Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 49 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 1979 hyväksymän kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 31. lokakuuta 2000 antaman päätöslauselman 1325 (2000) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–   ottaa huomioon Wienissä vuonna 1993 pidetyn YK:n maailmankonferenssin, jossa vahvistettiin ihmisoikeudet ja tuomittiin kulttuuriin ja perinteisiin nojautuva väkivalta,

–   ottaa huomioon 20. syyskuuta 2002 hyväksytyn Brysselin julistuksen ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjunnasta,

–   ottaa huomioon komission vuoden 2007 määräaikaiskertomukset ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden edistymisestä, jotka sisältyvät komission 6. marraskuuta 2007 antamaan tiedonantoon "Laajentumisstrategia sekä vuosien 2007 ja 2008 tärkeimmät haasteet" (KOM(2007)0663),

–   ottaa huomioon komission 25. lokakuuta 2007 antaman tiedonannon "EU:n toimet epävakaissa tilanteissa – kestävää kehitystä, vakautta ja rauhaa edistävät toimet vaikeissa olosuhteissa" (KOM (2007)0643),

–   ottaa huomioon komission 5. maaliskuuta 2008 antaman tiedonannon "Länsi-Balkan – lähemmäksi EU-jäsenyyttä" (KOM (2008)0127),

–   ottaa huomioon Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen yhteydessä toimivan tasa-arvotyöryhmän toiminnan ja edistyskertomuksen (2004),

–   ottaa huomioon tutkimuksen "Naisten tilanne Balkanin maissa: vertaileva näkökulma", jonka Marina Blagojević laati Euroopan parlamentin puolesta (Belgrad, helmikuu 2003),

–   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman Kaakkois-Euroopan naisista(1),

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman naisten roolista Turkin yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä(2) sekä 13. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten asemasta Turkin yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä(3),

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman romaninaisten tilanteesta Euroopan unionissa(4),

–   ottaa huomioon johtopäätökset kansainvälisestä konferenssista, joka käsitteli naisten osallistumista konfliktien ratkaisuun ja joka pidettiin Ljubljanassa 21.–22. kesäkuuta 2008 Ljubljanan Institutum Studiorum Humanitatis -oppilaitoksessa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A6-0435/2008),

1.   katsoo, että poliittisen ja taloudellisen vakauden jatkuminen ja demokraattisten toimielinten luominen Balkanin alueen maissa edellyttää naisten osallistumista, sillä he muodostavat yli puolet väestöstä;

2.   toteaa huolestuneena, että sukupuolten tasa-arvoa koskevat lait ja käytännöt (institutionaaliset, taloudelliset ja inhimilliset) eivät ole täysin taattuja, vaikkakin tässä on eroa liittymisneuvottelut aloittaneiden ja muiden maiden välillä;

3.   korostaa naisten yhtäläisiä oikeuksia ja osallistumista työmarkkinoilla, jotka ovat välttämättömiä naisten taloudelliselle riippumattomuudelle ja maiden talouskasvulle ja pyrittäessä torjumaan köyhyyttä, jolle naiset ovat alttiimpia kuin miehet;

4.   toteaa, että sosiaalipalvelujen ja julkisten menojen, kuten terveydenhuollon ja lapsi- ja perhepalvelujen, leikkaukset vaikuttivat suhteettomasti naisiin; huomauttaa, että nämä aiemmin tarjotut luontoisedut ja -suoritukset antoivat naisille mahdollisuuden palkkatyöhön ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen;

5.   toteaa huolestuneena, että vaikka naiset ovat yleensä aliedustettuina työmarkkinoilla, he ovat yliedustettuina eräissä (perinteisesti "naisten") ammateissa, joissa heidän tilanteensa erityisesti maaseudulla on epävakaampi; vaatii erityisiä toimia, joilla estetään pienpalkka-alojen naisvaltaistuminen; on myös huolestunut sukupuolten välisten palkkaerojen esiintymisestä ja naisten vaikeuksista perustaa omia yrityksiä;

6.   kehottaa Balkanin alueen maiden hallituksia laatimaan lainsäädäntökehyksen samapalkkaisuudesta, auttamaan naisia yksityis- ja työelämän yhteensovittamisessa ja tarjoamaan laadukasta, saatavilla olevaa ja kohtuuhintaista lastenhoitoa ja vanhustenhoitoa sekä poistamaan naisten yrittäjyyden esteitä;

7.   korostaa koulutuksen tärkeyttä miesten ja naisten yhteiskunnallisiin rooleihin liittyvien ja kulttuuristen ennakkoluulojen poistamisessa ja siinä, että koulutusjärjestelmässä ei enää vahvistettaisi ennakkoluuloja esimerkiksi uravalinnassa;

8.   kiinnittää huomiota yleisesti riittämättömään terveydenhuoltojärjestelmään varsinkin maaseudulla ja kehottaa hallituksia turvaamaan naisille säännöllisen rinta- ja kohdunkaulansyövän seulonnan sekä hiv- ja aids-testit, sillä naiset ovat alttiimpia kyseisille sairauksille kuin miehet; korostaa psyykkisen ja fyysisen kuntoutuksen tärkeyttä naispuolisille sodan uhreille;

9.   katsoo, että Balkanin alueen naisia, jotka ovat joutuneet kärsimään sodista, ei pitäisi enää nähdä vain sotien uhreina vaan pikemminkin vakauden ja konfliktien ratkaisun toimijoina; korostaa, että Balkanin naiset yleensä voivat toimia tässä roolissa vasta, kun he ovat tasapuolisesti edustettuina poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa; pitää myönteisinä kiintiöitä, ja kehottaa maita, jotka eivät vielä ole tehneet niin, edistämään naisten edustusta ja tarvittaessa soveltamaan tehokkaasti kiintiöitä poliittisissa puolueissa ja kansanedustuslaitoksissa, ja kehottaa maita, jotka eivät vielä ole tehneet niin, jatkamaan tätä prosessia sen takaamiseksi, että naiset voivat osallistua poliittiseen elämään ja poistaa aliedustuksensa niin, että poistetaan lopultakin "lasikatto" ja toteutetaan myönteisiä toimia sen takaamiseksi, että naiset ja miehet oppivat kansalaisuutta koskevia asioita ja sitoutuvat kansalaisuuteen jo nuorella iällä;

10.   toteaa huolestuneena, että äskettäin luodusta lainsäädäntökehyksestä huolimatta Balkanin maissa esiintyy edelleen perheväkivaltaa ja sanallista väkivaltaa; kehottaa näin kyseisiä maita perustamaan turvataloja uhreille ja varmistamaan, että lainvalvontaelimet, oikeusviranomaiset ja julkisen sektorin virkamiehet osaavat tunnistaa nämä ilmiöt paremmin;

11.   korostaa perheväkivallan olevan yleisempää kuin nykytiedoista käy ilmi ja että asiaa koskevat tilastot ja tiedot ovat hajanaisia ja huonosti kerättyjä eikä niitä ole standardoitu edes maissa, jotka ovat hyväksyneet asiaa koskevaa erityislainsäädäntöä;

12.   korostaa tietoisuuden lisäämiseksi tehtävää työtä stereotypioiden, syrjinnän (sukupuoleen, kulttuuriin tai uskontoon perustuvan syrjinnän) ja perheväkivallan vastustamiseksi ja yleisen tasa-arvon edistämiseksi; toteaa, että näiden toimien lisäksi pitäisi edistää positiivista naiskuvaa tiedotusvälineiden ja mainonnan antamien kuvien sekä opetusmateriaalin ja Internetin kautta;

13.   pitää tervetulleena viimeaikaista kehitystä lainsäädännöllisen ja institutionaalisen kehyksen luomisessa, mikä ilmentää lujaa sitoumusta turvata naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet kyseisissä maissa; toistaa samalla, että tarvitaan vahvoja toimia, jotta nämä säännökset voidaan panna täytäntöön käytännössä;

14.   kehottaa Balkanin maiden hallituksia toteuttamaan toimia, joilla valmistellaan sukupuolten tasa-arvon kokonaisvaltaista toteuttamista yhteiskunnallisen ja poliittisen elämän kaikilla tasoilla ja aloilla;

15.   kehottaa kaikkia niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole sitä vielä tehneet, antamaan edellä mainitun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman täytäntöönpanoa koskevan kansallisen suunnitelman ja panemaan sen täytäntöön suhteissaan Balkanin maihin;

16.   panee huolestuneena merkille, että Balkanin alueen maat ovat ihmiskaupan kauttakulkumaita ja yleensä ihmiskaupan uhreja ovat naiset ja lapset; korostaa, että sukupuolten välinen tasa-arvo, valistuskampanjat sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet ovat olennaisen tärkeitä prostituution ja ihmiskaupan kaltaisten kielteisten ilmiöiden estämiseksi Balkanilla ja mahdollisten uhrien suojelemiseksi;

17.   kehottaa Balkanin maita toteuttamaan kiireesti toimia prostituution ja erityisesti lapsiprostituution ja -pornografian estämiseksi, tiukentamaan seuraamuksia, joita langetetaan prostituutioon pakottamisesta tai yllyttämisestä ja/tai pornografisen aineiston tuottamiseen osallistumisesta, sekä kriminalisoimaan lapsipornografian Internetissä;

18.   korostaa kansalaisjärjestöjen ja naisjärjestöjen tärkeyttä naisia koskevien ongelmien tunnistamisessa ja asianmukaisten ratkaisujen löytämisessä ja erityisesti Kaakkois-Euroopan vakaussopimukseen liittyvän tasa-arvotyöryhmän osuutta demokratiaprosessien ja vakauden kehittämisessä alueella; rohkaisee näiden kansalaisjärjestöjen työtä ja ehdottaa parhaiden tasa-arvoa edistävien käytäntöjen jakamista kyseisissä maissa samoin kuin eurooppalaisten kansalaisjärjestöverkkojen kanssa;

19.   kehottaa komissiota osoittamaan liittymistä valmistelevaa rahoitustukea naisten oikeuksien lujittamiseen Balkanilla, erityisesti valtioista riippumattomien ja muiden naisjärjestöjen toimesta;

20.   kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevien Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa; kehottaa Balkanin alueen ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita yhdenmukaistamaan niiden syrjinnänvastaisen ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan lainsäädännön yhteisön säännöstön mukaisesti tulevaa liittymistä varten;

21.   kehottaa komissiota varmistamaan, että edellä mainitussa 5. maaliskuuta 2008 annetussa tiedonannossa, jolla pyritään lujittamaan valtioista riippumattomia järjestöjä Länsi-Balkanilla, keskitytään eritoten lisäämään naisten osallistumista kansalaisyhteiskuntaan;

22.   korostaa, että romaninaiset kärsivät monenlaisesta (rotuun, etniseen alkuperään ja sukupuoleen perustuvasta) syrjinnästä ja että he ovat alttiimpia köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle; katsoo, että näiden ongelmien käsittely edellyttää siksi eriytettyä lähestymistapaa; toteaa, että erityisesti romaninaiset kohtaavat ennakkoluuloja monissa maissa, ja kansalaisuudettomuus vaikuttaa heidän tilanteeseensa, heillä on rajalliset mahdollisuudet saada laadukasta opetusta, heidän asuinolonsa ovat huonot, he eivät voi käyttää terveydenhoitopalveluja, heidän työttömyysasteensa on korkea ja he osallistuvat vähän poliittiseen ja julkiseen yhteiskuntaelämään;

23.   panee huolestuneena merkille puutteet ajantasaisista tilastotiedoista ja indikaattoreista, jotka voisivat auttaa arvioimaan Balkanin naisten tilannetta;

24.   kehottaa Balkanin alueen ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita varmistamaan, että useista syistä syrjittävien ryhmiin kuuluvien naisten, kuten romanien, kaikkinainen syrjintä ja ennakkoluuloinen kohtelu lopetetaan; kehottaa Balkanin maita ottamaan käyttöön tehokkaan ja käytännönläheisen syrjinnän torjuntasuunnitelman, joka pannaan täytäntöön kaikilla tasoilla (kansallisesti ja paikallisesti);

25.   kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia myös valvomaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista myös Balkanin maissa ja kiinnittämään erityistä huomiota ehdokasvaltioihin;

26.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden, ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 1070. (2) EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 385. (3) EUVL C 287 E, 29.11.2007, s. 174. (4) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 283.