Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ja Euroopan keskuspankin 4. toukokuuta 2006 antaman yhteisen julkilausuman yhtenäisestä euromaksualueesta,

–   ottaa huomioon Euroopan keskuspankin elokuussa 2007 julkaiseman Occasional Paper -sarjan julkaisun nro 71 yhtenäisen euromaksualueen taloudellisista vaikutuksista,

–   ottaa huomioon maksupalveluista sisämarkkinoilla 13. marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY(1) (maksupalveludirektiivi),

–   ottaa huomioon komission 13. lokakuuta 2008 antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajatylittävistä maksuista yhteisössä (KOM(2008)0640),

–   ottaa huomioon Euroopan keskuspankin marraskuussa 2008 julkaiseman kuudennen SEPA-seurantaraportin,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA) pyritään maksupalvelujen yhtenäisiin markkinoihin, joihin kuuluu tehokas kilpailu eikä rajatylittävien ja kansallisten euromaksujen välillä tehdä eroa,

B.   ottaa huomioon, että SEPA ei ole ainoastaan Euroopan maksuneuvoston itsesääntelyyn perustuva aloite, vaan myös huomattava julkisen politiikan aloite, joka vahvistaa talous- ja rahaliittoa sekä Lissabonin esityslistaa; ottaa huomioon, että SEPAa tuetaan maksupalveludirektiivillä, mikä antaa tarvittavan yhtenäistetyn oikeudellisen kehyksen; ottaa huomion, että SEPAn menestyminen on siten erityisen kiinnostavaa parlamentin kannalta,

C.   ottaa huomioon, että siirtyminen SEPA-järjestelmään alkoi virallisesti 28. tammikuuta 2008, jolloin otettiin käyttöön tilisiirtoihin tarkoitettu SEPA-maksuväline, kun taas SEPA:n korttien kehys on ollut voimassa 1. tammikuuta 2008 lähtien, ja SEPA:n suoraveloitusjärjestelmän on määrä alkaa 1. marraskuuta 2009,

D.   ottaa huomioon, että SEPA-instrumentteihin siirtymiselle ei ole asetettu määräaikaa, vaikka kaikki asian osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että määräaika on välttämätön SEPA:n onnistumisen kannalta,

E.   ottaa huomioon, että siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen on ollut hidasta: 1 päivään lokakuuta 2008 mennessä vain 1,7 prosenttia kaikesta maksuliikenteestä suoritettiin SEPA-tilisiirtoina,

F.   ottaa huomioon, että kaikkien asianomaisten sidosryhmien – lainsäätäjien, pankkisektorin ja maksupalvelun käyttäjien (erityisesti julkisen sektorin, joka on maksutuotteiden massakäyttäjä) – on tärkeää osallistua SEPA:n aikaansaamiseen,

G.   ottaa huomioon, että ainoastaan rajatylittäviin maksuihin tarkoitetut SEPA-välineet eivät riitä varmistamaan SEPA-hankkeen menestystä, sillä sirpaloituminen jatkuisi, joten pankkialan ja sen asiakkaiden odottamat hyödyt eivät toteutuisi,

H.   ottaa huomioon, että komissio ja Euroopan keskuspankki ilmoittivat 4. syyskuuta 2008 Euroopan maksuneuvostolle olevansa valmiita tukemaan ajatusta SEPA:n rajatylittävien suoraveloitusten monenvälisestä toimitusmaksusta, jos kyseiset maksut olisivat objektiivisesti perusteltuja ja niitä sovellettaisiin vain rajoitetun ajan,

I.   ottaa huomioon, että komissio on painottanut nykyisin käytössä olevien toimitusmaksujen ongelmia ja että alan keskuudessa on ilmennyt vaikeuksia asianmukaisen ratkaisun löytämisessä,

J.   ottaa huomioon, että monenvälisten toimitusmaksujen soveltaminen olisi ratkaistava myös SEPA:n korttilainsäädännön kehykseen perustuvan EU:n korttiratkaisun löytämiseksi,

K.   ottaa huomioon, että nykyisten suoraveloitusvaltakirjojen oikeudellisen voimassaolon jatkuminen olisi varmistettava, sillä uusien suoraveloitusvaltakirjojen allekirjoittaminen olisi hankalaa siirryttäessä kansallisista suoraveloitusjärjestelmistä SEPA:n suoraveloitusjärjestelmään,

1.   painottaa jatkuvaa tukeaan SEPA-järjestelmälle, johon kuuluu tehokas kilpailu ja jossa ei tehdä eroa rajatylittävien ja kansallisten euromaksujen välillä;

2.   kehottaa komissiota asettamaan SEPA-välineisiin siirtymiselle selkeän, asianmukaisen ja sitovan määräajan, joka ei saa olla myöhäisempi kuin 31. joulukuuta 2012, jonka jälkeen kaikki euromaksut on suoritettava SEPA-standardien mukaisesti;

3.   kehottaa komissiota antamaan oikeudellisen selvyyden monenvälisen toimitusmaksun soveltamisesta rajatylittävien suoraveloitusten tapauksessa, ja etenkin määrittelemään siirtymäkauden, jonka jälkeen monenvälisten toimitusmaksujen ylläpitämisen pitäisi olla mahdollista, kunhan niillä noudatetaan komission ohjeita, jotka pitäisi hyväksyä mahdollisimman nopeasti ja joiden pitäisi perustua avoimuuden ja vertailukelpoisuuden periaatteisiin sekä maksupalvelun tarjoajien tuottamien palvelujen kustannusten ja maksujen seuraamiseen;

4.   kehottaa komissiota selkeyttämään entisestään korttimaksujen monenvälisten toimitusmaksujen ongelmaa;

5.   kehottaa tehostamaan pyrkimyksiä asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi jäsenvaltioissa, jotta nykyiset suoraveloitusvaltakirjat olisivat edelleen oikeudellisesti voimassa SEPA:n suoraveloitusjärjestelmässä;

6.   kehottaa, että jäsenvaltiot kannustaisivat julkishallintojaan käyttämään SEPA-välineitä mahdollisimman pikaisesti ja antamaan niille siten ratkaisevan roolin siirtymisprosessissa;

7.   kehottaa komissiota varmistamaan, että siirtyminen SEPA-välineisiin ei johda maksujärjestelmän kallistumiseen unionin kansalaisten kannalta;

8.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 319, 5.12.2007, s. 1.