Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista ja erityisesti ihmisoikeuksia koskeneet päätöslauselmansa,

–   ottaa huomioon Brysselissä 4. ja 5. marraskuuta 2008 pidetyn Euroopan parlamentin ja Iranin islamilaisen tasavallan parlamentin (Majlis) kolmannen parlamenttien välisen kokouksen ja siitä tehdyn raportin,

–   ottaa huomioon neuvoston puheenjohtajavaltion 22. joulukuuta 2008 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman siitä, että Iranin poliisi on sulkenut vuonna 2003 Nobelin rauhanpalkinnon saaneen asianajajan Shirin Ebadin johtaman ihmisoikeuksia puolustavan keskuksen,

–   ottaa huomioon neuvoston puheenjohtajavaltion 31. joulukuuta 2008 antamat julkilausumat Shirin Ebadiin kohdistuvista uhkauksista,

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 3. tammikuuta 2009 antaman julkilausuman Shirin Ebadiin kohdistuvasta häirinnästä ja vainosta sekä hänen turvallisuudestaan,

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen aiemmat päätöslauselmat ja erityisesti sen 18. joulukuuta 2008 antaman päätöslauselman 63/191 Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 1. lokakuuta 2008 antaman kertomuksen Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon YK:n 9. joulukuuta 1998 antaman julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joissa kaikissa Iran on sopimuspuolena,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että yleinen ihmisoikeustilanne Iranissa on edelleen huonontunut vuoden 2005 jälkeen kaikilla aloilla ja erityisesti kansalaisoikeuksien ja poliittisten vapauksien käytön osalta, vaikka Iran on useissa tällä alalla tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia,

B.   ottaa huomioon, että Iranin poliisi- ja turvallisuusviranomaiset sulkivat 21. joulukuuta 2008 Shirin Ebadin johtaman ihmisoikeuksia puolustavan keskuksen, kun se valmistautui viettämään ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 60-vuotisjuhlaa,

C.   toteaa, että Shirin Ebadin Teheranissa sijaitseva toimisto tutkittiin 29. joulukuuta 2008 ja sieltä vietiin asiakirjoja ja tietokoneita; toteaa, että vihamieliset väkijoukot osoittivat 1. tammikuuta 2009 mieltä Shirin Ebadin kodin ja toimiston ulkopuolella, huusivat Shirin Ebadin vastaisia iskulauseita, repivät alas tämän asianajotoimiston kyltin ja maalasivat rakennuksen seinään graffiteja,

D.   ottaa huomioon, että on saatu lisää näyttöä siitä, että Shirin Ebadiin kohdistuva Iranin viranomaisten vaino on lisääntynyt siksi, että hänellä on ollut yhteyksiä YK:n ihmisoikeustyöntekijöihin ja että nämä ovat käyttäneet hänen keskuksensa antamia tietoja 2. lokakuuta 2008 päivätyssä YK:n kertomuksessa Iranin ihmisoikeustilanteesta,

E.   toteaa, että Shirin Ebadi on saanut tappouhkauksia sen jälkeen, kun hän päätti ryhtyä toukokuussa 2008 pidätettyjen seitsemän baha'i-johtajan puolustusasianajajaksi; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia puolustava keskus on myös esittänyt vastalauseita viranomaisille, jotka ovat estäneet opiskelijoita opiskelemasta yliopistoissa,

F.   ottaa huomioon, että Iranin virallinen uutistoimisto (IRNA) levitti elokuussa 2008 virheellisiä tietoja, joiden mukaan Shirin Ebadin tytär Narges Tavasolian olisi kääntynyt baha'i-uskoon, ja että tällä väitteellä voi olla vakavia seurauksia, sillä baha'i-uskon kannattajia vainotaan Iranissa ankarasti,

G.   ottaa huomioon, että viranomaiset häiritsevät yhtä vakavasti ja uhkaavat jatkuvasti pidätyksillä toisenkin tunnetun Iranissa toimivan ihmisoikeuskeskuksen, Human Rights of Kurdistan -ihmisoikeusjärjestön, jäseniä; toteaa, että järjestön perustaja Mohammad Sadiq Kaboudvand on saanut kymmenen vuoden vankeustuomion siksi, että hän on "toiminut kansallisen turvallisuuden vastaisesti perustamalla Kurdistanin ihmisoikeusjärjestön",

H.   katsoo, että Iranin hallituksella ja viranomaisilla on nimenomainen velvoite suojella ihmisoikeuksien puolustajia; ottaa huomioon, että edellä mainitussa ihmisoikeuksien puolustajista annetussa Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksessa, jonka YK:n yleiskokous yksimielisesti hyväksyi vuonna 1998, todetaan, että valtioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset suojelevat ihmisoikeuksien puolustajia väkivallalta, uhkauksilta, kostolta, tosiasialliselta tai oikeudelliselta syrjinnältä, painostukselta tai muilta mielivaltaisilta toimilta, joiden kohteeksi he voisivat joutua ihmisoikeuksien edistämistä koskevien oikeutettujen toimiensa seurauksena,

1.   tuomitsee jyrkästi Shirin Ebadiin kohdistuvan painostuksen, vainon ja uhkaukset sekä Teheranissa sijaitsevan ihmisoikeuksia puolustavan keskuksen sulkemisen ja on syvästi huolestunut Iranissa toimiviin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvan vainon lisääntymisestä; huomauttaa, että Iranin turvallisuusjoukkojen Teheranissa sijaitsevaan ihmisoikeuksia puolustavaan keskukseen tekemä isku on osa laajempaa pyrkimystä vaientaa Iranin ihmisoikeusyhteisö;

2.   on erittäin huolestunut siitä, että Shirin Ebadiin kohdistuva jatkuva vaino, uhkaukset ja iskut paitsi vaarantavat hänen turvallisuutensa myös saattavat vaaraan kaikki Iranin kansalaisyhteiskunnan aktivistit ja ihmisoikeuksien puolustajat;

3.   korostaa, että ihmisoikeuksia puolustavan keskuksen sulkeminen on paitsi hyökkäys Shirin Ebadia ja Iranissa toimivia ihmisoikeuksien puolustajia vastaan myös hyökkäys koko sitä kansainvälistä ihmisoikeusyhteisöä vastaan, jonka vaikutusvaltainen ja johtava jäsen hän on;

4.   kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan Shirin Ebadiin kohdistuvan painostuksen, vainon ja uhkaukset, varmistamaan hänen turvallisuutensa ja sallimaan ihmisoikeuksia puolustavan keskuksen uudelleenavaamisen; kehottaa Iranin viranomaisia sallimaan ihmisoikeuksia puolustavan keskuksen, Kurdistanin ihmisoikeusjärjestön ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen esteettömän toiminnan;

5.   kehottaa Iranin viranomaisia noudattamaan ihmisoikeuksiin liittyviä kansainvälisiä sitoumuksiaan ja erityisesti kunnioittamaan oikeutta kokoontua rauhanomaisesti, sellaisena kuin se vahvistetaan Iranin allekirjoittamassa ja ratifioimassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa;

6.   toistaa olevansa huolestunut siitä, että ihmisoikeuksia puolustavia ja kuolemanrangaistusta vastustavia Iranin kansalaisia vainotaan ja vangitaan, jolloin heitä usein syytetään niin kutsutusta kansallisen turvallisuuden vastaisesta toiminnasta; kehottaa myös Irania lopettamaan poliittisten vastustajien ja ihmisoikeuksien puolustajien häirinnän, pelottelun ja vainon – muun muassa vapauttamalla mielivaltaisesti tai poliittisten näkemystensä perusteella vangitut henkilöt – sekä lopettamaan ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden rankaisematta jättämisen;

7.   tuomitsee mitä jyrkimmin kolme kivitystä, jotka pantiin täytäntöön Mashhadin kaupungissa vuoden 2008 joulukuun loppupuolella, kuten oikeuslaitoksen tiedottaja on vahvistanut, ja kehottaa Iranin viranomaisia kunnioittamaan julistettua teloitusten täytäntöönpanon lykkäämistä ja antamaan pikaisesti lainsäädäntöä tämän julman rangaistuksen lakkauttamiseksi;

8.   on erittäin huolestunut Mohammad Sadiq Kaboudvandin terveydentilan heikentymisestä sen jälkeen, kun hänet vangittiin; pitää Mohammad Sadiq Kaboudvandia mielipidevankina ja vaatii, että hänet vapautetaan välittömästi ja ehdoitta ja että hänelle annetaan lääkintähoitoa;

9.   pitää erittäin valitettavana, että opiskelijoita edelleen rangaistaan avoimien julkisten keskustelujen järjestämisestä pidättämällä heiltä opiskeluoikeus, ja kehottaa viranomaisia vapauttamaan edellisen kansallisen opiskelijapäivän yhteydessä 6. joulukuuta 2008 Shirazin yliopistossa pidätetyt henkilöt;

10.   vetoaa Iranin viranomaisiin, jotta nämä noudattaisivat hallituksen vaatimusta uskonnollisten vähemmistöjen kunnioittamisesta ja vapauttaisivat pikaisesti baha'i-johtajat Fariba Kamalabadin, Jamaloddin Khanjanin, Afif Naeimin, Saeid Rasaien, Mahvash Sabetin, Behrouz Tavakkolin ja Vahid Tizfahmin, sillä heidät on vangittu yksinomaan heidän vakaumuksensa perusteella;

11.   kehottaa neuvostoa ja komissiota edelleen tarkkailemaan Iranin ihmisoikeustilannetta ja antamaan parlamentille kattavan kertomuksen asiasta vuoden 2009 alkupuoliskolla sekä edelleen ottamaan esille konkreettisia ihmisoikeusloukkauksia;

12.   painottaa, että Iranin ja EU:n välisen yhteistyö- ja kauppasopimuksen mahdollinen tekeminen tulevaisuudessa on riippuvainen myös Iranin ihmisoikeustilanteen merkittävästä kohentumisesta;

13.   kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota ja Iranissa olevia jäsenvaltioiden diplomaattiedustajia pikaisesti toteuttamaan yhteisiä toimia edellä mainittujen huolenaiheiden osalta;

14.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle, Iranin korkeimmalle oikeusviranomaiselle sekä Iranin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.