Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma): Kohti vähähiilistä tulevaisuutta" (KOM(2007)0723)(jäljempänä "SET-suunnitelmaa koskeva tiedonanto"),

–   ottaa huomioon SET-suunnitelmaan liittyvän täydellisen vaikutustenarvioinnin (SEC(2007)1508): teknologiakartoitus (Technology Map (SEK(2007)1510)) ja kapasiteettikartoitus (Capacities Map (SEC(2007)1511),

-   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kaksi kertaa 20 vuonna 2020: Ilmastonmuutostoimet – mahdollisuus Euroopalle" (KOM(2008)0030),

-   ottaa huomioon vaikutustenarvioinnin, joka koskee toimenpidepakettia, ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä (SEC(2008)0085),

-   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: varhaisvaiheen demonstroinnin tukeminen" (KOM(2008)0013),

–   ottaa huomioon komission työasiakirjan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon tukemisesta (SEC(2008)0057),

-   ottaa huomioon komission tiedonannon "Energiapolitiikka Euroopalle" (KOM(2007)0001),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Talouden uudistukset ja kilpailukyky: Euroopan kilpailukykyraportin 2006 tärkeimmät viestit" (KOM(2006)0697),

-   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (KOM(2008)0019),

-   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (KOM(2008)0016),

-   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY, direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (KOM(2008)0018),

-   ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY (1),

-   ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta 19. joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/976/Euratom(2),

-   ottaa huomioon kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta 24. lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY(3),

-   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta (KOM(2007)0571),

-   ottaa huomioon Euroopan etenemissuunnitelmasta uusiutuvia energiamuotoja varten 25. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman(4),

-   ottaa huomioon energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta ja mahdollisuuksien toteuttamisesta 31. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman(5),

-   ottaa huomioon energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävästä maailmanlaajuisesta rahastosta 13. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman(6),

-   ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 vahvistamansa kannan(7),

-   ottaa huomioon Brysselissä 8. ja 9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

-   ottaa huomioon liikenne-, viestintä- ja energiaministerien neuvoston 28. helmikuuta 2008 antamat päätelmät Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta,

-   ottaa huomioon Brysselissä 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

-   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

-   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A6-0255/2008),

A.   ottaa huomioon, että parlamentin, neuvoston ja komission peräkkäisissä tiedotteissa on korostettu, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita ovat ilmastomuutoksen torjunta, energian toimitusvarmuuden parantaminen ja EU:n talouden kilpailukyvyn parantaminen,

B.   ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka kasvaa edelleen ja sopimuspuolten konferenssin 14. kokous (COP14) Poznanissa ja 15. kokous (COP15) Kööpenhaminassa ovat erittäin tärkeitä, jotta saataisiin aikaan ilmastomuutosta koskeva kansainvälinen sopimus, joka korvaisi Kioton pöytäkirjaan perustuvan järjestelmän,

C.   ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen taloudellisia näkökohtia käsittelevässä Sternin raportissa myönnetään, että ilmastonmuutoksen lieventämisen laiminlyönnin kustannukset ylittävät selvästi sen lieventämistoimien kustannukset,

D.   ottaa huomioon, että EU:n riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista voi nousta vuoteen 2030 mennessä 65 prosenttiin koko energiankulutuksesta,

E.   ottaa huomioon, että komissio on arvioinut, että EU:n kasvihuonekaasujen vähentämistä ja uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen maksaa EU:lle vuosittain 70 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä,

F.   katsoo, että energiatehokkuuden parantaminen kuuluu kustannustehokkaimpiin keinoihin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä,

G.   ottaa huomioon, että tutkimus ja teknologian kehitys ovat ratkaisevia pyrittäessä saavuttamaan EU:n energiapolitiikan tavoitteet,

H.   katsoo, että parantamalla tulevaisuuden energiateknologiaa koskevan eurooppalaisen tutkimuksen synergiaa lisätään väistämättä kestävää talouskasvua ja Euroopan talouden suhteellista etua, kohennetaan työllisyystilannetta ja edistetään sekä Lissabonin strategian tavoitteiden toteutumista että ilmastonmuutoksen torjuntaa,

I.   ottaa huomioon, että seitsemännessä puiteohjelmassa (FP7) osoitetaan ainoastaan 2,3 miljardia euroa energiatutkimukseen seitsenvuotisella kaudella,

J.   ottaa huomioon, että yksityisen sektorin investoinnit energiateknologioiden tutkimukseen ovat hyvin rajallisia verrattuna yhteisön ulkopuolisten kilpailijoiden ja jopa EU:n muiden teollisuusalojen toteuttamiin ponnisteluihin,

K.   ottaa huomioon, että energia-alan tutkimukseen EU:ssa käytetyt julkiset ja yksityiset varat ovat vähentyneet huomattavasti 1980-luvulta lähtien ja että EU:n tulokset ovat huonoja, kun verrataan teknologian tutkimukseen käytettyihin varoihin perustuvia innovaatioindikaattoreita kansainvälisesti,

L.   ottaa huomioon, että julkisen sektorin toiminta on välttämätöntä ja perusteltua uusien, vähemmän saastuttavien energiateknologioiden tukemiseksi, koska niiden kustannukset ovat alussa suurempia kuin niiden teknologioiden, jotka ne korvaavat, mistä syystä niistä ei välttämättä koidu markkinoilletulovaiheessa lyhyen aikavälin liikevoittoa ja kuluttajahinnat eivät ole tavallista edullisempia,

Strategisen energiateknologiasuunnitelman tarve

1.   suhtautuu myönteisesti Euroopan strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan (SET-suunnitelma); katsoo, että Euroopan energiateknologiapolitiikka, joka saa riittävästi rahoitusta, on välttämätön Euroopan unionin energia- ja ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä;

2.   korostaa, että Euroopan unionin on saavutettava kasvihuonekaasujen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ja samalla säilytettävä kilpailukykyinen ja kestävä talous; uskoo, että innovatiivisten ja edullisten vähähiilisten energiateknologioiden, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kehittäminen ja hyväksikäyttö on olennaista, jos halutaan vähentää päästöleikkauksista aiheutuvia kustannuksia, luoda uusia markkinoita EU:n teollisuudelle ja taata maailmanlaajuinen sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan;

3.   katsoo, että kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi on ehdottoman tärkeää vähentää vihreän energian kustannuksia ja edistää innovaatioita energia-alalla; katsoo, että tämän takia on parannettava prosessia, jossa teknologioita siirretään tutkimuskeskuksista yrityksille, lyhennettävä markkinoilletuloaikaa, lopetettava nykyinen teknologiaa ja sääntelyä koskeva pysähtyneisyys ja edistettävä verkkojen yhteentoimivuutta;

4.   katsoo, että uusia teknologioita, erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevia teknologioita, tarvitaan myös energialähteiden monipuolistamisen helpottamiseksi, energian kysynnän vähentämiseksi ja kotimaisten resurssien vähemmän saastuttavien ja turvallisempien käyttömenetelmien kehittämiseksi energian toimitusvarmuuden parantamiseksi; pyytää komissiota laatimaan arvion Euroopan unionin energiavaroista;

5.   katsoo, että SET-suunnitelmalla pitäisi tukea erilaisia toimia, joilla vauhditetaan julkista keskustelua erilaisten uusien energiateknologioiden hyödyistä, kuten kuluttajien valistusta ja tiedotuskampanjoita;

6.   katsoo, että halvemmat ja tehokkaammat vähähiiliset teknologiat voivat edistää sitä, että saadaan aikaan ilmastonmuutosta koskeva uusi kansainvälinen sopimus, jolla korvataan Kioton pöytäkirjaan perustuva järjestelmä;

Yhteensovittaminen ja strateginen suunnittelu

7.   korostaa tarvetta tehostaa strategisten energiateknologioiden yhteensovittamista eri tasoilla ja eri osapuolten välillä; korostaa myös tarvetta välttää liiallista byrokratiaa, varmistaa yksinkertaisuus ja selkeys ja kaikkien mahdollisten kumppaneiden laaja osallistuminen yhteensovittamisen parantamisessa, esimerkiksi ehdotetun Euroopan yhteisön ohjausryhmän ja ehdotetun Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymän avulla, joiden pitäisi olla avoimia kaikille Euroopan tutkimuskeskuksille koosta ja kapasiteetista riippumatta;

8.   kannattaa energiateknologiaa käsittelevän korkean tason johtoryhmän sekä avoimen ja helposti käytettävissä olevan tiedotusjärjestelmän perustamista etenkin pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön ja pyytää komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille mainitun ryhmän perustamisesta ja työstä sekä tiedotusstrategiasta;

9.   panee merkille, että puitesopimuksissa kehitettyjä välineitä (ERA-NET, NoE, ETP) voitaisiin käyttää Euroopan energiateknologian tietojärjestelmän tukemiseen tulevaisuudessa;

10.   korostaa, että koordinoitu yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa on olennaisen tärkeää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, etujen maksimoimiseksi ja kulujen vähentämiseksi; katsoo, että rakennerahastojen kaltaiset kansallisen tason yhteisön välineet voivat edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovalmiuksia kyseisillä aloilla;

11.   korostaa, että on erittäin tärkeää parantaa yhteensovittamista kolmansien maiden kanssa ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta pantaisiin täytäntöön yhdenmukainen ja eroavaisuuksiin perustuva strategia suhteessa teollisuusmaihin, kehitysmaihin ja kasvavan talouden maihin;

12.   korostaa, että Euroopan unionin tutkimuspohjan valmiuksia on laajennettava ja että lisäkoulutus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tarjota määrällisesti ja laadullisesti riittävät henkilöstövoimavarat, joita tarvitaan uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi; katsoo, että yhdennetty lähestymistapa kaikissa seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmissa olisi tässä yhteydessä hyödyllinen;

13.   painottaa uusien aloitteiden päällekkäisyyksiin ja lisääntymiseen liittyviä mahdollisia riskejä; pyytää komissiota harkitsemaan, miten uudet eurooppalaiset teollisuusaloitteet (EII) sopivat olemassa oleviin ohjelmiin, mukaan lukien seitsemäs puiteohjelma ja erityisesti eurooppalaiset teknologiayhteisöt, yhteisiin teknologia-aloitteisiin, joista päätettiin seitsemännessä puiteohjelmassa, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) ja etenkin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin sekä sen ilmastonmuutos- ja energia-alan osaamis- ja innovaatioyhteisöihin; kehottaa komissiota selostamaan, kuinka eurooppalaiset teollisuusaloitteet tukevat yhteentoimivuutta kansallisen ja yhteisön tason välillä;

14.   toteaa jälleen, että SET-suunnitelman avulla on kehitettävä energiatutkimusta ja innovaatiovalmiuksia Euroopan laajuisesti; katsoo komission tavoin, että yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit ovat osa ratkaisua; pyytää siksi Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumia määrittämään eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien tarpeen uusiutuvaa energiaa koskevien teknologioiden kaltaisten innovatiivisten energiateknologioiden alalla;

15.   uskoo, että Euroopan laajuisilla energiaverkoilla ja yksinkertaistetuilla lupamenettelyillä tällä alalla on keskeinen rooli Euroopan unionin strategisessa energiapolitiikassa;

Tutkimuksen ja teknologian siirto

16.   korostaa, että tarvittavaa koordinointia on laajennettava tieteen ja teknologian eri aloille, joilla on monialaisuutensa takia osansa energiateknologian tutkimuksessa ja kehityksessä; korostaa tässä yhteydessä, että tutkimusta on edistettävä biologian, tietotekniikan, materiaalitieteen ja makroteknologioiden kaltaisissa perustieteissä;

17.   pyytää komissiota ottamaan huomioon energiateknologioiden potentiaalin työllistäjinä unioniin äskettäin liittyneissä jäsenvaltioissa ja ottamaan käyttöön EU:n eri alojen politiikkaan perustuvia tukijärjestelyjä;

18.   korostaa, että teknologian siirtoa tutkimuskeskuksista yrityksille on parannettava; vaatii, että uudella Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla pitäisi olla osansa kyseisellä alalla;

19.   vaatii, että yksityisen sektorin pitäisi investoida enemmän tutkimukseen ja ottaa enemmän riskejä, sillä ne ovat edellytyksiä sille, että Euroopan unioni voi johtaa tämän alan kilpailua;

Eurooppalaiset teollisuusaloitteet

20.   uskoo vahvasti, että vähähiilisten teknologioiden osalta uusille hajautetuille uusiutuvaa energiaa koskeville teknologioille on annettava lisää tukea demonstrointi- ja kaupallistamisvaiheessa; näin ollen suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin EII-aloitteisiin; korostaa kuitenkin tarvetta lisätä tukea tutkimukselle ja kehitykselle teknologioissa, joita tarvitaan pidemmällä aikavälillä, erityisesti aurinkoenergian kaltaisille strategisesti tärkeille teknologioille, joiden avulla Euroopan unionista voi pitkällä aikavälillä tulla omavarainen energian suhteen;

21.   katsoo, että EII-aloitteissa pitäisi keskittyä aloille, joilla on suurimmat mahdollisuudet auttaa saavuttamaan Euroopan unionin ilmastonmuutosta, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet kestävästi ja vähentämään kustannuksia ja toistoa pitkällä aikavälillä;

22.   pyytää, että eri aloitteiden välisiä painopisteitä asetettaessa kunkin teknologian elinkaari ja ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon tuotantoprosessien kaikissa vaiheissa; pyytää, että harkittaisiin mahdollisuutta näiden teknologioiden siirtämiseen kehittyviin talouksiin teknologisen kuilun supistamiseksi;

23.   pyytää lisäämään teknologian siirtoa kehittyneiden maiden kanssa ja aloittamaan niiden kanssa tieteellisen yhteistyön uuden energiateknologian kehittämiseksi;

24.   tukee komission ehdotusta, jonka mukaan EII-aloitteita pitäisi kehittää eri tavoilla, jotta ne soveltuvat eri teknologioiden tarpeisiin; uskoo, että tällainen mukautuskyky mahdollistaisi strategisten yhteenliittymien perustamisen jäsenvaltioiden, paikallisten ja alueellisten hallitusten, tutkimuskeskusten ja yksityissektorin välille erityisten teknologioiden kehittämiseksi; pyytää näitä elimiä tekemään yhteistyötä ja laatimaan kiireellisesti EII-aloitteita koskevia yksityiskohtaisia ehdotuksia;

25.   tukee voimakkaasti ehdotettuja tuulivoimaa, aurinkoenergiaa, bio-energiaa, hiilidioksidin talteenottoa, kuljetusta ja varastointia, sähköverkkoja ja ydinfissiota koskevia EII-aloitteita;

26.   kehottaa erityisesti tehostamaan biopolttoaineiden tutkimusta sen varmistamiseksi, että kyseisten polttoaineiden tuotannon kokonaisvaltaiset ympäristövaikutukset ovat yksiselitteisesti suotuisia;

27.   panee merkille laajamittaista biomassan muuntamista kaasuksi koskevan kehityksen tärkeyden, jotta voidaan tuottaa synteettisiä vetypolttoaineita ja nestemäisiä polttoaineita kestäviä liikenneteknologioita varten;

28.   korostaa, että ydinfissiota koskevan EII-aloitteen pitäisi mahdollistaa jatkuvuus ja että siihen pitäisi sisältyä kolmannen ja neljännen sukupolven teknologioiden tutkimus- ja kehitystyö;

29.   pahoittelee sitä, että SET-suunnitelmassa asetetaan etusijalle tarjontaan liittyvät toimenpiteet ja laiminlyödään energian kysyntää vähentäviä toimenpiteitä, kuten energiansäästöä ja energiatehokkuutta;

30.   vaatii, että SET-suunnitelmassa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota energiatehokkuuteen, sillä tällä alalla on eniten mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin keskipitkällä aikavälillä, etenkin rakennusalalla, joka vastaa 40 prosentista EU:n energian kokonaiskulutuksesta; kehottaa näin ollen komissiota lisäämään energiatehokkuusteknologiat, yhteis- ja monituotanto mukaan lukien, EII-aloitteisiin kuuluviin aloihin; kannattaa energiatehokkuuden ottamista yhdeksi EII-aloitteisiin kuuluvista painopistealoista;

31.   pyytää komissiota selvittämään mahdollisuuksia laajentaa sellaisia muille aloille esitettyjä EII-aloitteita, joilla voitaisiin saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vety, rakennusala ja asuminen, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, energian varastointi- ja jakeluinfrastruktuurin parantaminen ja verkkojen yhteenliittäminen;

32.   katsoo, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian (CCS-teknologia) kehittäminen voisi vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, mikäli sen tehokkuus ja turvallisuus varmistetaan; kehottaa komissiota helpottamaan ehdotettujen jopa kahdentoista täysimittaisen CCS-demonstraatiohankkeen toteuttamista EII-aloitteiden puitteissa; toteaa, että puhtaille hiiliteknologioille (hiilidioksidin muuntaminen kaasuksi) annettu tuki tekee CCS:n käyttöönoton helpommaksi ja halvemmaksi ja että se olisi mahdollisesti tehtävä pakolliseksi tulevaisuudessa;

Rahoitus

33.   odottaa komission ehdottamaa uusien vähähiilisten teknologioiden ja CCS-teknologioiden rahoitusta koskevaa tiedonantoa; pitää valitettavana, ettei tätä tiedonantoa julkaistu SET-suunnitelman kanssa;

34.   korostaa, ettei SET-suunnitelmaa pitäisi rahoittaa jakamalla sellaisia varoja uudelleen, jotka on osoitettu energialle seitsemännestä puiteohjelmasta tai kilpailukyvyn tai innovoinnin puiteohjelmasta;

35.   katsoo, että kun otetaan huomioon, että ilmastonmuutosta ja energiakysymyksiä pidetään ensisijaisen tärkeinä, EU:n on myönnettävä merkittäviä lisävaroja energiatehokkuudelle ja uusiutuvalle energialla ja ne pitäisi ottaa käyttöön EU:n vuodelle 2020 asettamien tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi;

36.   rohkaisee komissiota varmistamaan kiireellisesti riittävän rahoituksen ja tuen uuden vähähiilisen ja hiilidioksidipäästöttömän teknologian tutkimukselle, kehittämiselle, demonstroinnille ja kaupallistamiselle, jotta vuodesta 2009 eteenpäin Euroopan unionin talousarviosta vähintään 2 miljardia käytetään vuosittain tällaisten teknologioiden tukemiseen seitsemännen puiteohjelman ja innovoinnin puiteohjelman ulkopuolelta; pyytää myös komissiota esittämään lisävaroja koskevia ehdotuksia rahoituskehyksen 2007–2013 puolivälin tarkastelussa;

37.   katsoo, että sekä rahoitusvaroja että henkilöstövoimavaroja olisi käytettävä paremmin ja enemmän tulevaisuuden puhtaiden teknologioiden kehityksen ja käyttöönoton vauhdittamiseksi;

38.   painottaa tarvetta lisätä EU:n tutkimuskapasiteettia; pyytää siksi lisäämään henkilöstl- ja koulutusmäärärahoja energiateknologia-alalla; kehottaa myös parantamaan koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen tarkoitettujen yhteisön rahoitusvälineiden, etenkin seitsemännen puiteohjelman, ja jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden keskinäistä koordinointia;

39.   tukee komission tiedonannon "Euroopan alueiden kilpailukyvyn parantaminen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan avulla – Kasvun sekä työpaikkojen määrän ja laadun edistäminen" (KOM(2007)0474) sisältämiä ehdotuksia, koska EU:n rahastojen on täydennettävä paremmin toisiaan; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission käytännön ohjeita alueellisista ja kansallisista lähteistä, EU:sta ja Euroopan investointipankista peräisin olevien tutkimuksen ja kehityksen ja innovaation alan EU:n varojen koordinoinnista; on samaa mieltä komission kanssa, että sidosryhmille on tiedotettava paremmin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(8) 54 artiklan 5 kohdasta, joka koskee rahoitusta kahdesta eri yhteisön lähteestä samoja tukikelpoisia kustannuksia varten;

40.   kehottaa komissiota selittämään rahoitussuunnitelmaansa esitellessään, miten yhteiset EU:n toimet tuovat lisäarvoa eri teknologia-aloilla, ja esittämään tulokset, joita on saatu erilaisten teknologisten kehityssuuntien kestävyydestä;

41.   toteaa, että on tarpeen ottaa käyttöön voimavaroja yhteistyössä teollisuuden kanssa, jotta yksityissektorin uusiin vähähiilisiin teknologioihin tekemistä investoinneista saadaan täysi hyöty; korostaa tarvetta selkeään pitkän aikavälin visioon ja rahoituskehykseen, joita Euroopan investointipankin kaltaiset rahoituslaitokset tukevat, jotta yksityissektorin kumppaneille annetaan riittävästi investointivarmuutta; korostaa tarvetta saada pk-yritykset mukaan erityisesti hajautetun energiahuollon teknologioihin;

42.   panee merkille, että EU:n päästökauppajärjestelmän ehdotetussa tarkistuksessa huutokauppatulot voisivat olla merkittävä rahoituslähde Euroopan unionin energian toimitusvarmuuden vahvistamiseksi ja ilmastoa, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

o
o   o

43.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1. (2) EUVL L 400, 30.12.2006, s. 404. (3) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15. (4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0406. (5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0033. (6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0096. (7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0081. (8) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1989/2006 (EUVL L 411, 30.12.2006, s. 6).