Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan satamapolitiikasta (KOM(2007)0616),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys" (KOM(2006)0275),

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman "Euroopan unionin tulevasta meripolitiikasta: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys"(1),

–   ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan huomioon ottavasta kestävästä eurooppalaisesta liikennepolitiikasta(2),

–   ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2. huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY(3),

–   ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(4),

–   ottaa huomioon kaatopaikoista 26. huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY(5),

–   ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(6),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A6-0308/2008),

A.   toteaa, että pääsystä satamapalvelujen markkinoille keskusteltiin Euroopan parlamentissa, minkä jälkeen komissio toteutti sidosryhmien laajan kuulemisen,

B.   toteaa, että komission tiedonannossa Euroopan satamapolitiikasta ei esitetä uusia toimia, jotka koskisivat pääsyä satamapalvelujen markkinoille,

C.   toteaa, että kansainvälisyytensä vuoksi Euroopan satamapolitiikka sopii säänneltäväksi yhteisön politiikalla, jossa voidaan hyödyntää satamien suhteellisia geopoliittisia etuja,

D.   ottaa huomioon, että satamilla on suuri merkitys Euroopan meri-, joki- ja yhdistelmäliikenteelle ja että ne ovat lisäksi tärkeitä taloudellisen toiminnan keskuksina, työpaikkojen luojina ja väestön integroitumisen edistäjinä,

E.   katsoo, että meriliikenteen kilpailukyvyn edistämistä ja korkealaatuisten nykyaikaisten palvelujen tuottamista koskevia tavoitteita varten Euroopan satamapolitiikan olisi edistettävä seuraavaa neljää periaatetta: turvallisuus, nopea palvelu, alhaiset kustannukset ja ympäristön kunnioittaminen,

F.   ottaa huomioon Euroopan satamien tulevat haasteet, jotka liittyvät eritoten ympäristöön, globalisaatioon, kestävään kehitykseen, työllisyyteen ja sosiaalisiin oloihin – erityisesti turvallisuuden ja elinikäisen oppimisen osalta – rahoitukseen, markkinoillepääsyyn ja hallintoon sekä EU:n ulkopuolisten valtioiden tärkeillä maantieteellisillä markkinoilla toteuttamiin kilpailunvastaisiin ja syrjiviin toimiin,

G.   huomauttaa, että satamien kehittämiseen soveltuvien maa-alueiden puute Euroopassa sekä luontotyyppien harvinaisuus ja herkkyys osoittavat, miten tärkeää olisi, että lainsäädännössä saavutetaan tasapaino ja oikeudellinen selkeys ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten velvollisuuksien suhteen,

H.   ottaa huomioon Euroopan satama-alan huomattavan monimuotoisuuden ja ennusteet voimakkaasta kasvusta tulevina vuosina,

I.   ottaa huomioon, että Panaman kanavan laajentaminen vaikuttaa todennäköisesti siten, että nykysuuntaus alusten koon kasvuun kiihtyy,

J.   toteaa, että moderni infrastruktuuri ja tehokkaat sisämaa- ja saariyhteydet ovat tärkeitä satamille,

1.   on tyytyväinen edellä mainittuun komission tiedonantoon Euroopan satamapolitiikasta;

2.   antaa komissiolle tunnustusta tiedonannon laatimisessa valitusta lähestymistavasta ja etenkin sitä varten toteutetusta laajasta kuulemisesta;

3.   on tyytyväinen siihen, että komissio keskittyy pehmeään lainsäädäntöön, kuten suuntaviivojen julkaisuun ja hallinnollisten esteiden poistamiseen;

4.   korostaa satama-alan suurta merkitystä EU:ssa taloudelliselta, kaupalliselta ja sosiaaliselta kannalta, ympäristön kannalta ja strategiselta kannalta;

5.   katsoo, että komission asema on tärkeä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki Euroopan satamat voivat hyödyntää mahdollisuutensa;

6.   kannattaa komission aikomusta laatia suuntaviivat yhteisön ympäristölainsäädännön soveltamiselle satamien kehittämiseen ja niiden infrastruktuuriin, joissa on päätavoitteena meriympäristön ja satamien lähialueiden suojelu; kehottaa komissiota julkaisemaan kyseiset suuntaviivat vuoden 2008 loppuun mennessä;

7.   katsoo, että satamien ja luonnon kestävä rinnakkaiselo on mahdollista, sillä luonnon tuhoutuminen aiheuttaa usein taloudellista vahinkoa muille aloille, kuten matkailulle, maataloudelle ja kalataloudelle, ja kehottaa siksi liikenteestä vastaavaa komission jäsentä tiiviiseen yhteistyöhön ympäristöasioista vastaavan komission jäsenen kanssa satamia ja ympäristöä koskevan EU:n lainsäädännön ja suuntaviivojen laadinnassa ja täytäntöönpanossa;

8.   katsoo, että suuntaviivoilla on pyrittävä poistamaan oikeudellinen epävarmuus, jonka tietyt ympäristöalan direktiivit ovat synnyttäneet, ja otettava samalla ympäristöpolitiikka syvälliseen tarkasteluun pitäen mielessä satamien erityisluonne unionissa;

9.   korostaa tarvetta ottaa satama- ja paikallisviranomaiset mukaan vesistöalueiden ja merisatamien veden laatua koskevien hallinnointisuunnitelmien laadintaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti;

10.   kiinnittää huomiota siihen, että alueyhteisöjen on tarpeellista tukea ponnisteluja alusten ja maa- ja lentoliikenteessä käytettävien kulkuneuvojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ilmanlaadun hallintasuunnitelmien avulla ja noudattamalla Marpol-yleissopimusta ja ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta 27. syyskuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/62/EY(7);

11.   korostaa tarvetta luoda yhdennetty eurooppalainen politiikka, joka vahvistaa alueellista kilpailukykyä ja koheesiota ja jossa huomioidaan koko alueen sosiaaliset, ympäristölliset, taloudelliset ja turvallisuusnäkökohdat luomalla toimielinten ja sektoreiden välisiä useita alueita kattavia kumppanuuksia;

12.   toteaa, että komissio on huolissaan liikennevirtojen jakautumisesta Euroopassa, ja panee merkille satama-alan monimuotoisuuden sekä pienten ja keskisuurten satamien kasvun Euroopassa; katsoo myös, että komission on otettava huomioon kansainvälisessä meriliikenteessä odotettavissa olevat merkittävät muutokset, jotka johtuvat alan teknologian ja talouden kehityksestä, Panaman kanavan laajentamisesta sekä alusten koon ja suorituskyvyn kasvusta, jotka tulevat kiistatta vaikuttamaan alaan suuresti;

13.   kiinnittää huomiota eurooppalaisten satamien kehittämisen alueelliseen ulottuvuuteen ja etenkin tarpeeseen tehdä rajat ylittävää yhteistyötä ja toteuttaa koordinointia vierekkäisten satama-alueiden välillä; korostaa Euroopan naapuruuspolitiikan sekä Välimeren, Itämeren ja Mustanmeren alueellisten strategioiden merkitystä; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan unionin ja sen rajanaapureiden satamien välisten pullonkaulojen kartoittamisesta;

14.   kehottaa komissiota seuraamaan järjestelmällisesti satama- ja laivapalveluissa sekä rahti-, matkustaja- ja maaliikenneterminaaleissa kansainvälisesti käytettyjen uusien tekniikoiden ja hallintomenetelmien kehitystä voidakseen edistää politiikkaa ja aloitteita yhteisön satamien kehittämiseksi ja niiden tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi niiden itsensä ja käyttäjien eduksi;

15.   katsoo, että yhtymäkohtina toimivien satamien lisääntyneen liikennöinnin haasteiden edellyttämät tekniset muutokset merkitsevät huomattavia taloudellisia seurauksia kyseisille alueille; katsoo, että näiden alueiden olisi voitava käyttää Euroopan rakennerahastoja tähän tarkoitukseen ja etenkin rahoittaakseen kehittyneiden teknisten laitteiden hankinnan, luodakseen työpaikkoja innovatiivisilla aloilla ja elvyttääkseen kaupunkialueet, joilta satamapalvelut siirtyvät kaupungin ulkopuolelle;

16.   katsoo, että kansainvälisestä oikeudellisesta kehyksestä johdetun yhteisöoikeudellisen kehyksen oikeusvarmuus merialalla riippuu Erika III -meripaketin nopeasta hyväksymisestä;

17.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään eurooppalaisten satamien välistä yhteistyötä; painottaa tässä yhteydessä myös satamien roolia sisämaan aluetaloudessa; korostaa, että satamien harmoninen kehitys on unionin yhdentyneen meripolitiikan avaintekijä;

18.   korostaa satamien sosiaalista ja kulttuurista asemaa sisämaan asukkaille ja katsoo, että yleistä tietoisuutta satamien merkityksestä kehitykselle on parannettava;

19.   katsoo, että meri- ja jokiliikennettä ei voida käsitellä erillään maa- ja ilmaliikenteestä ja että yhteydet sisämaahan ovat erittäin tärkeitä sataman kaupallisen menestyksen kannalta, ja sen vuoksi on luotava yhteyksiä satamien, sisämaan logistiikkaterminaalien ja kuivasatamien välille; pitää näin ollen tarpeellisena satamien komodaalista osallistumista Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja tuleviin yhteisön vihreisiin käytäviin, millä varmistettaisiin kuljetuskapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen kabotaasin ja jokiliikenteen aloilla sekä myös maa- ja ilmakuljetusten yhteyksien osalta niin, että taataan johdonmukaisen ja aidon liikennepolitiikan toteutuminen;

20.   tukee siksi komission aietta arvioida satamien yhteydet sisämaahan ja yhteyksiä koskevat tarpeet sekä satamien vaikutus tasapainoiseen liikennevirtojen verkkoon Euroopan laajuisten liikenneverkkojen väliarvioinnissa vuonna 2010(8);

21.   katsoo, että Euroopan laajuisen liikenneverkon väliarvioinnissa vuonna 2010 yhtenä tavoitteena on oltava meri- ja jokiliikenteen integrointi maaliikenteeseen Euroopan satamien välityksellä;

22.   kehottaa kyseisiä alueyhteisöjä toteuttamaan multimodaalisempaa liikenteen kehittämispolitiikkaa, jotta mahdollistetaan rautatie- ja sisävesiliikenteen kehittyminen maanteiden rinnalla sekä satama-alueiden liittäminen toimivasti Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja satamien toimivammat yhteydet kauempana sijaitseviin alueisiin erityisesti rautateiden ja sisävesiväylien avulla;

23.   toteaa, että EU:n satamat kilpailevat kolmansien maiden satamien kanssa, jotka eivät usein joudu noudattamaan samoja sääntöjä, ja että niihin kohdistuu myös syrjivää talouspolitiikkaa, jota EU:n naapurimaat panevat täytäntöön esimerkiksi syrjivällä tariffipolitiikalla;

24.   kehottaa komissiota tarkastelemaan satamaturvallisuutta uudelleen ja laskemaan lisääntyneiden kustannusten vaikutukset mukaan Euroopan satamien kilpailukykyyn;

25.   pitää hyvänä komission aikomusta luetteloida Euroopan satamien asiassa kohtaamat ongelmat ja kehottaa komissiota harkitsemaan erityisen rekisterin perustamista, jotta ongelmia, joita syntyy kilpailussa EU:n ulkopuolisten satamien kanssa ja EU:n naapurimaiden toteuttamien kilpailunvastaisten ja syrjivien toimien takia, voitaisiin käsitellä täsmällisemmin;

26.   korostaa tarvetta kehittää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan valmistella ja toteuttaa ohjelmia osaamisen kehittämiseksi, koordinoimiseksi ja siirtämiseksi naapurisatamien välillä;

27.   katsoo, että komission olisi tutkittava mahdollisuutta perustaa kuljetusalusten – etenkin kabotaasiin ja jokiliikenteeseen tarkoitettujen alusten – uudistamista koskeva yhteisön ohjelma;

28.   pitää uutta teknologiaa ja erityisesti tietotekniikkaa avaintekijöinä, joiden ansiosta kolmansien maiden satamien kilpailun paineen alla toimivat Euroopan satamat, joista osalla ei ole tilaa kehittyä, voivat laajentaa ja tehostaa toimintaansa sekä lisätä kannattavuuttaan;

29.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiirehtimään asianmukaisten elinten välityksellä kaukoluotsausjärjestelmien täytäntöönpanoa tehokkuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi satamien ja redien liikenteenohjauksessa;

30.   kannustaa komissiota jatkamaan alan tutkimusta ja innovointia unionin puiteohjelmien välityksellä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tutkimusta turvallisuuden alalla onnettomuuksien lukumäärän minimoimiseksi, logistiikan alalla satamien tilankäytön optimoimiseksi sekä ympäristön alalla muun muassa hiilidioksidipäästöjen ja jätteistä johtuvan pilaantumisen vähentämiseksi;

31.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan Kansainväliselle merenkulkujärjestölle jätettyjä ehdotuksia nykyisen polttoaineen korvaamisesta dieselillä vuoteen 2020 mennessä ja mahdollisuutta sisällyttää meriala päästökauppajärjestelmään;

32.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti etsintä- ja pelastuslaivaston (SAR) ja satamien etsintä- ja pelastustoimien jatkuvaa kehittämistä SOLAS (ihmishengen turvallisuus merellä)- ja SAR-yleissopimusten puitteissa sekä kehittämään edelleen meripelastuskeskusten yhteistyötä;

33.   katsoo, että "päästötön alus"- ja "päästötön satama"-ohjelmia on kehitettävä edelleen;

34.   kehottaa komissiota ja merenkulkualaa rohkaisemaan varustamoja vähentämään tyhjinä kuljetettavien konttien määrää ja hyödyntämään tämä kapasiteetti täysin ja tukemaan tähän pyrkiviä aloitteita (esimerkiksi tutkimusohjelmien kautta) ottaen huomioon asiakkaiden todelliset ja erityiset tarpeet sekä ympäristövaikutuksen vähentämisen;

35.   pitää erittäin tervetulleena komission aikomusta esittää lainsäädäntöehdotus yhteisen esteettömän meriliikennealueen luomiseksi ja katsoo, että ehdotuksen tavoitteena on oltava varmistaa terve kilpailu unionin meri- ja maaliikenteen välillä;

36.   suosittaa, että yhteisötavara vapautetaan kaikesta tullivalvonnasta yhteisön sisäisessä lähimerenkulussa ja että luodaan mahdollisuuksien mukaan erillisiä satama-alueita yhteisön sisäistä liikennettä ja kansainvälistä liikennettä varten, yksinkertaistetaan sisäistä liikennettä, standardoidaan ja sovitaan erityiskonttien yksilöimistavat;

37.   kehottaa komissiota tarkastelemaan ja parantamaan menettelytapoja, joilla kehitetään ja tuetaan lähimerenkulkua;

38.   kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta luoda yhteisössä kuljetettaville konteille yhtenäinen kuljetusasiakirja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi;

39.   kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen julkisen alan rahoituksesta eurooppalaisille kauppasatamille mahdollisten kilpailun vääristymien havaitsemiseksi ja valtiontukia koskevien ohjeiden selventämiseksi, jotta tiedettäisiin, millaista satamaviranomaisille myönnettyä tukea olisi pidettävä valtiontukena; katsoo, että julkisen alan mahdollisia investointeja satamien kehittämiseksi ei olisi pidettävä valtiontukena silloin, kun niillä pyritään suoraan ympäristön parantamiseen tai ruuhkautumisen vähentämiseen sekä maanteiden käytön vähentämiseen tavaraliikenteessä etenkään silloin, kun niiden katsotaan olevan olennaisia taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen (esimerkiksi saarten) koheesion varmistamiseksi, paitsi jos ne koituvat ainoastaan yksittäisen käyttäjän tai toimijan hyödyksi;

40.   kehottaa komissiota julkistamaan satamien valtiontukea koskevat suuntaviivat vuonna 2008 ja katsoo, että kyseisten suuntaviivojen olisi katettava satama-alue sellaisenaan ja että olisi erotettava toisistaan pääsy- ja puolustusinfrastruktuuri, hankekohtainen infrastruktuuri ja superstruktuuri, kun taas eri satamaluokkia ei erotettaisi toisistaan;

41.   hyväksyy jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta 16. marraskuuta 2006 annetussa komission direktiivissä 2006/111/EY(9) vahvistettujen avoimuutta koskevien säännösten laajentamisen, mutta kehottaa komissiota harkitsemaan alemman vuotuisten tulojen vähimmäismäärän eikä absoluuttisen velvollisuuden soveltamista;

42.   panee erityisesti merkille komission analyysin satamien käyttöoikeussopimuksista ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että pienellä joustavuudella on suuri merkitys satamaviranomaisille asiassa, erityisesti kun on kyse sellaisten käyttöoikeussopimusten uusimisesta, joihin liittyy suuria investointeja, vaikka katsookin, ettei tätä joustavuutta pidä käyttää kilpailun estämiseen satamissa;

43.   pitää ensisijaisen tärkeänä säilyttää tasapaino palvelujen tarjoamisen vapauden ja satamien erityisten pyyntöjen välillä korostaen samalla tarvetta yksityisen ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön satamien nykyaikaistamiseksi;

44.   kannustaa hyödyntämään koheesiopolitiikkaan kuuluvia eurooppalaisia alueellisia yhteistyöohjelmia sekä EU:n naapuruus- ja laajentumispolitiikkaan kuuluvia yhteistyöohjelmia, mutta myös kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueviranomaisia, joita asia koskee, panemaan mahdollisuuksien mukaan täytäntöön rajat ylittävä strategia nykyisen kapasiteetin hyödyntämiseksi satamainfrastruktuurien yhteisrahoituksessa;

45.   tukee voimakkaasti paikallisessa omistuksessa olevien voittoa tavoittelemattomien satamien roolia ja kehottaa paikallisia, alueellisia, kansallisia ja EU:n viranomaisia ryhtymään toimiin niiden suojelemiseksi rappeutumiselta, sillä ympäröivät kunnat voivat käyttää niitä sosiaalisiin, vapaa-ajan ja matkailutarkoituksiin, mikä on enemmän kuin niiden alkuperäinen taloudellinen toimintatarkoitus;

46.   korostaa painokkaasti, että Eurooppaa ja sen meripolitiikkaa koskevan keskusteluun on ollakseen hedelmällistä liityttävä eurooppalaisella vapaa-ajan veneilyllä oleva tärkeä rooli paikallisessa talouskehityksessä, sillä veneilysatamat ovat yhtäältä sisämaan näyteikkuna ja tärkeä väline satamaan ja sen ympäristöön suuntautuvan matkailun edistämisessä, mutta ne tarjoavat myös olennaisia huoltopalveluja paikallisille yrityksille;

47.   panee tyytyväisenä merkille satama-alan vuoropuhelun saaman painoarvon; kehottaa perustamaan eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävän komitean ja katsoo, että sen olisi käsiteltävä satamiin liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet, satamien käyttöoikeussopimukset ja Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus nro 152 vuodelta 1979, joka koskee työturvallisuutta ja -terveyttä satamatyössä;

48.   korostaa, että on tärkeää varmistaa satamatyöläisten mahdollisimman korkea koulutustaso; tukee komission aikeita esittää satamatyöläisille vastavuoroisesti tunnustettavaa peruskoulutusta alan joustavuuden edistämiseksi; katsoo tätä silmällä pitäen, että ensimmäiseksi olisi vertailtava käytössä olevia erilaisia satamatyöläisten ammattikoulutusjärjestelmiä; katsoo kuitenkin, että peruskoulutus ei saa vaikuttaa siten, että jäsenvaltioiden satamatyöläisten keskimääräinen koulutustaso alenisi;

49.   ehdottaa, että ammattikoulutusta ja elinikäistä oppimista käsitellään työmarkkinaosapuolten kanssa tulevassa EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävässä komiteassa;

50.   kannustaa komissiota edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa satama-alalla yleensä ja erityisesti innovoinnissa ja työntekijöiden koulutuksessa palvelujen laadun, kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden parantamiseksi;

51.   suhtautuu myönteisesti 20. toukokuuta vietettävän Euroopan meripäivän käyttöönottoon ja eritoten satamien avointen ovien päivään, joka saattaa lisätä yleistä tietoisuutta satamatyöstä ja alan merkityksestä;

52.   kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan transatlanttisesta talousneuvostosta 8. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman(10) mukaisesti sen varmistamiseksi, että Yhdysvallat muuttaa lakiaan kaiken Yhdysvaltoihin kuljetettavan rahtitavaran läpivalaisemisesta, jotta voidaan varmistaa valtuutettujen taloudellisten toimijoiden ja Maailman tullijärjestössä päätettyjen turvallisuusstandardien (C-TPAT, SAFE) keskinäiseen tunnustamiseen perustuva yhteistyö; kehottaa komissiota arvioimaan kaikkien Yhdysvaltoihin kuljetettavien merikonttien läpivalaisemisesta yrityksille ja EU:n taloudelle mahdollisesti aiheutuvat kustannukset sekä tämän mahdollisen vaikutuksen tullitoimintaan;

53.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 531. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0087. (3) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1. (4) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. (5) EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1. (6) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1. (7) EYVL L 296, 21.11.1996, s. 55. (8) Vrt. yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1) 19 artikla. (9) EUVL L 318, 17.11.2006, s. 17. (10) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0192.