(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0803 V OSA),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 128 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut Euroopan parlamenttia (C6-0031/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0172/2008),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 kappale 2.  Komission vuosikertomukseen ja yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvä jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu osoittaa, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava toimia painopistealueilla, eli 2.  Komission vuosikertomukseen ja yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvä jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu osoittaa, että jäsenvaltioiden olisi jatkossakin pyrittävä saavuttamaan täystyöllisyys, parantamaan työn laatua, lisäämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja luomaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että niiden olisi jatkettava toimia painopistealueilla eli – pyrittävä houkuttelemaan useampia ihmisiä työelämään ja pysymään työelämässä, lisäämään työvoiman tarjontaa ja nykyaikaistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, – pyrittävä luomaan lisää laadukkaita työpaikkoja, houkuttelemaan useampia ihmisiä laadukkaaseen työhön ja pysymään laadukkaassa työssä, lisäämään työvoiman tarjontaa, nykyaikaistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja turvaamaan osallisuutta edistävät työmarkkinat, – parantamaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä ja – parantamaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä ja turvaa joustavien työmarkkinoiden kehittämiseksi ja parantamaan työntekijöiden työllistettävyyttä elinikäisen oppimisen keinoin ja tunnustamalla hankitut taidot ja – investoimaan enemmän inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja. – investoimaan enemmän inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja ja lisäämään mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja – edistämään työntekijöiden liikkuvuutta Euroopan unionin työmarkkinoilla. Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 kappale 3.  Komission suorittama jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu ja Eurooppa-neuvoston päätelmät huomioon ottaen nyt olisi keskityttävä tehokkaaseen ja ajallaan tapahtuvaan täytäntöönpanoon ja kiinnitettävä erityistä huomiota vahvistettuihin määrällisiin tavoitteisiin ja vertailuarvoihin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. 3.  Komission suorittama jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu ja Eurooppa-neuvoston päätelmät huomioon ottaen nyt olisi keskityttävä työllisyyden suuntaviivojen sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen sekä niiden tehokkaaseen ja ajallaan tapahtuvaan täytäntöönpanoon ja kiinnitettävä erityistä huomiota vahvistettuihin laadullisiin ja määrällisiin tavoitteisiin ja vertailuarvoihin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale 5.  Jäsenvaltioiden olisi otettava työllisyyden suuntaviivat huomioon, kun ne käyttävät ohjelmoitua yhteisön rahoitusta, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. 5.  Jäsenvaltioiden olisi otettava työllisyyden suuntaviivat huomioon, kun ne käyttävät ohjelmoitua yhteisön rahoitusta, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta. Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 kappale 6.  Koska kyse on yhdennetystä suuntaviivapaketista, jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, 6.  Koska kyse on yhdennetystä suuntaviivapaketista, jäsenvaltioiden olisi otettava työllisyyden suuntaviivat täysimääräisesti huomioon pannessaan talouspolitiikan laajat suuntaviivat täytäntöön, Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi 2 a artikla (uusi) 2 a artikla 1.  Pannessaan täytäntöön liitteessä vahvistettuja suuntaviivoja jäsenvaltioiden on – otettava huomioon vaatimukset, jotka liittyvät korkean työllisyystason edistämiseen, asianmukaisen sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ja korkeatasoiseen koulutukseen ja terveydensuojeluun sekä – pyrkii torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. 2.  Jäsenvaltioiden on tehostettava vuorovaikutusta suuntaviivojen sekä sosiaaliturvaan ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvän prosessin avoimen koordinointimenetelmän välillä. 3.  Jäsenvaltioiden on yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa tutkittava ja kerrottava kansallisissa uudistussuunnitelmissaan, kuinka EU:n sosiaalialan lainsäädännön ja työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten periaatteiden ja sääntöjen sekä yhtäläistä kohtelua ja syrjintäkieltoa koskevien perusperiaatteiden noudattamista ja täytäntöönpanoa voidaan parantaa. Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi Liite – johdanto – -1 kohta (uusi) Työllisyyden suuntaviivat ovat osa vuosien 2008–2010 yhdennettyjä suuntaviivoja, jotka perustuvat seuraavaan kolmeen pilariin: makrotalouspolitiikka, mikrotalouden uudistukset ja työllisyyspolitiikka. Nämä pilarit auttavat yhdessä saavuttamaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevat tavoitteet ja vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi Liite – johdanto – 1 kohta Jäsenvaltioiden on yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa harjoitettava politiikkaansa pannakseen täytäntöön alla esitetyt toiminnan tavoitteet ja painopisteet, jotta uusilla ja paremmilla työpaikoilla tuetaan osallisuutta edistäviä työmarkkinoita. Lissabonin strategian mukaisesti ja ottaen huomioon yhteiset sosiaaliset tavoitteet jäsenvaltioiden politiikassa on edistettävä tasapainoisella tavalla Jäsenvaltioiden on yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa, kunnioittaen samalla kansallisia perinteitä, harjoitettava politiikkaansa pannakseen täytäntöön alla esitetyt toiminnan tavoitteet ja painopisteet, jotta uusilla ja paremmilla työpaikoilla paremmin koulutetulla ja erikoistuneemmalla työvoimalla tuetaan osallisuutta edistäviä työmarkkinoita. Lissabonin strategian mukaisesti ja ottaen huomioon yhteiset sosiaaliset tavoitteet jäsenvaltioiden politiikassa edistetään tasapainoisella tavalla Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi Liite – johdanto – 1 kohta – 1 luetelmakohta – täystyöllisyyttä: Täystyöllisyyden saavuttaminen sekä työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olon vähentäminen lisäämällä työvoiman kysyntää ja tarjontaa integroitua joustoturva-ajattelutapaa noudattaen on elintärkeää talouskasvun ylläpitämiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Tämä edellyttää toimintalinjoja, jotka kohdistuvat samanaikaisesti työmarkkinoiden joustavuuteen, työn organisointiin ja työmarkkinasuhteisiin sekä työllisyysturvaan ja sosiaaliturvaan; – täystyöllisyyttä: Täystyöllisyyden saavuttaminen sekä työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olon vähentäminen lisäämällä työvoiman kysyntää ja tarjontaa integroitua joustoturva-ajattelutapaa noudattaen on elintärkeää talouskasvun ylläpitämiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Tämä edellyttää toimintalinjoja, jotka kohdistuvat samanaikaisesti työmarkkinoiden joustavuuteen, työn organisointiin ja työmarkkinasuhteisiin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä työllisyysturvaan ja sosiaaliturvaan; Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi Liite – johdanto – 1 kohta – 2 luetelmakohta – työn laadun ja tuottavuuden parantamista: Pyrkimykset työllisyysasteen nostamiseksi ovat kytköksissä työpaikkojen vetovoiman, työn laadun ja työn tuottavuuden kasvun parantamiseen sekä segmentoitumisen ja työtä tekevien köyhien osuuden vähentämiseen. Työn laadun, tuottavuuden ja työllisyyden välistä synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti; – työn laadun ja tuottavuuden parantamista: Pyrkimykset työllisyysasteen nostamiseksi ovat kytköksissä työpaikkojen vetovoiman, työn laadun ja työn tuottavuuden kasvun parantamiseen sekä segmentoitumisen, sukupuolten välisen epätasa-arvon ja työtä tekevien köyhien osuuden vähentämiseen. Työn laadun, tuottavuuden ja työllisyyden välistä synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti; Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi Liite – johdanto – 2 kohta Edistyminen edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen ja edistäminen olisi varmistettava kaikessa toiminnassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös kaikkien sukupuolierojen merkittävään kaventamiseen työmarkkinoilla Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti. Tämä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan väestörakenteellisiin haasteisiin. Osana uutta sukupolvien välistä lähestymistapaa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten asemaan siten, että pannaan täytäntöön eurooppalainen nuorisosopimus, sekä työhön pääsyn edistämiseen koko työelämän ajan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös muita heikommassa asemassa olevien, mukaan lukien vammaisten ja vajaakuntoisten, sekä kolmansien maiden ja Euroopan unionin kansalaisten välisten työllisyyserojen merkittävään kaventamiseen kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Edistyminen edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen ja edistäminen olisi varmistettava kaikessa toiminnassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös kaikkien sukupuolierojen merkittävään kaventamiseen työmarkkinoilla keskittyen erityisesti palkkaepätasa-arvoon Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti. Tämä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan väestörakenteellisiin haasteisiin. Osana uutta sukupolvien välistä lähestymistapaa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten asemaan siten, että pannaan täytäntöön eurooppalainen nuorisosopimus, sekä työhön pääsyn edistämiseen koko työelämän ajan, myös ikääntyneiden työntekijöiden osalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös muita heikommassa asemassa olevien, mukaan lukien vammaisten ja vajaakuntoisten, sekä kolmansien maiden ja Euroopan unionin kansalaisten välisten työllisyyserojen merkittävään kaventamiseen kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Tämä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan väestörakenteellisiin haasteisiin. Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi Liite – Suuntaviivan 17 jälkeinen kappale – 1 luetelmakohta – useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen – useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, työvoiman tarjonnan lisääminen parantamalla työllistettävyyttä, sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen sekä osallisuutta edistävien työmarkkinoiden varmistaminen Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi Liite – Suuntaviivan 17 jälkeinen kappale – 1 a luetelmakohta (uusi) – kaikkien kansalaisten aktiivisen yhteiskuntaan sopeutumisen edistäminen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi varmistamalla kohtuulliset tulot ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä pääsy työmarkkinoille tarjoamalla työtilaisuuksia sekä ammatillista peruskoulutusta tai jatkuvaa ammatillista koulutusta. Tarkistus 13 Ehdotus päätökseksi Liite – Suuntaviivan 17 jälkeinen kappale – 2 luetelmakohta – työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn kehittäminen – työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn ja turvan kehittäminen Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi Liite – Suuntaviivan 17 jälkeinen kappale – 3 luetelmakohta – inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa. – inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa sekä opetus- ja koulutusjärjestelmien muuttaminen niin, että ne vastaavat uusia pätevyysvaatimuksia. Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi Liite – Suuntaviivan 17 jälkeinen kappale – 3 a luetelmakohta (uusi) – tutkimukseen, tieteeseen ja innovaatioon tehtävien investointien lisääminen ja parantaminen. Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi Liite – Suuntaviivan 17 jälkeinen kappale – 3 b luetelmakohta (uusi) – kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuminen työpaikalla. Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – otsikko 1.  Useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen 1.  Useampien ihmisten houkutteleminen laadukkaaseen työhön ja pysymään laadukkaassa työssä, työvoiman tarjonnan lisääminen, sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen sekä osallisuutta edistävien työmarkkinoiden turvaaminen Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – 1 kohta Työllisyysasteen kohottaminen on tehokkain tapa lisätä taloudellista kasvua ja edistää sosiaaliseen osallisuuteen perustuvia talouksia sekä varmistaa turvaverkko niille, jotka eivät pysty työskentelemään. On entistäkin välttämättömämpää edistää elämänkaariajattelua työelämässä ja nykyaikaistaa sosiaalisen suojelun järjestelmiä niiden riittävyyden, rahoituksen kestävyyden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin mukautumisen varmistamiseksi, sillä työikäisen väestön määrän odotetaan vähenevän. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota miesten ja naisten jatkuvien työllisyyserojen kaventamiseen, ikääntyneiden työntekijöiden ja nuorten työllisyysasteen nostamiseen uuden sukupolvien välisen lähestymistavan mukaisesti sekä työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneiden aktiivisen työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen. On myös lisättävä toimia nuorten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi merkittävästi, sillä se on keskimäärin kaksinkertainen kokonaistyöttömyysasteeseen verrattuna. Työllisyysasteen kohottaminen on tehokkain tapa lisätä taloudellista kasvua ja edistää sosiaaliseen osallisuuteen perustuvia talouksia sekä varmistaa turvaverkko niille, jotka eivät pysty työskentelemään. On entistäkin välttämättömämpää edistää elämänkaariajattelua työelämässä ja nykyaikaistaa sosiaalisen suojelun järjestelmiä niiden riittävyyden, rahoituksen kestävyyden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin mukautumisen varmistamiseksi, sillä työikäisen väestön määrän odotetaan vähenevän. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota miesten ja naisten jatkuvien työllisyyserojen ja sukupuolten palkkaerojen kaventamiseen, ikääntyneiden työntekijöiden ja nuorten työllisyysasteen nostamiseen uuden sukupolvien välisen lähestymistavan mukaisesti sekä työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneiden aktiivisen työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen. On myös lisättävä toimia nuorten ja erityisesti ammattitaidottomien aseman parantamiseksi työmarkkinoilla ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi merkittävästi, sillä se on keskimäärin kaksinkertainen kokonaistyöttömyysasteeseen verrattuna. Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – 2 kohta Työllisyyden kasvun helpottamiseksi on luotava oikeanlaiset olosuhteet niin työelämään ensimmäistä kertaa tuleville ja työelämään tauon jälkeen palaaville kuin niille, jotka haluavat pidentää työuraansa. Niin ikään ratkaisevan tärkeitä tekijöitä joustoturva-ajattelutavan kannalta ovat työn laatu, palkka ja etuudet mukaan luettuina, työolot, elinikäinen oppiminen ja uramahdollisuudet sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien tarjoama tuki ja kannustimet. Jotta voidaan edistää elämänkaariajattelua työelämässä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista politiikalla on varmistettava lastenhoitopalvelujen saatavuus. Käyttökelpoinen vertailuarvo on, että vuoteen 2010 mennessä tarjotaan hoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Vanhempien, erityisesti yksinhuoltajien, keskimääräisen työllisyysasteen nostaminen edellyttää toimenpiteitä perheiden tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava huomioon yksinhuoltajien ja monilapsiperheiden erityistarpeet. Lisäksi työuran pidentäminen edellyttäisi tosiasiallisen työmarkkinoilta poistumisiän (59,9 vuotta vuonna 2001) nostamista viidellä vuodella Euroopan unionin tasolla vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä terveyden suojelemiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja terveiden elämäntapojen edistämiseksi tavoitteena pienentää sairauksista aiheutuvia kustannuksia, lisätä työvoiman tuottavuutta ja pidentää työuraa. Työllisyyden kasvun helpottamiseksi on luotava oikeanlaiset olosuhteet muun muassa kehittämällä asianmukaisella tavalla inhimillistä pääomaa ja sosiaalista työympäristöä niin työelämään ensimmäistä kertaa tuleville ja työelämään tauon jälkeen palaaville kuin niille, jotka haluavat pidentää työuraansa. Niin ikään ratkaisevan tärkeitä tekijöitä joustoturva-ajattelutavan kannalta ovat työn laatu, palkka ja etuudet mukaan luettuina, työolot, elinikäinen oppiminen ja uramahdollisuudet sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien tarjoama tuki ja kannustimet. Jotta voidaan edistää elämänkaariajattelua työelämässä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista politiikalla on varmistettava lastenhoitopalvelujen saatavuus. Käyttökelpoinen vertailuarvo on, että vuoteen 2010 mennessä tarjotaan hoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Vanhempien, erityisesti yksinhuoltajien, keskimääräisen työllisyysasteen nostaminen edellyttää toimenpiteitä perheiden tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava huomioon yksinhuoltajien ja monilapsiperheiden erityistarpeet. Lisäksi työuran pidentäminen edellyttäisi tosiasiallisen työmarkkinoilta poistumisiän (59,9 vuotta vuonna 2001) nostamista viidellä vuodella Euroopan unionin tasolla vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä terveyden suojelemiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja terveiden elämäntapojen edistämiseksi tavoitteena pienentää sairauksista aiheutuvia kustannuksia, lisätä työvoiman tuottavuutta ja pidentää työuraa. Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – 3 kohta Eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanon odotetaan myös edistävän elämänkaariajattelua työelämässä erityisesti helpottamalla siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. Eurooppalaisen nuorisosopimuksen ja Euroopan sukupuolten tasa-arvoa koskevan sopimuksen täytäntöönpanon sekä eurooppalaisen perheallianssin perustamista koskevan hyväksynnän odotetaan myös edistävän elämänkaariajattelua työelämässä erityisesti helpottamalla siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. Lisäksi olisi toteutettava yksittäisiä toimenpiteitä, joilla tarjottaisiin muita heikommat mahdollisuudet saaneille nuorille yhtäläiset mahdollisuudet sopeutua yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – Suuntaviiva 18 Suuntaviiva 18. Elämänkaariajattelun edistäminen työelämässä seuraavilla tavoilla: Suuntaviiva 18. Elämänkaariajattelun edistäminen työelämässä seuraavilla tavoilla: – uusien työllistymispolkujen rakentaminen nuorille ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen eurooppalaisen nuorisosopimuksen mukaisesti, – uusien työllistymispolkujen rakentaminen nuorille ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen eurooppalaisen nuorisosopimuksen mukaisesti torjuen samalla sukupuoleen perustuvaa syrjintää, – toimenpiteet sen varmistamiseksi, etteivät työn ja hoitotyön yhdistävät ihmiset joudu kärsimään tästä valinnasta myöhemmin elämässään eläkkeiden ja sosiaaliturvaetuuksien heikentymisen muodossa, – toimenpiteet, joilla tarjotaan ammatillisen elämänsä myöhäisessä vaiheessa työpaikkansa menettäneille henkilöille mahdollisuus palata työelämään, sekä toimet, joilla torjutaan ikään perustuvaa syrjintää, jotka on kohdennettu erityisesti yli 40-vuotiaisiin ja joihin kuuluu itsenäisen ammatinharjoittamisen ja itsenäisesti järjestetyn työn muotoja, – määrätietoiset toimet naisten osallistumisen lisäämiseksi sekä työllisyyteen, työttömyyteen ja palkkoihin liittyvien sukupuolierojen kaventamiseksi, – määrätietoiset toimet naisten osallistumisen lisäämiseksi sekä työllisyyteen, työttömyyteen ja ammattikoulutukseen liittyvien sukupuolierojen kaventamiseksi, tasavertaisten palkkojen varmistamiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, mukaan lukien toimet yhtäläisten mahdollisuuksien vahvistamiseksi ja naisten työllisyysasteen lisäämiseksi Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti, – erityisen huomion kiinnittäminen etuusjärjestelmien erilaisiin vaikutuksiin miehille ja naisille, ja sellaisten etuusjärjestelmien uudelleenarviointi, jotka jarruttavat naisten hakeutumista työmarkkinoille, – työn ja yksityiselämän sovittaminen yhteen aiempaa paremmin sekä edullisten lastenhoitopalvelujen ja muille huollettaville suunnattujen hoitopalvelujen tarjoaminen, – työn ja yksityis- ja perhe-elämän sovittaminen yhteen aiempaa paremmin sekä edullisten ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen ja muille huollettaville suunnattujen hoitopalvelujen tarjoaminen, sekä vanhempainlomia ja muita vapaita koskevat järjestelmät, –erityisen huomion kiinnittäminen niiden naisten ja miesten asemaan, jotka suunnittelevat paluuta ansiotyöhön oltuaan poissa työelämästä, ja keinojen tutkiminen työelämään paluun esteiden poistamiseksi asteittain työn laadun siitä kärsimättä, – aktiivisen ikääntymisen, myös asianmukaisten työolojen, tukeminen, (työ)terveystilanteen sekä asianmukaisten kannustimien, joiden avulla edistetään työntekoa ja ehkäistään varhaiseläkkeelle siirtymistä, parantaminen, – aktiivisen ikääntymisen, myös asianmukaisten työolojen, tukeminen, (työ)terveystilanteen sekä sellaisten asianmukaisten kannustimien parantaminen, joiden avulla edistetään työntekoa, ja työntekijöiden kannustaminen jatkamaan uraansa, jos he haluavat siirtyä eläkkeelle myöhemmin, – nykyaikaiset sosiaalisen suojelun järjestelmät, mukaan lukien eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmät; varmistetaan niiden sosiaalinen riittävyys, rahoituksen kestävyys ja kyky vastata muuttuviin tarpeisiin, jotta voidaan tukea osallistumista työelämään, työelämässä pysymistä ja pidempää työuraa. – nykyaikaiset sosiaalisen suojelun järjestelmät, mukaan lukien eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmät; varmistetaan niiden sosiaalinen riittävyys, rahoituksen kestävyys ja kyky vastata muuttuviin tarpeisiin, jotta voidaan tukea osallistumista työelämään, työelämässä pysymistä ja pidempää työuraa. Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Talouden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen perustana työllisyyden lisäämiselle" (nro 2). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Talouden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen perustana työllisyyden lisäämiselle" (nro 2). Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – Suuntaviivan 18 jälkeinen kappale Aktiivisen osallisuuden politiikoilla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa ja parantaa yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa, ja ne ovat tehokkaita keinoja parantaa kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevien integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Jokaiselle työttömäksi joutuvalle henkilölle on tarjottava uusi mahdollisuus kohtuullisessa ajassa. Nuorten henkilöiden tapauksessa tämän ajanjakson olisi oltava lyhyt, esimerkiksi korkeintaan neljä kuukautta vuoteen 2010 mennessä; aikuisten tapauksessa enintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille olisi tarjottava aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ottaen huomioon vertailuarvoksi asetettu 25 prosentin osallistumisaste vuonna 2010. Aktivoinnin olisi tapahduttava koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, työharjoittelun, työpaikan tai muun työllistyvyyttä edistävän toimenpiteen muodossa, minkä lisäksi olisi tarvittaessa annettava jatkuvaa työnhakuapua. Osallistumista voidaan lisätä ja sosiaalista syrjäytymistä torjua helpottamalla työnhakijoiden työnsaantia, ehkäisemällä työttömyyttä ja varmistamalla, että työttömäksi joutuneet henkilöt pysyvät kiinteässä yhteydessä työmarkkinoihin ja työllistämiskelpoisina. Tämä noudattaa myös joustoturva-ajattelutapaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työmarkkinoilla olevien esteiden purkamista avustamalla tehokkaassa työnhaussa, helpottamalla koulutuksen ja muiden aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden saatavuutta, varmistamalla kohtuuhintaisten peruspalvelujen saatavuus ja takaamalla riittävä vähimmäistoimeentulo kaikille. Valitussa lähestymistavassa olisi samanaikaisesti varmistettava, että työnteko on kannattavaa kaikille työntekijöille, sekä poistettava työttömyys-, köyhyys- ja työelämän ulkopuolella oloon liittyvät loukut. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, vähän koulutetut työntekijät mukaan lukien, työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen muun muassa laajentamalla sosiaalipalveluja ja yhteisötaloutta sekä kehittämällä uusia työllistymismahdollisuuksia kollektiivisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat syrjinnän torjunta, vajaakuntoisten työhönpääsyn edistäminen sekä maahanmuuttajien ja vähemmistöjen integroiminen. Aktiivisen osallisuuden politiikoilla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa ja parantaa yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa, ja ne ovat tehokkaita keinoja parantaa kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevien integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Jokaiselle työttömäksi joutuvalle henkilölle on tarjottava mahdollisuus työhön, harjoitteluun, täydennyskoulutukseen tai muihin työllistymiseen johtaviin toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa. Nuorten henkilöiden tapauksessa tämän ajanjakson olisi oltava lyhyt, esimerkiksi korkeintaan neljä kuukautta vuoteen 2010 mennessä; aikuisten tapauksessa enintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille olisi tarjottava aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ottaen huomioon vertailuarvoksi asetettu 25 prosentin osallistumisaste vuonna 2010. Aktivoinnin olisi tapahduttava koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, työharjoittelun, työpaikan tai muun työllistyvyyttä edistävän toimenpiteen muodossa, minkä lisäksi olisi tarvittaessa annettava jatkuvaa työnhakuapua. Osallistumista voidaan lisätä ja sosiaalista syrjäytymistä torjua helpottamalla työnhakijoiden työnsaantia, ehkäisemällä työttömyyttä ja varmistamalla, että työttömäksi joutuneet henkilöt pysyvät kiinteässä yhteydessä työmarkkinoihin ja työllistämiskelpoisina. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työmarkkinoilla olevien esteiden purkamista avustamalla tehokkaassa työnhaussa, helpottamalla koulutuksen ja muiden aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden saatavuutta, varmistamalla kohtuuhintaisten peruspalvelujen saatavuus ja takaamalla riittävä vähimmäistoimeentulo kaikille, ja samalla on noudatettava periaatetta, jonka mukaan oikeudenmukainen korvaus on työnteon taloudellinen kannustin. Valitussa lähestymistavassa olisi samanaikaisesti varmistettava, että työnteko on kannattavaa kaikille työntekijöille ja että samapalkkaisuuden periaatetta noudatetaan, sekä poistettava työttömyys-, köyhyys- ja työelämän ulkopuolella oloon liittyvät loukut. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, vähän koulutetut työntekijät mukaan lukien, työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen muun muassa laajentamalla sosiaalipalveluja ja yhteisötaloutta sekä kehittämällä uusia työllistymismahdollisuuksia kollektiivisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat syrjinnän torjunta, naisten ja vajaakuntoisten työhönpääsyn edistäminen sekä maahanmuuttajien ja vähemmistöjen integroiminen. Huomioon olisi otettava paikalliset parhaat käytännöt sosiaalisten osuuskuntien kokemusten alalta ja yritysten sosiaalisen vastuun kaikki muodot. Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi Liite − 1 jakso – Suuntaviiva 19 − 3 luetelmakohta – uusien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen henkilö- ja yrityspalveluissa erityisesti paikallisesti. – uusien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen henkilö- ja yrityspalveluissa, voittoa tavoittelemattomalla sektorilla ja yhteisötaloudessa erityisesti paikallisesti. Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – Suuntaviiva 19 a (uusi) Suuntaviiva 19 a. Aktiivisen sosiaalisen integroitumisen varmistaminen kaikille ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen varmistamalla kohtuulliset tulot ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä pääsy työmarkkinoille tarjoamalla työtilaisuuksia sekä ammatillista peruskoulutusta tai jatkuvaa ammatillista koulutusta. Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – Suuntaviiva 20 – 2 a luetelmakohta (uusi) – sidosryhmien kumppanuutta koskevien mallien edistäminen, jotta paikallista ja alueellista potentiaalia hyödynnettäisiin paikallisissa yksiköissä paremmin, käyttämällä avoimia, osallistumista edistäviä organisaatiomuotoja, Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – Suuntaviiva 20 – 4 a luetelmakohta (uusi) –  Euroopan unionin syrjäisiltä alueilta tai syrjäisistä jäsenvaltioista lähtöisin olevan aivovuodon torjuminen tekemällä alueille taloudellisia, sosiaalisia ja rakenteellisia investointeja, Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 jakso – otsikko 2.  Työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen 2.  Työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn ja turvan parantaminen (työllisyysturvan parantaminen) Tarkistukset 28, 37 ja 38 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 jakso – Suuntaviiva 21 Suuntaviiva 21. Joustavuuden edistäminen yhdessä työsuhdeturvan kanssa sekä työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen ottaen työmarkkinaosapuolten asema asianmukaisesti huomioon seuraavilla tavoilla: Suuntaviiva 21. Joustavuuden edistäminen yhdessä turvan kanssa sekä työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen ottaen työmarkkinaosapuolten asema asianmukaisesti huomioon sekä seuraavien keskeisten osatekijöiden huomioon ottaminen: – joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt nykyaikaisen työlainsäädännön, työehtosopimusten ja työn organisoinnin avulla, – kattavat elinikäisen oppimisen strategiat, joilla varmistetaan työntekijöiden, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden, jatkuva mukautumiskyky ja työllistettävyys, – tehokas aktiivinen työvoimapolitiikka, johon ei kuulu aktiivista varhaiseläkepolitiikkaa, vaan jolla pikemminkin otetaan ikääntyneet ja kokeneet työntekijät laajemmin osaksi työelämää ja joka auttaa ihmisiä selviytymään nopeissa muutoksissa, lyhentää työttömyysjaksoja ja helpottaa siirtymisiä uusiin työpaikkoihin, – uudenaikaiset sosiaaliturvajärjestelmät, joilla tarjotaan asianmukainen tuloturva, kannustetaan työllistymään ja helpotetaan työvoiman liikkuvuutta. Tähän kuuluu myös – työllisyyslainsäädännön mukauttaminen, erilaisten työsuhde- ja työaikajärjestelyjen tarkistaminen tarpeen mukaan, – työllisyyslainsäädännön mukauttaminen, erilaisten työsuhde- ja työaikajärjestelyjen tarkistaminen tarpeen mukaan ja työntekijöiden keskeisten oikeuksien takaaminen heidän ammattiasemastaan riippumatta vakaiden työsuhteiden edistämiseksi, – pimeää työtä koskevan kysymyksen tarkastelu, – pimeää työtä koskevaan ongelmaan puuttuminen soveltamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joita tehostetaan rangaistusseuraamuksilla, laittoman työn vähentämiseksi vahvistamalla työpaikoilla tehtäviin tarkastuksiin erikoistuneita elimiä ja kehittämällä niiden valmiuksia, – muutosten, myös talouden rakenneuudistuksen, ja erityisesti kaupan avautumiseen liittyvien muutosten ennakoinnin parantaminen ja positiivinen hallinta, jotta voitaisiin minimoida niistä aiheutuvat sosiaaliset kustannukset ja helpottaa sopeutumista, – muutosten, myös talouden rakenneuudistuksen, ja erityisesti kaupan avautumiseen liittyvien muutosten ennakoinnin parantaminen ja positiivinen hallinta, jotta voitaisiin minimoida niistä aiheutuvat sosiaaliset kustannukset ja helpottaa sopeutumista, – innovatiivisten ja mukautuvien työn organisointimuotojen edistäminen ja levittäminen työn laadun ja tuottavuuden sekä myös terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi, – innovatiivisten ja mukautuvien työn organisointimuotojen edistäminen ja levittäminen työn laadun ja tuottavuuden sekä myös terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi työpaikoilla sekä vammaisia koskevien kohtuullisten mukautusten tekeminen, – ammattiasemassa tapahtuvien siirtymien tukeminen, koulutus, itsenäinen ammatinharjoittaminen, yritysten perustaminen ja maantieteellinen liikkuvuus mukaan luettuina. – ammattiasemassa tapahtuvien siirtymien tukeminen, koulutus, itsenäinen ammatinharjoittaminen, yritysten perustaminen ja maantieteellinen liikkuvuus mukaan luettuina, – erityisen huomion kiinnittäminen seikkoihin, jotka ovat esteenä yksityisyrittäjiksi tai itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi aikoville naisille, jotta nämä esteet voitaisiin poistaa. Jäsenvaltioiden olisi suunniteltava oma toimintansa neuvoston hyväksymien yhteisten joustoturvaperiaatteiden mukaisesti. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen joustoturvapolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sosiaalisen vuoropuhelun ja työehtosopimusten välityksellä on äärimmäisen tärkeää. Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Makrotalous-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkojen johdonmukaisuuden parantaminen" (nro 5). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Makrotalous-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkojen johdonmukaisuuden parantaminen" (nro 5). Tarkistus 29 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 jakso – Suuntaviivan 21 jälkeinen kappale Työpaikkojen luomisen maksimoimiseksi, kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja talouden yleisten puitteiden vahvistamiseksi yleisen palkkakehityksen olisi vastattava tuottavuuden kasvua suhdannekierron aikana ja heijastettava työmarkkinatilannetta. Sukupuolten välisiä palkkaeroja olisi pienennettävä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alhaiseen palkkatasoon naisvaltaisissa ammateissa ja toimialoilla, sekä syihin, joiden vuoksi palkat pienenevät naisvaltaisiksi muuttuvissa ammateissa ja toimialoilla. Jotta voidaan helpottaa uusien työpaikkojen luomista varsinkin matalapalkka-aloilla, voi myös olla tarpeen vähentää välillisiä työvoimakustannuksia ja tarkistaa verokiilaa. Työpaikkojen luomisen maksimoimiseksi, kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja talouden yleisten puitteiden vahvistamiseksi yleisen palkkakehityksen olisi vastattava tuottavuuden kasvua suhdannekierron aikana ja heijastettava työmarkkinatilannetta. Sukupuolten välisiä palkkaeroja olisi pienennettävä. Sukupuolten välisten palkkaerojen pienentämiseksi erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alhaiseen palkkatasoon naisvaltaisissa ammateissa ja toimialoilla, sekä syihin, joiden vuoksi palkat pienenevät naisvaltaisiksi muuttuvissa ammateissa ja toimialoilla. Jotta voidaan helpottaa uusien työpaikkojen luomista varsinkin matalapalkka-aloilla, voi myös olla tarpeen vähentää välillisiä työvoimakustannuksia ja tarkistaa verokiilaa. Tarkistus 30 Ehdotus päätökseksi Liite – 2 jakso – 22 suuntaviiva – 1 luetelmakohta – työmarkkinaosapuolten kannustaminen luomaan omilla vastuualueillaan palkkaneuvotteluille sellaiset puitteet, joissa tuottavuus ja työmarkkinoiden haasteet otetaan huomioon kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla ja vältetään sukupuolten väliset palkkaerot, – työmarkkinaosapuolten kannustaminen luomaan omilla vastuualueillaan palkkaneuvotteluille sellaiset puitteet, joissa tuottavuus ja työmarkkinoiden haasteet otetaan huomioon kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla, taataan unionin kansalaisille riittävä ostovoima ja vältetään sukupuolten väliset palkkaerot sekä epätasa-arvoisuuden kasvu, Tarkistus 31 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 jakso – 1 kohta Euroopan on lisättävä ja tehostettava inhimilliseen pääomaan kohdistuvia investointejaan. Liian monien työmarkkinoille pääsy, työmarkkinoilla eteneminen tai niillä pysyminen estyy, koska heillä ei ole riittävästi ammattitaitoa tai taidot eivät vastaa kysyntää. Kaikkien ikäryhmien työhönpääsyn edistämiseksi sukupuolesta riippumatta sekä tuottavuuden, innovoinnin ja työn laadun parantamiseksi Euroopan unionin on investoitava enemmän ja tehokkaammin inhimilliseen pääomaan samoin kuin yksilöitä, yrityksiä, taloutta ja yhteiskuntaa hyödyttävään elinikäiseen oppimiseen joustoturvamallin mukaisesti. Euroopan on lisättävä ja tehostettava inhimilliseen pääomaan kohdistuvia investointejaan. Liian monien työmarkkinoille pääsy, työmarkkinoilla eteneminen tai niillä pysyminen estyy, koska heillä ei ole riittävästi ammattitaitoa tai taidot eivät vastaa kysyntää. Edistääkseen kaikkien ikäryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä työhön sukupuolesta riippumatta, parantaakseen tuottavuutta, lisätäkseen innovointia ja parantaakseen työn laatua sekä auttaakseen työntekijöitä sopeutumaan nopeasta muutoksesta johtuviin uusiin olosuhteisiin Euroopan unionin on investoitava enemmän ja tehokkaammin inhimilliseen pääomaan samoin kuin yksilöitä, yrityksiä, taloutta ja yhteiskuntaa hyödyttävään elinikäiseen ammatilliseen oppimiseen tarjoamalla mahdollisuuden osallistua elinikäisen oppimisen eri muotoihin joustoturvamallin mukaisesti. Tarkistus 32 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 jakso – Suuntaviiva 23 Suuntaviiva 23. Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen seuraavilla tavoilla: Suuntaviiva 23. Mahdollisuuksien laajentaminen elinikäiseen oppimiseen ja inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien parantaminen seuraavilla tavoilla: – osallisuutta edistävät koulutuspolitiikat ja toimet, joilla helpotetaan merkittävästi pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen, mukaan luettuina oppisopimukset ja yrittäjyyskoulutus, – osallisuutta edistävät koulutuspolitiikat ja toimet, joilla helpotetaan merkittävästi pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen, mukaan luettuina oppisopimukset ja yrittäjyyskoulutus ja hankitun kokemuksen tunnustaminen, – koulunkäyntinsä varhaisessa vaiheessa päättävien määrän merkittävä vähentäminen, – koulunkäyntinsä varhaisessa vaiheessa päättävien määrän vähentäminen mahdollisimman suuressa määrin sen estämiseksi, että oppilaat lopettavat koulunkäynnin suorittamatta minkäänlaista tutkintoa, jolloin he ovat suuressa vaarassa ajautua työttömyyteen, – kaikille avointen tehokkaiden elinikäistä oppimista koskevien strategioiden käyttöönotto kouluissa, yrityksissä, julkishallinnossa ja kodeissa eurooppalaisten sopimusten mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset kannustimet ja kustannusten jakamista koskevat järjestelyt, joilla pyritään tehostamaan erityisesti heikon ammattitaidon omaavien ja ikääntyvien työntekijöiden osallistumista jatko- ja työpaikkakoulutukseen kaikissa elämän vaiheissa. – kaikille avointen tehokkaiden elinikäistä oppimista koskevien strategioiden käyttöönotto kouluissa, yrityksissä, julkishallinnossa ja kodeissa eurooppalaisten sopimusten mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset kannustimet ja kustannusten jakamista koskevat järjestelyt, joilla pyritään tehostamaan erityisesti heikon ammattitaidon omaavien ja iäkkäiden työntekijöiden osallistumista jatko- ja työpaikkakoulutukseen kaikissa elämän vaiheissa, – sellaisten edellytysten olemassaolon varmistaminen, jotka helpottavat naisten osallistumista yleissivistävään koulutukseen, täydennyskoulutukseen sekä eri alojen ammattien edellyttämiin tutkintoihin. Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Erityisesti yksityissektorin T&K-investointien lisääminen ja parantaminen" (nro 7). Ks. myös yhdennetty suuntaviiva "Erityisesti yksityissektorin T&K-investointien lisääminen ja parantaminen" (nro 7). Tarkistus 33 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 jakso – Suuntaviivan 23 jälkeinen kappale Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen ja kaikkien toimijoiden suorittamien investointien lisääminen ei vielä riitä. Jotta tarjonta käytännössä vastaisi kysyntää, elinikäisen oppimisen järjestelmien on oltava kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavilla, ja niiden on pystyttävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Koulutusjärjestelmiä on mukautettava ja niiden valmiuksia kehitettävä, jotta ne vastaisivat paremmin työmarkkinoiden sekä tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan tarpeita ja olisivat entistä tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia. Tieto- ja viestintätekniikalla voidaan parantaa oppimismahdollisuuksia ja räätälöidä koulutus vastaamaan paremmin työntekijöiden ja työnantajien tarpeita. Työmahdollisuuksien laajempi hyödyntäminen Euroopan unionissa edellyttää myös laajempaa liikkuvuutta työnteko- ja opiskelutarkoituksessa. Euroopan työmarkkinoilla liikkuvuuden tiellä vielä olevat esteet, erityisesti tutkintotodistusten ja ammattipätevyyden tunnustamiseen ja avoimuuteen liittyvät esteet, olisi poistettava panemalla täytäntöön eurooppalainen tutkintokehys. Kansallisten koulutusjärjestelmien uudistamisen tukemiseksi on tärkeää käyttää hyväksi Euroopan tasolla sovittuja välineitä ja puitteita Koulutus 2010 -työohjelman mukaisesti. Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen ja kaikkien toimijoiden suorittamien investointien lisääminen ei vielä riitä. Jotta tarjonta käytännössä vastaisi kysyntää, elinikäisen oppimisen järjestelmien on oltava kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavilla, ja niiden on pystyttävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Koulutusjärjestelmiä on mukautettava ja niiden valmiuksia kehitettävä, jotta ne vastaisivat paremmin työmarkkinoiden sekä tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan tarpeita, olisivat entistä tehokkaampia ja jotta kaikilla olisi oikeudenmukaiset mahdollisuudet päästä niihin. Sen lisäksi, että kaikenikäisten miesten ja naisten on saatava opetusta ja koulutusta ja että työntekijöiden taidot sekä yksityisen ja julkisen sektorin tarjoama opetus ja koulutus on sovitettava yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa, on perustettava elinikäisen uraohjauksen järjestelmä. Tieto- ja viestintätekniikalla voidaan parantaa oppimismahdollisuuksia ja räätälöidä koulutus vastaamaan paremmin työntekijöiden ja työnantajien tarpeita. Työmahdollisuuksien laajempi hyödyntäminen Euroopan unionissa edellyttää myös laajempaa liikkuvuutta työnteko- ja opiskelutarkoituksessa. Euroopan työmarkkinoilla liikkuvuuden tiellä vielä olevat esteet, erityisesti tutkintotodistusten ja ammattipätevyyden tunnustamiseen ja avoimuuteen liittyvät esteet, olisi poistettava panemalla täytäntöön eurooppalainen tutkintokehys. Kansallisten koulutusjärjestelmien uudistamisen tukemiseksi on tärkeää käyttää hyväksi Euroopan tasolla sovittuja välineitä ja puitteita Koulutus 2010 -työohjelman mukaisesti. Tarkistus 34 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 jakso – Suuntaviiva 24 – 1 a luetelmakohta (uusi) – sen mahdollistaminen, että opetusmenetelmät ja opetuksen sisältö voivat siirtyä eteenpäin opettajasukupolvelta seuraavalle, Tarkistus 35 Ehdotus päätökseksi Liite – 3 jakso – Suuntaviiva 24 – 3 a luetelmakohta (uusi) – vieraiden kielten opiskelun sisällyttäminen osaksi peruskoulutusta ja elinikäistä oppimista. Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite 1 a (uusi) LIITE 1 a Tavoitteet ja viitearvot Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä sovittiin seuraavista tavoitteista ja viitearvoista: – jokaiselle työttömälle tarjotaan uusi mahdollisuus: nuorille ennen kuin työttömyys on kestänyt neljä kuukautta ja aikuisille ennen kuin työttömyys on kestänyt 12 kuukautta; heille tarjotaan koulutusta, uudelleenkoulutusta, työharjoittelua, työpaikkaa tai muuta työllistyvyyttä edistävää toimenpidettä, minkä lisäksi annetaan tarvittaessa jatkuvaa työnhakuapua, – vuoteen 2010 mennessä 25 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä osallistuu aktiivisiin toimenpiteisiin koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, työharjoittelun tai muun työllistyvyyttä edistävän toimenpiteen muodossa; tavoitteena on saavuttaa kolmen edistyneimmän jäsenvaltion keskiarvo, – työnhakijat voivat kaikkialla Euroopan unionissa saada tietoa kaikista jäsenvaltioiden työnvälityspalvelujen ilmoittamista avoimista työpaikoista, millä pyritään edistämään työnhakijoiden liikkuvuutta EU:n työmarkkinoilla, – keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisen ikää nostetaan viidellä vuodella vuoteen 2010 mennessä (verrattuna 59,9 vuoteen vuonna 2001), – lastenhoitoa tarjotaan vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille 3 vuoden ja pakollisen koulunalkamisiän välissä olevista lapsista ja vähintään 33 prosentille alle 3-vuotiaista lapsista, – koulun keskeyttäjien keskimääräinen osuus EU:ssa saa olla korkeintaan 10 prosenttia, –  Euroopan unionissa vähintään 85 prosenttia 22-vuotiaista on suorittanut keskiasteen koulutuksen vuonna 2010, –  Euroopan unionissa työikäisistä aikuisista (25–64-vuotiaista) keskimäärin vähintään 12,5 prosenttia osallistuu elinikäiseen oppimiseen.