Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Afganistanista ja erityisesti 8. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon Bonnissa vuonna 2001, Tokiossa vuonna 2002 ja Berliinissä vuonna 2004 järjestetyt konferenssit, joissa Yhdistyneet Kansakunnat (YK), Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö sitoutuivat myöntämään Afganistanille kansainvälistä apua yhteensä yli 8 000 000 000 euroa; ottaa huomioon Lontoossa vuonna 2006 järjestetyn konferenssin, jossa allekirjoitettiin Afganistania koskeva kokonaissuunnitelma,

–   ottaa huomioon kansallisen kehitysstrategian, jonka Afganistanin hallitus hyväksyi alkuvuonna 2008 ja jossa esitetään myös suunnitelma maan köyhyyden vähentämiseksi,

–   ottaa huomioon Pariisissa 12. kesäkuuta 2008 pidetyn konferenssin, jossa avunantajamaat lupasivat Afganistanille tukea yli 21 000 000 000 Yhdysvaltain dollaria,

–   ottaa huomioon unionin edellä mainitussa Pariisin konferenssissa tekemät sitoumukset tehostaa Afganistanille annettavaa apua sekä vuonna 2007 hyväksytyt EU:n menettelysäännöt täydentävyydestä ja työnjaosta kehitysyhteistyöpolitiikassa,

–   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2006, pääluokka III – Komissio(2), ja erityisesti sen 181–200 kohdan (ulkoiset toimet, humanitaarinen apu ja kehitys),

–   ottaa huomioon vuosia 2003–2006 koskevan kansallisen strategia-asiakirjan, jonka komissio hyväksyi yhteisymmärryksessä parlamentin kanssa ja jossa korostettiin vakauden vahvistamisen ja köyhyyden vähentämisen tärkeyttä,

–   ottaa huomioon vuosia 2007–2013 koskevan kansallisen strategia-asiakirjan ja vuosien 2007–2010 monivuotisen tavoiteohjelman (MIP), jotka komissio hyväksyi yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin kanssa ja joista jälkimmäisessä Afganistanin islamilaista tasavaltaa varten varattiin varainhoitovuosiksi 2007–2010 yhteensä 610 000 000 euron määräraha,

–   ottaa huomioon Afganistanissa 26. huhtikuuta–1. toukokuuta 2008 vierailleelle parlamentin valtuuskunnalle annetun toimeksiannon tutkia yhteisön avun ja kansainvälisen avun täytäntöönpano-olosuhteita sekä valtuuskunnan tästä aiheesta laatiman selonteon,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(3) ja erityisesti sen 53 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 285–287 artiklan Euroopan tilintarkastustuomioistuinta koskevat määräykset sekä saman sopimuksen 310–325 artiklan rahoitusta koskevat määräykset, jotka tulevat voimaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta muuttavan Lissabonin sopimuksen ratifioinnin päätökseen saattamisen jälkeen,

–   ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25. toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999(4),

−   ottaa huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet, jotka asetettiin YK:n 8. syyskuuta 2000 hyväksymässä ja 189 valtion allekirjoittamassa vuosituhatjulistuksessa,

−   ottaa huomioon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006(5),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A6-0488/2008),

A.   katsoo, että jo useiden vuosikymmenten ajan Afganistan on ollut lähes pysyvässä konflikti- ja sotatilassa ja että huumausainekaupan ja hallinnossa kaikkialla rehottavan korruption lisäksi keskushallintoa vaivaavat sitkeät rakenteelliset heikkoudet, valmiuksien ja asiantuntemuksen puute sekä krooninen voimavarojen puute tilanteessa, jossa valtion budjettitulot kattavat hädin tuskin 30 prosenttia kaikista menoista,

B.   katsoo, että Afganistanin vakava tilanne edellyttää nopeita hallinnollisia parannuksia, joiden avulla valtio vahvistuisi ja pystyisi varmistamaan paremmin kansalaisten turvallisuuden ja lakien noudattamisen sekä luomaan välttämättömät edellytykset maan kestävälle kehitykselle,

C.   katsoo, että nyt maailman talouskehityksen hidastuessa on erityisen tärkeää varmistaa, että Euroopan unionin kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti,

D.   ottaa huomioon, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritetään edellytykset talousarviotuen myöntämisestä kumppanivaltioille,

E.   ottaa huomioon, että vastuuvelvollisuus, avoimuus ja tulosjohtaminen ovat tärkeimpiä periaatteita, jotka ohjaavat kehitysyhteistyötä monien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, avun tehokkuudesta annettu Pariisin julistus mukaan luettuna,

F.   ottaa huomioon, että Afganistanissa 90 prosenttia julkisesta rahoituksesta tulee kansainvälisistä avustuksista, mikä kuvaa tuen tarpeen ja tukiriippuvuuden korkeaa tasoa maassa,

Euroopan unionin tukien jakaminen

1.   toteaa, että Euroopan unioni on yksi Afganistanin tärkeimmistä kehitysavun ja humanitaarisen avun antajista; muistuttaa, että komissio, jolla on ollut Kabulissa lähetystö vuodesta 2002 lähtien, antoi vuosina 2002–2007 maalle tukea yhteensä 1 400 000 000 euroa, josta 174 000 000 euroa osoitettiin humanitaariseen tukeen, ja että noin 1 150 000 000 euroa tästä kokonaismäärästä on jo maksettu, mikä tarkoittaa, että maksatusaste on erittäin korkea eli 81,5 prosenttia;

2.   panee merkille, että unionin tuki voi olla joko suoraa tai välillistä ja että vuosina 2002–2007 komission yksiköt panivat täytäntöön suoran tuen, joka vastaa 70:tä prosenttia (970 000 000 euroa) yhteisön kokonaistuesta, Afganistanin valtion kanssa tehtyjen rahoitussopimusten muodossa, palveluntarjoajien, tavarantoimittajien ja urakoitsijoiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta tai kansainvälisten järjestöjen tai eurooppalaisten tai paikallisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa tehtyjen avustussopimusten kautta, ja että välillistä tukea hallinnoivat etupäässä YK (13 prosenttia kokonaisvaroista) ja Maailmanpankki (17 prosenttia kokonaisvaroista);

Tärkeimmät tukisektorit

3.   muistuttaa, että Afganistania koskevassa vuosien 2003–2006 komission kansallisessa strategia-asiakirjassa tavoitteeksi asetettiin kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen kannalta välttämättömien edellytysten kehittäminen ja keskityttiin seuraaviin ensisijaisiin tavoitteisiin: julkishallinnon uudistus (212 000 000 euroa), huumekaupan torjunta (95 000 000 euroa), elintarviketurvallisuus (203 000 000 euroa), perusrakenteet (90 000 000 euroa), terveydenhoito (50 000 000 euroa), pakolaiset (38 000 000 euroa) sekä miinanraivaustoimet (47 200 000 euroa); kaudella 2007–2013 komission Afganistania koskevassa strategia-asiakirjassa kahdeksi tärkeimmäksi pitkän aikavälin tavoitteeksi ehdotetaan kestävää kehitystä ja köyhyyden torjuntaa;

4.   panee merkille, että näiden vuosiksi 2007–2013 vahvistetun kahden pitkäaikaisen päätavoitteen saavuttamiseksi tärkeimmät tukisektorit ovat hallinto, maaseudun kehitys ja terveydenhoito, joiden lisäksi tuetaan sosiaalista suojelua, alueellista yhteistyötä ja miinanraivaustoimia;

5.   muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet tunnustetaan erittäin tärkeiksi kysymyksiksi sekä Afganistanin hallituksen kansallisessa kehitysstrategiassa että kansallisessa strategia-asiakirjassa vuosiksi 2007–2013, jossa määritetään, että sukupuolikysymys on erottamaton osa suunnittelua edellä mainitussa kolmessa ensisijaisessa painopistealueessa;

6.   ehdottaa, että komissio muuttaa vuosille 2010–2013 tehtävän monivuotisen tavoiteohjelman laadinnassa yhteisön avun jakoa kolmelle keskeiselle ja kolmelle muulle alalle sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja vaihtoehtoisiin elinkeinoihin, jotka vähentävät köyhyyttä ja helpottavat siirtymistä oopiumintuotantoon perustuvasta taloudesta vaihtoehtoiseen talous- ja sosiaalijärjestelmään, jotta voitaisiin lisätä määrärahoja EU:n kahteen pitkän aikavälin tärkeimpään tavoitteeseen Afganistanissa, jotka ovat kestävä kehitys ja köyhyyden torjunta; kehottaa näin ollen komissiota lisäämään terveyteen, koulutukseen ja infrastruktuuriin osoitettavia määrärahoja; muistuttaa lisäksi Euroopan unionin vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä sitoumuksista;

Katsaus Euroopan unionin varojen käyttöön

7.   muistuttaa, että edellä mainitun Afganistanissa vierailleen valtuuskunnan tapaamisissa tuli ilmi kaksi suurta ongelmakohtaa kansainvälisen avun jaossa: maan heikko vastaanottokyky taloudellisella ja hallinnollisella tasolla sekä avunantajien ja Afganistanin viranomaisten keskinäisen koordinoinnin puute;

8.   katsoo, että koordinoinnin puutteeseen osasyynä ovat hallintorakenteiden heikkoudet ja todellisen hallitusstrategian puute; katsoo, että Afganistanin viranomaisia ja poliittisia johtajia ei saa vapauttaa maan yleisten asioiden hoitamiseen liittyvistä vastuistaan, oli sitten kyse strategisten suuntaviivojen laatimisesta tai maalle osoitettavien huomattavan suurten taloudellisten avustusten hallinnoinnista; huomioi myös, että avunantajien kirjo on runsas ja että ne kaikki haluavat toimia näkyvästi, mikä johtaa usein kansallisten strategioiden hajanaisuuteen ja jopa päällekkäisyyksiin maan eri ministeriöissä; katsoo, että tämä koordinoinnin puute rohkaisee korruptiota ja vaikeuttaa maan jälleenrakennusta;

9.   palauttaa mieliin, että Afganistanin kokonaissuunnitelma, jonka Afganistanin islamilainen tasavalta ja kansainvälinen yhteisö hyväksyivät Lontoon konferenssissa vuonna 2006, on Afganistanin jälleenrakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä koskeva vastavuoroisesti sitova kehys;

10.   ilmaisee huolensa avustusten hallinnoinnin heikosta tasosta Afganistanin keskushallinnossa sekä avoimuuden puutteesta kyseisten avustusten hallinnoinnissa; pitää ensisijaisen tärkeänä, että monivuotisessa tavoiteohjelmassa 2010–2013 otetaan asiaankuuluvasti huomioon korruption vastaisessa taistelussa saavutetut konkreettiset tulokset ja että EU:n tuki sovitetaan niiden mukaisesti;

11.   katsoo, että Afganistanin hallituksen on otettava poliittisiksi päätavoitteikseen oikeusvaltion kehittäminen ja korruption ja huumekaupan vastainen taistelu, ja toteaa, että Afganistanissa ei saavuteta kestävää kehitystä, jos hallinto ei hoida omaa osuuttaan;

12.   toteaa, että näistä rakenteellisista heikkouksista huolimatta väestön elinolosuhteita on kuitenkin pystytty parantamaan kansainvälisen yhteisön ja Afganistanin hallituksen toimin;

13.   muistuttaa, että valtuuskunta piti komission kanavoimia EU:n tukivalintoja oikeutettuina;

14.   arvioi erityisesti, että Taleban-hallinnon kukistumisen jälkeen tulokset ovat olleet lupaavia terveydenhoidon, koulutuksen ja perusrakenteiden (etenkin tiehankkeet) alalla, lapsikuolleisuus on laskenut merkittävästi (vuonna 2001 se oli 22 prosenttia, vuonna 2006 enää 12,9 prosenttia), yhä suurempi osa maan asukkaista on päässyt perusterveydenhuollon piiriin (vuonna 2006 osuus oli 65 prosenttia, vuonna 2001 vain 9 prosenttia), koulutuksen alalla on saatu ensimmäiset merkit myönteisestä kehityksestä ja lisäksi on tehty aloitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi;

15.   palauttaa mieliin Taleban-hallinnon aikana Afganistanissa erityisen vakavan naisiin kohdistuneen syrjinnän, ja tuomitsee kaikenlaisen naisiin kohdistuvaa laillista, kulttuurista ja uskonnollista syrjintää koskevat käytännöt, jotka sulkevat heidät julkisen ja poliittisen elämän ulkopuolelle ja erottelevat heitä jokapäiväisessä elämässä; vaatii komissiota torjumaan näitä käytäntöjä kaikissa Afganistanissa toteuttamissaan kehitysyhteistyötoimissa;

16.   painottaa, että on tärkeää torjua kaikkea lapsityötä, lapsikauppaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä parantaa alaikäisten sosiaalista suojelua Afganistanissa; kehottaa käynnistämään ohjelmia, joilla kannustetaan lapsia koulunkäyntiin ja joissa huolehditaan koulumaksuista ja kouluruokailusta;

17.   panee merkille komission pyrkimyksen lisätä toimiensa ponnekkuutta afganistanilaisten kumppaniensa edessä, mutta pahoittelee samalla sitä, että jäsenvaltiot eivät tue komissiota juuri lainkaan hankkeiden yksilöinnissä;

18.   katsoo, ottaen huomioon oikeudelliset määräykset, jotka koskevat yhteisön suoran ja välillisen tuen valvontaa EU:n allekirjoittamissa sopimuksissa monenkeskisten rahastojen kautta maksetun yhteisön tuen hallinnoimiseksi, että komissiolla on käytössään riittävät oikeudelliset välineet, joilla se voi puolustaa EU:n taloudellista etua Afganistanissa; odottaa komissiolta tältä osin, että maassa havaitut sääntöjenvastaisuudet luokitellaan tyypeittäin;

19.   panee merkille, että samoja määräyksiä sovellettaessa myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin voi valvoa kyseisten kansainvälisten järjestöjen toimintaa;

20.   muistuttaa, että sekä YK:n virastoilla että Maailmanpankilla on olemassa komission järjestelmään verrattavissa oleva valvontajärjestelmä, joka sisältää varainhoitoon erikoistuneita yksiköitä, sisäisiä tarkastuksia, valvontaa, ulkoisia tarkastuksia, markkinoiden seurantaa ja välineitä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjuntaan;

21.   on tyytyväinen YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen sekä EU:n toimielinten välisen yhteistyön parantumiseen hiljattain kehitysyhteistyövarojen valvonnan osalta; kehottaa parantamaan yhteistyötä lähitulevaisuudessa entisestään;

22.   painottaa, että EU:n kehitysyhteistyön täytäntöönpanoa on valvottava tehokkaammin; kehottaa YK:ta ja muita EU:n varoja hallinnoivia kansainvälisiä järjestöjä tekemään täysimääräistä yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sekä YK:n yhteisen tarkastusyksikön kanssa;

23.   kannattaa komission pyrkimyksiä tukea Afganistania ja pitää tervetulleena sen pitkän aikavälin sitoutumista kyseiseen maahan; katsoo, että komission olisi toimittava läheisemmässä yhteistyössä YK:n ja Maailmanpankin kanssa, mukaan lukien yhteistyö komission, Euroopan tilitarkastustuomioistuimen, OLAFin ja asiaan kuuluvien YK:n virastojen välillä, varmistaakseen, että komission maksuosuutta monenkeskisiin rahastoihin hallinnoidaan avoimesti; kehottaa komissiota antamaan parlamentille riittävästi tietoja;

24.   korostaa avunantajien koordinoinnin parantamisen tarvetta Afganistanissa YK:n Afganistanin avustusoperaation puitteissa, ja katsoo, että komission olisi vahvistettava jäsenvaltioiden antaman avun koordinointia, jotta avun tehokkuutta ja näkyvyyttä voidaan parantaa;

Suositukset
Kansainvälisen avun koordinointi ja näkyvyys

25.   katsoo, että kansainvälisen avun alalla on toteutettava lisätoimia Afganistanin kansallisen kehitysstrategian täytäntöönpanon tukemiseksi ja koordinoinnin parantamiseksi sekä menetelmien tehostamiseksi vaiheittain pantaessa täytäntöön afganistanilaisten itsensä määrittelemiä ensisijaisia kehitystavoitteita; vaatii korostamaan Kabulin viranomaisten roolia kehityshankkeiden täytäntöönpanossa ja korruption torjunnassa sekä etenkin julkisten varojen käytön parantamisessa ja tilintarkastajien koulutuksen lisäämisessä erityisesti ministeri- ja paikallishallinnon tasolla;

26.   vaatii komissiota puuttumaan huolestuttaviin puutteisiin EU:n Afganistanille antaman taloudellisen tuen koordinoinnissa sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä että jäsenvaltioiden kesken; kehottaa komissiota laatimaan lahjoittajia ja Afganistanin viranomaisia koskevan strategian, jolla on määrä parantaa näiden kahden osapuolten välistä koordinaatiota ja viestintää;

27.   korostaa, että avunantajien on erittäin tärkeää koordinoida toimiaan Afganistanissa ja että on erityisen tärkeää yhdenmukaistaa menettelyt Afganistanin omien järjestelmien mukaisesti; vaatii, että nämä ja muut Pariisin julistuksessa esitetyt avun tehokkuutta edistävät toimenpiteet pannaan täysimääräisinä täytäntöön Afganistanissa;

28.   muistuttaa, että kehitysavun tuloksellisuus on EU:n kehityspolitiikan tärkeä periaate; painottaa tässä yhteydessä komission avun tuloksellisuutta koskevan suunnitelman tärkeyttä ja panee merkille yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 26. toukokuuta 2008 hyväksymät EU:n avun tuloksellisuutta Afganistanissa koskevat päätelmät;

29.   panee merkille aikomuksen siirtää perusterveydenhuoltoon tarkoitettua komission rahoitusta Afganistanin terveysministeriölle ja korostaa, että Afganistanin hallituksen kautta ohjattavaan mahdolliseen lisärahoitukseen on sovellettava valmiuksien lisäämistä ja selkeitä odotuksia koskevia ehtoja, joihin kuuluu aluetason demokraattiselle hallinnolle myönnettävä erityistuki;

30.   pitää kyseenalaisena monenvälisten rahastojen tapaa ohjata varoja Afganistanin valtion perustalousarvion kautta ("talousarviotuki") niin, että rahoitusosuuksia tulee yhteisön talousarviosta, sillä Afganistanin ei katsota toistaiseksi täyttävän EU:n vaatimuksia, jotka koskevat suoraa osallistumista talousarviotukiohjelmiin; katsoo, että kun kyseiset vaatimukset täytetään, talousarviotukea olisi annettava alakohtaisesti;

31.   kiinnittää huomiota kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimukseen, jonka mukaan talousarviotukiohjelmien ohella olisi tuettava kumppanivaltioiden pyrkimyksiä kehittää parlamentaarista valvontaa ja tilintarkastusvalmiuksia sekä lisätä avoimuutta ja yleisön tiedonsaantimahdollisuuksia; tuo esiin, että tämän alan toimia olisi toteutettava myös silloin, kun "talousarviotukea" antavat muut avunantajat tai monenväliset rahastot ja korostaa merkittävää tehtävää, joka kansalaisyhteiskunnalla voi olla tällaisen budjettituen valvonnassa;

32.   painottaa, että yhteisön yhteistyötä Afganistanissa on tärkeää arvioida, kuten kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen 33 artiklassa edellytetään, ja arvioinnin lähtökohtien on oltava tukevat, sen on katettava avunantajien koordinointi ja sisällettävä näkökohtia panostuksesta ja tulosketjusta (tuotos, tulos, vaikutus); kehottaa käyttämään arviointien tuloksia hyödyksi tulevaa yhteistyötoimintaa laadittaessa;

33.   pitää välttämättömänä, että EU:n toimien näkyvyyttä parannetaan sekä paikallisesti että Euroopan kansalaisten edessä ottaen huomioon, kuinka tärkeää yhteisön tuki on suhteessa muuhun kansainväliseen tukeen; katsoo, että on korostettava EU:n roolia Afganistanin hallituksen, paikallisten ja alueellisten hallintoelinten sekä kansainvälisen avunantajayhteisön kanssa käytävässä vuoropuhelussa, suuntaviivojen kehittämisessä ja päätöksentekoon liittyvässä tuessa; odottaa, että komissio pohtii yleisellä tasolla sitä, miten Afganistanin viranomaiset voivat tulevaisuudessa hallinnoida suoraa tukea;

34.   kehottaa Afganistanin hallitusta varmistamaan, että äskettäin hyväksyttyä Afganistanin naisia koskevaa kansallista toimintasuunnitelmaa varten myönnetään riittävästi rahoitusta ja että se pannaan täytäntöön yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja naisjärjestöjen kanssa; kehottaa myös komissiota varmistamaan, että sen tasa-arvoa edistävät toimet ovat avoimia ja yhdenmukaistettuja Afganistanissa toimivien muiden avunantajien vastaavien toimien kanssa; kehottaa komissiota tässä mielessä esittämään kertomuksen, jossa tutkitaan, missä määrin sukupuolten tasa-arvo on tähän mennessä otettu huomioon EU:n yleisen rahoitustuen suunnittelussa;

Tärkeimmät tukisektorit

35.   kannustaa komissiota vahvistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla pyritään ratkaisemaan ihmisten arkielämään, terveydenhoitoon, turvallisuuteen ja julkisten palvelujen ja peruskoulutuksen saatavuuteen liittyviä suurimpia ongelmia;

36.   katsoo, että Afganistania koskevassa komission maastrategiassa (2007–2013) määritellyt ensisijaiset tavoitteet ovat sopusoinnussa Afganistanin yhteiskunnan tarpeiden kanssa; korostaa tarvetta keskittyä rikosoikeusjärjestelmän uudistamiseen, poliisitoimi, pidätyskäytännöt ja oikeuslaitos mukaan luettuina, varmistaen ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja lasten ihmisoikeuksien, kunnioittamisen ja köyhyyden torjunnan sekä maaseudun kehittämisen ja oopiumintuotantoa koskevan ensisijaisen ongelman ratkaisemisen; pitää myönteisenä, että komissio aikoo ottaa hallinnon kohteekseen, ja kehottaa antamaan siirtymäkauden oikeusjärjestelyille uuden kimmokkeen rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja sovintoa koskevan Afganistanin hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti;

37.   korostaa, että Afganistanille annettavaa kehitysapua on lisättävä samanaikaisesti kun sitä tehostetaan; vahvistaa, että avun olisi lisättävä kotimaista kapasiteettia ja että se on jaettava maassa tasapuolisesti arvioitujen sosioekonomisten tarpeiden mukaisesti; panee merkille Pariisin konferenssissa ja Afganistanille annettavaa apua koordinoivan ACBAR-viraston raportissa annetut samansuuntaiset suositukset; kehottaa talousarvion valvontavaliokuntaa arvioimaan, onko Afganistanissa järjestettyä EU:n poliisioperaatiota varten annettua rahoitusta käytetty asianmukaisesti ja tehokkaasti;

38.   kehottaa kiinnittämään huomiota kahteen erityiseen haasteeseen, joihin on puututtava pikaisesti: maatalouden kehittäminen sellaisen mahdollisen humanitaarisen kriisin torjumiseksi, joka voisi pahentaa jo epävakaata turvallisuustilannetta, ja sellaisten politiikkojen ja ohjelmien kehittäminen, joissa puututaan huumeriippuvuuden aiheuttamiin merkittäviin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin ja otetaan kohteeksi erityisesti naiset ja heidän perheensä;

EU:n varojen valvonta

39.   odottaa komission valvovan enemmän EU:n talousavun hallinnoinnin tehokkuutta ja erityisesti omaa osuuttaan rahastoihin;

40.   kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille vuosikertomuksen, johon sisältyy arvio avun tehokkuudesta ja vaikutuksesta ja joka tarjoaa tukityypeittäin jaoteltuna riittävät vakuudet rahoitettujen ja yhteisrahoitettujen operaatioiden laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja tiedot menojen tarkastusosuudesta tukityypeittäin, havaittujen sääntöjenvastaisuuksien tyypeistä sekä toteutetuista toimenpiteistä;

41.   kiinnittää huomiota asetukseen (EY) N:o 1073/1999 ja kehottaa lähettämään kaikki EU:n varojen käyttöön vaikuttavat, petoksia tai vakavia sääntöjenvastaisuuksia koskevat tiedot kiireellisesti OLAFille;

42.   vaatii komissiota ja OLAFia toteuttamaan aloitteita, joilla lisätään operationaalisia yhteyksiä Maailmanpankin Integrity Departement -osastoon erityisesti silloin, kun rahoittaminen hoidetaan erityisrahastojen kautta, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että toteutetaan yhteisiä tai YK:n elinten kanssa koordinoituja tutkintatoimia;

43.   ilmaisee olevansa erittäin huolestunut siitä, että kehitysyhteistyöstä Afganistanissa huolehtivaan henkilöstöön kohdistuu vaaroja, josta on osoituksena neljän työntekijän kuolema elokuussa 2008; katsoo, että siviiliapua antavien työntekijöiden turvallisuus vaarantuu siksi, että sotilashenkilöstö ja siviilihenkilöstö ovat menneet sekaisin, kun sotilaallisia alueellisia jälleenrakennusryhmiä on käytetty toteuttamaan kehitysyhteistyötoimia maaseudulla; kehottaa siksi tekemään uudelleen selvän eron sotilas- ja siviilihenkilöstön välillä;

44.   katsoo, että turvallisuuden heikentyminen on suuri ongelma komission Kabulin lähetystön henkilöstölle ja lisää komission tukemien hankkeiden täytäntöönpanoon liittyviä hallintokuluja; kannustaa komissiota vahvistamaan kyseisen lähetystön resursseja, jotta sillä olisi käytössään riittävästi pätevää henkilöstä kaikkiin tarpeellisiin seuranta-, valvonta- ja tilintarkastustoimiin Afganistanin erityisolosuhteet huomioon ottaen;

45.   vaatii riittävää rahoitusta komission hankkeiden turvallisuuskustannuksiin, jotta voidaan varmistaa, että avustustyöntekijöitä suojellaan ja ettei perusteltu turvallisuusjohtaminen vie määrärahoja hankkeiden tavoitteilta ja toteutukselta;

46.   panee tyytyväisenä merkille komission Kabulin lähetystön henkilöstön merkittävät saavutukset ja kehottaa lisäämään huomattavasti turvatoimia sekä parantamaan tämän henkilöstön työskentelyolosuhteita;

Tuki Afganistanin hallinnon valmiuksien kehittämiselle

47.   pitää myönteisinä Afganistanin viranomaisten pyrkimyksiä parantaa hallinto- ja rahoitusmekanismejaan, mikä johtaisi kansalliseen omistukseen, mutta katsoo, että siinä suhteessa mainitun prosessin kestävyys edellyttää yhtenäisempää pyrkimystä; painottaa, että Afganistanin instituutioiden on jatkettava korruption torjumista sekä laadittava tehokkaita politiikkoja väestön sosiaalisen tilanteen ja elinolojen, koulutuksen ja terveydentilan parantamiseksi ja että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millä tavoin syrjäytyneet ryhmät ja naiset voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon;

48.   pitää välttämättömänä vahvistaa entistä enemmän sellaisia toimia ja ohjelmia, joilla pyritään parantamaan Afganistanin hallinnon moitteetonta toimintaa ja tehokkuutta sekä torjumaan korruptiota sen kaikissa muodoissa; panee merkille EU:n ponnistukset Afganistanin hallinnon keskuudessa vallitsevan korruption kitkemiseksi siten, että osa asianomaisen budjettikohdan määrärahoista osoitetaan virkamiesten kouluttamiseen ja palkanmaksuun, ja kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan virkamiesten ja poliisin kouluttamiseksi;

49.   kehottaa tarjoamaan Afganistanissa samantyyppistä koulutusta, jota OLAF ja EuropeAid-yhteistyötoimisto ovat tarjonneet afrikkalaisille virkamiehille ja jonka aiheena on julkisten varojen suojelu ja optimointi sekä yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten elinten kanssa;

50.   vaatii kansainvälistä yhteisöä edellyttämään Afganistanin hallitukselta suurempaa avoimuutta tämän jakaessa verovaroja provinsseille, alueille ja paikallisviranomaisille niin, että kyseiset elimet otetaan kiinteämmin mukaan kansallisten kehityssuunnitelmien täytäntöönpanoon; kehottaa Afganistanin hallitusta tiedottamaan Afganistanin parlamentille asianmukaisesti kansainvälisen avun käytöstä;

51.   kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Afganistanin hallitusta varmistamaan, että niiden ohjelmat ja toimet erityisesti maakuntatasolla ovat täydellisesti sopusoinnussa Afganistanin kansallisen kehittämisstrategian kanssa sekä kaikkien osapuolten Pariisin konferenssissa tekemien sitoumusten mukaisia;

52.   tunnustaa alueellisten jälleenrakennusryhmien ja Afganistanin turvallisuusjoukkojen työn merkityksen, mutta tunnistaa silti avun tuloksellisuutta koskevan haasteen edistettäessä Afganistanin kehitystä siviili- ja sotilasalan instituutioiden kautta ja vaatii Afganistanin valtiosta riippumattomia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, Afganistanin hallitusta ja kansainvälisiä elimiä osallistumaan siihen mahdollisimman laajasti;

53.   pitää valitettavana, että valtiosta riippumattomien toimijoiden ja Afganistanin hallituksen välisissä suhteissa on aika ajoin kitkaa, ja kehottaa pyrkimään parantamaan näitä suhteita kaikin keinoin; tuo samalla esiin, että kansallisella tasolla on laadittava tiukka määritelmä voittoa tavoittelemattomista valtiosta riippumattomista toimijoista sen jälkeen, kun niitä on kuultu;

54.   rohkaisee kaikkia aloitteita, joilla pyritään lähentämään Euroopan parlamentin parlamenttien välisiä valtuuskuntia ja Afganistanin parlamentin kahta kamaria, Wolesi Jirgaa sekä Meshrano Jirgaa, toisiinsa hyvien parlamentaaristen hallintotapojen edistämiseksi;

55.   muistuttaa vuoden 2008 talousarvion käsittelyn yhteydessä esittämästään aloitteesta, joka koskee demokratian rakentamisen tukemista kolmansien maiden parlamenttien avulla, ja päättää käyttää mainittuja resursseja sen tukemiseen, että Afganistanin parlamentti voi parantaa lainsäädäntökykyään, kykyään valvoa Afganistanin hallituksen toimintaa ja kykyään edustaa täysimääräisesti Afganistanin kansalaisia;

56.   korostaa tarvetta asettaa etusijalle poliittisten puolueiden kehittämiselle, kansalliskokoukseen kuuluville ongelmiin keskittyville ryhmille, kansalaisyhteiskunnalle ja tiedotusvälineille annettava tuki; katsoo, että kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus rahoittaa vaalibudjetti kokonaan tai osittain ja tarjota apua Afganistanin vaalilain kaikkien säännösten täytäntöönpanossa, mukaan lukien ehdokkaiden taustan tarkastaminen;

57.   kehottaa komissiota ja Afganistanin hallitusta, ajatellen Afganistanin tulevia presidentinvaaleja ja parlamenttivaaleja, jotka on määrä järjestää 2009 ja 2010, edelleen rohkaisemaan ja tarjoamaan riittävästi rahoitusta toimiin, joilla edistetään naisten poliittista emansipoitumista, erityisesti syrjäisillä alueilla, ottaen huomioon, että viimeisimmissä alueellisten neuvostojen vaaleissa ei ollut riittävästi naisehdokkaita alueneuvostoissa naisille varattujen 124 paikan täyttämiseen;

58.   katsoo, että komission on lisättävä huumekaupan torjuntaan tarkoitettuja voimavarojaan, ja suosittelee, että avunantajat toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että huumausainetuotantoa korvaavat tuotantovaihtoehdot antaisivat tuottajille riittävän tulonlähteen ja sitä kautta mahdollisuuden hylätä unikonviljely lopullisesti;

59.   palauttaa mieliin, että 25. lokakuuta 2007 annetussa parlamentin suosituksessa neuvostolle oopiumin tuotannosta lääkinnällistä tarkoitusta varten Afganistanissa(6) vastustetaan integroitujen kehitysohjelmien puitteissa savustuksen käyttämistä keinona unikon hävittämiseen Afganistanissa ja tarjotaan apua tieteellisen "unikosta lääkettä" -pilottihankkeen mahdollisuuksista ja toteuttamiskelpoisuudesta keskustelemiseksi;

o
o   o

60.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0337. (2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0133. (3) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (4) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1. (5) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41. (6) EUVL C 263 E, 16.10.2008, s. 651.