Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Syrjäisimpiä alueita koskeva strategia: saavutukset ja tulevaisuudennäkymät" (KOM(2007)0507) sekä 12. toukokuuta 2004 annetun tiedonannon (KOM(2004)0343) ja 23. elokuuta 2004 annetun tiedonannon (KOM(2004)0543), joiden otsikkona on "Syrjäisimpien alueiden tiiviimpi kumppanuus",

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan, joka koskee syrjäisimpien alueiden erityispiirteitä ja joka korvataan Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 ja 355 artiklalla, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan,

–   ottaa huomioon Brysselissä 14. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien 60 kohdan,

–   ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden johtajien kolmannentoista kokouksen loppujulkilausuman, joka allekirjoitettiin Madeirassa 5. lokakuuta 2007,

–   ottaa huomioon 25. lokakuuta 2000 antamansa päätöslauselman komission kertomuksesta perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan toimeenpanoon tähtäävistä toimista: Euroopan unionin syrjäisimmät alueet(1), 7. heinäkuuta 2005 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä(2) ja 28. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman syrjäisimpien alueiden tiiviimmästä kumppanuudesta(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä kalatalousvaliokunnan lausunnon (A6-0158/2008),

A.   katsoo, että Azoreille, Kanariansaarille, Guadeloupelle, Guayanalle, Madeiralle, Martiniquelle ja Réunionille ovat ominaisia pysyvät, voimakkaat ja kasautuvat haitat, joita ovat muun muassa erittäin pitkä välimatka Euroopan mantereeseen, saaristoluonne tai eristyneisyys, vaikea ilmasto ja pinnanmuodostus sekä markkinoiden kapea-alaisuus,

B.   katsoo, että Saint Martin ja Saint Barthélemy, jotka ovat hallinnollisesti ja poliittisesti erillään Guadeloupesta, mainitaan nimeltä uusina syrjäisimpinä alueina Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 ja 355 artiklassa (EY:n perustamissopimus sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella),

C.   katsoo, että syrjäisimpien alueiden talouksien rakenteelle on ominaista tiivis yhteys maatalouteen ja kalastukseen, jotka elinkeinoina tarjoavat palvelujen (ja erityisesti matkailun) ohella merkittäviä työllistymismahdollisuuksia kyseisillä alueilla,

D.   katsoo, että syrjäisimmät alueet ovat sosioekonomisesti riippuvaisia talousvyöhykkeidensä vesiluonnonvaroista ja että niiden kalastusalueet ovat biologisesti hyvin hauraita,

E.   katsoo, että syrjäisimpien alueiden välitön ympäristö tarjoaa vain vähäisiä markkinamahdollisuuksia, mutta syrjäisimpien alueiden markkinat houkuttelevat suunnattomasti kaikkia niiden naapureina olevia kolmansia maita,

F.   katsoo, että syrjäisimmät alueet ovat ehdottoman riippuvaisia liikennevälineistä ja että henkilö- ja tavaraliikenteen lisäkustannukset, liian pitkät vuorovälit tai riittämättömät liikenneyhteydet, korkeat hinnat sekä vaikeudet perustaa tai ylläpitää alueellisia liikenneyhteyksiä ovat merkittäviä esteitä syrjäisimpien alueiden talouskehitykselle ja kulkuyhteyksille,

G.   katsoo, että syrjäisimpiin alueisiin ovat vaikuttaneet suoraan kolmen viime vuoden aikana toteutetut merkittävät yhteisön uudistukset, jotka ovat koskevat muun muassa rahoitusnäkymiä, aluepolitiikkaa 2007–2013, Euroopan kalatalousrahastoa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, valtiontukia, sokerin ja banaanin yhteistä markkinajärjestelyä sekä syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelman (POSEI) maa- ja kalatalousosiota, ja että näistä muutoksista on usein aiheutunut raskaita seurauksia kyseisille alueille,

H.   katsoo, että unionin poliittiset painopisteet, joiden on oltava yhteneväisiä niiden globalisaation asettamien yhä velvoittavampien kansainvälisten sitoumusten kanssa, joita on unioni on tehnyt muun muassa WTO:ssa, ovat toisinaan ristiriidassa syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettujen erityisten tukitoimien kanssa,

I.   katsoo, että syrjäisimpien alueiden suhteellinen painoarvo on huomattavasti vähentynyt, kun unionin jäsenvaltioiden lukumäärä on kasvanut 12:sta 27:ään,

J.   katsoo, että kuva syrjäisimmistä alueista, jotka mielletään usein alueiksi, joille ohjataan jatkuvasti yhteisön tai jäsenvaltioiden varoja, ja joiden myönteisiä vaikutuksia ei kuitenkaan oteta huomioon, vastaa huonosti näiden alueiden todellista lisäarvoa EU:lle ympäristön, kulttuurin tai geostrategian sekä avaruusalan kannalta, sillä kyse on voimavaroista, joilla ei ole välitöntä näkyvyyttä,

K.   katsoo, että syrjäisimmät alueet ovat Euroopan tärkeitä asemapaikkoja Karibialla, Mercosur-maiden naapurissa ja Afrikan rannikon edustalla Intian valtamerellä ja Atlantilla ja että näiden alueiden ansiosta unioni voi tavoitella maailman tärkeimmän merialueen asemaa, koska sillä on 25 miljoonaa km2 talousvyöhykettä, jolla esiintyy runsaasti erilaisia luonnonvaroja,

Arvio syrjäisimpien alueiden tiiviimmästä kumppanuudesta

1.   on tyytyväinen siihen, että julkaistuaan kolme vuotta sitten syrjäisimpien alueiden tiiviimpää kumppanuutta koskevien edellä mainittujen tiedonantojen kaltaisia kunnianhimoisia poliittisia asiakirjoja komissio esittää aiheesta uuden tiedonannon;

2.   pyytää, että koska käsiteltävänä on laajoja aihealueita ja monimutkaisia toimintapolitiikkoja, syrjäisimmistä alueista vastaava aluepolitiikan pääosaston yksikkö säilytetään komissiossa ja yksikön henkilöstöä lisätään huomattavasti, jotta se saisi tehtäviensä edellyttämät voimavarat;

3.   panee merkille, että tiedonannossa esitetään erityisen myönteinen arviointi komission toimista, vaikka useat kiitetyistä toimenpiteistä vastaavat vain osittain syrjäisimpien alueiden tarpeisiin (jotka koskevat muun muassa liikennettä, kulkuyhteyksiä, tutkimustoimintaa, kalastusta tai alueellista yhteistyötä), ja että siinä ei mainita syrjäisimpien alueiden kohtaamia vaikeuksia tai niiden toteuttamia toimenpiteitä esimerkiksi valtiontukijärjestelyjen uudistamisen yhteydessä;

4.   toteaa, että rakennerahastojen tukitoimet auttavat edelleen merkittävällä tavalla syrjäisimpiä alueita kehittymään; toivoo kuitenkin, että koheesion tasoa näillä alueilla mitattaisiin muillakin indikaattoreilla kuin BKT:lla yhteisön keskiarvoon nähden ja että koheesiopolitiikka yhdistetään paremmin yhteisön muihin toimintapolitiikkoihin kaikilla aloilla yhteisvaikutusten lisäämiseksi; kehottaa komissiota osoittamaan toimissaan enemmän joustavuutta ja mukauttamaan nykyisiä ja tulevia toimintalinjojaan paremmin syrjäisimpien alueiden realiteetteihin EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

5.   panee merkille POSEI-ohjelmien (maa- ja kalatalousosioiden) sekä sokeriruo'on, rommin ja banaanin osalta saavutetut tyydyttävät tulokset; toivoo, että parhaillaan käytävien kansainvälisten neuvottelujen ja WTO:n puitteissa aloitettujen toimien mahdolliset taloudelliset seuraukset näille maatalouden lohkoille otettaisiin tehokkaasti huomioon; seuraa valppaasti POSEI-ohjelmien välitarkistuksen ja muista poikkeavien verotusjärjestelmien arvioinnin lähestymistä;

6.   katsoo, että on syrjäisimpien alueiden erityispiirteet edellyttävät strategiaa, joka perustuu sellaisiin toimintapolitiikkoihin ja toimiin, joihin ei sovelleta siirtymäajan perusteita, joissa ei oteta huomioon vaurauden kertymistä suhdanteiden mukaan ja jotka vastaavat kaikkien näiden alueiden erilaisia tarpeita, jotta alueet voivat selviytyä pysyvistä rakenteellisista vaikeuksistaan;

7.   kehottaa komissiota sisällyttämään toimintasuunnitelmaansa syrjäisimpien alueiden kalastusaloille suunnattuja tukitoimenpiteitä ottaen huomioon yhtäältä näiden alueiden erityisen luonteen ja alueiden väliset erot sekä toisaalta niiden roolin EU:n yhdennetyssä meripolitiikassa; katsoo, että komission on varmistettava syrjäisimpien alueiden kalastusalusten "positiivinen syrjintä" pääsyssä rannikoidensa vesiluonnonvaroihin sekä turvattava erityistä huomiota kiinnittäen pienimuotoisen kalastuksen jatkuvuus;

Syrjäisimpien alueiden tiiviimmän kumppanuuden syventämisvaihe

8.   pitää valitettavana, että ehdotukset, joita komissio on tehnyt kumppanuuden syventämisvaiheesta, koskevat lähinnä jo olemassa olevia tai loppuvaiheessa olevia toimenpiteitä (Euroopan laajuista liikenneverkkoa, Euroopan laajuista energiaverkkoa, tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemättä puiteohjelmaa, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja aluepolitiikkaa); odottaa saavansa lisäselvitystä niistä konkreettisista keinoista ja toimenpiteistä, joita syrjäisimmille alueille on tarjottu niiden mahdollisuuksien kehittämistä varten;

9.   on huolestunut siitä, että komissio antaa yhä enemmän painoarvoa syrjäisimpien alueiden tueksi luotujen yhteisön toimintapolitiikkojen ja työvälineiden arviointikeinoille ja kyseisten alueiden haittojen määrällisten vaikutusten arvioinnille kehittääkseen menetelmän syrjäisen sijainnin aiheuttamien lisäkustannuksen korvaamiseksi;

10.   toivoo, että tätä pyrkimystä ottaa toimenpiteissä huomioon yhä enemmän määrällisiä perusteluja ei käytetä syynä, jonka varjolla kyseenalaistetaan osa syrjäisimpiä alueita koskevasta unionin politiikasta, tai keinona lannistaa syrjäisimpien alueiden institutionaalisia ja taloudellisia toimijoita asettamalla heille liian vaikeasti täytettäviä ehtoja;

11.   pitää valitettavana, että kauppapolitiikan pääosasto näyttää olevan haluton ottamaan huomioon syrjäiseen sijaintiin liittyvät erityispiirteet talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa ja kehottaa komissiota etsimään jatkossakin kompromisseja, jotka kunnioittavat asianomaisten syrjäisimpien alueiden intressejä AKT-maiden kanssa tehtävissä lopullisissa sopimuksissa;

12.   toivoo, että komissio osoittaa todellakin aikovansa edistää syrjäisimpien alueiden alueellista yhdentymistä, jotta sen vuonna 2004 lupaama "lähialueita koskeva toimintasuunnitelma" saisi jämäkkyyttä;

13.   on huolestunut eräistä komission ehdottamista liikennepoliittisista toimenpiteistä, varsinkin erityistarpeiden arvioinnista, ja ulkoisten ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta; tuo jälleen kerran esiin tarpeen kohdella syrjäisimpiä alueita eri tavoin tältä osin ja etenkin siltä osin kuin on kyse siviili-ilmailun liittämisestä päästökauppajärjestelmään (Emission Trading Scheme, ETS), jotta syrjäisimmillä alueilla toteutettuja toimenpiteitä huonojen kulkuyhteyksien aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi ei asetettaisi kyseenalaisiksi;

14.   katsoo, että yhteisön tukitoimien on kannustettava aloitteellisuuteen, jotta syrjäisimmistä alueista voisi kehittyä muun muassa julkisten/yksityisten kumppanuuksien kautta osaamiskeskuksia, jotka tukeutuvat alueiden vahvuuksia ja taitotietoa hyödyntäviin aloihin, kuten jätehuoltoon, uusiutuviin energioihin, omavaraisuuteen energiansaannissa, biologiseen monimuotoisuuteen, opiskelijoiden liikkuvuuteen, ilmastoa koskevaan tutkimukseen ja kriisinhallintaan;

15.   muistuttaa, että monet syrjäisimpien alueiden hyväksi jatkettavat ja aloitettavat toimet ja ohjelmat voivat vaikuttaa merkittävästi yhteisössä sekä kansainvälisesti laadittuihin prioriteetteihin erityisesti seuraavilla aloilla: ilmaston lämpeneminen, biologisen monimuotoisuuden suojelu, uusiutuvat energianlähteet, kehitysmaiden terveydenhuolto, elintarvikeala ja taloudellisen ja tuottavan toiminnan monipuolistuminen; panee tyytyväisenä merkille erityisesti NET-BIOME-ohjelman (NETworking tropical and subtropical Biodiversity research in OuterMost regions and territories of Europe in support of sustainable development) täytäntöönpanon, sillä se on tärkeä esimerkki syrjäisimpien alueiden potentiaalista tieteellisen tutkimuksen alalla; ihmettelee kuitenkin sitä, että huolimatta toteutettujen hankkeiden määrästä ja syrjäisimpien alueiden potentiaalin laajuudesta näiden alueiden sisällyttäminen eurooppalaiseen tutkimusalueeseen on edelleen vähäistä;

16.   kehottaa jatkamaan syrjäisimpien alueiden hyväksi tähän asti tehtyjä ponnisteluja, jotta lisätään potentiaaliltaan vastaavien paikallisten tutkimusjärjestelmien käyttöönottoa ja toisaalta edistetään ja autetaan sellaisten houkuttelevien, kilpailukykyisten ja riittävin varoin varustettujen yliopistojen kehittämistä, jotka ovat muualla Euroopan unionin alueella sijaitsevien yliopistojen tasolla;

Keskustelu syrjäisimpiä alueita koskevan unionin strategian tulevaisuudesta

17.   kiittää komissiota sen aloitteesta käynnistää syrjäisimpiä alueita koskevan strategian tulevaisuutta koskeva keskustelu, joka järjestetään julkisena kuulemisena ja jonka tuloksia hyödynnetään ennen vuotta 2009 julkistettavan uuden ehdotuksen laadinnassa;

18.   korostaa kuitenkin, ettei keskustelussa saa rajoittua pelkästään jo esiin tuotuihin haasteisiin (ilmastonmuutokseen, väestökehitykseen ja muuttoliikkeen hallintaan, maatalouteen ja meripolitiikkaan), vaikka kyseiset aiheet ovatkin tärkeitä, ja katsoo, että keskusteluun olisi välttämättä sisällytettävä Lissabonin strategian täytäntöönpano syrjäisimpien alueiden osalta;

19.   kehottaa ottamaan keskustelujen asialistalle EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan (myöhemmin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan ja 355 artiklan) soveltamisalan, joka on syrjäisimpiä alueita koskevan EU:n politiikan perusta ja johon komission yksiköissä suoritettava tarkastelu tukeutuu, jotta keskustelua voitaisiin käydä syrjäisimpien alueiden edellyttämässä oikeudellisessa, institutionaalisessa ja poliittisessa hengessä;

20.   korostaa julkisten palvelujen merkitystä syrjäisimpien alueiden taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhtenäisyyden kannalta erityisesti lento- ja meriliikenteessä, postialalla sekä energia- ja viestintäalalla;

21.   vaatii ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin, joilla pyritään torjumaan pysyvää työttömyyttä, köyhyyttä ja epätasaista tulonjakoa syrjäisimmillä alueilla, joilla näitä koskevat luvut ovat unionin korkeimpia;

22.   kehottaa komissiota antamaan tukensa niille jäsenvaltioille, jotka harkitsevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan 6 kohdan ns. yhdyskäytävälausekkeen täytäntöönpanoa;

23.   katsoo, että ilmastomuutoksia pohtiessaan unionilla on syrjäisimpien alueiden ansiosta mahdollisuus pohtia myös ilmastollisia epävarmuustekijöitä, vahinkojen ennaltaehkäisyä, tapoja reagoida luonnononnettomuuksiin ja ekosysteemien suojelemista; vaatii tältä osin neuvostoa hyväksymään mahdollisimman pian ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jossa otetaan nimenomaisesti huomioon syrjäisimpien alueiden erityisluonne; toivoo myös, että komission ehdotuksissa, joiden tarkoituksena on parantaa unionin valmiuksia vastata luonnononnettomuuksiin, hyödynnettäisiin asiantuntemusta syrjäisimpien alueiden maantieteellisessä sijainnissa;

24.   toivoo, että tulevassa yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota syrjäisimpien alueiden tilanteeseen, sillä ne sijaitsevat kaikki unionin ulkorajoilla epäsuotuisassa asemassa olevien kolmansien maiden naapurissa ja niihin kohdistuu erittäin voimakas maahanmuuttopaine, joka yhdistettynä usein huomattavasti yhteisön keskiarvoa korkeampaan väestönkasvuun saa aikaan huolestuttavaa taloudellista ja sosiaalista jännitettä näillä alueilla;

25.   vaatii, että syrjäisimpien alueiden maataloudelle annettava yhteisön tuki, jota käsitellään suppeammin kuin muita aihealueita, on otettava laajempaan tarkasteluun, jossa keskitytään todellisten haasteiden määrittämiseen, tarpeeseen siirtyä paikalliseen omavaraisuuteen, maanviljelijöiden tulotasoon, tuottajajärjestöjen tukemiseen tuotteiden markkinoinnissa, ympäristöulottuvuuden merkitykseen sekä talouskumppanuussopimuksien ja useiden Latinalaisen Amerikan alueiden kanssa neuvotteilla olevien vapaakauppasopimusten aikaan saaman kaupan avautumisen vaikutuksen huomioon ottamiseen;

26.   katsoo, että syrjäisimmille alueille on annettava keskeinen sija unionin meripolitiikassa, ja vaatii, että tätä aihetta koskevissa keskusteluissa keskitytään nimenomaan syrjäisimpien alueiden mahdolliseen merkitykseen merien, valtamerien ja rannikkovyöhykkeiden kestävässä hyödyntämisessä sekä kansainvälisessä merihallinnossa;

27.   kehottaa komissiota, neuvostoa ja muita EU:n asianomaisia toimielimiä varmistamaan tulevaisuudessa tehokkaasti ja sopivalla tavalla yhteisörahoituksen unionin syrjäisimpiä alueita tukevalle strategialle sekä korvaukset syrjäisen sijainnin aiheuttamista haitoista;

28.   suosittaa, että asian tarkastelussa keskitytään myös paikallisten markkinoiden pienuuden voittamiskeinoihin, yhä avoimemmaksi muuttuvaan kilpailuympäristöön, Euroopan mantereen markkinoille tai sen maantieteellisille alueille pääsyn ongelmiin ja Euroopan aluekehitysrahaston / Euroopan kehitysrahaston (FEDER/FED) tai Euroopan aluekehitysrahaston / kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (FEDER/ICD) kautta naapurimaiden kanssa toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin annetun rahoituksen parempaan koordinointiin sekä syrjäisimpien alueiden osallistumiseen EU:n innovaatiopolitiikkaan ja digitaalisen kahtiajaon vastaiseen toimintaan, jotta voitaisiin taata näiden alueiden asukkaille täydet mahdollisuudet käyttää tiedotusvälineitä ja uusien tekniikoiden tarjoamia viestintäkeinoja ja erityisesti Internetin laajakaistaa;

29.   vaatii, ettei keskustelujen onnistumisen kannalta välttämätön kumppanuus rajoitu yksinomaan eurooppalaisiin, kansallisiin ja paikallisiin julkisiin elimiin vaan että se antaisi mahdollisuuden, kuten aiemminkin, ottaa keskusteluihin mukaan syrjäisimpien alueiden koko taloudellinen kenttä, jota edustavat hyvin järjestäytyneet organisaatiot, jotka kokevat jokapäiväisessä käytännön toiminnassaan yhteisön politiikan vaikutukset; kehottaa komissiota julkaisemaan Brysselissä 14. ja 15. toukokuuta 2008 järjestämänsä kumppanuuskokouksen, jonka aiheena oli syrjäisimpiä alueita koskevan Euroopan strategian tulevaisuus, jälkeen pikaisesti uuden tiedonannon, jossa otetaan huomioon keskustelussa saavutettu edistys;

30.   katsoo, että paras strategia syrjäisimpien alueiden sisäsyntyisen ja kestävän kehityksen takaamiseksi on hyödyntää syrjäisimpien alueiden erityisiä vahvuuksia, kuten alueiden toimimista unionin etuvartioasemina Euroopan mantereen ulkopuolella, erityisesti sellaisen matkailupolitiikan avulla, johon sisällytetään syrjäisimpien alueiden historian sekä kulttuuri-, taide- ja arkkitehtonisen perinnön koko kirjo, jota unionin on varjeltava;

o
o   o

31.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, syrjäisimpien alueiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaisille sekä syrjäisimpien alueiden johtajien kokouksen puheenjohtajalle.

(1) EUVL C 197, 12.7.2001, s.197. (2) EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 497. (3) EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 512.