Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus)(1),

–   ottaa huomioon yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 27. kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005(2),

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007(3),

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 10. ja 11. huhtikuuta 2006 hyväksytyt päätelmät talouskumppanuussopimuksista ja 16. lokakuuta 2006 hyväksytyt päätelmät kauppaa tukevasta avusta sekä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 15. toukokuuta 2007 hyväksytyt päätelmät talouskumppanuussopimuksista,

–   ottaa huomioon 26. ja 27. toukokuuta 2008 pidetyn ulkosuhteita käsitelleen Euroopan unionin neuvoston 2870. istunnon päätelmät talouskumppanuussopimuksista,

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n ministerineuvoston 13. kesäkuuta 2008 Addis Abebassa antaman päätöslauselman,

–   ottaa huomioon 28. marraskuuta 2006 päivätyn komission tiedonannon AKT-valtioiden ja -alueiden kanssa tehtävien talouskumppanuussopimusten neuvottelemiseksi annettujen neuvotteluohjeiden muuttamiseksi (KOM(2006)0673),

–   ottaa huomioon komission 27. kesäkuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon "Kairosta Lissaboniin – EU:n ja Afrikan strateginen kumppanuus" (KOM(2007)0357),

–   ottaa huomioon komission 23. lokakuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon talouskumppanuussopimuksista (KOM(2007)0635),

–   ottaa huomioon tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) ja erityisesti sen XXIV artiklan,

–   ottaa huomioon YK:n 8. syyskuuta 2000 antaman vuosituhatjulistuksen, jossa asetetaan vuosituhannen kehitystavoitteet kansainvälisen yhteisön yhteisesti sopimaksi köyhyyden poistamisen perusteeksi,

–   ottaa huomioon Afrikan integraatioministereiden toisessa konferenssissa Kigalissa Ruandassa 26. ja 27. heinäkuuta 2007 annetun julkilausuman,

–   ottaa huomioon Ranskan kansalliskokouksen jäsenen Christiane Taubiran 16. kesäkuuta 2008 esittämän selonteon: "Les Accords de Partenariat Economique entre l'Union européenne et les pays ACP. Et si la Politique se mêlait enfin des affaires du monde ?" (Euroopan unionin ja AKT-maiden väliset talouskumppanuussopimukset – jospa poliitikot viimeinkin puuttuisivat maailman asioihin),

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 19. helmikuuta 2004 antaman päätöslauselman talouskumppanuussopimuksista: hankaluudet ja näkymät(4),

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 23. marraskuuta 2006 antaman päätöslauselman talouskumppanuussopimuksia koskevien neuvottelujen arvioinnista(5),

–   ottaa huomioon kehitysmyönteisistä talouskumppanuussopimuksista annetun Kigalin julistuksen, jonka AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous hyväksyi 20. marraskuuta 2007(6),

–   ottaa huomioon AKT-maiden valtionpäämiesten antaman talouskumppanuussopimuksia koskevan julistuksen, joka hyväksyttiin Accrassa 3. lokakuuta 2008,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin suosituksista komissiolle talouskumppanuussopimusten neuvottelemisesta AKT-valtioiden ja -alueiden kanssa 26. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman(7),

–   ottaa huomioon 17. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Afrikan kehitysstrategiasta(8),

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman(9),

–   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kehitysyhteistyön lisäämisestä ja parantamisesta: EU:n kehitysavun tuloksellisuutta koskeva toimenpidepaketti vuodelle 2006(10),

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimuksista 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman(11),

–   ottaa huomioon EU:n avusta kaupan kehittämiseksi 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman(12),

–   ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman vuosituhannen kehitystavoitteista: puolimatkassa(13),

–   ottaa huomioon 29. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Afrikan maatalouden edistämisestä – Ehdotus maatalouden kehittämisestä ja elintarviketurvasta Afrikassa(14),

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimuksista 12. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman(15),

–   ottaa huomioon avun tuloksellisuutta koskevan vuoden 2005 Pariisin julistuksen seurannasta 22. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman(16),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0513/2008),

A.   toteaa, että Cotonoun sopimuksen 36 artiklan 1 kohta sisältää Euroopan unionin ja AKT-valtioiden sitoumuksen sopia Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisista kaupankäyntijärjestelyistä, joilla poistetaan vaiheittain niiden välisen kaupan esteet ja vahvistetaan yhteistyötä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla,

B.   ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi AKT-valtioiden kanssa tehtävien talouskumppanuussopimusten neuvottelemiseksi annetut neuvotteluohjeet 12. kesäkuuta 2002 ja että samana vuonna aloitettiin AKT-valtioiden ryhmän kanssa neuvottelut yleisistä kysymyksistä, minkä jälkeen neuvotteluja jatkettiin erikseen kuuden talouskumppanuussopimusalueen kanssa (Karibia, Länsi-Afrikka, Keski-Afrikka, itäinen ja eteläinen Afrikka, SADC miinus, Tyynenmeren alue),

C.   ottaa huomioon, että Karibian AKT-valtioiden Karibian foorumin (CARIFORUM) 15 jäsenvaltiota parafoivat talouskumppanuussopimuksen EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa 16. joulukuuta 2007,

D.   ottaa huomioon CARIFORUMin kanssa tehdyn talouskumppanuussopimuksen 231 artiklan, jolla perustetaan parlamenttien välinen CARIFORUM–EY-komitea,

E.   ottaa huomioon, että 18 Afrikan maata, joista 8 kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin (LDC), parafoivat "ponnahduslautana toimivat" talouskumppanuussopimukset marras- ja joulukuussa 2007, kun taas 29 muuta Afrikan AKT-valtiota, joista kolme ei kuulu vähiten kehittyneisiin maihin, ei parafoinut mitään talouskumppanuussopimusta, ja että Etelä-Afrikka oli jo lyönyt lukkoon EU:n kanssa WTO-sääntöjen mukaisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen,

F.   ottaa huomioon, että Papua-Uusi-Guinea ja Fidži, joista kumpikaan ei kuulu vähiten kehittyneiden maiden joukkoon, parafoivat väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen 23. marraskuuta 2007, kun taas muut Tyynenmeren AKT-valtiot (kuusi LDC- ja seitsemän ei-LDC-valtiota) eivät parafoineet talouskumppanuussopimusta,

G.   ottaa huomioon, että mitään vuonna 2007 parafoiduista sopimuksista ei ole vielä allekirjoitettu, mutta ne kaikki oli määrä allekirjoittaa ennen vuoden 2008 loppua,

H.   ottaa huomioon, että EU on soveltanut 1. tammikuuta 2008 alkaen tuontijärjestelyjä talouskumppanuussopimuksen tai ponnahduslautasopimuksen parafoineista AKT-valtioista peräisin oleviin tuotteisiin näissä sopimuksissa määrätyllä tavalla(17),

I.   ottaa huomioon, että Afrikan ja Tyynenmeren alueet jatkavat komission kanssa neuvotteluja täysimääräisten talouskumppanuussopimusten tekemisestä,

J.   ottaa huomioon, että kaikki osapuolet ovat toistuvasti vahvistaneet, että talouskumppanuussopimusten on oltava kehitysyhteistyövälineitä, jotta voidaan edistää kestävää kehitystä ja alueellista yhdentymistä ja vähentää köyhyyttä AKT-valtioissa, mikä käy ilmi etenkin Euroopan parlamentin päätöslauselmista, mutta myös neuvoston ja komission asiakirjoista,

K.   ottaa huomioon, että talouskumppanuussopimuksista aiheutuvilla sopeuttamiskustannuksilla on merkittävä vaikutus AKT-valtioiden kehitykseen; näitä vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta suoria vaikutuksia aiheutuu tullien menettämisestä sekä talouskumppanuussopimuksen mukaisen laaja-alaisen sääntelyn edellyttämien sääntelyjärjestelmän uudistamis- ja valvomistoimien kustannuksista, kun taas epäsuoria vaikutuksia aiheutuu, ja välttämättömistä mukauttamiseen tai sosiaaliseen tukeen liittyvistä kustannuksista työllisyyden, ammattitaidon parantamisen, tuotannon, viennin monipuolistamisen ja julkisen talouden hallinnan uudistamisen alalla,

L.   ottaa huomioon, että 21 AKT-valtiota, joista osa ei ole vielä allekirjoittanut talouskumppanuussopimusta, on sisällyttänyt kymmenennen EKR:n kansallisiin maaohjelmiinsa erityiset määrät talouskumppanuussopimuksiin liittyviä liitännäistoimenpiteitä varten,

M.   ottaa huomioon, että talouskumppanuussopimuksiin liittyviä toimenpiteitä varten erityisesti kaikissa kansallisissa maaohjelmissa vahvistetut määrät muodostavat vain 0,9 prosenttia kansallisten maaohjelmien kokonaismäärästä (A-rahoitusosuus); ottaa huomioon, että tämän lisäksi on käytettävissä huomattavia epäsuoria talouskumppanuussopimusten tukitoimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi alueelliseen yhdentymiseen ja infrastruktuuriin ja kauppaa tukevaan apuun,

N.   katsoo, että talouskumppanuussopimusten kehitysvaikutukset syntyvät siitä, miten ne vaikuttavat seuraaviin:

O.   ottaa huomioon, että on ehdottoman välttämätöntä edistää ja tukea AKT-alueiden sisäistä ja keskinäistä kauppaa ja AKT-valtioiden ja muiden kehitysmaiden (etelä–etelä) välistä kauppaa, jolla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia AKT-valtioiden kehitykseen ja joka vähentää niiden riippuvuutta,

P.   ottaa huomioon, että edellä mainituissa 26. ja 27. toukokuuta 2008 kokoontuneen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmissä korostettiin, että tarvitaan joustava lähestymistapa samalla kun turvataan riittävä edistyminen, ja kehotettiin komissiota käyttämään kaikkea WTO-yhteensopivaa joustavuutta ja epäsymmetriaa, jotta voidaan ottaa huomioon AKT-maiden ja -alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystasot,

Q.   ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen talous- ja elintarvikekriisi koskettaa eniten AKT-maiden väestöä ja uhkaa tehdä tyhjäksi vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteisiin pyrkimisen yhteydessä saavutetut laihat tulokset,

1.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-maiden hallituksia tekemään kaikkensa luottamuksen ja rakentavan vuoropuhelun ilmapiirin palauttamiseksi siltä osin kuin se on ollut kadoksissa neuvottelujen aikana sekä tunnustamaan AKT-maat tasa-arvoisiksi kumppaneiksi neuvottelu- ja täytäntöönpanoprosessissa;

2.   kehottaa jäsenvaltioita myös tänä maailmanlaajuisen talouskriisin aikana kunnioittamaan antamiaan sitoumuksia kasvattaa virallista kehitysapua, joka mahdollistaa kauppaa tukevan avun lisäämisen, ja perustamaan alueellisten kauppaa tukevan avun pakettien muodossa liitännäistoimenpiteitä talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa varten ja siten vahvistamaan talouskumppanuussopimusten myönteistä vaikutusta kehitykseen; korostaa, että talouskumppanuussopimuksen tekeminen ei ole kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä varten tarkoitettujen varojen saamisen edellytys;

3.   pitää kiinni siitä, että talouskumppanuussopimukset ovat kehitysyhteistyöväline, jonka olisi heijasteltava sekä AKT-maiden kansallisia että niiden alueellisia etuja ja tarpeita, jotta voidaan vähentää köyhyyttä, saavuttaa vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteet ja kunnioittaa perusihmisoikeuksia, kuten oikeus ravintoon tai oikeus julkisiin peruspalveluihin;

4.   muistuttaa neuvostoa ja komissiota siitä, että talouskumppanuussopimuksen tekeminen tai siitä luopuminen ei saisi johtaa tilanteeseen, jossa AKT-valtio voi joutua epäsuotuisampaan asemaan kuin se oli Cotonoun sopimukseen sisältyneitä kauppaa koskevia määräyksiä sovellettaessa;

5.   kehottaa komissiota ja AKT-valtioita hyödyntämään mahdollisimman hyvin käytettävissä olevaa kauppaa tukevaan apuun tarkoitettua rahoitusta tukeakseen uudistusprosessia talouskehityksen kannalta tärkeillä aloilla; parantamaan infrastruktuuria, kun se on tarpeen, koska talouskumppanuussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia ei voida täysin hyödyntää, jos AKT-maissa ei toteuteta vahvoja liitännäistoimenpiteitä; kompensoimaan tullitulojen nettomenetykset ja edistämään verouudistusta siten, että sosiaalialaan tehtävät julkiset investoinnit eivät vähene; investoimaan tuotantoketjuun vientituotannon monipuolistamiseksi; tuottamaan enemmän korkeamman lisäarvon sisältäviä vientituotteita; ja investoimaan pienten tuottajien ja viejien kouluttamiseen ja tukemiseen, jotta he voivat täyttää EU:n terveyttä ja kasvien terveyttä koskevat vaatimukset;

6.   korostaa, että jos talouskumppanuussopimuksia tehdään yksittäisten AKT-maiden kanssa tai sellaisen maaryhmän kanssa, joka ei sisällä kaikkia tietyn alueen maita, saatetaan haitata alueellista yhdentymistä; kehottaa komissiota tarkistamaan lähestymistapaansa tämä riski huomioon ottaen sekä varmistamaan, ettei talouskumppanuussopimusten tekeminen vaaranna alueellista yhdentymistä;

7.   korostaa, että jäsenvaltioiden lupaama kehitysyhteistyön julkisen tuen lisäys olisi ensi sijassa käytettävä tehostamaan ponnisteluja kohti vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteiden saavuttamista AKT-maissa, joita maailmanlaajuinen talous- ja elintarvikekriisi koskettaa voimakkaimmin ja joissa se on uhannut ja uhkaa tehdä tyhjäksi vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteisiin pyrkimisen yhteydessä saavutetut tulokset;

8.   korostaa myös, että kaikkien sopimusten on kunnioitettava AKT-maita suosivaa epäsymmetriaa sekä sopimuksen kohteena olevan tuotevalikoiman että siirtymäaikojen osalta ja että talouskumppanuussopimusten on tarjottava käytännön takuut AKT-maiden yksilöimien herkkien alojen suojelusta;

9.   korostaa, että talouskumppanuussopimuksiin liittyvissä tukitoimenpiteissä on otettava huomioon, että alueellinen yhdentyminen ja taloussuhteet muiden kehitysmaiden kanssa ovat tärkeitä AKT-valtioiden kehitykselle;

10.   kehottaa komissiota antamaan AKT-neuvottelijoille riittävästi aikaa arvioida sopimusta ja tehdä ehdotuksia ennen kyseisen sopimuksen hyväksymistä WTO:n aikataulut huomioon ottaen;

11.   korostaa, että talouskumppanuussopimusten olisi sisällettävä tarkistuslauseke, jossa määrätään viiden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta tapahtuvasta tarkistamisesta, johon kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan on virallisesti osallistuttava; korostaa myös, että tämän määräajan on annettava mahdollisuus tarkastella perusteellisesti sitä, miten talouskumppanuussopimus vaikuttaa AKT-maiden talouteen ja alueelliseen yhdentymiseen, ja mahdollistettava tarvittavat muutokset;

12.   katsoo, että kaikista AKT:n ja EU:n välisistä kauppasopimuksista, jotka vaikuttavat kansalaisten toimeentuloon, olisi sovittava avoimessa ja julkisessa vuoropuhelussa, johon AKT-maiden kansalliset parlamentit osallistuvat täysimääräisesti;

13.   kehottaa AKT-valtioiden hallituksia toteuttamaan tarvittavat uudistukset hyvän hallintotavan aikaansaamiseksi erityisesti julkisessa hallinnossa, mitä tulee esimerkiksi julkisen talouden hallintaan, tullien kantamiseen, verotulojärjestelmään, lahjonnan ja väärinkäytösten torjuntaan;

14.   korostaa, että talouskumppanuussopimuksiin tarvitaan vahvempia valvontaa ja arviointia koskevia määräyksiä, joilla määritellään talouskumppanuussopimuksen vaikutus maan ja alueen kehitykseen sekä köyhyyden vähentämistavoitteisiin, eikä pelkästään talouskumppanuussopimuksen noudattamisen tasoa;

15.   korostaa, että neuvottelujen ja niiden tulosten avoimuutta on lisättävä, jotta politiikan tekijät, parlamenttien jäsenet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat tarkastella niitä julkisesti;

16.   katsoo, että EKR:n aluekohtaisiin strategia-asiakirjoihin ja alueohjelmiin olisi sisällytettävä merkittävä, järjestelmällinen ja tarkkaan harkittu tuki talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa varten ottaen huomioon tarvittava uudistusprosessi, jonka avulla talouskumppanuussopimuksesta tulee menestys;

17.   kehottaa komissiota, kumppanuussuhteessa AKT-maiden kanssa, sisällyttämään talouskumppanuussopimuksiin ja väliaikaisiin talouskumppanuussopimuksiin kehitysyhteistyön vertailuarvot, jotta voidaan mitata talouskumppanuussopimusten sosiaalis-taloudellista vaikutusta avainaloihin, jotka määritellään kunkin alueen painopisteitä vastaavasti ja kunkin niistä valitsemin väliajoin;

18.   pitää ratkaisevan tärkeänä, että metsät, biologinen monimuotoisuus ja alkuperäiskansat tai metsistä riippuvaiset kansat eivät joudu vaaraan; korostaa, että tältä osin AKT-maiden olisi saatava ottaa käyttöön sääntöjä, jotka rajoittavat puutavaran ja muiden jalostamattomien raaka-aineiden vientiä, ja saatava käyttää näitä lakeja metsien, villieläinten ja kotimaisen teollisuuden turvaamiseksi;

19.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallituksille, AKT:n ja EU:n neuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. (2) EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1. (3) EUVL L 348, 31.12.2007, s. 1. (4) EUVL C 120, 30.4.2004, s. 16. (5) EUVL C 330, 30.12.2006, s. 36. (6) EUVL C 58, 1.3.2008, s. 44. (7) EUVL C 273 E, 14.11.2003, s. 305. (8) EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 475. (9) EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 121. (10) EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 373. (11) EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 301. (12) EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 291. (13) EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 232. (14) EUVL C 297 E, 20.11.2008, s. 201. (15) EUVL C 323 E, 18.12.2008, s. 361. (16) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0237. (17) Neuvoston asetus (EY) N:o 1528/2007, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin (EUVL L 348, 31.12.2007, s. 1).