(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0269),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0166/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0459/2007),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen║,

noudattavat perustamissopimuksen║251 artiklassa määrättyä menettelyä(1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Viisuminhakijoiden tunnistaminen ja heidän henkilöllisyytensä tarkistaminen luotettavasti edellyttää biometristen tietojen käsittelyä║neuvoston päätöksellä 2004/512/EY(2) perustetussa viisumitietojärjestelmässä (VIS) ja oikeudellisten puitteiden asettamista näiden biometristen tunnisteiden keruulle. Viisumitietojärjestelmän täytäntöönpano edellyttää myös uusien menetelmien käyttöönottoa viisumihakemusten vastaanotossa.

(2)  Biometristen tunnisteiden sisällyttäminen viisumitietojärjestelmään on tärkeä vaihe niiden uusien menetelmien käytössä, joilla viisuminhaltija ja passi yhdistetään luotettavammin toisiinsa väärän henkilöllisyyden käytön estämiseksi. Näin ollen viisuminhakijan henkilökohtaisen läsnäolon, vähintään ensimmäisen hakemuksen osalta, olisi oltava yksi perusvaatimuksista viisumin myöntämiselle menettelyssä, jossa biometriset tunnisteet rekisteröidään viisumitietojärjestelmään.

(3)  ▌Viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2008(3) säädetään hakijan sormenjälkien ja valokuvien tallettamisesta viisumitietojärjestelmään. Tässä asetuksessa puolestaan määritetään biometristen tunnisteiden keruuta koskevat vaatimukset, ja siinä viitataan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vahvistamiin asiaa koskeviin määräyksiin. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi ei edellytetä muita teknisiä eritelmiä.

(4)   Hakijoiden vastaanottojärjestelyissä olisi kunnioitettava asianmukaisella tavalla ihmisarvoa ja ihmisen loukkaamattomuutta. Viisumihakemusten käsittely olisi toteutettava ammatillisesti asianmukaisella tavalla ja kunnioittavasti ja sen olisi oltava oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

(5)  Nykyisten edustamista koskevien sääntelyjen lisäksi on pohdittava uusia organisatorisia mahdollisuuksia, joilla helpotetaan viisuminhakijoiden rekisteröimistä ja vähennetään jäsenvaltioille aiheutuvia kustannuksia║. Yhteiseen konsuliohjeistoon olisi lisättävä ensinnäkin erityinen edustamisen muoto, joka on rajoitettu viisumihakemusten vastaanottamiseen ja biometristen tunnisteiden rekisteröimiseen.

(6)  Käyttöön olisi otettava muita vaihtoehtoja, kuten yhteisten tilojen järjestäminen, yhteiset viisumikeskukset ja ulkoistaminen. Näiden vaihtoehtojen osalta olisi asetettava asianmukaiset oikeudelliset puitteet, jolloin huomioon olisi otettava erityisesti tietosuojaa koskevat seikat. Viisumien myöntämismenettelyn luotettavuuden varmistamiseksi kaikki viisumien myöntämiseen liittyvä toiminta, biometristen tietojen kerääminen mukaan luettuna, olisi toteutettava diplomaattisen suojan tai konsulisuojan piiriin kansainvälisen oikeuden nojalla kuuluvissa jäsenvaltion tiloissa tai vastaanottavan valtion loukkaamattomiksi tunnustamissa komission tiloissa. Vahvistettujen oikeudellisten puitteiden nojalla jäsenvaltiot voisivat tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti vapaasti määrittää sen, minkälaista organisatorista rakennetta ne käyttävät kussakin kolmannessa maassa. Komission olisi julkaistava kyseisiä rakenteita koskevat yksityiskohdat Schengen-alueen viisumijärjestelmää koskevalla yhteisellä internetsivustolla.

(7)  Järjestäessään yhteistyötä jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hakija ohjataan hänen hakemuksensa käsittelystä vastaavan jäsenvaltion puoleen.

(8)  Koska viisumien myöntäminen on luonteeltaan lähtökohtaisesti julkisen vallan käyttöä, kaikki jäsenvaltioiden keskusviranomaisten päätökset ulkoistaa osa viisumihakemusmenettelystä ulkoiselle palveluntarjoajalle olisi tehtävä ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tilanteissa, joissa muuta mahdollisuutta ei ole. Määräykset olisi vahvistettava noudattaen tarkasti viisumien myöntämistä koskevia yleisiä periaatteita ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(4) mukaisia tietosuojavaatimuksia.

(9)  Jäsenvaltion ulkoisen palveluntarjoajan kanssa tekemissä sopimuksissa olisi oltava määräyksiä palveluntarjoajan tarkoista velvoitteista sekä välittömästä ja rajoittamattomasta pääsystä sen tiloihin; sopimuksiin olisi sisällytettävä tiedot myös hakijoista, luottamuksellisuudesta, tietosuojasäännösten noudattamisesta ja sopimussuoritusten keskeyttämistä tai sopimuksen päättymistä koskevista edellytyksistä ja menettelyistä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että ulkoisten palveluntarjoajien kanssa tehdyt sopimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia.

(10)   Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä järjestämään viisumihakemusten vastaanotto, biometristen tunnisteiden tallentaminen ja hakijan haastatteleminen siten, että saadakseen viisumin hänen on tultava henkilökohtaisesti paikalle vain kerran (keskitetyn palvelupisteen periaate).

(11)  Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut lausunnon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(5) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja 29 artiklalla perustettu työryhmä on antanut lausunnon direktiivin 95/46/EY 30 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(12)   Direktiiviä 95/46/EY sovelletaan käsiteltäessä henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti. Tiettyjä näkökohtia on kuitenkin selvennettävä, erityisesti tietojenkäsittelyä koskevaa vastuuta, tietojen kohteena olevan henkilön oikeuksien suojelua sekä tietosuojan valvontaa.

(13)  Jäsenvaltioiden olisi sallittava tietyille hakijaryhmille tai kaikille hakijoille välitön pääsy diplomaatti- tai konsuliedustustoihinsa humanitaarisista tai muista syistä.

(14)  Mahdollisten seuraavien hakemusten käsittelyn helpottamiseksi biometriset tiedot olisi voitava jäljentää ensimmäisestä hakemuksesta 59 kuukauden kuluessa viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 23 artiklassa tarkoitetun säilytysajan alkamisesta. Tämän ajanjakson jälkeen biometriset tunnisteet olisi kerättävä uudelleen.

(15)  Biometristen tunnisteiden keruuta koskevan vaatimuksen vuoksi kaupallisia organisaatioita, kuten matkatoimistoja, ei saisi enää käyttää ensimmäisen hakemuksen vaan ainoastaan tätä seuraavien hakemusten käsittelyn hoitamiseen.

(16)  Yhteinen konsuliohjeisto diplomaatti- ja konsuliedustustoille olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(17)  Komission olisi annettava kertomus asetuksen täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua viisumitietojärjestelmän käyttöönotosta ja sen jälkeen joka neljäs vuosi; kertomuksen olisi katettava biometristen tunnisteiden rekisteröimisen täytäntöönpano, valittujen ICAO:n standardien asianmukaisuus, tietosuojasäännösten noudattaminen, ulkoisista palveluntarjoajista saadut kokemukset erityisesti biometristen tietojen keruun suhteen, ensimmäistä hakemusta koskeva periaate ja viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen. Kertomukseen olisi myös sisällytettävä viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 17 artiklan 12, 13 ja 14 kohdan sekä 50 artiklan 4 kohdan mukaisesti tapaukset, joissa sormenjälkien antaminen ei ole ollut tosiasiallisesti mahdollista tai niitä ei ole oikeudellisista syistä vaadittu, verrattuina tapauksiin, joissa sormenjäljet otetaan. Kertomukseen olisi sisällytettävä tiedot tapauksista, joissa henkilölle, joka ei tosiasiallisesti ole voinut antaa sormenjälkiä, on kieltäydytty myöntämästä viisumia. Tarvittaessa kertomukseen olisi liitettävä asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi. Komission olisi toimitettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(18)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on viisumihakemusten vastaanottamisen järjestäminen ja viisumihakemusten käsitteleminen viisumitietojärjestelmään lisättävien biometristen tunnisteiden osalta, vaan se voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

▌

(19)   Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja lapsen oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa tunnustettuja periaatteita.

(20)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska kuitenkin tämän asetuksen tarkoituksena on kehittää Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(21)  Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY(6) 1 artiklan B kohdassa tarkoitetulla alalla.

(22)  Tämä asetus kehittää sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY(7) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei tämän vuoksi osallistu päätöksen tekemiseen, päätös ei sido sitä, eikä päätöstä sovelleta siihen.

(23)  Tämä asetus kehittää sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY(8) mukaisesti. Siksi Irlanti ei osallistu päätöksen antamiseen, päätös ei sido sitä, eikä päätöstä sovelleta siihen.

(24)  Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tarkoitetulla tavalla. Kyseiset määräykset kuuluvat tämän sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta 25 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/860/EY(9) 4 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(25)  Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan yhteinen konsuliohjeisto diplomaatti- ja konsuliedustustoille seuraavasti:

1)  Muutetaan II jakson 1.2 alakohta seuraavasti:

a)   lisätään b alakohtaan║kappale seuraavasti:"

Jäsenvaltio voi myös edustaa yhtä tai useaa muuta jäsenvaltiota ainoastaan hakemusten vastaanottamisessa ja biometristen tunnisteiden rekisteröimisessä. Asiaa koskevia 1.2 alakohdan c ja e alakohdan määräyksiä sovelletaan. Vastaanotettuaan hakemuksen toista jäsenvaltiota edustava jäsenvaltio luo viisumitietojärjestelmään hakemustiedoston, johon se lisää viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitetut tiedot*. Sen jälkeen se ilmoittaa viestintäinfrastruktuurin välityksellä edustamansa maan konsulaatille hakemuksesta ja viisumitietojärjestelmään lisätyistä tiedoista siten kuin viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 16 artiklassa säädetään. Hakemusten ja tietojen vastaanottaminen ja siirtäminen edustetulle konsuliedustustolle on suoritettava tietosuojaa ja -turvallisuutta koskevia sääntöjä noudattaen.

__________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

b)   korvataan d alakohta seuraavasti:"

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettu edustaminen yhtenäisten viisumien myöntämisessä otetaan huomioon liitteessä 18 olevassa taulukossa edustamisesta yhtenäisten viisumien myöntämisessä.

2)  Lisätään III jaksoon -1 kohta seuraavasti:"

Viisumihakemuksia käsittelevän henkilöstön käyttäytyminen

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että viisumihakemuksia käsittelevä henkilöstö ottaa hakijat kohteliaasti vastaan.

Henkilöstön on tehtäviään suorittaessaan kunnioitettava täysimääräisesti hakijan ihmisarvoa ja loukkaamattomuutta. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen nähden.

Henkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

3)  Korvataan III jakson 1 kohta seuraavasti:"

1.  1 Viisumihakemuslomakkeet – lomakkeiden lukumäärä

Hakijan on myös täytettävä yhtenäisen viisumin hakemuslomake. Yhtenäistä viisumia on haettava liitteessä 16 olevan mallin mukaisella yhdenmukaisella lomakkeella.

Viisumihakemuslomake on täytettävä vähintään yhtenä kappaleena, jota voidaan käyttää muun muassa keskusviranomaisia kuultaessa. Sopimuspuolet voivat pyytää hakemuksen useampana kappaleena, jos kansalliset määräykset sitä edellyttävät.

1.2.  Biometriset tunnisteet

a)  Jäsenvaltioiden on kerättävä hakijalta kasvokuvasta ja kymmenestä sormenjäljestä koostuvat biometriset tunnisteet siten, että menettelyssä noudatetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja lapsen oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa vahvistettuja oikeuksia.

Mahdollisten seuraavien, 59 kuukauden kuluessa viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 23 artiklassa tarkoitetun säilytysajan alkamisesta jätettävien hakemusten osalta biometriset tunnisteet on jäljennettävä ensimmäisestä hakemuksesta. Tämän ajanjakson jälkeen seuraavat hakemukset katsotaan "ensimmäisiksi hakemuksiksi

Valokuvaa ja sormenjälkiä koskevien teknisten vaatimusten osalta on noudatettava kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan N:o 9303 osassa 1 (passit), 6. painos, vahvistettuja kansainvälisiä vaatimuksia*.

Diplomaatti- tai konsuliedustuston pätevän ja asianmukaisesti valtuutetun henkilökunnan tai sen valvonnassa ja vastuulla 1.B kohdassa tarkoitetun ulkoisen palveluntarjoajan on otettava biometriset tunnisteet.

Ainoastaan viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianmukaisesti valtuutettu konsulaatin henkilökunta voi tallentaa tiedot viisumitietojärjestelmään (VIS) viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 13 artiklan mukaisia hakuperusteita käytetään täysimääräisesti, jotta vältytään virheellisiltä hylkäämisiltä ja tunnistamisilta.

Biometristen tunnisteiden keräämistä ja niiden toimittamista palveluntarjoajalta asian käsittelystä vastaavaan konsuliedustustoon on valvottava viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 41 ja 43 artiklan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY** 28 artiklan mukaisesti.

b)  Poikkeukset

Sormenjälkien ottamisen fyysinen mahdottomuus ei saa vaikuttaa päätökseen viisumien myöntämisestä tai epäämisestä.

Jäsenvaltio voi myöntää poikkeuksia biometristen tunnisteiden keräämistä koskevasta vaatimuksesta diplomaatti-, virka- tai muun virallisen passin haltijoiden ja erityispassin haltijoiden osalta.

Kyseisissä tapauksissa viisumitietojärjestelmään on tehtävä merkintä "ei sovelleta".

Alle 12-vuotiaiden henkilöiden osalta käytetään skannattuja valokuvia, jolloin asianomaisilta ei edellytetä henkilökohtaista läsnäoloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III jakson 4 kohdan säännösten soveltamista.

Lasten sormenjälkien antamiseen liittyvää vaatimusta koskevaa poikkeusta ja erityisesti sormenjälkien ottamista koskevaa ikärajoitusta on arvioitava uudelleen kolmen vuoden kuluttua viisumitietojärjestelmän toiminnan aloittamisesta. Tätä varten komissio esittää kertomuksen, jossa käsitellään erityisesti viisumitietojärjestelmästä saatuja kokemuksia, jotka koskevat 12-vuotiailta ja sitä vanhemmilta lapsilta otettuja sormenjälkiä ja niiden käyttöä, sekä esitetään yksityiskohtainen tekninen arvio siitä, miten luotettavia ovat alle 12-vuotiailta lapsilta otetut sormenjäljet ja niiden käyttäminen tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin viisumitietojärjestelmän kaltaisessa laajamittaisessa tietokannassa. Kertomukseen sisältyy kattava vaikutusten arviointi ala- ja yläikärajoista, joiden puitteissa sormenjälkiä vaaditaan, sosiaaliset, ergonomiset ja taloudelliset näkökohdat mukaan luettuina.

Kertomuksessa esitetään vastaava arvio myös iäkkäiden henkilöiden sormenjälkien ottamisesta. Jos kertomuksesta käy ilmi, että sormenjälkien ottamisessa tietyn ikärajan ylittäviltä henkilöiltä esiintyy merkittäviä ongelmia, komissio tekee ehdotuksen yläikärajan asettamisesta.

Tarvittaessa kertomukseen liitetään asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

__________

* Kyseiset tekniset vaatimukset vastaavat niille passeille asetettuja vaatimuksia, jotka jäsenvaltiot antavat kansalaisilleen neuvoston asetuksen (EY) N:o 2252/2004 (EUVL L 385, 29.12.2004, s. 1) mukaan."

** EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

3)  Korvataan VII jakson 1 kohta seuraavasti:"

1.A Viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen

Kukin jäsenvaltio vastaa viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämisestä.

Jäsenvaltiot joko varustavat kunkin edustuston biometristen tunnisteiden keräämiseen tarvittavilla välineillä tai tekevät yhteistyötä yhden tai useamman muun jäsenvaltion kanssa riippumatta edellä mainituista edustamisvaihtoehdoista. Yhteistyön on tapahduttava järjestämällä yhteiset tilat, perustamalla yhteinen viisumikeskus tai, mikäli nämä ovat epäasianmukaisia, tekemällä yhteistyötä ulkoisten kumppaneiden kanssa.

a)  Jos järjestetään yhteiset tilat, yhden tai useamman jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilökunta käsittelee hakemukset (myös biometriset tunnisteet), jotka sille on osoitettu toisen jäsenvaltion konsuli- ja diplomaattiedustustossa, ja jakaa välineistön kyseisen jäsenvaltion kanssa. Kyseiset jäsenvaltiot sopivat yhteisten tilojen käytön kestosta ja päättymisen ehdoista sekä sille jäsenvaltiolle tulevasta hallinnollisen maksun osasta, jonka diplomaatti- tai konsuliedustustoa on käytetty. Hakijat ohjataan kääntymään viisumihakemuksen käsittelemisestä vastaavan jäsenvaltion puoleen.

b)  Jos perustetaan yhteisiä viisumikeskuksia, kahden tai useamman jäsenvaltion konsuli- ja diplomaattiedustuston henkilökunta kootaan sille osoitettujen viisumihakemusten (myös biometristen tunnisteiden) vastaanottamiseksi yhteen rakennukseen, joka sijaitsee diplomaattisen suojan tai konsulisuojan piiriin kansainvälisen oikeuden nojalla kuuluvissa jäsenvaltion tiloissa tai vastaanottavan valtion loukkaamattomiksi tunnustamissa komission tiloissa. Hakijat ohjataan kääntymään viisumihakemuksen käsittelemisestä vastaavan jäsenvaltion puoleen. Jäsenvaltioiden on sovittava kyseisen yhteistyön kestosta ja sen päättymisen ehdoista sekä kustannusten jaosta osallistuvien jäsenvaltioiden kesken. Yhden jäsenvaltion on vastattava logistiikkaa ja diplomaattisuhteita koskevien sopimusten tekemisestä vastaanottajamaan kanssa.

c)  Yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa hoidetaan 1.B kohdan mukaan.

1.  B Yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa

Jos edustuston varustaminen biometristen tunnisteiden keräämiseen tarvittavilla välineillä, yhteisten tilojen järjestäminen tai yhteisen viisumikeskuksen perustaminen ei ole erityisistä olosuhteista johtuen tai edustuston sijainnin vuoksi tarkoituksenmukaista, yksi tai useampi jäsenvaltio yhdessä voivat tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa viisumihakemusten (myös biometristen tunnisteiden) vastaanottamiseksi. Asianomaiset jäsenvaltiot ovat tällöin vastuussa tietojen käsittelystä ja siten mahdollisista sopimusrikkomuksista ja erityisesti viisumihakemusten käsittelyä koskevien tietosuojasääntöjen noudattamisesta. Kyseisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että VII jakson 1.B.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ulkoinen palveluntarjoaja harjoittaa toimintaansa diplomaattisen suojan tai konsulisuojan piiriin kansainvälisen oikeuden nojalla kuuluvissa jäsenvaltion tiloissa tai vastaanottavan valtion loukkaamattomiksi tunnustamissa komission tiloissa ja että jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustuston pätevää ja asianmukaisesti valtuutettua henkilökuntaa on paikalla valvomassa ulkoisten palveluntarjoajien toimintaa.

1.B.1  - Yhteistyömuodot ulkoisten palveluntarjoajien kanssa

1.B.2  - Jäsenvaltioiden velvollisuudet

Direktiivin 95/46/EY mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden on valittava ulkoinen palveluntarjoaja, joka kykenee varmistamaan, että palvelu on korkealaatuista ja että toteutetaan kaikki tarpeelliset tekniset ja organisatoriset turvatoimenpiteet ▌henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta tai tietojen antamiselta, erityisesti jos käsittely muodostuu tietojen siirtämisestä verkossa tai hakemusten ja tietojen vastaanottamisesta ja siirtämisestä edustustoon, tai muulta luvattomalta käsittelytavalta.

Valitessaan ulkoisia palveluntarjoajia jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen on tutkittava tarkoin yrityksen vakavaraisuus ja luotettavuus (mukaan luettuna tarpeelliset toimiluvat, kaupparekisteriin rekisteröityminen, yhtiöjärjestys ja sopimukset pankkien kanssa) sekä varmistauduttava siitä, ettei eturistiriitaa ole olemassa.

Jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen on varmistettava, että valittu yritys tarjoaa asianmukaista ammatillista asiantuntemusta tietoturvasta ja tietosuojasta. Jäsenvaltioiden on sovellettava parhaita hankintakäytäntöjä, kun ne tekevät sopimuksia ulkoisista viisumitukipalveluista.

Ulkoisilla palveluntarjoajilla ei saa olla pääsyä viisumitietojärjestelmään (VIS) millään perusteella. Viisumitietojärjestelmää voi käyttää ainoastaan diplomaatti- tai konsuliedustustojen asianmukaisesti valtuutettu henkilökunta ainoastaan viisumitietojärjestelmää koskevassa asetuksessa vahvistettuihin tarkoituksiin.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä kirjallinen sopimus ulkoisen palveluntarjoajan kanssa direktiivin 95/46/EY 17 artiklan mukaisesti. Ennen sopimuksen tekemistä asianomaisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsulaattiedustuston on esitettävä VII jakson 1.B. kohdan mukaisesti perustellut syyt sopimuksen tekemiseen muiden jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustoille sekä komission lähetystölle paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa.

On laadittava mallisopimus paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viisuminhakijoiden palveleminen häiriintyy mahdollisimman vähän sellaisessa tapauksessa, että ulkoinen palveluntarjoaja lakkaa yllättäen toimittamasta sopimuksessa edellytettyjä palveluja.

Hakijan maksamat maksut eivät saa ylittää liitteen 12 mukaista maksua riippumatta siitä, tekevätkö jäsenvaltiot yhteistyötä ulkoisen palvelutarjoajan kanssa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on menettely, jolla voidaan tunnistaa kutakin viisumihakemusta käsittelevä ulkoinen palveluntarjoaja.

Asianomaisten jäsenvaltioiden konsulaattihenkilöstön on annettava palveluntarjoajalle koulutusta, jota asianmukainen palvelun ja riittävien ohjeiden tarjoaminen viisuminhakijoille edellyttää.

1.B.  3 - Ohjeet

Näiden suurelle yleisölle ilmoitettavien tietojen on oltava saatavilla myös Schengen-alueen viisumijärjestelmää koskevalla yhteisellä internetsivustolla.

Mainittu sivusto perustetaan yhteisen viisumipolitiikan soveltamisen ja viisumihakemusten käsittelyn tueksi.

1.B.4  - Tiedotuskampanja

Vähän ennen viisumitietojärjestelmän käyttöönottamista kolmannessa maassa jäsenvaltioiden diplomaatti- tai konsuliedustustot käynnistävät yhdessä komission kanssa tiedotuskampanjan, jolla tiedotetaan julkisesti asetetuista tavoitteista, viisumitietojärjestelmään talletetuista tiedoista ja viranomaisten pääsystä siihen sekä viisuminhakijan oikeuksista. Tällaisia kampanjoita toteutetaan säännöllisesti.

1.  C Hakijoiden välittömän pääsyn säilyttäminen jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustoihin

Valitusta yhteistyömuodosta riippumatta jäsenvaltiot voivat päättää, että hakijoilla on edelleen mahdollisuus toimittaa viisumihakemus välittömästi niiden diplomaatti- tai konsuliedustuston tiloihin. Jäsenvaltioiden on varmistettava viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn jatkuvuus siinä tapauksessa, että yhteistyö toisen jäsenvaltion tai ulkoisen palveluntarjoajan kanssa päättyy äkillisesti.

1.  D Päätös ja sen julkaiseminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle siitä, kuinka ne aikovat järjestää viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn kullakin edustuston sijaintipaikkakunnalla. Komissio varmistaa kyseisten tietojen asianmukaisen julkaisemisen Schengen-alueen viisumijärjestelmää koskevalla yhteisellä internetsivustolla.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tekemänsä sopimukset komissiolle.

1.  E Yleiset vastuualueet

1.E.1   Asiakirjat

Kaikki jäsenvaltiolta tai jäsenvaltion puolesta viisuminhakumenettelyn aikana saadut asiakirjat, tiedot ja biometriset tunnisteet katsotaan konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen mukaisiksi konsulaatin asiakirjoiksi, ja niitä on kohdeltava asianmukaisesti.

1.E.2  Koulutus

Ennen kuin diplomaatti- tai konsuliedustuston henkilökunta valtuutetaan ottamaan biometrisiä tunnisteita, sille annetaan asianmukainen koulutus sen varmistamiseksi, että tunnisteiden ottaminen tapahtuu sujuvasti ja ammattitaitoisesti.

1.E.3  Vastuu

Henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut vahinkoa tietojen luvattomasta käsittelystä tai tämän asetuksen vastaisesta teosta, on oikeus saada korvaus aiheutuneesta vahingosta siitä vastuussa olevalta jäsenvaltiolta. Kyseinen jäsenvaltio vapautuu vastuusta osittain tai kokonaan, jos se kykenee osoittamaan, ettei se ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

Edellisessä alakohdassa tarkoitetun vahingon aiheuttaneelle jäsenvaltiolle esitettyihin korvausvaatimuksiin sovelletaan vastaajana olevan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.

1.E.4  Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen rikkomisesta ja erityisesti toimitettujen viisumihakemustietojen väärinkäytöstä voidaan määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan luettuina.

4)  Muutetaan VIII jakson 5.2 alakohta seuraavasti:

2 artikla

Komissio antaa kolmen vuoden kuluttua viisumitietojärjestelmän käyttöönotosta ja sen jälkeen joka neljäs vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, jossa käsitellään biometristen tunnisteiden rekisteröimisen täytäntöönpanoa, valittujen ICAO:n standardien asianmukaisuutta, tietosuojasäännösten noudattamista, ulkoisista palveluntarjoajista erityisesti biometristen tietojen keräämisen osalta saatuja kokemuksia, ensimmäistä hakemusta koskevaa periaatetta ja viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämistä. Kertomukseen sisällytetään myös viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen 17 artiklan 12, 13 ja 14 kohdan sekä 50 artiklan 4 kohdan mukaisesti tapaukset, joissa sormenjälkien antaminen ei ole ollut tosiasiallisesti mahdollista tai niitä ei ole oikeudellisista syistä vaadittu, verrattuina tapauksiin, joissa sormenjäljet otetaan. Kertomukseen sisällytetään tiedot tapauksista, joissa henkilölle, joka ei tosiasiallisesti ole voinut antaa sormenjälkiä, on kieltäydytty myöntämästä viisumia.

Tarvittaessa kertomukseen liitetään asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ║

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. heinäkuuta 2008. (2) EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5. (3) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60. (4) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. (5) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. (6) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31. (7) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43. (8) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20. (9) EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78.