Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. helmikuuta 2009 aiheesta "2050: Tulevaisuus alkaa tänään – EU:n tulevaa yhdennettyä ilmastonsuojelupolitiikkaa koskevia suosituksia" (2008/2105(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2007 tekemänsä työjärjestyksen 175 artiklan mukaisen päätöksen ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan asettamisesta ja sen toimivallan, kokoonpanon ja toimikauden keston määrittelystä(1),
– ottaa huomioon EU:n nykyisen ympäristölainsäädännön, joka edesauttaa ilmastonmuutoksen torjumisessa politiikan eri aloilla (liite A), sekä ilmastonmuutosta koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti nykyisen kuudennen vaalikauden aikana hyväksytyt päätöslauselmat (liite B),
– ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittamisesta kahteen celsiusasteeseen – Balin ilmastonmuutoskonferenssia (COP 13 ja COP/MOP 3) edeltävät ja sen jälkeiset toimet(2),
– ottaa huomioon 31. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutosta käsittelevän Balin konferenssin tuloksista (COP 13 ja COP/MOP 3)(3),
– ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman komission vihreästä kirjasta "Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Euroopassa – vaihtoehdot EU:n toimille"(4),
– ottaa huomioon 21. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista: havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten(5),
– ottaa huomioon 21. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luomisesta Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille(6),
– ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 14. konferenssin (COP 14) ja Poznanissa (Puola) 1.–12. joulukuuta 2008 järjestetyn osapuolten neljännen konferenssin, joka oli samalla Kioton pöytäkirjan osapuolten kokous (COP/MOP 4),
– ottaa huomioon 12. ja 13. kesäkuuta 2008 järjestetyn ilmastonmuutosta käsitelleen Agora-kansalaisfoorumin,
– ottaa huomioon 20. ja 21. marraskuuta 2008 järjestetyn Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tapaamisen, jossa käsiteltiin energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä,
– ottaa huomioon eurooppalaisten asenteita ilmastonmuutokseen koskevan Eurobarometri-erityistutkimuksen nro 300 tulokset,
– ottaa huomioon julkiset kuulemiset ja ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan korkea-arvoisten henkilöiden kanssa käymät keskustelut sekä valtuuskuntamatkojen tulokset,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan mietinnön (A6-0495/2008),
Poliittiset johtoajatukset
A. ottaa huomioon, että luonnon ja ihmiskunnan säilyttäminen on tehtävä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle,
B. ottaa huomioon, että maapallon lämpeneminen ja ilmastonmuutos on tunnustettu hyvin vakavaksi ja polttavaksi ihmisen aiheuttamaksi uhaksi,
C. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin erityisesti nykyisen kuudennen vaalikauden aikana tekemä työ toimii inspiraation lähteenä ja toimeksiantona yhdennetyn eurooppalaisen ilmastonsuojelupolitiikan kehittämiselle ja ilmastonmuutoksen ja kestävän taloudellisen kehityksen yhteensovittamiselle,
D. toteaa, että Lissabonin sopimuksessa määritetään nimenomaisesti Euroopan unionin tavoitteet ja toimivalta ilmastonmuutoksen yhteydessä ja että jos sopimus ratifioidaan, se vahvistaa unionin roolia kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen vastustamisessa,
E. katsoo, että Euroopan unionin johtava asema maapallon lämpenemisen torjunnassa ja sen erityinen vastuu kehittyneiden maiden unionina vahvistavat sen identiteettiä ja muodostavat samalla unionin kansalaisia kohtaan velvollisuuden paitsi muotoilla keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteita myös saavuttaa nämä tavoitteet tulevaisuuteen tähtäävien poliittisten toimenpiteiden avulla ja käymällä poliittista vuoropuhelua kehitysmaiden kanssa,
F. katsoo, että Euroopan unionin keskeisenä tavoitteena on sekä sen sisäisessä toiminnassa että ulkosuhteissa edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista ja että Euroopan unioni tunnustaa erityisesti oikeuden elämään, turvallisuuteen, terveyteen, koulutukseen ja ympäristönsuojeluun perusoikeuksiksi, samoin kuin ilmastonmuutoksen kannalta erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojelun, myös naisten, lasten, ikääntyneiden ja vammaisten suojelun,
G. ottaa huomioon, että Euroopan kansalaisten nykyiset ja myös tulevat parlamentaariset edustuselimet ja edustajat noudattavat näitä ilmastopoliittisia periaatteita sekä kestävyyden, yhteiskunnallisen toteutettavuuden ja sukupolvien ja ihmisten välisen oikeudenmukaisuuden periaatteita ja ettei niistä pitäisi antaa periksi pyrittäessä ehdottoman tarpeellisiin ilmastonsuojelutavoitteisiin,
H. toteaa, että ihmisyhteisöllä on kahtalainen haaste, joka liittyy maapallon elämää ylläpitävän järjestelmään kohdistuviin uhkiin, eli ilmastonmuutokseen ja monien tärkeimpien ekosysteemien liialliseen käyttöön ja tuhoamiseen; toteaa, että ilmastojärjestelmä ja ekosysteemit liittyvät toisiinsa monin tavoin, mikä koskee erityisesti valtamerten ja maan ekosysteemien kykyä sitoa hiilidioksidia, ja että ilmastonmuutosta voidaan käsitellä tehokkaasti vain terveiden ekosysteemien kontekstissa,
I. katsoo, että ilmastonmuutoksen vaikutus on erityisen vahingollinen ja kallis eräillä alueilla, kuten ylänkö- ja rannikkoalueilla,
J. katsoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo ihmisyhteisöihin monissa paikoissa, kuten Sahelissa, joka kärsii suuresti aavikoitumisesta, Bangladeshissä, jossa on toistuvasti tulvia, tietyissä Euroopan osissa sekä useilla Tyynenmeren saarilla, jotka tulevaisuudessa jäävät veden alle,
K. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos on haaste, johon ei ole olemassa kertakaikkista poliittista ratkaisua, mutta olemassa olevien mahdollisuuksien yhdistäminen ja toiminnan radikaali tehostaminen kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla voi osaltaan auttaa resurssi- ja jakeluongelmien ratkaisemisessa ja tien tasoittamisessa kolmannelle teollisuusvallankumoukselle,
L. katsoo, että energian ja polttoaineiden niukkuus edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä,
M. ottaa huomioon, että vuodelta 2006 peräisin olevien Euroopan ympäristökeskuksen tietojen mukaan energiantuotannon osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä EU:ssa oli 30,9 prosenttia, liikenteen 19,4 prosenttia, kotitalouksien ja palvelualan 14,6 prosenttia, rakennusalan ja teollisuustuotannon 12,9 prosenttia, maatalouden 9,2 prosenttia, teollisten prosessien 8,1 prosenttia ja jätealan 2,9 prosenttia ja että loput päästöt syntyvät kemiallisista liuottimista ja määrittelemättömistä palamisprosesseista,
N. ottaa huomioon, että monet alat vähentävät jo kasvihuonekaasupäästöjä ja että jo nykyään on käytettävissä monia kustannustehokkaita keinoja ja tekniikoita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi, mutta markkinoillepääsyä koskevat rajoitukset, byrokraattiset esteet ja korkeat kustannukset estävät niiden laajamittaisen käytön,
O. katsoo, että kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat toimenpiteet tuotannossa, maankäytössä ja jätehuollossa ovat tärkeimpiä prioriteetteja; katsoo, että ilmastonmuutosta ei voida kuitenkaan estää vain kunkin yksittäisen alan päästövähennysten avulla; toteaa, että sen sijaan tarvitaan ongelman systemaattista käsittelyä, jotta voidaan löytää eri alat käsittäviä poliittisia ratkaisuja ja muuttaa tuotantoa, kulutusta, elämäntapaa ja kauppaa koko yhteiskunnassa johdonmukaisen lainsäädännön ja väistämättömään muutokseen sopeutumisen avulla,
Kansainvälinen ulottuvuus: vuoden 2012 jälkeinen aika, ilmastonsuojelua koskeva ulkopolitiikka ja kansainvälinen kauppa
P. ottaa huomioon, että neuvotteluja vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta sopimuksesta käydään Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla Balilla vahvistetun suunnitelman mukaisesti seuraavilla ydinaloilla: päästövähennykset ja uudet sitovat vähentämistavoitteet, sopeuttamistoimet, metsien raivaaminen, tuhoaminen ja taantuminen, lieventämis- ja sopeuttamistoimiin tarkoitetun tekniikan kehittäminen, tarvittavat taloudelliset resurssit ja joustomekanismien tarkistaminen Kioton pöytäkirjaa koskevien Marrakeshin sopimusten mukaisesti,
Q. katsoo, että myös Maailman kauppajärjestön (WTO), Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston pitäisi osallistua merkittävässä määrin lieventämistoimiin,
R. ottaa huomioon, että vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta sopimuksesta käytävät neuvottelut on saatava päätökseen vuoden 2009 lopussa pidettävässä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa (COP 15), jotta vältetään aukon syntyminen ensimmäisen ja toisen velvoitejakson välille,
S. ottaa huomioon, että maaliskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto painotti, että Balilla vahvistettua suunnitelmaa koskevia neuvotteluja on vauhditettava, jotta voidaan hyväksyä uusi ilmastonsuojelusopimus vuoteen 2009 mennessä EU:n 2°C -tavoitteen mukaisesti,
T. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos voi kärjistää konfliktin aiheita kansainvälisissä suhteissa muun muassa johtamalla ilmastosta johtuvaan muuttoliikkeeseen, tulvista ja rannikoiden vetäytymisestä johtuvaan maa-alueiden menetykseen ja rajakiistoihin sekä maatalouteen käytettävien maa-alueiden pienentymisestä, pahenevasta vesipulasta tai metsien hävittämisestä johtuviin resurssikonflikteihin,
U. ottaa huomioon, että maaliskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan ilmastonsuojelutoimien rahoittamiseen tarkoitetun eurooppalaisen strategian, jonka tavoitteena on päästöjen vähentäminen, tekniikan mukauttaminen tutkimukseen ja kehitykseen, niin että se aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä (low carbon technologies); katsoo, että tällaisen tekniikan siirto on päästöjen maailmanlaajuisen vähentämisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien sopeutumistoimenpiteiden menestyksekkään toteuttamisen olennainen ennakkoehto,
V. toteaa, että sekä vaikutusten lieventämiseen että niihin mukautumiseen liittyvät toimet ovat kummatkin erittäin tärkeitä; toteaa, että teollistuneilla mailla on historiallinen vastuu ilmastonmuutoksesta; katsoo, että kehitysmaat ovat vaikuttaneet ilmastonmuutokseen vain vähän ja kuitenkin se vaikuttaa eniten niihin; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vastustamiseen kehitysmaissa käytettävissä olevat varat ovat riittämättömät ja että niitä olisi lisättävä merkittävästi,
W. ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun liittyvät ongelmat, heikot poliittiset instituutiot ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamisen puute sekä yleinen pääoman puute haittaavat teknologian siirtoa,
X. ottaa huomioon, ettei WTO ole vaihtoehtoinen neuvottelufoorumi kansainväliselle ilmastonsuojelulle ja ettei maailmankauppa tule edistämään ilmastonsuojelua, ellei vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevia neuvotteluja saada päätettyä menestyksekkäästi,
Y. katsoo, että EU:n hiilijalanjälki sisältää Euroopassa kulutettujen tavaroiden tuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, vaikka tavarat olisikin tuotettu muualla,
Energia
Z. ottaa huomioon, että öljy on maailmanlaajuisesti tärkein primäärienergian lähde; ottaa huomioon, että öljyn osuus energiankulutuksesta on 35 prosenttia, kun seuraavaksi tärkeimpien hiilen ja maakaasun osuudet ovat 25 prosenttia ja 21 prosenttia; toteaa, että halvan ja runsaasti saatavilla olevan fossiilisen energian aikakausi lähenee loppuaan,
AA. ottaa huomioon, että Eurostatin tietojen mukaan vuonna 2006 EU:n raakaöljyn tuonnista 33,5 % oli peräisin Venäjältä, 15,8 % Norjasta ja 27 % arabimaista ja että 42 % EU:n kaasutuonnista oli peräisin Venäjältä, 24,2 % Norjasta ja 25,9 % arabimaista,
AB. ottaa huomioon, että kansainvälinen energiajärjestö (IEA) ennustaa maailman energiantarpeen kasvavan vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosentilla ja että tämän energiantarpeen kasvun aiheuttajia ovat myös kynnysmaat,
AC. katsoo, että energiamarkkinoiden kehitys auttaa saavuttamaan ilmastotavoitteita, koska markkinoiden ohjaama energianhinnan kallistuminen muodostaa merkittävän kannustimen käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla ja siten pienentää hiilen kulutusta,
AD. ottaa huomioon, että kasvavan energiantarpeen tyydyttäminen ainoastaan fossiilisilla polttoaineilla on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä mahdotonta ja että tulevien vuosikymmenten energiajärjestelmän ja -yhdistelmän rakenne riippuu lähivuosina tehtävistä investointipäätöksistä,
AE. katsoo, että kasvava energiantarve edellyttää useita toisiaan täydentäviä toimia, kuten olemassa olevien fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden ja siirtoverkkojen nykyaikaistamista ja niiden yleisen energiatehokkuuden valtavaa parantamista, uusien voimaloiden rakentamista ja uusiutuvien energialähteiden jatkuvaa kehittämistä,
AF. ottaa huomioon, että energiansäästö on pitkällä aikavälillä kustannustehokkain ja puhtain tapa säästää resursseja ja torjua ilmastonmuutosta, ja katsoo, että määrätietoiset ja jatkuvat ponnistelut EU:n energiatehokkuuden parantamiseksi saavat aikaan laajalti koko talouselämään vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tasoittavat siten tietä kohti vihreää vähähiilistä taloutta,
AG. ottaa huomioon, että ydinenergian käyttöön – uraanin saatavuudesta riippumatta – liittyy edelleen kysymys ydinjätteen turvallisesta loppusijoittamisesta sekä ydinteknologian leviämisestä epädemokraattisiin valtioihin,
AH. ottaa huomioon, että kansainvälisestä lämpöydinreaktoria koskevasta koehankkeesta (ITER) on tullut pääomakeskeinen painopistealue ydinfuusion kehittämiselle mahdolliseksi uudeksi tulevaisuuden energialähteeksi ja että siltä voidaan odottaa panosta energiamarkkinoilla vasta äärimmäisen pitkällä aikavälillä,
Biopolttoaineet
AI. katsoo, että nykyinen biopolttoainepolitiikka on nähtävä maailmanlaajuisesta näkökulmasta, jossa toisaalta kilpailu tuottavasta maasta kasvaa jatkuvasti ja toisaalta uusiutuvan energian tarve lisääntyy erityisesti liikenteessä,
AJ. AJ ottaa huomioon, että biomassan tuottaminen energiaksi ja polttoaineeksi tarjoaa monille kehitysmaille uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja tekee niistä riippumattomampia energian tuonnista edellyttäen, että tuotanto on kestävää ja että se ei johda esimerkiksi yhden ainoan kasvilajin viljelyyn (monokulttuuri) ja kilpailuun ruuantuotannon kanssa,
AK. ottaa huomioon, että arviot monien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden mahdollisuuksista vähentää päästöjä perinteisiin polttoaineisiin verrattuna ovat selkeästi pienentyneet perusteellisen elinkaarianalyysin jälkeen ja että kestävään kehitykseen, ympäristövaikutuksiin ja kilpailuun elintarviketuotannon kanssa viljelyalueiden käytettävyydestä liittyviä ongelmia ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tyydyttävästi,
AL. ottaa huomioon, että kestävässä biopolttoainepolitiikassa olisi pyrittävä sekä vahvistamaan kestävyyskriteerit biopolttoaineiden tuotannolle että edistämään toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämistä mahdollisimman nopeasti,
AM. ottaa huomioon, että öljyteollisuus rakentaa kattavan infrastruktuurin uusille polttoaineille vasta, kun biopolttoaineiden kysyntä on riittävän suurta, mutta autoteollisuus on edistynyt teknisesti niin, että kaikki bensiinin ja biopolttoaineen sekoitukset voidaan selvittää ajoneuvossa olevan sensorin avulla ja että tämä tekninen lisävaruste mahdollistaa sen, että myös vanhoissa ajoneuvoissa voidaan käyttää biopolttoainetta niin, että koko autokannan hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää,
AN. katsoo, että biopolttoaineiden mahdollisuudet voidaan hyödyntää vain, jos ne nähdään osana kestävien liikennejärjestelmien kehittämistä, mihin kuuluu myös erittäin polttoainetehokkaiden ajoneuvojen kehittäminen ja käyttö,
Energiatehokkuus
AO. katsoo, että useilla jäsenvaltioilla ei ole selkeää strategiaa energiatehokkuuden lisäämiseksi,
AP. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi parannettava ja laajennettava energiatehokkuustodistusten käyttöä ja liitettävä suositukset taloudellisiin kannustimiin,
AQ. katsoo, että energiankulutuksen vähentäminen yhdessä energiatehokkuuden kanssa voi yksilöllisellä ja yhteisön tasolla synnyttää uudenlaista kauppaa, luoda työpaikkoja ja helpottaa energiapulaa,
AR. ottaa huomioon, että 40 prosenttia energiasta kulutetaan rakennusalalla ja että siten 33 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä johtuu rakennetusta ympäristöstä,
AS. ottaa huomioon, että rakennusalalla (asuinrakennukset, toimisto-, teollisuus- ja muut työskentelytilat sekä julkiset rakennukset) on lämmöneristyksen ja lämmitys- sekä jäähdytysjärjestelmien nykyaikaistamisen sekä sähkö- ja ilmastointilaitteiden ansiosta ja aurinkosuojia asentamalla valtavat mahdollisuudet vähentää hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaasti,
AT. katsoo, että matalaenergiatalot ovat kauniita, muodikkaita ja kustannustehokkaita,
AU. katsoo, että energiankulutuksen kasvun ja talouskasvun keskinäisen riippuvuuden katkaiseminen panostamalla energiatehokkuuteen kaikilla yhteiskunnan aloilla on EU:n keskeinen tavoite,
AV. katsoo, että on kehitettävä rahoitusvälineitä ja osoitettava tarvittavia budjettivaroja energiatehokkuuden parantamiseen, sähkö- ja elektronisten laitteiden tehokkuutta koskevia normeja on välttämätöntä jatkuvasti tarkistaa ja mukauttaa markkinoiden kehitykseen, niiden soveltaminen on laajennettava koskemaan myös teollisuuden suurlaitteita ja lisäksi on harkittava laitteiden virrankatkaisutoiminnon määräämistä pakolliseksi,
Liikkuvuus ja logistiikka
AW. ottaa huomioon, että EU:n liikennepolitiikan avaintavoite on liikenteen kasvun ja yleisen talouskasvun keskinäisen riippuvuuden katkaiseminen, mutta kuljetuspalvelujen kysyntä on kuitenkin kasvanut voimakkaammin kuin bruttokansantuote ja että liikenteen päästöjen ennestäänkin suuri osuus kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa kasvaa näin ollen edelleen,
AX. ottaa huomioon, että liikenteen osuus EU:n energiankulutuksesta on nykyisin noin kolmannes ja että liikenneala on lähes kokonaan (97-prosenttisesti) riippuvainen öljypohjaisista polttoaineista (bensiini ja diesel),
AY. ottaa huomioon, että EU:n kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuosina 1990–2005 vähentyneet 14 prosenttia 7,9 prosentin asemesta, jos liikenneala olisi vähentänyt päästöjään yhtä paljon kuin muut alat,
AZ. ottaa huomioon, että 80 prosenttia Euroopan väestöstä asuu kaupungeissa ja että 40 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä syntyy näillä alueilla; ottaa edelleen huomioon, että liikenneruuhkat, jotka myös keskittyvät lähinnä kaupunkialueille, maksavat EU:lle noin 1 prosentin bruttokansantuotteesta,
BA. toteaa, että toisaalta liikkuvuus kaupungeissa liittyy suoraan yksilöiden elämänlaatuun ja toisaalta juuri kaupunkien henkilöliikenne aiheuttaa suuren osan kasvihuonekaasupäästöistä ja muista ympäristöongelmista, kuten saasteista ja melusta, minkä vuoksi monien kansalaisten elämänlaadun parantamisen asemesta se voi heikentää sitä huomattavasti kielteisten terveysvaikutusten vuoksi,
BB. ottaa huomioon, että puolet kaikista Euroopan kansalaisten tekemistä matkoista on lyhyempiä kuin viisi kilometriä,
BC. ottaa huomioon, että päivittäisessä alue- ja heiluriliikenteessä 60 prosenttia kaikista automatkoista ja 90 prosenttia junamatkoista on enintään 30 kilometrin pituisia,
BD. ottaa huomioon, että rautateitse tai vesitse tapahtuva tavaraliikenne väheni vuosina 2001–2006 (18,6 prosentista 17,7 prosenttiin ja 6,5 prosentista 5,6 prosenttiin) ja että tieliikenne on lisääntynyt (74,9 prosentista 76,7 prosenttiin),
BE. ottaa huomioon, että vesitse tapahtuva henkilö- ja tavaraliikenne on yksi energiatehokkaimpia liikennemuotoja ja että EU:ssa vesitse kuljetetun tavaran osuus on noin 40 prosenttia,
BF. ottaa huomioon, että energiankulutus sisävesitse tapahtuvassa tavaraliikenteessä on arvioiden mukaan tonnia ja kilometriä kohti noin kuudennes energiankulutuksesta tieliikenteessä ja puolet energiankulutuksesta raideliikenteessä,
BG. katsoo, että jäsenvaltiot eivät ole riittävästi hyödyntäneet muun muassa Marco Polo- ja NAIADES-ohjelmia siirtääkseen tavaraliikennettä sisävesi- ja meriväylille,
BH. ottaa huomioon, että kauppa merentakaisten alueiden kanssa lisääntyy ja että aletaan rakentaa suurempia säiliö- ja matkustajalaivoja, jotka kuluttavat enemmän raskasöljyä ja saastuttavat siten ympäristöä vielä tähänastista enemmän ilman, että kansainvälinen laivaliikenne on osa kansainvälisiä ilmastonsuojelupyrkimyksiä,
BI. ottaa huomioon, että viime vuosikymmenellä tapahtunut ilmailualan asteittainen liberalisointi ja sääntelyn purkaminen oli toisaalta tärkeä edellytys Euroopan lentoliikenteen dynaamiselle kehitykselle ja että matkustajalennot lisääntyivät vuosina 1995–2004 EU:ssa 49 prosenttia, mutta toisaalta myös alan hiilidioksidipäästöt kasvoivat 79 prosenttia vuosina 1990–2005,
BJ. ottaa huomioon, että lentoliikenteen kasvu lisää edelleen ympäristövaikutuksia teknisistä ja toimintaa koskevista parannuksista huolimatta, mutta lentokoneiden moottoreiden sitovista päästörajoituksista moottoreiden toiminnan parantamiseksi on keskusteltu vain rajoitetusti ja että näiden parannusten toteutettavuutta koskevia tutkimuksia ei ole tehty,
BK. ottaa huomioon, että komissio ja jäsenvaltiot ovat käynnistäneet yhteisen "Clean Sky" -teknologia-aloitteen sekä ohjelmat uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmää (SESAR), eurooppalaista satelliittinavigointijärjestelmää (Galileo) ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa (GMES) varten sekä älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevia tutkimushankkeita parantaakseen energiatehokkuutta liikenteen alalla,
BL. ottaa huomioon, että lentoliikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen ohella myös typpioksidi-, vesihöyry-, sulfaatti- ja nokihiukkaspäästöjä, jotka hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC arvioiden mukaan vahvistavat lentoliikenteen päästöjen kokonaisvaikutusta kertoimella 2–4 ilman, että arvioissa otetaan huomioon cirruspilvien muodostumisen lisävaikutusta,
BM. katsoo, että syrjäisimpien alueiden asukkaiden ja talouksien liikkuvuus ja kehitys ovat äärimmäisen riippuvaisia lentoliikenteestä,
BN. katsoo olevan tarpeen korostaa, että pitkällä aikavälillä tehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä on vähentää liikenteen kasvua kokonaisuudessaan tekemällä joukkoliikenteestä entistä houkuttelevampi vaihtoehto henkilöautolle, lisäämällä raideliikenteen määrää ja varmistamalla, että kaupunkien ja infrastruktuurien suunnittelussa otetaan huomioon ehdoton tarve vähentää henkilöautojen käyttöä,
Matkailu ja kulttuurimuistomerkit
BO. ottaa huomioon, että UNESCOn maailmanperintökeskuksen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat kymmenettä osaa kaikista maailman kulttuurimuistomerkeistä ja kulttuurimaisemista,
BP. ottaa huomioon, että YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön mukaan Eurooppa on maailman tärkein matkailualue ja että Euroopan osuus kaikista maailman matkailutuloista vuonna 2006 oli 55 prosenttia,
BQ. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa muutoksia matkailuvirroissa ja että näistä muutoksista voi koitua merkittäviä taloudellisia vahinkoja kyseisille matkailualueille,
Teollisuuden päästöt
BR. ottaa huomioon, että EU:n päästökauppajärjestelmä on ainutlaatuinen väline päästöjen vähentämiseen mahdollisimman tehokkaasti ja että se toimii esimerkkinä samankaltaisille järjestelmille, joiden yhteensopivuus on kuitenkin taattava,
BS. katsoo, että teollisuuden alat ovat keskeisessä asemassa, jotta Eurooppa-neuvoston asettamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet voidaan saavuttaa ja että eri aloja olisi kannustettava edelleen vähentämään teollisia kasvihuonekaasupäästöjä, kuitenkin siten, että niiden kilpailukyky säilyy,
BT. katsoo, että puhtaan kehityksen mekanismin (Clean Development Mechanism, CDM) ja yhteistoteutuksen (Joint Implementation, JI) perusajatus – nykyaikaisen ja tehokkaan teknologian levittäminen – olisi saatava toimimaan käytännössä; katsoo, että puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen käyttö olisi rajoitettava laadukkaisiin hankkeisiin, joiden avulla saadaan todennetusti aikaan kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiä,
Maatalous ja karjanhoito
BU. ottaa huomioon, että maatalouskäytänteiden muutosten, EU:n ympäristölainsäädännön sekä yhteisen maatalouspolitiikan viimeisimpien rakenneuudistusten tavoitteena on kestävä kehitys ja että ne näin ollen välillisesti johtavat käytettävissä olevien resurssien parempaan hyödyntämiseen ja sitä kautta päästöjen vähenemiseen,
BV. ottaa huomioon, että maatalous yhtäältä tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, mutta toisaalta se vaikuttaa myönteisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ja lisäksi maatalous kärsii suoraan ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista, jotka johtavat erilaisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin eri puolilla Eurooppaa,
BW. ottaa huomioon, että karjankasvatukseen tarvittavan rehun laajamittainen viljely aiheuttaa merkittävän osan maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä,
BX. ottaa huomioon, että maataloutta koskevia erityisiä ilmastonsuojelutavoitteita – kuten metaani- ja typpioksiduulipäästöjen vähentämistä koskevia sitovia määräyksiä – ei ole eikä myöskään kannustinjärjestelmiä jo olemassa olevan päästöjenvähentämispotentiaalin hyödyntämiseksi,
BY. ottaa huomioon, että karjan luonnonmukainen kasvattaminen edistää merkittävästi ympäristönsuojelua, koska se on samalla maisemanhoitoa ja auttaa säilyttämään laidunmaita mutta kuluttaa vähemmän energiaa ja aiheuttaa vähemmän päästöjä,
BZ. ottaa huomioon, että karjakannat on mukautettava käytettävissä oleviin maa-aloihin ja että kestävän kehityksen mukainen laiduntaminen voi osaltaan ehkäistä maaperän eroosiota laidunmailla,
Metsät
CA. ottaa huomioon, että metsillä on suuri merkitys biosfäärille ja niillä on lukuisia tehtäviä globaalissa ekosysteemissä, ja ottaa huomioon, että metsille nykyisin määritellyssä taloudellisessa arvossa ei pystytä ottamaan huomioon niiden ekosysteemiin liittyvää tai sosiaalista/yhteiskunnallista arvoa,
CB. katsoo, että metsillä on kolme eri tehtävää ilmastonmuutoksen lieventämisessä: ne toimivat metsien kestävän käytön ja suojelun avulla hiilivarastoina ja metsittämisen kautta hiilinieluina ja uusiutuvana raaka-aineena käytettyinä ne korvaavat fossiilisia polttoaineita ja tuotteita,
CC. ottaa huomioon, että yli 30 prosenttia maailman pinta-alasta on metsien peittämää, että yli kaksi kolmannesta kaikista maailman eläinlajeista elää näissä metsissä ja että metsät sitovat noin 30 prosenttia vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä,
CD. ottaa huomioon, että metsillä on toisaalta tärkeä osuus ilmastonmuutoksen torjunnassa ja että toisaalta ilmastonmuutoksen seuraukset uhkaavat vähintään kolmannesta maailman metsistä,
CE. ottaa huomioon, että metsien hävittämiseen liittyviin suuriin ongelmiin ovat syynä sosioekonomiset tekijät, kuten köyhyys ja alikehittyneisyys, heikot poliittiset instituutiot ja oikeusvaltion periaatteiden puute sekä epäoikeudenmukaiset omistussuhteet ja korruptio, mikä voi muiden seurausten ohella johtaa metsien laittomiin hakkuihin ja raivaukseen,
CF. katsoo, että metsäalueiden tuhoutuminen metsien hävittämisen, kestämättömien hakkuiden tai muun muassa helleaaltojen aiheuttamien tulipalojen vuoksi lisää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä,
CG. katsoo, että raivattujen metsien metsittämiseksi uudelleen ei ole tarpeeksi strategioita ja ohjelmia,
CH. katsoo, että EU:n metsäistutusten luonne ei vastaa Euroopan luonnollista sekametsää,
Maaperän suojelu
CI. ottaa huomioon, että Euroopan maaperä uhkaa vahingoittua peruuttamattomasti nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja että ilmastonmuutos pahentaa näitä vahinkoja,
CJ. ottaa huomioon, että ikiroudan sulaminen muuttaa maaperän tilaa pohjoisella pallonpuoliskolla ja lisää merkittävästi ilmakehään pääsevän metaanin määrää,
Vesitalous
CK. ottaa huomioon, että vesivarojen saatavuus, juomavesi- ja muu vesihuolto, veden kulutus ja jätevesien käsittely ovat tiiviisti sidoksissa taloudellisiin ja sosiaalisiin reunaehtoihin,
CL. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos vahvistaa entisestään vesivarojen saatavuudessa sekä tulvien ja kuivuuden esiintyvyydessä olevia alueellisia eroja Euroopassa,
Kalastus
CM. ottaa huomioon, että kala ja meren eläimet ovat merkittävä ravinnon lähde ja että valtameret ovat suurimpia globaaleja hiilen varastointipaikkoja sekä toimivat biomassan ja raaka-aineen lähteinä,
CN. ottaa huomioon, että merten ravintoresursseja hyödynnetään jo liikaa,
Jätehuolto- ja resurssihallinnointi
CO. katsoo, että jätehierarkia on keskeinen ilmastonmuutosten lievittämistä koskeva periaate jätealalla,
CP. katsoo, että olisi tunnustettava, että EU:n jätelainsäädännöllä yhdessä jätteiden hävittämistä koskevien innovaatioiden ja kierrätettyjen tuotteiden kasvavan käytön kanssa on jo positiivinen vaikutus ympäristöön ja että ne edistävät jätealan nettokasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, vaikkakaan kaikkia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä,
CQ. ottaa huomioon, että kaikista ponnisteluista huolimatta jätteiden määrä valitettavasti kasvaa edelleen,
Mukauttaminen
CR. ottaa huomioon, että kaikenlaiset mukauttamistoimet toimivat takuina tulevaisuutta varten aikaisempien kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamien vahinkojen ja ilmaston lämpenemisen lieventämiseksi,
CS. ottaa huomioon, että pelkästään kustannus-hyöty-analyysin tekeminen mukauttamistoimia kehitettäessä ei riitä takaamaan vähimmäissuojaa kaikille väestöryhmille, katsoo, että tällaisia toimenpiteitä suunniteltaessa ilmastonmuutoksen paikallisvaikutukset on kiireellisesti analysoitava,
CT. ottaa huomioon, että Millennium Ecosystem Assessment -tutkimusohjelman mukaan luonnonvarojen käyttö uhkaa nykyisin kahta kolmannesta ekosysteemistä, pahentaa haavoittuvuutta ilmastonmuutoksille ja lisää siten edelleen paineita kehittää mahdollisimman pikaisesti mukauttamistoimia,
CU. ottaa huomioon, että EYK:n (Euroopan ympäristökeskuksen), YTK:n (yhteisen tutkimuskeskuksen) ja WHO:n (Maailman terveysjärjestön) yhteisessä kertomuksessa "Impacts of Europe's changing climate" (Euroopan muuttuvan ilmaston vaikutukset) kiinnitetään huomiota siihen, että haavoittuvuus ilmastonmuutokselle vaihtelee suuresti eri puolilla Eurooppaa ja eri aloilla, siten että eniten kärsivät vuoristo- ja rannikkoalueet, Välimeri ja arktinen alue ja että kertomuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen entistä tehokkaamman vähentämisen lisäksi EU:n ja kansallisella tasolla tarvitaan erityisesti ennakoivia sopeutustoimia, jotta vaikutukset voidaan kohtuullistaa,
Terveys
CV. ottaa huomioon, että monet ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysvaikutukset voidaan esimerkiksi WHO:n kertomusten mukaan pitää hallinnassa valmistautumalla niihin, vahvistamalla terveydenhuoltojärjestelmiä ja toteuttamalla asianmukaisia ennalta ehkäiseviä toimia, kun erityistä huomiota kiinnitetään trooppisten tautien leviämiseen ja yleisiin tiedotuskampanjoihin, joissa otetaan huomioon erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten raskaana olevat naiset, vastasyntyneet, lapset ja ikäihmiset,
CW. katsoo, että Euroopan ympäristöterveyssuunnitelma vuosiksi 2004–2010 on täysin riittämätön erityisesti ilmastonmuutoksesta johtuvien terveyteen vaikuttavien ympäristökysymysten käsittelemiseksi,
Kasvu ja työllisyys
CX. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa 2007 sovitut ilmastopoliittiset tavoitteet ovat teknisesti ja taloudellisesti saavutettavissa ja tarjoavat tuhansille EU:n yrityksille ainutlaatuisia liiketoiminnan mahdollisuuksia,
CY. ottaa huomioon, että monet yritykset eivät vielä ymmärrä tarpeeksi hyvin ilmastonmuutokseen liittyvien mahdollisuuksien ja riskien laajuutta,
CZ. katsoo, ettei päättäväinen panostaminen ilmastonsuojeluun ole ristiriidassa jatkuvan talouskasvun ja hyvinvoinnin kanssa, ja katsoo, että se voi olla tehokas investointi, jolla on merkittävä taantumaa estävä vaikutus ja joka on nähtävä haasteena laajoille rakenteellisille muutoksille, joiden tavoitteena on viime kädessä todellisen vihreän talouden kehittäminen,
DA. katsoo, että työpaikkojen uudelleenjärjestely tulee tapahtumaan pikemminkin tiettyjen alojen sisällä kuin eri alojen välillä,
Tulevaisuuden teknologian edistäminen
DB. ottaa huomioon, että päästökauppa on EU:n ilmastonsuojeluohjelman keskeinen osatekijä pyrittäessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä tehokkuutta lisäämällä; katsoo, että päästökauppa yksinään ei kuitenkaan riitä auttamaan meitä ulos hiilidioksidiumpikujasta eikä saamaan aikaan laaja-alaista vallankumousta vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan teknologian alalla,
DC. katsoo, että ilmastonmuutoksen lieventämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää asianmukaisia rahoituksen ohjausmekanismeja, joiden avulla vahvistetaan energiatehokkaiden ja puhtaiden tekniikoiden kehittämistä ja soveltamista,
DD. katsoo, että kestävä asuminen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen,
DE. ottaa huomioon, että tehokkuuden lisääminen ei yksinään johda teknologian vallankumoukseen, vaan EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla tarvitaan yhdennettyä strategiaa, jotta voidaan edistää uusien ja huipputekniikoiden ja -prosessien tutkimus- ja kehitystyötä (t&k) ja vahvistaa niiden käyttöönottoa,
DF. ottaa huomioon, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikkaa käytetään jo pienessä mittakaavassa eri aloilla (muun muassa öljyn ja kaasun saannissa), mutta on se ilmastonsuojeluun käytettävänä laajamittaisena tekniikkana vielä lapsenkengissä,
DG. ottaa huomioon, että kustannukset ja riskit ovat vielä suuremmat kuin taloudellinen hyöty ja että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikkaa käyttävien voimaloiden teho nykyaikaisesta teknologiasta huolimatta laskee,
DH. ottaa huomioon, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikka voisi sillanrakentajatekniikkana matkalla kohti energiajärjestelmän hiilidioksidipäästöjen eliminoimista osaltaan vähentää voimaloiden hiilidioksidipäästöjä ja että se voisi toimia uusiutuvien energiamuotojen täydentäjänä, mutta hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on "end-of-pipe"-teknologiaa,
Älykkäät tietokonejärjestelmät ja tieto- ja viestintätekniikka
DI. ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikka aiheuttaa nykyisin 2 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, mutta ala voisi sen lisäksi, että se vähentää omia hiilidioksidipäästöjään, myös kehittää innovatiivisia ja energiatehokkaita sovelluksia koko kansantaloutta varten,
Rahoitus ja talousarvioon liittyvät kysymykset
DJ. ottaa huomioon, että EU:n nykyinen talousarvio ei riitä ilmastonsuojelutavoitteiden saavuttamiseen, koska ilmastonmuutoksen torjumiseen ei ole vielä varattu tarpeeksi määrärahoja vaikka se on vahvistettu poliittiseksi prioriteetiksi,
DK. ottaa huomioon, että tulevassa rahoituskehyksessä on varattava määrärahoja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja eurooppalaisen mukauttamispolitiikan kehittämiseen, jotta EU:lla on riittävä "ilmastonmuutosbudjetti" vuoden 2013 jälkeistä varainhoitokautta varten,
DL. katsoo, että ilmastonmuutoksen torjunta on otettava huomioon kaikessa EU:n politiikassa; katsoo näin ollen, että EU ei voi enää pelkästään jakaa uudelleen nykyisiä voimavaroja, vaan sen olisi pyrittävä luomaan uusia voimavaroja, joilla luonteeltaan poikkialaiset ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimet voidaan rahoittaa,
Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, raportointi, merkinnät ja valistus
DM. ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävät talous- ja yhteiskuntapoliittiset toimet panevat alulle kulttuurin muutoksen, joka tulee muuttamaan vakiintuneita tottumuksia ja elämäntyyliä, mutta todella kestävää kulutusta ja raaka-aineiden käyttöä yhteiskunnan kaikilla aloilla ei saavuteta ilman asenne- ja käyttäytymismuutoksia ja että siksi on kehitettävä uudenlaisia kulutusmalleja ja elämäntyylejä,
DN. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos sysää liikkeelle teknisen modernisoinnin aallon, johon sisältyviä taloudellisia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää vain mikäli työmarkkinoilla on käytettävissä riittävästi ammattitaitoista työvoimaa,
DO. ottaa huomioon, että Eurobarometri-erityistutkimus nro 300 osoittaa yksiselitteisesti, että suuri osa Euroopassa kyselyyn osallistuneista pitää ilmastonmuutosta hyvin vakavana ongelmana, mutta monet heistä valittavat tiedon puutetta ja rajoittavat henkilökohtaiset ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävät aloitteensa pikemminkin yksinkertaisiin toimiin, kuten jätteiden erotteluun tai energian ja veden kulutuksen vähentämiseen, jotka eivät edellytä suuria muutoksia jokapäiväiseen elämään,
DP. ottaa huomioon, että saatavilla on tarvittavat tiedot omien liikkumistottumusten, kuten henkilöauton käytön, kyseenalaistamiseksi ja vaihtoehtoisten liikkumismuotojen (kävely, pyöräily tai julkiset liikennevälineet) käytön harkitsemiseksi,
DQ. ottaa huomioon, että ilmastonsuojelua koskevat EU:n määräykset ja säädökset auttavat paikallisia ja kunnallisia päättäjiä parantamaan elämänlaatua monissa Euroopan unionin kaupungeissa ja että paikalliset aloitteet suurkaupunkialueilla edistävät ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä Euroopan unionissa,
DR. toteaa, ettei ole pelkästään vähittäiskauppiaiden vastuulla saada asiakkaansa siirtymään vaihtoehtoiseen ostoskäyttäytymiseen; katsoo kuitenkin, että yritykset kokonaisuudessaan voisivat olla esimerkkeinä kestävyydestä ja resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä liiketoimintamalliensa ja tuotantoprosessiensa kautta ja että ne voisivat antaa henkilöstölleen merkittävän aseman ilmastoystävällisiä toimintatapoja koskevan tietouden levittämisessä,
DS. katsoo, että kuluttajille ei tiedoteta tarpeeksi maataloustuotteiden ilmastovaikutuksista, mutta kohdennetuilla tiedotuskampanjoilla voidaan vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja siten saavuttaa myös terveyspoliittisia tavoitteita,
DT. katsoo, että ilmastonmuutoksen ongelmaa ei voida ratkaista, ellei paikallista väestöä saada osallistumaan siihen laajalla rintamalla kaikkialla maailmassa, ja että tästä syystä yksi keskeisistä tehtävistä on antaa sille kaikin mahdollisin keinoin sen tarvitsemat tiedot, jotta sitä voidaan auttaa ongelmien ratkaisemiseen osallistumisessa ja myös itsensä suojelemisessa silloin, kun sopeutumisvaikeuksia väistämättä ilmenee,
2050 – Tulevaisuus alkaa tänään
DU. ottaa huomioon, että maailman väestön resurssien tarve ylittää jo nyt neljänneksellä maan luonnollisen uusiutumiskyvyn ja vie siten tulevilta sukupolvilta elämän edellytykset,
DV. ottaa huomioon, että tulevien tuotantotapojen ja kulutuskäyttäytymisen ratkaiseva perusta luodaan nyt tehtävillä poliittisilla päätöksillä, jotka edellyttävät kaukonäköisyyttä ja poliittista johtajuutta, mutta kestävämpään elämäntapaan ei päästä ilman talouselämän, tieteen, tiedotusvälineiden, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten osallistumista,
DW. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos on globaali ympäristöongelma, jonka syyt ovat luonteeltaan rakenteellisia,
Poliittiset johtoajatukset
1. muistuttaa edellä mainitusta 21. toukokuuta 2008 antamastaan päätöslauselmasta ja erityisesti siitä, että kaikilla päästöjen vähentämiseen tähtäävillä toimilla tulisi pyrkiä selvästi tavoitteen – koko maailman lämpötilan nousun rajoittaminen 2 celsiusasteeseen – alapuolelle, sillä jo tällainen lämpeneminen vaikuttaisi voimakkaasti yhteiskuntaamme ja yksilöiden elämäntapaan aiheuttaen myös merkittäviä muutoksia ekosysteemeissä ja vesivaroissa; on hyvin huolissaan siitä, että kuten monet tuoreet tieteelliset kertomukset ovat osoittaneet, ilmastonmuutos on sekä nopeampi että vakavampi kielteisiltä vaikutuksiltaan kuin aiemmin on luultu; kehottaa siksi komissiota seuraamaan tiiviisti ja analysoimaan uusimpia tieteellisiä tietoja erityisesti sen arvioimiseksi, olisiko vaarallinen ilmastonmuutos edelleen vältettävissä EU:n 2 celsiusasteen tavoitteen saavuttamisella;
2. korostaa, että on pikainen tarve sisällyttää – horisontaalista menettelyä noudattaen – maapallon lämpeneminen ja ilmastonmuutos uusina parametreinä kaikille aloille ja kaikkeen politiikkaan ja ottaa maapallon lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset huomioon kaikilla relevanteilla EU:n lainsäädännön aloilla;
3. muistuttaa erityisesti tarvittavista tavoitteista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja painottaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin neljännen arviointikertomuksen (AR4) ja Balin etenemissuunnitelman suositusten mukaisesti, että EU:lle ja muille teollistuneille maille on ryhmänä asetettava keskipitkän aikavälin tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 25–40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä sekä pitkän aikavälin tavoite niiden vähentämisestä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verrattuna niin, että keskitytään edelleen rajoittamaan maapallon keskilämpötilan kohoaminen kahteen asteeseen teollistumista edeltävään tasoon verrattuna, jotta tämän tavoitteen saavuttamisen todennäköisyys näin saadaan 50 prosenttiin;
4. korostaa, että maan vaikutus ilmastoon ei rajoitu sen fyysisiin päästöihin; kehottaa Euroopan unionia ryhtymään kiireellisiin toimiin sisäisesti sekä kansainvälisten neuvottelujen yhteydessä, jotta voitaisiin kehittää kirjanpitokäytäntöjä ja jotta voitaisiin myös ottaa huomioon kulutuksen kaikki vaikutukset kansainvälisen lentoliikenteen vaikutukset mukaan lukien;
5. kehottaa komissiota harkitsemaan unionin tulevien poliittisten aloitteiden hiilijalanjälkeä sen takaamiseksi, että unionin tasolla asetetut ilmastonmuutostavoitteet saavutetaan samalla, kun taataan ympäristön ja kansanterveyden korkeatasoinen suoja;
6. korostaa poliittisia toimia ja yhteistyötä kansainvälisellä tasolla (alueelliset monenväliset sopimukset mukaan lukien) sekä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, mitä parlamentti on toistuvasti ehdottanut ilmastonmuutoksen vastustamiseksi;
7. suhtautuu myönteisesti hyväksyttyyn EU:n lainsäädäntöpakettiin (niin sanottu ilmasto- ja energiapakettiin), joka edellyttää EU:n kasvihuonekaasupäästöjen yksipuolista vähentämistä 20 prosentilla ja sitä, että perustetaan menettely, jolla nopeutetaan ponnisteluja 30 prosentin vähennystavoitteen saavuttamiseksi tulevan kansainvälisen sopimuksen sitoumusten mukaisesti, ja että kasvatetaan 20 prosenttiin uusiutuvan energian osuus EU:n energiavalikoimasta vuoteen 2020 mennessä, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita panemaan kyseiset lainsäädäntötoimenpiteet sujuvasti ja pikaisesti täytäntöön; kehottaa komissiota valvomaan tarkasti ilmasto- ja energiapaketin täytäntöönpanoa;
8. katsoo, että ilmasto- ja energiapaketissa sovitut tietyt periaatteet ovat hyödyllisiä myös kansainvälisen sopimuksen kannalta, erityisesti teollisuusmaiden sitoumuksia koskeva sitova lineaarinen siirtymä, vuonna 2005 toteutuneisiin päästöihin perustuva eriyttäminen ja vuotuisen vähennyskertoimen noudattamista koskeva järjestely;
9. on sitoutunut EU:n johtavaan asemaan UNFCCC:n puitteissa COP- ja MOP-tasolla käytävissä kansainvälisissä neuvotteluissa ja myös muilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten WTO:ssa, Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa; toteaa, että on ehdottoman välttämätöntä saavuttaa Kioton pöytäkirjassa vahvistetut EU:n ja sen jäsenvaltioiden tavoitteet, jotta EU voisi toimia uskottavasti tässä johtavassa asemassa;
10. yhtyy näkemykseen, että nykyaikaisen ympäristöteknologian kehittäminen, soveltaminen ja vienti edistää samalla Lissabonin strategian toteuttamista ja EU:n Kioton-tavoitteiden sekä muiden ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja toteaa, että kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden ja taloudellisen kasvun toteuttamiseksi Lissabonin strategia sekä ilmasto- ja energiapaketti on integroitava täysin;
11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan YK:n vetoomusta "Green New Deal"; kehottaa, että rahoituskriisin vuoksi talouskasvua edistävät investoinnin tehdään kestävällä tavalla etenkin edistämällä vihreää teknologiaa, joka samalla edistää Euroopan tulevaa kilpailukykyä ja turvaa työpaikat;
12. korostaa tässä yhteydessä, että ilmastonmuutoksen torjuminen johtaa yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka auttavat luomaan uusia työpaikkoja ja teollisuudenaloja, vastustamaan energiaköyhyyttä ja riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista tuoden kansalaisille sosiaalisia etuja; korostaa, että yhteistyö kansainvälisellä, alueellisella ja paikallisella tasolla on keskeisellä sijalla tämän tavoitteen saavuttamisessa;
13. on lisäksi vakuuttunut siitä, että ilmastonmuutosta voidaan vastustaa menestyksekkäästi vain, jos kansalaiset osallistuvat täysin tähän prosessiin ja heitä suojellaan hiilineutraaliin talouteen siirtymisen aikana; korostaa siksi, että lieventämis- ja mukautumistoimet vievät Euroopan unionia kohti uutta kestävän kehityksen mallia, jonka tulisi korostaa sosiaalista luonnettaan yhteiskunnallisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi;
14. korostaa, että on ennen kaikkea lisättävä energiatehokkuutta kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla ja samanaikaisesti aloitettava prosessi, joka johtaa kestäviin tuotantotapoihin ja kulutustottumuksiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan tietoiseen resurssien säästämiseen;
15. painottaa tässä yhteydessä, että on välttämätöntä tarkastella EU:n talousarvion sekä nykyisten ja tulevien rahoitusvälineiden yhteensopivuutta ilmastonsuojelupolitiikan tavoitteiden kanssa ja että niitä on tarvittaessa mukautettava;
16. korostaa, että menestyksekkään tutkimus- ja kehityspolitiikan edellytyksenä on, että markkinoillepääsy taataan ja uudenlaista teknologiaa voidaan soveltaa käytännössä;
17. kehottaa tutkimaan mahdollisia ilmaston aiheuttaman muuttoliikkeen suuntauksia ja niiden aiheuttamaa painetta paikallisille palveluille, jotta voidaan saada tietoa pitkän aikavälin suunnittelu- ja riskinhallintaprosesseja varten;
18. korostaa, että lähes puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita ja että nyt tehtävillä ilmastopoliittisilla päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia ihmiskunnan historian suurimmalle nuorten sukupolvelle;
Kansainvälinen ulottuvuus: vuoden 2012 jälkeinen aika, ilmastonsuojelua koskeva ulkopolitiikka ja kansainvälinen kauppa
19. suhtautuu myönteisesti Poznańin konferenssissa (COP 14 ja COP/MOP 4) tehtyyn päätökseen siirtyä keskustelusta todellisiin neuvotteluihin, joiden tavoitteena on vuoden 2012 jälkeinen sopimus ja tähän liittyen vuoden 2009 työohjelman hyväksyminen; suhtautuu myönteisesti myös puheenjohtajille annettuun valtuuksiin ehdottaa neuvoteltava teksti, jota käsiteltäisiin neuvotteluissa kesäkuussa 2009;
20. kehottaa komissiota ja seuraavia neuvoston puheenjohtajavaltioita ottamaan johtajan roolin vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta sopimuksesta käytävissä kansainvälisissä neuvotteluissa ja saattamaan neuvottelut päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä, jotta jää riittävästi aikaa tulevan ilmastonsuojelusopimuksen ratifiointiin ja pystytään välttämään aukon syntyminen velvoiteajanjaksojen välille;
21. painottaa, että uuden ilmastonsuojelusopimuksen olisi Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa perustuttava "yhteisen mutta erilaisen vastuun" periaatteeseen, jolloin teollisuusmaat ottavat johtavan aseman omien päästöjensä vähentämisessä, kun taas kehitysmaat sitoutuvat Balin toimintasuunnitelman mukaisesti kansallisiin asianmukaisiin lieventäviin toimiin kestävän kehityksen yhteydessä niin, että teollisuusmaat auttavat niitä mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa olevalla tavalla teknologian, rahoituksen ja kapasiteetin lisäämisen avulla;
22. kehottaa niitä UNFCCC:n teollistuneita osapuolia, jotka eivät ole vielä niin tehneet, ehdottamaan yksittäisiä päästöjen vähentämistä koskevia sitoumuksia edistäen näin yleisiä ponnisteluita yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; suhtautuu myönteisesti UNFCCC-prosessia koskevaan kehitysmaiden sitoumukseen sekä useiden niistä hyväksymiin erillisiin sitoumuksiin ja politiikkoihin;
23. kehottaa uutta USA:n hallitusta täyttämään odotukset ja myötävaikuttamaan siihen, että laadittavan kansallisen lainsäädännön avulla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään puhtaita teknologioita, sekä kansainvälisiin neuvotteluihin aktiivisesti osallistumalla muotoilemaan kunnianhimoisia ilmastopuitteita vuoden 2012 jälkeiseksi ajaksi;
24. korostaa, että vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan sopimuksen olisi oltava sopusoinnussa Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen poliittisen toimintasuunnitelman ja Euroopan unionin muiden tavoitteiden, kuten biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen, vuosituhattavoitteiden tai turvallisuuskysymysten, kanssa, niin että voidaan hyödyntää poliittisia synergioita;
25. panee merkille, että komissio on antanut EU:n kannasta Kööpenhaminassa järjestettävää YK:n ilmastonmuutoskonferenssia (COP 15) varten tiedonannon "Kohti kattavaa ilmastosopimusta Kööpenhaminassa" (KOM(2009)0039);
26. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota kehittämään ilmastonmuutosta koskevan ulkopolitiikan ja kiinnittämään jatkuvasti huomiota EU:n ilmastotavoitteisiin EU:n ja jäsenvaltioiden diplomatiassa; sitoutuu itse pitämään EU:n ilmastotavoitteita jatkuvasti esillä ja puolustamaan niitä yhteyksissään muiden maiden parlamenttien edustajiin;
27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita integroimaan päästövähennysvaatimukset ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi kehitysyhteistyöohjelmiin ja/tai viittaamalla näihin vaatimuksiin kehitysapua antavien kansainvälisten elinten päätöksentekoprosesseissa ja samalla ottamaan asianomaisen maan tai alueen yksityisen sektorin ja julkiset viranomaiset sekä kansalaisjärjestöt mukaan toimintaan kumppaneina; korostaa, että tarvitaan lisäresursseja, jotta kehitysmaita voidaan auttaa vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen, ja että tässä yhteydessä kehitettävien aloitteiden tulee liittyä muodollisesti UNFCCC-prosessiin ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen; pitää myönteisenä, että EU on pannut alulle maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman, jolla tuetaan sopeutumista ilmastonmuutokseen köyhissä kehitysmaissa, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen kannalta, ja muistuttaa tässä yhteydessä edellä mainitusta 21. lokakuuta 2008 antamastaan päätöslauselmasta;
28. suhtautuu myönteisesti COP 14 ja COP/MOP 4 -konferenssissa tehtyyn päätökseen, jonka mukaan sopeuttamisrahastosta tehdään täysin toimiva, joten se voi rahoittaa hankkeita vuodesta 2009 alkaen, ja pitää tätä hyvin tärkeänä ensi askeleena käsiteltäessä kehitysmaiden huolia, jotka liittyvät ilmastonmuutostoimenpiteiden rahoittamiseen kyseisissä maissa; suhtautuu myös myönteisesti päätökseen teknologian siirtoa koskevien investointien lisäämiseksi teknologian siirtoa koskevan Poznańin strategisen ohjelman avulla;
29. suhtautuu myönteisesti siihen vähäiseenkin edistykseen, jota on saatu aikaan käsiteltäessä CDM-hankkeiden täydentävyyttä ja maantieteellistä jakautumista koskevia kysymyksiä, ja pyytää jäsenvaltioita Poznańin päätösten mukaisesti ostamaan päästöoikeuksia ensisijaisesti maista, jotka ovat alle kymmenen rekisteröidyn CDM-hankkeen isäntämaita, ja erityisesti vähiten kehittyneistä maista, pienistä saarikehitysmaista ja Afrikasta, sekä kattamaan kyseisten hankkeiden arvioinnista aiheutuvat kustannukset;
30. palauttaa tässä yhteydessä mieliin Kioton pöytäkirjan 6, 12 ja 17 artiklan ja Marrakešin sopimusten mukaisen täydentävyysperiaatteen, jonka mukaisesti osapuolten on täytettävä kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat velvoitteensa kansallisesti, ennen kuin ne voivat hyödyntää ulkoisia joustomekanismeja kuten puhtaan kehityksen mekanismia ja yhteistoteutusta;
31. korostaa, että puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen liiallinen käyttö haittaa Euroopan unionin uskottavuutta kansainvälisissä YK:n neuvotteluissa ja siten sen johtavaa roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa; kannustaa jäsenvaltioita olemaan vastuullisia ja minimoimaan puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen käytön sekä suorittamaan suurimman osan päästövähennyksistä omissa maissaan;
32. yhtyy yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission aiheesta "Ilmastonmuutos ja kansainvälinen turvallisuus" antamassa kertomuksessa esitettyihin suosituksiin ja painottaa, että on kehitettävä asianmukainen monenvälinen ja ennaltaehkäisevä EU:n ilmastodiplomatia, jotta ilmastopoliittiset näkökohdat ja muut kansainvälisiin suhteisiin liittyvät tekijät, kuten väestönkasvu ja ilmastosta johtuva muuttoliike, kaupungistuminen, energiantarve, energian hintojen nousu sekä vesi- ja elintarvikepula, voidaan paremmin integroida kansainvälisten suhteiden kehittämiseen;
33. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita Euroopan turvallisuusstrategian ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteydessä estämään ja valvomaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ryhtymään toimiin ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siitä seuraavien luonnonkatastrofien hallitsemiseksi väestönsuojelun ja kansalaisten turvallisuuden kannalta ottaen myös huomioon mahdolliset selkkaukset, joita ilmastonmuutoksen aiheuttamista veden ja maan saatavuuden muutoksista seuraa;
34. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan ilmastokumppanuuksiaan kohteena olevien kehitysmaiden kanssa ja luomaan uusia kumppanuuksia sinne, missä niitä ei tällä hetkellä ole, antamalla merkittävästi nykyistä enemmän rahallista tukea teknologian kehittämiseen ja siirtämiseen, henkisen omaisuuden suojaan ja institutionaalisen kapasiteetin lisäämiseen;
35. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan kehitysyhteisyössä tärkeimmälle sijalle energiatehokkuuden ja uusiutuvat energialähteet;
36. kehottaa komissiota käyttämään WTO:n neuvottelukierroksilla ja vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevassa prosessissa toisiinsa mukautettuja kauppa- ja ympäristöpoliittisia neuvottelustrategioita, välittääkseen EU:n ilmastonsuojelutavoitteet ja niitä varten kehitetyt välineet uskottavasti neuvottelukumppaneilleen, hälventämään huolia kaupan esteiden tai muiden haittojen aiheutumisesta EU:n ja sellaisten kolmansien maiden kauppasuhteille, jotka eivät ole vahvistaneet sitovia ilmastonsuojelutavoitteita, sekä noudattamaan vastavuoroisuuden periaatetta toteuttamalla maailmanlaajuista ilmastonsuojelua;
37. kehottaa komissiota, neuvoston puheenjohtajavaltioita ja jäsenvaltioita omaksumaan kahdenvälisellä tasolla johtavan roolin neuvotteluissa vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta sopimuksesta, jotta voidaan varmistaa onnistuminen neuvotteluissa, joilla pyritään kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamiseen;
Energia
38. korostaa, että Eurooppa tarvitsee tulevaisuuteen suuntautuneen yhteisen energiapolitiikan, joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen, sekä EU:ssa että ulkosuhteissa, jotta voidaan taata korkeatasoinen energiahuollon varmuus ottaen huomioon kestävä kehitys, resurssien tehokas käyttö ja ilmastoneutraalius, kohdata ilmastonmuutokseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat sekä ehkäistä energiatoimitusten mahdollinen keskeytyminen;
39. kehottaa EU:ta luomaan Euroopan uusiutuvan energian yhteisön ja edistämään näin tämän alan tutkimusta ja koehankkeita sekä verkon kehittämistä tavalla, joka mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden parhaan mahdollisen integroinnin;
40. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita takaamaan:
–
Euroopan energiansiirtoinfrastruktuurin kehittämisen ja investoinnit siihen (niin kutsuttu superverkko mukaan lukien), mikä on tarpeen EU:n energialähteiden monimuotoisuuden takaamiseksi;
–
jatkuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tieto- ja viestintäteknologiaan, hajautettuun tuotantoon ja muuhun tekniseen kehitykseen liittyvien koehankkeiden osalta;
41. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita takaamaan poliittisesti ohjatun ja yritysten johtaman siirtymisen uudenlaiseen energiayhdistelmään siten, että jäsenvaltioiden ja EU:n julkiset viranomaiset tukevat aktiivisesti uusiutuvien energialähteiden käyttämistä fossiilisten polttoaineiden vähittäiseen täydentämiseen ja sen jälkeen niiden vähentämiseen ja korvaamiseen niin, että samalla tehdään mahdollisimman paljon yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;
42. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan alueiden ja kansalaisten omavastuullisuutta sekä edistämään paikallisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä lainsäädännöllisten ja verotuksellisten kannustimien avulla;
43. kehottaa jäsenvaltioita motivoimaan vähennyksillä ja verokannustimilla sähköntuottajia nykyaikaistamaan fossiilisilla polttoaineilla toimivia voimaloita, jotta tehokkuutta voidaan merkittävästi lisätä perinteisessä sähköntuotannossa;
44. kehottaa jäsenvaltioita takaamaan hajautetusti tuotetulle energialle, kaasulle ja sähkölle pääsyn verkkoon, poistamaan markkinoillepääsyn esteet innovatiivisilta, uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottajilta toimijoilta, lisäämään paikallista sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sekä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotantoa ja suuntaamaan sen keskipitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti;
45. ehdottaa, että unionin ulkoisen energiapolitiikan osina luodaan aurinkoenergiakumppanuuksia Välimeren alueen kolmansien maiden kanssa niin, että ensimmäisessä vaiheessa pyritään luomaan aurinkoenergiaa ja siirtämään sitä Euroopan unioniin korkeajännitetasavirtakaapeleiden avulla, mikä voi toisessa vaiheessa muodostaa pohjan sähkön ja vedyn tuotannolle ja samalla siirtymiselle uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen;
46. kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja talouselämän toimijoita:
–
investoimaan uusiutuvista energialähteistä ja vedystä saatavan sähkön tuotannon, kuljetuksen ja varastoinnin infrastruktuuriin, verkkoihin ja johtoihin;
–
tarjoamaan kolmansille maille energiakumppanuuksien puitteissa ohjelmia tarvittavien instituutioiden ja infrastruktuurin kehittämiseksi sekä koulutusohjelmia paikalliselle ammattityövoimalle ja pääsyn verkkoon omien tarpeiden kattamiseksi;
47. kehottaa jäsenvaltioita paikallisten tai alueellisten mahdollisuuksien mukaan lisäämään tuulivoiman, josta intensiivisen tuen ansiosta on jo tullut vakiintunut energiantuotannon muoto, osuutta sekä vesivoiman ja maalämmön osuutta energiayhdistelmästä ja hyödyntämään olemassa olevaa kehittämispotentiaalia myös huippuosaamisverkkojen suorittaman koordinoinnin ja eurooppalaisten tutkimusaloitteiden avulla;
48. painottaa, että biomassan kestävä käyttö energiantuotantoon tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ja vaatii laatimaan eurooppalaisen strategian kestävän biomassan käytölle sähkön ja kaasun tuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen;
49. kehottaa komissiota esittämään perusteellisen tutkimuksen bioenergian kaikista päästöistä sen yksittäisten lähteiden koko elinkaaren aikana, jotta voidaan päätellä, millainen osuus jätteiden ja tarkoituksenmukaisen viljelyn avulla aikaansaadulla biomassalla voi olla energianlähteenä tulevaisuudessa; katsoo, että tällöin olisi puolueettomasti tutkittava myös mahdollisuudet parantaa biomassan polttoarvoa viljelemällä uusia lajikkeita tai käyttämällä bioteknologiaa;
50. pitää lämmön ja sähkön yhteistuotantoa tehokkaana, taloudellisena ja ympäristön kannalta järkevänä vaihtoehtona;
51. panee merkille jäsenvaltioiden erilaiset menettelyt suhteessa ydinvoimaan ja kehottaa siksi komissiota kiinnittämään erityistä huomiota radioaktiiviseen jätteeseen ja sen koko kiertoon turvallisuuden parantamiseksi;
52. pitää ydinfuusion teknisen toteutettavuuden tutkimista ITER-tutkimusreaktorissa ensimmäisenä askeleena kohti tämän energiamuodon kaupallista hyödyntämistä ja painottaa, että tämän tavoitteen saavuttaminen riippuu suuresti siitä, onko tutkimuksen rahoitus taattu pitkällä aikavälillä;
53. kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan unionia kehittämään edelleen hiiltä ja kaasua käyttävien voimalaitosten hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikkaa tukemalla esittelyhankkeita ja tutkimusta;
Biopolttoaineet
54. toteaa, että tietyillä biopolttoaineiden valmistusmenetelmillä voi olla vaikutuksia elintarvikkeiden hintoihin, biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen sekä metsien häviämiseen, ja panee samalla merkille, että biopolttoaineita on tuotettava vastuullisella tavalla ja todennettavasti kestävän prosessin avulla;
55. pitää välttämättömänä, että kehitysmaat otetaan mukaan biopolttoaineiden kehittämiseen ja tuotantoon tähtäävään pitkän aikavälin strategiaan, niin että voidaan arvioida taloudellista suunniteltavuutta ja taloudellisuutta, turvata elintarvikkeiden saatavuus ja tuotanto, vastata ekologista kestävyyttä koskevaan kysymykseen, kaikkien olennaisten epäsuorien vaikutusten arviointi mukaan luettuna, ja mahdollistaa yhteiskunnallinen kehitys ja pysyvä tulojen lisäys ja että voidaan taata, että kehitysmaat saavat tarvittavan koulutuksen voidakseen täyttää kestävyyttä koskevat EU:n vaatimukset;
56. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan kehittyneiden biopolttoaineiden tutkimusta ja kehitystä, takaamaan, että siihen osoitetaan tarvittavat määrärahat, ja sitomaan ne vahvistettuihin kehitystavoitteisiin;
57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n kestävyyskriteerien kehittämisestä saamaansa kokemusta ja edistämään aktiivisesti maailmanlaajuisen biopolttoainestandardin kehittämistä;
Energiatehokkuus
58. kehottaa komissiota ehdottamaan energiatehokkuuden lisäämistä koskevaa sitovaa 20 prosentin tavoitetta vuoteen 2020 mennessä ja liittämään ehdotukseen konkreettisia päästöjen välitavoitteita;
59. vaatii järjestämään laajan, paikallisella tasolla toteutettavan kansalaisille suunnatun tiedotuskampanjan hajautetun energiatehokkuuden lisäämiseksi ja tarjoamaan sen yhteydessä talojen ja huoneistojen omistajille lämpökuvia energiataseesta ja esittämään myös rahoitusehdotuksia mahdollisia modernisointitoimia varten mikrolainojen mallin mukaisesti;
60. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään aktiivisesti tietoisuutta tieto- ja viestintäteknologioiden merkityksestä energiatehokkuuden, kestävän kehityksen ja EU:n kansalaisten elämänlaadun parantamisessa;
61. kannustaa järjestämään messuja, tiedotuspäiviä ja seminaareja kiinteistönomistajien, rahoituspalvelujen tarjoajien, rakennusalan ammattilaisten ja muiden kiinteistöalan toimijoiden välisen synergian tuottamiseksi;
62. vaatii selkeää eurooppalaista sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kolmoistuotannon kehittämisen koordinointia ja integrointia teollisuuslaitoksiin, niin että voidaan taata paikalliset tai alueelliset lähtökohdat ilmastonsuojelutoimille ja samalla parantaa energiankulutuksen tehokkuutta;
63. kehottaa talous- ja raha-asioiden neuvostoa ottamaan käyttöön alhaisemman arvonlisäveroasteen uusiutuvalle energialle ja energiaa säästäville hyödykkeille ja palveluille; ehdottaa jäsenvaltioille erityisesti, että ne kannustavat rakennusten nykyaikaistamiseen alentamalla modernisointitoimien ja niissä käytettävien välineiden arvonlisäveroa, suuntaamalla kiinteistö- ja omaisuusveron rakennusten energiatehokkuuteen tai panemalla energiatehokkuustodistukset täysimääräisesti täytäntöön ja edistämällä niitä;
64. ehdottaa vuokralle annettujen kiinteistöjen modernisointiin kannustamiseksi, että vuokratulojen verotusta alennettaisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuviin lämmitys- ja sähköjärjestelmiin tehtyjä investointeja sekä tehokkuuden lisääntymistä vastaavasti;
65. katsoo, että rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että uudisrakentamisessa noudatetaan mahdollisimman korkeita energiatehokkuusstandardeja, että olemassa olevat rakennukset korjataan nykyisten standardien mukaisiksi ja että kaikissa lämmitystä ja jäähdytystä edellyttävissä uusissa tai kunnostetuissa rakennuksissa noudatetaan tiettyä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuutta;
66. ehdottaa, että jäsenvaltiot parantavat ja laajentavat energiatehokkuustodistusten käyttöä ja liittävät suositukset taloudellisiin kannustimiin;
67. vaatii ottamaan käyttöön uudisrakennusten ja kunnostettujen rakennusten energiatehokkuutta koskevat EU:n vähimmäisvaatimukset; kehottaa jäsenvaltioiden asianomaisia paikallisviranomaisia ja ammattijärjestöjä vakiinnuttamaan uudisrakennusten energiatehokkuutta koskevat kriteerit, ohjeet ja kansallisen lainsäädännön tai hallinnolliset päätökset arkkitehtien ja rakennusinsinöörien ohjenuoraksi yhdessä uusien rakennusten ja laajojen kunnostustöiden energiatehokkuusastetta koskevien rakennusoikeudellisten määräysten kanssa ja kehottaa varmistamaan tässä yhteydessä sisäilman puhtauden ja terveellisyyden;
68. korostaa, että energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on otettava huomioon kattavassa julkisia hankintoja koskevassa politiikassa liittyen julkisiin rakennuksiin ja palveluihin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, sillä näin voidaan edistää uuteen tekniikkaan liittyvää innovointia sekä uuden tekniikan markkinoille pääsyä;
69. pyytää, että yhteisön toimielinten hiilijalanjäljestä ja energian vähentämispotentiaalista tehdyt tutkimukset julkistetaan helppokäyttöisinä toimielinten asianomaisilla verkkosivuilla;
70. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti valaistustekniikkaan ja älykkäisiin valaistussovelluksiin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä, jotta voidaan edistää ponnekkaammin energiatehokkaamman valaistuksen käyttöönottoa julkisissa tiloissa sekä sisällä että ulkona, ja korostaa erittäin tehokkaiden valodiodien merkitystä;
71. toteaa, että tornitalojen kunnostus ja energiatehokkuuden parantaminen on helpoin tapa säästää energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä etenkin sellaisissa maissa, joissa asuntotarjonta koostuu suurimmaksi osaksi tornitaloista; kehottaa komissiota tarkistamaan ja nostamaan tornitalojen kunnostukseen myönnettäviin rakennerahastotukiin sovellettavaa 2 prosentin rajaa;
72. toteaa, että Euroopan rakennusalan pitkän aikavälin tavoitteena on oltava, että nettoenergia on nolla uusissa asuinrakennuksissa vuoteen 2015 mennessä ja uusissa liike- ja julkisissa rakennuksissa vuoteen 2020 mennessä, ja katsoo, että kunnostetut rakennukset on sisällytettävä tähän tavoitteeseen pitkällä aikavälillä;
73. kehottaa komissiota mukauttamaan kaikenlaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden energiatehokkuutta koskevat määräykset markkinoiden kehitykseen vähintään joka viides vuosi top runner -periaatteen mukaisesti, ajantasaistamaan laitteiden merkintäohjelmat tai teholuokittelun ja siten ehkäisemään virheellisten tietojen antamista kuluttajille;
74. kehottaa komissiota asettamaan tiukkoja EU:n tavoitteita ja laatimaan yhdennettyjä teollisuutta koskevia toimia, joilla varmistetaan markkinoille pääsy ja energiatehokkaiden teknologioiden käyttö, myös yhteisten teknologisten tavoitteiden (kuten passiivisten talojen) kehittäminen, yhdennettyjen poliittisten strategioiden, kuten johtavien markkinoiden ja ympäristöä säästävien julkisten hankintojen, käytön lisääminen sekä tuotesuunnittelua ja vähimmäisvaatimuksia tukeva sääntely;
75. kehottaa komissiota panemaan paljon lepovirtaa kuluttavia laitteita koskevan kiellon johdonmukaisesti täytäntöön ja sen jälkeen ekologista suunnittelua koskevan direktiivin(7) täytäntöönpanon yhteydessä tarkastelemaan mahdollisuutta määrätä laitteiden virrankatkaisutoiminto pakolliseksi ja laatimaan automaattista virrankatkaisua ja energiansäästöä koskevat sitovat määräykset myös suuria moottoreita käyttäville laitoksille sekä teollisuudessa käytettäville laitteille ja koneille;
76. vaatii noudattamaan ajoissa ja tiukasti vuonna 2006 säädettyjä älykkäiden mittareiden asentamista koskevia vaatimuksia, jotta parannetaan kuluttajien tietoisuutta energian käytöstä ja helpotetaan energiantoimittajien mahdollisuuksia hallita tehokkaammin kysyntää;
Liikkuvuus ja logistiikka
77. toteaa, että eurooppalainen talous- ja yhteiskuntamalli perustuu henkilöiden ja tavaroiden ajallisesti tehokkaan liikkuvuuden takaamiseen eikä resurssien käytön tehokkuuden takaamiseen, ja että vastedes tarvitaan näiden kahden menettelyn yhdistämistä;
78. kehottaa Euroopan investointipankkia ja sen alaisuudessa riskipääomatoimintaa harjoittavaa Euroopan investointirahastoa laajentamaan oleellisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen myönnettävää tukea;
79. muistuttaa asianomaisia toimijoita siitä, että myös liikennealan on noudatettava EU:n ilmastotavoitteena olevaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosentilla ja, jos asiasta tehdään kansainvälinen sopimus, vähintään 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja lisäämään samanaikaisesti energiatehokkuutta 20 prosentilla;
80. vaatii toteuttamaan laajaa, toisiaan tukevista toimista koostuvaa kestävään liikennepolitiikkaan pyrkivää politiikkojen yhdistelmää, johon sisältyy ajoneuvojen tekniikan edelleenkehittäminen (ekoinnovaatiot), vaihtoehtoisten energialähteiden käytön lisääminen liikenteessä, puhtaiden polttoaineiden jakeluverkkojen perustaminen, vaihtoehtoisten käyttötapojen lisääminen, älykäs liikenteen hallinnointi, muutokset ajotavoissa ja henkilöauton käytössä, logistiikan parantaminen, "vihreät käytävät" ja liikenteen alan tieto- ja viestintätekniikka (ICT), hiilidioksidivero sekä julkisen liikenteen nykyaikaistaminen, jotta päästöt voidaan eliminoida tavoitteiden mukaisesti ottamalla kuitenkin huomioon lisääntyneen liikkuvuuden tarpeen; toteaa, että kaikkia näitä seikkoja voidaan selkeitä prioriteetteja asettamalla edistää julkisissa hankinnoissa;
81. katsoo, että on noudatettava ensisijaisesti saastuttaja maksaa -periaatetta, ja vaatii, että kaikkien liikennemuotojen on osallistuttava laajasti niiden ulkoisten kustannusten sisällyttämiseen hintoihin; toteaa, että tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää asianmukaista taloudellista ympäristöä, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita tarkistamaan kyseessä olevat verot ja tullit;
82. pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt liikenteen päästöjä koskevan luettelon (Greening Transport Inventory), jossa luetellaan nykyiset ja vielä tarvittavat lainsäädäntötoimet liikennealan kestävän kasvun takaamiseksi;
83. korostaa infrastruktuurihankkeiden tärkeyttä liikenteen kannalta; kehottaa kuitenkin ottamaan mahdollisen ilmastovaikutuksen huomioon tulevassa kaavoituksessa suunnittelussa ja rakentamisessa;
84. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään satelliittinavigointijärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia, jotta liikenteen energiatehokkuutta voidaan lisätä parantamalla liikennevirtojen hallintaa ja organisointia, tarjoamalla tavaroiden ja henkilöiden liikkumista koskevaa reaaliaikaista tietoa sekä mahdollistamalla reittien ja liikennevälineiden optimaalinen valinta;
85. pahoittelee, että liikenteen kannalta tehokasta ja ympäristöystävällistä kaupunkisuunnittelua kävelykatuineen, pyöräteineen ja joustavine julkisine lähiliikenteineen koskeviin haasteisiin ei monilla paikkakunnilla juurikaan ole vastattu tai se on tehty liian myöhään tai vain puutteellisesti;
86. kehottaa jäsenvaltioita ja kuntia
–
tarjoamaan joustavia ja toisiinsa mukautettuja vaihtoehtoja yksityisautoilulle sekä laajentamaan liikkuvuustarjontaa esimerkiksi tehostamalla nykyisten kaupungin keskustan ja reuna-alueiden välisten lähiliikenneverkkojen yhteenliittämistä ja antamalla tieliikennelainsäädännössä julkiselle henkilöliikenteelle liikennetekninen etusija kaupunkien keskustoissa,
–
laajentamaan ja parantamaan merkittävästi yleispalveluita edistämällä siirtymistä entistä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin hinnoittelutoimenpiteiden ja muiden kannustimien avulla sekä huomattavilla investoinneilla tarvittavaan infrastruktuuriin, mikä tekee näin julkisesta liikenteestä entistä houkuttelevampaa,
ja kehottaa siirtymävaiheen aikana tehostamaan yksityisen/yksilöllisen liikenteen integroitumista henkilö/rahti-perusteiseen logistiikkaan sekä julkisiin liikennejärjestelmiin/joukkoliikennejärjestelmiin, ja on vakuuttunut, että rataverkkoihin tehtävien investointien on kuljettava käsi kädessä rautateiden entistä paremman palvelun kanssa;
87. korostaa älykkäiden liikennejärjestelmien merkitystä liikennemuotojen yhteistoiminnalle (komodaalisuudelle) ja niiden sisällyttämistä yhteisön ja jäsenvaltioiden sekä alueelliseen ja paikalliseen liikennepolitiikkaan, koska ne parantavat liikenteen turvallisuutta ja vähentävät sen ympäristövaikutuksia; vaatii kehittämään ja käyttämään älykkäitä liikennejärjestelmiä, jotta voidaan hallita liikennettä ja vähentää liikenneruuhkia;
88. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa luodakseen tarvittavat markkinapoliittiset edellytykset, niin että älykkäistä liikennejärjestelmistä – erityisesti logistiikka- ja turvallisuushallinnasta (ERTMS, RIS, eCall) – tulee osaa liikenteen hallintaa;
89. kehottaa jäsenvaltioita edistämään liikennemuotojen yhteistoimintaa ottamalla käyttöön siirrettävät rekisterikilvet jo olemassa olevan käytännön mukaisesti, jotta kansalaiset käyttäisivät enemmän junia pitkiin matkoihin ja energiaa säästäviä autoja lähiliikenteeseen lähtöpaikassa ja määränpäässä;
90. suhtautuu myönteisesti päätökseen, jossa autoille hiilidioksidipäästötavoitteet asettavan äskettäin hyväksytyn lainsäädännön yhteydessä pitkän aikavälin päästötavoitteiksi asetetaan 95 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohti vuoteen 2020 mennessä;
91. korostaa, että raideliikenne energiatehokkaana ja vähäpäästöisenä liikennemuotona tarjoaa paljon mahdollisuuksia sekä pitkänmatkan tavaraliikenteelle että lyhyiden ja keskipitkien matkojen alue- ja heiluriliikenteelle, ja pyytää ottamaan tällaiset painopisteet huomioon alue- ja koheesiorahastojen tukikelpoisuusperusteissa;
92. pitää myönteisenä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä ja laajentamista EU:ssa sekä naapurimaissa ja kehottaa jäsenvaltioita saattamaan mahdollisimman pikaisesti päätökseen ensisijaiset hankkeet ja etenkin kaikkein ympäristöystävällisimmät hankkeet, jotka ovat ehdottoman tärkeitä tavaraliikenteen logistiikan ja kestävän eurooppalaisen liikennepolitiikan kannalta;
93. korostaa sisävesien tärkeää merkitystä tavaraliikenteessä; painottaa, että sisävesiliikenne säästää ympäristöä ja että sillä on paljon ylimääräistä kuljetuskapasiteettia;
94. pahoittelee, että vaikka on koko liikennealan etujen mukaista, että suuri osa tavaraliikenteestä siirretään raiteille ja sisävesille, investoinnit rautatieverkoston laajentamiseen ovat viime vuosikymmenen aikana vähentyneet;
95. tukee komissiota sen aikomuksessa nimetä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa erityisiä merten moottoriteitä (motorways of the sea), ja odottaa paljon tulevan esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen kyvyltä edistää Euroopan meriliikennettä ja lisätä sen tehokkuutta;
96. kannattaa komission ehdotuksia satama- ja viivyntämaksujen nostamisesta laivojen pakokaasupäästöjen perusteella sekä satamassa olevien laivojen sähkönsaannin takaamisesta maalta käsin sen sijaan että se tuotettaisiin laivoilla olevilla generaattoreilla;
97. katsoo, että telakoiden ja laivanvarustamojen olisi perehdyttävä perusteellisesti tehokkuutta lisäävään uuteen tekniikkaan, kuten latvapurjeen käyttöön, ilmaonkalojärjestelmään (Air Cavity System), poistolämmön käyttämiseen sähköntuotantoon, tehokkaampiin moottoreihin, rungon ja peräsimen parempaan muotoiluun, tarkempiin sääennusteisiin laivan reitin mukauttamiseksi sään mukaan tai mahdollisuuteen säästää polttoainetta rungon maalaamisella;
98. kehottaa Kansainvälistä merenkulkujärjestöä vahvistamaan laivaliikenteelle oman vähentämistavoitteen sekä tekniset vähimmäisvaatimukset tämän uuden tekniikan käyttämiseksi uusien laivojen rakentamisessa;
99. katsoo, että ilmailualalla on toteutettava integrointitoimia, joilla velvoitetaan koko maailman lentokoneteollisuus, lentoyhtiöt ja lentokentät pyrkimään yhteiseen vähentämistavoitteeseen niin pian kuin mahdollista ja 1. tammikuuta 2013 mennessä; katsoo, että integroidun lähestymistavan olisi katettava tutkimus ja teknologia, toiminnalliset parannukset ja maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä, jonka olisi perustuttava Euroopan unionin lentoliikenteen päästökauppajärjestelmään;
100. vaatii EU:ta ja sen jäsenvaltioita panemaan ennen ilmailualan sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään mahdollisimman tehokkaasti täytäntöön sekä yhteisen eurooppalaisen ilmatilan että SESAR-hankkeen (Single European Sky Air Traffic Management Research) ja laajentamaan niitä, edistämään toimivien ja joustavien ilmatilalohkojen kehittämistä sekä ylipäänsä joustavaa ilmatilan käyttöä, niin että heti käytettävissä olevaa päästöjen vähentämispotentiaalia voidaan hyödyntää ja lentokoneiden polttoaineiden kulutusta vähentää jopa 12 prosenttia;
101. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita myöntämään kaiken tarpeellisen tuen uraauurtavien, ympäristöä säästävien liikenneteknologioiden, kuten vety-, sähkö- ja polttokennojen, hybridiajoneuvojen sekä edistyksellisten biopolttoaineiden, tutkimukseen ja kehitykseen, jotka koskevat käyttövoimaa ja vaihtoehtoisia materiaaleja, uusia tekniikoita ja tietotekniikkasovellutuksia, joilla voitaisiin alentaa ajoneuvojen painoa ja lisätä niiden tehokkuutta;
102. kehottaa liikennealan käyttölaitteistojen ja moottorien valmistajia yhdessä jatkuvasti parantamaan koneidensa energiatehokkuutta Euro 6 -normin ja sitäkin tiukempien vaatimusten mukaisesti, vahvistamaan alan sisäiset tavoitteet tehokkuuden merkittävälle lisäämiselle ja tutkimaan edelleen mahdollisuuksia vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön ja siten edistämään alan kestävää kasvua;
103. kehottaa autonvalmistajia valmistamaan pienempiä, kevyempiä ja tehokkaampia malleja, jotta mahdollistetaan yksilöiden liikkuvuus ottaen huomioon ilmastonmuutoksesta johtuvat rajoitukset ja niukat öljyvarat;
104. kehottaa myös sotatarviketeollisuutta pyrkimään lisäämään moottoriensa ja käyttölaitteistojensa tehokkuutta ja tutkimaan mahdollisuuksia vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön;
105. kehottaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan vedyn käyttöä koskevan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tukijärjestelmän, jotta vetykäyttöisten ajoneuvojen tuotantoa voitaisiin lisätä nopeasti; katsoo, että kyseisessä järjestelmässä on otettava huomioon, että EU:n talousarviosta on myönnettävä aiempaa enemmän tukea vedyn lopullisiin käyttösovelluksiin, että jäsenvaltioiden on tuettava vedyn käyttöä verokannustimien kaltaisilla taloudellisilla toimilla ja että on luotava alkumarkkinat hankkimalla päästöttömiä ajoneuvoja valtion virastoille;
106. kehottaa komissiota laatimaan vuoteen 2010 mennessä kertomuksen edelleen olemassa olevista kabotaasia ja muita Euroopan unionissa vaikuttavia tekijöitä koskevista rajoituksista, jotka aiheuttavat tyhjäajoja ja vähentävät tehokkuutta; katsoo, että tehokas ja toimiva tavaraliikenteen logistiikka, joka on olennainen osa EU:n liikennejärjestelmää, mahdollistaa kestävän liikkuvuuden Euroopassa, talouden tehokkuuden ja kilpailukyvyn, energiavarojen optimaalisen käytön, työpaikkojen luomisen, ympäristönsuojelun sekä ilmastonmuutoksen torjunnan;
Matkailu ja kulttuurimuistomerkit
107. ilmaisee huolensa siitä, että poikkeavat sääilmiöt ja pitkän aikavälin ilmastonmuutokset uhkaavat Euroopan kulttuurimuistomerkkejä ja kulttuurimaisemia, ja kehottaa jäsenvaltioita laatimaan EU:n tasolla koordinoidun yhtenäisen luettelon ilmastonmuutoksen uhkaamista eurooppalaisista kulttuurimuistomerkeistä;
108. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita toteuttamaan ilmastovaikutuksille herkillä kausiluonteisen matkailun kohdealueilla, joilla ei ole todellista vaihtoehtoista tarjontaa, laajoja mukauttamis- ja ennaltaehkäiseviä toimia, kuten toimia vesihuollon varmistamiseksi, metsä- ja pensaikkopaloilta suojaamiseksi, jäätiköiden sulamisen estämiseksi tai rannikoiden suojelun parantamiseksi niin että matkailun taloudellinen merkitys sekä työpaikkojen ja tulojen hankkimiseen tarvittava infrastruktuuri otetaan asianmukaisesti huomioon ja ehkäistään merkittävien taloudellisten tappioiden syntyminen arvonluontiketjussa;
109. katsoo, että joillakin alueilla matkailun lisääminen on taloudellisesti järkevää ja ekologisesti hyväksyttävää vain, jos ilmastonmuutoksen ennakoitavissa olevat vaikutukset, kuten vesi- tai lumipulan tai jäätiköiden katoamisen paheneminen, otetaan huomioon alueen kehittämisessä;
110. kehottaa matkailualaa laatimaan yhdessä paikallisviranomaisten ja talouselämän järjestöjen kanssa integroituja strategioita päästöjen vähentämiseksi ja alan energiatehokkuuden parantamiseksi, erityisesti kuljetuksessa ja majoituksessa, sekä sellaisten toimien suunnittelemiseksi, joilla edistetään ekomatkailua, mukaan luettuina sosiaalisen matkailun, urheilumatkailun tai kulttuurimatkailun ja huippukohteiden kehittämistä ympäristön kunnioittaminen ja suojeleminen huomioon ottaen;
112. vaatii kaikkia kaupallisia ja muita kuin kaupallisia yksikköjä ilmoittamaan vuosittain julkisesti kasvihuonekaasupäästöistään, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toteuttamistaan toimista, toimista, joilla ne ovat pyrkineet kehittämään työntekijöidensä osaamista (siltä varalta, että kyseinen yksikkö jouduttaisiin sulkemaan todistetun hiilivuodon vuoksi), ja päästökauppajärjestelmän käytöstä saamistaan tuloista; kehottaa komissiota seuraamaan näitä toimia ja tiedottamaan parlamentille siitä, kuinka eri teollisuudenalat ovat onnistuneet päästöjen vähentämisessä;
Maatalous ja karjanhoito
113. kehottaa komissiota ilman ennakkokäsitystä tutkimaan mahdollisuutta sisällyttää maatalous tulevaan integroituun eurooppalaiseen ilmastonsuojelupolitiikkaan ja laatia tämän alan kasvihuonekaasupäästöille metaani ja typpioksidi mukaan lukien vähentämistavoitteet, joissa otetaan huomioon kaikki jo käytettävissä oleva päästöjen vähentämispotentiaali;
114. toteaa, että optimaalinen maankäyttö lisää maaperän humuspitoisuutta ja että viljelyalueiden hoitoa parantamalla ja kesantoalueita välttämällä voidaan merkittävästi lisätä hiilen sitoutumista kasveihin;
115. katsoo, että kivennäislannoitteiden varastoinnin ja levittämisen optimointi voi edistää merkittävästi typpioksiduulipäästöjen vähentämistä; vaatii tässä yhteydessä tehostamaan lannoitusta kivennäislannoitteiden sijasta orgaanisella massalla;
116. vaatii tekemään taloudellisia tutkimuksia tiettyjen alueellisten viljelykäytäntöjen taloudellisuudesta muuttuneissa ilmasto-oloissa sen selvittämiseksi, miten voidaan sopeutua muutoksiin ja helpottaa siirtymistä muiden lajikkeiden viljelyyn;
117. on sitä mieltä, että maanviljelyksen harjoittamisessa on otettava huomioon ilmastonmuutos, ja pyytää rahoittamaan tutkimusta ja kehittämään uusia ja entistä ympäristöystävällisempiä viljely- ja tilanhoitomenetelmiä; kehottaa myös tutkimaan uusia tekniikoita, siementen, kasvinjalostuksen, ympäristönäkökohdat huomioon ottavan geenitekniikan ja kasvinsuojelun bioteknologiaa ja pyytää toteuttamaan maatalouteen liittyvää ilmastonsuojelupolitiikkaa, johon kuuluu seminaareja, koulutusohjelmia, kokeiluhankkeita sekä maiden ja vesien hoitoa koskevaa uutta tietotaitoa viljelijöille;
118. tunnustaa, että viljan ja soijan viljely karjan rehuksi aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä; muistuttaa kertomuksesta "Livestock's Long Shadow", jonka YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö julkaisi marraskuussa 2006 ja jossa todettiin, että karjanhoito aiheuttaa 18 % maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä;
119. vaatii maidon- ja lihantuotannossa käytettävien rehujen tarkistamista ja tarvittaessa parantamista, jotta metaanin muodostumista märehtijöiden pötsissä voidaan vähentää; kehottaa tekemään karjan ruokkimista ja jalostusta koskevan eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan vaikutustenarvioinnin ja kehottaa olemaan ottamatta tällaisia toimia käyttöön, jos niillä on mitään kielteisiä vaikutuksia asianomaisiin eläimiin;
120. tunnustaa, että lantavedestä energiaa tuottavien biokaasulaitosten rakentaminen on taloudellisesti ja ekologisesti järkevä tapa vähentää karjankasvatuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä;
Metsät
121. katsoo, että EU:n tulevan ilmastopolitiikan tavoitteena on oltava sekä trooppisten sademetsien ja pohjoisten havumetsien säilyttäminen että eurooppalaisten metsien hoito ja uudelleenmetsittäminen; huomauttaa, että suuria kaupunkialueita ja teollisuuskeskuksia ympäröivät suojaavat metsävyöhykkeet voivat olla tärkeässä asemassa;
122. katsoo, että metsien hävittämisen estämisestä olisi todellisten päästövähennysten aikaansaamiseksi kehitettävä UNFCCC-sopimuksen nojalla pysyvä metsätalouden kompensaatiojärjestelmä, ja vaatii luomaan selkeän taloudellisen kannustimen aarniometsien ja suurten metsäalueiden säilyttämiseksi kestävän metsänhoidon avulla; toteaa, että metsien käyttöarvo voidaan paljon paremmin mitata sen perusteella, mitä "ekopalveluja" metsät tuottavat ja mitä sosiaalisia funktioita niillä on;
123. vaatii globaalien hiilidioksidimarkkinoiden perusteella antamaan ennen kaikkea niille maille, joilla vielä on suuria luonnontilaisia metsäalueita, taloudellisia kannustimia metsien säilyttämiseksi ottamalla huomioon tiukasti suojeltuihin metsiin vuosittain keräytyvä hiilidioksidi; kehottaa harkitsemaan, onko yksinomaan trooppisten sademetsien painottaminen tässä yhteydessä järkevää;
124. kehottaa EU:ta perustamaan yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa ilma- ja satelliittivalvontajärjestelmiä ja rakentamaan tarvittavaa infrastruktuuria erityisesti trooppisten metsien säilyttämiseksi; kehottaa perustamaan maailmanpankin yhteyteen valvontajärjestelmien rakentamiseen tarkoitetun kansainvälisen rahaston;
125. katsoo, että metsien suojeluun tarkoitetut globaalit valvontajärjestelmät voivat toimia tehokkaasti vain, mikäli samalla luodaan tarvittavat institutionaaliset edellytykset ja perustetaan hallinnolliset elimet, joilla on pätevä henkilöstö, ja pysytetään ne;
126. toteaa tässä yhteydessä myös, että on tärkeää, että mahdolliset tuholaishyökkäykset Euroopan metsiin havaitaan valvontajärjestelmien avulla ajoissa ja että helleaalloille, metsäpaloille ja kuivuudelle alttiiden metsäalueiden riskit mallinnetaan tieteellisesti, jotta voidaan aloittaa tarvittavat toimet metsien suojelemiseksi;
127. katsoo, että jäsenvaltioiden kansalliset metsäinventaarit ovat tärkeä tietolähde, jotta voidaan tutkia Euroopan metsiä ja niiden merkitystä hiilinieluna; kehottaa komissiota paitsi nopeuttamaan jäsenvaltioiden keräämien tietojen kokoamista ja arvioimista myös hyödyntämään jäsenvaltioiden nykyisiä parhaita käytäntöjä;
128. panee merkille, että puun elinkaareen liittyvien ominaisuuksien vuoksi puu voi periaatteessa olla terästä ja betonia ekologisempi rakennusmateriaali, koska se sitoo itseensä hiilidioksidia, sen tuotannossa kuluu paljon vähemmän energiaa kuin vaihtoehtoisten materiaalien tuotannossa ja sen sivutuotteet voidaan käyttää uusiutuvan energian tuottamiseen; ymmärtää tämän kuitenkin edellyttävän, että käytetty puu on korjattu kestävällä tavalla, mikä ei tänä päivänä useinkaan ole asian laita; kehottaa näin ollen EU:ta hyväksymään nopeasti lainsäädäntöä sen riskin minimoimiseksi, että EU:n markkinoille saatetaan laittomasti ja kestämättömällä tavalla korjattua puuta;
129. korostaa metsien runsaita käyttömahdollisuuksia ja niiden tuomia etuja; kehottaa Euroopan unionia määrittelemään kriteerit biomassan kestävälle käytölle;
130. korostaa, että EU:ssa pitäisi toteuttaa hyvin monenlaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden mukaista kestävää metsätaloutta; panee merkille, että kestävällä metsätaloudella pyritään pitkällä aikavälillä kasvattamaan metsien hiilivarastoa; panee myös merkille, että nuoret, kasvavat ja hyvin hoidetut metsät ovat hyviä hiilinieluja, ja katsoo siksi, että kun metsää hakataan, kaadettujen puiden tilalle pitäisi istuttaa uusia puita; katsoo, että vanhojen metsien suojelua pitäisi samanaikaisesti lisätä, koska niillä on merkittävä tehtävä biodiversiteetin säilyttämisen kannalta;
Maaperän suojelu
131. suosittelee maaperän tieteellisen tutkimuksen ja sen tilan seurannan laajentamista, jotta eroosiota, viljelykelpoisten maa-alueiden menettämistä ja biodiversiteetin hupenemista voidaan ajoissa torjua;
132. kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon 14. marraskuuta 2007 vahvistetun parlamentin kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maaperän suojelun puitteista ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta(8) hyväksyessään yhteistä kantaa maaperän suojelua koskevan puitedirektiivin antamiseksi, jotta käyttöön saataisiin kunnollinen yhteisön väline metsien hävittämisen, eroosion ja aavikoitumisen vaikutusten torjumiseksi;
133. kehottaa jäsenvaltioita asianmukaisten maaperänkäsittelymenetelmien avulla vakiinnuttamaan maaperänsuojelupolitiikan, jossa otetaan huomioon maaperässä olevien orgaanisten aineiden merkitys maaperän hedelmällisyydelle ja vedenvarastointikyvylle sekä sen kyvylle varastoida hiiltä, ja kehottaa harkitsemaan mahdollisuutta käyttää biomassasta valmistettua puuhiiltä;
134. viittaa tässä yhteydessä ekosysteemiin perustuvan strategian merkitykseen maaperän eroosion, ikiroudan sulamisen, aroutumisen tai aavikoitumisen, vieraiden lajikkeiden invaasion ja metsäpalojen ehkäisemisessä ja niiden vaikutusten lieventämisessä;
Vesitalous
135. katsoo, että integroituun vesivarojen hoitoon olisi sisällytettävä strategioita vedenkäytön tehostamiseksi, veden säästämiseksi, vedenkulutuksen rationalisoimiseksi ja rajoittamiseksi sekä kuluttajien valistamiseksi kestävästä vedenkäytöstä ja että siinä olisi vastattava sekä sadeveden mahdollista keräämistä ja varastointia luonnollisiin ja keinotekoisiin altaisiin koskeviin kysymyksiin että myös riskejä ja tulvien ja kuivuuden vaikutuksia koskeviin kysymyksiin; katsoo, että toimivan vedenkäytön hierarkian luomiseksi pitäisi toteuttaa toimia, ja muistuttaa, että vesivarojen hoidossa pitäisi suosia kysyntälähtöistä lähestymistapaa;
136. kehottaa komissiota ottamaan vesitaloudessa tärkeän, kansainvälisen koordinoijan roolin, erityisesti perustamalla verkkoja ja rahoittamalla tutkimusta innovatiivisten tekniikoiden kehittämiseksi suolan poistamiseksi merivedestä, uusien kastelujärjestelmien kehittämiseksi, maatalouden ja kaupunkien vedenkulutuksen tutkimiseksi sekä kuivuuden tai tulvien aiheuttamien vahinkojen lieventämiseen tarkoitettujen pilottihankkeiden edistämiseksi;
137. katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi ottaa vesipolitiikassaan huomioon vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamisen periaate sekä "saastuttaja maksaa" -periaate voidakseen tarjota asianmukaisia kannustimia vesivarojen tehokkaaseen käyttöön;
Kalastus
138. korostaa, että jotkin nykyiset kalastuskäytännöt heikentävät entisestään kalakantojen ja meren ekosysteemien vastustuskykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan; suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti komission päätökseen perustaa teollista kalastusta koskevat pyyntikiintiöt kestävyyskriteereiden perusteella ja vaatii, että neuvosto ja asianomaiset jäsenvaltiot noudattavat ehdotettuja kiintiöitä;
139. edustaa painokkaasti näkemystä, että tarvitaan laaja, meristrategiaa koskevassa puitedirektiivissä(9) hahmoteltu suunnitelma meriä varten, jotta voidaan taata merten ja niiden resurssien parempi ja kestävämpi hoito; varoittaa, että eurooppalaisista merisuojelualueista voisi muutoin tulla viimeinen biologisen monimuotoisuuden keidas autiossa ja tyhjässä valtameressä;
140. katsoo, että ilmastonmuutoksesta johtuvat muutokset ympäristössä voivat johtaa siihen, että vesiviljelyä on siirrettävä muualle, mistä aiheutuu taloudellisia tappioita kyseiselle sijaintipaikalle; varoittaa kuitenkin, että vesiviljelyn mahdollisella siirtämisellä voi olla kielteisiä vaikutuksia kyseisiin ekosysteemeihin, ja vaatii että vaikutustenarvioinnin suorittamisen on tällaisissa tapauksissa oltava pakollista;
Jätehuolto ja resurssihallinnointi
141. tunnustaa jätteidenkäsittelyhierarkian eurooppalaisen jätepolitiikan johtoajatukseksi; kehottaa komissiota esittämään jätteiden vähentämiselle, uudelleen käyttämiselle ja kierrättämiselle prosentuaalisia vähennystavoitteita; vaatii tarkistamaan ja tiukentamaan tavoitteita tarvittaessa;
142. toteaa, että jätteiden syntymisen ehkäiseminen esimerkiksi pakkauksia optimoimalla on paras keino vähentää suoria päästöjä; korostaa kuitenkin, että jätteiden syntymisen ehkäiseminen edellyttää pitkällä aikavälillä tuotantomenetelmien ja kulutustottumusten muuttamista;
143. painottaa, että biojätteen kerääminen erikseen ja materiaalin kierrättäminen ehkäisevät merkittävästi suorien päästöjen syntymistä kaatopaikoilla;
144. katsoo, että on tarkoituksenmukaista välttää lajittelemattomien jätteiden kuljettamista pitkien matkojen päähän, koska näin voidaan rajoittaa jätealan suoria päästöjä; katsoo, että kotitalouksien sekajätteiden kuljettamista rajojen yli olisi siksi vähennettävä mahdollisimman paljon; katsoo, että kierrätettävän materiaalin laitonta vientiä on torjuttava "päästöviennin" välttämiseksi ja arvokkaiden raaka-aineiden pysyttämiseksi EU:ssa;
145. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi alasajovaiheen jälkeen keskipitkällä aikavälillä kokonaan luovuttava lajittelemattoman kotitalousjätteen viemisestä kaatopaikoille, koska nykyisten kierrätysjärjestelmien parempi hyödyntäminen tai kokonaan uusien järjestelmien rakentaminen parantaa jätteiden käsittelyä kokonaisuudessaan ja koska niissä hyödynnetään nykyisen tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kasvihuonekaasujen vähentämiseen; vaatii tässä yhteydessä pakollista metaanin talteenottoa kaatopaikoilla lämmöntuotantoa varten;
146. katsoo, että energian talteenotto kierrätysjätteestä laitoksissa, joissa jätteistä tuotetaan energiaa, ja energian tuottaminen esilajitelluista jätteistä ja erityisesti siihen liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jonka päästöjä valvotaan tarkasti, voi mahdollistaa hyvin tehokkaan energiantuotannon, jota voidaan luotettavasti käyttää välillisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen;
147. pitää jätteiden käsittelyä ja resurssienhallintaratkaisuja koskevan tutkimuksen ja kehityksen lisäämistä hyvin tärkeänä ja korostaa, että uutta innovatiivista teknologiaa on ryhdyttävä välittömästi soveltamaan tällä alalla;
148. katsoo vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta sopimuksesta käytävät neuvottelut ja kolmansien maiden mukaanottaminen huomioon ottaen, että eurooppalaisten jätteidenkäsittelynormien järjestelmällinen siirtäminen voi mahdollistaa kehityspoliittisten tavoitteiden – kuten ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun parantamisen – yhdistämisen uusiin taloudellisiin mahdollisuuksiin ja siten edistää globaalia ilmastonsuojelua;
149. kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen jätealan sisällyttämisestä päästökauppaan ja sen ja CDM-hankkeiden yhteensopivuudesta;
Sopeutumistoimet
150. muistuttaa edellä mainitussa 10. huhtikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa esitetyistä vaatimuksista ja kehottaa komissiota julkaisemaan viipymättä lupaamansa valkoisen kirjan, jossa määritetään koordinoitu EU:n laajuinen kehys sopeutumistoimien suunnittelulle;
151. korostaa, kuinka tärkeää on, että komissio on julkistanut alueellista koheesiota käsittelevän vihreän kirjan, jossa korostetaan, että alakohtaiset politiikat edellyttävät integroitua lähestymistapaa EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden politiikkojen alueellisten yhteisvaikutusten parantamiseksi; kehottaa siksi parantamaan rakennerahastojen menettelyjä, jotta rakennerahastoilla voitaisiin tukea entistä tehokkaammin ilmastotoimenpiteitä;
152. painottaa, että vaikka toissijaisuusperiaatetta on noudatettava asianmukaisesti ja alue- ja paikallisviranomaisten keskeinen tehtävä on tunnustettava erityisesti haavoittuvilla alueilla, kuten ylänkö- ja rannikkoalueilla, EU:ssa on tärkeää toteuttaa toimia, joilla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta lujittamalla Natura 2000 -verkostoa ja sisällyttämällä EU:n koheesio-, maatalous-, vesi- ja meripolitiikkaan tehokkaita sopeutumistoimenpiteitä;
153. painottaa uudelleen, että sopeutumistoimien on oltava yhdenmukaisia ja niitä on koordinoitava yhtenäisesti EU:n tasolla ja on tutkittava mahdollisten synergioiden syntyminen, myös tiettyjä alueita koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa, joissa Euroopan yhteisö on sopimuspuolena; toistaa vaatimuksensa sopeutumistoimien EU:n laajuisesta suunnittelusta;
154. painottaa EU:n koordinoijan roolia erityisesti automaattisen tai jatkuvan saastevalvonnan ja helleaaltoja, ikiroutakausia ja tulvia koskevien varhaisvaroitusjärjestelmien luomisessa sekä terveyttä, sairautta, säätä ja ympäristöä koskevien tietojen ja tilastotietojen järjestelmällisen keräämisen parantamisessa;
Terveys
155. korostaa, että on äärimmäisen tärkeää hankkia täsmällistä asiantuntijatietoa siitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen ja erityisesti tiettyihin infektio- ja loistauteihin;
156. korostaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa keskeisesti tiettyjen tautien lisääntymiseen, koska ekosysteemeissä tapahtuu vääjäämättömiä muutoksia, jotka vaikuttavat muun muassa eläimiin, kasveihin, hyönteisiin, alkueläimiin, bakteereihin ja viruksiin;
157. korostaa olevan mahdollista, että loisten tai hyttysten levittämiä trooppisia tauteja ja muita taudinaiheuttajia, joita esiintyy tavallisesti trooppisilla alueilla, alkaa esiintyä korkeammilla leveysasteilla ja korkeammalla merenpinnasta, mikä olisi uusi uhka ihmisille;
158. korostaa, että vaikka vuosien 2008–2013 kansanterveysohjelman tärkeimpänä tavoitteena onkin keskittyä tekijöihin, joiden katsotaan perinteisesti vaikuttavan terveyteen (ruokavalio, tupakointi, alkoholin ja huumausaineiden käyttö), siinä pitäisi paneutua myös muutamiin uusiin terveysriskeihin ja puuttua ilmastonmuutoksesta johtuviin ratkaiseviin ympäristötekijöihin;
159. korostaa, että EU:lla ja Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksella on tärkeä koordinointitehtävä tiedotustyössä, jossa yleisölle neuvotaan, kuinka hyönteisten levittämiä tauteja voidaan välttää käyttämällä suojavaatetusta, hyönteisverkkoja vuoteissa, hyönteiskarkotteita ja muita hyönteistentorjuntatuotteita;
160. toteaa, että mahdollisia toteutettavia toimia voisivat olla ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisten terveyteen koskevien asiaankuuluvien tietojen kerääminen ja arviointi, katastrofivalmiuden, julkisen terveydenhuollon ja hätätapauksissa tarvittavan valmiuden parantaminen, terveyttä edistävien toimien tukeminen kaikilla aloilla sekä tietoisuutta lisäävät toimet, kuten erityisesti julkinen tiedottaminen uusista terveysvaaroista sekä varoitusten ja käytännön ohjeiden antaminen siitä, miten voidaan välttää niille altistumista, painottaen erityisesti hyönteisten levittämiä tauteja ja helleaaltoja;
161. katsoo, että lääketieteen ja farmasian alalla on tehtävä tutkimusta, jotta uusiin tauteihin kehitetään lääkkeitä ja rokotteita, joiden pitäisi olla kaikkien taudin vaivaamien väestöryhmien saatavissa kohtuulliseen hintaan;
162. korostaa, että kaupunkialueiden viheralueet ovat tärkeitä asukkaiden terveyden, ilmanlaadun ja hiilidioksidin sitomisen kannalta ja että ne auttavat torjumaan ilmastonmuutosta; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia suojelemaan ja laajentamaan kaupunkialueiden nykyisiä viheralueita sekä perustamaan kaupunkialueille uusia viheralueita;
Kasvu ja työllisyys
163. katsoo, että Euroopalla on talouden vähäpäästöisyydestä maailmanlaajuisesti kilpailtaessa erinomaiset lähtökohdat ja että sen olisi hyödynnettävä tätä tilannetta sysätäkseen liikkeelle innovaatioaallon, joka synnyttää – täysin Lissabonin strategian mukaisesti – uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja työpaikkoja puhtaan teknologian, uusiutuvan energian, vihreiden yritysten ja vihreän osaamisen aloille, millä tasapainotetaan mahdollista työpaikkojen menettämistä hiilidioksidipäästöjä tuottavilla aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnistamaan ilmastonmuutospolitiikkojen toteuttamisesta aiheutuvia rakenteellisia muutoksia ja kehottaa komissiota ehdottamaan määräajoin toimenpiteitä niiden väestöryhmien tukemiseksi, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten;
164. varoittaa pessimismistä, joka voi johtaa ilmastonmuutoksen ja sen torjumiseen tarvittavien poliittisten toimien tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien menettämiseen, korostaen työmarkkinaosapuolten positiivista roolia, sillä ne ovat suoraan mukana piristämässä taloutta ja edistämässä niiden työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä uudelleen, joihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi toteutettavat toimet vaikuttavat eniten; katsoo julkisen ja sosiaalisen yhteisymmärryksen olevan ratkaisevan tärkeää tehokkuudesta, innovaatioista, raaka-aineista ja tulevaisuuden teknologiasta sekä markkinoista käytävän kilpailun voittamisen kannalta;
165. katsoo, että kasvu- ja työllisyyspotentiaalia voidaan hyödyntää täysimääräisesti vain, jos samalla mahdollistetaan markkinoillepääsy ja poistetaan byrokraattiset esteet, niin että käytettävissä olevaa teknologiaa voidaan myös käyttää;
166. kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan nykyisten säännösten yhteensopivuuden ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa ja kehittämään kannustinmekanismeja vähäpäästöiseen talouteen siirtymisen helpottamiseksi;
167. kehottaa jäsenvaltioiden ja EU:n tason työmarkkinaosapuolia kehittämään yhdessä talousstrategioita asianomaisille aloille niin, että olemassa oleva potentiaali tunnistetaan ja sitä hyödynnetään strategisesti;
Tulevaisuuden teknologian edistäminen
168. katsoo, että integroidussa EU:n ilmastopolitiikassa on resurssien turvaamiseksi tulevia sukupolvia varten aloitettava toimet, jotka koostuvat päästövähennysten ja niistä riippumattoman teknologisen uudistusprosessin yhdistelmästä;
169. katsoo, että juuri EU:n aloitteen teknologisen neutraaliuden takia ympäristön kannalta turvallisesta hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikan käytöstä olisi keskusteltava kattavasti ottaen kaikki yksityiset ja julkiset sidosryhmät mukaan ja ilman ennakkoasenteita; kannattaa kansainvälisen yhteistyön edistämistä teknologiansiirron edistämiseksi erityisesti sellaisten kehittyvien maiden kanssa, joissa käytetään edelleen polttoaineena oman alueen kivihiiltä;
170. katsoo, että pitkällä aikavälillä toteutettavaa tutkimusta ja kehitystä on tuettava merkittävästi taloudellisesti, niin että voidaan kehittää seuraavan sukupolven tekniikkaa ja mahdollistaa tarvittava mittakaavan suurennus;
171. kannustaa UNFCCC-sopimuksen osapuolia tunnustamaan hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikan sellaiseksi teknologian siirroksi, jota pidetään Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanoa koskevan Marrakeshin sopimuksen CDM-hankkeen mukaisena;
172. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vastaamaan mahdolliseen epäluuloon ja huolestuneisuuteen, jota kansalaiset tuntevat hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia kohtaan, tekemällä tutkimusta ja toteuttamalla yleisiä tiedotustoimia;
173. ehdottaa, että integroidussa EU:n ilmastopolitiikassa laadittaisiin ehdotuksia perusluonteisiksi kannustinmekanismeiksi ja tukitoimiksi niin, että voidaan aloittaa tarvittava teknologian uudistaminen, vähentää kalliista, uudesta tekniikasta aiheutuvia juoksevia kuluja ja vahvistaa tulevaisuudessa tiukempia vähentämistavoitteita ja saavuttaa ne;
174. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan eri tapoja nopeuttaa puhtaan ja energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa, kuten suorien tukien myöntämistä kuluttajille, jotka investoivat teknologiaan, esimerkiksi aurinkopaneeleihin, maalämpöpumppuihin, ilmalämpöpumppuihin, vesilämpöpumppuihin ja puhtaammin polttaviin lämmitysuuneihin;
175. ehdottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi rinnakkaistoimia, kuten ekonomien, insinöörien ja yksityissektorin osallistumista institutionalisoituun samanaikaisesti toteutettavaan "Kioto-Plus"-prosessiin, jota voidaan verrata otsonikerroksen suojelua koskevan Montrealin pöytäkirjan yhteydessä toteutettuun menestyksekkääseen menettelyyn;
176. vaatii perustamaan eurooppalaisen ilmastorahaston, jota rahoitetaan osin päästöhuutokauppajärjestelmästä saatavin tuloin, ja/tai perustamaan jäsenvaltioihin vastaavia, päästöhuutokauppajärjestelmästä saaduin tuotoin rahoitettavia rahastoja ja näkee tässä mahdollisuuden luoda pääomaa tulevan ilmastopolitiikan rahoittamiseen ottaen huomioon, että tämän politiikan edellyttämiä yksittäisiä toimia ja investointeja voidaan nyt suunnitella vain rajallisesti;
177. ehdottaa tämän pääoman käyttämistä pääomamarkkinoilla, jotta mahdollistetaan varojen palautuminen taloudellisille toimijoille sekä (uudelleen)investoinnit tulevaisuuden teknologiaan ja jotta – sen sijaan että asiasta päätettäisiin lainsäädäntöteitse - jätetään markkinoiden päätettäväksi, mitä tekniikoita tulevaisuudessa käytetään keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastonsuojelutavoitteiden saavuttamiseen;
178. korostaa voimakkaasti, että pitkällä aikavälillä myös energian tuotannon, jakelun ja käytön alan sekä muiden, asiaan liittyvien alojen tieteelliset innovaatiot tarjoavat ilmastonmuutosta koskevaan ongelmaan tehokkaita ratkaisuja, joilla rajoitetaan tehokkaasti kasvihuonekaasujen syntymistä aiheuttamatta kuitenkaan uusia ympäristöongelmia;
179. korostaa tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman merkitystä puhtaiden energiamuotojen kehittämiselle ja kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan niiden priorisointia myös seuraavissa tutkimuksen puiteohjelmissa;
Älykkäät tietokonejärjestelmät ja tieto- ja viestintätekniikka
180. ehdottaa, että neuvoston tulevat puheenjohtajavaltiot tekevät tulevaisuuden alasta – tieto- ja viestintätekniikasta – ja sen merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnalle ja siihen mukautumiselle yhden puheenjohtajakautensa painopistealueista;
181. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita yhteistyössä teollisuuden, kuluttajien, viranomaisten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa edistämään sellaisten tietokone- ja tieto- ja viestintätekniikka-avusteisten menetelmien testausta, validointia, käyttöönottoa ja levittämistä, joilla lisätään materiaalitehokkuutta ja parannetaan huomattavasti energiatehokkuutta ennen kaikkea kehittämällä rahtiliikenteen logistiikkaa, korvaamalla matkustamista tele- ja videoneuvotteluilla, parantamalla sähköverkkoja, optimoimalla rakennusten energiatehokkuutta ja kehittämällä älykästä valaistusta;
Rahoitus ja talousarvioon liittyvät kysymykset
182. korostaa budjettivallan käyttäjänä, että sen on yhdessä neuvoston kanssa vahvistettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ensisijaiseksi prioriteetiksi ilmastonmuutoksen ja toimet sen torjumiseksi;
183. kehottaa neuvostoa pohtimaan EU:n talousarviossa tiettyihin tarkoituksiin varattuihin, käyttämättä jääneisiin määrärahoihin liittyviä ongelmia, jotta nämä määrärahat voidaan mahdollisesti siirtää ilmastopoliittisiin tarkoituksiin;
184. kehottaa komissiota laatimaan luettelon kaikista olemassa olevista rahoitusvälineistä ja niiden merkityksestä Euroopan ilmastonsuojelutavoitteille ja esittämään tämän "ilmastotilintarkastuksen" perusteella tulevaa rahoituskehystä koskevia ehdotuksia, niin että talousarvion budjettikohtia voidaan mukauttaa ilmastopolitiikan vaatimuksiin, sulkematta kuitenkaan pois mahdollisuutta perustaa uusia rahastoja ja kohdentaa niihin uusia varoja;
185. katsoo, että EU:n olisi unionin solidaarisuusperiaatteen mukaisesti sitouduttava sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitetun teknologian tutkimuksen ja kehittämisen ja ilmastoasioita koskevan kehitysavun kaltaisten ydinalojen että rajat ylittävien mukauttamistoimien, tehokkuuden lisäämisen ja katastrofiavun rahoittamiseen;
186. palauttaa mieliin, että ilmasto- ja energiapakettia koskevan lainsäädännön yhteydessä päästiin sopuun siitä, että 50 prosenttia päästöoikeuksien huutokauppajärjestelmästä saaduista tuotoista varattaisiin vapaaehtoisesti ilmastonmuutospolitiikkojen rahoittamiseen ja että suuri osa siitä olisi käytettävä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden rahoittamiseen kehitysmaissa; rohkaisee jäsenvaltioita käyttämään täysimääräisesti hyväksi tätä mahdollisuutta ja jopa ylittämään tämän osuuden;
187. muistuttaa, että sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden rahoittaminen kehitysmaissa on ratkaiseva tekijä sen suhteen, että päästään maailmanlaajuiseen sopimukseen COP 15 -konferenssissa Kööpenhaminassa, ja vaatii, että 19. ja 20. maaliskuuta 2009 pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa edistytään huomattavasti sen suhteen, että päästään sopimukseen siitä, miten varmistetaan riippumaton ja ennustettavissa oleva EU:n rahoitus kehitysmaille;
Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, raportointi, merkinnät ja valistus
188. kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia luomaan uusia ammattikuvia ja mukauttamaan sekä käytännön ammattikoulutusta että ammattikouluja ja ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettavaa koulutusta taloudellisesta rakennemuutoksesta johtuviin työllisyyttä koskeviin haasteisiin, ja toteaa että ilmastonmuutos ja sen vaikutukset nopeuttavat tätä muutosta;
189. toteaa työntekijöiden ja heidän edustajiensa olevan merkittävässä asemassa yritysten ja työpaikkojen ekologisen kestävyyden parantamisen kannalta kansallisella ja rajat ylittävällä tasolla ja kehottaa yhteisöä tukemaan parhaiden käytäntöjen kehittämistä, vaihtamista ja levittämistä;
190. kehottaa komissiota kehittämään tiedotusstrategioita tiedon antamiseksi yleisölle ilmastonmuutokseen liittyvästä tieteestä (hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien tulosten pohjalta), energian säästämisestä, energiatehokkuutta koskevista toimista sekä uusiutuvien energialähteiden käytöstä; ehdottaa myös, että EU:n nuorisovaihto-ohjelmissa keskitytään yhteisiin ilmastotietoutta lisääviin hankkeisiin, ja kehottaa siksi komissiota ja teettämään vuosittain eurobarometrin avulla EU:n kansalaisia koskevan tutkimuksen, jolla selvitetään ilmastonmuutokseen liittyviä kansalaisten asenteita ja käsityksiä, ja kehottaa lisäksi laatimaan yleisiä ja yksinkertaisia tehokkuusnormeja kaikille jokapäiväisen elämän aloille ja luomaan (esimerkiksi verotuksellisia) kannustimia vastuulliselle energiankulutukselle;
191. kehottaa jäsenvaltioita aloittamaan yhdessä sähköntuottajien kanssa vuoropuhelun kansalaisten kanssa, vakuuttaakseen yleisen mielipiteen siitä, että on energia- ja ilmastopoliittisesti välttämätöntä lisätä energiatehokkuutta nykyaikaistamalla fossiilisilla polttoaineilla toimivia voimaloita, ja keskustellakseen samalla myös hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista;
192. kehottaa komissiota jakamaan kansalaisten ja jäsenvaltioiden kanssa tietoja Euroopan liikkuvuusviikon puitteissa toteutetuista onnistuneista hankkeista, kuten "autottomasta päivästä", ja korostaa, että on tärkeää saada kansalaiset pohtimaan urbaania liikkuvuuttaan ja saada heidät kyseenalaistamaan käyttäytymisensä liikenteen osapuolina kaupungeissa, niin että "yksilöiden liikkuvuuden" käsitettä ei rajata tarkoittamaan ainoastaan oman henkilöauton käyttöä, vaan että se koskee kaikkia henkilöliikenteen muotoja kaupungeissa ja taajamissa, kuten kävelyä, pyöräilyä, kimppakyytiä, taksikyytiä ja julkista lähiliikennettä;
193. pitää myönteisenä maailman suurimpien kaupunkien kokoontumista C40:n puitteissa keskustelemaan erityisesti kasvihuonekaasujen globaalissa vähentämisessä hyviksi osoittautuneista toimista ja oppiakseen toisiltaan;
194. painottaa erityisesti, että paikalliselle väestölle on tiedotettava, sitä on kuultava ja sen on saatava osallistua päätöksentekoon, ja rohkaisee kaupunkikeskuksia, alueita ja suurkaupunkialueita vahvistamaan erityisiä päästöjenvähentämistavoitteita ja panemaan ne täytäntöön paikallisten tai alueellisten innovatiivisten rahoitusohjelmien avulla viranomaisten tuella;
195. kehottaa jäsenvaltioita valistamaan yleisöä sisällyttämällä asianomaisiin rakentamismääräyksiin säännön, jonka mukaan rakennuslupaa hakeville kansalaisille on annettava kattavaa tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia heidän paikkakunnallaan on käyttää uusiutuvia energialähteitä;
196. ehdottaa, että paikalliset ja alueelliset viranomaiset, läänit, kaupunginosat ja kunnat ja ennen kaikkea julkiset laitokset, koulut tai lasten ja nuorten hoitolaitokset järjestävät "energiansäästökilpailuja" sekä paikallisia kampanjoita, joille jäsenvaltiot ja EU myöntävät asianmukaiset resurssit, energiansäästömahdollisuuksia koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi sekä kansalaisten osallistuttamiseksi ja heille tiedottamiseksi;
197. ehdottaa komissiolle, että se julistaa energian ja resurssien tehokasta käyttöä koskevan eurooppalaisen teemavuoden tiedottaakseen kansalaisille kaikilla politiikan tasoilla resurssien tehokkaammasta käytöstä ja ottaa ilmastonmuutoksen lähtökohdaksi käydäkseen intensiivistä keskustelua resurssien saatavuudesta ja niiden käytöstä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan energiaköyhyyttä, varmistamaan vedensäästökulttuurin kehittymisen ja tiedottamaan yleisölle veden säästämisestä järjestämällä opetusohjelmia; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta luoda kaupunkien verkosto kestävän vedenkäytön edistämiseksi vaihtamalla hyviä käytäntöjä ja toteuttamalla yhdessä pilotti- ja esittelyhankkeita; kehottaa jäsenvaltioita järjestämään maksuttomia energiatarkastuksia, jotta kansalaiset voivat vähentää energian kulutustaan ja vähentää päästöjään;
198. katsoo, että mainonta ja tuotteista tiedottaminen ovat tärkeitä keinoja lisätä kuluttajien tietoisuutta kulutushyödykkeen ympäristökustannuksista ja muuttaa kulutuskäyttäytymistä; varoittaa kuitenkin "viherpesusta" (greenwashing) ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhteistyössä eurooppalaisten teollisuusliittojen kanssa teollisuudenaloille mainontaa ja merkintöjä koskevat säännöt tuomitakseen harhaanjohtavan mainonnan ja tuotteiden ympäristövaikutuksia koskevat paikkansapitämättömät väittämät sekä noudattaakseen olemassa olevia eurooppalaisia mainontaa ja merkintöjä koskevia säännöksiä;
199. katsoo, että on tärkeää edistää ennen kaikkea alueellisia ja sesonkituotteita käymällä vuoropuhelua kansalaisten ja vähittäiskaupan kanssa ja harkita tuotteiden tuotantotavasta tiedottamista kuluttajille, erityisesti pakollisia merkintöjä;
200. pitää vakavana ongelmana sitä, että kansalaiset eivät tiedä tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitetuista toimista; kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita sekä alueellisia ja kunnallisia viranomaisia ja laitoksia suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä lehdistön, radion ja tv:n ja on-line-viestimien kanssa Euroopan laajuisen tiedotuskampanjan ilmastonmuutoksen syistä ja vaikutuksista sekä resurssien vähenemisestä; toteaa, että tiedotuskampanjassa olisi painotettava yksilön mahdollisuuksia muuttaa käyttäytymistään jokapäiväisessä elämässä sekä tiedotettava paremmin ja ymmärrettävämmin eurooppalaisten ja kansallisten viranomaisten työstä ilmastonmuutoksen torjumiseksi;
201. on ilahtunut suurten yritysten aloitteista pyrkiä yhdessä henkilöstön ja keskisuurten alihankkijoiden kanssa yrityksen sisäisiin päästöjenvähentämistavoitteisiin ja käyttää julkisia viestintästrategioita kestävien tuotanto- ja kulutusmallien edistämiseen; rohkaisee jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla toimivia elinkeinoelämän järjestöjä korostamaan kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa erityisenä kilpailuetuna;
2050 – Tulevaisuus alkaa tänään
202. pyytää, että ilmastonmuutoksen torjumista koskeva toimintaohjelma vuosiksi 2009–2014 pannaan täytäntöön seuraavalla tavalla:
(a)
Euroopan unionissa komission ja jäsenvaltioiden pitäisi
–
johtaa paikallisen ja globaalin tason keskusteluja toimista, joita toteutetaan ilmastonmuutoksen vastustamiseksi,
–
kehittää, rahoittaa ja ottaa käyttöön EU:n laajuinen superverkko, joka on kaikentyyppisten sähköntuottajien käytettävissä,
–
edistää ja rahoittaa tehokasta ja kestävää liikenneinfrastruktuuria hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vetyteknologia ja nopeat rautatieyhteydet mukaan lukien,
–
kehittää uusia viestintästrategioita, joilla valistetaan kansalaisia ja kannustetaan heitä pienentämään päästöjä edullisella tavalla, esimerkiksi tarjoamalla tietoa tuotteiden ja palvelujen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä,
–
kehittää asianmukaisia säädöksiä, joilla kaikkia teollisuudenaloja kannustettaisiin ottamaan johtoasema ilmastonmuutoksen torjumisen alalla, aloittaen hiilidioksidipäästöjä koskevasta avoimuusvaatimuksesta,
–
vahvistaa Lissabonin ohjelman, sosiaalipoliittisen ohjelman ja ilmastonmuutospolitiikan välisiä yhteyksiä;
b)
paikallisella ja alueellisella tasolla parhaita käytäntöjä tulee edistää ja vaihtaa erityisesti liittyen seuraaviin:
–
energiatehokkuuteen liittyvät toimenpiteet ja muut toimenpiteet, joilla torjutaan energiaan liittyvää köyhyyttä ja pyritään kehittämään yksityisistä, kaupallisista ja julkisista rakennuksista nollaenergiarakennuksia,
–
jätteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö esimerkiksi keräyspisteiden infrastruktuurien kehittämisen avulla,
–
infrastruktuurien kehittäminen vähäpäästöisiä, uusiutuvalla energialla kulkevia henkilöautoja varten sekä kannustimien käyttöönotto julkisessa liikenteessä käytettävien nollapäästöisten ajoneuvojen kehittämiseksi,
–
kaupunkien ja maaseutualueiden liikenteen kestävyyden parantaminen,
–
ilmastonmuutoksen mukautumiseen liittyvien toimien hyväksyminen ja toteutus,
–
paikallisen ja alueellisen ruoantuotannon ja -kulutuksen edistäminen;
203. korostaa, että ilmastonmuutos ja sen vaikutukset on kohdattava pitkän aikavälin poliittisilla toimilla ja koulutustoimilla sekä panemalla päätöksiä täytäntöön johdonmukaisesti alistamatta niitä lyhytaikaisille poliittisille tavoitteille; kehottaa edistämään kestävän kehityksen mukaisia elämäntyylejä ja kulutustottumuksia;
204. painottaa, että ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien monitahoisuuden edessä ei saa antautua, vaan että on osoitettava visionääristä halua muuttaa tilannetta ja pyrittävä poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen johtajuuden avulla vastaamaan niihin taloudellisiin, ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotka energia- ja ilmastopoliittinen käännekohta – raaka-aineiden väheneminen – meille asettaa;
205. korostaa, että on tarpeen soveltaa lähtökohtana Euroopan unionin perustamisajatusta ja tehdä päätöksiä, jotka perustuvat vakuuttuneisuuteen niiden tarpeellisuudesta ja oikeellisuudesta, ja käyttää ainutlaatuista tilaisuutta muovata yhteiskuntamme tulevaisuutta strategisen toiminnan avulla;
206. kehottaa parlamentin asiaankuuluvia elimiä kolmen kuukauden kuluessa laatimaan ja julkaisemaan tämän päätöslauselman ja suurelle yleisölle tarkoitetun selostuksen valiokunnan työstä;
207. kehottaa asiasta vastaavia valiokuntia seuraamaan edellä esitettyjen suositusten täytäntöönpanoa seuraavalla vaalikaudella ja myös komission seuraavaksi toimikaudeksi nimettyjen komission jäsenehdokkaiden kuulemistilaisuuksissa sekä yhteyksissä kansallisten parlamenttien vastaaviin elimiin; kehottaa suhteista kolmansiin maihin vastaavia Euroopan parlamentin valtuuskuntia ja Euroopan parlamentin edustajia monenvälisissä parlamentaarisissa edustajakokouksissa säännöllisesti ottamaan esille ilmastonmuutosta koskevia kysymyksiä sekä sen, että on tarpeellista, että kaikki maat toteuttavat toimia ja aloitteita kolmansien maiden edustajia koskevissa suhteissaan;
o o o
208. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä UNFCCC:n sihteeristölle ja pyytää tätä välittämään sen edelleen kaikille sopimuspuolille, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, ja sopimuksessa mainituille tarkkailijoille.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/32/EY, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2005, energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
LIITE A
VALIKOIMA ILMASTONSUOJELUA EDISTÄVIÄ EU:N YMPÄRISTÖSÄÄDÖKSIÄ
Voimassa olevat säädökset:
– neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta(1),
– neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta(2) sekä siihen liittyvät säädökset,
– neuvoston direktiivi 93/12/ETY, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1993, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuudesta(3) sekä siihen liittyvät säädökset,
– neuvoston direktiivi 96/61/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 1996, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi(4) sekä siihen liittyvät säädökset,
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta(5) sekä siihen liittyvät säädökset,
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista(6),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/80/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta(7) sekä siihen liittyvät säädökset,
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, rakennusten energiatehokkuudesta(8),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta(9) sekä siihen liittyvät säädökset,
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2003, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta(10),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/12/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta(11),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus)(12),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/32/EY, annettu 6. heinäkuuta 2005, energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista sekä neuvoston direktiivin 92/42/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/57/EY ja 2000/55/EY muuttamisesta(13),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/40/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöistä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta(14) sekä siihen liittyvät säädökset,
– Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013)(15),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta(16) sekä siihen liittyvät säädökset.
Ei vielä julkaistu:
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/…/EY, annettu …, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (2008/0013(COD)),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o …/2009, annettu …, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä (2008/0014(COD)),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/…/EY, annettu …, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY, direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY ja 2006/12/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (2008/0015(COD)),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/…/EY, annettu …, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2008/0016(COD)),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o …/2009, annettu …, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (2007/0297(COD)),
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/…/EY, annettu …, direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn eritelmien osalta sekä tieliikenteen polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisesta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden eritelmien osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta (2007/0019(COD)).
ILMASTONMUUTOSTA JA ENERGIAA KOSKEVAT EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAT
– 17. marraskuuta 2004 annettu päätöslauselma Euroopan unionin strategiasta Buenos Airesin ilmastonmuutoskonferenssissa (COP-10)(1),
– 13. tammikuuta 2005 annettu päätöslauselma Buenos Airesin ilmastonmuutoskonferenssin tuloksista(2),
– 12. toukokuuta 2005 annettu päätöslauselma kansallisten asiantuntijoiden ilmastonmuutosseminaarista(3),
– 16. marraskuuta 2005 annettu päätöslauselma maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumisesta(4),
– 18. tammikuuta 2006 annettu päätöslauselma ilmastonmuutoksesta(5),
– 1. kesäkuuta 2006 annettu päätöslauselma energiatehokkuudesta annetusta vihreästä kirjasta "Enemmän tuloksia vähemmällä"(6),
– 4. heinäkuuta 2006 annettu päätöslauselma ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämisestä(7),
– 26. lokakuuta 2006 annettu päätöslauselma Euroopan unionin strategiasta Nairobin ilmastonmuutoskokouksessa (COP 12 ja COP/MOP 2)(8),
– 14. joulukuuta 2006 annettu päätöslauselma Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi - Vihreä kirja(9),
– 14. helmikuuta 2007 annettu päätöslauselma ilmastonmuutoksesta(10),
– 21. lokakuuta 2008 annettu päätöslauselma maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luomisesta Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille(11).