Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Lissabonissa 13. joulukuuta 2007 allekirjoitetun Lissabonin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

–   ottaa huomioon 20. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksesta(1),

–   ottaa huomioon kuluvalla vaalikaudella kansalaisyhteiskunnasta antamansa eri päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan työpajan, joka järjestettiin yhdessä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajien kanssa 3. kesäkuuta 2008,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0475/2008),

A.   ottaa huomioon, että jotta Euroopan unioni voi olla demokraattinen ja lähellä kansalaisia, sen toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa unionin ja jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallistasolla,

B.   ottaa huomioon, että unionin toimielinten sekä jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten avoin suhtautuminen vuoropuheluun ja yhteistyöhön kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa on perusedellytys näiden osallistumiselle lainsäädäntään ja hallintoon kaikilla tasoilla,

C.   ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus lisää Euroopan kansalaisten unioniin liittyviä oikeuksia helpottamalla heidän ja edustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumista keskusteluihin "kansalaisten Euroopasta",

D.   ottaa huomioon, että myös Lissabonin sopimukseen sisältyvät voimassa olevat säännökset luovat oikeudellisen kehyksen, joka on välttämätön unionin tasolla käytävän kansalaiskeskustelun kehittämisen kannalta, mutta toteaa, ettei säännösten täytäntöönpano ole aina tyydyttävää,

E.   ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunta on 27 jäsenvaltiossa eri kehitysvaiheissa ja osallistuvaa demokratiaa harjoitetaan, lainsäädäntäprosessiin osallistutaan ja vuoropuhelua jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa käydään eri mittakaavassa,

F.   ottaa huomioon, että käsite "kansalaisyhteiskunta" viittaa lukuisiin kansalaisten omasta aloitteestaan perustamiin hallituksista riippumattomiin ja voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin, jotka osallistuvat julkiseen elämään ja valvovat jäsentensä tai muiden henkilöiden etuja sekä tuovat esiin heidän ajatuksiaan ja eettisiin, kulttuurisiin, poliittisiin, tieteellisiin, uskonnollisiin tai filantrooppisiin arvoihin perustuvia ideologioitaan,

G.   toteaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustuksellisuus on hyvin kiistanalainen kysymys, ja että joidenkin järjestöjen toiminta ja tehokkuus näkemystensä läpiviennissä ei aina vastaa niiden edustuksellisuutta,

H.   ottaa huomioon, että unionin toimielimillä on erilaiset lähestymistavat kansalaisvuoropuheluun,

1.   pitää myönteisenä Euroopan unionin osuutta kansalaisvuoropuhelun kehittämisessä sekä unionin tasolla että jäsenvaltioiden kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

2.   painottaa, että kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli Euroopan yhdentymisprosessissa, koska se välittää kansalaisten näkemykset ja vaatimukset unionin toimielimille; painottaa kansalaisyhteiskunnan unionin toimielimille tarjoaman asiantuntemuksen merkitystä ja korostaa kansalaisvuoropuhelusta tiedottamisen painoarvoa ja tärkeyttä, erityisesti kun pyritään edistämään unionin toimintaa ja tavoitteita, luomaan eurooppalaisia yhteistyöverkostoja sekä lujittamaan eurooppalaista identiteettiä ja kansalaisyhteiskunnan samastumista unioniin;

3.   tähdentää, että jos unioni aikoo saavuttaa poliittiset päämääränsä ja tavoitteensa, on laajennettava julkista keskustelua, parannettava kansalaiskeskustelua ja lisättävä poliittista tietoisuutta;

4.   korostaa erityistä sitoutumistaan kansalaisvuoropuheluun sekä tälle vuoropuhelulle annettua merkitystä Lissabonin sopimuksessa, jonka mukaan kyseessä on kaikkia unionin toiminta-aloja koskeva yleisperiaate;

5.   pitää myönteisenä edustuksellisen ja osallistuvan demokratian lujittamista, joka on peräisin Lissabonin sopimuksessa käyttöönotetusta niin kutsutusta kansalaisaloitteesta, jonka avulla miljoona eri jäsenvaltioiden kansalaista voi kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöesityksen;

6.   kehottaa unionin toimielimiä sekä jäsenvaltioiden kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin voimassa olevia oikeusnormeja ja parhaita käytäntöjä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa käytävän vuoropuhelun kehittämiseksi; katsoo erityisesti, että jäsenvaltioissa sijaitsevien Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen olisi pyrittävä aktiivisesti edistämään, organisoimaan ja johtamaan vähintään vuosittain järjestettäviä Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välisiä tapaamisia jäsenvaltioissa ja korostaa, että on tärkeää, että sekä kyseisestä jäsenvaltiosta että muista jäsenvaltioista tulevat parlamentin jäsenet osallistuvat näihin tapaamisiin;

7.   kehottaa unionin toimielimiä ottamaan kansalaisvuoropuheluun mukaan kaikki kansalaisyhteiskunnan asiasta kiinnostuneet edustajat; pitää tässä yhteydessä tärkeänä saada kuuluviin nuorten Euroopan kansalaisten ääni, sillä he ovat rakentamassa Euroopan unionin tulevaisuutta ja ovat vastuussa siitä;

8.   kehottaa unionin toimielimiä huolehtimaan, että kaikki unionin kansalaiset – miehet, naiset, vanhukset ja nuoret, kaupunkilaiset ja maaseutuväestö – voivat aktiivisesti ja syrjimättä osallistua samoin oikeuksin kansalaisvuoropuheluun ja erityisesti, että kielellisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat osallistua keskusteluun äidinkielellään; katsoo, että tässä yhteydessä unionin toiminnan olisi osaltaan edistettävä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja toimittava esimerkkinä tässä asiassa sekä jäsenvaltioissa että unionin ulkopuolella;

9.   pyytää unionin toimielimiä päättämään toimielinten välisellä sopimuksella sitovista suuntaviivoista kansalaisyhteiskunnan edustajien nimittämiseksi sekä menetelmistä kuulemisten järjestämiseksi ja niiden rahoittamiseksi konsultointiprosessiin sovellettavien yleisten periaatteiden ja vähimmäisvaatimusten(2) mukaisesti; toteaa, että kaikkien unionin toimielinten olisi siksi ylläpidettävä ajantasaisia rekistereitä kaikista merkityksellisistä kansalaisjärjestöistä, riippumatta siitä, toimivatko ne jäsenvaltioissa ja/vai keskittyvätkö ne toiminnassaan unionin toimielimiin;

10.   kehottaa unionin toimielimiä tekemään kansalaisvuoropuhelusta kaikkien komission pääosastojen, kaikkien neuvoston työryhmien ja kaikkien Euroopan parlamentin valiokuntien monialaisen tehtävän noudattaen avoimia menettelytapoja ja säilyttäen aidon tasapainon julkisen ja yksityisen sektorin välillä;

11.   kehottaa unionin toimielimiä tiiviimpään yhteistyöhön kansalaisvuoropuhelun kehittämisessä ja tietoisesti eurooppalaisen ajattelutavan edistämisessä unionin kansalaisten keskuudessa, jotta voidaan varmistaa viestinnän, tiedonkulun ja toiminnan parempi koordinointi julkisten kuulemisten yhteydessä; toteaa, että unionin ja sen kansalaisten välisen kuilun kaventamiseksi olisi toivottavaa, että jäsenvaltioiden keskustelufoorumeilla järjestetään kansalaisyhteiskunnan ja komission jäsenten välisiä säännöllisiä tapaamisia;

12.   kehottaa neuvostoa helpottamaan ja yksinkertaistamaan työskentelyynsä tutustumista, sillä se on perusedellytys todellisen vuoropuhelun aloittamiseksi kansalaisyhteiskunnan kanssa;

13.   korostaa, että on tärkeää kehittää eurooppalaista viestintäpolitiikkaa tarjoamalla uusia välineitä ja keinoja, joiden avulla voidaan viestiä unionin kansalaisten kanssa (Internetin, sähköisten teknologioiden ja nykyaikaisen audiovisuaalitekniikan avulla);

14.   kehottaa jatkamaan jo hyväksi havaittuja unionin aloitteita, joiden avulla pyritään lisäämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista Euroopan yhdentymisprosessiin, kuten Europe by Satellite -tietojärjestelmä, Agora-kansalaisfoorumi, temaattiset kansalaisfoorumit (esim. Sinun Eurooppasi -palvelu), keskustelut Internetissä jne.;

15.   korostaa, että on erityisen tärkeää järjestää ammattimaisesti toteutettuja mielipidetiedusteluja Euroopassa, jotta voidaan yksilöidä unionin toimintaan liittyvät Euroopan kansalaisten tarpeet ja odotukset sekä ymmärtää niitä paremmin; vaatii sekä unionin toimielimiä että jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskuntia ottamaan nämä odotukset huomioon vuorovaikutuksessaan ja keskusteluissaan;

16.   kehottaa jäsenvaltioiden kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia tukemaan kansalaisvuoropuhelua erityisesti maissa ja alueilla, joissa se ei ole täysin kehittynyttä tai joissa se on riittämätöntä; vaatii lisäksi näitä viranomaisia edistämään aktiivisesti eri jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan alueellisen vuorovaikutuksen kehittämistä sekä rajat ylittäviä aloitteita; katsoo, että olisi myös tutkittava, voitaisiinko jäsenvaltioryhmittymien perustamista käyttää ajatusten ja kokemusten vaihdon edistämiseen EU:ssa;

17.   kehottaa eurooppalaisen yhteiskunnan edustajia osallistumaan aktiivisesti kansalaisvuoropuheluun sekä unionin ohjelmien ja toimintalinjojen laatimiseen ja tätä kautta vaikuttamaan päätöksentekoprosesseihin;

18.   rohkaisee unionin kansalaisia ottamaan laajemmin osaa unionissa järjestettyihin keskusteluihin sekä äänestämään seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa;

19.   pyytää vuoropuhelun sidosryhmiä ja siitä vastaavia varmistamaan riittävän rahoituksen, sillä kansalaisten Euroopan laajuisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen vuoropuhelun edistäminen edellyttää asiaankuuluvaa rahoitusta;

20.   korostaa, että kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun lisäksi unionin on käytävä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien kanssa Lissabonin sopimuksen mukaisesti;

21.   suosittaa, että unionin toimielimet asettavat yhdessä saataville tietoja eurooppalaisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustuksellisuudesta ja toiminta-aloista esimerkiksi julkiseen ja helppokäyttöiseen tietokantaan;

22.   kehottaa komissiota esittämään uuden eurooppalaisia yhdistyksiä koskevan ehdotuksen, jotta eurooppalaiset kansalaisyhteiskunnan järjestöt voivat tukeutua yhteiseen oikeusperustaan;

23.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioiden parlamenteille, neuvostolle, komissiolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0055. (2) Ks. komission 11. joulukuuta 2002 päivätty tiedonanto "Neuvottelu- ja keskustelukulttuurin edistäminen – Komission konsultointiprosessiin sovellettavat yleiset periaatteet ja vähimmäisvaatimukset" KOM(2002)0704.