jonka seurauksena parlamentit, kansalaisyhteiskunta ja paikallisviranomaiset osallistuvat strategian ja ohjelmien täytäntöönpanoon ja valvontaan;

28.   kiinnittää huomiota laajalle levinneeseen naisten hyväksikäyttöön monilla Keski-Aasian alueilla (tästä esimerkkinä muun muassa pakkoavioliitot, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävä ihmiskauppa ja raiskaukset) ja kehottaa Keski-Aasian maiden hallituksia panemaan täytäntöön naisten suojelua koskevat nykyiset lait ja kehottaa komissiota sisällyttämään tukiohjelmiin asiaa koskevia toimia;

29.   kehottaa Keski-Aasian hallituksia tiukentamaan naisten oikeuksia koskevia voimassa olevia lakeja ja tehostamaan niiden täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota tukemaan edelleen ihmisoikeuksien kunnioittamista ja naisten erityisasemaan liittyviä demokratiahankkeita; kehottaa EU:ta tukemaan naisten kaikkinaisen syrjinnän vastaisen yleissopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa ja käyttämään sitä mittapuuna yhteistyön syventämiselle; korostaa, että naisten asema on huononemassa eri puolilla Keski-Aasiaa, koska heillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen, terveydenhoitoon ja työn saantiin, ja korostaa, että vuosituhannen kolmas kehitystavoite eli sukupuolten välisen tasa-arvon sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen tulisi asettaa ensisijaiseen asemaan tähän liittyvissä EU:n toimissa;

30.   pitää myönteisenä ihmisarvoista työtä koskevien Kansainvälisen työjärjestön normien ja yleissopimusten täytäntöönpanolle annettavaa tukea ja korostaa, että näillä standardeilla on oltava keskeinen asema taloudellisessa yhteistyössä, investoinneissa ja kauppasuhteissa; panee merkille, että lapsityövoiman käyttö erityisesti Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa antaa edelleen aihetta suureen huoleen, ja korostaa, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa on tuettava;

31.   panee merkille laajamittaisen lapsityövoiman käytön useissa Keski-Aasian valtioissa, erityisesti puuvillan korjuussa, tupakan viljelyssä ja hiilikaivoksissa sekä kotiteollisuudessa; kehottaa asianomaisia viranomaisia toteuttamaan tehokkaammin nykyisiä toimia tämän epäkohdan torjumiseksi sekä laatimaan lapsityövoiman käytön torjumista koskevaa johdonmukaista kansallista politiikkaa ja tukemaan täysipainoisesti ja osallistumaan kansainvälisten järjestöjen ja valtioista riippumattomien järjestöjen käynnistämiin lapsityövoiman käytön torjumista koskeviin hankkeisiin; kehottaa komissiota perustamaan asiaa koskevan erityisohjelman kehitysyhteistyön rahoitusvälineen puitteissa;

32.   kehottaa komissiota kehittämään muuttoliikettä koskevien kysymysten käsittelemiseksi todelliseen ja osallisuuteen perustuvaan vuoropuheluun johtavan yhteistyön, jossa käsitellään muuttoliikkeen perussyitä, kuten maaseutualueiden taloudellisten näkymien puutetta, erityisten paikallisten taloudellisten kehitysohjelmien avulla, jotta lievennetään sen aiheuttamaa köyhyyden lisääntymistä kaupungeissa;

33.   kehottaa neuvostoa ja komissiota hyödyntämään täysin kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjä siirtolaisten ja erityisesti turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ihmisoikeuksien edistämisessä; tuomitsee Keski-Aasian hallitusten suorittamat turvapaikanhakijoiden ja erityisesti uzbekkipakolaisten pakkoluovutukset ja kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään yhteystyötä Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) toimiston kanssa poliittisten pakolaisten puolustamisessa ja tukemisessa;

34.   kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että suuri määrä uiguureita on luovutettu Keski-Aasiasta Kiinan pyynnöstä Kiinaan, mikä kuvastaa Kiinan kasvavaa painostusta alueen hallituksia kohtaan, ja toteaa, että pakolaisiin kohdistuu vakavien ihmisoikeusloukkausten uhka;

35.   katsoo, että koska tartuntataudit, kuten hiv, ovat lisääntyneet alueella voimakkaasti, terveysalan ja julkisen terveydenhoidon uudistamisen pitäisi olla avunantajayhteisön ja myös komission ensisijainen tehtävä;

36.   kannattaa voimakkaasti EU:n perus- ja jatkokoulutukseen antamaa tukea, mikä tarjoaa keskiaasialaisille opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet opiskeluun EU:ssa ja yhteyksiin EU:n yliopistojen opiskelijoiden kanssa;

37.   korostaa Keski-Aasian geopoliittista tilannetta sekä muiden taloudellisten ja poliittisten mahtien, kuten Venäjän, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Turkin, kasvavaa kiinnostusta alueella; pitää siksi erittäin tärkeänä läheistä Keski-Aasiaan liittyvää yhteistyötä kyseisten maiden kanssa aloilla, joilla edut ovat yhteneväiset eikä niihin liity ihmisoikeuskysymyksiä koskevia ristiriitoja; kehottaa neuvostoa ja komissiota etsimään tapoja parantaa EU:n jäsenvaltioiden yksittäisten toimien ja politiikkojen koordinointia tällä alueella sekä EU:n ja muiden asiaan liittyvien valtioiden kanssa; korostaa tässä yhteydessä Turkin keskeistä asemaa keskiaasialaisena EU:n ehdokasvaltiona ja kehottaa neuvostoa ja komissiota hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla Turkin historiallisia, taloudellisia ja kulttuurisia suhteita alueen tiettyjen maiden kanssa ja ottamaan tämän EU:n ehdokasvaltion täysimittaisesti mukaan strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen;

38.   pitää tärkeänä kehittää edelleen alueiden välistä yhteistyötä erityisesti Mustanmeren alueen maiden kanssa;

39.   pahoittelee, että neuvoston Keski-Aasian-strategiassa Mongolia ei kuulu maihin, joista käytetään yhteisnimitystä "Keski-Aasia" (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan), etenkin ottaen huomioon Mongolian saavuttama merkittävä edistyminen demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon perustuvan valtion luomisessa alueella; kehottaa neuvostoa ja komissiota pyrkimään saamaan aikaan päätöslauselman EU:n tasolla ja valmistelemaan lausunnon Mongolian kehityksestä;

40.   kehottaa neuvostoa ja komissiota takaamaan, että yhteiskunnan kaikki alat kussakin maassa otetaan mukaan poliittiseen keskusteluun ja kumppanuuteen EU:n kanssa ja että sen politiikkaan integroidaan entistä laajempi toimijoiden joukko, mikä koskee erityisesti parlamentteja ja kansalaisyhteiskuntaa;

41.   pitää myönteisenä EU:n Keski-Aasian erityisedustajan Pierre Morelin nimittämistä ja kehottaa neuvostoa vahvistamaan hänen mandaattiaan ja määrittelemään hänen asemansa nykyistä paremmin muun muassa tukemalla aluetta koskevan jäsenvaltioiden politiikan entistä parempaa koordinointia;

42.   kehottaa komissiota ryhtymään viipymättä toimiin täysivaltaisten lähetystöjen perustamiseksi kaikkiin niihin Keski-Aasian maihin, joissa olosuhteet sen sallivat, koska täysimääräinen edustus näissä maissa on EU:n tehokkaan toiminnan edellytys; panee merkille suunnitelmat perustaa Biškekiin ja Dušanbeen vuonna 2008 täysivaltaiset lähetystöt, mikä lisää merkittävästi EU:n näkyvyyttä Kirgisiassa ja Tadžikistanissa ja minkä tulisi johtaa yhteistyön lujittumiseen;

43.   ilmaisee tyytyväisyytensä neuvoston päätökseen tehdä kesäkuussa 2008 ja ainakin joka toinen vuosi sen jälkeen selvitys edistymisestä strategian täytäntöönpanossa; katsoo, että tämä selvitys antaa tilaisuuden liittää Keski-Aasian strategia tiiviimmin Euroopan naapuruuspolitiikkaan;

Kazakstan

44.   toteaa, että Kazakstan on keskeinen liittolainen ja strateginen kumppani kansainvälisen terrorismin, huumekaupan ja uskonnollisten ääriliikkeiden vastaisessa taistelussa; panee merkille Kazakstanin perinteen rodullisen ja uskonnollisen sopusoinnun edistämisessä maassa, jossa on yli 100 erilaista etnistä ryhmää ja 45 erilaista uskontoa; kehottaa neuvostoa ja komissiota asettamaan etusijalle tuen Kazakstanin hallitukselle ja sen kansalaisyhteiskunnalle tarkoituksena lujittaa oikeusvaltioperiaate ja edistää edelleen demokraattisia vaaleja tulevaisuudessa;

45.   korostaa Kazakstanin merkitystä EU:n energiakaupan kannalta sen tärkeimpänä kauppakumppanina Keski-Aasiassa; muistuttaa allekirjoitetusta yhteisymmärrysmuistiosta, jossa keskitytään yhteistyön edistämiseen EU:n kanssa tavoitteena kehittää turvallinen energia- ja teollisuusyhteistyö; panee merkille, että Kazakstanilla on maailman kolmanneksi suurimmat uraanivarat, ja muistuttaa, että tätä muistiota on täydennetty Euratomin ja Kazakstanin tasavallan hallituksen välisellä energiayhteistyötä koskevalla sopimuksella sekä ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevalla julistuksella;

46.   pitää myönteisenä Kazakstanin kiinnostusta yhteistyön lujittamiseen Euroopan unionin kanssa ja tunnustaa EU:n ja Kazakstanin välisten poliittisten ja taloudellisten suhteiden vahvistamisen tärkeyden kummankin osapuolen kannalta; katsoo, että EU:n tulisi jatkaa myönteistä sitoutumistaan Kazakstaniin, mutta korostaa samalla, että EU:n ja Kazakstanin välisten suhteiden kehittämistä ei voida erottaa Kazakstanin pyrkimyksestä kunnioittaa kansanvälisiä sekä Etyjiin liittyviä velvollisuuksiaan ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja demokratian alalla;

47.   korostaa, että 18. elokuuta 2007 pidetyt viime parlamenttivaalit eivät eräistä parannuksista huolimatta täyttäneet Etyjin normeja eivätkä muita kansainvälisiä normeja; on huolissaan siitä, että parlamentin kaikki paikat menivät hallitsevalle ja presidenttiä tukevalle puolueelle, mikä saattaa johtaa vallan keskittymiseen presidentti Nazarbajeville ja hänen tukijoilleen; kehottaa Kazakstanin hallitusta poistamaan kaikki uusien puolueiden rekisteröimistä koskevat suhteettomat rajoitukset ja esimerkiksi poliittisen puolueen perustamiseksi tarvittavan epärealistisen jäsenmäärän (50 000);

48.   kannattaa päätöstä Etyjin puheenjohtajuuden antamisesta Kazakstanille vuonna 2010, koska Kazakstan on luvannut puolustaa ODIHR:n nykyistä mandaattia ja demokratisoida ja vapauttaa poliittista järjestelmäänsä; viittaa viimeksi mainitun yhteydessä lupauksiin puolueiden ja radio- ja tv-asemien rekisteröintivaatimusten lieventämisestä ja vaalilain tarkistamisesta, jotka on kumpikin määrä toteuttaa vuonna 2008, ja lupauksiin tarkistaa tiedotusvälineitä koskevaa lakia Etyjin suositusten mukaisesti ja vähentää herjausta ja kunnianloukkausta koskevaa rikosoikeudellista vastuuta; pitää myönteisenä, että Kazakstan yhdistää selvästi nämä kysymykset ja Etyjin puheenjohtajuuden, ja odottaa, että uudistuslupaukset muuntuvat ajoissa ja vakuuttavasti konkreettisiksi toimiksi; kannustaa pontevasti Kazakstania tarttumaan tähän tilaisuuteen ja ottamaan ratkaisevan askeleen kohti täysin demokraattista järjestelmää ja valmistautumaan siten menestyksekkääseen Etyj-puheenjohtajuuteen;

49.   kehottaa hallitusta siirtymään entistä päättäväisemmin kohti demokraattista institutionaalista järjestelmää muistuttaen jatkuvasta kehityksestä, jota on saavutettu Kazakstanin julistauduttua itsenäiseksi vuonna 1991;

50.   korostaa todellisen lehdistönvapauden puutetta ja on huolissaan siitä, että presidentti valvoo tärkeimpiä tiedotusvälineitä ja että oppositioon kuuluvia toimittajia vainotaan; on huolissaan myös uudesta tiedotusvälineitä koskevasta lakiluonnoksesta, jonka mukaan toimittajat olisivat vastuussa halventavien tietojen levittämisestä ja herjauksen ja kunnianloukkauksen seuraamuksia kovennettaisiin ja jonka perusteella voitaisiin nostaa syyte ketä tahansa sellaista toimittajaa vastaan, joka julkaisee julkisuuden henkilön yksityiselämää koskevia tietoja; panee merkille, että nykyiset lait antavat riittävät suojan epäeettisesti menetteleviä toimittajia vastaan;

51.   pitää myönteisenä sitä, että Kazakstan on allekirjoittanut YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, ja kehottaa ratifioimaan ja panemaan sen täytäntöön nopeasti;

Kirgisia

52.   katsoo, että Kirgisian demokraattisten instituutioiden lujittamiseksi ja tukemiseksi olisi tehtävä kaikki voitava; katsoo, että tällä maalla on mahdollisuudet tulla demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion alalla esikuvaksi kaikille muille Keski-Aasian valtioille; kehottaa neuvostoa ja komissiota lisäämään apua tälle maalle ja siten osaltaan varmistamaan, että se ottaa vastuulleen ja toteuttaa tuloksekkaasti luvatut uudistukset;

53.   tukee voimakkaasti Kirgisian edistymistä lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden alalla sekä poliitikkojen ja kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä saada aikaan perustuslakiuudistus; kehottaa Kirgisian hallitusta takaamaan maan toimittajien turvallisuuden, saattamaan päätökseen luvatut tiedotusvälineitä ja korruption vastustamista koskevat uudistukset ja saavuttamaan entistä enemmän edistystä poliittisessa ja budjettia koskevassa hajauttamisessa;

54.   on huolissaan siitä, että uusi perustuslakiluonnos, josta äänestettiin kansanäänestyksellä 21. lokakuuta 2007, voi muuttaa merkittävästi valtasuhteiden tasapainoa; on huolissaan siitä, että Kirgisian viranomaiset eivät käyneet laajaa julkista keskustelua tästä tärkeästä kysymyksestä niin, että Kirgisian yhteiskunnan kaikki osat olisivat osallistuneet siihen; kehottaa Kirgisian viranomaisia turvaamaan eri alojen toimivallan erottamisen ja riippumattomuuden;

55.   pitää valitettavana, että 16. joulukuuta 2007 pidetyt enneaikaiset parlamenttivaalit eivät vastanneet useita Etyj-sitoumuksia; korostaa, että Etyjin mukaan vaalit merkitsivät kokonaisuutena ottaen menetettyä tilaisuutta ja taantumaa vuoden 2005 vaaleihin verrattuna, ja että ne eivät täyttäneet kansalaisten odotuksia vaaliprosessin vakautumisesta; on huolissaan erityisesti kaksoiskynnysmekanismista, jolla estettiin uuden parlamentin vahvimman oppositiopuolueen osallistuminen, minkä vuoksi presidentti Bakijevin puolue sai selvän enemmistön; kehottaa tässä yhteydessä Kirgisian viranomaisia toteuttamaan tarvittavat toimet täysin kehittyneen poliittisen moniarvoisuuden palauttamiseksi; pitää valitettavana, että poliisi teki ratsian ja pidätti kansalaisjärjestöjen aktivisteja ja ihmisoikeusaktivisteja, jotka osoittivat rauhanomaisesti mieltään vaaliprosessin puutteita vastaan;

Tadžikistan

56.   ilmaisee tyytyväisyytensä Tadžikistanissa vuonna 1997 päättyneen sisällissodan jälkeen tapahtuneeseen myönteiseen monipuolue- ja vallanjakojärjestelmän kehitykseen mutta panee merkille, että Tadžikistan on siitä lähtien elänyt epävakauden tilassa, ja vaikka presidentillä on nähtävästi kansan aito tuki, hän on systemaattisesti sortanut kaikkia opposition edustajia ja määrännyt tiukkoja lehdistöön ja radio-ohjelmiin kohdistuvia rajoituksia; pitää valitettavana, että maassa ei ole aitoa kansalaisyhteiskuntaa, mikä horjuttaa demokratian kehitystä tulevaisuudessa, ja korostaa, että uudistuksia on jatkettava ja ihmisoikeuksia kunnioitettava; kehottaa tähän liittyen hyväksymään kaikki tarpeelliset toimet, jotta noudatettaisiin YK:n kidutuksen vastaista kansainvälistä yleissopimusta, erityisesti saattamalla oikeuden tuomittaviksi virkamiehet, jotka ovat syyllistyneet halventavaan tai huonoon kohteluun, ja vaatii lisäksi kuolemanrangaistuksen lakkauttamista;

57.   on huolissaan uudesta uskontoa koskevasta lakiluonnoksesta, sillä jos se hyväksytään, se sisältää säännöksiä, jotka heikentävät uskonnollisten yhteisöjen oikeudellista asemaa ja erityisesti muiden kuin muslimiyhteisöjen mahdollisuutta saavuttaa oikeudellinen asema; panee merkille, että monet tämän lain säännöksistä ovat Tadžikistanin perustuslain ja maan hyväksymien kansainvälisten normien vastaisia; on myös huolissaan siitä, että moskeijoiden johtajien on Tadžikistanissa suoritettava uskonnollisia kokeita, ja kehottaa maan hallitusta kunnioittamaan uskonnollisten vähemmistöjen uskoa ja olemassaoloa;

58.   toteaa, että Tadžikistan, jolla ei ole sellaisia luonnonvaroja kuin öljyä ja kaasua, kuuluu maailman 20 köyhimmän maan joukkoon ja että naisten ja lasten riisto on erittäin vakava huolenaihe käytännöllisesti katsoen yksinomaan puuvillanviljelyä harjoittavassa maassa samoin kuin Uzbekistanissa;

59.   kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet kumppanuus- ja yhteistyösopimusta Tadžikistanin kanssa, ratifioimaan sen mahdollisimman pian, koska tarpeettomat viivytykset voisivat sisältää lannistavan ja haitallisen viestin Tadžikistanille; aikoo itse pyrkiä hyväksymään kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lähitulevaisuudessa;

60.   kiinnittää huomion Tadžikistanissa oleviin räjähtämättömiin rypälepommeihin, vaatii niiden raivaamiseen tarvittavan rahoituksen lisäämistä ja korostaa, että kansainvälinen rypälepommit kieltävä sopimus on saatava aikaan; muistuttaa lisäksi Afganistanin ja Uzbekistanin rajalla olevista miinakentistä; kehottaa Uzbekistanin viranomaisia tekemään täysipainoista yhteistyötä miinakenttien kartoittamiseksi, ja kehottaa komissiota tukemaan tarvittavia miinanraivausohjelmia;

61.   kehottaa EU:ta, kun otetaan huomioon Tadžikistanin asema naapurimaasta Afganistanista peräisin olevien huumeiden kauttakulkumaana, vahvistamaan tukeaan sen vastaisille toimille Tadžikistanissa heikentämättä rajojen yli käytävää kauppaa, joka on elintärkeää raja-alueiden talouskehityksen kannalta;

Turkmenistan

62.   panee merkille myönteisenä joskin yhä hyvin vaatimattomana merkkinä muutoksesta Turkmenistanissa uuden presidentin Gurbanguly Berdymukhammedovin tavoitteen toteuttaa suuria uudistuksia koululaitoksessa; katsoo, että EU toimii järkevästi vastatessaan Turkmenistanin avoimuuteen tehdä yhteistyötä tällä alueella;

63.   pitää myönteisenä presidentti Berdymuhammedovin päätöstä armahtaa 11 poliittista vankia, jotka oli tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin heidän vastustettuaan edesmenneen presidentti Saparmurat Nijazovin politiikkaa; kehottaa toteuttamaan lisätoimia maan kaikkien poliittisten vankien vapauttamiseksi;

64.   korostaa kuitenkin, että Turkmenistanin on saavutettava edistystä keskeisillä aloilla, jotta EU voisi edetä pitemmälle väliaikaisen sopimuksen suhteen, ja maan on muun muassa myönnettävä Punaisen ristin kansainväliselle komitealle vapaa ja esteetön pääsy, vapautettava ehdoitta kaikki poliittiset vangit ja mielipidevangit, poistettava kaikki hallituksen asettamat matkustusesteet ja sallittava kaikille kansalaisjärjestöille ja ihmisoikeuselimille vapaa toiminta maassa;

65.   kiinnittää huomiota siihen, että vakavaa ihmisoikeustilannetta on kiireellisesti parannettava, erityisesti ottaen huomioon pienten, rekisteröimättömien uskonnollisten yhteisöjen ja niiden johtajien sekä muiden vähemmistöjen vakavan tilanteen, ja vaatii, että kaikki EU:n ja Turkmenistanin suhteiden tuleva kehittäminen, johon kuuluu myös mahdollisen väliaikaisen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan sopimuksen tekeminen samoin kuin myöhemmin tehtävä täysin toimiva kumppanuus- ja yhteistyösopimus, on kiinteästi sidottava selvään näyttöön siitä, että tällä alalla on käynnissä merkittävä kehitysprosessi, ja myös todelliset merkit siitä, että se jatkuu;

66.   on hyvin huolissaan Turkmenistanissa äskettäin puhjenneesta influenssan kaltaisesta epidemiasta, joka liittyy hyvin todennäköisesti puuvillan viljelyyn ja korjaamiseen; kehottaa komissiota tarjoamaan kehitysavun rahoitusvälineen puitteissa Turkmenistanin terveysministeriölle apua sairauden luonteen ja sen syiden selvittämiseksi ja tehokkaimpien parannuskeinojen löytämiseksi; kehottaa komissiota avustamaan Keski-Aasian maita, jotta ne voisivat vähentää torjunta-aineiden käyttöä puuvillan viljelyssä ja ottaa käyttöön ympäristöystävällisiä menetelmiä;

Uzbekistan

67.   vahvistaa, että se tukee EU:n Uzbekistanille Andijanin joukkomurhan jälkeen määräämiä sanktioita; pitää valitettavana, että ihmisoikeustilanteen yleisen kehityksen arvioimiseksi asetettujen kriteerien suhteen on saavutettu vain rajallista kehitystä; panee merkille neuvoston 15. lokakuuta 2007 tekemän päätöksen aseidenvientikiellon jatkamisesta edelleen 12 kuukaudella ja viisumirajoitusten ehdollisesta poistamisesta alun perin kuudeksi kuukaudeksi (yhteinen kanta 2007/734/YUTP); kehottaa Uzbekistanin viranomaisia käyttämään hyväkseen tätä tarjolla olevaa tilaisuutta ja toteuttamaan konkreettisia toimia ihmisoikeustilanteen parantamiseksi, maan kansainvälisten velvoitteiden kunnioittamiseksi tällä alalla ja EU:n asettamien ehtojen täyttämiseksi;

68.   tukee ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun käynnistämistä EU:n ja Uzbekistanin välillä; kiinnittää huomiota siihen liittyviin suuriin vaikeuksiin ja korostaa, että odotukset olisi pidettävä realistisina; torjuu kaikki pyrkimykset käyttää tämän vuoropuhelun pelkkää olemassaoloa perusteena sanktioiden poistamiselle tai sille, että ihmisoikeuskysymyksien esitettäisiin nyt olevan asianmukaisesti hoidettuja; toistaa, että ainoastaan tulokset merkitsevät, ja korostaa, että Uzbekistanin sitoutuminen oikeuden ja vastuunalaisuuden takaamiseen Andijanin joukkomurhan johdosta on olennainen tekijä kaikessa tulevassa yhteistyössä EU:n kanssa;

69.   kehottaa komissiota määrittämään konkreettisia velvoitteita ja toteuttamaan entistä tehokkaampia valvontamekanismeja ihmisoikeuslausekkeen ja EU:n sanktioiden lisäksi, jotta Uzbekistanin ihmisoikeustilanteessa saataisiin aikaan todellista parannusta;

70.   pitää myönteisenä Uzbekistanin rikosoikeudellisen järjestelmän uudistamiseen liittyvänä askeleena sitä, että maan parlamentti hyväksyi lait kuolemanrangaistuksen poistamisesta sekä tuomioistuinten toimivallasta antaa pidätysmääräyksiä; kehottaa suorittamaan rikosoikeusjärjestelmän täydellisen uudistuksen, joka edistäisi käytännössä tehokkaasti näiden uudistusten täytäntöönpanoa;

71.   pitää valitettavana, että 23. joulukuuta 2007 pidetyt presidentinvaalit eivät jälleen kerran vastanneet monia Etyjin demokraattisille vaaleille asettamia vaatimuksia ja että ODIHR:n mukaan äänestys tapahtui tiukasti valvotussa poliittisessa toimintaympäristössä, joka esti todellisen opposition muodostumisen; ottaa huomioon presidentin 2. tammikuuta 2008 myöntämän armahduksen, jolla vapautettiin yli 500 vankia ja lievennettiin 900 muun vangin tuomioita, ja pitää valitettavana, että vain hyvin harvat poliittiset vangit hyötyivät armahduksesta;

Valtion haurauden käsittely

72.   kehottaa EU:ta kunnioittamaan sitoumustaan parantaa panostaan vaikeisiin kumppanuuksiin ja hauraisiin valtioihin liittyen ja kehottaa sitä tukemaan valtioiden haurauden estämistä hallintouudistusten, oikeusvaltion periaatteen, korruption vastaisten toimien sekä elinkelpoisten valtion instituutioiden perustamisen avulla, jotta näitä maita voitaisiin auttaa tiettyjen perustehtävien hoitamisessa ja niiden kansalaisten tarpeisiin vastaamisessa esimerkiksi liittyen koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kaikkiin peruspalveluihin;

73.   panee merkille, että EU on sitoutunut tukemaan vahinkojen torjumista ja varautumista maissa, jotka ovat alttiita luonnonkatastrofeille, ilmastonmuutokselle, ympäristön tilan huononemiselle ja ulkoisille taloudellisille iskuille; korostaa siksi Keski-Aasian maiden tämänhetkinen tilanne huomioon ottaen, että nämä sitoumukset on otettava täysin huomioon EU:n strategiassa;

Ympäristö

74.   toteaa, että suuressa osassa aluetta on runsaasti luonnonvaroja, joita on kuitenkin vuosikymmenten ajan käytetty ja jalostettu teollisuuden tarpeisiin, mikä on johtanut ympäristön vakavaan saastumiseen, maaperän pilaantumiseen ja jokien ja järvien, kuten Araljärven, dramaattiseen kutistumiseen; ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Kazakstan on vuoden 1990 itsenäiseksi julistautumisen jälkeen kieltänyt ydinkokeet alueellaan, mutta kiinnittää huomiota siihen, että alueella olevien, huonosti ylläpidettyjen radioaktiivisen jätteen varastointipaikkojen ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistoimintaa;

75.   toteaa, että suuri osa alueesta käyttää paljon vesilähteitä kasteluun maanviljelyssä, mutta menettely ei ole kehittynyttä, ja se aiheuttaa valtavia ongelmia joille, järville (esimerkiksi Araljärvelle) ja muulle kehitykselle muillakin kuin ainoastaan maanviljelysalalla; suosittelee siksi, että otetaan käyttöön uutta tekniikkaa ja uusia menetelmiä maatalouden vesitalouden parantamiseksi esimerkiksi kastelukanavien entistä paremman patoamisen avulla;

76.   ilmaisee tyytyväisyytensä niihin vaikuttaviin toimiin, joita Kirgisia on toteuttamassa ympäristönsuojelun alalla, erityisesti lukuisiin kahdenvälisiin hankkeisiin, joihin se osallistuu ja jotka tuovat Kirgisialle merkittäviä hyötyjä;

77.   tukee ehdotusta, jonka mukaan Biškekiin perustetaan kaikkien Keski-Aasian maiden niin kutsuttu "vesi- ja energia-akatemia" tarkoituksena saavuttaa asianmukainen kestävä vedenkäyttö ja vesivoima ja parantaa teknologian siirtoa, suojella biologista monimuotoisuutta ja parantaa maanviljely- ja kastelumenetelmiä;

78.   toteaa, että Tadžikistanin ainoa runsaasti esiintyvä luonnonvara on vesi ja että koska ympäristöä säästävät vesivoimahankkeet vaativat mittavia pääomainvestointeja, ulkomaisten investointien lisääminen auttaisi Tadžikistania monipuolistamaan talouttaan ja siirtymään pois yksinomaisesta puuvillanviljelystä ja siihen liittyvistä ympäristö-, terveys- ja lapsityövoimahaitoista ja toisi suuremman taloudellisen, hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvän hyödyn; kehottaa Tadžikistanin hallitusta työskentelemään lainsäädäntöpuitteidensa ja julkistaloutensa rakenteen sekä julkisen hallintonsa vahvistamiseksi, puuttuvan perusinfrastruktuurinsa korjaamiseksi ja laajalle levinneen korruption torjumiseksi maahan suuntautuvien investointien edistämiseksi;

79.   kehottaa käymään avointa ja tehokasta vuoropuhelua Keski-Aasian kaikkien maiden kanssa liittyen ympäristöön ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön ja kehottaa toteuttamaan asiat käytännössä;

Energia

80.   katsoo, että EU:n on puhuttava energiapolitiikassa yhdellä äänellä, kun otetaan huomioon alueella toteutettava hankkeet, jotka ovat hyvin tärkeitä Euroopan energiansaannin kannalta;

81.   katsoo, että Euroopan unionin Keski-Aasian-strategian yhteydessä on suuri merkitys sen energiaulkopolitiikkaan liittyvällä yhteistyöllä; tukee siksi Euroopan unionin pyrkimystä lisätä maakaasun ja öljyn tuontia Kazakstanista ja Turkmenistanista sekä monipuolistaa kuljetusreittejä; vaatii EU:n aktiivista energia-alan yhteistyötä kyseisen alueen, erityisesti Kirgisian, Tadžikistanin ja, mikäli mahdollista, Uzbekistanin kanssa, jotta voitaisiin käsitellä erityisen tärkeitä energiaan liittyviä ongelmia ja niihin liittyviä valtavia inhimillisiä ja taloudellisia kehitystarpeita, valtioiden välisiä vaikeita suhteita sekä haavoittuvaa toimitusvarmuutta;

82.   katsoo, että Keski-Aasian ja Mustanmeren alueen entistä tehokkaampi yhteistyö energia- ja kuljetusalalla on olennaisen tärkeää EU:n edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että siihen olisi sisällyttävä investoiminen vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämiseen, energiatehokkuuteen ja energian säästämiseen sekä energia-alan uusiin infrastruktuureihin samalla nykyisiä modernisoiden; tunnustaa Kazakstanin roolin johtavana taloudellisena toimijana Keski-Aasiassa, jossa tärkein kauppakumppani on EU ja jossa Kazakstan harjoittaa edistynyttä sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen modernisoinnin strategiaa;

83.   katsoo, että EU:n tulisi edistää alueen luonnonvarojen vastuullista ja kestävää käyttöä muun muassa tukemalla tulojen avoimuutta tukemalla valtioiden ja valtioista riippumattomien järjestöjen osallistumista kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaan aloitteeseen tarpeen mukaan;

84.   pyytää kiinnittämään erityistä huomiota hankkeisiin, joilla yhdistetään Keski-Aasian öljy- ja kaasukenttiä ja jakelujärjestelmä Euroopan unioniin kulkeviin putkiin, sekä Nabuccon putken kaltaisiin tuleviin hankkeisiin;

o
o   o

85.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n Keski-Aasian erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Etyjille sekä Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin presidenteille, hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 466.
(2) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 416.
(3) EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 390.
(4) EUVL L 340, 16.11.2004, s. 2.
(5) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: "Eurooppalainen konsensus" (EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1).
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0413.
(7) EUVL L 299, 16.11.2005, s. 23, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1). Ks. myös neuvoston yhteinen kanta 2005/792/YUTP, vahvistettu 14. marraskuuta 2005, Uzbekistania koskevista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 299, 16.11.2005, s. 72).
(8) Ks. neuvoston yhteinen kanta 2007/734/YUTP, vahvistettu 13. marraskuuta 2007, Uzbekistania koskevista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 295, 14.11.2007, s. 34).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41).

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö