Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2061(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0095/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0095/2009

Keskustelut :

PV 24/03/2009 - 3
CRE 24/03/2009 - 3

Äänestykset :

PV 24/03/2009 - 4.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0156

Hyväksytyt tekstit
PDF 148kWORD 86k
Tiistai 24. maaliskuuta 2009 - Strasbourg
Aluepolitiikan parhaat käytännöt ja rakennerahastojen käytön esteet
P6_TA(2009)0156A6-0095/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. maaliskuuta 2009 aluepolitiikan parhaista käytännöistä ja rakennerahastojen käytön esteistä (2008/2061(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon osana Urban-aloitetta toteutettavan Urbact-ohjelman, joka edistää ja kehittää hyviä käytäntöjä ja kokemustenvaihtoa kaikkiaan yli 200:ssa Euroopan unionin kaupungissa,

–   ottaa huomioon 21. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman hallintotavasta ja kumppanuudesta kansallisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla(1),

–   ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(2),

–   ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006(3),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 158 ja 159 artiklan,

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen kevään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Viides taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus – Kasvavat alueet, kasvava Eurooppa" (KOM(2008)0371),

–   ottaa huomioon 6. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Vihreä kirja alueellisesta koheesiosta Euroopassa – Alueellisen moninaisuuden kääntäminen vahvuudeksi" (KOM(2008)0616),

–   ottaa huomioon 8. marraskuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Alueet talouden muutosten edistäjinä" (KOM(2006)0675),

–   ottaa huomioon rakenne- ja koheesiopolitiikasta vastaavan osastonsa tutkimuksen aiheesta "Aluepolitiikan parhaat käytännöt ja rakennerahastojen käytön esteet",

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan 17. heinäkuuta 2008 järjestämän julkisen kuulemisen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0095/2009),

A.   ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka kuuluu Euroopan unionin merkittävimpiin politiikan aloihin, ei pelkästään siksi, että sen osuus talousarviosta on huomattava, vaan ennen kaikkea siksi, että se on keskeinen osa Euroopan yhdentymisprosessia ja sillä on hyvin tärkeä merkitys Euroopan unionin yhteiskunnallisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä yhteensä 268 alueen kehityksen kannalta, koska se vähentää kehitysongelmia ja alueiden välisiä eroja sekä parantaa kaikkien EU:n kansalaisten elämänlaatua,

B.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin alueilla on keskenään paljolti samankaltaisia haasteita, vaikka niiden vaikutukset vaihtelevat huomattavasti alueittain, kun otetaan huomioon niiden erityispiirteet ominaisuuksiensa (esimerkiksi saari- tai vuoristoalueet) ja väestönsä suhteen, kuten globalisaatio ja siihen liittyvä nopeutunut talouselämän rakennemuutos, kauppasuhteiden avaaminen, teknisen vallankumouksen seuraukset, ilmastonmuutos, osaamistalouden kehitys, väestörakenteen muutos, väestökato sekä lisääntyvä maahanmuutto,

C.   katsoo, että hankkeissa päästään usein parhaisiin, osaamisperustaa vahvistaviin ja kilpailukykyä parantaviin tuloksiin julkisen sektorin, yritysten, koulutussektorin ja paikallisten toimijoiden yhteistyöllä,

D.   katsoo, että koheesiopolitiikka ei voi käyttää kaikkea potentiaaliaan näihin haasteisiin vastaamiseen, sillä Euroopan unionin rakennerahastoista tukea mahdollisesti hakevat tahot kohtaavat suuria esteitä, joita ovat

   liiallinen byrokratia
   liialliset ja monimutkaiset säännökset, jotka ovat toisinaan saatavilla vain verkossa, mikä sulkee monilta tuensaajaehdokkailta pääsyn näihin resursseihin
   joidenkin jäsenvaltioiden tapa muuttaa toistuvasti tukikelpoisuusperusteita ja asiakirjavaatimuksia
   avoimuuden puute päätöksentekoprosesseissa ja yhteisrahoitussäännöksissä sekä maksuviivästykset
   jäsenvaltioiden keskushallintovetoinen hidas ja kankea hallinnointi ja nykyistä byrokratiaa lisäävä sekä riittämättömään tiedottamiseen johtava säännösten soveltaminen
   riittämätön hajautettu hallintokapasiteetti ja jäsenvaltioiden erilaiset alueellisen järjestäytymisen mallit, jotka estävät vertailukelpoisten tietojen keräämisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon
   riittämättömät järjestelyt alueiden väliseen koordinointiin
   kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välisen toimivan yhteistyöjärjestelmän puute

E.   katsoo, että jotkin koheesiopolitiikan virheistä johtuvat näistä olemassa olevista esteistä,

F.   ottaa huomioon, että rakennepolitiikan täytäntöönpanon viiveet johtuvat osittain menettelyjen liiallisesta jäykkyydestä ja että tämän vuoksi olisi mietittävä, miten menettelyjä voisi yksinkertaistaa ja vastuun ja toimivallan jakaa selkeästi Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja alueellisten sekä paikallisten viranomaisten kesken,

1.   korostaa, että vaikka on otettava huomioon hyvien käytäntöjen levittämisestä laajemmalle yleisölle saatava erityinen lisäarvo parempana tiedottamisena ja kustannushyötynä, pyrkimykset soveltaa näitä käytäntöjä EU:n aluepolitiikassa olisi suunnattava etupäässä hallintoviranomaisiin ohjaten niitä laatimaan rakennerahastovarojen saantia koskevia sääntöjä, jotta tietoja ja kokemuksia vaihtaen saadaan merkittävästi kohennettua hankkeiden laatua, tarjoamalla ratkaisuja yhteisiin ongelmiin ja auttamalla valitsemaan tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja tukitoimia;

2.   kiinnittää huomiota tarpeeseen yksinkertaistaa rakennerahastohankkeiden ja -ohjelmien täytäntöönpanoa sääteleviä menettelyjä, etenkin hallinto- ja valvontajärjestelmiä; pitää sen vuoksi tässä yhteydessä myönteisenä rakennerahastoa koskevien säännösten tarkistuspakettia vastauksena nykyiseen finanssikriisiin; odottaa innolla asiaa koskevia komission lisäehdotuksia, joista on määrä ilmoittaa lähikuukausien aikana;

Esteiden poistaminen

3.   kehottaa komissiota poistamaan edellä mainitut esteet, muun muassa seuraavin keinoin:

   luodaan pitkäkestoiset arviointikriteerit Euroopan unionin rakennerahastojen varoilla yhteisrahoitettuja hankkeita varten;
   innovatiivisia hankkeita ei arvioida sellaisten arviointikriteerien mukaisesti, jotka koskevat muita hankkeita, laaditaan erityiset arviointikriteerit, toisin sanoen innovatiivisiin hankkeisiin mukautetut kriteerit, jotka sallivat suuremman virheosuuden;
   hankkeita koskevien asiakirjojen enimmäissäilytysaikaa komission valvontatarkoituksiin lyhennetään tämänhetkisestä kymmenestä vuodesta kolmeen vuoteen;
   laaditaan erityistoimenpiteitä ja uusia laatuindikaattoreita alueille, joilla on erityisiä maantieteellisiä piirteitä, kuten vuoristoseuduille ja harvaan asutuille alueille, syrjäisimmille alueille, raja-alueille ja saarialueille, ja vastaavasti mukautetaan politiikkaan sisältyvien tukitoimien alueellista soveltamisalaa Euroopan unionin alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi;
   yksinkertaistetaan valvontajärjestelmää ja pyritään ottamaan käyttöön yksi yhtenäinen valvontajärjestelmä;
   julkisiin hankintoihin liittyviä standardeja mukautetaan niiden yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi;
   menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt koordinoidaan jäsenvaltioiden kanssa;
   tuensaajille suoritettavista ennakkomaksuista huolehditaan entistä paremmin;
   parannetaan koheesiopolitiikan ja YMP:n toisen pilarin (maaseudun kehittäminen) puitteissa toteutettujen ja osarahoitettujen toimenpiteiden koordinointia;
   teknisen avun ohjelmista tehdään joustavampia;
   otetaan käyttöön verkostoyhteistyötä edistäviä mekanismeja ja helpotetaan ryhminä toteutettavaa projektinhallintaa;
   näiden hankkeiden hallinnollista taakkaa kevennetään ja se suhteutetaan hankkeen kokoon;
   yksinkertaistetaan, selkeytetään ja nopeutetaan hanketoiminnan käytäntöjä ja lisätään tuloshakuisuutta;
   jäsenvaltioita kannustetaan aktiivisesti luomaan tehokas yhteistyö- ja vastuunjakojärjestelmä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välille;
   varojen saantia helpotetaan tekemällä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa käsittelyaikojen lyhentämiseksi;
   laaditaan aikataulu aktiivisille toimille esteiden poistamiseksi ja varojen saatavuuden parantamiseksi;

4.   suosittelee, että komissio kehittäisi lisäksi alueiden välisessä vaihdossa käytettyihin menettelyihin (parhaat käytännöt) perustuvan yhteisen, yleisesti käytettävissä olevan lähestymistavan, jonka tavoitteena olisi, että koheesiopolitiikan toimijat voivat käyttää hyväkseen muiden kokemuksia;

5.   huomauttaa nimenomaisesti, että parhaiden käytäntöjen määrittäminen ei saa lisätä hakijoiden ja hankkeiden vetäjien hallinnollista rasitusta;

6.   vaatii käyttämään rakennerahastoja mahdollisimman epäbyrokraattisesti ja huolehtimaan siitä, että byrokratiaa ei lisätä tarpeettomasti jäsenvaltioiden asettamilla omilla ehdoilla;

7.   vahvistaa tukevansa käytäntöä, jonka tavoitteena on, että jokainen jäsenvaltio toimittaa vuosittain kansallisen tarkastuslausuman yhteistyössä hallinnoitavista yhteisön varoista, ja katsoo, että tämä käytäntö on otettava yleisesti käyttöön;

Yleisiä ja aihekohtaisia kriteerejä parhaiden käytäntöjen määrittämiseen

8.   arvostaa aloitteeseen "Alueet talouden muutosten edistäjinä" liitettyä tehtävää, jonka mukaan määritetään parhaat käytännöt, joille myönnetään vuosittainen "Regio Stars"-tunnustus ja joista tiedotetaan julkisesti, sekä lisäksi perustetaan parhaita käytäntöjä käsittelevä verkkosivusto; kiinnittää huomiota siihen, että pelkän verkkosivuston teho on rajallinen;

9.   suhtautuu kriittisesti siihen, että komission objektiivisista perusteista parhaiden käytäntöjen määrittämistä varten puuttuu avoimuus;

10.   koska käsitettä "parhaat käytännöt" käytetään monilla eri tavoilla ja koska rinnalla käytetään usein käsitteitä "hyvät käytännöt" (good practices) tai "menestystarinat" (success stories), kehottaa komissiota laatimaan selkeän, koheesiopolitiikkaa varten suunnitellun kriteeriluettelon, jossa parhaat käytännöt voidaan erottaa muista hankkeista;

11.   suosittelee komissiolle parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa käytettäväksi seuraavia seikkoja:

   hankkeen laatu
   kumppanuusperiaatteen takaaminen
   kyseessä olevan toimenpiteen kestävyys
   myönteinen vaikutus tasavertaisten mahdollisuuksien ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen toteutumiseen
   hankkeen innovatiivisuus
   EU:n alakohtaisten ja alueellisten politiikkojen välinen integroitu lähestymistapa
   resurssien käytön tehokkuus
   hankkeen kesto sen täytäntöönpanon aloittamiseen asti
   hankkeen toteutus ajallaan ja suunnitelmien mukaisesti
   merkittävä sykäys alueelle tai koko Euroopan unionille
   vaikutus työllisyyteen
   pk-yrityksille tarjottavat mahdollisuudet
   alueiden välisen verkottumisen ja alueellisen yhteistyön helpottaminen
   hankkeen siirrettävyys siinä mielessä, että se voidaan toteuttaa myös Euroopan unionin muilla alueilla
   toiminnan tuoma lisäarvo Euroopan unionin politiikkaan
   hankkeen myönteiset vaikutukset kansalaisiin, alueisiin ja jäsenvaltioihin sekä yhteiskuntaan kokonaisuudessaan;

12.   korostaa, että kaikkien parhaiden käytäntöjen korostamiseksi käytettävien kriteerien on oltava selkeästi mitattavissa ja luotettavia, jotta vältetään hankaukset, epätoivotut vaikutukset ja subjektiiviset tulkinnat, jotka voivat murentaa koko näihin kriteereihin perustuvan hankkeiden luokitusmenettelyn; kehottaa näin ollen komissiota kuvaamaan selkeästi näiden kriteerien sisällön ja niiden täytäntöönpanotavan;

13.   suosittaa luettelemaan muita tekijöitä parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi, koska Euroopan unionin monilla alueilla toteutetaan analyyseja lukuisista hankkeista koheesiopolitiikan alalla, ja nämä hankkeet ovat erityisen merkittäviä paitsi yksittäisten alueiden myös koko EU:n kehityksen kannalta ja näitä leimaa huomattavan moninainen toteutus;

14.   suosittelee, että tutkimuksen ja kehityksen/innovaatioiden alalla otetaan huomioon seuraavat tekijät:

   laadullisesti merkittävä investointi tieteeseen ja tutkimukseen
   talouden, tieteen ja tutkimusinstituuttien väliset yhteydet painottaen erityisesti pk-yritysten vahvistamista, eritoten keinona edistää aluekehitystä
   tiede- ja tutkimuslaitosten väliset yhteydet
   tulevaisuuteen suuntautuneiden teknologioiden kehitys ja/tai innovointi ja/tai niiden käytännön sovellutukset
   uusien teknologioiden soveltaminen perinteisillä aloilla
   soveltaminen liike-elämään
   ratkaisut EU:n avainaloilla, esimerkiksi ympäristön ja energian alalla;

15.   suosittelee, että ympäristönsuojelun, ilmastonsuojelun ja kestävän energiapolitiikan alalla otetaan huomioon seuraavat tekijät:

   erityisen uhanalaisille alueille tarkoitetut suojatoimenpiteet, jotka ovat näille sopivia (sensitiivisyys), erityisesti vesistöt
   niukkojen raaka-aineiden suojelu ja tehokas käyttö
   raaka-aineiden vastuullinen käsittely
   toimenpiteet energiaköyhyyden poistamiseksi
   energiatehokkuuden huomattava lisääminen
   energiankulutuksen huomattava vähentäminen
   uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen
   hiilidioksidipäästöjä vähentävät toimenpiteet
   niukkoja tai uhanalaisia raaka-aineita säästävät menetelmät ja/tai menettelyt;

16.   suosittelee, että arvokkaiden työpaikkojen luomisen yhteydessä otetaan huomioon seuraavat tekijät:

   työolojen parantaminen
   arvokkaiden työpaikkojen lisääminen
   tulevaisuuteen suuntautuneiden kestävien työpaikkojen luominen
   yhdenvertaisen työmarkkinoille pääsyn takaaminen molemmille sukupuolille
   tuotannon lisääminen
   kilpailukyvyn parantaminen
   paikkakunnasta riippumattomien työpaikkojen, esimerkiksi sähköisen liiketoiminnan, luominen
   toimenpiteet työvoiman erikoistumisasteen nostamiseksi
   uudenaikaisten tiedotus- ja viestintävälineiden käyttö
   perhe- ja työelämän yhteensovittaminen
   haavoittuvimmille väestönosille (esimerkiksi nuoret, naiset, vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, yli 45-vuotiaat työttömät, muodollisesti kouluttamattomat henkilöt) suunnatut toimenpiteet
   liikenne-, televiestintä-, koulutus- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantaminen;

17.   suosittelee, että elinikäisessä oppimisessa otetaan huomioon seuraavat tekijät:

   koulutusolosuhteiden laadun parantaminen ja tarjonnan määrän lisääminen ottaen ennen kaikkea huomioon erityisen syrjäytyneiden tai haavoittuvien väestöryhmien mahdollisuudet (esimerkiksi nuoret, naiset, vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, yli 45-vuotiaat työttömät, kouluttamattomat henkilöt)
   koulutuksen, jatkokoulutuksen ja työelämän tiivis yhteys
   laadullisesti ja määrällisesti soveltuvien hankkeiden vaatimukset jatkokoulutuksen alalla
   modernien teknologioiden ja menettelyjen käyttöönotto ja käyttö
   jatkokoulutusvalmiuden luominen ja ylläpito
   jatkokoulutuksen osallistumisasteen nostaminen
   elinikäinen kielten oppiminen;

18.   suosittelee, että integroidussa kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat tekijät:

   joukkoliikennettä, jalankulkua, pyöräilijöitä ja autoliikennettä koskeva pitkän aikavälin integroitu politiikka siten, että yksityisen ja julkisen liikenteen eri muodot saadaan integroitua tehokkaasti
   tehokas liikenteenhallinta
   kaupunkien talouskehityksen edistäminen
   yritysinvestointien lisääminen, työllisyyden elvyttäminen ja ylläpito – keskittyen erityisesti nuorisotyöllisyyteen ja yrittäjyyteen – sekä yhteiskunnallisen toiminnan parantaminen
   taantuvien kaupunginosien ja teollisuusalueiden elvytys ja integrointi
   kaupunkielämän laadun parantaminen; esimerkiksi julkisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
   viher- ja virkistysalueiden perustaminen ja parempi vesi- ja energiatehokkuus, erityisesti asuntoalalla
   vammaispalvelut
   sellaisten toimien edistäminen, joilla väestö ja erityisesti nuoret sitoutetaan kaupunkeihinsa
   elinympäristön huomioiminen: kaupunki- ja esikaupunkiympäristö sekä läheinen maaseutuympäristö
   maan tehokäytön vähentäminen elvyttämällä tähänastista huomattavasti paremmin tyhjiä maa-alueita ja välttämällä kaupunkien laajenemista
   kaupunki- ja liikennepalveluiden saavutettavuuden parantaminen liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta
   kaupunkien ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen lisääminen
   yhdennetyn lähestymistavan käyttäminen;

19.   suosittelee, että väestörakenteen kehityksen alalla otetaan huomioon seuraavat tekijät:

   yhtäläinen pääsy palveluihin
   tehostetut toimenpiteet ammattitaitoisen työvoiman houkuttelemiseksi
   haavoittuvimpien väestönosien osallistumismahdollisuuksien parantaminen tehostamalla koulutusta ja jatkokoulutusta
   joustavaa työaikaa koskevat toimenpiteet
   toimenpiteet työssäkäyvien vanhempien elämän helpottamiseksi, jotta helpotetaan perhe- ja työelämän yhteensovittamista
   toimenpiteet maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi
   vammaisten henkilöiden ja iäkkäiden kansalaisten erityistarpeiden huomioiminen
   väestömäärää ylläpitävät toimet (väestökadon vaivaamilla alueilla);

20.   suosittelee, että rajatylittävässä yhteistyössä otetaan huomioon seuraavat tekijät:

   rajatylittävien yhteyksien laadullinen ja määrällinen lisääminen
   kestävien verkostojen tai pitkän aikavälin yhteistyökumppanuuksien luominen
   toisistaan poikkeavien järjestelmien ja menettelyjen yhdenmukaistaminen
   uusien kumppanien ottaminen mukaan toimintaan
   taloudellisen riippumattomuuden luominen
   kestävä rajatylittävä tiedonsiirto ja tietojen vaihto
   kumppanuusalueiden potentiaalin kehittäminen yhdessä
   kumppanuusalueiden infrastruktuurien yhdistäminen;

21.   suosittelee, että julkisen ja yksityisen alan kumppanuuksien yhteydessä otetaan huomioon seuraavat tekijät:

   hankkeiden toteutuksen laadullinen parantaminen tehokkuuden ja tuottavuuden osalta
   hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttaminen
   avoin riskinhajauttamisjärjestelmä
   projektinhallinnan parantaminen
   paikallis- ja alueviranomaisten ja toimijoiden lisääntynyt osallistuminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin
   selkeät ja avoimet käytännesäännöt julkisen sektorin elinten ja yritysten toiminnalle;

22.   kehottaa komissiota ottamaan huomioon tarpeen edistää parhaita käytäntöjä rahoitusjärjestelyissä, etenkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien yhteydessä sekä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tuella toteutettavissa hankkeissa;

23.   on tietoinen siitä, että hankkeen on poikkeuksellisen vaikeaa täyttää yhtäaikaisesti kaikki edellä mainitut kriteerit; kehottaa komissiota sen vuoksi ennen näiden ehtojen soveltamista asettamaan ne tärkeysjärjestykseen ja määrittämään ne ehdot, jotka ovat tärkeimpiä, jotta on helpompaa määrittää tärkeät hankkeet parhaiksi käytännöiksi; korostaa, että on käytettävä parhaita käytäntöjä koskevia yhteisesti sovittuja ehtoja avoimella tavalla, mikä mahdollistaa parhaiden käytäntöjen paremman hallinnon, hyväksyttävyyden ja vertailtavuuden ja estää sekaannukset muiden vastaavien käsitteiden kanssa;

24.   kehottaa komissiota laatimaan näiden tekijöiden pohjalta käsitteiden "parhaat käytännöt", "hyvät käytännöt" sekä "menestystarinat" tulevaa käyttöä varten selvän ja avoimen alajaottelun tai jaksotuksen, jota voidaan käyttää hankkeiden laadun määrittämisessä;

Parhaiden käytäntöjen vaihto

25.   kehottaa komissiota järjestämään ja koordinoimaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa alueiden verkoston kautta ja luomaan tätä tarkoitusta varten kaikilla Euroopan unionin kielillä toimivan julkisen verkkosivuston, joka sisältää tärkeää tietoa näistä hankkeista;

26.   suosittaa komissiota nykyisen hallintokehyksen aikana luomaan aluepolitiikasta vastaavaan pääosastoon yksikön, jonka tavoitteena olisi parhaiden käytäntöjen pitkäkestoinen, jatkuva, luotettava ja menestyksekäs vaihto koheesiopolitiikan alalla yhteistyössä parhaiden käytäntöjen arviointia, keräämistä sekä vaihtoa toteuttavan alueiden verkoston kanssa ja joka olisi yhteyshenkilön ominaisuudessa aina käytettävissä niin tarjontaa kuin kysyntääkin koskevissa asioissa; kehottaa komissiota levittämään hyvien käytäntöjen kulttuuria kaikkiin osastoihinsa;

27.   ehdottaa tässä yhteydessä, että arviointijärjestelmissä tutkittaisiin ja otettaisiin huomioon kokeiltuja ja hyviksi havaittuja menetelmiä, jotka ovat jo olleet käytössä; uskoo, että erityinen painoarvo olisi annettava yhteistyölle alueviranomaisten ja asiantuntijalaitosten verkoston kanssa, joilta on parhaiten saatavissa parhaita käytäntöjä koskevaa perusmateriaalia arvioitavaksi;

28.   muistuttaa, että vaikka Euroopan unioni huolehtii rahoituksen ja hyvien käytäntöjen tarjoamisesta, on kansallisten, alueellisten ja paikallisten päättäjien tehtävä ottaa niistä hyöty irti; pitää tässä yhteydessä myönteisenä vaaleilla valittujen paikallisten edustajien Erasmus-ohjelman perustamista;

29.   suosittelee, että komissio käyttää käytettävissä olevia alueiden komitean välineitä, erityisesti Lissabonin strategian seurantafoorumia ja toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavaa verkostoa, parhaiden käytäntöjen vaihtoon alueiden ja jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan yksilöidä ja yhdessä määrittää koheesiopolitiikan tavoitteet, sen jälkeen suunnitella toimet ja lopulta toteuttaa vertaileva arvio politiikan tuloksista;

o
o   o

30.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0492.
(2) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.
(3) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö