Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2639(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B6-0425/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B6-0425/2008

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 25/09/2008 - 7.3
CRE 25/09/2008 - 7.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0458

Hyväksytyt tekstit
PDF 142kWORD 68k
Torstai 25. syyskuuta 2008 - Bryssel
Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue
P6_TA(2008)0458B6-0425/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. syyskuuta 2008 vuotuisesta keskustelusta vuonna 2007 saavutetusta edistymisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6 ja 39 artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13, 17–22, 61–69, 255 ja 286 artiklan, jotka ovat pääasiallinen oikeusperusta EU:n ja yhteisön kehittämiselle vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeksi,

–   ottaa huomioon suulliset kysymykset B6-0006/2008 ja B6-0007/2008,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu kansalaistensa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden varmistamisesta; katsoo kuitenkin, että Maastrichtin sopimuksen ja varsinkin Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä unioni on velvollinen edistämään näiden samojen tavoitteiden saavuttamista, kun otetaan huomioon unionin kansalaisten odotukset, jotka liittyvät perusoikeuksien suojeluun, oikeusvaltioperiaatteen soveltamiseen unionissa ja jäsenvaltioiden lojaaliin ja toimivaan yhteistyöhön,

B.   katsoo, että Lissabonin sopimuksen ratifiointi on tärkeä ja kiireellinen edellytys sen varmistamiseksi, että unioni on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, koska sopimuksella lisätään merkittävästi EU:n toimien legitiimiyttä ja tehokkuutta,

C.   ottaa huomioon, että niin kansallisten parlamenttien kanssa 26. marraskuuta 2007 järjestetyn valmistelukokouksen kuin 31. tammikuuta 2008 pidetyn viimeisimmän täysistuntokeskustelunkin puheenvuoroissa korostettiin sitä, miten tärkeää on valmistella perusteellisesti siirtyminen uuteen oikeudelliseen kehykseen, joka luodaan ratifioimalla 13. joulukuuta 2007 allekirjoitettu Lissabonin sopimus, jolla muutetaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja tehdään sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT-sopimus),

D.   ottaa huomioon, että aitoa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta ei kuitenkaan ole vielä läheskään toteutettu, vaan siinä on vielä suuria vaikeuksia ja esteitä, kuten 2. heinäkuuta 2008 päivätyssä komission tiedonannossa "Kertomus Haagin ohjelman täytäntöönpanosta vuonna 2007" (KOM(2008)0373) todetaan;

E.   pitää mainittuun kertomukseen yhtyen valitettavana, että useiden merkittävien toimien hyväksymisestä huolimatta Haagin Eurooppa-neuvoston vuonna 2004 laatiman ohjelman toteutus on selvästi jäljessä aikataulustaan, ja erityisen valitettavana, että

   jäsenvaltioiden keskinäisessä luottamuksessa ja ennen kaikkea solidaarisuudessa on edelleen vakavia puutteita varsinkin laillista ja laitonta maahanmuuttoa sekä poliisiyhteistyötä ja rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevissa kysymyksissä,
   nämä ongelmat haittaavat myös joidenkin hyväksyttyjen toimenpiteiden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, koska "tulokset olivat selvästi riittämättömiä seuraavilla aloilla: viisumipolitiikka, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välinen tietojenvaihto, järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja torjunta, kriisinhallinta Euroopan unionissa, yhteistyö poliisi- ja tulliasioissa sekä oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa",

F.   panee merkille, että jäsenvaltiot ovat itsekin maininneet nämä ongelmat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevaan ohjelmaan 2010–2014 liittyvissä valmistelutöissään todeten, että sisäasioita koskeva yhteisön nykyinen säännöstö, joka on laadittu vaiheittain, on vääjäämättä jäsentelemätön, minkä vuoksi sitä on vaikea selittää unionin kansalaisille; katsoo, että toisinaan jopa asiantuntijoiden on vaikea ymmärtää sitä ja että jotkut kyseisistä välineistä ovat päällekkäisiä ja joidenkin toimien oikeusperusta voi nojautua eri säädöksiin; katsoo lisäksi, että yhteisön direktiivien moitteettoman täytäntöönpanon seuranta 27 eri jäsenvaltiossa on yhä vaikeampaa ja vie yhä enemmän aikaa,

G.   on kuitenkin neuvoston tavoin vakuuttunut siitä, että unionilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vaatia toteuttamaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, joka liittyy jäsenvaltioiden valtiosääntöjen ytimeen, sekä siitä, että jäsenvaltioiden on yhtä tärkeää pitää yllä vuoropuhelua niin toistensa kuin unionin toimielinten kanssa,

H.   katsoo, että nykyisessä siirtymävaiheessa kohti Lissabonin sopimuksen ratifiointien loppuunsaattamista on välttämätöntä hyväksyä ennen vuoden 2009 loppua tiettyjä yleisiä toimenpiteitä, joissa olisi vaikutteita Lissabonin sopimuksesta mutta jotka voitaisiin kuitenkin vielä hyväksyä voimassa olevien perussopimusten nojalla noudattaen täysimääräisesti valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 18 artiklaa ja jotka voisivat lieventää edellä mainituista ongelmista aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia; katsoo, että tällaisia toimenpiteitä olisivat:

   toimielinten menettelyjen, rakenteiden ja päätösten sekä Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007 julistetussa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa(1) vahvistettujen periaatteiden ja tavoitteiden huomioon ottaminen,
   päätöksenteon avoimuuden lisääminen sekä unionissa että jäsenvaltioiden tasolla erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvissä asioissa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen hiljattain antaman lainsäädännän avoimuuteen liittyvän tuomion mukaisesti (Turco-tapaus(2)),
   kansallisten parlamenttien tehokas osallistuminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen ja toteuttamiseen, muiden jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin virastojen toimesta tapahtuva kyseisten politiikkojen arviointi mukaan luettuna,
   yhteisön oikeuden ensisijaisuuden kunnioittaminen EU:n oikeuteen nähden (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 47 artikla) kansainvälisiä sopimuksia tehtäessä, erityisesti silloin, kun on kyse kolmansien maiden kansalaisia koskevista seuraamuksista tai kun unionin kansalaiset ovat vaarassa joutua syrjityiksi (viisumivapaus); parlamentin olisi osallistuttava säännönmukaisesti sellaisten kansainvälisten sopimusten tekemiseen, joita unioni tekee poliisiyhteistyöhön ja rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyen,
   jäsenvaltioiden lojaalin yhteistyön ja keskinäisen solidaarisuuden lisääminen unionin politiikkojen ja toimien täytäntöönpanossa vahvistamalla ja demokratisoimalla keskinäisiä arviointimekanismeja, jotka jo sisältyvät Schengen-yhteistyöhön ja terrorismin torjuntaan,
   tehostetun yhteistyön sisällyttäminen ensimmäiseen pilariin, jos tarvittavaa yksimielisyyttä on mahdotonta saavuttaa (vrt. keskustelu, jota on käyty komission 17. heinäkuuta 2006 tekemästä ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 muuttamisesta tuomioistuimen toimivallan osalta sekä avioliittoasioissa sovellettavaa lakia koskevien sääntöjen antamisesta (KOM(2006)0399),
   unionin perustamien virastojen ajamien aloitteiden vielä hahmottumattoman ja häilyvän luonteen sekä kansallisten viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen,
   sellaisen todellisen viestintäpolitiikan luominen, jonka ansiosta unionin kansalaiset voivat saada helpommin tietoa sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla kehitettävistä aloitteista ja olla selvillä siitä, mihin toimivaltaisiin unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisiin he voivat ottaa yhteyttä kansalaisten perusoikeuksiin liittyvissä asioissa asian vaikuttamatta tuomioistuinmenettelyyn,
  I. katsoo, että on entistä tärkeämpää ja unionin kansalaisten edun mukaista kiinnittää siirtymäkaudella huomiota Lissabonin sopimuksen seuraaville aloille tuomiin parannuksiin:
   Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suojelu,
   yhteisöjen tuomioistuimen harjoittama tuomioistuinvalvonta, poliisi- ja oikeudellisen valvonnan alan lainsäädännön tuomioistuinvalvonta mukaan luettuna,
   demokraattinen valvonta sen myötä, että Euroopan parlamentin yhteispäätösvaltuudet laajenevat ja kansalliset parlamentit otetaan mukaan unionin lainsäädäntöprosessiin ja sen vaikutusten arviointiin myös vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen politiikkojen osalta,

J.   toteaa, että nykyisten perussopimusten puitteissa unionin kansalaisten mahdollisuudet turvautua vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen kuuluviin toimenpiteisiin ovat edelleen rajallisempia kuin EU:n muilla toiminta-alueilla, että yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta on rajallinen varsinkin poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla ja että lisäksi jotkut jäsenvaltiot rajoittavat edelleen yhteisön tuomioistuinten ja kansallisten tuomioistuinten vuoropuhelua näissä asioissa; kehottaa neuvostoa lykkäämään perusoikeuksia mahdollisesti heikentävien toimenpiteiden hyväksymistä, kunnes Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi on saatettu päätökseen,

1.   kehottaa Eurooppa-neuvostoa, neuvostoa ja komissiota

   a) aloittamaan jo nyt vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen seuraavan, kautta 2010–2014 koskevan monivuotisen ohjelman painopistealueiden määrittelyn pitäytyen kunnianhimoisessa ja yhdenmukaisessa lähestymistavassa, jossa mennään ministeriötason ajattelutapaa pidemmälle, ja tukeutuen Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin tavoitteisiin ja periaatteisiin,
   b) liittymään mukaan Euroopan parlamentin kansallisten parlamenttien kanssa käymään vuoropuheluun kautta 2010–2014 koskevista painopistealueista ottaen huomioon Tampereen ja Haagin ohjelmien täytäntöönpanossa esiintyneet ongelmat, neuvoston työskentelyn sekä Eurooppa-neuvoston alustavat strategiset suuntaviivat maahanmuuttoa, turvapaikkapolitiikkaa ja kotoutumista koskevissa asioissa; tässä tarkoituksessa vuoropuhelun ensimmäinen vaihe olisi päätettävä Euroopan parlamentin vuotuisessa keskustelussa vuonna 2008 saavutetusta edistymisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa, minkä jälkeen komission olisi annettava asiasta tiedonanto, edellyttäen, että vastavalitun Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston tehtävänä on vahvistaa aikanaan lopullinen ohjelma,
   c) sopimaan parlamentin kanssa sellaisista teksteistä tai ehdotuksista, jotka voitaisiin tai olisi hyväksyttävä ensisijaisesti jo ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa ja joka tapauksessa ennen kuluvan vaalikauden päättymistä,
  d) viemään eteenpäin neuvotteluja poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskevista ehdotuksista (joista päätetään yhteispäätösmenettelyssä) ja pyrkimään poliittiseen yhteisymmärrykseen parlamentin kanssa sekä varmistamaan yhteisymmärryksen löydyttyä, että
   joko virallista hyväksymistä lykätään Lissabonin sopimuksen voimaantuloon saakka, tai
   neuvosto hyväksyy kyseiset päätökset tai puitepäätökset voimassa olevan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen puitteissa, mutta suostuu samalla hyväksymään ne uudelleen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, puitteissa, mikä mahdollistaisi sen, että yhteisöjen tuomioistuin harjoittaa täysimääräistä oikeudellista valvontaa; jos poliittiseen yhteisymmärrykseen on päästy jo aiemmin, parlamentti voisi suostua siihen, ettei sisältöä koskevia neuvotteluja avattaisi uudelleen, kuten menetellään jo virallista kodifiointia koskevien ehdotusten hyväksymisessä(3);

2.   ehdottaa seuraavia ensisijaisia painopisteitä yhteispäätöstä tai puoltavaa lausuntoa edellyttäville aloille siirtymäkaudella:

Perusoikeudet ja kansalaisuus

Euroopan oikeudellinen alue

Rajavalvonta

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat

   avoimempien kriteerien määritteleminen unionin tasolla varsinkin silloin, kun unionin toimet saattaisivat heikentää jäsenvaltioiden perustuslakien mukaisia takeita (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artikla ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 8 artikla), sekä sellaisten EU:n toimien tarkistaminen, joiden osalta yhteisöjen tuomioistuin on esittänyt moitteita (ks. ns. mustien listojen osalta asia T-228/02, Organisation des Modjahedines du Peuple d'Iran v. neuvosto; asia T-47/03, Sison v. neuvosto; asia T-253/04, KONGRA-GEL ym. v. neuvosto ja asia T-229/02, PKK v. neuvosto),
   unionin lainsäädännöstä ja kansallisista täytäntöönpanotoimista perusoikeuksille aiheutuvien vaikutusten järjestelmällinen huomioon ottaminen varsinkin terrorismin torjuntaa koskevissa asioissa ottaen huomioon jäsenvaltioiden komissiolle kyseisessä asiassa hiljattain toimittamat vastaukset,
   alustavan vuoropuhelun käynnistäminen neuvotteluvaltuuksista EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohta),
   Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintaohjelman tarkistaminen ottaen huomioon toimielinten ja varsinkin parlamentin esittämät painopistealueet poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla sekä EU:n periaatteiden noudattaminen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artikla) (ks. Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15 päivänä helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007(4) antamisen yhteydessä hyväksytty toimielinten välinen julistus),
   unionin kansalaisten liikkumista, mahdollisuutta oikeussuojakeinojen käyttöön muussa kuin alkuperämaassa, diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamaa suojelua kolmansissa maissa haittaavan suoran ja välillisen syrjinnän rajoittamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen esittäminen (SEUT-sopimuksen 20 artikla),
   EU:n toimielinten käsittelemien tietojen ja asiakirjojen avoimuutta ja luottamuksellisuutta koskevan ehdotuksen esittäminen,
   sellaisen tietosuojaa koskevan ehdotuksen esittäminen (nykyisten eri pilareiden mukaan eriytettyjen toimenpiteiden konsolidointi), jossa reagoidaan huoleen EU:n tietosuojastandardien nopeasta rapautumisesta ja erityisesti riittämättömään suojaan transatlanttisessa tietojenvaihdossa, ja neuvoston kehottaminen mukauttamaan puitepäätöstä kolmannen pilarin tietosuojasta parlamentin suositusten mukaisesti,
   niiden toimielinten, erityisesti neuvoston, sisäisten rakenteiden vahvistaminen, jotka ovat vastuussa perusoikeuksien turvaamisesta unionissa (perusoikeuksia ja kansalaisuusasioita käsittelevän neuvoston tilapäisen työryhmän muuttaminen pysyväksi työryhmäksi puheenjohtajavaltio Slovenian ehdotuksen mukaisesti),
   jäsenvaltioiden vuoropuhelun ja oikeusjärjestelmien molemminpuolisen tuntemuksen sekä kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin vuoropuheluprosessin tehostaminen hallinnollisen yhteistyön avulla (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 66 artikla) erityisesti silloin, kun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien EU:n strategioiden ja toimien täytäntöönpanossa ilmenee ongelmia,
   yksilön oikeuksia rikosasioiden käsittelyssä koskevan lainsäädäntöehdotuksen tarkistaminen (SEUT-sopimuksen 69 a artikla),
   rikosten ja terrorismin uhrien oikeuksia koskevan ehdotuksen esittäminen (SEUT-sopimuksen 69 a artikla),
   vastaajan poissa ollessa tehtyjen päätösten sekä todisteiden hyväksyttävyyden vastavuoroisen tunnustamisen lujittaminen jäsenvaltioissa (SEUT-sopimuksen 69 a artikla),
   rikosrekisterien yhteenliittäminen,
   Europolin, Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston perussääntöjen tarkistaminen uusien oikeusperustojen valossa,
   tarvittavien toimien toteuttaminen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täysimittaisen käyttöönoton ja Prümin sopimukseen(5) liittyvien päätösten täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi,
   Frontexin vahvistaminen ja rajavalvontaa koskevien komission uusien ehdotusten vaikutusten arviointi,
   Frontexin kolmansien maiden kanssa tekemiä sopimuksia ja yhteisten operaatioiden arviointikertomuksia koskevan tiedotuksen parantaminen sekä sen varmistaminen, että rajatarkastuksissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia; Frontexin toimivaltuuksien ulottaminen meripelastusoperaatioihin,
   rakenteellisen yhteistyön luominen Frontexin ja Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasioiden päävaltuutetun (UNHCR) välille operaatioiden helpottamiseksi, ottaen huomioon ihmisoikeuksien kunnioittaminen,
   komission ja neuvoston nopeiden ja kunnianhimoisten toimien toteuttaminen unionin tulevaisuuden strategian laatimiseksi seuraavista:
   laillinen maahanmuutto: tuleva laillista maahanmuuttoa koskeva paketti (ns. sinisen kortin yhden hakemuksen menettely, kausityöntekijät ja yrityksen sisällä siirtyviä työntekijöitä ja palkallisia harjoittelijoita koskeva ehdotus ja muut),
   laiton maahanmuutto: ehdotukset, myös seuraamuksista ja EU:n uudelleensijoittamisjärjestelmä,
   turvapaikkapolitiikka: vaiheen II täytäntöönpano, myös pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista 1 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/85/EY(6) ja kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY(7) tarkistaminen sekä Euroopan turvapaikkatukitoimiston perustaminen,
   sellaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luominen, joka perustuu laillisten maahanmuuttokanavien avaamiseen sekä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden perusoikeuksien suojelua koskevien yhteisten normien määrittelemiseen unionin laajuisesti,
   YK:n yleiskokouksessa 18. joulukuuta 1990 hyväksyttyyn kansainväliseen yleissopimukseen kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta sisältyvien määräysten sisällyttäminen yhteisön päätöksiin ja puitepäätöksiin,

3.   pitää myönteisenä ehdotusta syrjimättömyyspaketin loppuunsaattamisesta ja kehottaa neuvostoa toimimaan Lissabonin sopimuksen hengessä ja sisällyttämään ehdotukseen parlamentin esittämät suositukset;

4.   katsoo, että tästä lähtien kansalliset parlamentit ja kansalaisyhteiskunta olisi otettava jäsennellysti mukaan näiden lainsäädäntötoimien laadintaan ja näiden toimintalinjojen arviointiin jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota ja neuvostoa tämä tavoite mielessä pitäen tarkastelemaan uudelleen yhdessä parlamentin kanssa sellaisia verkostoja, virastoja ja välineitä, joiden avulla voitaisiin arvioida vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen politiikkojen vaikutuksia ja edistää Euroopan kansalaisyhteiskunnan tiiviimpää osallistumista;

5.   korostaa, että Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan Euroopan parlamentin asema vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen alaan kuuluvien kansainvälisten sopimusten teossa; pyytää näin ollen, että

o
o   o

   sitä kuullaan hyvissä ajoin kaikista kolmansien maiden kanssa tehtävistä sopimuksista, joita ei ole tehty 31. joulukuuta 2008 mennessä,
   se pidetään säännöllisesti ajan tasalla meneillään olevista neuvotteluista,
   järjestetään pikaisesti keskustelu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkoisesta ulottuvuudesta, koska unioni on luomassa tosiasiallista poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä kolmansien maiden, erityisesti Yhdysvaltain, kanssa erinäisistä asioista tehtävillä kahdenvälisillä sopimuksilla kiertäen näin viralliset demokraattiset päätöksentekoprosessit ja parlamentaarisen valvonnan;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja kehottamaan kansallisia parlamentteja toimittamaan kommenttinsa ja ehdotuksensa 15. päivään marraskuuta 2008 mennessä hyvissä ajoin ennen vuotuista keskustelua vuonna 2008 saavutetusta edistymisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa.

(1) EUVL C 303, 14.12.2007, s. 1.
(2) Yhdistetyt asiat C-39/05 P ja C-52/05 P, Ruotsin kuningaskunta ja Maurizio Turco v. Euroopan unionin neuvosto, tuomio 1. heinäkuuta 2008.
(3) Nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2) 4 kohta.
(4) EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.
(5) Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Itävallan tasavallan välillä rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi 27 päivänä toukokuuta 2005 tehty sopimus.
(6) EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13.
(7) EUVL L 304, 30.9.2004, s. 2.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö