Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan q alakohdan sekä 149 ja 150 artiklan,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Opettajankoulutuksen laadun parantaminen" (KOM(2007)0392) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2007)0931 ja SEC(2007)0933),

–   ottaa huomioon 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1720/2006/EY elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta(1), johon sisältyy erityistavoite opettajankoulutuksen laadun parantamisesta ja sen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (17 artiklan 2 kohdan e alakohta),

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen 2006/962/EY elinikäisen oppimisen avaintaidoista(2) sisältyvät kahdeksan avaintaitoa,

–   ottaa huomioon kymmenvuotisen Koulutus 2010 -työohjelman, ja erityisesti sen tavoitteen 1.1 Opettajien ja kouluttajien koulutuksen parantaminen(3), sekä myöhemmät yhteiset väliraportit sen täytäntöönpanoa koskevasta edistyksestä,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin monikielisyyspolitiikan ja komission korkean tason työryhmän raportin monikielisyydestä (2007),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa hyväksyttiin muun muassa opettajien ja kouluttajien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen parantamista koskevat konkreettiset tavoitteet,

–   ottaa huomioon 5. toukokuuta 2003 annetut neuvoston päätelmät keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks)(4),

–   ottaa huomioon koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 15. ja 16. marraskuuta 2007 pidetyssä kokouksessa antamat päätelmät ja erityisesti päätelmät opettajankoulutuksen laadun parantamisesta(5),

–   ottaa huomioon kolmen vuoden välein toteutetut OECD:n PISA-arvioinnit (Programme for International Student Assessment) ja OECD:n raportin "Teachers Matter: Attracting, Developing and Retaining Effective Teachers" (2005),

–   ottaa huomioon raportin "How the world's best performing school systems come out on top" (McKinsey ja muut, syyskuu 2007),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin helmikuussa 2007 julkaiseman tutkimuksen Euroopan unionin liikuntakasvatuksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä,

–   ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman urheilun asemasta koulutuksessa(6),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0304/2008),

A.   katsoo, että korkealaatuisesta koulutuksesta ja ammattikoulutuksesta koituu monenlaista hyötyä työpaikkojen luomisen ja kilpailukyvyn lisääntymisen lisäksi ja ne ovat tärkeitä tekijöitä elinikäisessä oppimisessa,

B.   ottaa huomioon tarpeen kasvattaa yksilöitä, jotka ovat riippumattomia, valistuneita ja yhtenäiseen yhteiskuntaan sitoutuneita, ja katsoo, että opetuksen laatu on kriittinen tekijä Euroopan unionin sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden sekä sen työpaikkojen luomisen, kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta,

C.   katsoo, että Euroopan sosiaalirahastolla voi olla tärkeä tehtävä opettajankoulutuksen parantamista edistävässä koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä,

D.   katsoo, että opettajankoulutuksen laatu heijastuu opetuskäytännössä ja sillä on suora vaikutus paitsi oppilaiden tiedon tasoon myös heidän persoonallisuutensa muodostumiseen varsinkin ensimmäisinä kouluvuosina,

E.   katsoo, että opettajan ammatin haasteet kasvavat sitä mukaa kuin opetusympäristöt tulevat entistä monimutkaisemmiksi ja heterogeenisemmiksi; katsoo, että näitä haasteita ovat informaatio- ja viestintäteknologian kehitys, yhteiskunta- ja perherakenteiden muutokset ja yhä kirjavampi opiskelijoiden joukko monissa oppilaitoksissa maahanmuuton lisääntymisen ja monikulttuuristen yhteiskuntien syntymisen myötä, koulujen autonomian lisääntyminen, mikä merkitsee opettajien velvollisuuksien lisääntymistä ja tarve kiinnittää enemmän huomiota yksittäisten oppilaiden oppimistarpeisiin,

F.   toteaa, että korkealaatuisen opettajankoulutuksen ja oppilaiden korkeiden opintosaavutusten välillä vallitsee selkeä ja positiivinen korrelaatio,

G.   katsoo, että ottaen huomioon kasvavan tiedon tarjonnan sekä meneillään olevan digitalisoinnin on kehitettävä kykyä käyttää viestimiä ja niiden sisältöä tehokkaasti yksilön omien päämäärien ja tarpeiden mukaisesti, ja katsoo, että mediakasvatuksessa on kyse eräänlaisesta pedagogisesta lähestymistavasta tiedotusvälineisiin, jonka pitäisi mahdollistaa kaikkien tiedotusvälineiden kriittinen ja harkitseva käyttö,

H.   ottaa huomioon, että Euroopan unionissa yli 80 prosenttia peruskoulun opettajista ja 97 prosenttia esikoulun opettajista on naisia, kun taas heidän osuutensa toisen asteen opettajista on ainoastaan 60 prosenttia,

I.   katsoo, että opettajankoulutuksen laatu voi vaikuttaa varhaiseen koulunkäynnin lopettamiseen ja vanhempien opiskelijoiden lukutaitoon,

J.   katsoo, että esi- ja peruskoululla on erityisen suuri vaikutus lasten tulevaan koulumenestykseen,

K.   ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on enemmän kuin 27 erilaista opettajankoulutusjärjestelmää mutta opettajankoulutuksen haasteet ovat kuitenkin olennaisesti samat kaikissa jäsenvaltioissa,

L.   katsoo, että opettajan ammatti on kutsumusammatti, jossa korkea työtyytyväisyys on tärkeää hyvän henkilökunnan ammatissa pysymiseksi,

M.   katsoo, että olisi epäoikeudenmukaista pitää opettajia ainoina vastuunkantajina opetustoiminnastaan; pitää aiheellisena korostaa, että opettajien kyky opettaa asianmukaisesti kaikkia oppilaitaan, luoda ja pitää yllä hyvää yhteishenkeä sekä torjua väkivaltaista käyttäytymistä liittyy läheisesti heidän opetusolosuhteisiinsa, saatavilla olevaan tukeen, siihen, kuinka monta sellaista oppilasta, joilla on oppimisvaikeuksia, on kussakin luokassa, koulujen sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön, perheiden yhteistyöhön ja saatuun sosiaaliseen tukeen; katsoo, että opettajien sitoutumisaste riippuu suuresti yhteiskunnan sitoutumisesta koulutukseen ja että molempien tekijöiden vuorovaikutuksella edistetään opetuksen parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista,

N.   katsoo, että on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että kaikki opettajat tuntevat kuuluvansa kunnioitettuun ja arvostettuun ammattikuntaan ottaen huomioon, että ammatti-identiteetti riippuu suuresti siitä, mikä näkemys yhteiskunnassa on ammatista,

O.   katsoo, että parhaiten menestyneiden hakijoiden houkutteleminen opettajan ammattiin edellyttää vastaavantasoista sosiaalista arvostusta, statusta ja palkkaa,

P.   katsoo, että opettajilla on perinteisiä ainerajoja laajemmalle ulottuva tärkeä sosiaalinen ja kehittävä tehtävä sekä tärkeä asema esikuvana,

Q.   ottaa huomioon, että tavoite "yhdenvertaisista mahdollisuuksista kaikille" on sisällytetty EY:n perustamissopimukseen ja erityisesti sen 13 artiklaan, jossa vahvistetaan oikeusperusta sukupuoleen, rodulliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi,

R.   katsoo, että koulujen laatu riippuu suurelta osin siitä, kuinka itsenäisesti ne voivat päättää opetussuunnitelmistaan ja hallinnostaan,

S.   katsoo, että asianmukaisen pätevyyden omaavilla liikunnanopettajilla on hyvin tärkeä tehtävä lasten fyysisen ja henkisen terveyden edistämisessä ja heidän kannustamisessaan terveellisen elämäntavan omaksumiseen,

1.   antaa vahvan tukensa sille analyysille, että opettajankoulutuksen parantamisella saavutetaan huomattavasti parempia oppimistuloksia;

2.   katsoo, että kattavan ja laadukkaan opettajankoulutuksen tarjonnan ja politiikan, jolla pyritään rekrytoimaan parhaat hakijat opettajan ammattiin, pitäisi olla ensisijaisia tavoitteita kaikille opetusministeriöille;

3.   katsoo, että koulutusmenojen lisäysten pitäisi kohdentua aloille, joilla parannetaan eniten oppimistuloksia;

4.   painottaa, että jäsenvaltioiden on panostettava tuntuvammin ja suunnattava enemmän varoja opettajankoulutukseen, jos tavoitteena on edistyä Lissabonin strategian Koulutus 2010 -tavoitteiden saavuttamisessa ja eritoten parantaa koulutuksen laatua, ja että elinikäistä oppimista on vahvistettava koko unionin alueella;

5.   tukee voimakkaasti opettajien jatkuvan ja johdonmukaisen ammatillisen kehittämisen edistämistä koko heidän uransa ajan; suosittaa, että kaikilla opettajilla on säännöllisiä niin akateemisia, työhön liittyviä kuin taloudellisia mahdollisuuksia, esimerkiksi hallituksen apurahoja, parantaa ja päivittää taitojaan ja hankkia lisäpätevyyttä sekä parantaa pedagogista osaamistaan; katsoo, että nämä jatkokoulutusmahdollisuudet olisi järjestettävä niin, että niiden tuottama pätevyys tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa;

6.   korostaa monikansallisen vuoropuhelun ja kokemusten vaihdon lisäämisen tarvetta erityisesti kun on kyse esikoulun, ensimmäisen asteen ja toisen asteen opettajien ammatillisen jatkokoulutuksen tarjonnasta ja hyödyntämisestä;

7.   kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota uusien opettajien perusvalmennukseen; rohkaisee tukiverkostojen ja mentoriohjelmien kehittämistä, joiden kautta kokeneimmilla ja kyvykkäimmiksi osoittautuneilla opettajilla voi olla avainasema uusien kollegojen kouluttamisessa ja he voivat välittää menestyksellisen uransa aikansa saatua tietoa, edistää ryhmäoppimista ja auttaa estämään vasta opintonsa aloittaneiden opettajaksi opiskelevien keskeyttämisiä; katsoo, että työskentelemällä ja oppimalla yhdessä opettajat voivat parantaa koulun tuloksia ja koko oppimisympäristöä;

8.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että samalla kun keskitytään parhaiden opettajien palkkaamiseen ja ammatissa pitämiseen, ennen kaikkea tekemällä ammatista riittävän houkutteleva, opettajakunnan koostumus kaikilla kouluopetuksen tasoilla edustaa yhteiskunnan sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta;

9.   painottaa, että sen varmistamisella, että opettaminen on houkutteleva ja tyydyttävä ammatti, jossa on hyviä etenemismahdollisuuksia, ja motivoituneiden, korkeita tuloksia saavuttavien vasta valmistuneiden ja ammatissa toimivien opettajien menestyksellisen rekrytoinnin välillä on läheinen yhteys; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia opettajan ammatin edistämiseksi huippuosaajien uravaihtoehtona;

10.   korostaa tasa-arvopolitiikan merkitystä ja sitä, että on erittäin tärkeää varmistaa, että esi- ja peruskoulun opettajilla on korkea taso ja että he saavat tehtäviensä edellyttämää asianmukaista sosiaalista ja ammatillista tukea;

11.   pitää tärkeänä opettajien säännöllistä osallistumista opetustyöhönsä liittyviin työ- ja keskusteluryhmiin; katsoo, että työnohjaajien ja opetusviranomaisten pitäisi tukea tätä työtä; katsoo, että osallistumalla opetusprosessin kriittiseen tarkasteluun opettajat kiinnostuvat enemmän ammatistaan ja saavuttavat siten parempia tuloksia;

12.   korostaa koulun suurta merkitystä lasten sosiaalisen elämän ja kasvatuksen sekä demokraattiseen yhteiskuntaan osallistumiseen tarvittavien tietojen ja taitojen oppimisen kannalta; pitää tärkeänä, että pätevät, ammattitaitoiset ja kokeneet opettajat osallistuvat opettajankoulutuksessa käytettävien tehokkaiden opetusmenetelmien kehittämiseen;

13.   kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että ainoastaan asianmukaisen pätevyyden omaavat liikunnanopettajat saavat antaa liikunnanopetusta julkisessa koulutusjärjestelmässä;

14.   kiinnittää huomiota tuntuviin eroihin opettajien keskipalkoissa ei pelkästään eri jäsenvaltioiden välillä vaan myös verrattuna maan keskimääräiseen tulotasoon ja suhteessa henkeä kohti laskettuun BKT:hen; katsoo, että opettajilla olisi oltava hyvät palkkausjärjestelmät, jotka vastaavat heidän merkitystään yhteiskunnalle, ja kehottaa toteuttamaan toimia, joilla estetään parhaiden opettajien siirtyminen paremmin palkattuihin yksityissektorin tehtäviin erityisesti tieteen ja teknologian alalla;

15.   korostaa, että opettajien täytyy olla paremmin valmistautuneita vastatakseen heihin kohdistuviin uusiin vaatimuksiin; tunnustaa informaatio- ja viestintäteknologian asettamat haasteet mutta myös sen tarjoamat mahdollisuudet opettajille; kehottaa asettamaan informaatio- ja viestintäteknologian opetuksen etusijalle opettajien perus- ja jatkokoulutuksessa sen varmistamiseksi, että opettajilla on ajantasaiset tiedot viimeisimmästä teknisestä kehityksestä ja sen soveltamisesta opetukseen ja että heillä on tarpeelliset taidot sen hyödyntämiseen opetustilanteissa;

16.   katsoo, että koulutuksella olisi muun muassa annettava opettajille innovatiivinen viitekehys, jota tarvitaan ympäristönäkökohtien valtavirtaistamiseen heidän toimintaansa ja uusiin aihealueisiin; kannattaa paikallisia seminaareja, joilla pyritään täyttämään tietyissä yhteyksissä havaittuja tarpeita, ja tiettyjen koulujen opettajakunnalle suunnattuja kursseja konkreettisten hankkeiden täytäntöönpanoa varten, joissa otetaan huomioon heidän tarpeensa ja toimintaympäristönsä;

17.   korostaa, että opettajien liikkuvuus, parempi yhteistyö ja tiimityö voivat lisätä opetusmenetelmien luovuutta ja innovatiivisuutta ja helpottaa parhaisiin toimintatapoihin perustuvaa oppimista;

18.   kehottaa komissiota lisäämään käytettävissä olevia varoja tukemalla opettajankoulutusta elinikäisen oppimisen ohjelman kautta ja panostamaan erityisesti naapurimaiden ja -alueiden koulujen väliseen opettajavaihtoon; korostaa, että opettajien liikkuvuudella helpotetaan opettamista koskevien uusien ajatusten ja parhaiden toimintatapojen leviämistä ja edistetään vieraiden kielten taitojen kohentamista sekä muiden kulttuurien tuntemusta; painottaa, että opettajilla olisi oltava paremmat mahdollisuudet oppia kieliä koko uransa ajan, minkä avulla voidaan muun muassa hyödyntää mahdollisimman paljon liikkuvuutta koskevien Euroopan unionin ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia;

19.   vaatii antamaan mediaopinnoille ensisijaisen aseman opettajankoulutuksessa ja sisällyttämään olemassa olevat mediaopinnot tärkeänä osana opettajien peruskoulutukseen;

20.   korostaa Comenius-ohjelman ja Comenius-Regio-ohjelman koulukumppanuuksien ratkaisevaa merkitystä opettajien liikkuvuudessa;

21.   tukee voimakkaasti vieraiden kielten oppimista hyvin varhaisessa iässä ja kieliopintojen sisällyttämistä kaikkiin peruskoulun opetussuunnitelmiin; painottaa, että riittävät investoinnit vieraiden kielten opettajien palkkaamiseen ja koulutukseen ovat ehdottoman tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

22.   korostaa, että jokaisen opettajan pitäisi hallita oma kielensä esimerkillisesti, koska kieli on välttämätön väline hyvälle tiedonvälitykselle ja helpottaa muiden aineiden oppimista samalla kun se kehittää oppilaiden kommunikointikykyä, millä on lukuisilla ammattialoilla yhä suurempi merkitys;

23.   painottaa, että kaikilla opettajilla kaikissa jäsenvaltioissa pitäisi olla todistettavasti vähintään yhden vieraan kielen taito;

24.   vaatii opettajien mediaosaamisen edistämistä heidän koulutuksessaan sekä sen jälkeen ja sen ulkopuolella mediakasvatuksen ja elinikäisen oppimisen puitteissa julkisviranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyön avulla;

25.   korostaa, ettei mikään voi korvata opettajan oppilaiden kanssa luokkahuoneessa viettämää aikaa, ja on huolestunut siitä, että hallinnollisen ja paperityön lisääntyminen voi vähentää opetukseen ja opetustuntien valmistamiseen käytettävää aikaa;

26.   vaatii kansalaistaidon sisällyttämistä pakollisena aineena sekä opettajankoulutukseen että kouluopetukseen, jotta opettajilla ja oppilailla olisi tarvittavat tiedot kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä Euroopan unionista ja jotta he voivat analysoida ja arvioida kriittisesti ajankohtaisia poliittisia ja sosiaalisia olosuhteita ja tapahtumia;

27.   katsoo, että kullakin koululla on ainutlaatuinen suhde paikalliseen yhteisöönsä ja että koulujen johtajilla pitäisi olla suurempi päätöksentekovalta, jonka avulla he voivat vastata omalle toimintaympäristölleen tunnusomaisiin koulutushaasteisiin ja opetusvaatimuksiin yhteistyössä vanhempien ja paikallisen yhteisön sidosryhmien kanssa; korostaa, että hyvin erilaisen taustan omaavan maahanmuuttajaväestön vuoksi opettajakunnan on perehdyttävä erityisesti kulttuurienvälisiin kysymyksiin ja prosesseihin paitsi kouluissa myös yhteyksissä perheisiin ja heidän lähiympäristöönsä, jolle moninaisuus on luonteenomaista;

28.   painottaa Comenius-ohjelman äärimmäisen myönteistä vaikutusta opettajiin ja sen merkitystä pienille paikallisyhteisöille erityisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti taantuneilla alueilla, missä se edistää osallisuutta ja tietoisuutta koulutuksen eurooppalaisesta ulottuvuudesta;

29.   on tyytyväinen jäsenvaltioiden sopimukseen työskennellä yhdessä opettajankoulutuspolitiikan koordinoinnin parantamiseksi erityisesti avoimen koordinointimenetelmän avulla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti tätä mahdollisuutta oppia toinen toisiltaan ja pyytää, että Euroopan parlamenttia kuullaan aikatauluista ja saavutetusta edistyksestä;

30.   painottaa tarvetta saada EU:n laajuiset opettajankoulutusta koskevat tarkemmat tilastotiedot, joiden pohjalta voitaisiin edistää tiedonvaihtoa ja lisätä yhteistyötä ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa; ehdottaa, että jäsenvaltiot ottaisivat yhdessä komission kanssa käyttöön järjestelmiä, joilla varmistetaan esiasteen sekä ensimmäisen ja toisen asteen opettajankoulutusta koskevien vertailukelpoisten tietojen nopea saatavuus;

31.   katsoo, että rehtoreiden ja vanhempien läheinen yhteistyö on erittäin tärkeää kouluväkivallan vähentämiseksi sekä sellaisten keinojen ja menettelyjen luomiseksi, joilla tähän ilmiöön voidaan puuttua tehokkaasti;

32.   painottaa sukupuolinäkökulman sisällyttämistä opetukseen ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista opettajankoulutuksessa;

33.   kehottaa komissiota levittämään tietoa sellaisista jäsenvaltioiden kouluhankkeita koskevista parhaista toimintatavoista, joilla edistetään elämäntaitojen, kuten terveellisen ruokavalion, liikunnan, kotitalouden ja oman rahankäytön suunnittelun oppimista;

34.   kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään opettajankoulutukseen konfliktien ratkaisua koskevia ohjelmia, jotta opettajat oppivat uusia strategioita erilaisten konfliktien ratkaisemiseen koululuokissa ja väkivallan ja aggressiivisuuden käsittelemiseen;

35.   kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään opettajankoulutukseen Euroopan unionia, sen toimielimiä ja niiden toimintatapoja koskevien perustietojen oppimisen ja järjestämään tuleville opettajille tutustumisvierailuja Euroopan unionin toimielimiin;

36.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, OECD:lle, Unescolle ja Euroopan neuvostolle.

(1) EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45. (2) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10. (3) EYVL C 142, 14.6.2002, s. 7. (4) EUVL C 134, 7.6.2003, s. 3. (5) EUVL C 300, 12.12.2007, s. 6. (6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0503.