Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja etenkin sen 23–31, 95, 133 ja 135 artiklan,

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 allekirjoitetun Lissabonin sopimuksen, joka on parhaillaan ratifioitavana jäsenvaltioissa,

–   ottaa huomioon tulliyhteistyöneuvoston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen, joka allekirjoitettiin Brysselissä 15. joulukuuta 1950 joka tuli voimaan 4. marraskuuta 1952,

–   ottaa huomioon vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) ja etenkin sen V, VIII ja X artiklan,

–   ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) ministerikokouksen Singaporessa 13. joulukuuta 1996 antaman julistuksen ja etenkin sen 21 kohdan,

–   ottaa huomioon WTO:n Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 antaman julistuksen ja etenkin sen 27 kohdan,

–   ottaa huomioon WTO:n yleisneuvoston 1. elokuuta 2004 tekemän päätöksen ja etenkin sen liitteen D kaupan helpottamista koskevien neuvottelujen yksityiskohdista,

–   ottaa huomioon WTO:n ministerikokouksen Hong Kongissa 18. joulukuuta 2005 antaman julistuksen ja etenkin sen 33 kohdan ja sen liitteen E,

–   ottaa huomioon WTO:n paneelin ja riitojenratkaisuelimen antamat raportit asiassa, joka koski tulliasioita Euroopan yhteisöissä (WT/DS315),

–   ottaa huomioon yhteisön tullikoodeksista 12. lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92(1),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi), josta on annettu yhteinen kanta toisessa käsittelyssä 19. helmikuuta 2008(2)

–   ottaa huomioon 15. tammikuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 70/2008/EY paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä(3),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (Tulli 2013) (KOM(2006)0201),

–   ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2005 annetun komission tiedonannon alkuperäsäännöistä etuuskohtelukauppaa koskevissa järjestelyissä – suuntaviivat tulevaisuutta varten (KOM(2005)0100),

–   ottaa huomioon 1. huhtikuuta 2008 julkaistun komission tiedonannon Tulliliiton kehittämisstrategia (KOM(2008)0169),

–   ottaa huomioon luonnoksen komission asetukseksi (TAXUD 2046/2007) yleisen tullietuusjärjestelmän alkuperäsäännöistä, joka on parhaillaan tullikoodeksikomitean käsiteltävänä,

–   ottaa huomioon tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (tarkistettu Kioton yleissopimus) sellaisena kuin se on muutettuna,

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen liittymisestä Maailman tullijärjestöön (WCO) ja väliaikaisjäsenyyttä muistuttavien oikeuksien käyttämisestä ja velvollisuuksien täyttämisestä (KOM(2007)0252),

–   ottaa huomioon komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston 15. kesäkuuta 2007 julkaiseman loppuraportin tullilaitoksen tulevasta roolista,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnassa 19. joulukuuta 2007 järjestetyn tehokkaita tuonti- ja vientisääntöjä ja -menettelyjä kauppapolitiikan palveluksessa käsitelleen kuulemistilaisuuden pöytäkirjan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A6-0184/2008),

A.   ottaa huomioon, että tulliliitto oli tärkeä historiallinen tekijä Euroopan mantereen taloudellisessa ja poliittisessa yhdentymisessä,

B.   ottaa huomioon, että tulliliitto ja yhteinen kauppapolitiikka ovat toisistaan erottamattomia käsitteitä,

C.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuonti- ja vientisäännöt ja -menettelyt ovat jatkossakin olennaisia sisämarkkinoiden toiminnan kannalta,

D.   ottaa huomioon, että yhteinen kauppapolitiikka on vuosien saatossa kehittynyt merkittävästi, minkä vuoksi tuonti- ja vientisääntöjen ja -menettelyjen jatkuva mukauttaminen on ollut ja on edelleen tarpeen,

E.   ottaa huomioon, että yhteisen kauppapolitiikan toimivuus edellyttää tehokkaiden sääntöjen ja menettelyjen soveltamista tavaroiden tuontiin ja vientiin,

F.   korostaa, että Euroopan unionissa ja kansainvälisellä tasolla sovellettavien tuonti- ja vientisääntöjen ja -menettelyjen yksinkertaistaminen ja ajantasaistaminen on strategisesti tärkeää kaupan kilpailukyvyn kannalta,

G.   ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tullisääntöjen ja -menettelyjen hallinnassa kohtaamat erityisongelmat, jotka haittaavat usein näiden yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille jotka estävät niitä hyödyntämästä täysin globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia,

H.   ottaa huomioon, että tuontitavaran tariffiluokituksen, alkuperän ja tullausarvon oikea määrittely on välttämätöntä yhteisen tullitariffin, tullietuuskohtelun, polkumyynnin ja tukien vastaisten toimenpiteiden sekä monien muiden kauppapoliittisten välineiden asianmukaiselle soveltamiselle,

I.   ottaa huomioon, että kohtuuttoman raskaat tai hitaat tullisäännöt ja -menettelyt haittaavat kansainvälistä tavarakauppaa ja että talouden toimijat ja etenkin pk-yritykset pitävät niitä tärkeimpinä tullien ulkopuolisina kaupan esteinä,

J.   ottaa huomioon, että tullilaitoksen tehtävien painopiste on siirtynyt pelkästä tullimaksujen perimisestä, joka on tärkeydestään huolimatta vähentynyt huomattavasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, tullien ulkopuolisten ja etenkin turvallisuus- ja turvatoimien toteuttamiseen, väärentämisen, rahanpesun ja huumausaineiden vastaiseen toimintaan sekä terveyteen, ympäristöön ja kuluttajansuojaan liittyvien toimenpiteiden soveltamiseen, unohtamatta arvonlisäveron ja valmisteverojen kantamista tuontituotteista, viennin vapauttamista näistä veroista sekä luonnollisesti unionin kauppapolitiikan noudattamisen valvontaa,

K.   ottaa huomioon elokuun 2004 jälkeen WTO:n ja Dohan kierroksen puitteissa tehdyt ponnistelut kaupan helpottamista koskevan sitovan monenvälisen sopimuksen neuvottelemiseksi, sekä monien kehitysmaiden kohtaamat vaikeudet neuvotteluissa esitettyjen rajalla toteutettavien toimien rahoittamiseksi,

L.   ottaa huomioon erityisvaikeudet, joita kehitysmaat kohtaavat tehokkaiden tullijärjestelmien toteuttamisessa ja erityisesti infrastruktuurien, kaluston sekä henkilökunnan koulutuksen ja vilpittömyyden suhteen,

M.   katsoo, että olennainen kaupan helpottamisen tavoite on sovitettava yhteen yhtä olennaisen valvonnan tehokkuuden tavoitteen kanssa,

N.   ottaa huomioon, että ihmisten ja omaisuuden turvallisuuteen liittyvien kysymysten merkitys on yhä suurempi tullisääntöjen ja -menettelyjen määrittelyssä ja soveltamisessa etenkin eräiden unionin suurten kauppakumppaneiden keskuudessa,

O.   katsoo, että etenkin terveyttä ja turvallisuutta koskevia eurooppalaisia kuluttajansuojanormeja olisi voitava soveltaa kaikkiin Euroopan sisämarkkinoilla vapaasti liikkuviin tuotteisiin niiden alkuperästä riippumatta,

P.   ottaa huomioon tehokkuuden ja nopeuden huomattavan lisääntymisen, mikä on seurausta tietotekniikan ja muiden nykyaikaisten teknologioiden kasvavasta käytöstä tullitapahtumien käsittelyssä ja tavaroiden valvonnassa,

Q.   ottaa huomioon, että on välttämätöntä huomioida tällaisten laitteistojen käyttöön liittyvät yhteentoimivuuden rajoitteet sekä niiden käytöstä asianomaisille hallinnoille ja taloudellisille toimijoille aiheutuvat kustannukset,

R.   ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan (joka vastaa nykyisen 2 artiklan 5 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksen 1 artiklan 4 kohdalla) mukaan unionin perustavoitteisiin kuuluu sen kansalaisten suojelu kansainvälisissä suhteissa ja että kyseisen sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa (joka vastaa nykyisen 2 artiklan 2 kohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksen 1 artiklan 4 kohdalla) määrätään, että unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jossa henkilöiden vapaa liikkuvuus taataan toteuttamalla samalla etenkin ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia koskevat aiheelliset toimenpiteet,

S.   ottaa huomioon, että vaikka unionin tullisäännöt ja -menettelyt määritellään ja hyväksytään yhteisön tasolla, niiden toteuttaminen käytännössä riippuu jäsenvaltioiden kansallisten hallintojen toimista,

T.   ottaa huomioon Maailman tullijärjestön (WCO) tärkeän tehtävän kaupan edistämisessä kansainvälisen tulliyhteistyön kautta,

Tuonti- ja vientisääntöjen ja -menettelyjen merkitys

1.   korostaa tuonti- ja vientisääntöjen ja -menettelyjen tehokkuuden merkitystä kauppapolitiikan toteuttamisessa;

2.   muistuttaa, että kauppapoliittisten toimenpiteiden tehokkuus riippuu pitkälti unionin kyvystä varmistaa niiden tehokas soveltaminen; että näin on etenkin kaupan suojatoimenpiteiden ja kaikenlaisten unionin eri kumppaneilleen myöntämien tullietuuksien osalta; että soveltumattomat tai vaikeasti sovellettavat tullitoimenpiteet ovat myös kaupan tasolla tehottomia ja ne voivat aiheuttaa vakavia kilpailun vääristymiä sekä lukemattomia välillisiä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövahinkoja;

3.   pahoittelee, ettei tiettyjen kauppapoliittisten aloitteiden toteutettavuutta tullin kannalta ole aina arvioitu tai huomioitu asianmukaisesti; muistuttaa esimerkiksi 10. kesäkuuta 2005 Kiinan kanssa tehdyn tekstiilituotteiden ja valmisvaatteiden tuontia koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanossa ilmenneistä ongelmista vuonna 2005;

4.   korostaa tarvetta tehostaa kauppa- ja tullipolitiikasta vastaavien komission yksiköiden välistä yhteistyötä, muun muassa ottamalla tullipolitiikasta vastaavat yksiköt järjestelmällisesti mukaan kauppasopimusten neuvotteluryhmiin;

5.   kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota pk-yritysten ongelmiin etenkin helpottamalla niiden ATK-järjestelmien mukauttamista tullihallintojen käyttämiin järjestelmiin mahdollisimman edullisesti sekä yksinkertaistamalla valtuutetun taloudellisen toimijan aseman myöntämisperusteita pk-yritysten osalta;

6.   iloitsee Euroopan yhteisön hyväksymisestä WCO:n täysjäseneksi 1. heinäkuuta 2007 lähtien, sillä se vahvistaa yhteisön kansainvälisen toimivallan tullipolitiikan alalla ja lujittaa yhteisön sisäistä koheesiota; pyytää komissiota tukemaan kyseistä organisaatiota;

Tariffiluokitus, arvo, alkuperä ja tullijärjestelmät

7.   muistuttaa tariffiluokitusta, tavaroiden tullausarvoa sekä tullietuuskohteluun oikeuttavaa ja oikeuttamatonta alkuperää koskevien sääntöjen olevan erityisen tärkeitä;

8.   kannustaa komissiota työskentelemään jatkuvasti niin yhteisön tasolla kuin WTO:n ja WCO:n tarjoamissa monenvälisissä yhteyksissä näiden sääntöjen parantamiseksi ja niiden avoimuuden, ennakoitavuuden, selkeyden ja tehokkuuden lisäämiseksi;

9.   pahoittelee, että etuuskohteluun oikeuttamattomien alkuperäsääntöjen yhtenäistäminen monenvälisellä tasolla, joka aloitettiin jo vuonna 1995 Uruguayn kierroksen puitteissa tehdyn alkuperäsääntöjä koskevan sopimuksen pohjalta, on edelleen umpikujassa; katsoo, että sääntöjen yhdenmukaistaminen mahdollistaisi etenkin kaupan suojatoimenpiteiden tehokkaamman ja oikeudenmukaisemman soveltamisen kaikkialla maailmassa sekä alkuperämerkintään liittyvien käytäntöjen tehokkaamman valvonnan; kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin neuvottelujen käynnistämiseksi uudelleen ja saattamiseksi päätökseen alkuperäsäännöistä tehdyn sopimuksen periaatteiden pohjalta;

10.  10 panee merkille komission ponnistelut tullietuuskohteluun oikeuttavien alkuperäsääntöjen nykyaikaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi;

11.   pahoittelee, ettei Euroopan parlamenttia ole otettu tiiviimmin mukaan käsiteltäessä yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamista koskevaa asetusluonnosta, jota jäsenvaltiot tarkastelevat parhaillaan tullikoodeksikomitean puitteissa eikä parlamentti harjoita sille komitologiamenettelyn puitteissa myönnettyä ennakkotarkastusoikeuttaan tekstin suhteen, vaikka kyse on tärkeästä ja poliittisesti arkaluonteisesta uudistuksesta; panee kuitenkin merkille, että komission on määrä esitellä asia parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle;

12.   panee merkille, että tietyt yhteisön teollisuudenalat kuten tekstiili- ja vaatetusala sekä elintarvikeala vastustavat tiukasti arvonlisäperusteen yhtenäistä soveltamista; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita huomioimaan oikeutetun kritiikin mahdollisuuksien mukaan;

13.   muistuttaa kuitenkin, että niin yleisen tullietuusjärjestelmän kuin talouskumppanuussopimusten osalta on tärkeää varmistaa, että näiden järjestelmien piiriin kuuluville maille eräillä herkillä aloilla myönnettyjä etuuksia ei voida kohtuuttoman joustavien alkuperäsääntöjen ansiosta liian helposti käyttää väärin erittäin kilpailukykyisten kolmansien maiden hyväksi;

14.   pahoittelee, että eurooppalaiset yritykset turvautuvat harvoin yhteisön järjestelmiin eli tullivarastointiin sekä ulkoiseen ja sisäiseen jalostusmenettelyyn niiden monimutkaisuuden vuoksi; kehottaa komissiota harkitsemaan taloudellisesti vaikuttavien tullimenettelyjen yksinkertaistamista, joustavampien menettelyjen käyttöönottoa sekä paperiasiakirjojen poistamista;

Kaupan helpottaminen

15.   pitää erittäin tärkeinä WTO:ssa elokuusta 2004 lähtien käytyjä neuvotteluja kaupan helpottamisesta; muistuttaa niistä merkittävistä hyödyistä, joita kunnianhimoisen sopimuksen odotetaan tuovan liiketoimikustannusten alenemisen, kehitysmaiden kilpailukyvyn ja kansainvälisen houkuttelevuuden parantamisen sekä kaupan edistämisen muodossa;

16.   on tietoinen siitä, että kaupan helpottamisesta käytävien neuvottelujen tuloksena kehitysmaat voivat joutua toteuttamaan kalliita ohjelmia, joiden rahoittaminen voi olla vaikeaa; pitää siksi välttämättömänä, että kehittyneet maat sitoutuvat yksiselitteisesti neuvottelujen lopullisten tulosten mukaisesti antamaan kehittyville maille teknistä ja taloudellista tukea, jotta ne voivat rahoittaa tulevan monenvälisen kehyksen yhdenmukaistamis-, mukauttamis- ja käyttöönottokustannukset;

17.   korostaa neuvottelujen erittäin yhteistoiminnallista luonnetta sekä sitä, etteivät nämä aihealueet sovellu käsiteltäviksi ristikkäin muiden Dohan kierroksen kysymysten kanssa; katsoo, että kaupan helpottamisesta voitaisiin päättää ja se voitaisiin toteuttaa erillään muista aiheista neuvottelukierroksen tasapainoa vaarantamatta, ja pyytää siksi, että yhtenäissitoumuksen periaatetta lakataan soveltamasta kaupan helpottamiseen;

18.   kannustaa myös sisällyttämään kunnianhimoisen kaupan helpottamista ja tulliyhteistyötä koskevan luvun kaikkiin komission neuvottelemiin uusiin vapaakauppasopimuksiin komission 4. lokakuuta 2006 antaman tiedonannon "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2006)0567) mukaisesti;

Tullin uudet tehtävät

19.   muistuttaa tarpeesta toteuttaa Euroopan unionin tasolla suunnitelma väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen torjumiseksi; korostaa tarvetta vahvistaa tämän alan yhteistyötä komissiossa tekijänoikeussäännöistä, kauppapolitiikasta ja tullipolitiikasta vastaavien yksikköjen välillä sekä jäsenvaltioiden tullihallintojen kanssa ja niiden kesken;

20.   on tyytyväinen jäsenvaltioiden ja komission aikaansaamaan kompromissiin valtuuksista uuden kansainvälisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA) neuvottelemiseksi, sillä kyseinen sopimus on ratkaisevan tärkeä unionin globaalissa kauppastrategiassa ja se luo korkeatasoiset kansainväliset puitteet teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon vahvistamiselle sekä valmistajien suojelulle teollista plagiointia vastaan ja kuluttajien suojaamiselle moniin väärennöksiin liittyviltä terveys- ja turvallisuusriskeiltä;

21.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että EU:ssa myytävät tuontitavarat vastaavat etenkin terveyttä ja turvallisuutta koskevia eurooppalaisia kuluttajansuojanormeja, jotta voitaisiin estää sellaisten tuotteiden ja materiaalien markkinoille saattaminen, jotka voivat olla kuluttajille vaarallisia;

Huolestuttavat turvallisuuden nimissä tapahtuvat ylilyönnit

22.   tunnustaa ihmisten ja omaisuuden turvallisuutta koskevien huolten olevan oikeutettuja, mutta korostaa tarvetta löytää tasapaino valvonnan ja helpottamisen välillä, jotta kansainvälistä kauppaa ei rajoitettaisi tarpeettomasti tai kohtuuttomasti; katsoo kuitenkin, että tulli on keskeisessä asemassa terveyttä, ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa koskevien yhteisön toimenpiteiden täysimääräisessä toteuttamisessa, eikä sen roolia tule kyseenalaistaa tullimenettelyjen helpottamiseen tähtäävissä toimenpiteissä;

23.   kannattaa Maailman tullijärjestön neuvoston vuonna 2005 hyväksymää SAFE-normikehystä (liiketoiminnan helpottaminen ja turvaaminen); yhtyy täysin Maailman tullijärjestön näkemykseen, jonka mukaan kaikkien lähetysten tutkiminen ei ole hyväksyttävää sen paremmin kuin hyödyllistäkään ja tehokkaiden tietojenkäsittelyjärjestelmien välityksellä tapahtuvan toimivan riskinhallinnan on oltava etusijalla;

24.   pahoittelee syvästi, että Yhdysvaltain kongressi hyväksyi heinäkuussa 2007 ns. HR1-lain ja että Yhdysvallat päättivät yksipuolisesti kaikkien maahan saapuvien konttien läpivalaisusta vuodesta 2012 alkaen; kyseenalaistaa tämän toimenpiteen tehokkuuden ja sen yhteensopivuuden WTO:n sääntöjen kanssa; pelkää sen johtavan käytännössä transatlanttisen kaupan jarruttamiseen;

25.   huomauttaa turvallisen kaupankäynnin olevan erityisen tärkeää entistä yhdentyneemmässä maailmantaloudessa; kehottaa painokkaasti transatlanttista lainsäätäjien vuoropuhelua (TLD) ja komissiota tukemaan työskentelyä sen puolesta, että Yhdysvaltojen lainsäädäntö, jossa määrätään kaikkien maahan saapuvien konttien läpivalaisusta, kehittyy ja omaksuu riskeihin perustuvan lähestymistavan; pyytää komissiota ottamaan tämän kysymyksen esille transatlanttisessa talousneuvostossa ja muissa päättävissä elimissä, jotta Yhdysvallat saataisiin harkitsemaan uudelleen päätöstään; kehottaa edistämään "valtuutettujen taloudellisten toimijoiden" sekä Maailman tulliliiton hyväksymien turvallisuusnormien (C-TPAT, SAFE-normikehys) vastavuoroista tunnustamista;

Edelleen puutteellinen yhdenmukaistaminen

26.   muistuttaa, että unionin tullijärjestelmän yhteensopivuus Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa vahvistettiin pääosin edellä mainittua asiaa WT/DS315 koskeneessa muutoksenhakumenettelyssä, ja iloitsee siitä;

27.   toteaa kuitenkin, että sekä unionin kauppakumppanit että eurooppalaiset talouden toimijat itse toivovat kansallisten hallintojen tehokkaampaa yhdenmukaistamista yhteisön tullilainsäädännön täytäntöönpanossa;

28.   panee merkille, että jäsenvaltioiden välillä on toisinaan todettu vallitsevan haitallisia eroja mitä tulee esimerkiksi arvonlisäveron kantamiseen maahantuonnin yhteydessä, eräiden yksinkertaistettujen menettelyjen myöntämisperusteisiin, tavaroiden fyysisten tarkastusten tiheyteen tai seuraamusten määräämiseen;

29.   katsoo, että kaikki mahdollinen on tehtävä taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi kaikkialla yhteisön tullialueella, sillä se on välttämätöntä sisämarkkinoiden yhtenäisyyden säilyttämiseksi, unionin taloudellisten intressien suojaamiseksi, sen ulkoisten toimivaltuuksien suojelemiseksi etenkin kauppapolitiikan alalla ja sen kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseksi;

30.   ilmaisee tukensa kaikille sellaisille aloitteille, jotka tähtäävät kansallisten hallintojen välisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen, yhteentoimivuuden edistämiseen, uusien viestintä- ja tiedonvaihtojärjestelmien käyttöönottoon, parhaiden käytäntöjen kehittämiseen sekä henkilöstön ja kokemusten vaihtoon, ja joilla pyritään varmistamaan hallintojen toiminta yhtenä kokonaisuutena yhteisön lainsäädännön soveltamisessa;

31.   korostaa, että tältä osin olennaisen tärkeitä ovat sellaiset välineet kuin yhtenäistetty tariffi (TARIC), sitovat tariffitiedot (STT), sitovat alkuperätiedot (SAT) ja yhteinen riskienhallintakehys; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan näiden välineiden kehittämistä edelleen ja varmistamaan niiden toimivuuden;

32.   korostaa tarvetta yhdenmukaistaa todistelusääntöjä tai määritellä yhteisiä vähimmäissääntöjä ja varmistaa tullioikeutta koskevien yhteisön asetusten (etenkin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003(4)) yhdenmukainen soveltaminen kaikissa 27 jäsenvaltiossa;

33.   pyytää komissiota sisällyttämään ehdotuksiinsa tullisäännösten rikkomisen hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 135 artiklan ja 280 artiklan mukaisesti, sellaisina kuin nämä artiklat ovat muutettuina Lissabonin sopimuksen 2 artiklan 45 kohdalla ja 276 kohdalla;

34.   pahoittelee komission ja jäsenvaltioiden vastahakoisuutta harkita tässä vaiheessa uusia rakenteita yhteisön tullilainsäädännön yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan vakavasti ajatusta Euroopan unionin tullipalvelujen yhdenmukaistamisesta ja sitä, että yhteisön hallinto olisi vastuussa tulliliitosta, jotta voitaisiin varmistaa tullisääntöjen ja -menettelyjen tehokkaampi soveltaminen kaikkialla Euroopan unionin tullialueella;

o
o   o

35.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Maailman tullijärjestölle, Maailman kauppajärjestölle sekä näihin kahteen järjestöön liittymässä oleville maille ja ehdokasmaille.

(1) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. (2) Hyväksytyt tekstit P6_TA(2008)0049. (3) EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21. (4) EUVL L 196, 2.8.2003, s. 7.