Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2261(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0149/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0149/2008

Keskustelut :

PV 08/05/2008 - 4
CRE 08/05/2008 - 4

Äänestykset :

PV 08/05/2008 - 5.12
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0198

Hyväksytyt tekstit
PDF 208kWORD 135k
Torstai 8. toukokuuta 2008 - Bryssel
Urheilua koskeva valkoinen kirja
P6_TA(2008)0198A6-0149/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. toukokuuta 2008 urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta (2007/2261(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Lissabonin sopimuksella muutetut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan, jotka koskevat EU:n myötävaikuttamista Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän,

–   ottaa huomioon urheilua koskevan valkoisen kirjan (KOM(2007)0391),

–   ottaa huomioon joulukuussa 1999 annetun urheilua koskevan selvityksen Helsingissä kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle ja joulukuussa 2000 annetun Nizzan julkilausuman urheilun erityispiirteistä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä Euroopassa,

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltiona toimineen Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan jalkapalloa koskevan aloitteen, joka johti vuonna 2006 julkaistuun riippumattomaan tutkimukseen urheilusta Euroopassa,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä komission päätökset urheilua koskevissa asioissa,

–   ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1), jolla kielletään kaikenlainen rotuun perustuva syrjintä työllisyyden, koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon aloilla sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden yhteydessä,

–   ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2),

–   ottaa huomioon 13. kesäkuuta 1997 hyväksymänsä päätöslauselman Euroopan unionin asemasta urheilun alalla(3) ja 5. kesäkuuta 2003 hyväksymänsä päätöslauselman "Naiset ja urheilu"(4),

–   ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa(5),

–   ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman urheilun asemasta koulutuksessa(6),

–   ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman dopingin torjumisesta urheilussa(7),

–   ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman jalkapalloilun yhteydessä esiintyvän rasismin poistamisesta(8),

–   ottaa huomioon vuonna 2003 hyväksytyn maailman antidopingsäännöstön ja vuoden 2007 uudistetun version,

–   ottaa huomioon ensimmäisen eurooppalaisen urheiluhallintoa käsittelevän "Rules of the Game" -konferenssin (Bryssel, 26. ja 27. helmikuuta 2001) raportin ja päätelmät,

–   katsoo, että on otettava huomioon komission ja FIFAn vuonna 2006 allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja, jolla pyritään tekemään jalkapallosta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kehitystä edistävä voima,

–   katsoo, että on otettava huomioon Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden (2004) aikana saadut kokemukset sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. joulukuuta 2006 antama suositus 2006/962/EY elinikäisen oppimisen avaintaidoista(9),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0149/2008),

A.   ottaa huomioon urheilun yhdistävän roolin ja sen mahdollisen myötävaikutuksen sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä alueiden sisäiseen yhteenkuuluvuuteen,

B.   ottaa huomioon, että eurooppalainen urheiluelämä on erottamaton osa eurooppalaista identiteettiä, kulttuuria ja kansalaisuutta, ja katsoo, että eurooppalainen urheiluelämä perustuu urheiluseuroissa ja -liitoissa aktiivisesti toimivien miljoonien urheilijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja kannattajien sitoutumiseen ja innostukseen ja että tämän laajalle levinneen ilmiön ansiosta on kehittynyt useita ansiokkaita nais- ja miesurheilijoita sekä urheilujoukkueita ja urheilu on saavuttanut erittäin arvostetun aseman yhteiskunnassamme, mikä ilmenee urheilutapahtumien valtavana suosiona,

C.   katsoo, että urheilulla on tärkeä asema eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja että eräät kilpaurheilun lajit joutuvat kohtaamaan uusia uhkia ja haasteita, kuten kaupalliset paineet, nuorten pelaajien ja urheilijoiden hyväksikäyttö, doping, rasismi, väkivalta, otteluiden sopiminen, lahjonta, vedonlyöntivilppi ja rahanpesu,

D.   katsoo, että urheilulla on erityinen asema yhteiskunnassa sosiaalista osallisuutta ja integraatiota edistävänä välineenä ja että se edistää merkittävästi kulttuurien välistä vuoropuhelua ja myötävaikuttaa huomattavalla tavalla yhteiskunnallisesti, kulttuurillisesti ja koulutuksellisesti tärkeiden arvojen, kuten oikeudenmukaisuuden, suvaitsevaisuuden, keskinäisen kunnioituksen, yhteisvastuullisuuden, sääntöjen noudattamisen, joukkuehengen ja itsekurin, kehittämiseen ja edistämiseen; katsoo, että vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan varaan perustuvalla urheilulla on eurooppalaisessa yhteiskunnassa erityisen merkittävä asema niin terveyden, koulutuksen, sosiaalisen integraation kuin kulttuurillisten arvojenkin kannalta,

E.   katsoo, että Lissabonin sopimuksella muutetun EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan nojalla EU pyrkii kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta; katsoo, että EU:n tasolla toteutettujen toimien olisi täydennettävä muiden toimijoiden toteuttamia toimia ilman, että puututaan toimivallan nykyiseen jakoon,

F.   katsoo, että Lissabonin sopimuksen ja 149 artiklan ratifioimisen vuoksi on syytä antaa strategista suuntaa urheilun asemalle Euroopassa selventämällä EU:n lainsäädännön soveltamista urheiluun; katsoo, että tapauskohtainen lähestymistapa urheilun erityisluonteen huomioon ottamiseksi ei ole urheilujärjestöjen näkökulmasta tyydyttävä ja että se vahvistaa nykyistä oikeudellista epävarmuutta; katsoo lisäksi, että on syytä lisätä urheiluun liittyviä toimia EU:n tasolla kunnioittaen kuitenkin samalla urheilujärjestöjen itsehallintoa, erityisluonnetta ja itsesääntelyä,

G.   ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella muutetun EY:n perustamissopimuksen 149 artiklassa Euroopan yhteisöä kehotetaan edistämään oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta urheilukilpailuissa, ja katsoo, että kilpailusääntöjen soveltaminen urheiluun kasvattaa eroja urheiluseurojen välillä siten, että rikkaimmat tai suosituimmat hyötyvät ja urheilukilpailujen oikeudenmukaisuus kärsii, mikä on vastoin kyseisessä artiklassa määritettyä tavoitetta,

H.   katsoo, että on otettava huomioon urheilujärjestöjen ja niitä edustavien elinten, kuten ammattilaistason kilpailuja järjestävien tahojen riippumattomuus sekä se tosiasia, että vastuu järjestelyistä lankeaa pääasiassa urheilulajien hallintoelimille ja osaksi jäsenvaltioille sekä työmarkkinaosapuolille,

I.   katsoo, että ammattiurheilun merkitys kasvaa entisestään, mikä auttaa vahvistamaan urheilun asemaa yhteiskunnassa; katsoo, että kilpailulainsäädäntöä ja sisämarkkinasäännöksiä on sovellettava urheiluun siinä määrin kuin kyse on taloudellisesta toiminnasta,

J.   katsoo, että urheilu kuuluu EU:n lainsäädännön alaisuuteen erityisesti mitä tulee edustuksellisen ja osallistuvan demokratian periaatteeseen eurooppalaisten urheiluinstituutioiden päättävissä elimissä ja EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan, jolla kielletään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä; katsoo, että tietyissä tapauksissa urheilua ei voida kuitenkaan rinnastaa suoraan tavanomaiseen taloudelliseen toimintaan, kun otetaan huomioon sen erityisominaisuudet ja olennaisimmat yksilölliset ominaispiirteet,

K.   katsoo, että urheilualan vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta sekä edistää paikallistasolla demokratiaa ja aktiivista kansalaisuutta ja että vapaaehtoistoiminnalla on implisiittistä taloudellista arvoa, sillä ilman vapaaehtoistyöntekijöitä urheilutoiminnasta tulisi huomattavasti kalliimpaa ja suuri osa urheiluun liittyvästä sosiaalisesta toiminnasta loppuisi; katsoo, että vapaaehtoistoimintaan perustuvia urheilurakenteita ja urheilualan vapaaehtoistyötä on edistettävä sellaisilla toimenpiteillä, joilla tarjotaan asianmukainen suojelu vapaaehtoistyöntekijöille ja tunnustetaan vapaaehtoisten taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys,

L.   ottaa huomioon, että liikunnan puute lisää lihavuutta ja kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta ja että sen seurauksena jäsenvaltioiden terveydenhuollon menot kasvavat,

M.   ottaa huomioon, että perus- ja keskiasteen koulutuksessa liikuntatunteja on vähennetty viimeisen vuosikymmenen aikana ja että jäsenvaltioiden välillä on valtavia eroja liikuntatiloissa ja -varusteissa; katsoo, että urheilu tarjoaa nuorille tervetulleita mahdollisuuksia osallistua ja sitoutua henkilökohtaisella tasolla yhteiskunnan toimintaan ja voi auttaa ohjaamaan heitä pois rikollisuudesta,

N.   katsoo, että dopingilla rikotaan avoimen ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatetta ja asetetaan urheilijoille kohtuuttomia paineita,

O.   katsoo, että vuonna 2003 hyväksytystä maailman antidopingsäännöstöstä on onnistuttu luomaan malli kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistamiseksi maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että Maailman antidopingtoimiston (WADA) toiminta keskittyy kuitenkin lähinnä huippu-urheiluun,

P.   katsoo, että yhtenäisempi lähestymistapa dopingin torjuntaan olisi eduksi EU:lle, koska se mahdollistaisi etenkin yhteisten kantojen laatimisen WADAa, Unescoa ja Euroopan neuvostoa varten sekä tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihdon hallitusten, kansallisten antidopingtoimikuntien ja laboratorioiden välillä,

Q.   ottaa huomioon, että vaikka sukupuolten tasa-arvossa on edistytty Euroopan tasolla, miesten ja naisten välillä on edelleen epätasa-arvoa urheilussa; katsoo, että nuorille ja lahjakkaille nais- ja miesurheilijoille suunnattujen koulutusohjelmien olisi oltava kaikille avoimia eivätkä ne saa aiheuttaa EU-kansalaisten ja EU:n alueella asuvien syrjintää kansalaisuuden tai sukupuolen perusteella,

R.   katsoo, että kaikilla kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus harrastaa urheilua ja tämän vuoksi olisi tutkittava tiettyjen ryhmien kuten vammaisten, maahanmuuttajien ja epäsuotuisammissa oloissa elävien henkilöiden erityistarpeita ja että erityisesti vammaisia urheilijoita olisi kohdeltava jäsenvaltioissa urheilun harrastamismahdollisuuksien suhteen tasavertaisesti muiden urheilijoiden kanssa,

S.   katsoo, että urheilu on tarkoitettu kaikille kansalaisille riippumatta sukupuolesta, rodusta, iästä, vammaisuudesta, uskonnosta, kansalaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta taikka sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta; katsoo, että urheilu voi edistää sosiaalista osallisuutta ja integraatiota, ja ottaa huomioon, että parlamentti ja komissio ovat toistuvasti tuominneet kaikenlaiset väkivallan, rasismin ja muukalaisvihan ilmaukset,

T.   katsoo, että urheilutapahtumien yhteydessä esiintyvän väkivallan ongelmaa ei ole vielä ratkaistu ja että sitä voi esiintyä monessa eri muodossa; katsoo, että suuret urheilukilpailut vetävät tapahtuman aikana puoleensa prostituutiota sekä nais- ja lapsikauppaa,

U.   ottaa huomioon, että Itävallan puheenjohtajakaudella vuonna 2006 esitellyn tutkimuksen mukaan urheilu tuotti lisäarvoa 407 miljardia euroa vuonna 2004, mikä vastaa 3,7:ää prosenttia EU:n BKT:sta, ja että se työllisti 15 miljoonaa ihmistä eli 5,4 prosenttia työvoimasta; katsoo, että urheilu edistää täten kasvua ja työllisyyttä koskevien Lissabonin tavoitteiden saavuttamista, että sitä voidaan käyttää välineenä paikallisessa ja alueellisessa sekä maaseudun kehittämisessä ja että se voidaan yhdistää matkailun kehittämiseen pyrittäessä uudistamaan perusrakenteita ja luomaan uusia kumppanuuksia urheilu- ja vapaa-ajanpalvelujen rahoittamista varten,

V.   katsoo, että yleistyvä digitaalinen piratismi (ja erityisesti urheilutapahtumien luvattomat suorat lähetykset tai uusinnat) on merkittävä uhka urheilualalla, vaikka ongelmasta ei tiedetä laajasti,

W.   ottaa huomioon, että suurimalla osalla urheilutoiminnasta ei tavoitella voittoa ja että kaikille avointa urheilutoimintaa pystytään usein järjestämään ainoastaan taloudellisella tuella; katsoo, että rahoitustuki on tärkeää ruohonjuuritason urheilulle ja kansanliikunnalle, kun se myönnetään yhteisön lainsäädännön mukaisesti; katsoo, että järjestetty urheilutoiminta on lähes kaikissa jäsenvaltioissa erityisten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden järjestämää ruohonjuuritason toimintaa ja vapaaehtoisten työntekijöiden varassa ja että sillä on erityinen oikeushenkilöys tai oikeudellinen asema, mikä vaaditaan edellytyksenä monille taloudellisille eduille tai veroeduille,

X.   ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät ole määritelleet selkeästi urheilun käsitettä eivätkä ne ole päättäneet, onko siinä kyse yleishyödyllisistä palveluista, jotka oikeuttaisivat edullisimpiin taloudellisiin ehtoihin (esimerkiksi verokevennykset),

Y.   ottaa huomioon, että lahjoitukset ja valtioiden rahoitusosuudet vähenevät ja että valtaosan voittoa tavoittelemattomista urheilujärjestöistä on kerättävä tuloja jonkinlaisen kaupallisen toiminnan avulla, jotta ne voisivat saavuttaa yhteiskunnalliset tavoitteensa tehokkaasti, ja näin ollen nämä järjestöt kuuluvat EU:n lainsäädännön piiriin,

Z.   ottaa huomioon, että urheilujärjestöillä on monia tulolähteitä, kuten seuramaksut ja lipputulot, mainonta ja sponsorointi, arpajaiset, mediaoikeudet, urheiluliittojen sisäinen tulonsiirto, tuotemyynti, julkinen tuki jne., ja että valtion omistamista tai valtuuttamista veikkaus- ja vedonlyöntitoimista saadut varat ovat keskeisin tulolähde useissa jäsenvaltioissa,

AA.   ottaa huomioon, että mediaoikeuksista on tullut yksi ammattilaisurheilun tärkein tulolähde Euroopassa, että saatuja tuloja sijoitetaan muun muassa ruohonjuuritason urheiluharjoituksiin ja -tiloihin ja yhteisön hankkeisiin ja että toisaalta urheilutapahtumat ovat monille mediaoperaattoreille suosittu kohde,

AB.   katsoo, että valtion omistamien tai sen lisenssillä toimivien yleishyödyllisten rahapeli- ja arpajaiselinten harrastelijaurheilulle myöntämä rahoitus on välttämätöntä Euroopan unionin alueella toimivien urheilujärjestöjen kannalta; katsoo, että tähän mennessä ei ole esitetty ehdotuksia tai käyty vakavia keskusteluja muista kestävistä ja poliittisesti toteutettavissa olevista ratkaisuista kyseisistä rahanlähteistä saatujen varojen ennakoidun huomattavan vähenemisen korvaamiseksi, mikäli voittoa tavoittelevat yritykset saisivat luvan toimia jäsenvaltioissa, joiden rahapelipolitiikka on tähän saakka ollut tiukkaa,

AC.   ottaa huomioon, että urheiluun liittyvä vedonlyöntitoiminta on kehittynyt ilman valvontaa (erityisesti valtioiden rajat ylittävä vedonlyönti Internetissä), että yhä enemmän otteluja on järjestetty etukäteen ja että viime aikoina on paljastunut vedonlyöntiskandaaleja jäsenvaltioissa, mikä vaarantaa urheilun ja urheilukilpailujen luotettavuuden,

AD.   katsoo, että taloudelliset ja yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset, jotka ovat samat suurimmassa osassa jäsenvaltioita, kuten lisääntyvä kaupallistuminen, julkisen rahoituksen lisäämispyrkimykset, osallistujien kasvava määrä ja vapaaehtoistyöntekijöiden määrän pysyminen samana, ovat aiheuttaneet uusia haasteita urheiluelämän organisoitumiselle Euroopassa,

AE.   katsoo, että kansallisilla urheilujoukkueilla on merkittävä asema oman toimintansa vakiinnuttamisessa, mutta myös koska ne varmistavat yhteisvastuullisuuden ruohonjuuritason urheilussa, ja tämän vuoksi niitä olisi tuettava,

AF.   katsoo, että puhtaasti eurooppalaisten pelaajamarkkinoiden kehittyminen sekä urheilijoiden ja pelaajien palkkatason nousu joissakin lajeissa ovat johtaneet pelaaja-agenttien toiminnan lisääntymiseen ja että tämän vuoksi jäsenvaltioissa on tarvetta urheilumanagereiden ja pelaaja-agenttien erityiskoulutukselle,

AG.   katsoo, että urheilun huomattava kansainvälistyminen on johtanut rajat ylittävään lahjontaan alalla; katsoo, että hallintoelinten kohdatessa rajat ylittävän Euroopan laajuisen lahjonnan ongelmia niiden on voitava pyytää komissiolta apua, mikäli ja kun ne sitä tarvitsevat,

AH.   ottaa huomioon, että kilpailunjärjestäjien hyväksymien lisenssijärjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että kaikki huipputason ammattilaisseurat noudattavat samoja varainhoitoa ja avoimuutta koskevia perussääntöjä, ja että niiden on oltava kilpailu- ja sisämarkkinasäännösten mukaisia eivätkä ne saa ylittää sitä, mikä on tarpeen urheilun asianmukaiseen organisointiin ja toteuttamiseen liittyvien oikeutettujen päämäärien kannalta,

AI.   katsoo, että järjestäytyneen urheilun luonteesta johtuen Euroopan tason urheilurakenteet eivät tavallisesti ole yhtä kehittyneitä kuin kansallisen ja kansainvälisen tason rakenteet ja että lisäksi eurooppalainen urheiluelämä on yleensä järjestäytynyt koko maanosan laajuisesti eikä Euroopan unionin tasolla,

AJ.   ottaa huomioon, että urheilua koskevassa valkoisessa kirjassa mainitaan toistuvasti, että urheilu on otettava paremmin huomioon EU:n rahoitusohjelmissa ja että unionin on toimiessaan otettava huomioon urheilua koskevat näkökohdat erityisesti urheilujärjestöjen itsehallinnon, erityisluonteen ja itsesääntelyn kunnioittamiseksi ja urheilun edistämiseksi Euroopan unionin tasolla; katsoo, että kaikkien sidosryhmien välillä käydyn jäsennellyn vuoropuhelun tuloksilla on tärkeä asema urheilun erityisluonteen ymmärtämisessä,

AK.   ottaa huomioon, että komissio on päättänyt tehdä terveyttä edistävästä liikunnasta urheilua koskevien toimenpiteidensä kulmakiven; ottaa huomioon, että Euroopan neuvosto käy innovatiivista ja tehokasta vuoropuhelua eurooppalaisen urheiluliikkeen kanssa kutsumalla valtiolliset ja valtiosta riippumattomat sidosryhmät kokouksiinsa,

AL.   katsoo, että Euroopan tasolla käytävän yhteiskunnallisen vuoropuhelun avulla voitaisiin puuttua työnantajien ja urheilijoiden yhteisiin ongelmiin muun muassa tarkastelemalla niiden välisiä suhteita koskevia sopimuksia sekä työoloja alalla,

AM.   katsoo, että urheilulla voi olla merkitystä useissa EU:n ulkosuhteisiin liittyvissä asioissa, kuten ulkoisissa avustusohjelmissa, sillä se edistää kumppanimaiden kanssa käytävää vuoropuhelua osana EU:n diplomaattisia suhteita,

AN.   katsoo, että eurooppalaisten urheilujärjestöjen, urheilutapahtumien järjestäjien ja kaikkien asiasta vastaavien tahojen on asetettava itselleen ympäristötavoitteita varmistaakseen, että niiden toiminta on kestävää ympäristön kannalta,

Urheilutoiminnan järjestäminen

1.   panee tyytyväisenä merkille urheilua koskevan valkoisen kirjan julkaisemisen ja toivoo, että sitä käytettäisiin lähtökohtana urheilumaailman ja komission väliselle hedelmälliselle ja jatkuvalle vuoropuhelulle; arvostaa sitä, että komissio tuo esiin urheilun merkityksen antamalla tämän valkoisen kirjan;

2.   panee tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltiot tunnustivat urheilun aseman Lissabonin sopimuksen yhteydessä unionin yhteisen politiikan luomiseksi tällä alalla ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän antaen näin komissiolle mahdollisuuden edistää ja täydentää – ei kuitenkaan säännellä – jäsenvaltioiden ja urheilujärjestöjen toimintaa; ottaa huomioon, että Euroopassa nykyisin vallitsevat urheilurakenteet perustuvat kansallisuuden periaatteeseen;

3.   uskoo, että komission olisi käytettävä Lissabonin sopimuksella muutetun EY:n perustamissopimuksen 149 artiklassa tarkoitettua urheilua koskevaa täydentävää toimivaltaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kunnioittaen urheilujärjestöjen ja asianosaisten hallintoelinten autonomiaa ja ottaen asianmukaisesti huomioon urheilun erityispiirteet;

4.   pyytää komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon urheilun erityisluonteen olemalla soveltamatta tapauskohtaista lähestymistapaa ja lisäämään oikeusvarmuutta luomalla selvät suuntaviivat Euroopan lainsäädännön sovellettavuudesta urheiluun Euroopassa ja tukemalla tutkimuksia ja seminaareja yhteisön säännöstön konkreettisesta soveltamisesta urheiluun; pyytää komissiota takaamaan, että EU:n säännöt ovat selkeät, johdonmukaiset ja julkisuudessa näkyvät, jotta urheilualan yleishyödylliset palvelut voivat saavuttaa tavoitteensa ja edistää Euroopan kansalaisten elämänlaadun paranemista; pyytää komissiota lisäksi valvomaan ja arvioimaan säännöllisesti EU:n lainsäädännön soveltamista Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti, jotta uudet tilanteet otetaan huomioon ja ratkaisemattomat tai esiin nousevat kysymykset tunnistetaan ja ratkaistaan;

5.   on samaa mieltä komission kanssa siitä, että useimpiin haasteisiin voidaan vastata itsesääntelyn avulla noudattamalla hyvän hallintotavan periaatteita, kunhan se tapahtuu EU:n lainsäädännön mukaisesti; uskoo, että hyvin jäsennelty, urheilujärjestöjen itsenäisyyttä ja itsesääntelyä kunnioittava kumppanuus ja vuoropuhelu komission ja urheilumaailman välillä ovat elintärkeitä urheilualan hyvän hallinnon kannalta ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi; on samaa mieltä komission kanssa jäsennellyn vuoropuhelun käymisestä kahdessa osassa: a) vuosittainen EU:n urheilufoorumi, jossa kaikki urheilun sidosryhmät kokoontuvat, ja b) aihekohtaiset keskustelut pienemmällä osallistujajoukolla;

6.   pitää myönteisenä seuraavien tahojen osallistumista ehdotettuun jäsenneltyyn vuoropuheluun:

   Euroopan urheiluliitot,
   Euroopan monialaiset urheilujärjestöt, erityisesti Euroopan olympiakomiteat, Euroopan paralympiakomitea, vammaisolympialaisten järjestöt ja valtiosta riippumattomat eurooppalaiset urheilujärjestöt,
   kansalliset urheilujärjestöt ja kansalliset olympia- ja paralympiakomiteat,
   muut Euroopan tasolla edustettuina olevat urheilun sidosryhmät, mukaan luettuna työmarkkinaosapuolet,
   muut eurooppalaiset ja kansainväliset järjestöt, erityisesti Euroopan neuvoston urheiluelimet ja YK:n elimet, kuten Unesco, sekä WTO;

7.   katsoo, että urheiluelin voi vapaasti johtaa omaa urheilulajiaan, kun säännöt koskevat pelkästään urheilua; katsoo kuitenkin, että kun sääntöihin liittyy rajoituksia, niiden on oltava suhteellisia eli niiden välttämättömyys on perusteltava urheilullisten tavoitteiden saavuttamiseksi EU-lainsäädännön mukaisesti;

8.   tunnustaa ammattijoukkueurheilun keskeisten toimijoiden roolit eli seurat perusyksikkönä, joka palkkaa urheilijoita ja on keskeisin linkki kannattajiin, urheilijajärjestöt, jotka edustavat urheilijoita, sarjat kansallisia kilpailuja järjestävinä tahoina ja työnantajien edustajina yhdessä seurojen kanssa sekä urheilun hallintoelimet urheilulajien suojelijana ja niiden sääntöjen vaalijana – kaikki nämä neljä osapuolta toimivat urheilussa hyvän terveyden, integriteetin ja yhteisvastuullisuuden hyväksi;

9.   suosittelee, että urheilusektorin eri ryhmiä (pelaajat, kouluttajat tai valmentajat, erotuomarit jne.) varten perustettujen yhdistysten on oltava asianmukaisella tavalla edustettuina kansainvälisten ja kansallisten liittojen päätöksentekoelimissä;

10.   katsoo, että siirtoihin liittyvien rahavirtojen suuruuden vuoksi rahansiirrot olisi hoidettava avoimesti kaikkien asianomaisten osapuolten kesken, ja uskoo, että urheilulajista riippuen asiaankuuluvan hallintoelimen olisi hoidettava järjestelmää;

11.   painottaa vapaaehtoistyön merkitystä urheilualalla ja sen tärkeää asemaa sosiaalista integraatiota sekä nuorten tietämyksen lisääntymistä kannustavana ja edistävänä tekijänä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan aiempaa voimakkaammin urheilualan ja urheilujärjestöjen vapaaehtoistyöhön liittyviä aloitteita päätöksenteon yhteydessä kansallisella tasolla ja EU:n tasolla;

12.   pyytää jäsenvaltioita ja urheilualan hallintoelimiä edistämään aktiivisesti kannattajien sosiaalista ja demokraattista asemaa tukemalla kannattajajärjestöjen perustamista ja kehittämistä sekä lisäämällä niiden osallistumista pelien johtamiseen ja hallintaan; uskoo, että Supporters Direct -aloite toimii tässä yhteydessä parhaana esimerkkinä parhaasta käytännöstä, ja pyytää komissiota, jäsenvaltioita sekä urheilun hallintoelimiä edistämään sen leviämistä;

13.   kehottaa komissiota edistämään valtiosta riippumattomien urheilujärjestöjen vahvempaa osallistumista jäsenvaltioiden ja komission väliseen vuoropuheluun järjestämällä hallitustason kokouksia yhdessä valtiosta riippumattomien urheilujärjestöjen kanssa sekä ministerien tai urheilujohtajien tapaamisia tai komission työryhmäkokouksia;

14.   pitää myönteisenä Ranskan ja Alankomaiden allekirjoittamaa urheilun valkoista kirjaa koskevaa pöytäkirjaa ja kehottaa komissiota selventämään urheilun asemaa EU:n lainsäädännössä muun muassa joukkueiden kokoonpanon, pelaaja-agenttien aseman ja audiovisuaalioikeuksien kaltaisen erityiskysymysten osalta;

15.   kehottaa komissiota uuden jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä ottamaan erityisesti huomioon alueiden komitean ja sen osuuden urheilua koskevassa valkoisessa kirjassa määritettyjen toimenpiteiden valvonnassa ja täytäntöönpanossa alueellisella ja paikallisella tasolla;

16.   kehottaa kansainvälisiä, eurooppalaisia ja kansallisia urheiluliittoja hyväksymään säännöissään oikeuden valittaa tuomioistuimiin, mutta myöntää, että kansallisten viranomaisten, liigojen ja kilpailunjärjestäjien itsesääntelyn periaate tukee ja antaa oikeutuksen "eurooppalaisen urheilumallin" rakenteille ja urheilukilpailujen järjestämistä koskeville perusperiaatteille;

17.   kannustaa komissiota edistämään itsesääntelevien lisenssijärjestelmien täytäntöönpanoa ja vahvistamista kansallisella tasolla ja EU:n tasolla hyvän hallintotavan lisäämiseksi ja rahoituksen avoimuutta ja vakautta koskevien tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi; suosittelee, että olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka johtavat siihen, että eurooppalaisessa urheilussa saavutetaan rahoituksen avoimuus ja kulujen valvonta, varmistetaan urheilualan eurooppalaisten kilpailijoiden vakaus ja tasapuoliset toimintaedellytykset; tunnustaa kansallisen ja Euroopan tason kilpailunjärjestäjien hallinnoiman ammattilaisseurojen lupajärjestelmän tarpeellisuuden, sillä sen avulla varmistetaan, että seuroilla on tarvittavat rakenteet ja että ne täyttävät kilpailuihin osallistumiseen vaadittavat materiaaliset edellytykset;

18.   kehottaa EU:n alueella toimivia kansallisia urheiluliittoja ja eurooppalaisia urheilukilpailujen järjestäjiä varmistamaan, että menetelmät, joilla ne myöntävät lupia urheiluyhdistyksille, noudattavat rahoituksen avoimuuden perusperiaatteita, ovat syrjimättömiä ja sisämarkkinoiden perussääntöjen ja -periaatteiden mukaisia kilpailuhäiriöiden hillitsemiseksi; katsoo, että eurooppalaisten urheilujärjestöjen on varmistettava, että avoimuutta ja lisenssimenettelyjä koskevat vaatimukset täytetään ja niiden täyttämättä jättämisestä rangaistaan;

19.   pitää myönteisenä komission ehdotusta konferenssin järjestämisestä UEFAn, Euroopan jalkapallon ammattilaisliigojen yhdistyksen (EPFL), jalkapallon kansainvälisen pelaajayhdistyksen (FIFPro) sekä ammattilaisjalkapallotapahtumien järjestämisestä vastuussa olevien kansallisten yhdistysten ja kansallisten elinten kanssa, jotta voitaisiin keskustella kyseisen erityisalan lisenssijärjestelyistä ja parhaista käytännöistä; pyytää komissiota kutsumaan konferenssiin muita asianosaisia yhdistyksiä;

Doping

20.   kehottaa jäsenvaltioita sopimaan yhteisestä lainsäädännöllisestä lähestymistavasta dopingin osalta, jotta voitaisiin varmistaa samanlainen oikeudellinen kohtelu kaikissa jäsenvaltioissa ja määrittää yhteiset kannat Maailman antidopingtoimiston, Unescon ja Euroopan neuvoston toimintaa varten; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet Unescon dopingin vastaista yleissopimusta, allekirjoittamaan sen;

21.   kehottaa unionia Maailman antidopingtoimiston toimintaan osallistujana ensiksi vahvistamaan nykyisiä verkostoja dopingin torjumiseksi ja vasta sen jälkeen kehittämään lainvalvontaviranomaisten, Maailman antidopingtoimiston hyväksymien laboratorioiden, Europolin ja Interpolin välisiä kumppanuuksia, joiden puitteissa olisi mahdollista vaihtaa tietoja uusista dopingaineista ja -menetelmistä nopeasti ja suojatuissa oloissa;

22.   kehottaa komissiota panemaan täytäntöön "Pierre de Coubertin -toimintasuunnitelman" 4 ja 5 kohdan, jotta edistettäisiin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten, antidopingtoimiston hyväksymien laboratorioiden ja Interpolin välisiä kumppanuuksia, joiden puitteissa olisi mahdollista vaihtaa tietoja uusista dopingaineista ja -menetelmistä nopeasti ja suojatuissa oloissa, ja jotta helpotettaisiin ja tuettaisiin aktiivisesti jäsenvaltioiden kansallisten dopinginvastaisten järjestöjen verkoston perustamista;

23.   kehottaa jäsenvaltioita suhtautumaan laittomilla dopingaineilla käytävään kauppaan samalla tavalla kuin laittomien huumausaineiden kauppaan ja sopeuttamaan kansalliset lainsäädäntönsä tämän mukaisesti ja pyytää komissiota selvittämään, kuinka kyseistä valkoisen kirjan suositusta voidaan kehittää edelleen;

24.   kehottaa harjoittamaan dopingin ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan pyrkivää politiikkaa, johon sisältyy se, että vältetään liian kireitä aikatauluja, jotka aiheuttavat paineita urheilijoille; korostaa tarvetta torjua väärinkäytöksiä tarkastusten, tutkimuksen, testausten sekä riippumattomien lääkäreiden harjoittaman pitkäaikaisseurannan avulla sekä koulutuksen ja samanaikaisesti ennaltaehkäisyn ja valmennuksen kautta; kehottaa ammattilaisseuroja ja urheilujärjestöjä antamaan dopingin käytön torjumista koskevan lupauksen ja seuraamaan lupauksen pitämistä riippumattomin sisäisin ja ulkoisin tarkastuksin;

25.   kehottaa kehittämään dopingin torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman seuraaviin EU:n alueella (Lontoossa vuonna 2012) pidettäviin olympialaisiin mennessä;

26.   katsoo, että dopingia koskevalle tutkimukselle olisi annettava rahoitusta tutkimuksen puiteohjelman ja kansanterveyttä koskevan ohjelman yhteydessä;

27.   kehottaa jäsenvaltioita valistamaan ja kouluttamaan nuoria kilpaurheilijoita perusteellisemmin suoritusta parantavien aineiden, näitä kiellettyjä aineita sisältävien reseptilääkkeiden ja niiden terveysvaikutusten osalta;

Koulutus, nuoret ja terveys

28.   korostaa urheilun merkitystä koulutuksessa, sellaisten arvojen kuin suvaitsevuuden, keskinäisen kunnioituksen, rehellisyyden ja reilun pelin hengen opettamisessa nuorille sekä ennaltaehkäisevänä terveydenhoidon muotona, erityisesti liikalihavuuden torjumisessa;

29.   panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen edistää urheilua ja liikuntaa koulutusstandardeihin liittyvinä merkittävinä tekijöinä koulujen houkuttelevuuden ja akateemisten standardien kohottamiseksi; tukee komission jäsenvaltioille antamia suosituksia sellaisten strategioiden kehittämiseksi kansallisella tasolla, jotka koulutusohjelmien yhteydessä pyrkisivät lisäämään ja edistämään lasten ja koululaisten liikuntaharrastuksia hyvin varhaisesta iästä lähtien; painottaa, että on tärkeää rahoittaa koulujen liikuntatoimintaa, joka on olennaisen tärkeää nuorimpien lasten psykologiselle ja fyysiselle kehitykselle sekä merkittävä terveydenhuollon väline nuorille ja hieman vanhemmille;

30.   kehottaa jäsenvaltioita suosimaan lisätoimia, joilla edistetään urheilua ja liikuntaa merkittävänä tekijänä kansallisten koulutusstandardien nostamisessa, ja hyödyntämään täysimääräisesti yhteisön ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia, jotka liittyvät liikkuvuuteen kaikilla koulutustasoilla, ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

31.   suosittaa, että jäsenvaltiot ottavat huomioon nuorten urheilijoiden tarpeen saada "kahden uran" koulutusta urheilussa ja muussa koulutuksessa alusta asti, jotta voidaan varmistaa ammattilaisurheilijoiden palaaminen työmarkkinoille urheilu-uran jälkeen kiinnittäen erityistä huomiota nuorimpien koulutukseen, mitä varten tarvitaan tiukempia valvontatoimia ja säännöllistä koulutuksen tarkkailua sen laadun takaamiseksi, sekä tarjoavat korkealaatuisia paikallisia harjoittelukeskuksia urheilijoiden henkisten, koulutukseen liittyvien ja ammatillisten etujen valvomiseksi;

32.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan ennaltaehkäiseviä toimia ja terveystarkastuksia nuorten urheilijoiden osalta ja varmistamaan, että lasten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen sisältämiä kaikkia oikeuksia noudatetaan;

33.   panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen myöntää eurooppalainen palkinto kouluille, jotka aktiivisesti tukevat ja edistävät liikuntaa osana opetusohjelmaa;

34.   katsoo komission tavoin, että nuoriin lahjakkaisiin urheilijoihin sijoittaminen on erittäin tärkeää urheilun kestävälle kehitykselle, ja uskoo, että urheiluliike kohtaa todellisen haasteen pelaajien paikallisen koulutuksen takaamisessa; uskoo, että omassa seurassa valmennettuja pelaajia koskevia UEFAn sääntöjä voidaan käyttää esimerkkinä muissa liitoissa, liigoissa ja seuroissa;

35.   viittaa tässä yhteydessä Euroopan unionin tehtävään, josta on säädetty Lissabonin sopimuksessa ja joka koskee erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden fyysisen ja henkisen koskemattomuuden suojelemista

36.   kehottaa komissiota tunnustamaan laillisiksi toimenpiteet, joilla suositaan koulutusohjelman suorittaneita pelaajia, esimerkiksi asettamalla vähimmäisvaatimuksen paikallisen koulutusohjelman suorittaneiden urheilijoiden lukumäärälle ammattilaisjoukkueissa urheilijoiden kansallisuuteen katsomatta;

37.   kehottaa komissiota kannustamaan urheilujärjestöjen toimia nuorten urheilijoiden suojelemiseksi, urheilun erityisluonnetta kunnioittaen, ilmoittamalla avoimesti kannattavansa, että sovelletaan tiukemmin FIFA:n määräystä alle 16-vuotiaiden pelaajien siirtojen kieltämisestä EU:n sisällä, ja pitäen kiinni siitä periaatteesta, että pelaajan on allekirjoitettava ensimmäinen ammattilaissopimuksensa sen seuran kanssa, joka on hänet kouluttanut;

38.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan tyttöjen ja poikien hyväksikäyttöä urheilussa sekä lapsikauppaa soveltamalla tiukasti olemassa olevia lakeja ja sääntöjä; katsoo, että oikeusturvaa on lisättävä erityisesti "oman seuran kasvatteja koskevien sääntöjen" soveltamisen yhteydessä;

39.   on pahoillaan siitä, että jäsenvaltioiden hallitusten käytäntönä on myydä koulujen leikkikenttiä asuntorakentamiseen; katsoo, että jäsenvaltioita olisi kannustettava takaamaan, että lapsilla on riittävästi mahdollisuuksia harrastaa urheilua ja liikuntaa koulussa; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan alle 14-vuotiaiden vapaata osallistumista kaikkiin kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin;

40.   suosittelee komissiolle ympäristön- ja terveydensuojelun edistämiseen kannustamista eurooppalaisissa urheilutapahtumissa, koska ympäristön- ja terveydensuojelua koskeviin kysymyksiin on kehitettävä monialainen lähestymistapa; panee tyytyväisenä merkille komission päätöksen edistää ekologista hankintapolitiikkaa jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien tahojen kanssa käymässään poliittisessa vuoropuhelussa;

41.   tunnustaa urheilun merkityksen terveydensuojelussa ja suosittelee siksi, että lähetysoikeuksien haltijat mainostaisivat urheilua pitäen tämän tavoitteen mielessään;

42.   huomauttaa, että urheilun ja terveyden välinen yhteys on erittäin huomionarvoinen asia ja että sen vuoksi urheilujärjestöjen ja/tai -yhdistysten sekä terveysrahastojen ja lääkärien välisestä yhteistyöstä on tullut yhä yleisempi käytäntö, joka tuo huomattavasti lisäarvoa terveydenhuollon palveluille ja samanaikaisesti säästää rahaa; pitää erittäin tärkeänä, että nuoria koulutetaan ruoan ja liikunnan välisen suhteen takia tiedostamaan terveellisen ruoan merkitys Euroopan laajuisten tapahtumien, kuten lisäaineettoman ruoan teemapäivän avulla;

43.   korostaa liikunnan ja urheilun merkitystä liikalihavuuden hillitsemiseksi ja epäterveellisten elämäntapojen hävittämiseksi, sillä liikunnalla on merkittävä positiivinen vaikutus kansalaisten terveyteen ja se johtaa toisaalta sairausvakuutuskassojen kulujen vähenemiseen; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että työaikojen piteneminen ja nykyiset työolosuhteet yleisesti ottaen estävät työntekijöitä liikkumasta säännöllisesti ja omistautumasta urheilulle; kehottaa komissiota kehittämään ja julkaisemaan yhdessä urheiluliittojen kanssa liikuntaa koskevat Euroopan suuntaviivat ja suositukset vuoden 2008 loppuun mennessä;

44.   kehottaa jäsenvaltioita luomaan puitteet koulujen ja yliopistojen välisille Euroopan mestaruuskilpailuille, joiden avulla nuoria valmistettaisiin urheilusuorituksiin ja joilla edistettäisiin kulttuurien välistä vuoropuhelua;

Sosiaalinen osallisuus ja syrjinnän torjunta

45.   painottaa, että urheilu on yksi tehokkaimmista välineistä sosiaalisen integraation edistämisessä ja että Euroopan unionin pitäisi siksi edistää ja tukea sitä enemmän esimerkiksi eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten urheilutapahtumien ja vapaa-ajan tapahtumien järjestäjille suunnattujen erityisten ohjelmien avulla; katsoo, että kyseisten mahdollisuuksien olisi koskettava myös erityisesti sellaisten urheilutapahtumien järjestäjiä, jotka edistävät integraatiota ja vammaisten osallistamista; katsoo, että Euroopan kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota urheilualan merkitykseen kulttuurien välisen yhteiselon tärkeimpänä näyttämönä ja kulmakivenä vuoropuhelun ja yhteistyön edistämisessä kolmansien maiden kanssa;

46.   huomauttaa kuinka tärkeää on rohkaista ihmisiä urheilemaan varmistamalla kaikille mahdollisuus urheiluun ja yhtäläiset mahdollisuudet sekä investoimalla opettajien ja valmentajien koulutukseen sekä julkisiin urheilutiloihin;

47.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan suhtautumatta urheiluun ainoastaan vammattomien etuoikeutena vaan näkemään sen myös tärkeänä välineenä vammaisten kuntouttamisessa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; kannustaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan käytännön toimenpiteitä ja aloitteita, joiden avulla edistetään vammaisten osallisuutta perinteisissä urheilulajeissa;

48.   panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen kannustaa urheilujärjestöjä ja jäsenvaltioita muokkaamaan urheilun ja koulujen infrastruktuureja vastaamaan paremmin vammaisten tarpeita ja vaatii liikunnanopettajille parempia mahdollisuuksia opiskella liike- ja fysioterapiaa ja näin ollen myös työskennellä lievästi vammaisten opiskelijoiden kanssa heidän tilaansa vastaavasti;

49.   panee tyytyväisenä merkille komission ja jäsenvaltioiden päätöksen tukea lisätoimia vammaisten hyväksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki urheilijoille varatut sosiaalietuudet ovat yhtäläisesti vammaisurheilijoiden saatavilla;

50.   pitää myönteisenä komission kattavaa urheilun valkoista kirjaa; pahoittelee kuitenkin sitä, että sukupuolinäkökohtaa ei huomioida riittävällä tavalla samanarvoisesta työstä saatavan saman palkan osalta, sillä naisurheilijat ansaitsevat vähemmän kuin miesurheilijat;

51.   panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimyksen ottaa huomioon tasa-arvokysymykset kaikessa urheiluun liittyvässä toiminnassaan ja keskittyä erityisesti parantamaan maahanmuuttajanaisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten urheilumahdollisuuksia, naisten pääsyä päättävään asemaan urheilualalla ja urheiluelämässä vaikuttavien naisten näkyvyyttä tiedotusvälineissä;

52.   kehottaa jäsenvaltioita arvostamaan urheilussa myös naisten saavutuksia samalla tavalla kuin miesten saavutuksia ja antamaan heille myös taloudellista tunnustusta ja laatimaan säännöksiä sellaisten urheilukilpailujen järjestämisen estämiseksi, joissa naisille annetaan rahallisesti tai muutoin pienemmät palkinnot kuin miehille;

53.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään naisurheilun näkyvyyttä mediassa, jotta esille tulisi naispuolisia roolimalleja ja jotta sukupuoleen perustuvista stereotyypeistä päästäisiin eroon, sekä tarjoamaan naisille uramahdollisuuksia urheiluun liittyvissä tehtävissä päätöksentekijän tehtävät mukaan lukien;

54.   kehottaa jäsenvaltioita asteittain tehostamaan toimiaan urheilun infrastruktuurien mukauttamiseksi vammaisten, erityisesti vammaisten lasten, sekä ikääntyneiden ja naisten tarpeiden mukaan, koska odotettavissa oleva aktiivinen elinaika pitenee ja koska urheilu on merkittävä fyysisen terveyden ja mielenterveyden ylläpitäjä, jos tällaista infrastruktuuria on mahdollista käyttää, sekä ottamaan opikseen parhaista käytännöistä alalla; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan urheiluun tarkoitettujen julkisten varojen käyttöä ja tarkistamaan, että ne jaetaan tasapuolisesti sekä nais- että miesurheilijoiden edellytysten mukaisesti;

55.   painottaa urheilun erityisen merkittävää asemaa epäsuotuisammista oloista tulevien ihmisten, erityisesti maahanmuuttajien, sosiaalisessa osallistamisessa; kehottaa jäsenvaltioita tämän vuoksi sisällyttämään urheilutoimintaa ja -ohjelmia Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettaviin aloitteisiin, jotta epäsuotuisammista oloista tulevat saataisiin paremmin integroitua yhteiskuntaan ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan;

56.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio tunnustaa urheilun merkityksen hyödyllisenä välineenä maahanmuuttajien integroimisessa ja yleisemmin sosiaalisen osallisuuden välineenä; ehdottaa, että mahdollisuutta urheiluun ja integroitumista sosiaalisiin urheiluinfrastruktuureihin olisi pidettävä osoittimena sosiaalisesta integraatiosta ja tekijänä sosiaalisen syrjäytymisen analysoinnissa;

57.   korostaa alueiden ja paikallisten viranomaisten merkitystä ammattimaisten ja vapaa-ajan liikuntaan liittyvien urheilutapahtumien järjestämisessä infrastruktuurin luomiseksi sekä urheilun tukemiseksi ja EU:n kansalaisten terveiden elämäntapojen edistämiseksi erityisesti kouluikäisten nuorten osalta;

58.   kehottaa urheilujärjestöjä ja jäsenvaltioita ryhtymään mahdollisimman ankariin toimenpiteisiin rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi urheilusta; katsoo, että urheiluareena on ammattilaisurheilijan työpaikka, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, ettei työpaikalla esiinny syrjintää;

59.   kehottaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita saattamaan rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(10) ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(11) osaksi lainsäädäntöä ja panemaan ne täytäntöön tehokkaasti;

60.   kehottaa ammattiurheilujärjestöjä ja urheiluseuroja käynnistämään kampanjoita kaikenlaisen syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi ennen osanottajien ja katselijoiden urheilutoimintaan ja urheilutapahtumiin osallistumista, niiden aikana ja niiden jälkeen niin stadioneilla kuin niiden ulkopuolellakin;

Urheilu ja kolmannet maat

61.   katsoo, että urheilussa tapahtuvan kehityksen ei pitäisi koskaan johtaa urheilijoiden maahanmuutosta johtuvaan urheilijapulaan kotimaassa, ja kehottaa unionia puuttumaan asiaan kumppanimaiden kanssa käymänsä poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön puitteissa;

62.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ulottamaan vuoropuhelun ja yhteistyön kolmansien maiden kanssa koskemaan sellaisia kysymyksiä kuten kansainväliset pelaajasiirrot, alaikäisten pelaajien hyväksikäyttö, doping, urheilun avulla tapahtuva rahanpesu ja suurten kansainvälisten urheilutapahtumien turvallisuus;

63.   kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tiloja kolmansista maista tulevien urheilijoiden majoitusta varten äskettäin antamiensa jaksottaista maahanmuuttoa koskevien lausuntojen, liikkuvuutta koskevien kolmansien maiden kanssa tehtyjen kumppanuusjärjestelyjen ja vuonna 2005 laaditun laillista maahanmuuttoa koskevan politiikan mukaisesti;

64.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sovittamaan toimensa yhteen Yhdistyneiden Kansakuntien, jäsenvaltioiden, paikallisviranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten tahojen nykyisten ohjelmien kanssa käsitellessään urheilua EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan puitteissa;

Urheilutapahtumien turvatoimet

65.   kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan poliisivoimia, kannattajaseuroja, paikallisia väkivallan vastaisia ryhmiä ja asiantuntijoita ja urheilusta vastaavia viranomaisia jakamaan keskenään riskikannattajiin liittyviä parhaita toimintatapoja ja operationaalisia tietoja väkivallan, rasismin ja muukalaisvihan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi urheilutapahtumissa; kehottaa lisäksi kaikkia osapuolia omaksumaan aktiivisen roolin, asettamaan välittömiä ja entistä ankarampia rangaistuksia rasismille ja väkivallanteoille niin kentällä kuin katsomoissakin sekä hyödyntämään kilpailunjärjestäjien ja seurojen aiempaa kokemusta alalta sekä kotimaassa että Euroopan tasolla ja näin varmistamaan, että julkiset viranomaiset ja kilpailunjärjestäjät täyttävät korkeat vähimmäisvaatimukset täytäntöönpanomenettelyiden ja otteluiden turvallisuussuunnitelmien osalta; korostaa, että on tarpeen luoda olosuhteet kattavammalle lähestymistavalle, ottaen kaikki asianomaiset tahot mukaan strategiaan, jota vahvistetaan vastaamaan haasteisiin muulla tavalla kuin repressiivisesti ja keskittyen erityisesti koulutukseen ja ammattikoulutukseen;

66.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan urheilun alalla täytäntöön rajat ylittävää poliisiyhteistyötä koskevan tiedustelutietoihin perustuvan politiikan, johon kuuluu tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa eri turvallisuusyksikköjen kesken siten, että kunnioitetaan vapautta ja perusoikeuksia ja noudatetaan tietosuojasäännöksiä;

67.   kiinnittää erityistä huomiota arvokkaaseen kokemukseen, jota on saatu jalkapallon kansallisten tiedotuspisteiden (NFIP; ne ovat vastuussa rajatylittävien poliisitietojen vaihdon koordinoinnista ja helpottamisesta, mukaan lukien riskien arviointi ja mahdollisesti vaarallisia kannattajia koskeva tiedot) ja kansainvälisen poliisiyhteistyön käsikirjan avulla; näillä voi olla keskeinen asema tässä tiedustelutietoihin perustuvassa politiikassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötään ja tarvittaessa kehittämään edelleen ja ajanmukaistamaan tätä lähestymistapaa;

68.   panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen torjua väkivaltaa urheilutapahtumien yhteydessä ja suosittelee kehittämään toimenpiteitä väkivallan torjumiseksi koululiikunnassa;

69.   pitää myönteisenä kansallisella ja Euroopan tasolla tapahtunutta kehitystä seurojen lisenssijärjestelmän suhteen ja katsoo, että tällaisiin järjestelmiin olisi sisällytettävä myös määräyksiä, jotka liittyvät rasismin, muukalaisvihan ja väkivallan ehkäisemiseen sekä alaikäisten suojeluun ja perusoikeuksien kunnioittamiseen;

Taloudelliset näkökohdat

70.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan lainsäädäntöehdotuksia ja/tai vahvistamaan nykyisiä säännöksiä ja kiinnittämään erityistä huomiota teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamiseen kaupallisessa viestinnässä sekä tavaramerkkien ja kuva-, nimi- ja mediaoikeuksien yhteydessä ja muihin urheilutapahtumien järjestäjien tarjoamiin oheistuotteisiin urheilualan talouden suojelemiseksi kunnioittaen samalla oikeutta lähettää lyhyitä otteita audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin 2007/65/EY(12) mukaisesti sekä urheilun itsestään jatkuvaa ja tasapainoista kehitystä vaarantamatta asianmukaista tasapainoa urheilujärjestöjen oikeutettujen huolien ja yleisön tarpeiden välillä liittyen mahdollisuuksiin saada ja luoda puolueetonta, runsassisältöistä ja ajankohtaista tietoa kirjoitetussa ja kuvallisessa muodossa sekä äänitteinä; korostaa, että lisäksi on tärkeää varmistaa, että EU:n sisällä vastaanottajille taataan etäyhteydet muissa jäsenvaltioissa järjestettäviin urheilutapahtumiin; katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission olisi puututtava ensisijaisena ongelmana erityisesti niin kutsuttuun väijytysmarkkinointiin (ambush marketing), Internetissä leviävään piratismiin ja laittomaan vedonlyöntiin;

71.   tunnustaa kaikkien viestinten oikeuden saada tietoa ja raportoida järjestetyistä huomattavaa yleistä kiinnostusta herättävistä urheilutapahtumista ja näin taata suuren yleisön oikeuden saada tietoonsa tällaisia uutisia ja tietoja uutisohjelmissa; tunnustaa jäsenvaltioiden oikeuden ryhtyä toimenpiteisiin suojellakseen oikeutta tiedonsaantiin ja taatakseen yleisölle kattavat mahdollisuudet nähdä yhteiskunnalle merkittävät kansalliset tai muut urheilutapahtumat, kuten olympialaiset sekä jalkapallon maailman- ja Euroopan mestaruuskilpailut;

72.   toistaa tukensa jäsenvaltioille sellaisia yleisön kannalta erittäin merkittäviä tapahtumia koskevan luettelon laatimisessa, jotka pitäisi lähettää vapaasti katsottavilla kanavilla edellä mainitun audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin 3 a artiklan mukaisesti, ja tuomitsee FIFAn oikeustoimet tässä yhteydessä;

73.   suosittaa, että jäsenvaltiot, kansalliset urheiluliitot ja liigat ottavat käyttöön mediaoikeuksien kollektiivisen myynnin (mikäli näin ei ole jo tehty); katsoo, että solidaarisuussyistä seurojen, myös pienimpien, välillä, liigojen sisällä ja niiden välillä, samoin kuin ammattilais- ja amatööriurheilun välillä olisi oltava oikeudenmukainen tulonjako, jotta vältetään tilanne, jossa pelkästään suuret urheiluseurat hyötyisivät mediaoikeuksista;

74.   tunnustaa, että urheiluun liittyvät oikeudet edellyttävät samaa suojaa kuin muut mediaoikeudet; pitää myönteisenä sitä, että komissio on tunnustanut kollektiivisen myynnin välineeksi urheilun suuremman sisäisen yhteisvastuullisuuden saavuttamiseen, ja sitä, että se vaatii yhteisvastuullisuutta koskevien mekanismien luomista ja ylläpitoa; kehottaa niitä liigoja, joilla ei vielä ole käytössään kyseisiä mekanismeja, ottamaan ne käyttöön, ja kehottaa komissiota hyväksymään mediaoikeuksien kollektiivisen myynnin EU:n kilpailulainsäädäntöä yleisesti vastaavana toimena ja toisaalta tekemään ryhmäpoikkeuksen urheilun mediaoikeuksien kollektiivisen myynnin osalta ja takaamaan siten oikeusvarmuuden sekä urheilutapahtumien järjestäjille että mediasijoittajille;

75.   toteaa, että urheilussa on taattava kilpailijoiden keskinäinen riippuvuus ja tarve varmistaa kilpailutulosten ennakoimattomuus, millä voidaan perustella se, että urheilujärjestöt panevat täytäntöön urheilutapahtumien tuottamista ja myyntiä markkinoilla koskevat erityiset puitteet; katsoo kuitenkin, että nämä erityispiirteet eivät oikeuta tekemään poikkeusta EU:n kilpailulainsäädännöstä missään urheiluun liittyvässä kaupallisessa toiminnassa;

76.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan entisestään urheilualaan liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia ja vaatii käytännön toimia urheilutapahtumien järjestäjien teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi tulosten ja koko urheilutapahtuman osalta sanotun kuitenkaan rajoittamatta lehdistön vapautta;

77.   kehottaa komissiota kiinnittämään riittävästi huomiota piratismiin urheilualalla, kun se laatii strategiaansa verkkosisältöön sekä piratismin torjuntaan liittyvillä aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan urheilualan oikeuksia Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) ja kolmansien maiden kanssa käymässään vuoropuhelussa;

78.   ottaa huomioon, että suurten urheilutapahtumien pääsylippujen kysyntä ja tarjonta eivät usein vastaa toisiaan, mikä on haitallista kuluttajille; korostaa, että kuluttajien edut olisi otettava täysimääräisesti huomioon lippujen jakelua järjestettäessä ja että syrjimätön ja oikeudenmukainen lipunmyynti olisi varmistettava kaikilla tasoilla;

79.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään eurooppalaisen tilastomenetelmän urheilun taloudellisten vaikutusten mittaamista varten perustaksi kansallisille urheilua koskeville tilastoille ja mahdollisesti myöhemmin urheilun eurooppalaista satelliittitilinpitoa varten;

80.   kehottaa komissiota sisällyttämään lähitulevaisuuden suunnitelmiinsa arvioinnin laatimisen siitä, kuinka urheilu vaikuttaa suoraan BKT:een, kehitykseen ja työllisyyteen sekä epäsuorasti koulutuksen, alueelliseen kehityksen sekä koko EU:n paremman houkuttelevuuden vaikutuksella Lissabonin toimintasuunnitelmaan;

81.   suosittaa, että jäsenvaltiot hyödyntävät entistä tehokkaammin urheilun tarjoamia mahdollisuuksia työpaikkojen luomisessa, talouskasvun edistämisessä ja erityisesti epäsuotuisten alueiden elvyttämisessä ja että jäsenvaltiot sekä unioni osoittavat tukea urheilulle nykyisten EU:n rahoitusohjelmien kautta, ja painottaa tässä yhteydessä, että urheilulla voidaan edistää merkittävästi sosiaalista osallisuutta; tunnustaa mediaoikeuksista ja muista immateriaalioikeuksista saatujen tulojen merkityksen elvyttämiseen ja yhteisön hankkeisiin liittyvien menojen lisääntyessä;

82.   kehottaa jäsenvaltioita järjestämään komission avustuksella jäsenvaltioiden välistä ja urheiluliittojen kanssa toteutettavaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa suurten urheilutapahtumien järjestämisestä edistääkseen kestävää taloudellista kehitystä, kilpailua ja työllisyyttä;

83.   ehdottaa tehokkaan mekanismin perustamista rajat ylittävän ja alueiden välisen yhteistyön tukemiseksi, jotta voitaisiin paremmin käyttää hyväksi urheilutapahtumiin liittyviä infrastruktuuri-investointeja; ehdottaa lisäksi, että urheilun edistämiseen kannustettaisiin eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien avulla, joista on säädetty eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. heinäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1082/2006(13);

84.   tukee ammatti- ja amatööriurheilun solidaarisuuden vahvistamista tukemalla pieniä seuroja, edistämällä koululiikuntaa ja kehittämällä asiaankuuluvia paikallisia infrastruktuureja; panee tyytyväisenä merkille, että komissio tunnustaa tietyt harrastelijaurheilun sekä voittoa tavoittelemattoman ja vapaaehtoistyöhön perustuvan urheilutoiminnan kohtaamat haasteet, ja pyytää, että ne otettaisiin huomioon kaikissa tulevan urheilupolitiikan talousnäkökohdissa;

85.   kiinnittää huomiota usein laiminlyötyyn amatööriurheiluun; huomauttaa, että amatööriurheilulle, myös voittoa tavoittelemattomille seuroille ja amatööri- ja kuntourheilijoille, valmentajille ja erotuomareille, on tarjottava suurempi taloudellinen tuki, paremmat työskentelyolosuhteet ja muita kannustimia ja etuja;

86.   korostaa myös tarvetta varmistaa, että valtio kattaa turvallisuuteen liittyvät kustannukset voittoa tavoittelemattomien järjestöjen järjestämissä amatöörikilpailuissa;

87.   kehottaa komissiota auttamaan säilyttämään harrastelijaurheilun rahoituslähteiden varmistamiseksi harrastelijaurheilun nykyisen julkisen rahoitusjärjestelmän, joka perustuu valtion omistamiin tai sen lisenssillä toimiviin yleishyödyllisiin rahapeli- ja arpajaiselimiin;

88.   odottaa kiinnostuneena, millaiset tulokset saadaan riippumattomasta tutkimuksesta, joka koskee ruohonjuuritason urheilun ja kaikille suunnatun urheilun yksityistä ja julkista rahoitusta jäsenvaltioissa sekä alalla alati tapahtuvien muutosten vaikutuksia;

89.   ilmaisee huolensa rahapeli- ja arpajaismarkkinoiden mahdollisesta vapauttamisesta; katsoo, että olisi asianmukaista käyttää tällaisista rahapeleistä saadut voitot yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ammattilais- ja amatööriurheilun jatkuva rahoittaminen mukaan luettuna; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sääntelytoimia, joiden avulla varmistetaan urheilun suojelu kaikilta vedonlyöntipelien huonoilta vaikutuksilta, millä varmistetaan urheilutapahtumien vilpittömyys ja kunnioitetaan kisojen järjestäjien teollis- ja tekijänoikeuksia; kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksen, jossa selvitetään mahdolliset vaikutukset yhteiskuntaan ja urheiluun, mikäli rahapeli- ja veikkausmarkkinat vapautettaisiin kokonaan sääntelystä, ja jossa määritetään mahdolliset valvontamekanismityypit kuluttajien suojelemista varten;

90.   kehottaa komissiota esittämään aloitteen, jonka puitteissa taattaisiin moitteeton urheiluun liittyvä vedonlyönti Euroopan unionin alueella, estettäisiin väärinkäyttö ja lahjonta ja kunnioitettaisiin tapahtumien järjestäjien oikeuksia; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan urheilu- ja vedonlyöntialan kanssa mahdollisuutta luoda toimivat, tasapuoliset ja kestävät puitteet sen varmistamiseksi, että kaikki urheilulajit Euroopassa välttyvät laittomilta vedonlyöntikäytännöiltä ja että yleisön luottamus niihin palautetaan;

91.   huomauttaa, että jäsenvaltiossa käytössä oleva syrjivä verotuskäytäntö, joka suosii urheilijoita, saattaa vääristää kilpailua;

92.   painottaa yhdessä komission kanssa, että jatkossakin on tarjottava mahdollisuus alempaan arvonlisäveroon urheilutapahtumien yhteydessä, kun otetaan huomioon niiden tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä ja niiden tiiviit yhteydet paikallisyhteisöön;

93.   rohkaisee urheilujärjestöjä investoimaan tiettyyn urheilulajiin liittyvistä myydyistä mediaoikeuksista ja liiketoimista kertyneet tulot uudelleen siten, että tällainen investointi kohdennetaan suoraan kyseisen urheilulajin vapaaehtoistyön ja voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoittamiseen ja tukemiseen;

94.   katsoo, että on tärkeää myöntää voittoa tavoittelemattomien urheilujärjestöjen erityispiirteet, ja korostaa, että on syytä huomioida yhteisön lainsäädännössä tehty ero vapaaehtoisjärjestöjen, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja voittoa tavoittelevien yritysten välillä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota yhdessä määrittelemään merkittävimmät haasteet, joita voittoa tavoittelemattomat urheiluyhdistykset kohtaavat, ja niiden tarjoamat pääasialliset palvelutyypit;

Urheilijoiden työllisyyttä koskevat kysymykset

95.   ei pidä toivottavana, että ammattiurheilijoilla olisi vähemmän oikeuksia kuin muilla sopimussuhteisilla työntekijöillä, ja pitää siksi tärkeänä, että ammattiurheilijoilla on yhtä laajat ja avoimet oikeudet kuin muillakin työntekijöillä, mukaan lukien oikeus tehdä tai kieltäytyä tekemästä työehtosopimuksia ja oikeus ammattijärjestöjen jäsenyyteen sekä oikeus valittaa tuomioistuimiin;

96.   vahvistaa, että syrjimättömyyttä koskevaa EU:n lainsäädäntöä on periaatteessa sovellettava Euroopan urheilualaan, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki poikkeamat urheilun erityisluonteen takia ovat edelleen sekä laillisia että soveltamisalaltaan rajoitettuja; katsoo, että urheilun erityispiirteet huomioon ottaen on tiettyjä tahoja, joiden osalta vapaan liikkuvuuden rajalliset ja suhteelliset rajoitukset voivat olla asianmukaisia, hyödyllisiä ja tarpeellisia urheilun edistämiseksi jäsenvaltioissa;

97.   kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että niiden lainsäädännöt mukautetaan siten, että niissä noudatetaan yhteisön lainsäädäntöä Euroopassa tapahtuvien siirtojen osalta ja että niissä otetaan huomioon urheilun erityisluonne ja muut tärkeät periaatteet, kuten sopimussuhteen vakauden sekä kilpailujen vakauden säilyminen;

98.   kehottaa jäsenvaltioita ja urheiluyhdistyksiä olemaan ottamatta käyttöön uusia sääntöjä, jotka aiheuttavat suoraa kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää (kuten FIFAn ehdottama 6 + 5 -sääntö, joka poikkeaa UEFAn oikeasuhteisemmasta ja syrjimättömästä kotimaisten pelaajien järjestelmästä); kannattaa poliittista vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa keinona torjua syrjintää urheilualalla antamalla suosituksia, käymällä jäsenneltyä vuoropuhelua urheilun sidosryhmien kanssa ja tarvittaessa käynnistämällä rikkomismenettelyjä;

99.   kehottaa jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia sääntelyelimiä tutkimaan urheilijoiden ja erityisesti Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien alaikäisten urheilijoiden työhönottoon ja työllistämiseen liittyviä korruptio- ja hyväksikäyttöväitteitä;

100.   tuomitsee joidenkin huipputason ammattipelaajien agenttien toiminnassa havaitut epäterveet käytännöt, jotka ovat johtaneet lahjonta-, rahanpesu- ja alaikäisten pelaajien hyväksikäyttötapauksiin, ja katsoo, että nämä käytännöt vahingoittavat urheilun koko kenttää; uskoo, että pelaaja-agentteja koskeva nykyinen taloudellinen tilanne edellyttää, että urheilun hallintoelimet kaikilla tasoilla ja komissiota kuullen parantavat pelaaja-agentteja koskevia määräyksiä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan urheilun hallintoelinten pyrkimyksiä säännellä pelaaja-agentteja, esittäen tarvittaessa ehdotuksen pelaaja-agentteja koskevaksi direktiiviksi; tukee urheiluelämää ja lahjonnan torjunnasta vastaavia viranomaisia edustavia julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joilla edistetään tehokkaiden lahjonnan ehkäisemis- ja torjuntastrategioiden kehittämistä;

101.   huomauttaa, että pelaaja-agenttien ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta on säädetty ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/36/EY(14), jonka mukaan ammatti kuuluu kansallisten sääntöjen soveltamisalaan;

102.   vaatii, että maahanmuuttolainsäädäntöä on noudatettava aina hankittaessa nuoria ulkomaisia lahjakkuuksia, ja kehottaa komissiota puuttumaan lapsikauppaa koskevaan ongelmaan ihmiskaupan torjunnasta 19. heinäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS puitteissa(15) ja/tai nuorten työntekijöiden suojelusta 22. kesäkuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/33/EY(16) täytäntöönpanon puitteissa;

103.   kehottaa jäsenvaltioita ja urheiluorganisaatioita tekemään yhteistyötä nuorten henkisen ja ruumiillisen terveyden suojaamiseksi levittämällä tietoa nykyisestä lainsäädännöstä, urheilijoiden terveysvakuutuksesta, vahvistamalla vähimmäisvaatimukset ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä;

104.   kehottaa urheilulajien ohjaavia elimiä ja seuroja osallistumaan ihmiskaupan torjuntaan

   allekirjoittamalla urheilun yhteisvastuullisuutta koskevan eurooppalaisen peruskirjan, jolla velvoitetaan allekirjoittajat noudattamaan nuorten ulkomaisten urheilijoiden etsimistä, palkkaamista ja vastaanottoa koskevia hyviä käytäntöjä,
   luomalla yhteisvastuullisuusrahaston, josta rahoitetaan ehkäisyohjelmia ihmiskaupasta eniten kärsivissä maissa,
   tarkistamalla pelaajien asemaa ja siirtoja koskevien FIFAn sääntöjen 19 artiklaa alaikäisten suojelun osalta;

105.   pitää myönteisenä rohkaisua kaikille ponnisteluille perustaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevia eurooppalaisia komiteoita urheilun alalla; tukee työnantajien ja työntekijöiden ponnisteluja tällä alalla ja kehottaa komissiota jatkamaan tätä asiaa koskevaa avointa vuoropuheluaan kaikkien urheilujärjestöjen kanssa;

106.   tunnustaa komission tukeman työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ansiot arvokkaana välineenä työmarkkinaosapuolten kuulemisen ja työnantajien ja työntekijöiden välisten vakaiden suhteiden edistämisessä sekä urheilun oikeusvarmuuden ja sopimusten vakauden varmistamisessa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sitä, että EPFL ja FIFPro ovat keskinäisesti tunnustaneet toistensa aseman työmarkkinaosapuolina ja että ne ovat yhdessä pyytäneet komissiota perustamaan virallisesti EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käsittelevän ammattilaisjalkapallon alalla toimivan komitean, johon seurat ja UEFA osallistuvat tasavertaisina kumppaneina;

107.   katsoo, että pelaaja-agentit olisi otettava mukaan urheilun työmarkkinaosapuolten vahvistettuun vuoropuheluun, minkä avulla voitaisiin yhdessä paremman sääntelyn ja agenttien eurooppalaisen lisenssijärjestelmän kanssa ehkäistä agenttien epäasianmukaista toimintaa koskevia tapauksia;

EU:n rahoitus urheilulle

108.   pyytää, että vuoden 2009 talousarvioon sisällytetään erityinen budjettikohta urheilun valmistelutoimille; tunnustaa, että ohjelmaa on valmisteltava valmistelutoimenpiteiden avulla vuodesta 2009 alkaen, koska Lissabonin sopimuksella muutetun EY:n perustamissopimuksen 149 artiklassa säädetään urheilun edistämistoimenpiteistä ja koska urheilua koskeva EU:n erityinen rahoitusohjelma ei ole toiminnassa ennen vuotta 2011 edellyttäen, että kaikki 27 jäsenvaltiota ratifioivat Lissabonin sopimuksen;

109.   pyytää aloittamaan "Pierre de Coubertin -toimintasuunnitelmassa" mainittujen eri toimien täytäntöönpanoprosessin;

110.   panee tyytyväisenä merkille Lissabonin sopimukseen sisältyvän ajatuksen EU:n urheilupolitiikan ohjelmasta ja odottaa komission ehdotusta aiheesta;

111.   kehottaa komissiota ryhtymään valmisteleviin toimiin sosiaalisen osallisuuden ja urheilun alalla keskittymällä sellaisiin hankkeisiin, joilla on selkeästi eurooppalaista lisäarvoa, ja kehottaa komissiota tukemaan tämän perusteen täyttäviä hankkeita, esimerkiksi vammaisurheilun aloitetta "Special Olympics Unified Sports"; kehottaa komissiota kohdistamaan vastaisuudessa osan kaikista urheiluun liittyvistä valmistelutoimistaan alaikäisten suojeluun;

112.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan tukiohjelmien luomista opiskelijoille, joilla on erityisiä fysiologisia tarpeita;

113.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan osana kestävän kehityksen strategiaa Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitusta urheiluun liittyville infrastruktuureille ja hankkeille ja vahvistamaan mahdollisuuden käyttää uusia rahoitusvälineitä (muun muassa Jeremie ja Jessica);

114.   kehottaa komissiota ottamaan urheilun paremmin huomioon nykyisissä EU:n toimintatavoissa ja rahoitusohjelmissa sekä raportoimaan asiassa tapahtuneesta edistyksestä useamman kerran vuodessa;

o
o   o

115.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä eurooppalaisille, kansainvälisille ja kansallisille urheiluliitoille ja liigoille.

(1) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(2) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(3) EYVL C 200, 30.6.1997, s. 252.
(4) EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 605.
(5) EUVL C 27 E, 31.1.2008, s. 232.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0503.
(7) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 590.
(8) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 143.
(9) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.
(10) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(11) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY, annettu 11. joulukuuta 2007, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (EUVL L 332, 18.12.2007, s. 27).
(13) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.
(14) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.
(15) EUVL L 203, 1.8.2002, s. 1.
(16) EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö