Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan turvallisuusstrategian (ETS) "Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa",

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan EU:n strategian,

–   ottaa huomioon neuvoston 21. toukokuuta 2007 antaman päätöslauselman Euroopan unionin avaruuspolitiikasta(1),

–   ottaa huomioon sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) ja sopimuksen Euroopan unionista (SEU), sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, niiden Euroopan unionin avaruuspolitiikkaa koskevat määräykset (SEUT-sopimuksen 189 artikla), turvallisuus- ja puolustusasioita koskevan pysyvän rakenteellisen yhteistyön (SEU-sopimuksen 42 artiklan 6 kohta ja 46 artikla ja pöytäkirja 10), siviilialan tehostetun yhteistyön (SEUT-sopimuksen kuudes osa, III osasto) sekä solidaarisuuslausekkeen (SEUT-sopimuksen 222 artikla) ja jäsenvaltioiden välisen keskinäisen avun lausekkeen, jota käytetään, jos jäsenvaltio tai jäsenvaltiot joutuu/joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi (SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohta),

–   ottaa huomioon 29. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman toimintasuunnitelmasta Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi(2),

–   ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategiasta(3),

–   ottaa huomioon vuoden 1967 yleissopimuksen valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet (ulkoavaruussopimus),

–   ottaa huomioon EU:n ja Venäjän avaruuspolitiikkaa koskevan yhteistyön, jonka tuloksena vuonna 2006 luotiin kolmikantainen avaruusvuoropuhelu, johon osallistuvat Euroopan komissio, Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja Roskosmos (Venäjän avaruusjärjestö),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A6-0250/2008),

A.   ottaa huomioon, että vapautta avaruudesta kohdistuvista uhista sekä turvallista ja kestävää avaruuden käyttämisen mahdollisuutta on pidettävä Euroopan unionin avaruuspolitiikan perusperiaatteina,

B.   ottaa huomioon Euroopan unioniin enenevässä määrin kohdistuvat erilaiset poliittiset ja turvallisuusuhat, joiden vuoksi Euroopan itsenäinen avaruuspolitiikka on strateginen välttämättömyys,

C.   ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden avaruuspolitiikan yhteisen lähestymistavan puuttuminen aiheuttaa liiallisia kustannuksia,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) puitteissa toteutettavien kriisinhallintaoperaatioiden ongelmana on EU:n jäsenvaltioiden käyttämien avaruusresurssien yhteensopimattomuus,

E.   ottaa huomioon, että Euroopan unionilta puuttuvat kattava turvallisuus- ja puolustustarkoituksiin käytettävä eurooppalainen avaruusarkkitehtuuri,

F.   ottaa huomioon, että uuden sukupolven kantorakettien kehittäminen kestää noin 15 vuotta ja että nykysukupolven kantoraketit on korvattava uusilla seuraavien 20 vuoden kuluessa,

G.   ottaa huomioon, että Yhdysvallat, Venäjä ja Japani sekä avaruutta käyttävät nousevat valtiot, erityisesti Kiina, Intia, Etelä-Korea, Taiwan, Brasilia, Israel, Iran, Malesia, Pakistan, Etelä-Afrikka ja Turkki, kehittävät avaruusresursseja nopeaan tahtiin,

H.   ottaa huomioon, että vuoden 2008 toisella puoliskolla Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona toimiva Ranska sisällyttää ensisijaisiin tavoitteisiinsa Euroopan unionin avaruuspolitiikan edistämisen,

I.   katsoo, että yksi kustannustehokkaimpia avaruusarkkitehtuurin osatekijöitä ja tapoja aikaansaada avaruusresurssien kestävä kanta on kiertoradalla toimiva palveluteknologia, joka käyttää paikalla olevia välineitä,

Yleiset huomiot

1.   panee merkille avaruusulottuvuuden merkityksen Euroopan unionin turvallisuudelle ja tarpeen aikaansaada yhteinen lähestymistapa Euroopan avaruuspoliittisten etujen puolustamiseksi;

2.   korostaa avaruusresurssien tarpeellisuutta, koska niiden avulla Euroopan unionin poliittinen ja diplomaattinen toiminta voi perustua riippumattomiin, luotettaviin ja täydellisiin tietoihin, jotka tukevat EU:n konfliktinehkäisypolitiikkaa ja kriisinhallintatoimia ja maailman turvallisuutta erityisesti siksi, että avaruusresurssien avulla voidaan valvoa joukkotuhoaseiden ja niiden kuljetusjärjestelmien leviämistä, kansainvälisten sopimusten noudattamista ja pien- ja kevytaseiden rajat ylittävää salakuljetusta, suojella kriittistä infrastruktuuria ja Euroopan unionin rajoja, sekä tukea pelastuspalvelua luonnollisten ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ja kriisien yhteydessä;

3.   pitää myönteisenä, että "avaruusneuvosto" on hyväksynyt Euroopan avaruuspolitiikan komission ja Euroopan avaruusjärjestön yhteisessä tiedonannossa (KOM(2007)0212) ehdotetulla tavalla, ja pitää erityisesti myönteisenä turvallisuutta ja puolustusta koskevaa lukua, mutta pitää valitettavana, että avaruuden aseistamista ei ole sisällytetty tärkeimpiin kysymyksiin, joita on tarkasteltava kansainvälisiä suhteita koskevaa strategiaa kehitettäessä (kuten edellä mainitussa 21. toukokuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman liitteessä 3 todetaan); suosittelee sen vuoksi avaruuspolitiikan ottamista asianmukaisesti huomioon tarkistetussa Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa ja katsoo, että avaruusasiat olisi sisällytettävä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta mahdollisesti laadittavaan valkoiseen kirjaan;

4.   panee merkille Euroopan avaruuspolitiikan oikeusperustan sisällyttämisen Lissabonin sopimukseen; pitää myönteisenä parlamentille ja neuvostolle annettua mahdollisuutta toteuttaa tavanomaista lainsäädäntömenettelyä noudattaen toimenpiteitä, joita eurooppalaisen avaruusohjelman laadinta edellyttää; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen tällaisista toimenpiteistä sekä tiedonannon asianmukaisten suhteiden luomisesta Euroopan avaruusjärjestöön; pitää myönteisenä myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön mahdollisuutta turvallisuutta ja puolustusta koskevissa asioissa ja tehostettua yhteistyötä siviilitoimissa;

5.   kehottaa Euroopan unionin jäsenvaltioita, Euroopan avaruusjärjestöä ja eri toimijoita käyttämään enemmän ja tehokkaammin käytettävissä olevia kansallisia ja monikansallisia avaruusjärjestelmiä ja lisäämään niiden keskinäistä täydentävyyttä; panee tässä yhteydessä merkille, että ETPP vaatii yhteisiä valmiuksia vähintään seuraavilla aloilla: televiestinnässä, tietohallinnossa, valvonnassa ja navigoinnissa; suosittelee mainittuja aloja koskevien tietojen jakamista ja vaihtamista EU:n jaetun verkon toimintarakenteen periaatteen mukaisesti;

6.   pitää myönteisinä järjestöjen International Academy of Astronautics ja International Association for the Advancement of Space Safety ponnisteluja, joilla pyritään tehostamaan avaruusromua koskevia korjaavia toimenpiteitä ja ongelman tiedostamista;

Itsenäinen uhkien arviointi

7.   kehottaa EU:n jäsenvaltioita yhdistämään ja vaihtamaan EU:n itsenäisen uhkien arvioinnin edellyttämiä geospatiaalisia tiedustelutietoja;

Kaukokartoitus ja tiedustelu

8.   vaatii, että Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSK) on kehitettävä täyteen laajuuteensa sen toimintapotentiaalin täydelliseksi hyödyntämiseksi; suosittelee lisäksi, että Euroopan unionin satelliittikeskus ja jäsenvaltiot tekevät kiireellisesti sopimuksen kuvatietojen luovuttamisesta ETPP-operaatioiden ja valmiusjoukkojen komentajien käyttöön, ja suosittelee myös ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) havainnointikapasiteetin ja sen avulla saatujen turvallisuustietojen keskinäisen täydentävyyden varmistamista; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan puolustusviraston (EDA) ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen yhteiskäytössä olevaa taktisten kuvatietojen käyttökeskuksen hanketta;

9.   suosittelee, että EU kehittää geospatiaalista tiedustelutietoa varten yhteisen käsitteen ja luo edellytykset sille, että EUSK osallistuu kuhunkin avaruudesta suoritettavaa tarkkailua ja tiedustelutoimintaa edellyttävän ETPP-operaation suunnitteluun; suosittelee, että EUSK ottaa ETPP-operaatioita tukeakseen käyttöön turvallisen viestintäyhteyden EU:ssa toimivien operaatioiden komentokeskusten sekä alueella toimintansa käynnistäneiden joukkojen komentokeskusten kanssa; ehdottaa lisäksi, että EU selvittäisi, voidaanko EUSK:lle antaa avustusta EU:n talousarviosta, jotta ETPP-operaatioiden lisääntyviin tarpeisiin saadaan riittävästi varoja;

10.   kehottaa niitä jäsenvaltioita, joilla on käytössään erilaisia tutkahavaintosatelliitteja, optisia ja säähavaintosatelliitteja sekä tiedustelujärjestelmiä (Helios, SAR-Lupe, TerraSAR-X, Rapid Eye, Cosmo-Skymed, Pleiades), varmistamaan niiden yhteensopivuuden; pitää myönteisenä johtavien EU:n jäsenvaltioiden välisiä kahdenvälisiä ja monenvälisiä sopimuksia (esimerkkeinä SPOT, ORFEO, Helios-yhteistyökehys, Schwerinin sopimus ja tuleva MUSIS); suosittelee, että MUSIS-järjestelmä sisällytetään yhteisön puitteisiin ja että se rahoitetaan EU:n talousarviosta;

11.   korostaa GMES-seurannan merkitystä Euroopan unionin ulkopolitiikan kannalta ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannalta; vaatii toimintamäärärahojen pääbudjettikohdan käyttöönottamista sen varmistamiseksi, että GMES-palvelut vastaavat johdonmukaisesti käyttäjien tarpeita;

Navigointi – paikannus – ajoitus

12.   korostaa Galileon välttämättömyyttä ETPP-operaatioiden riippumattomuuden, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, Euroopan oman turvallisuuden ja unionin strategisen riippumattomuuden kannalta; panee erityisesti merkille sen, että Galileon julkisesti säännelty palvelu on ratkaisevan tärkeä navigoinnin, paikannuksen ja ajoituksen kannalta ennen kaikkea tarpeettomien riskien välttämiseksi;

13.   panee merkille, että parlamentti ja neuvosto pääsivät ensimmäisessä käsittelyssä sopimukseen ehdotuksesta asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamiseksi ja että sopimuksen mukaan järjestelmä on yhteisön omistuksessa ja sen kehitysvaihe rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisön talousarviosta;

14.   kiinnittää huomiota 23. huhtikuuta 2008 vahvistamaansa kantaan eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta (4) ja erityisesti siihen, että EGNOS- ja Galileo-ohjelmia olisi pidettävä eurooppalaisen avaruusohjelman yhtenä pilarina ja että ohjelmia on hallinnoitava yhdessä toimielinten välisen Galileo-paneelin kanssa, jota voidaan käyttää mallina eurooppalaisen avaruuspolitiikan kehittämisessä;

Televiestintä

15.   korostaa ETPP-operaatioiden (EU:n sotilashenkilöstön, EU:n komentokeskuksen, operaatioiden komentokeskusten) turvallisen satelliittiviestinnän välttämättömyyttä, mikä koskee myös EU:n joukkojen osallistumista YK:n, Naton ja muiden vastaavien järjestöjen alaisiin operaatioihin;

16.   pyytää, että tällä hetkellä ja tulevaisuudessa EU:n jäsenvaltioiden käytössä olevat satelliittiviestintäjärjestelmät (kuten Skynet, Syracuse, Sicral, SATCOM BW ja Spainsat) saatetaan yhteentoimiviksi kustannusten säästämiseksi;

17.   kannattaa sitä, että komissio ja Euroopan puolustusvirasto kehittävät yhteistyössä ohjelmistoradion (Software Defined Radio, SDR); panee merkille, että ohjelmistoradio parantaa televiestintäjärjestelmän maayhteyksien yhteentoimivuutta;

18.   suosittaa hankkimaan säästöjä eri kansallisia televiestintäjärjestelmiä tukevan maa-infrastruktuurin yhteiskäytöllä;

19.   tukee mahdollisuutta rahoittaa ETPP-operaatioita tukevia Euroopan satelliitti- ja televiestintäjärjestelmiä EU:n talousarviosta;

Avaruuden valvonta

20.   kannattaa avaruustilannetietoisuutta edistävän avaruusvalvontajärjestelmän kehittämistä (esimerkiksi GRAVES ja TIRA mukaan lukien) tarkoituksena valvoa avaruusinfrastruktuuria, avaruusromua ja mahdollisesti myös muita uhkia;

21.   tukee mahdollisuutta rahoittaa tulevaa Euroopan avaruusvalvontajärjestelmää EU:n talousarviosta;

Satelliittiperusteinen ballististen ohjusten ennakkovaroitusjärjestelmä

22.   pitää valitettavana, että EU:n jäsenvaltioilla ei ole käytössään reaaliaikaisia tietoja ballististen ohjusten laukaisemisesta eri puolilla maailmaa; kannattaa sen vuoksi hankkeita, jotka johtavat (Ranskan "Spirale"-järjestelmän kaltaisen) satelliittiperusteisen ballististen ohjusten ennakkovaroitusjärjestelmän käyttöönottoon; vaatii lisäksi, että kaikki mainittujen tulevien järjestelmien kautta saadut tiedot on annettava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden käyttöön niiden väestön suojelemiseksi ja mahdollisten vastatoimien tukemiseksi sekä ydinsulkusopimuksen noudattamisen valvomiseksi ja ETPP-operaatioiden käyttöön ja Euroopan turvallisuusetujen turvaamiseksi;

Signaalitiedustelu

23.   kannattaa signaalitiedustelun (elektronisen tiedustelun, kuten Essaim, ja viestitiedustelun) avulla hankittujen tietojen vaihtamista eurooppalaisella tasolla;

Itsenäinen pääsy avaruuteen ja kansainvälinen ympäristö

24.   kannattaa EU:n turvallista, itsenäistä ja kestävää pääsyä avaruuteen, koska se on EU:n riippumattoman toiminnan edellytys;

25.   suosittelee, että eurooppalaiset ei-kaupalliset satelliitit lähetetään kiertoradalle mieluimmin EU:n alueelta eurooppalaisilla kantoraketeilla, ja että samalla on otettava huomioon toimitusvarmuus ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan suojelu;

26.   korostaa, että on lisättävä kehitysponnisteluja parannetun Ariane 5:n saamiseksi käyttöön ennen vuotta 2015;

27.   suosittelee, että pitkän aikavälin strateginen sijoitus uusiin eurooppalaisiin kantoraketteihin tulisi käynnistää mahdollisimman pian, jotta EU voi pysyä lisääntyvän kansainvälisen kilpailun tasolla; vaatii hoitamaan tämän hankkeen sekä rahoituksellisesti että aikataulullisesti moitteettomasti;

28.   suosittelee, että luodaan kiertoradalla toimiva palveluteknologia, jonka avulla voidaan parantaa toiminnallisten avaruusresurssien kestävyyttä, ylläpidettävyyttä, saatavuutta ja toiminnallista tehokkuutta ja samalla alentaa resurssien käyttö- ja ylläpitokustannuksia;

Hallintotapa

29.   kannustaa vahvaan pilarien väliseen avaruus- ja turvallisuusyhteistyöhön, johon osallistuvat kaikki relevantit toimijat (kuten komissio, neuvosto, Euroopan puolustusvirasto ja Euroopan unionin satelliittikeskus) tarkoituksena varmistaa ETPP:hen liittyvä turvallisuuspolitiikka ja tietoturva;

30.   suosittaa painokkaasti edistämään sitä, että tehostetun ETPP-yhteistyön mukaisesti avaruusresursseja hyödyntäen kerätyt operationaaliset tiedot asetetaan tasapuolisesti EU:n kaikkien jäsenvaltioiden saataville;

31.   suosittaa, että Euroopan puolustusvirasto huolehtii avaruuteen liittyvien toimien hallinnointi- ja rahoitusvalmiuksien kehittämisestä;

Rahoitus

32.   panee merkille, että unionin talousarviosta on osoitettu kaudeksi 2007–2013 noin 5 250 miljoonaa euroa Euroopan yhteisille avaruustoimille, mikä on keskimäärin 750 miljoonaa euroa vuodessa kyseisellä kaudella;

33.   kehottaa Euroopan unionia laatimaan avaruuden voimavaroille toimintabudjetin, josta tuetaan ETPP:tä ja Euroopan turvallisuusetuja;

34.   on syvästi huolestunut, että EU:n jäsenvaltioiden keskinäisen koordinaation puuttuminen johtaa toimien tarpeettomaan päällekkäisyyteen; kannattaa näin ollen ajatusta, että jäsenvaltiot käynnistävät yhteisiä ohjelmia, minkä avulla saadaan aikaan pitkän aikavälin kustannussäästöjä;

35.   panee myös merkille, että avaruuden voimavarojen hankintaa, ylläpitoa ja toimintaa koskevan EU:n yhteisen lähestymistavan puuttumisen arvioidaan aiheuttavan satojen miljoonien eurojen ylimääräiset kustannukset;

36.   toteaa kokemuksen osoittaneen, että suuria yhteisiä hankkeita ei kyetä hallinnoimaan kunnolla, jos asiassa on mukana 27 eri kansallista budjettiviranomaista, jotka soveltavat oikeudenmukaisen palautuman periaatetta; suosittaa siksi painokkaasti kyseisten hankkeiden ja ohjelmien rahoittamista EU:n talousarviosta;

37.   panee merkille asiantuntijoiden arviot, joiden mukaan satelliittiviestinnän osalta Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustustarpeiden täyttämiseen tarvittavia määrärahoja ja Euroopan unionin kaukokartoitukseen ja tiedustelutietojen keräämiseen, signaalitiedustelu mukaan luettuna, tarvittavia määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti, jotta voidaan huolehtia kattavan avaruuspolitiikan tarpeista ja tavoitteista;

38.   katsoo, että Euroopan unionin, Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan puolustusviraston sekä niiden jäsenvaltioiden olisi myönnettävä luotettava ja riittävä rahoitus suunniteltuun avaruustoimintaan ja siihen liittyvään tutkimukseen; pitää erityisen tärkeänä EU:n talousarviosta myönnettävää rahoitusta, Galileo-hanke mukaan lukien;

Avaruusinfrastruktuurin suojelu

39.   korostaa strategisten avaruusresurssien sekä avaruuteen pääsyn infrastruktuurin, kuten kantorakettien ja avaruuskeskusten haavoittuvuutta; korostaa sen vuoksi tarvetta suojella edellä mainittuja taktisella ohjuspuolustuksella (theatre missile defence), lentokoneilla ja avaruusvalvonnalla; kannattaa myös tietojen jakamista kansainvälisten kumppanien kanssa siinä tapauksessa, että vihollinen tekee satelliitit toimintakyvyttömiksi;

40.   vaatii, että tulevien eurooppalaisten satelliittijärjestelmien haavoittuvuutta on vähennettävä häirinnäneston, suojaamisen, kiertoradalla toimivan palveluteknologian, korkealla olevien kiertoratojen ja satelliittien monirataisuuden (multi-orbital constellation architectures) avulla;

41.   korostaa, että suojatoimien on oltava täydellisesti ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisia ja että niistä on sovittava (mannertenvälisiä ohjuksia koskevien) avoimuutta ja luottamusta lisäävien yhteisten toimien avulla; pyytää EU:n jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuutta laatia avaruusalan toimijoita oikeudellisesti tai poliittisesti sitovat säännöt ja avaruusliikenteen hallintajärjestelmä;

42.   korostaa, että haavoittuvuutensa vuoksi kehittynyt viestintäteknologia ei saisi koskaan olla täysin riippuvainen avaruusteknologiasta;

Avaruuden käyttöä koskeva kansainvälinen oikeudellinen säännöstö

43.   korostaa jälleen kerran edellä mainitussa vuoden 1967 ulkoavaruussopimuksessa esitetyn avaruuden rauhanomaista käyttöä koskevan periaatteen merkitystä; on sen vuoksi huolestunut avaruuden sotilaallisen käytön mahdollisesta lisääntymisestä;

44.   vaatii huolehtimaan siitä, että Euroopan avaruuspolitiikka ei missään tapauksessa johda avaruuden militarisointiin ja aseistamiseen;

45.   vaati avaruuden rauhanomaista käyttöä sääntelevän ja suojelevan kansainvälisen oikeudellisen säännöstön lujittamista avaruusromun vähentämistä koskevat suuntaviivat laatineen ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän YK:n komitean (COPUOS) puitteissa siten, että mainitut toimet ovat yhdenmukaisia järjestöjen välisen avaruusromun koordinointikomitean sekä YK:n aseidenriisuntakonferenssin – joka kehittää parhaillaan monenvälistä sopimusta ulkoavaruuden aseistamisen estämisestä – toimien kanssa; pyytää myös, että EU:n puheenjohtajavaltio edustaa EU:ta aktiivisesti COPUOSissa; kehottaa EU:n toimielimiä pyrkimään järjestämään ulkoavaruussopimuksen tarkistuskonferenssin, jossa sopimusta vahvistettaisiin ja sen soveltamisalaan lisättäisiin kaikenlaisia avaruuteen sijoitettavia aseita koskeva kielto;

46.   kehottaa kaikkia kansainvälisiä toimijoita pidättymään käyttämästä aseita avaruudessa; on erittäin huolestunut satelliitteihin kohdistetuista tuhoavista toimista, esimerkkinä Kiinan tammikuussa 2007 tekemä satelliitintorjuntakoe, ja avaruusromun määrän valtavan kasvun seurauksista avaruuden turvallisuudelle; suosittelee sen vuoksi, että kansainväliset toimijat tekevät oikeudellisesti sitovia kansainvälisiä sopimuksia, joilla kielletään aseiden käyttö avaruusresursseja vastaan ja aseiden sijoittaminen avaruuteen;

47.   kehottaa avaruuden käyttäjiä rekisteröimään satelliittinsa, myös sotilaalliset satelliitit, avoimuutta edistävänä ja luottamusta lisäävänä avaruuden turvallisuuteen liittyvänä toimenpiteenä; pitää myönteisenä neuvoston tavoittelemaa avaruusesineitä koskevaa kattavaa EU:n käytännesäännöstöä; vaatii tekemään säännöstöstä oikeudellisesti sitovan;

48.   kehottaa YK:ta ja Euroopan unionia toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että avaruusromu saadaan vähenemään ja satelliitteja suojellaan niitä vahingoittavalta avaruusromulta;

Avaruuspolitiikkaa ja ohjuspuolustusta koskeva transatlanttinen yhteistyö

49.   kehottaa Euroopan unionia ja Pohjois-Atlantin puolustusliittoa käynnistämään strategisen avaruuspolitiikkaa ja ohjuspuolustusta koskevan vuoropuhelun ja pitämään samalla mielessä oikeudellisen velvoitteen välttää sellaisia toimia, jotka voisivat olla ristiriidassa avaruuden rauhanomaisen käytön periaatteen kanssa; katsoo, että edellä mainittu koskee erityisesti satelliittiviestintäjärjestelmien, avaruusvalvontajärjestelmien ja ballististen ohjusten ennakkovaroitusjärjestelmien täydentävyyttä ja yhteentoimivuutta sekä eurooppalaisten joukkojen suojelua toiminta-alueen ohjuspuolustusjärjestelmällä;

50.   kehottaa Euroopan unionia ja Amerikan Yhdysvaltoja käynnistämään strategisen vuoropuhelun avaruusvoimavarojen käytöstä ja ottamaan sekä YK:ssa että sen ulkopuolella kansainvälisen vastuun sen varmistamisesta, että ulkoavaruus säilytetään yksinomaan rauhanomaisia toimia varten;

Muu kansainvälinen yhteistyö

51.   pitää myönteisenä Euroopan unionin ja Venäjän federaation yhteistyön vahvistumista edellä mainitun, Euroopan komission, Euroopan avaruusjärjestön ja Roskosmosin välillä vuonna 2006 käynnistetyn kolmikantaisen avaruusvuoropuhelun puitteissa, mukaan lukien avaruussovellukset (satelliittinavigointi, kaukokartoitus ja satelliittiviestintä) sekä avaruuteen pääsy (kantoraketit ja tulevat avaruuskuljetusjärjestelmät);

o
o   o

52.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan avaruusjärjestölle, jäsenvaltioiden parlamenteille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien, Pohjois-Atlantin puolustusliiton ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön pääsihteereille.

(1) EUVL C 136, 20.6.2007, s. 1. (2) EUVL C 96 E, 21.4.2004, s. 136. (3) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 580. (4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0167.