Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2190(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0028/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0028/2008

Keskustelut :

PV 21/02/2008 - 3
CRE 21/02/2008 - 3

Äänestykset :

PV 21/02/2008 - 4.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0069

Hyväksytyt tekstit
PDF 227kWORD 70k
Torstai 21. helmikuuta 2008 - Strasbourg
Alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan seuranta – kohti eurooppalaista aluekehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintaohjelmaa
P6_TA(2008)0069A6-0028/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. helmikuuta 2008 alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan seurannasta – kohti eurooppalaista aluekehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintaohjelmaa (2007/2190(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin alueellisen agendan ("alueellinen agenda") ja Leipzigin peruskirjan kestävästä eurooppalaisesta kaupungista ("Leipzigin peruskirja"), jotka molemmat hyväksyttiin aluesuunnittelusta ja kaupunkien kehittämisestä vastaavien ministerien neuvoston epävirallisessa kokouksessa Leipzigissä 24. ja 25. toukokuuta 2007, sekä Euroopan unionin alueellisen agendan täytäntöönpanoa koskevan ensimmäisen toimintaohjelman ("ensimmäinen toimintaohjelma", joka hyväksyttiin aluesuunnittelusta ja aluekehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Ponta Delgadassa (Azoreilla) 23. ja 24. marraskuuta 2007 ,

–   ottaa huomioon neljännen kertomuksen taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta (KOM(2007)0273) ("neljäs kertomus yhteenkuuluvuudesta"),

–   ottaa huomioon Euroopan aluekehityssuunnitelman, joka hyväksyttiin aluesuunnittelusta vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Potsdamissa 11. toukokuuta 1999,

–   ottaa huomioon Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen seurantaverkon (ESPON) vuoden 2006 työohjelman tulokset,

–   ottaa huomioon ehdotuksen ESPON 2013 -työohjelmaksi,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 158 ja 159 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A6-0028/2008),

A.   katsoo, että alueellinen monimuotoisuus, monikeskuksisuus ja tiivisrakenteinen kaupunki ovat Euroopan unionin alueen olennaisia rakennepiirteitä,

B.   ottaa huomioon, että unionin kansalaisten enemmistö asuu nykyään kaupungeissa,

C.   katsoo, että Euroopan unionin aluekehityksen tämänhetkisiin haasteisiin kuuluvat ilmastonmuutos, asutuksen hajautuminen (urban sprawl) ja maankäyttö, energiankäyttö, liikenneinfrastruktuurit, väestörakenteen muutos, mukaan lukien EU:n maaseutualueiden ja muiden alueiden väestökato, laajentumisen vaikutukset taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä globalisaation erilaiset alueelliset vaikutukset, kuten kasvava kuilu rikkaiden ja vähemmän vauraiden alueiden välillä sekä kaupunkien ja maaseudun eriarvoinen kehitys yhdessä rakennemuutoksen kanssa,

D.   ottaa huomioon, että alueellisessa agendassa asetetut tavoitteet ovat tasapainoisen ja monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän kehittäminen ja kaupunkien ja maaseudun välisen suhteen uudistaminen, innovatiivisten alueellisten klustereiden muodostaminen, infrastruktuurin ja tiedon tasavertaisen saatavuuden varmistaminen, Euroopan laajuisen riskinhallinnan edistäminen, luonnon ja kulttuuriperinnön kestävä kehittäminen, harkittu käyttö ja suojelu,

E.   ottaa huomioon, että Leipzigin peruskirjassa asetetut tavoitteet vahvistavat integroitua kaupunkipolitiikkaa koskevia aloitteita luomalla ja turvaamalla laadukkaita julkisia tiloja, ajanmukaistamalla infrastruktuuriverkostoja ja parantamalla energiatehokkuutta, edistämällä aktiivista innovointia ja koulutusta sekä – erityisesti epäsuotuisassa kehityskierteessä olevien kaupunginosien kohdalla – edistämällä ympäristöystävällistä, tehokasta ja kohtuuhintaista kaupunkiliikennettä, jatkamalla rakennetun ympäristön laadun kohentamiseen tähtääviä strategioita, vahvistamalla paikallistaloutta ja paikallista työmarkkinapolitiikkaa sekä tarjoamalla lapsille ja nuorille suunnattuja ennalta vaikuttavia koulutustoimenpiteitä,

F.   katsoo, että aluesuunnittelu on paras väline maankäytön ja asutusrakenteen ohjaamiseksi jäsenvaltioissa, niiden alueilla ja kaupungeissa sekä elinolojen ja kehitysmahdollisuuksien määrittämiseksi paikan päällä,

G.   katsoo, että alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan tavoitteiden saavuttamisen takaamiseksi tarvitaan strategisen hallinnon välineenä toimivan koheesiopolitiikan lisäksi muitakin toimenpiteitä, erityisesti alueellisten vaikutusten arviointia, kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja aluetarkkailua,

H.   katsoo, että huomattavia alueellisia vaikutuksia on koheesiopolitiikan lisäksi maaseudun kehittämispolitiikalla; katsoo, että näitä kahta politiikkaa ei ole kuitenkaan integroitu riittävästi ja että sen vuoksi olisi vahvistettava synergioita, jotka tuovat esiin maaseudun todellisen kehityspotentiaalin ja lisäävät maaseudun vetovoimaa ja kilpailukykyä, mikä auttaisi vastustamaan maaseudun väestökatoa,

I.   katsoo, että julkisen tilan, luonnon ja kulttuurimaiseman sekä arkkitehtuurin laadulla on suuri merkitys kaupunkien ja maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden kannalta ja että ne ovat ratkaisevia pehmeitä tekijöitä, jotka ohjaavat sijaintivalintoja,

J.   katsoo, että luovuus ja innovointi ovat ratkaisevia voimavaroja globalisoituneeseen tietoyhteiskuntaan siirryttäessä; näin ollen kestävän alue- ja kaupunkikehityksen menestys on selkeästi riippuvainen paikallisen luovuuspotentiaalin kehittymisestä,

K.   katsoo, että "Baukultur" (korkealaatuinen rakennuskulttuuri) eli suunnittelun ja rakentamisen laatuun ja menettelyihin vaikuttavien kulttuuristen, taloudellisten, teknologisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien summa on merkittävä osa integroitua kaupunkipolitiikkaa,

L.   katsoo, että kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää, että kehitettyjen hankkeiden on muodostettava pitkän aikavälin suunnitelma, johon sisältyy taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus, ja jossa keskeiset kumppanit ovat täysin mukana kaupunkien kehittämisohjelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa,

M.   katsoo, että kokonaisvaltainen lähestymistapa koheesion alueelliseen ulottuvuuteen ei koostu pelkästään maankäytön suunnittelusta ja kaupunkien kehittämistä koskevista toimista ja politiikoista, koska lopullisena tavoitteena on varmistaa tasapaino unionin kansalaisten välillä heidän asuinpaikastaan riippumatta, ja tätä tavoitetta ei voida saavuttaa pelkällä maankäytön suunnittelulla,

1.   katsoo, että alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan tavoitteet voidaan saavuttaa vain noudattamalla kokonaisvaltaista, monialaista ja yhtenäistä kehitysstrategiaa, jolla pannaan täytäntöön kokonaisvaltainen lähestymistapa;

2.   ehdottaa koheesiopolitiikan väliarvioinnin puitteissa ja vuoden 2013 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevat pohdinnat huomioon ottaen, että kokonaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpanosta tehdään sitova edellytys rakennerahastojen ohjelmasuunnittelun ja hankevalintojen yhteydessä; sen saavuttamiseksi kehottaa päätöksentekijöitä vapaaehtoisesti sitoutumaan uusien yhteistyömenetelmien käyttöönottamiseen;

3.   pitää ilahduttavana kaupunkien kehittämisestä vastuussa olevien EU:n ministerien Leipzigissa pidetyssä epävirallisessa kokouksessa 24. ja 25. toukokuuta 2007 tekemää päätöstä perustaa Saksan puheenjohdolla toimiva hallitustenvälinen työryhmä määrittelemään ja selventämään Jessica-aloitteen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä;

4.   pitää tässä yhteydessä ilahduttavana komission yksiköidenvälisen työryhmän perustamista käsittelemään kokonaisvaltaisen lähestymistavan täytäntöönpanoa koskevia ehdotuksia ja kehottaa komissiota työskentelemään läheisessä yhteistyössä kaikkien talouselämän sekä ympäristöalan kumppaneiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa ja varmistamaan niiden osallistumisen kaikkeen alueellista yhteenkuuluvuutta koskevaan päätöksentekoon; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille tämän työn edistymisestä;

5.   vaatii vuoden 2013 jälkeisen koheesiopolitiikan suunnittelun yhteydessä erityisesti alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden huomioon ottamista ja niihin perustuvaa aluekohtaista eriyttämistä; suosittelee, että käytetään täytäntöönpanoon suuntautuneita tutkimukseen ja pysyvään seurantaan perustuvia suunnitteluvälineitä, jotka mainitaan Leipzigin peruskirjassa;

6.   kehottaa komissiota ja neuvostoa koheesiopolitiikan väliarvioinnin yhteydessä hyödyntämään paremmin synergiat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kanssa koko alueen kehittämiseksi; suosittelee vuoden 2013 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevien pohdintojen yhteydessä koordinoimaan tiiviisti koheesiopolitiikkaa ja maatalouspolitiikkaa, jotta voidaan lisätä mahdollisuuksia parantaa maaseudun elämänlaatua;

7.   huomauttaa, ettei innovointipotentiaalia ole ainoastaan kaupunkiseuduilla vaan että huippusuorittajiin Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa kuuluu myös joitakin syrjäisiä ja maaseutuun kuuluvia alueita; kehottaa komissiota tarkastelemaan lähemmin näiden alueiden menestystekijöitä työstääkseen niiden pohjalta kehitysmallin maaseutualueiden pienempiä ja keskisuuria kaupunkeja varten;

8.   painottaa kumppanuuden merkitystä ja tehtävien jakoa kaupunkien ja maaseudun välillä alueen tasapainoiseksi ja kestäväksi kehittymiseksi kokonaisuutena; vaatii kaupunkien ja maaseudun viranomaisia toimimaan yhteistyössä kaikkien julkisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa, jotta voidaan määritellä yhteiset voimavarat sekä laatia yhteisiä alueellisia ja niitä pienempien yksiköiden kehittämisstrategioita niin, että unionin kaikille kansalaisille voidaan turvata paremmat elinolosuhteet ja elämänlaatu; kehottaa tulevia puheenjohtajavaltioita järjestämään aluekehityksestä ja kaupunkien kehittämisestä vastaavien ministerien epävirallisia kokouksia, joissa näitä asioita käsitellään;

9.   kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan Euroopan unionin yleisen talousarvion tarkistamisen yhteydessä huomioon alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan ja ryhtymään laadullisiin sopeuttamistoimenpiteisiin, joiden avulla voidaan paremmin ottaa huomioon alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet EU:n politiikassa; katsoo, että tämän saavuttamiseksi on toteutettava lainsäädäntötoimia lähivuosina;

10.   kehottaa neuvostoa määrittämään alueiden ja kaupunkien kannalta tärkeät seikat tavoitteeksi tarkistaessaan Lissabonin ja Göteborgin strategioita (kestävä kehitysstrategia) kevään 2008 huippukokouksessa;

11.   vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan kiireellisesti toimia alueellisen agendan tavoitteiden saavuttamiseksi ja panemaan Leipzigin peruskirjan täytäntöön;

12.   kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita tosiasiallisen monitasoisen hallintojärjestelmän hengessä ottamaan huomioon Euroopan unionin alueellisen monimuotoisuuden ja noudattamaan toissijaisuusperiaatetta, ottamaan paikallisen ja alueellisen tason hallinnot, mukaan luettuna rajatylittävät julkiset viranomaiset, ja kumppanuusperiaatteen pohjalta talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet sekä asiaan liittyvät kansalaisjärjestöt mukaan alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan täytäntöönpanoa koskevaan toimintaohjelmaan, ja tukee aktiivisesti tätä pyrkimystä; korostaa, että kaikkien mukana olevien toimijoiden olisi pidettävä tätä yhteistyötarvetta myönteisenä, sillä on yhdenmukainen toiminta on tehokasta;

13.   muistuttaa informaatio- ja viestintäteknologioiden keskeisestä merkityksestä alueiden kehitysnäkymille tulevaisuudessa ja suosittelee sen vuoksi, kuten alueellisessa agendassa todetaan, infrastruktuurin, kuten laajakaistakaapelien, yhdistämistä uusiin liikenne- ja viestintäohjelmiin;

14.   kehottaa komissiota tekemään järjestelmällisen analyysin keskeisten EU-politiikkojen alueellisista vaikutuksista, niin kuin jäsenvaltiot sopivat ensimmäisen toimintasuunnitelman toimintalinjassa 2, sekä tekemään arvion uusien lakiesitysten alueellisista vaikutuksista; kiinnittää tässä yhteydessä huomion ESPONin kehittämien arviointimenetelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin;

15.   tunnustaa, että korkealaatuisella esiopetuksella ja kouluopetuksella, elinikäisellä oppimisella, yliopistoilla ja muilla tutkimuslaitoksilla on perustavanlaatuinen merkitys kaupunkien ja alueiden kehittymiselle;

16.   muistuttaa, että Natura 2000 on tärkeä väline Euroopan aluekehityksessä; vaatii, että Natura 2000 -vaatimukset on toteutettava täysimääräisesti ja että on luotava suojeltujen alueiden välisiä maisemakäytäviä ja avointen tilojen verkostoja, jotka mahdollistavat kasviston leviämisen ja eläimistön vapaan liikkumisen ja siten säilyttävät luonnon monimuotoisuutta;

17.   vaatii luovia talouden aloja koskevan politiikan integroimista alueiden ja kaupunkien kehittämiseen pitäen tavoitteena luoda käytettävissä olevien välineiden (koheesiopolitiikka, alue- ja kaupunkisuunnittelu) avulla olosuhteet, jotka parantavat tilaisuuksia ja mahdollisuuksia luovaan ja innovatiiviseen toimintaan; painottaa, että osana tätä prosessia on tärkeää ottaa huomioon myös tilan laatu;

18.   pitää väestörakenteen kehityksen takia välttämättömänä kaupunkien ja alueiden sopeutumiskyvyn parantamista, jonka yhteydessä painopisteet on asetettava itsenäiseen kehittämiseen ja vapaaehtoistyön vahvistamiseen;

19.   painottaa, että väestörakenteen kehitys aiheuttaa uusia haasteita työmarkkinoille, sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttömahdollisuuksille, asumiselle ja suunnittelulle yleensä; toteaa, että väestön ikääntymistä voidaan pitää mahdollisuutena luoda uusia työpaikkoja kasvavilla markkinoilla ja uusia tuotteita ja palveluja, jotka parantavat ikääntyneiden ihmisten elämänlaatua; painottaa, että niin sanottu "hopeatalous" on tärkeä paikallisella ja alueellisella tasolla;

20.   kehottaa jäsenvaltioita takaamaan periaatteellisesti alueensa kaikissa osissa yleishyödyllisten palvelujen käytettävyyden ja saatavuuden antaakseen ihmisille erilaisilla alueilla mahdollisuuden hyödyntää alueensa erityisiä mahdollisuuksia ja potentiaalia; kehottaa ottamaan erityisesti huomioon epäedullisessa asemassa olevien väestöryhmien kuten vammaisten, maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, pitkäaikaistyöttömien ja vähän ammatillista koulutusta saaneiden tarpeet ja naisten erityiset tarpeet; kehottaa komissiota, tukiessaan yleishyödyllisiä palveluja ja julkisia hankintoja koskevien toimintapuitteiden soveltamista, antamaan alue- ja paikallishallinnon yhteisöille mahdollisuuden ottaa paremmin huomioon paikalliset tarpeet ja paikalliset toimijat ja lisäämään niiden joustavuutta;

21.   kehottaa komissiota Lissabonin sopimuksen mukaisen, aluesuunnittelua koskevan yhteisön uuden toimivallan puitteissa laatimaan ESPONin työn pohjalta tiedonannon yhteisön kehyksen luomisesta alueellisten vaikutusten arvioimiseksi hanketasolla;

22.   muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen on ensimmäisen toimintaohjelman täytäntöönpanon puitteissa vahvistettava yhteistyötä ja koordinaatiota Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä;

23.   on tyytyväinen erityisesti siihen, että Lissabonin sopimuksessa ilmoitetaan tavoitteeksi alueellinen yhteenkuuluvuus yhdessä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kanssa ja määrätään EU:n ja jäsenvaltioiden välisestä jaetusta lainsäädäntövallasta tällä alalla; toteaa, että Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan se seikka, että saariin, vuoristoihin, raja-alueisiin ja erittäin syrjäisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin vaikuttaviin alueellisiin haasteisiin on vastattava, sillä ne vaikuttavat kielteisesti EU:n talouden yleiseen kilpailukykyyn; kehottaa komissiota täydentämään ensimmäistä toimintaohjelmaa konkreettisilla ehdotuksilla yhteisön toimenpiteiksi ja aloitteiksi;

24.   korostaa, että alueelliselle yhteenkuuluvuudelle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää; kehottaa sen vuoksi komissiota laatimaan selkeän määritelmän alueelliselle yhteenkuuluvuudelle ja antamaan luettelon tavoitteista Euroopan unionin aluekehitykselle tulevassa alueellista yhteenkuuluvuutta koskevassa vihreässä kirjassaan; odottaa, että korkein prioriteetti annetaan tavoitteelle, että kaikilla unionin kansalaisilla on, riippumatta siitä, missä he EU:ssa asuvat, yhtäläiset mahdollisuudet kehitykseen ja palvelujen käyttämiseen;

25.   suosittelee Euroopan aluekehityssuunnitelman kehittämistä edelleen ja vaatii uusien jäsenvaltioiden ottamista täysimääräisesti mukaan suunnitelmaan;

26.   pitää tärkeänä arvioida säännöllisesti alueellisen agendan täytäntöönpanon edistymistä; kehottaa neuvostoa, komissiota ja kaikkia asianosaisia toimijoita arvioimaan sekä edistystä ensimmäisen toimintaohjelman yksittäisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa että näiden toimenpiteiden vaikutuksia ja myötävaikutusta kestävään aluekehitykseen EU:ssa;

27.   kehottaa neuvostoa sopimaan mahdollisimman pian yksinkertaisista ja määrällisistä indikaattoreista EU:n alueellisen kehityksen seuraamiseksi; kehottaa ottamaan vuosittaisen maankäytön yhdeksi näistä aluekehityksen indikaattoreista;

28.   huomauttaa, että näitä indikaattoreita voitaisiin käyttää tavoitetietoina aluekehityksen ohjaamisessa; ehdottaa, että neuvosto ja komissio käyttävät näitä indikaattoreita jäsenvaltioiden suoritusten vertaamiseen (bench-marking) ja parhaita käytäntöjä koskevan tietokannan luomiseen;

29.   kannattaa neuvoston aikomusta esittää jokaiselle epäviralliselle ministerineuvoston kokoukselle yhteinen kertomus ensimmäisen toimintaohjelman täytäntöönpanosta; ehdottaa neuvostolle, että tämä harkitsisi yhteisön aluekehitystä koskevaa vastavuoroisen oppimisen ohjelmaa (Mutual Learning Programme) kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi jäsenvaltioiden välillä;

30.   korostaa, että on tärkeää parantaa koordinaatiota alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan välillä; pahoittelee tässä yhteydessä, ettei neuvosto ole vielä hyväksynyt Leipzigin peruskirjan tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevaa toimintaohjelmaa, ja kehottaa tulevia neuvoston puheenjohtajavaltioita huolehtimaan asiasta ja takaamaan siten Leipzigin peruskirjan järjestelmällisen seurannan;

31.   suhtautuu myönteisesti neuvoston puheenjohtajavaltion Slovenian aloitteeseen valmistella ja edistää toimenpiteitä, jotka vahvistavat koordinaatiota alueiden ja kaupunkien kehittämisen välillä alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan tavoitteiden vuorovaikutuksen vahvistamiseksi;

32.   viittaa neljännessä kertomuksessa yhteenkuuluvuudesta esitettyihin päätelmiin, joissa kaupungit ja kaupunkialueet nähdään väestön, taloudellisen voiman ja innovaation keskuksina; pitää ilahduttavina ehdotuksia innovatiivisten alue- ja kaupunkiklustereiden ulottamisesta myös EU:n sisä- ja ulkorajojen yli;

33.   kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan – ottaen erityisesti huomioon Urban Audit -kaupunkitutkimuksen työn – Leipzigin peruskirjan mukaisesti kaupunkien kestävyyden vertailemiseen käytettäviä indikaattoreita, kuten esimerkiksi energiankulutus henkeä kohden, julkisen paikallisliikenteen osuus kokonaisliikennemäärästä tai kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohden;

34.   korostaa kaupunkien keskeistä roolia Lissabonin strategian saavuttamisessa ja kehottaa sen vuoksi laatimaan kokonaisvaltaisen ja hyvin koordinoidun kaupunkien kehittämisstrategian, jota kaikki hallinnon tasot sekä yksityinen sektori tukevat;

35.   pyytää komissiota kiinnittämään enemmän huomiota kysymykseen asutuksen hajautumisesta (urban sprawl); kehottaa jäsenvaltioita – maiseman rikkoutumisen ongelman ja kaupunkien kasvun jäsenvaltioissa aiheuttaman maankäytön lisääntymisen takia – toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä ja strategioita maankäytön rajoittamiseksi;

36.   suosittelee, että jäsenvaltiot antaisivat etusijan kaupunkien sisäiselle kehittämiselle ulkoisen kehittämisen sijaan, eli että prioriteetti asetettaisiin olemassa olevien rakennusten uudelleenkäytölle ja käyttämiselle muuhun tarkoitukseen ennen kaikkea kestävän tilankäytön avulla, ennen kuin rakennetaan uudelle maalle;

37.   pitää ilahduttavana sitä, että Leipzigin peruskirjassa korostetaan liikennemuotojen välisiä yhteyksiä; korostaa yhdennetyn ja kestävän liikennejärjestelmän merkitystä ja paremman pyöräily- ja jalankulkuinfrastruktuurin huomattavaa merkitystä erityisesti suuremmissa kaupungeissa; kehottaa komissiota selvittämään tehokkaampia mekanismeja, joilla voidaan tukea paikallisia viranomaisia strategioiden kehittämisessä yhdennettyjä liikenneverkostoja varten erityisesti vähiten kehittyneillä alueilla;

38.   katsoo, että jotta vastattaisiin tehokkaasti kaupunkien korkeaa elämänlaatua koskeviin kasvaviin vaatimuksiin on välttämätöntä, että paikallisviranomaiset saattavat tekniset varusteensa nopeasti eurooppalaisten normien mukaisiksi; katsoo erityisesti, että juomavesihuolto (esimerkiksi parantamalla jakelua tai kohottamalla jakeluveden laatua), jätevesihuolto (esimerkiksi hävittämällä verkkoja tai luomalla uusia verkkoja) ja muut vastaavat varustelut on mukautettava mahdollisimman pian uusiin sääntelyvaatimuksiin;

39.   toteaa pahoitellen, että sosiaaliset ja taloudelliset erot kasvavat varsinkin EU:n kaupunkiseuduilla ja kaupungeissa, mutta myös maaseudulla; kehottaa jäsenvaltioita tarttumaan tähän ongelmaan tehokkaammin ja ottamaan sen paremmin huomioon rakennerahastovarojen jakamista koskevassa ohjelmasuunnittelussa;

40.   katsoo, että kaupungeilla on erityinen vastuu EU:n ilmastonsuojelutavoitteiden saavuttamisessa, koska niillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota potentiaalisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat kasvihuonepäästöjen supistumiseen maailmanlaajuisesti; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään ilmastonsuojelun kaupunkien kehittämiseen kaikkia aloja koskevana tavoitteena;

41.   katsoo, että investoinnit ympäristöystävälliseen teknologiaan, kuten innovatiivisiin ehkäisy-, lievennys- ja mukauttamistoimenpiteisiin, tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia pitkällä aikavälillä;

42.   toteaa, että kaupunkialueet kärsivät ilmastonmuutoksesta voimakkaammin silloin kun puhtaan ilman käytävien puuttuminen johtaa entistä voimakkaampaan lämpenemiseen ja suurempiin saastepitoisuuksiin;

43.   vaatii edistämään ponnisteluja integraation ja sosiaalisen ja alueellisen koheesion parantamiseksi etenkin rakennetun ympäristön puutteiden korjaamisen ja ympäristöolosuhteiden parantamisen avulla, noudattamalla tasapainoista kaupunkialueiden kehittämispolitiikkaa, eli vakauttamalla ongelmakortteleita ja tarjoamalla houkuttelevia asuin- ja työskentelyalueita ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia;

44.   vaatii integroimaan paremmin köyhät asuinalueet; kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tunnistamaan varoittavat signaalit tiettyjen kaupunginosien tilan heikentymisestä ja tehostamaan ponnistuksia sellaisten sosiaalista integraatiota koskevien toimien toteuttamiseksi, joilla vähennetään eriarvoisuuksia ja estetään sosiaalista syrjäytymistä; muistuttaa pienten ja keskisuurten yritysten tärkeästä merkityksestä taloudelliselle kehitykselle ja alueelliselle kilpailukyvylle paitsi köyhillä asuinalueilla, myös kaikilla kaupunkialueilla;

45.   kehottaa komissiota tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman puitteissa tukemaan entistä enemmän hankkeita, jotka edistävät kestävään kaupunkialueiden hallintaan liittyvää kehittämistä ja kokemustenvaihtoa, energiaa säästävien toimintatapojen ja teknologioiden edistämistä, kaupunkien ympäristöongelmien ratkaisua sekä kaupunkien osallistumista ilmastonmuutoksen torjumiseen;

46.   katsoo, että kaupunki-identiteetin ja aktiivisen kaupunkilaisuuden vahvistaminen voi osaltaan edistää Leipzigin peruskirjan täytäntöönpanon onnistumista; kehottaa komissiota ja neuvostoa käynnistämään alueellisen vuoropuhelun, jotta yleisö voisi osallistua paremmin elvyttämissuunnitelmien laatimiseen ja kaupunkialueiden kehittämiseen;

47.   kehottaa jäsenvaltioita ja niiden alueita ja kaupunkeja ottamaan korkealaatuisen rakennuskulttuurin ("Baukultur") luomisen ja asianmukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden entistä enemmän huomioon ratkaisevina tekijöinä sosiaalisen osallisuuden ja kaupunkien elämänlaadun kannalta kaupunkien kestävän kehittämisen yhteydessä, ja kiinnittämään samalla erityistä huomiota julkisen tilan laatuun erityisesti rakennustaiteellisen muotoilun laadun osalta keinona turvata Euroopan unionin kansalaisten parempi hyvinvointi;

48.   kehottaa neuvostoa ja erityisesti puheenjohtajavaltioita Sloveniaa ja Ranskaa rakentamaan sen edistyksen varaan, jota puheenjohtajavaltiot Saksa ja Portugali saavuttivat alueellisen yhteenkuuluvuuden suhteen, ja jatkamaan ehdotusten tekemistä tällä alalla; katsoo, että kun otetaan huomioon, että tähän asti painopiste on ollut kaupungeissa, kaupunkien ja maaseudun suhteessa ja maankäytön suunnittelussa, tulevissa aloitteissa on otettava enemmän huomioon epäedullisessa asemassa olevien alueiden, kuten saarten, vuoristojen, raja-alueiden ja erittäin syrjäisten tai harvanastuttujen alueiden vaatimukset;

49.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä alueiden komitealle.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö