Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. helmikuuta 2009 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa annetun asetuksen (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta (KOM(2008)0431 – C6-0313/2008 – 2008/0131(CNS))

P6_TA(2009)0046 A6-0004/2009

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2008)0431),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0313/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0004/2009),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla Asetus (EY) N:o 3/2008 9 artikla – 1 kohta 1.  Jos yhtä tai useampaa, 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettyä, 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tiedotustointa varten ei ole sisämarkkinoilla toteutettavia ohjelmia, asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion on laadittava 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen perusteella ohjelma ja sitä koskevat eritelmät sekä valittava yleisellä tarjouskilpailulla sen ohjelman toteuttamisesta vastaava elin, jonka se sitoutuu yhteisrahoittamaan. 1.  Jos yhtä tai useampaa, 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettyä, 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tiedotustointa varten ei ole sisämarkkinoilla toteutettavia ohjelmia, asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion on arvioituaan näiden ohjelmien tarvetta ja ajankohtaisuutta kyseisissä jäsenvaltioissa ja kuultuaan asianomaisen toimialan elinkeinonharjoittajien yhdistyksiä ja järjestöjä laadittava 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen perusteella ohjelma ja sitä koskevat eritelmät sekä valittava yleisellä tarjouskilpailulla sen ohjelman toteuttamisesta vastaava elin, jonka se sitoutuu yhteisrahoittamaan. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla Asetus (EY) N:o 3/2008 9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Jos yhtä tai useampaa, 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettyä, 2 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettua tiedotustointa varten ei ole kolmansissa maissa toteutettavia ohjelmia, asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion on laadittava 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen perusteella ohjelma ja sitä koskevat eritelmät sekä valittava yleisellä tarjouskilpailulla sen ohjelman toteuttamisesta vastaava elin, jonka se sitoutuu yhteisrahoittamaan. 2.  Jos yhtä tai useampaa, 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettyä, 2 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettua tiedotustointa varten ei ole kolmansissa maissa toteutettavia ohjelmia, asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion on arvioituaan näiden ohjelmien tarvetta ja ajankohtaisuutta kyseisissä jäsenvaltioissa ja kuultuaan asianomaisen toimialan elinkeinonharjoittajien yhdistyksiä ja järjestöjä laadittava 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen perusteella ohjelma ja sitä koskevat eritelmät sekä valittava yleisellä tarjouskilpailulla sen ohjelman toteuttamisesta vastaava elin, jonka se sitoutuu yhteisrahoittamaan. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla Asetus (EY) N:o 3/2008 9 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion valitsema ohjelman toteuttamisesta vastaava elin voi olla kansainvälinen organisaatio, erityisesti jos ohjelma koskee oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien menekinedistämistä kolmansissa maissa. Asianomaisen yhden tai useamman jäsenvaltion valitsema ohjelman toteuttamisesta vastaava elin voi olla kansainvälinen organisaatio, erityisesti jos ohjelma koskee oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien taikka suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän saaneiden viinien menekinedistämistä kolmansissa maissa. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla Asetus (EY) N:o 3/2008 9 artikla – 3 kohta – c alakohta c) ohjelman hinta-laatusuhteen arvioinnista; c) ohjelman kustannustehokkuuden arvioinnista; Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 a artikla (uusi) Asetus (EY) N:o 3/2008 13 artikla – 2 kohta – 1 ja 2 alakohta 1 a artikla Korvataan asetuksen (EY) N:o 3/2008 13 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti: "2. Yhteisön rahoitusosuus 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin valittuihin toimiin on enintään 60 prosenttia ohjelmien todellisista kustannuksista. Kaksi- tai kolmivuotisten tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien osalta kutakin toteuttamisvuotta koskeva rahoitusosuus ei saa ylittää tätä enimmäismäärää. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu osuus on 70 prosenttia sellaisia hedelmiä ja vihanneksia koskevien menekinedistämistoimien osalta, jotka kohdistuvat erityisesti yhteisön kouluissa oleviin lapsiin."

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2003/9/EY täytäntöönpanosta Euroopan unionissa: kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tutustumiskäynnit vuosina 2005–2008 (2008/2235(INI))

P6_TA(2009)0047 A6-0024/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista 27. tammikuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/9/EY(1) ("vastaanottodirektiivi"),

–   ottaa huomioon pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista 1. joulukuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/85/EY(2) ("menettelydirektiivi"),

–   ottaa huomioon niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18. helmikuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003(3) ("Dublin II -asetus"),

–   ottaa huomioon komission 26. marraskuuta 2007 antaman kertomuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista 27 päivänä tammikuuta 2003 annetun direktiivin 2003/9/EY soveltamisesta (KOM(2007)0745),

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja erityisesti sen 5 ja 8 artiklan,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan valtuuskuntien raportit matkoista Italiaan (Lampedusa), Espanjaan (Ceuta ja Melilla, Kanariansaaret), Ranskaan (Pariisi), Maltalle, Kreikkaan, Belgiaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Alankomaihin, Puolaan, Tanskaan ja Kyprokselle,

–   ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Lampedusasta(4),

–   ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman pakolaisten tilanteesta Maltalla(5),

–   ottaa huomioon ehdotuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin uudelleenlaatimiseksi (KOM(2008)0815), jäljempänä 'uudelleenlaatimista koskeva ehdotus', ja ehdotuksen Dublin II -asetuksen tarkistamiseksi (KOM(2008)0820), jotka komissio esitti yhdessä 3. joulukuuta 2008,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0024/2009),

A.   ottaa huomioon, että turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista säädetty vastaanottodirektiivi on olennainen osa eurooppalaisen turvapaikanhakijoita koskevan yhteisen järjestelmän ensimmäistä vaihetta,

B.   ottaa huomioon, että vastaanottodirektiiviä sovelletaan turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin,

C.   ottaa huomioon, että perusoikeudet, kuten oikeus ihmisarvoiseen elämään, perhe-elämän suoja, terveydenhuoltopalvelujen saatavuus ja muutoksenhakuoikeus, on aina turvattava,

D.   katsoo, että vastaanotto- ja menettelydirektiivi edellyttävät, että jäsenvaltiot toimittavat turvapaikanhakijoille kirjallisesti tietoja näiden oikeuksista sekä apua antavista järjestöistä; katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää, että turvapaikanhakijat saavat asianmukaista oikeusapua ja tarvittaessa tulkkausapua sekä tietoa heitä koskevista päätöksistä kielellä, jota heidän voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, ottaen huomioon menettelyjen monimutkaisuuden ja lyhyet määräajat etenkin nopeutetun menettelyn kohdalla,

E.   katsoo, että on tärkeää valvoa, että turvapaikkamenettelyt (erityisesti turvapaikkahakemuksen hyväksymistä tai hylkäämistä koskevat perusteet) ovat selkeitä, oikeudenmukaisia, tehokkaita ja oikeasuhtaisia, jotta taataan tosiasiallinen mahdollisuus saada turvapaikka,

F.   ottaa huomioon, että vastaanottodirektiivin 7 artiklassa turvapaikanhakijoille myönnetään oikeus liikkua vapaasti sen jäsenvaltion alueella, josta he ovat hakeneet turvapaikkaa, mutta jäsenvaltiot voivat rajoittaa tätä oikeutta,

G.   ottaa huomioon, että vastaanottodirektiiviä vastaanottoa koskevista vähimmäisvaatimuksista sovelletaan turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin mutta useissa keskuksissa, joissa vierailtiin, turvapaikanhakijoita ja laittomia siirtolaisia pidetään samoissa tiloissa,

H.   ottaa huomioon, että lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus suojelee kaikkien alaikäisten oikeuksia myös alkuperämaan ulkopuolella ja että vastaanottodirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan huomioon alaikäisten erityistilanteen ja antamaan heille erityisiä oikeuksia, kuten oikeus koulutukseen,

I.   ottaa huomioon, etteivät kaikki jäsenvaltiot sijoita kaikkia turvapaikanhakijoita tai suurta osaa heistä vastaanottokeskuksiin vaan käyttävät mieluummin paikallisia vaihtoehtoja ja että LIBE-valiokunta ei ole vielä tutkinut tätä puolta jäsenvaltioiden käytännöstä,

J.   ottaa huomioon, että säilöönotolla tarkoitetaan tässä mietinnössä väliaikaista hallinnollista menettelyä,

K.   ottaa huomioon, että säilöönotto on väliaikainen hallinnollinen väline, joka ei ole sama kuin vangitseminen,

L.   katsoo, että joillakin matkoillaan parlamentin jäsenet joutuivat tiettyjen keskusten surkeiden olojen vuoksi useita kertoja toteamaan, että säilöönoton olosuhteet eivät ole kyseisissä keskuksissa hygienialtaan, tilojen ahtauden vuoksi ja varusteiltaan hyväksyttävät, ja säilöönotetuille ei tiedotettu järjestelmällisesti säilöönoton syitä, heidän oikeuksiaan ja sitä, miten heidän asiansa käsittely etenee,

Yleisiä huomiota ja turvapaikkamenettelyt

1.   pitää valitettavana joillakin tutustumismatkoilla selvinnyttä seikkaa, jonka mukaan nykyisiä direktiivejä sovelletaan joissakin jäsenvaltioissa vielä huonosti tai ei lainkaan; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden noudattamiseksi muutenkin kuin muodollisesti;

2.   korostaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteita, joihin kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämään, perhe-elämän suoja, terveydenhuoltopalvelujen saatavuus ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin säilöönottoa vastaan, olisi sovellettava aina riippumatta asianomaisen kolmannen maan kansalaisen asemasta; ei siksi voi hyväksyä sitä, että henkilö ei saa niiden mukaista kohtelua pelkästään siitä syystä, että hän on laiton maahanmuuttaja;

3.   pitää valitettavana, että vastaanotto-olosuhteiden tasossa on monia puutteita, jotka johtuvat pääasiassa siitä, että vastaanottodirektiivi sallii nykyisin jäsenvaltioille laajan liikkumavaran vastaanotto-olosuhteiden määrittämisessä kansallisella tasolla; pitää siksi edellä mainittua uudelleenlaatimista koskevaa ehdotusta myönteisenä;

4.   on tyytyväinen komission uudelleenlaatimista koskevan ehdotuksen sisältöön ja pitää myönteisenä, että tavoitteeksi on ilmoitettu turvapaikanhakijoiden kohtelua koskevien normien tiukentaminen, jotta taataan kohtuullinen elintaso ja mahdollistetaan vastaanotto-olosuhteisiin liittyvien kansallisten säännösten suurempi yhdenmukaistaminen;

5.   on tyytyväinen komission ehdotukseen laajentaa vastaanottodirektiivin soveltamisalaa toissijaiseen suojeluun, jotta taataan samantasoiset oikeudet kaikissa kansainvälisen suojelun muodoissa;

6.   kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan suurempaa solidaarisuutta niitä maita kohtaan, joita maahanmuutto koskee eniten, rajoittumatta tekniseen ja/tai taloudelliseen tukeen; kehottaa komissiota tutkimaan, onko mahdollista ehdottaa eurooppalaista solidaarisuusvälinettä, jolla pyrittäisiin keventämään pakolaisten suuren määrän aiheuttamaa taakkaa jäsenvaltioissa, joiden ulkoraja on myös EU:n ulkoraja, ja jossa periaatteena olisi turvapaikanhakijoiden toiveiden kunnioittaminen ja joka takaisi suojelun korkean tason;

7.   kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa järjestelmän, jossa tutustumis- ja tarkastuskäyntejä tehdään jatkuvasti; toivoo LIBE-valiokunnan jatkavan vierailujaan taatakseen, että vastaanotto-olosuhteet ja palauttamismenettelyt vastaavat yhteisön lainsäädäntöä kyseisellä alalla, ja toivoo, että näiden vierailujen tuloksista järjestetään vuosittain keskustelu parlamentin täysistunnossa;

Vastaanotto

8.   pitää valitettavana, että avattujen majoituskeskusten vastaanottovalmiudet ovat joissakin jäsenvaltioissa heikot eivätkä vaikuta vastaavan maahanmuuttajien tarpeita;

9.   vaatii, että turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat otetaan pääasiassa vastaan avoimissa vastaanottokeskuksissa mieluummin kuin suljetuissa yksiköissä tiettyjen jäsenvaltioiden esimerkin mukaisesti;

10.   muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat velvoitettuja takaamaan, että turvapaikkamenettelyt ovat hakijoiden käytettävissä;

11.   edellyttää jäsenvaltioiden soveltavan vastaanottodirektiiviä kaikkiin turvapaikanhakijoihin siitä hetkestä, kun he ilmaisevat halunsa saada suojelua jäsenvaltiossa, vaikka turvapaikkahakemusta ei olisi virallisesti jätetty;

12.   edellyttää komission muistuttavan jäsenvaltioita siitä, että vastaanotto-olosuhteiden epääminen tai rajoittaminen perustein, jotka eivät sisälly vastaanottodirektiiviin, on tai sen pitäisi olla ehdottomasti kiellettyä;

13.   katsoo, että perusvastaanotto-olosuhteita, kuten ruokaa, asuntoa ja ensihoitoa, ei koskaan pitäisi evätä, sillä niiden antamatta jättäminen saattaa loukata turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia;

14.   katsoo, että etenkin nopeutettujen menettelyjen tapauksessa on tarpeen löytää tasapaino menettelyjen nopeuden, ruuhkien purkamisen ja kunkin yksittäistapauksen oikeudenmukaisen käsittelyn välille;

Tiedonsaanti ja oikeus tulkkaukseen

15.   toteaa, että menettelyä koskevat tiedot ovat suurelta osin kirjallisia ja että määräajat ovat erittäin lyhyitä, ja tämä saattaa aiheuttaa ymmärtämisongelmia eivätkä turvapaikanhakijat ehkä pysty käyttämään oikeuksiaan tehokkaasti hakemusta jättäessään; kehottaa antamaan hakijoiden käyttöön esitteitä, joissa selitetään heidän oikeutensa tärkeimmillä kansainvälisillä kielillä ja kielillä, joita merkittävä osa kyseisen jäsenvaltion turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista puhuu; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tietoa myös muiden välineiden avulla, esimerkiksi suullisesti, audiovisuaalisesti tai internetin välityksellä;

16.   on huolissaan siitä, että tietyissä vierailun kohteen olleissa keskuksissa ilmeni usein pulaa asianmukaisesti koulutetuista tulkeista, joka näkyy myös virallisissa keskusteluissa; edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan julkiset ja ilmaiset tulkkauspalvelut, tarvittaessa puhelimen tai internetin välityksellä;

17.   kannustaa jäsenvaltioita turvautumaan Euroopan pakolaisrahaston taloudelliseen tukeen tiedonsaannin parantamiseksi ja erityisesti tiedotuskielten määrän lisäämiseksi tai tiedotuskeinojen laajentamiseksi; kehottaa komissiota lähettämään jäsenvaltioille tietoa tähän tarkoitukseen käytettävissä olevista rahoitusvälineistä ja niiden käyttöön liittyvistä nykyisistä hyvistä käytännöistä;

Oikeusapu

18.   pitää valitettavana, että turvapaikanhakijat ja säilöönotetut laittomat maahanmuuttajat näyttävät saavan vain rajoittuneesti käyttöönsä ilmaista oikeusapua ja usein se rajoittuu pelkkään asianajajaluetteloon, minkä seurauksena ihmiset, joilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja, jäävät vaille apua;

19.   muistuttaa, että asianmukaista oikeusapua on erityisen vaikeaa löytää säilöönotetuille ottaen huomioon näiden vaikeudet kommunikoida säilöönottokeskuksen ulkopuolella olevien tahojen kanssa sekä asiaa koskevan lainsäädännön erityisluonne;

20.   panee merkille, että oikeusavun jatkuvuutta on vaikea varmistaa, kun säilöönotettuja siirretään vastaanottokeskusten tai säilöönottokeskusten välillä;

21.   on tyytyväinen YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun ja valtioista riippumattomien järjestöjen antamaan oikeusapuun, mutta katsoo, että valtiosta riippumattomien järjestöt eivät voi korvata vastuussa olevia jäsenvaltioita;

22.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan mahdollisuus saada maksutta oikeusapua ja/tai oikeudellinen edustus tapauksissa, joissa turvapaikanhakijalla ei ole varaa maksaa syntyviä kustannuksia;

Terveydenhoitopalvelujen saatavuus

23.   pitää valitettavana, että useimmissa säilöönottokeskuksissa, joihin vierailujen aikana tutustuttiin, turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat valittivat poikkeuksetta terveydenhoitopalvelujen riittämättömyyttä ja epäasianmukaisuutta sekä ongelmia lääkärien konsultoimisessa tai kommunikoinnissa heidän kanssaan ja puutteita erityishoidon (tämä koski etenkin raskaana olevia naisia ja kidutuksen uhreja) ja asianmukaisten lääkkeiden saannissa;

24.   kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarjottavan nykyisen sosiaaliturvan kattavuutta myös muuhun kuin ensiapuun ja varmistamaan myös psykologisen avun ja henkisen terveyden hoidon; huomauttaa, että oikeus terveyteen ja sairaanhoitoon kuuluvat ihmisten perusoikeuksiin;

Työn saanti

25.   pitää myönteisenä komission ehdotusta puuttua työmarkkinoille pääsyn esteisiin ja sallia työnteko kuuden kuukauden kuluttua kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämisestä;

26.   kehottaa jäsenvaltioita pidättäytymään asettamasta oikeudellisia tai hallinnollisia rajoitteita, jotka haittaisivat työn saantia;

Valtioista riippumattomien järjestöjen tuki

27.   tunnustaa, että erilaiset yhdistykset tekevät tärkeää työtä avustaessaan turvapaikanhakijoita ja laittomassa asemassa olevia maahanmuuttajia;

28.   kehottaa jäsenvaltioita oppimaan EQUAL-ohjelman turvapaikanhakijoita koskevassa toimintalinjassa kehitetyistä tehokkaaseen työmarkkinoille valmistautumiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä;

29.   kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että kansallisista viranomaisista riippumattomat toimijat voivat auttaa turvapaikanhakijoita tai laittomassa asemassa olevia maahanmuuttajia heidän oikeuksiensa puolustamisessa, myös säilöönoton aikana, ja varmistamaan laissa kansalaisyhteiskunnalle pääsyn keskuksiin, joissa ulkomaalaisia pidetään säilössä, ilman oikeudellisia tai hallinnollisia rajoitteita;

30.   kehottaa jäsenvaltioita olemaan turvautumatta turvapaikanhakijoiden vapaudenriistoon missään oloissa, sillä turvapaikanhakijat ovat aina haavoittuvassa asemassa ja suojelun tarpeessa;

Säilöönotto

31.   pitää valitettavana, että monet jäsenvaltiot turvautuvat yhä useammin säilöönottoon; painottaa, ettei henkilöä pitäisi koskaan ottaa säilöön vain siitä syystä, että hän hakee kansainvälistä suojelua; painottaa, että säilöönottoa on pidettävä viimeisenä keinona, jota käytetään oikeasuhtaisesti, mahdollisimman lyhyen ajan ja vain tapauksissa, joissa ei voida soveltaa muita, lievempiä pakkokeinoja, sekä kunkin tapauksen erillisen arvioinnin perusteella;

32.   palauttaa mieliin, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan mukaan jokaisella on oikeus vaatia vapaudenriistonsa laillisuuden tutkimista; vaatii, että kaikilla säilöönotetuilla kolmansien maiden kansalaisilla on oltava oikeus tähän menettelyyn;

33.   on huolissaan siitä, että laittomia siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita pidetään säilössä vankilaolosuhteissa, vaikka nämä eivät olisi syyllistyneet rikokseen; kehottaa sijoittamaan kyseiset henkilöt erillisiin, mielellään avoimiin yksiköihin heidän suojelemisekseen ja avustamisekseen;

34.   on huolissaan joidenkin säilöönottokeskusten surkeasta kunnosta ja hygieniaongelmista; muistuttaa, että ihmisarvoisen vastaanoton velvoitetta on noudatettava myös säilöönotettujen henkilöiden kohdalla; kehottaa sulkemaan kaikki normeja rikkovat keskukset mahdollisimman pian;

35.   toteaa, että terveyspalvelujen saanti ja erityisesti psykologisen hoidon saaminen on usein vaikeaa, koska jotkut säilöönottokeskukset sijaitsevat vankiloissa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että säilöönottokeskuksissa on ympärivuorokautinen asianmukainen lääkinnällinen ja myös psykologinen tuki;

36.   kehottaa jäsenvaltioita mahdollisuuksien mukaan parantamaan yhteyksiä ulkomaailmaan sallimalla muun muassa säännölliset vierailut, laajentamalla puhelimen käyttöoikeutta ja mahdollistamalla tietyin edellytyksin internetin ilmaisen käytön ja joukkoviestinten saatavuuden kaikissa keskuksissa;

37.   kehottaa jäsenvaltioita julkaisemaan vuosittain raportin suljettujen keskusten määrästä ja sijainnista, säilöönotettujen ihmisten määrästä sekä keskusten toiminnasta;

38.   kehottaa jäsenvaltioita takaamaan suljettujen keskusten ja näissä keskuksissa olevien henkilöiden tilanteen säännöllisen valvonnan perustamalla näistä tiloista vastaavan kansallisen asiamiehen toimen;

Huoltajaa vailla olevat alaikäiset ja perheet

39.   muistuttaa, että kaikkia alaikäisiä koskevien päätösten tai toimenpiteiden perustana on oltava lapsen etu lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti; muistuttaa, että on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä ja ottaa käyttöön keinoja ilman huoltajaa tulevien alaikäisten suojelemiseksi riippumatta siitä, ovatko he pakolaisia;

40.   kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan riippumattomien virallisten elinten perustamista seuraamaan suljettujen keskusten normeja ja olosuhteita sekä panemaan täytäntöön virallisen tarkastusjärjestelmän, jonka raportit julkaistaan;

41.   vaatii kieltämään periaatteessa alaikäisten säilöönoton, ja vaatii, että alaikäisiä pidettäisiin säilössä vanhempiensa kanssa vain poikkeustilanteissa silloin, kun se on lapsen edun mukaista;

42.   kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet ja ratifioineet lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta, tekemään sen ilman varauksia;

43.   kehottaa jäsenvaltioita valvomaan, että kaikenlaisen, myös perheen sisällä tapahtuvan ruumiillisen kurituksen kieltämisestä 2. maaliskuuta 2007 annettu YK:n lapsen oikeuksien komitean yleishuomautus nro 8(2006) pannaan täytäntöön, erityisesti kun on kyse säilöönotetuista alaikäisistä;

44.   muistuttaa, että kaikilla alaikäisillä on oikeus koulutukseen olivatpa he sitten omassa maassaan tai muualla; kehottaa jäsenvaltiota varmistamaan, että tämä oikeus toteutuu, myös silloin, kun alaikäinen on otettu säilöön; kehottaa järjestämään koulutuksen suoraan yhteisön sisällä asianmukaisella tavalla, joka vastaa arviota lasten tiedontasosta, ja kehittämään samalla siirtymäkauden malleja, jotka mahdollistavat normaaliopetuksen edellyttämän kielitaidon hankkimisen, jotta taattaisiin lasten ja heidän perheidensä parempi integroituminen;

45.   muistuttaa, että alaikäisillä on oikeus ikäänsä soveltuvaan vapaa-ajan toimintaan, ja kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tämän oikeuden myös silloin, kun lapset on otettu säilöön;

46.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vailla huoltajaa olevat alaikäiset ja perheet sijoitetaan erillismajoitukseen, myös silloin kun heidät on otettu säilöön, jotta taataan riittävä yksityisyys ja perhe-elämä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan määräysten mukaisesti sekä lapsille turvallinen ympäristö;

47.   toivoo, että kaikki alaikäisten ja huoltajaa vailla olevien alaikäisten kanssa työskentelevät henkilöt saavat erityiskoulutusta, joka on mukautettu lasten tilanteeseen; katsoo, että alalla toimivilla kansalaisjärjestöillä voisi olla tässä paljon annettavaa;

Huoltajaa vailla olevat alaikäiset

48.   kehottaa nimeämään kullekin huoltajaa vailla olevalla alaikäiselle riippumattoman virkaholhoojan, joka valvoo lapsen suojelua sekä odotustiloissa, kuten lentoasemilla ja rautatieasemilla, että kaikkialla jäsenvaltioiden alueella; kehottaa määrittelemään selkeästi virkaholhoojan toimivaltuudet ja roolin;

49.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön myös Punaista ristiä ja Punaista puolikuuta sekä vastaavia järjestöjä koskevan velvollisuuden jäljittää perheenjäseniä;

50.   on huolissaan huoltajaa vailla olevien alaikäisten katoamistapauksista; kehottaa jäsenvaltioita tämän ilmiön torjumiseksi keräämään tietoja ja laatimaan tilastoja asetuksen (EY) N:o 862/2007(6) 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti vailla huoltajaa saapuvien alaikäisten tunnistamisesta ja avustamisesta; katsoo, että paras tapa hillitä alaikäisten katoamisia on tarjota heitä varten asianmukaiset vastaanottorakenteet, joissa he voivat myös saada ikänsä mukaista koulutusta (kouluopetusta, ammattikoulutusta jne.);

51.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdenmukaistetun ja luotettavan mekanismin huoltajaa vailla saapuvien alaikäisten tunnistamiseksi – käyttäen uusinta tekniikkaa, kuten biometrisiä tietoja – sekä yhteiset säännöt iän varmistamista varten; muistuttaa tässä mielessä, että siinä vaiheessa, kun henkilön ikää varmistetaan, häntä on periaatteessa pidettävä alaikäisenä ja siten myös kohdeltavana alaikäisenä menettelyn loppuun saakka ja että jos alaikäisen iästä on olemassa perusteltu epäilys, asia on ratkaistava alaikäisen edun mukaan;

Perheet

52.   kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan vaihtoehtoisia toimia vapaudenrajoittamistoimien sijaan ja osoittamaan tarvittaessa, että harkitut vaihtoehdot eivät ole tehokkaita ennen kuin ne ottavat säilöön perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia;

53.   toivoo, että turvapaikkaa hakevat perheet saavat käyttöönsä perheille tarkoitettuja palveluja, lapsille tarkoitettuja palveluja sekä lastensuojeluun erikoistuneiden lääkärien palveluja;

Haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt

54.   kehottaa komissiota määrittämään yhteiset velvoittavat säännöt, joiden avulla voidaan yksilöidä haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja etenkin kidutuksen tai ihmiskaupan uhrit, erityissairaanhoitoa tarvitsevat, raskaana olevat naiset ja alaikäiset;

55.   katsoo, että ketään haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä ei saa erityistilanteensa vuoksi ottaa säilöön, koska tästä saattaisi aiheutua vakavia seurauksia kyseisen henkilön tilaan;

56.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja kidutuksen ja ihmiskaupan uhrit saavat erityistä apua ja erityisesti psykologista tukea heidän suojelunsa varmistamiseksi; vaatii, että henkilöstölle, joka hoitaa haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin liittyviä asioita, turvapaikkahakemuksista vastaavat ja poliisi mukaan luettuina, annetaan erityiskoulutusta;

Dublinin järjestelmä

57.   panee huolestuneena merkille säilöönotettujen määrän kasvun Dublinin järjestelmän yhteydessä, sekä sen, että tietyt jäsenvaltiot turvautuvat vapaudenriistotoimiin lähes poikkeuksetta; toivoo, että henkilöitä ei oteta säilöön, ellei jäsenvaltio voi osoittaa, että pakenemisen riski on ilmeinen;

58.   pahoittelee, että jotkut jäsenvaltiot asettavat rajoituksia henkilöiden vastaanottoa Dublinin järjestelmän mukaisesti koskeviin sääntöihin; kehottaa komissiota määräämään selkeästi, että vastaanottodirektiiviä sovelletaan myös näihin henkilöihin, jotta näille taattaisiin kaikki oikeudet;

o
o   o

59.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille .

(1) EUVL L 31, 6.2.2003, s. 18. (2) EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13. (3) EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1. (4) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 598. (5) EUVL C 293 E, 2.12.2006, s. 301. (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11. heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 eurooppalaisten pk-yritysten roolin vahvistamisesta kansainvälisessä kaupassa (2008/2205(INI))

P6_TA(2009)0048 A6-0001/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät Lissabonin strategiasta,

–   ottaa huomioon komission 6. toukokuuta 2003 antaman suosituksen 2003/361/EY(1) mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä,

–   ottaa huomioon komission 21. tammikuuta 2003 antaman tiedonannon "Pienyritykset etusijalle laajentuvassa Euroopassa" (KOM(2003)0026),

–   ottaa huomioon komission 10. marraskuuta 2005 antaman tiedonannon "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka" (KOM(2005)0551),

–   ottaa huomioon komission 4. lokakuuta 2006 antaman tiedonannon "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2006)0567),

–   ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman "Globaali Eurooppa – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat"(2),

–   ottaa huomioon komission 4. lokakuuta 2007 antaman tiedonannon "Pienet ja keskisuuret yritykset avainasemassa kasvun ja työllisyyden edistämisessä – nykyaikaisen pk-yrityspolitiikan puolivälitarkastelu" (KOM(2007)0592),

–   ottaa huomioon komission 18. huhtikuuta 2007 antaman tiedonannon "Globaali Eurooppa: markkinat avoimiksi Euroopan viejille vahvemman kumppanuuden avulla" (KOM(2007)0183),

–   ottaa huomioon komission (kaupan pääosasto) 28. helmikuuta 2007 esittämän kertomuksen julkisesta kuulemisesta, joka koskee Euroopan unionin markkinoillepääsyä koskevaa strategiaa,

–   ottaa huomioon komission (yritysmaailman ja teollisuuden pääosasto, pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen) joulukuussa 2007 julkaiseman asiantuntijaryhmän loppuraportin(3) pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisesta,

–   ottaa huomioon komission 25. kesäkuuta 2008 antaman tiedonannon "Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ('Small Business Act')" (KOM(2008)0394),

–   ottaa huomioon komission 6. joulukuuta 2006 antaman tiedonannon "Globaali Eurooppa: Euroopan kaupan suojakeinot muuttuvassa maailmantaloudessa – Vihreä kirja julkista kuulemista varten" (KOM(2006)0763),

–   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä(4),

–   ottaa huomioon 25. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission vuosikertomuksesta Euroopan parlamentille yhteisön ulkopuolisten maiden yhteisöä vastaan toteuttamista polkumyynnin ja tukien vastaisista toimenpiteistä sekä suojatoimenpiteistä (2004)(5),

–   ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen(6),

–   ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Mercosurin talous- ja kauppasuhteista alueiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi(7),

–   ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä(8),

–   ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Kiinan kauppasuhteiden tulevaisuudennäkymistä(9),

–   ottaa huomioon 6. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman tekstiili- ja vaatetusalasta vuoden 2005 jälkeen(10),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden 14. marraskuuta 2006 antaman työasiakirjan, joka on liitteenä komission tiedonannossa "Talouden uudistukset ja kilpailukyky: Euroopan kilpailukykyraportin 2006 tärkeimmät viestit" (SEC(2006)1467),

–   ottaa huomioon Brysselissä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät (7775/1/2006),

–   ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä(11),

–   ottaa huomioon Maailman kauppajärjestöä käsittelevän parlamentaarisen konferenssin vuosikokouksen yhteydessä 2. joulukuuta 2006 yksimielisesti hyväksytyn julistuksen,

–   ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman "Kohti uudistettua Maailman kauppajärjestöä"(12),

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman alkuperämerkinnöistä(13),

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 12. helmikuuta 2007 antamat päätelmät WTO:n julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta ja pk-yrityksistä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6-0001/2009),

A.   ottaa huomioon, että EU:ssa pk-yritykset, jotka määritellään yrityksiksi, joilla on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa, edustavat 23:a miljoonaa yritystä (99 prosenttia kaikista) ja 75:tä miljoonaa työpaikkaa (70 prosenttia),

B.   ottaa huomioon, että 96 prosentissa EU:n pk-yrityksistä on vähemmän kuin 50 työntekijää ja vuotuinen liikevaihto alle 10 miljoonaa euroa, mikä rajoittaa niiden mahdollisuuksia viedä tuotteitaan ja palveluitaan kansallisten rajojensa ulkopuolelle kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvien korkeiden kiinteiden kustannusten takia,

C.   katsoo, että pk-yritysten kansainvälinen toiminta on näin ollen rakenteellisesti heikkoa, vaikka kahdeksan prosenttia Euroopan unionin pk-yrityksistä harjoittaa vientiä kansallisten rajojensa ulkopuolelle ja lähes kolmelle prosentille pk-yrityksistä vienti Euroopan unionin ulkopuolelle on ensisijaista; ottaa huomioon, että sen sijaan kymmenen suurinta eurooppalaista yritystä vastaa yksinään 96 prosentista unionin viennistä ja suorista investoinneista ulkomaille,

D.   ottaa huomioon, että kolmansissa maissa talouskasvun odotetaan olevan suurempaa kuin sisämarkkinoilla, mikä luo uusia mahdollisuuksia pk-vientiyrityksille,

E.   ottaa huomioon, että pk-yritykset kohtaavat kireämpää kilpailua Euroopan unionissa kolmansien maiden kilpailijoiden taholta,

F.   ottaa huomioon, että vapaat markkinat ja reilu kilpailu voivat parhaiten taata pk-yritysten mahdollisuudet globaalistuneessa taloudessa,

G.   ottaa huomioon, että kansainvälistyneet yritykset ovat osoittaneet muita parempaa innovaatiokykyä; ottaa huomioon, että kansainvälistyminen ja innovaatiot ovat avaintekijöitä kilpailukyvyssä ja kasvussa, jotka puolestaan ovat ratkaisevan tärkeitä kasvuun ja työpaikkoihin liittyvien Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa,

H.   ottaa huomioon, että kansainvälistyminen edistää kilpailukykyä ja kasvua ja edesauttaa yrityksen laajentumista ja siten työllisyyttä ja että pk-yritykset luovat 80 prosenttia uusista työpaikoista EU:ssa,

I.   katsoo, että käynnistäessään kansainvälistymisprosessiaan pk-yritykset kohtaavat erityisongelmia, kuten kansainvälisen kokemuksen puuttuminen, rahoituksen saannin vaikeus, kokeneen henkilöstön vähyys, erittäin mutkikkaat kansainväliset määräykset, ja näiden vaikeuksien vuoksi ne jättävät tekemättä tarvittavat rakenteelliset muutokset voidakseen hyödyntää kansainvälistymistä,

J.   ottaa huomioon, että kansainväliseen kaupankäyntiin osallistuvat pk-yritykset tulevat osaltaan uudistamaan EU:n talouden ja niiden joukosta tulevat seuraavat suuryritykset, joita EU tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa nostaa tutkimuksen ja kehityksen BKT-osuus vähintään kolmeen prosenttiin,

K.   katsoo, että unionin pk-yrityksillä on merkittäviä etuja maantieteellisesti ja kulttuurisesti lähimmillä markkinoilla eli EU:n lähialueilla, kuten Välimeren maissa ja Länsi-Balkanilla,

L.   katsoo, että kilpailukyky riippuu myös valmiudesta taata pk-yrityksille asianmukainen suojelu vilpillistä kaupankäyntiä vastaan, ja katsoo, että tavaranvalmistus on merkittävä ala EU:ssa talouskasvun ja työllisyyden kannalta,

Monenvälisyys ja WTO

1.   painottaa, että WTO:n järjestelmän on otettava aiempaa enemmän huomioon pk-yritysten rooli ja intressit; muistuttaa, että pk-yritykset tarvitsevat avoimia ja toimivia kansainvälisiä sääntöjä;

2.   pyytää komissiota ajamaan WTO:n neuvotteluissa yksinkertaistettuja erityissääntöjä pk-yrityksille vapaakauppa-alueilla sekä pk-yritysten vaatimuksia koskevia erityislausekkeita;

3.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan painopisteitään monenvälisyyden puitteissa suosimalla tulli- ja muiden esteiden poistamista sekä tukemalla kansainvälistä kauppaa riittävillä toimilla säännösten yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi;

4.   katsoo, että kansainvälisen kaupan järjestelmästä olisi tehtävä vähemmän rasittava pk-yrityksille ja olisi harkittava kansainvälisten välimiestuomioistuinten järjestelmän luomista nopeita ja kustannuksiltaan edullisia oikeudenkäyntejä varten, jotta pk-yritysten olisi mahdollista välttää viivästykset ja vaikeudet, joita aiheutuu riita-asioista tulleista tai kaupasta vastaavien viranomaisten kanssa tietyissä kolmansissa maissa;

5.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti kaupan helpottamista koskevan kattavan monenvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi, jotta mahdollistetaan muun muassa se, että EU:n pk-yritykset voivat täysipainoisesti hyötyä globalisaatiosta ja kolmansien maiden markkinoiden avautumisesta;

6.   kannattaa erityisesti sitä, että kaupan helpottamismenettelyistä käytävissä neuvotteluissa omaksutaan päättäväinen kanta, jotta voidaan pienentää tullimenettelyjen kustannuksia, jotka voivat muodostaa jopa 15 prosenttia kauppatavaran hinnasta, muuttamalla menettelyjä avoimemmiksi ja yksinkertaisemmiksi, yhdenmukaistamalla kansainvälisiä normeja, tehostamalla tavaroiden alkuperän rekisteröintiä ja nykyaikaistamalla tullivalvontaa;

7.   korostaa Dohan kehityskierroksen kaikkien neuvottelulukujen päättämisen merkitystä pk-yrityksille;

"Globaali Eurooppa" -tiedonanto

8.   tukee komission pyrkimyksiä luoda EU:lle globaali strategia, joka kattaa kaikki Euroopan kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat ja joka osaltaan takaa Lissabonin strategian tavoitteiden täysimääräisen saavuttamisen, mutta pahoittelee, ettei kaksi kolmasosaa EU:n työvoimasta työllistävien pk-yritysten hyväksi ole tehty erityisaloitetta; kehottaa komissiota ja neuvostoa korjaamaan tämän puutteen viipymättä asettamalla kunnianhimoisia mutta realistisia tavoitteita pk-yritysten etujen turvaamiseksi ja antamalla käyttöön tarvittavat keinot ja resurssit niiden saavuttamiseksi; panee merkille kaupan esteitä koskevan tehokkaan asetuksen merkityksen täydentävänä välineenä;

9.   katsoo, että pk-yritykset tarvitsevat kaupan vastavuoroista vapauttamista ja että pk-yritysten tarpeiden vuoksi komission pitää puuttua erityisesti EU:n pk-yritysten vientivaikeuksiin täsmentämällä, millä kansallisilla tai EU:n säädöksillä unioni voisi auttaa pk-yrityksiä parantamaan tuloksiaan maailmanmarkkinoilla;

Kaupan suojakeinojen uudistus

10.   on tyytyväinen komission päätökseen perua kaupan suojakeinojen uudistusta koskevat ehdotukset, jotka esitettiin komission edellä mainitussa vihreässä kirjassa julkista kuulemista varten;

11.   katsoo, että komission uudistukset eivät olisi ainoastaan olleet hyödyttämättä EU:n teollisuuden ulkoista kilpailukykyä vaan ne olisivat myös aiheuttaneet uutta vakavaa haittaa niille EU:n teollisuudenaloille, jotka ovat vaarassa laittomasti subventoitujen tai polkumyyntikäytännöstä aiheetonta hyötyä saavien ulkomaisten tuotteiden takia; korostaa, että kaupan suojakeinojen järjestelmän pitää jatkossakin olla objektiivisiin asia-arviointeihin perustuva tuomioistuintyyppinen menettely, jotta voidaan varmistaa ennustettavuus ja oikeusvarmuus;

12.   katsoo, että kansainvälisesti tunnustettujen kilpailusääntöjen puuttuessa EU:n kaupan suojakeinojen järjestelmä on paras vastaus tasavertaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi kaikille toimijoille ja katsoo, että EU:n yhtiöt, erityisesti pk-yritykset tarvitsevat tehokkaan järjestelmän sopimattomien kaupallisten menettelyjen torjumiseksi;

13.   painottaa, että kaupan suojakeinojen järjestelmä suojelee tuottajien ja työntekijöiden etuja polkumyynnistä tai laittomista tukiaisista aiheutuvilta haitoilta; kaupan suojakeinojen järjestelmän merkityksen vuoksi kehottaa komissiota parantamaan tutkimusten avoimuutta, ennakoitavuutta ja esteettömyyttä erityisesti pk-yrityksille ja nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan menettelyitä;

14.   suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot ryhtyvät pk-yrityksille suunnattuihin tiedotus- ja koulutustoimiin, jotta yrityksiä kannustetaan käyttämään kaupan suojakeinoja; katsoo, että samalla kun komissio säilyttää puolueettomuutensa, sen olisi annettava pk-yrityksille kohdennettua avustusta kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten kaikissa vaiheissa; tässä mielessä katsoo, että on parannettava pk-yritysten kaupan suojakeinoja käsittelevän palvelupisteen tarjoamia palveluja;

15.   pahoittelee, että vain pieni määrä tutkimuksia on koskenut teollisuudenaloja, joilla pk-yrityksiä on paljon; kehottaa komissiota tekemään viipymättä tarvittavat korjaukset nykyiseen käytäntöön, siten että taataan pk-yritysten oikeuksien tehokkaampi puolustaminen ja se, että ne saavat helpommin käyttöönsä kaupan suojakeinojen takaaman suojelun;

16.   katsoo tältä osin, että kaupan esteitä koskevan asetuksen(14) "yhteisön kokonaistuotannon osuuden" käsite tarjoaa jo nyt pk-yrityksille mahdollisuuksia tehdä valituksia, mutta pyytää komissiota kuitenkin varmistamaan, että ammatilliset yhdistykset niillä aloilla, joilla pk-yrityksiä on eniten, voivat tehokkaasti edustaa niitä komissioon päin nykyistä kynnystä muuttamatta;

17.   pyytää komissiota toimimaan ripeästi ja asianmukaisesti kaupan suojakeinoja mielivaltaisesti käyttäviä kolmansia maita vastaan erityisesti, jos asia koskee EU:n pk-yrityksiä;

Teollis- ja tekijänoikeudet ja alkuperämerkinnät

18.   korostaa, että tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on välttämätöntä pk-yrityksille, jotta ne voisivat kehittää uutta tekniikkaa ja toimia kansainvälisesti; toteaa näin ollen, että yksinkertainen ja tehokas järjestelmä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi on tärkein tapa edistää pk-yritysten kansainvälistymistä;

19.   muistuttaa, että EU:n pk-yrityksiä koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina ja että väärennökset eivät koske ainoastaan suuryrityksiä, vaan myös pk-yrityksiä, jotka ovat onnistuneet luomaan laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita ja jotka kärsivät väärennösten vakavista seurauksista, jotka tietyissä tapauksissa uhkaavat jopa yritysten selviytymistä;

20.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan uudella teholla väärentämisen estämiseen ja tukahduttamiseen, tapahtui se sitten soveltuvilla sisäisillä toimintatavoilla tai kansainvälisillä monenvälisillä (esimerkiksi tuoteväärennösten torjuntaa koskeva monenvälinen kauppasopimus) ja kahdenvälisillä (uudet kaupallista yhteistyötä koskevat sopimukset kolmansien maiden kanssa) aloitteilla, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon väärentämisen vaikutukset pk-yrityksille; painottaa, että pk-yrityksille maantieteellisten merkintöjen ja patenttioikeuksien suojaaminen on yhtä tärkeää, ehkä jopa tärkeämpääkin kuin tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien suojaaminen; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tietosuojan korkea taso Euroopan unionissa ei vaarannu näiden toimien seurauksena;

21.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan pk-yrityksiä turvautumaan kaupan suojakeinoihin kuten patentteihin oman osaamispääomansa suojaamiseksi ja puolustautuakseen kopioinnilta ja/tai väärentämiseltä;

22.   pyytää lisäksi, että komissio ja jäsenvaltiot valvovat tapauksia ja toimivat tapauksissa, joissa teollis- ja tekijänoikeuksia rikotaan, ja että ne kehottavat kauppakumppaneitaan noudattamaan tiukemmin TRIPS-sopimusta ja kansallisia säännöksiä, joilla suojellaan teollis- ja tekijänoikeuksia;

23.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tulliviranomaisten suorittamaa tuonnin valvontaa, jotta voidaan varmistaa tehokkaampi suojelu EU:n yritysten teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita vastaan;

24.   pahoittelee viivästystä yhteisön alkuperämerkintäjärjestelmän käyttöönotossa tiettyjen Euroopan ulkopuolisista maista peräisin olevien tuotteiden (tekstiilit ja kengät)(15) osalta ja on huolestunut tästä EU:n kuluttajien oikeuksien selvästä rikkomisesta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita poistamaan välittömästi esteet, jotka ovat tähän asti estäneet tämän lainsäädännön voimaantulon, ja tekemään oikeutta näiden tuotteiden eurooppalaiselle alkuperälle, jota kuluttajat usein pitävät laadun, turvallisuuden ja korkeiden tuotantostandardien noudattamisen takeena;

Markkinoillepääsyä koskeva strategia kolmansissa maissa

25.   muistuttaa, että pk-yritysten kansainvälisille markkinoille pääsyn helpottaminen voi myötävaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen ja nykyisten työpaikkojen suojeluun ja lisäarvoon, taitotiedon ja EU:n teollisuuden erityispiirteiden säilyttämiseen ja levittämiseen sekä antaa jäsenvaltioille perustan vakaalle ja kestävälle talouskasvulle;

26.   on tyytyväinen komission pyrkimyksiin, mitä tulee pk-yritysten pääsyyn kolmansien maiden markkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan markkinoillepääsyä käsittelevien EU-tiimien moitteettoman toiminnan kolmansissa maissa, etenkin nousevien talouksien maissa, merkittävien ammatillisten järjestöjen myötävaikutuksella;

27.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan kolmansien maiden markkinoita koskevien tietojen levittämistä mm. perustamalla pk-yrityksille omistettuja osastoja, rationalisoimalla markkinoillepääsyä koskevaa tietokantaa ja tekemällä sinne pääsystä helpompaa etenkin pk-yritysten toimijoille;

28.   pyytää komissiota yksinkertaistamaan markkinoillepääsyä koskevaa tietokantaa, jotta sen käyttäminen olisi pk-yrityksille helpompaa; pyytää komissiota myös ryhtymään toimiin tällaisten tietokantojen mainostamiseksi;

29.   toivoo, että komission kolmansissa maissa oleviin edustustoihinsa luomia markkinoille pääsyä käsitteleviä tiimejä vahvistetaan ja että niihin perustetaan yksikkö, joka vastaa erityisesti pk-yrityksiin liittyvien ongelmien seurannasta ja joka koostuu yritystoiminnan asiantuntijoista;

30.   tukee eurooppalaisten yrityskeskusten perustamista Intian ja Kiinan kaltaisille avainmarkkinoille tekemään yhteistyötä kansallisten kauppakamarien ja yhtiöiden edustustojen kanssa, jotta pk-yritykset löytäisivät sopivia kumppaneita, joiden avulla ne pääsevät paikallisille markkinoille;

31.   katsoo, että markkinoillepääsystrategian onnistuminen vaatii tukea tiedotukseen sekä EU:n ulkopuolella toimivien kansallisten kauppakamarien suurempaa vaikutusvaltaa; tukee kahdenvälisiä ohjelmia, joilla edistetään erityisesti pk-yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille, ottaen huomioon AL Investin (Latinalainen Amerikka), Medinvestin (Välimeren alue) ja Proinvestin (AKT-maat) saavuttamat tulokset;

32.   huomauttaa, että standardointi voi edistää innovointia ja kilpailukykyä helpottamalla markkinoillepääsyä ja mahdollistamalla yhteentoimivuuden; kannustaa komissiota edistämään aiempaa tehokkaammin eurooppalaisia standardeja kansainvälisesti;

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act"), kilpailukyky ja kansainvälinen kauppa

33.   panee tyytyväisenä merkille komission pk-yrityksiä tukevan aloitteen, joka oli merkittävä tilaisuus keskittää tehokkaasti kaikki unionin toimet pk-yritysten hyväksi; katsoo tältä osin, että pienet ensin -periaatteen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten täysimääräistä osallistumista;

34.   toteaa, että on olemassa hyvin kilpailukykyisiä EU:n pk-yrityksiä, jotka ovat johtavia maailmassa pitkälle erikoistuneilla markkinoiden osilla ja jotka siksi ovat Lissabonin strategiaa edistävä voima;

35.   katsoo, että pk-yritysten kansainvälistyminen on kauppapolitiikan ensisijainen tavoite ja sen on oltava kulmakivenä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevalle aloitteelle, joka muodostaa komission pk-yrityksiä koskevan politiikan vakaan, yhtenäisen, velvoittavan ja globaalin kehyksen;

36.   katsoo, että pk-yritysten tukemiseksi kolmansien maiden markkinoilla niillä pitäisi olla työntekijöitä, jotka keskittyvät hoitamaan erityisesti kansainvälistymistä, mikä on erittäin harvinaista; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tämän esteen poistamiseksi kannustamaan pk-yritysten kansainvälistymistä tukemaan tarkoitettujen palvelukeskittymien perustamista;

37.   kehottaa vahvistamaan kaikkia pk-yritysten innovointia ja niiden perustamista tukevia toimia; tukee Euroopan kilpailukykykeskusten perustamista, joihin pk-yritykset voivat osallistua ja saada aikaan kriittisen massan selviytyäkseen kansainvälisestä kilpailusta; tukee myös sellaisten ohjelmien laajentamista ja saattamista ajan tasalle, joiden kautta pk-yritykset saavat kansainvälisten kehityshankkeiden rahoitusta, sekä kaikkia toimia niiden kiinteiden toimintakustannusten vähentämiseksi; muistuttaa, että on hyväksyttävä mahdollisimman pian koko EU:ssa voimassa oleva patentti ja eurooppayhtiön säännöt, jotta edistetään siirtymistä EU:n markkinoiden ulkopuolella käytävään kauppaan;

38.   katsoo, että poliittinen ja taloudellinen tuki tuotteita ja prosesseja koskevien innovaatioiden edistämiseksi, rahoituksen saatavuuden ja verotusasioiden parantamiseksi sekä tutkimusyhteistyö ja teknologian siirto ovat avainasemassa parannettaessa pk-yritysten kilpailukykyä, joka on kaikkien pk-yritysten menestyksellisten kansainvälistymisstrategioiden perusta;

39.   katsoo, että sisämarkkinapolitiikkojen tulisi keskittyä parantamaan EU:n pk-yritysten tilannetta luomalla pk-yrityksille suotuisa liiketoimintaympäristö ja varmistamalla, että pk-yritykset pystyvät hyötymään täysimääräisesti sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista; katsoo myös, että tarvittaessa näillä politiikoilla tulisi myös vahvistaa pk-yritysten kansainvälistä roolia;

40.   kehottaa komissiota pohtimaan, miten sisämarkkinat voivat tukea paremmin EU:n yritysten kansainvälistä kilpailukykyä;

41.   on tyytyväinen komission allekirjoittamaan sopimukseen pk-yritysten kansainvälistymistä koskevan tutkimuksen toteuttamisesta; katsoo, että tutkimuksen avulla saadaan perusteellinen kokonaiskuva unionin pk-yritysten kansainvälistymisen tilasta; kehottaa komissiota toteuttamaan tehokkaita toimia pk-yritysten tuloksellisuuden edistämiseksi globaalistuneessa maailmassa;

42.   panee merkille ammattitaitoisten ja koulutettujen yrittäjien merkityksen kansainvälisen liiketoiminnan haasteisiin vastaamisessa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yrittäjille suunnattuja koulutusohjelmia, joissa käsitellään globaalia liiketoiminnan ympäristöä (esimerkkeinä Enterprise Europe -verkosto ja "Gateway to China" -järjestely); vaatii pk-yritysten ja yliopistojen tiiviimpää yhteistyötä tutkimustoiminnan ja innovoinnin tehostamiseksi; kehottaa komissiota harkitsemaan erityisen EU:n vaihto-ohjelman luomista nuorille yrittäjille Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien pohjalta;

43.   pitää myönteisenä "eurooppalaisten pk-yritysten viikon" järjestämistä toukokuussa 2009 ja ehdottaa, että tätä käytettäisiin tilaisuutena antaa pk-yrityksille tietoa siitä, miten ne voivat kehittää vientitoimiaan EU:n ulkopuolella;

Vapaakauppasopimukset

44.   kehottaa komissiota arvioimaan entistä tarkemmin vaikutusta, joka uudella, kolmansien maiden kanssa neuvoteltujen vapaakauppasopimusten sukupolvella voi olla EU:n pk-yrityksiin, ja ottamaan sen huomioon neuvotteluvaiheessa;

45.   on sitä mieltä, että komission olisi pyrittävä tekemään vapaakauppa- tai muita kauppasopimuksia, jotka olisivat suotuisia Euroopan taloudelle kokonaisuudessaan ja pk-yrityksille erityisesti tai joissa määrättäisiin vastaavantasoisista kauppamyönnytyksistä, lukuun ottamatta vähiten kehittyneitä maita;

46.   painottaa, että EU:n ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen jäseninä olevien kolmansien maiden välisiä talous- ja kauppasuhteita on tärkeää edistää, ja kehottaa komissiota kauppasuhteissaan näiden maiden kanssa kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin;

47.   suosittaa, että komissio takaa näiden sopimusten jatkuvan valvonnan ja puuttuu välittömästi asiaan, jos osapuolten allekirjoittamia velvoitteita ei noudateta;

48.   painottaa maantieteellisesti lähimpien maiden markkinoiden merkitystä pk-yrityksille ja kehottaa komissiota kauppasuhteissaan näiden maiden kanssa kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin; panee tältä osin tyytyväisenä merkille viittauksen Välimeren liike-elämän kehittämisaloitteeseen, joka sisältyy Pariisin huippukokouksessa 13. heinäkuuta 2008 annettuun yhteiseen julkilausumaan Välimeren unionista;

49.   panee merkille pk-yritysten keskeisen roolin ilmastonmuutosta koskevan tekniikan siirrossa sekä niiden merkittävän aktiivisen osallistumisen kehitysapuun;

Julkiset hankintasopimukset

50.   muistuttaa, että julkiset hankintasopimukset ovat yksi lupaavimpia taloudenaloja Euroopan talouselämän ja erityisesti pk-yritysten kannalta; on huolestunut jatkuvista rajoituksista lukuisissa kolmansissa maissa, jotka kieltäytyvät takaamasta EU:n yrityksille vastaavaa pääsyä julkisille markkinoilleen tai jotka soveltavat usein tuskin lainkaan avoimia ja tasapuolisia normeja;

51.   katsoo, että EU:n pk-yritysten pitäisi saada tärkeimmissä teollisuusmaissa (muun muassa Yhdysvallat, Kanada ja Japani) samantasoiset edut ja mahdollisuudet julkisten hankintasopimusten yhteydessä kuin niiden yritykset saavat EU:ssa; kehottaa komissiota siksi takaamaan, että EU:n pk-yrityksillä on paremmat mahdollisuudet osallistua kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille ja saada tasapuoliset kilpailuolosuhteet aloilla, joita hankintasopimukset koskevat, soveltamalla tarvittaessa vastavuoroisuuden periaatetta;

52.   katsoo, että EU:n yritysten ja etenkin pk-yritysten yhdenvertaisuus vaatii Euroopan unionilta kohdennettuja ja tehokkaita toimia;

53.   pyytää komissiota esittämään realistisia ja rakentavia ehdotuksia ajatellen julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen tulevaa neuvottelemista uudelleen ja sen lujittamista;

54.   katsoo, että julkisten hankintojen pitäisi olla avainasemassa kaikissa EU:n käymissä kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa, jotta julkisten hankintojen markkinoiden avaaminen olisi tasapuolista;

55.   on tyytyväinen komission ehdotukseen, joka sisältyy sen tiedonantoon "Globaali Eurooppa" ja joka koskee Euroopan julkisia hankintasopimuksia koskevien kohdennettujen rajoitusten soveltamista maihin, jotka eivät tarjoa pääsyä omille hankintamarkkinoilleen; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille tuloksista, jotka on saavutettu tähän mennessä, ja aloitteista, joita se aikoo tehdä parantaakseen EU:n pk-yritysten pääsyä kolmansien maiden julkisia hankintoja koskeville markkinoille;

Maataloustuotteet ja maantieteelliset merkinnät

56.   muistuttaa, kuinka tärkeää EU:n pk-yrityksille on maatalousalan markkinoille pääsy, ja pyytää komissiota tulevien monen- ja kahdenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä olemaan myymättä polkuhinnalla jäljellä olevia alan tullisuojia ja sen sijaan takaamaan, että kilpailukykyisimpiä ja tunnetuimpia eurooppalaisia maataloustuotteita ei rangaista aiheettomasti muiden WTO:n jäsenten kilpailun vastaisilla käytännöillä; katsoo, että merkittävä edistys maantieteellisissä merkinnöissä on välttämätöntä Dohan kierroksen neuvotteluiden tasapainoisen lopputuloksen kannalta;

57.   tukee komission aloitteita, joilla pyritään luomaan selkeämpi ja tasapainoisempi kansainvälinen viitekehys maantieteellisille merkinnöille; ei pidä hyväksyttävänä, että lukuisien maataloustuotteiden maantieteellisiä nimityksiä ja merkintöjä käytetään perusteetta etenkin EU:n pk-yritysten vahingoksi; kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan päättäväisesti asiaan, jos tietyt maat käyttävät näitä muita kuin tulliesteitä omien markkinoidensa perusteettomaan suojaamiseen;

58.   tukee sellaisen monenvälisen kansainvälisen rekisterin perustamista maantieteellisistä merkinnöistä, joka mahdollistaisi pk-yrityksille niiden maantieteellisten merkintöjen suojaamisen yksinkertaisesti ja taloudellisesti; katsoo, että on täydennettävä ja laajennettava suojattujen maantieteellisten merkintöjen luettelo kattamaan kaikki EU:n tuotteet, jotka luonteensa vuoksi tai tuotantopaikkansa tai -edellytystensä vuoksi takaavat EU:n pk-yrityksille "suhteellisen edun", mitä tulee samankaltaisiin, kolmansista maista peräisin oleviin tuotteisiin;

59.   kehottaa painokkaasti muita WTO:n jäseniä takaamaan EU:n tuotteille, jotka on suojattu maantieteellisellä merkinnällä, vapaan pääsyn markkinoilleen ja tarvittaessa vetämään markkinoilta sellaiset kansalliset tuotteet, jotka käyttävät perusteettomasti näitä nimityksiä, tai ainakin antamaan vapaan pääsyn markkinoilleen niille EU:n suojatuille maantieteellisille merkinnöille ja suojatuille alkuperänimityksille, joita käytettiin jo aiemmin tai joista on tullut yleisiä nimityksiä;

Pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen

60.   katsoo, että kansalliset tai alueelliset ohjelmat pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi ovat erittäin hyödyllisiä ja niistä on saatu hyviä tuloksia; pyytää, että niiden yhteisrahoitusta jatketaan Euroopan aluekehitysrahaston varoista ja että varoja kohdistetaan enemmän alakohtaisten järjestöjen välillä kehitettyihin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, joiden tavoitteena on pk-yritysten vientivalmiuksien ja kansainvälistymisen tukeminen ja uusien markkinoiden avaaminen yhteisesti sekä yhteisten markkinointistrategioiden kehittäminen kolmansissa maissa;

61.   korostaa, että on parannettava rahoituksen saatavuutta pk-yrityksille, erityisesti mikroluottojen osalta; katsoo, että yhteisön välineet kuten Euroopan investointirahasto, kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelma sekä Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi (JEREMIE) voivat edesauttaa kansainvälisiin hankkeisiin osallistuvien pk-yritysten rahoituksen saantia;

62.   katsoo, että on edistettävä pk-yritysten välisten yhteisyritysten tai muiden kumppanuussopimusten perustamista pääsystrategiana uusille markkinoille ja keinona kehittää suoria investointihankkeita kolmansissa maissa ja osallistua tarjouskilpailuihin; pyytää komissiota myöntämään varoja erityisesti "alueellinen yhteistyö Euroopassa" -tavoitteen puitteissa EU:n pk-yritysten kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi;

Loppupäätelmät

63.   katsoo, että EU:n pk-yritysten kehittyminen ja kansainvälistyminen edellyttää erityistä huomiota ja tukea EU:n kauppapolitiikan määrittelyssä;

64.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan täyden tuen pk-yrityksille nykyisessä rahoituskriisissä varmistamalla, että niiden on mahdollista saada edelleen lainoja toimintansa kehittämiseksi;

65.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä sellaisen johdonmukaisen ja kunnianhimoisen politiikan määrittelemisessä, joka tekee EU:n pk-yrityksille mahdolliseksi kehittyä sopusointuisesti ja kasvaa nopeammin, päästä uusille markkinoille ja yleisemmällä tasolla lisätä niiden halukkuutta vientiin ja kansainvälistymiseen;

66.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan riittävän poliittisen ja taloudellisen tuen myötä EU:n pk-yritysten kehittymisen sekä niiden nykyaikaistamisen osalta että niiden toimihenkilöiden ja työntekijöiden kouluttamisen osalta; korostaa erityisesti pk-yritysten toimijoiden elinikäisen oppimisen merkitystä ja katsoo että tällaiselle toiminnalle on luotava edellytyksiä; pitää erittäin tärkeänä, että EU huolehtii kaikin tavoin siitä, että säilytetään tiedot, perinteet ja osaaminen, joita pk-yritykset ovat vaalineet ja hyödyntäneet;

67.   katsoo, että on taattava parempi koordinointi sekä yhteisön sisällä että komission ja jäsenvaltioiden ja muiden asianosaisten välillä; pyytää, että parlamentille ilmoitetaan hyvissä ajoin pk-yritysten ulkoista kilpailukykyä koskevista tulevista aloitteista ja että se otetaan tiiviisti mukaan kaikkiin EU:n tuleviin aloitteisiin;

o
o   o

68.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, WTO:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä WTO:lle.

(1) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36. (2) EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 128. (3) http://ec.europa.eu/enterprise/entrepreneurship/support_measures/internationalisation/report_internat.pdf (4) EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 400. (5) EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 276. (6) EUVL C 293 E, 2.12.2006, s. 155. (7) EUVL C 308 E, 16.12.2006, s. 182. (8) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 235. (9) EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 103. (10) EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 110. (11) EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 321. (12) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0180. (13) EUVL C 303 E, 13.12.2006, s. 881. (14) Neuvoston asetus (EY) N:o 3286/94, annettu 22. joulukuuta 1994, yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi (EYVL L 349, 31.12.1994, s. 71). (15) Ehdotus neuvoston asetukseksi tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemisestä (KOM(2005)0661).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 kansainvälisestä kaupasta ja internetistä (2008/2204(INI))

P6_TA(2009)0049 A6-0020/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) ensimmäisessä ministerikokouksessa 13. joulukuuta 1996 annetun Singaporen ministerikokouksen julistuksen 18 kohdan informaatioteknologiatuotteiden kauppaa koskevasta sopimuksesta (tunnetaan myös nimellä informaatioteknologiasopimus),

–   ottaa huomioon WTO:n toisessa ministerikokouksessa 20. toukokuuta 1998 annetun maailmanlaajuista sähköistä kaupankäyntiä koskevan Geneven ministerikokouksen julistuksen,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen WTO:lle 9. toukokuuta 2003 esittämän sähköisen kaupankäynnin luokitteluun liittyviä kysymyksiä ja sähköistä kaupankäyntiä koskevan työohjelman,

–   ottaa huomioon WTO:n kuudennessa ministerikokouksessa 18. joulukuuta 2005 annetun Dohan työohjelmaa koskevan Hongkongin ministerikokouksen julistuksen 46 kohdan sähköisestä kaupankäynnistä,

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2002/38/EY muuttamisesta radio- ja televisiolähetyspalveluihin ja tiettyihin sähköisesti suoritettaviin palveluihin sovellettavien arvonlisäverojärjestelyjen soveltamisajan osalta ja komission kertomuksen neuvostolle neuvoston direktiivistä 2002/38/EY, joka annettiin 7 päivänä toukokuuta 2002 direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta radio- ja televisiolähetyspalveluihin ja tiettyihin sähköisesti suoritettaviin palveluihin sovellettavien arvonlisäverojärjestelyjen osalta (KOM(2006)0210),

–   ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä)(1),

–   ottaa huomioon hallinnollisesta yhteistyöstä välillisen verotuksen (ALV) alalla annetun asetuksen (ETY) N:o 218/92 väliaikaisesta muuttamisesta sähköistä kaupankäyntiä koskevien lisätoimenpiteiden osalta 7. toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 792/2002(2),

–   ottaa huomioon paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä 15. tammikuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 70/2008/EY(3),

–   ottaa huomioon 24. syyskuuta 2008 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19/EY sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annetun direktiivin 2002/20/EY muuttamisesta,(4) henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi)(5) sekä kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä 27. lokakuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004(asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä)(6),

–   ottaa huomioon 14. toukokuuta 1998 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle eurooppalaisesta elektronisen kaupankäynnin aloitteesta(7),

–   ottaa huomioon 21. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman kuluttajien luottamuksesta digitaaliseen ympäristöön(8),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A6-0020/2009),

A.   ottaa huomioon, että yli puolella EU:n kansalaisista ja lähes 1,5 miljardilla ihmisellä maailmassa on mahdollisuus käyttää internetiä; ottaa huomioon, että yksi kolmesta EU:n kansalaisesta tekee hankintoja verkossa, mutta vain 30 miljoonaa ihmistä tekee rajat ylittäviä ostoksia EU:ssa,

B.   ottaa huomioon, että WTO on määritellyt sähköisen kaupankäynnin "televerkkojen kautta tapahtuvaksi tuotteiden tuottamiseksi, mainostamiseksi, myynniksi ja jakeluksi",

C.   ottaa huomioon, että voidaan tehdä jako sisältöön, joka toimitetaan fyysisten tietovälineiden kautta, ja digitaalisesti koodattuun sisältöön, joka välitetään sähköisesti internetin kautta ja siten fyysisistä tietovälineistä riippumatta, kiinteiden ja langattomien verkkojen avulla,

D.   ottaa huomioon, että sähköistä kauppaa voidaan käydä joko yritysten välisenä tai yritysten ja kuluttajien välisenä taikka kuluttajien välisenä liiketoimintana; ottaa huomioon, että internet-pohjainen kaupankäynti on muuttanut merkittävästi tapaa, jolla ihmiset käyvät kauppaa tavaroista ja palveluista, ja luonut uusia mahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille tavoittaa uusia asiakkaita rajojen yli,

E.   katsoo, että internetin avoimuuden säilyttäminen on sekä sen että yleisen talouden ja maailmanlaajuisen kaupan jatkuvan kasvun edellytys, sillä ne "toimivat" yhä enemmän internet-pohjaisten tekniikoiden avulla,

F.   katsoo, että erityisesti pk-yritykset voivat hyödyntää sähköistä kaupankäyntiä päästäkseen ulkomaiden markkinoille; katsoo, että näiden uusien sähköisten kaupallisten käytäntöjen täysimittaisen hyödyntämisen tiellä on kuitenkin yhä erilaisia käytännön soveltamiseen liittyviä esteitä,

G.   ottaa huomioon, että tietovirran esteettömyys on tärkeää sähköisen kaupankäynnin helpottamisen kannalta ja että avoin ja turvallinen verkko, joka mahdollistaa internetin tietojen leviämisen ja käytön, on perusta, jolle 2000-luvun maailmanlaajuista taloutta rakennetaan,

H.   ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikka on läsnä kaikkialla talouselämässä ja uusia käyttöympäristöjä ja verkkoja kehitetään ja otetaan käyttöön; katsoo, että tarvitaan avoimia standardeja, jotka ovat tärkeitä innovoinnille, kilpailulle ja kuluttajien tehokkaille valinnoille,

I.   katsoo, että uuden "digitalisoidun" kaupankäyntiympäristön jatkokehitys tarjoaa nyt ja vastaisuudessa uusia mahdollisuuksia perinteistä ja nykyaikaista liiketoimintaa varten, se parantaa kuluttajan asemaa kaupankäyntiketjussa ja johtaa täysin uusiin liiketoimintamalleihin kuluttajan ja tuottajan välisissä suhteissa,

J.   katsoo, että internet tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä laadun ja valikoiman suhteen parempia valintoja perinteisiin hankintakeinoihin verrattuna ja että verkkomainonnasta on tullut tärkeä väline helpotettaessa kaikenkokoisten yritysten rajat ylittävää kauppaa, mutta erityisesti siitä on hyötyä pienille ja keskisuurille yrityksille uusien asiakkaiden saavuttamisessa,

K.   katsoo, että internetin kasvava käyttö kaupankäyntiin tuo huomattavia mahdollisuuksia mutta myös tiettyjä haasteita,

L.   katsoo, että sisältöpalveluja tuottavia yrityksiä pitäisi kannustaa käyttämään uusia ja innovatiivisia liiketoimintamalleja, joissa hyödynnetään internetin ja sähköisen kaupankäynnin tarjoamat mahdollisuudet,

M.   katsoo, että teknologia ja talous sanelee oikeudellisia ratkaisuja, koska nykyinen oikeudellisten kehysten kudelma on selvästi riittämätön,

N.   katsoo, että sähköinen kaupankäynti on yleisesti ottaen riippuvaista henkisen omaisuuden suojelusta ja että henkisen omaisuuden suojelua koskevaa turvallista ja ennustettavissa olevaa oikeudellista ympäristöä sekä poikkeuksia ja rajoituksia tarvitaan edistämään teknologisia innovaatioita sekä teknologian siirtoa ja levittämistä,

O.   ottaa huomioon havainnon, että merkittävien EU:n kauppakumppaneiden kansallisen lainsäädännön mukaan televiestintään on ensin hankittava lupa, jotta sähköisen kaupankäynnin palveluja voitaisiin tarjota, ja katsoo, että tällä luodaan tarpeeton velvoite erityisesti kyseisten lupien myöntämiseen liittyvien monimutkaisten menettelyjen takia,

P.   katsoo, että sähköisen kaupankäynnin merkitys WTO:n jäsenvaltioissa on voimistunut nopeasti esimerkiksi pankkitoiminnassa, televiestintäalalla, tietokonealalla, mainosalalla, jakelussa ja pikapostipalveluissa; ottaa huomioon, että niiden maiden määrä, jotka eivät rajoita rajat ylittäviä käyttömahdollisuuksia tällaisilla aloilla, on jo huomattava; ottaa huomioon, että on kulunut jo 10 vuotta sähköistä kaupankäyntiä koskevan WTO:n työohjelman käynnistämisestä,

Q.   katsoo, että WTO:n perusperiaatteita eli syrjimättömyyttä, avoimuutta ja asteittaista vapauttamista on sovellettava tavalla, jossa otetaan huomioon internetin nopeus ja interaktiivisuus, sähköisten maksujen menetelmät, toiminta ilman välikäsiä, liiketoiminnan osa-alueiden yleistyvä integrointi sähköiseen järjestelmään, entistä joustavammat yritysorganisaatiot ja yritysten kasvava pirstoutuminen,

1.   korostaa internetin myönteisiä vaikutuksia tavaroiden ja palvelujen rajat ylittävän ja kansainvälisen kaupan eri tekijöihin ja vaiheisiin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana; korostaa, että sähköisen kaupankäynnin luontainen kansainvälisyys edellyttää yleistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä;

2.   myöntää, että verkkokaupan innovaatiot ja luovuus edistävät uusien kaupparakenteiden kehittymistä, kuten kuluttajien välistä kauppaa; huomauttaa, että verkkokauppapaikat toimivat uusina välittäjinä kanssakäymisen helpottamiseksi, tiedonsaannin lisäämiseksi hyvin vähäisin kustannuksin ja yleisesti yritysten välisten suhteiden laajentamiseksi;

3.   uskoo, että pienet ja keskisuuret yritykset ja nuoret yrittäjät, jotka harjoittavat osittain tai yksinomaan verkkokauppaa, ovat löytäneet hallinnollisilta ja kaupallisilta kustannuksiltaan verraten edullisen välineen, jonka avulla ne voivat mainostaa yksilöityä verkkomainontaa hyödyntäen ja myydä tavaroitaan ja palvelujaan yleisesti laajenevalle asiakaskunnalle ohittaen siten vanhentuneet kaupan esteet ja päästen aiemmin etäisille ja suljetuille markkinoille;

4.   myöntää, että verkkokauppaan liittyy ongelmia tuotteiden laatua ja turvallisuutta koskevan takuun osalta, koska tavalliset valvontakäytännöt puuttuvat jakeluvaiheesta, ja katsoo, että tätä varten on kehitettävä uusia menetelmiä, kuten kuluttajien myyjistä laatimia arvosteluja ja kuluttajien välisiä vertaisarviointeja;

5.   peräänkuuluttaa yksityiskohtaisen analyysin laatimista verkkokaupan vaikutuksesta perinteisiin kaupan toimintamalleihin ja toimintoihin, jotta mahdolliset haittavaikutukset tiedostettaisiin ja niitä voitaisiin välttää;

6.   ilmaisee huolensa siitä, että tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäviä kuluttajia ja myyjiä syrjitään usein verrattuna verkon ulkopuolisilla markkinoilla toimiviin kuluttajiin ja myyjiin;

7.   panee tyytyväisenä merkille, että kuluttajat hyötyvät mahdollisuudesta hyödyntää lähes rajatonta valikoimaa tavaroita ja palveluja, mikä johtuu maantieteellisten, etäisyyden aiheuttamien ja tilaan liittyvien rajoitusten poistumisesta samoin kuin mahdollisuudesta avoimeen ja puolueettomaan tietoon, hintojen vertailuun, yksilöidyn verkkomainonnan saatavuuteen ja verkossa 24 tuntia vuorokaudessa tarjolla olevaan mukavaan "etsi ja osta" -mahdollisuuteen kaikille, joilla on internet-yhteys kotona, työpaikalla tai muualla;

8.   toteaa, että kehittyvät aineettomien hyödykkeiden ja palvelujen digitaaliset markkinat ovat jo suuremmat kuin perinteinen kauppa ja hankinnat ja että ne ovat jo luoneet joukon uusia kaupallisia käsitteitä ja taloudellisia arvoja, kuten digitaaliset kiinteistöt (verkkotunnukset) ja tiedonsaanti (hakukoneet);

9.   ehdottaa, että laitonta toimintaa, kuten väärennöksiä, piratismia, petoksia, liiketoiminnan turvallisuuden rikkomista ja kansalaisten yksityisyyden loukkauksia ei olisi pidettävä tämän toiminnan luonteesta johtuvana, vaan se on käsitettävä osana laitonta kaupallista toimintaa, jota esiintyi jo aiemmin fyysisessä maailmassa ja joka on helpottunut ja lisääntynyt uusien teknisten mahdollisuuksien myötä, ja näin tapahtuu pääasiassa silloin, kun toiminnassa ei pyritä noudattamaan sovellettavaa lainsäädäntöä mukautetun vastuujärjestelmän hyödyntämiseksi; toistaa, että on luotava mekanismeja, joiden avulla voidaan – kansainvälisen sähköisen kaupankäynnin kehitystä vaarantamatta – hyväksyä ja tiukentaa tarvittavia ja asianmukaisia valvontatoimenpiteitä ja tehostaa koordinointia, jolla voidaan torjua ja kitkeä nykyistä laitonta verkossa tapahtuvaa kaupallista toimintaa kiinnittäen erityistä huomiota tapauksiin, jotka voivat aiheuttaa vakavia riskejä kansanterveydelle, kuten väärennettyjen lääkkeiden myymiseen internetin kautta;

10.   tukee valtioiden ja kansojen julkisen moraalin ja etiikan ehdotonta kunnioittamista, mutta pahoittelee yleistyvää väärää turvautumista verkkopalveluihin ja tuotteisiin kohdistettuun sensuuriin, joka toimii naamioituna kaupan esteenä;

11.   tunnistaa tarpeen avoimille normeille ja niiden merkityksen innovoinnille, kilpailulle ja kuluttajien tehokkaille valinnoille; ehdottaa, että Euroopan yhteisön allekirjoittamissa kauppasopimuksissa edistetään internetin laajaa ja avointa käyttöä sähköisessä kaupankäynnissä, edellyttäen, että kuluttajien voivat käyttää haluamiaan palveluja ja digitaalisia tuotteita, ellei kansallinen lainsäädäntö niitä kiellä;

12.   katsoo, että rajat ylittävän liiketoiminnan valtava kasvu, liiketoiminnan luonteen, alkuperän ja päämäärän yksilöinnin vaikeus ja kirjausketjujen ja vaikutusvallan puute kyseenalaistaa verojärjestelmien alueellisen luonteen; huomauttaa, että on olemassa mahdollisuuksia virtaviivaistaa verohallintoa, korvata paperityötä sähköisellä tietojenvaihdolla, täyttää veroilmoitukset sähköisesti sekä automatisoida verojen perimisprosessi;

13.   korostaa, että kuluttajia ja yrityksiä on tarpeen kouluttaa ja että on tarpeellista järjestää tiedotuskampanjoita kehitysnäkymistä, oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka koskevat kaikkia osapuolia, jotka osallistuvat kansainväliseen kauppaan internetissä;

14.   pahoittelee sekä henkilötietoihin että rahaan verkossa kohdistuvien petosten ja varkauksien yleistymistä; uskoo, että liiketoiminnan ja maksujen turvallisuuteen kohdistuvan luottamuksen puute on suurin uhka sähköisen kaupankäynnin tulevaisuudelle; kehottaa komissiota tutkimaan syitä ja pyrkimään nykyistä tehokkaammin laatimaan järjestelmiä, joilla lisätään luottamusta yritysten ja yksityishenkilöiden välisiin kansainvälisiin sähköisiin maksuihin, sekä luomaan asianmukaisia riidanratkaisujärjestelmiä laittomia kaupallisia käytäntöjä silmälläpitäen;

15.   korostaa, että verkossa tarjottavia kulttuurihyödykkeitä ja -palveluita koskevien liiketoimien turvallisuus ja uskottavuus ovat olennaisia;

16.   toteaa, että luottamus ei riipu ainoastaan yksinkertaisista, luotettavista ja turvallisista tavoista käyttää internetiä, vaan myös muun muassa tavaroiden ja palvelujen laadusta ja tarvittavien suojakeinojen saavutettavuudesta;

17.   korostaa, että kansainvälisen verkkokaupan täysimittainen kasvu edellyttää kansainvälistä yhteistyötä sääntelyn laatimiseksi; katsoo, että sähköisen kaupankäynnin ongelmakohtia koskeva uusi, nykyaikainen lähestymistapa on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat hyötyvät yksityisyytensä suojelusta ja internetin mukanaan tuomista kustannussäästöistä ja uusista kaupallisista mahdollisuuksista;

18.   katsoo, että maailmanlaajuisen verkkokaupan nykyisistä ja tulevista haasteista olisi keskusteltava vastavuoroisesti kannustavissa ja jäsennellyissä yhteistyöpuitteissa, jotka perustuvat toisistaan riippuvaisia toimijoita koskevaan vakiinnutettuun sääntöjärjestelmään, jolloin mahdollistetaan nykyaikainen ja kattava useiden sidosryhmien hallintoprosessi, josta internetin hallintofoorumi on esimerkkinä; toteaa, että nykymuotoiselle internet-hallinnolle on leimaa-antavaa sen sekamuotoinen luonne, josta puuttuvat toiminnalliset ja säädökselliset hierarkkiset ohjausvälineet;

19.   pahoittelee, että WTO-neuvotteluissa ei ole edistytty niin sanottujen digitoitujen tuotteiden luokittelun tärkeässä kysymyksessä, että Dohan kehitysagendassa ei anneta toimivaltuuksia sähköistä kaupankäyntiä koskevia erityisneuvotteluja varten ja että sähköisiä siirtoja koskevan WTO:n tullimaksujen pysyvän moratorion käyttöönoton suhteen ei ole saavutettu edistymistä; toteaa, että digitaalisten tuotteiden todelliset tullausarvot ovat edelleen epäselviä, eikä ole sovittu, mitä sääntöjä ja velvoitteita (tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus, palvelukauppaa koskeva yleissopimus (GATS) vai teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvät näkökohdat) digitaalisesti toimitettuihin tuotteisiin olisi sovellettava;

20.   panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen WTO:lle edellä mainitun informaatioteknologiasopimusta koskevan ministerikokouksen julistuksen päivittämisestä ja laajentamisesta, jossa asetetaan lyhyt määräaika ja jonka tarkoituksena on antaa lisäpontta näiden tuotteiden kaupalle, houkutella uusia sopimuspuolia, käsitellä tullien ulkopuolisia esteitä ja käsitellä teknologisen kehityksen ja lähentymisen kasvavia haasteita; pahoittelee kuitenkin, että informaatioteknologiasopimuksen sopimuspuolet tulkitsevat sopimusta eri tavoin ja kehottaa komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön nykyisen informaatioteknologiasopimuksen hengen ja kirjaimen ja tukemaan ajantasaista ja realistista lähestymistapaa tuleviin sopimuksiin tullivapauden soveltamista yhä useampiin informaatioteknologiatuotteisiin koskevan vaatimuksen mukaisesti;

21.   toivottaa tervetulleeksi GATS-sopimuksen, Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) internet-sopimusten, Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) lakimallin, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tekemän laajan työn ja OECD:n Soulin ministerikokouksessa 2008 hyväksytyn laajamittaisen toimintasuunnitelman ja tietoyhteiskuntaa käsittelevässä huippukokouksessa Genevessä joulukuussa 2003 ja Tunisissa marraskuussa 2005 jo saavutetun edistyksen;

22.   tunnustaa kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen merkityksen olennaisena välineenä, jolla varmistetaan, että kulttuurialaa koskeva poikkeus säilyy kulttuuriin ja luovaan toimintaan liittyvien hyödykkeiden ja palveluiden kansainvälisessä kaupassa WTO:n puitteissa; kehottaa neuvostoa ja komissiota panemaan yleissopimuksen pikaisesti täytäntöön Euroopan unionin sisä- ja ulkopolitiikoissa;

23.   painottaa, että kahdenväliset ja alueelliset vapaakauppasopimukset eivät voi tarjota tyhjentäviä vastauksia markkinoille pääsyyn pitkällä aikavälillä; kehottaa kuitenkin Euroopan unionia sisällyttämään järjestelmällisesti kahdenvälisiin ja alueellisiin kauppasopimuksiinsa täsmällisiä ehtoja, jotka kattavat tavaroiden, palvelujen ja tietovirtojen laajan ja avoimen verkkokaupan, vaatimalla osapuolia pidättymään tarpeettomien esteiden asettamisesta rajat ylittävälle tietovirralle tai niiden säilyttämisestä sekä soveltamalla internetissä tapahtuvaan liiketoimintaan syrjimättömyyden, avoimuuden ja vähiten kauppaa rajoittavan sääntelyn periaatteita; tukee siksi EU:n ponnisteluja sääntelykysymyksiin liittyvien yhteistyötä koskevien vuoropuhelujen käynnistämiseksi osana sen ja kauppakumppaneina olevien kolmansien maiden kahdenvälisiä sopimuksia; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita olemaan valmiina myötävaikuttamaan kyseisiin yhteistyötä koskeviin vuoropuheluihin, kun näihin sopimuksiin on päästy;

24.   kehottaa komissiota tarkastelemaan kauppaan liittyvien välineiden käyttökelpoisuutta taajuuksien käytön yhdenmukaistamiseksi ja avaamiseksi, jotta edistettäisiin innovointia, kasvua ja kilpailua vauhdittavaa internet-palvelujen langatonta käyttömahdollisuutta;

25.   korostaa, että on kiinnitettävä huomiota sellaisten verkkopalvelujen, sähköinen kaupankäynti mukaan lukien, tarjoamiseen, joihin ei liity tarpeettomia kotimaisia toimilupamenettelyjä, sekä EU:ssa että sen kauppakumppaneiden maissa, jotka voisivat käytännössä asettaa esteen kyseisten palvelujen tarjoamiselle;

26.   katsoo, että kansainvälisissä julkisissa hankinnoissa, joissa uuden teknologian ansiosta voidaan harjoittaa rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä, uudenlaisilla toimintamalleilla, esimerkiksi pk-yritysten ryhmittymien yhteisillä huutokaupoilla ja tarjouskilpailuiden julkaisemisella ja mainonnalla verkossa voidaan lisätä huomattavasti julkisten hankintojen kauppaa sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti ja näin kannustaa rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä;

27.   muistuttaa, että väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisen myötä on löydettävä tasapaino teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon ja kuluttajien perusoikeuksien suojelun välillä ja edistettävä innovointia, vapaata tietovirtaa ja laillisten verkkokauppapalvelujen käyttöä;

28.   kehottaa komissiota käynnistämään tiedotus- ja koulutuskampanjoita, joissa käytetään perinteisiä ja internetiin pohjautuvia välineitä, jotta voidaan lisätä kuluttajien tietoja oikeuksistaan ja siten lisätä heidän luottamustaan sähköiseen kaupankäyntiin;

29.   pahoittelee EU:n sähköisen kaupankäynnin pirstoutuneisuutta, joka johtuu maantieteellisen markkinajaon sallivasta tai sitä edellyttävästä sääntelystä, tavaroiden tai palvelujen verkkokaupan estävästä tai sitä haittaavasta sääntelystä, jakelijoiden sopimuksellisista rajoituksista, oikeudellisesta epävarmuudesta, maksujärjestelmien turvallisuuteen kohdistuvasta kuluttajien luottamuksen puutteesta, internet-liittymien kalliista käyttömaksuista ja toimitusvaihtoehtojen saatavuutta koskevista rajoituksista;

30.   kehottaa komissiota julkaisemaan verkkosivustollaan tietoja kuluttajien oikeuksista internetin välityksellä tapahtuvassa kansainvälisessä kaupankäynnissä ja keskittymään tältä osin erityisesti sopimuksiin liittyviin kysymyksiin, kuluttajien suojeluun vilpillisiltä kaupan käytännöiltä, yksityisyyteen ja tekijänoikeuteen;

31.   uskoo, että EU:n verkkokauppaa koskevan sääntelyn puutteet haittaavat vakaan ja vahvan eurooppalaisen sähköisen teollisuus- ja kauppaympäristön kehittymistä, joka johtaa siihen, että eurooppalaiset kuluttajat hyödyntävät liian vähän liiketoimintaa EU:ssa ja kansainvälisessä kaupassa, ja haittaa kaupallisen toiminnan luovuutta ja innovaatioita; pahoittelee, että EU:ssa toimivien yksinomaan sähköisiä palveluja tarjoavien yritysten määrä erittäin pieni;

32.   panee merkille ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajan oikeuksista (KOM(2008)0614), jonka avulla voidaan toivottavasti lisätä oikeusvarmuutta, avoimuutta ja niiden kuluttajien suojaa, jotka tekevät ostoksia internetin välityksellä ja joiden määrä kasvaa, erityisesti tavaroiden toimitusten, riskinsiirron, sopimusten noudattamisen ja kaupallisten takuiden suhteen;

33.   muistuttaa, että erityisesti kuluttajien ja pk-yritysten luottamus on elintärkeää, jotta internetin välityksellä tapahtuvan kaupankäynnin kaikkia mahdollisuuksia voidaan täysin hyödyntää, kuten edellä mainitussa 21. kesäkuuta 2007 annetussa päätöslauselmassa korostetaan;

34.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään hyödykseen kaikki tilaisuudet vahvistaa luottamusta toimimalla asiaa koskevilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten WTO:ssa, ja ryhtymään toimiin sellaisten standardien ja normien saavuttamiseksi, joissa otetaan huomioon eurooppalaiset parhaat käytännöt;

35.   kehottaa komissiota parantamaan internet-palvelujen oikeudellista yhteentoimivuutta kehittämällä mallitoimilupia ja muita oikeudellisia ratkaisuja, jotka pätevät myös lainkäyttöalueilla, joilla yksityisoikeutta ei ole yhdenmukaistettu, erityisesti kansainvälisiä verkkonormeja koskevan vapaaehtoisen patenttikorvauksen saamiseksi, sekä levittämään oikeudellista yhteentoimivuutta koskevia olemassa olevia eurooppalaisia välineitä keinona verkkopalvelujen tarjoajien liiketoimista aiheutuvien kustannusten ja oikeudellisen epävarmuuden vähentämiseksi;

36.   kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittaessa yhteistyössä OECD:n kanssa kansainvälistä sähköistä kaupankäyntiä koskevan yksityiskohtaisen tutkimuksen, johon sisältyy tilastoja kansainvälisestä sähköisestä kaupankäynnistä;

37.   kehottaa komissiota laatimaan kattavan strategian sellaisten yhä olemassa olevien esteiden poistamiseksi, jotka estävät pk-yrityksiä hyödyntämästä sähköistä kauppaa (kuten tieto- ja viestintätekniikan saatavuus, sähköisen kaupankäynnin järjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannukset, luottamuksen puute, tiedonpuute ja oikeudellinen epävarmuus rajat ylittävissä riita-asioissa ym.), ja politiikkaa koskevia suosituksia, mukaan lukien pk-yrityksille tarjottavia kannustimia osallistua aiempaa tehokkaammin tuotteiden ja palveluiden verkkokauppaan; kannustaa tässä yhteydessä luomaan tietokannan, joka on suunniteltu tarjoamaan tiedollista tukea ja hallinnon ohjausta verkkokaupan uusille ja kokemattomille osapuolille ja pk-yritysten sähköisestä kaupankäynnistä ja verkossa tapahtuvasta mainonnasta saatuja etuja koskevan vertailevan taloudellisen analyysin sekä menestyneistä verkkokauppaa käyvistä EU:n pk-yrityksistä tehtyjä tapaustutkimuksia;

38.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rohkaisemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä 'menemään verkkoon' sekä järjestämään tiedon jakamiseen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon tarvittavia foorumeja sekä suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot edistävät sähköisesti suoritettavia julkisia hankintoja, huolehtimalla tarkasti siitä, että varmistetaan tietoyhteiskunnan esteettömyys;

39.   panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen käynnistää julkinen vuoropuhelu julkaisemalla valmisteluasiakirjan tavaroiden ja palvelujen verkkokaupan mahdollisuuksista ja perustamalla neuvoa-antavan ryhmän, joka toimii yhteistyössä tähän liittyviä kysymyksiä koskevan raportin laatimiseksi;

40.   tähdentää, että internet on muodostanut uuden tuotantoa, kulutusta sekä kulttuurihyödykkeitä ja -palveluita koskevan lähestymistavan, jolla voidaan edistää kulttuurien välistä ymmärrystä vapaan ja oikeudenmukaisen uusien tieto- ja viestintätekniikkojen käyttöoikeuden sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden perusteella;

41.   korostaa, että taide- ja kulttuurituotteilla ja -palveluilla on sekä taloudellinen että kulttuurinen arvo ja että on tärkeätä säilyttää tämä yhteisymmärrys kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa ja -sopimuksissa sekä maailmanlaajuisissa verkostoissa panemalla Unescon yleissopimus täytäntöön oikeudellisesti sitovalla tavalla;

42.   kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että eurooppalainen kulttuuriteollisuus voi hyödyntää täysimääräisesti uusia mahdollisuuksia, joita sähköinen kaupankäynti on saanut aikaan erityisesti audiovisuaali-, musiikki- ja julkaisualoilla, ja samalla tarjoamaan tehokasta suojaa laitonta kaupankäyntiä ja piratismia vastaan; katsoo, että tämä ei saa kuitenkaan vaikuttaa Euroopan yhteisön politiikkaan, jonka mukaan pidättäydytään, kuten neuvotteluvaltuuksissa selvästi todettiin, tekemästä tarjouksia tai hyväksymästä vapauttamista koskevia vaatimuksia audiovisuaali- ja kulttuurialalla;

43.   katsoo, että internetistä on tulossa tehokkain väline pohjoisen ja etelän välisen kauppakuilun umpeen kuromista varten; katsoo, että internet avaa uusia kaupallisia kanavia, jotka yhdistävät vähiten kehittyneet ja muut kehitysmaat edistyneisiin ja kaupallisiin keskusjärjestelmiin, mikä lisää niiden vientivirtoja ja ohittaa perinteisten kaupallisten käytäntöjen haitat;

44.   uskoo, että vähiten kehittyneiden ja muiden kehitysmaiden osallistumista kansainväliseen kauppaan internetin kautta on tuettava lisäämällä investointeja etupäässä perusinfrastruktuuriin, kuten televerkkoihin ja verkkoon pääsyn mahdollistaviin laitteisiin; korostaa, että on tarjottava kohtuuhintaisia ja laadukkaampia internet-palveluja; tunnustaa, että televiestinnän vapauttaminen on johtanut infrastruktuuriin kohdistuvien investointien lisääntymiseen, palvelujen parantumiseen ja innovointiin;

45.   toteaa, että useissa maissa käyttäjät pääsevät internetiin mobiililaitteiden avulla;

46.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 178, 17. 7.2000, s. 1. (2) EYVL L 128, 15.5.2002, s. 1. (3) EYVL L 23, 26.01.2008, s. 21. (4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0449. (5) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37. (6) EUVL L 364, 9.12.2004, s. 1. (7) EUVL C 167, 1. 6. 1998, s. 203. (8) EYVL C 146 E, 12.6.2008, s. 370.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. helmikuuta 2009 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä (KOM(2008)0124 – C6-0128/2008 – 2008/0050(COD))

P6_TA(2009)0050 A6-0407/2008

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0124),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 37 artiklan sekä 152 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0128/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0407/2008),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   panee merkille tähän päätöslauselmaan liitetyt komission lausumat;

3.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. helmikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2009 antamiseksi rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä direktiivien 79/373/ETY, 80/511/ETY, 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EY) N:o .../2009.)

LIITE

Komission lausumat seuraavasta aiheesta:

1.  1 Liitteen IV tarkistaminen

"Liitteen IV (sallitut poikkeamat rehuaineiden ja rehuseosten merkitystä koostumuksesta) tarkistamiseksi, jota edellytetään asetuksen 11 artiklassa tieteellisen ja teknisen kehityksen vuoksi, komissio ja sen yksiköt aikovat tarkastella edellä mainittua liitettä IV. Tässä yhteydessä komissio tarkastelee myös tiettyjä rehuaineita, joiden kosteuspitoisuus on yli 50 %."

2.  Lisäaineiden merkinnät

"Komissio tutki, voitaisiinko rehujen merkintöihin sovellettavia tiedotusperiaatteita soveltaa myös lisäaineisiin ja esiseoksiin, jotka on hyväksytty eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista annetussa asetuksessa (EY) N:o 1831/2003."

3.  Johdanto-osan 21 kappaleessa sekä 5 ja 17 artiklassa mainittujen "ihmisten ja eläinten terveyteen tai ympäristöön liittyvien kiireellisten tapauksien" tulkinta

"Komission käsityksen mukaan "ihmisten ja eläinten terveyteen tai ympäristöön liittyviin kiireellisiin tapauksiin" voivat sisältyä kiireelliset tapaukset, joita aiheuttavat muun muassa laiminlyönnit, tahalliset petokset ja rikolliset teot."

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla (2008/2170(INI))

P6_TA(2009)0051 A6-0513/2008

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus)(1),

–   ottaa huomioon yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 27. kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005(2),

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007(3),

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 10. ja 11. huhtikuuta 2006 hyväksytyt päätelmät talouskumppanuussopimuksista ja 16. lokakuuta 2006 hyväksytyt päätelmät kauppaa tukevasta avusta sekä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 15. toukokuuta 2007 hyväksytyt päätelmät talouskumppanuussopimuksista,

–   ottaa huomioon 26. ja 27. toukokuuta 2008 pidetyn ulkosuhteita käsitelleen Euroopan unionin neuvoston 2870. istunnon päätelmät talouskumppanuussopimuksista,

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n ministerineuvoston 13. kesäkuuta 2008 Addis Abebassa antaman päätöslauselman,

–   ottaa huomioon 28. marraskuuta 2006 päivätyn komission tiedonannon AKT-valtioiden ja -alueiden kanssa tehtävien talouskumppanuussopimusten neuvottelemiseksi annettujen neuvotteluohjeiden muuttamiseksi (KOM(2006)0673),

–   ottaa huomioon komission 27. kesäkuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon "Kairosta Lissaboniin – EU:n ja Afrikan strateginen kumppanuus" (KOM(2007)0357),

–   ottaa huomioon komission 23. lokakuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon talouskumppanuussopimuksista (KOM(2007)0635),

–   ottaa huomioon tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) ja erityisesti sen XXIV artiklan,

–   ottaa huomioon YK:n 8. syyskuuta 2000 antaman vuosituhatjulistuksen, jossa asetetaan vuosituhannen kehitystavoitteet kansainvälisen yhteisön yhteisesti sopimaksi köyhyyden poistamisen perusteeksi,

–   ottaa huomioon Afrikan integraatioministereiden toisessa konferenssissa Kigalissa Ruandassa 26. ja 27. heinäkuuta 2007 annetun julkilausuman,

–   ottaa huomioon Ranskan kansalliskokouksen jäsenen Christiane Taubiran 16. kesäkuuta 2008 esittämän selonteon: "Les Accords de Partenariat Economique entre l'Union européenne et les pays ACP. Et si la Politique se mêlait enfin des affaires du monde ?" (Euroopan unionin ja AKT-maiden väliset talouskumppanuussopimukset – jospa poliitikot viimeinkin puuttuisivat maailman asioihin),

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 19. helmikuuta 2004 antaman päätöslauselman talouskumppanuussopimuksista: hankaluudet ja näkymät(4),

–   ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 23. marraskuuta 2006 antaman päätöslauselman talouskumppanuussopimuksia koskevien neuvottelujen arvioinnista(5),

–   ottaa huomioon kehitysmyönteisistä talouskumppanuussopimuksista annetun Kigalin julistuksen, jonka AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous hyväksyi 20. marraskuuta 2007(6),

–   ottaa huomioon AKT-maiden valtionpäämiesten antaman talouskumppanuussopimuksia koskevan julistuksen, joka hyväksyttiin Accrassa 3. lokakuuta 2008,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin suosituksista komissiolle talouskumppanuussopimusten neuvottelemisesta AKT-valtioiden ja -alueiden kanssa 26. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman(7),

–   ottaa huomioon 17. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Afrikan kehitysstrategiasta(8),

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman(9),

–   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kehitysyhteistyön lisäämisestä ja parantamisesta: EU:n kehitysavun tuloksellisuutta koskeva toimenpidepaketti vuodelle 2006(10),

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimuksista 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman(11),

–   ottaa huomioon EU:n avusta kaupan kehittämiseksi 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman(12),

–   ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman vuosituhannen kehitystavoitteista: puolimatkassa(13),

–   ottaa huomioon 29. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Afrikan maatalouden edistämisestä – Ehdotus maatalouden kehittämisestä ja elintarviketurvasta Afrikassa(14),

–   ottaa huomioon talouskumppanuussopimuksista 12. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman(15),

–   ottaa huomioon avun tuloksellisuutta koskevan vuoden 2005 Pariisin julistuksen seurannasta 22. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman(16),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0513/2008),

A.   toteaa, että Cotonoun sopimuksen 36 artiklan 1 kohta sisältää Euroopan unionin ja AKT-valtioiden sitoumuksen sopia Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisista kaupankäyntijärjestelyistä, joilla poistetaan vaiheittain niiden välisen kaupan esteet ja vahvistetaan yhteistyötä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla,

B.   ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi AKT-valtioiden kanssa tehtävien talouskumppanuussopimusten neuvottelemiseksi annetut neuvotteluohjeet 12. kesäkuuta 2002 ja että samana vuonna aloitettiin AKT-valtioiden ryhmän kanssa neuvottelut yleisistä kysymyksistä, minkä jälkeen neuvotteluja jatkettiin erikseen kuuden talouskumppanuussopimusalueen kanssa (Karibia, Länsi-Afrikka, Keski-Afrikka, itäinen ja eteläinen Afrikka, SADC miinus, Tyynenmeren alue),

C.   ottaa huomioon, että Karibian AKT-valtioiden Karibian foorumin (CARIFORUM) 15 jäsenvaltiota parafoivat talouskumppanuussopimuksen EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa 16. joulukuuta 2007,

D.   ottaa huomioon CARIFORUMin kanssa tehdyn talouskumppanuussopimuksen 231 artiklan, jolla perustetaan parlamenttien välinen CARIFORUM–EY-komitea,

E.   ottaa huomioon, että 18 Afrikan maata, joista 8 kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin (LDC), parafoivat "ponnahduslautana toimivat" talouskumppanuussopimukset marras- ja joulukuussa 2007, kun taas 29 muuta Afrikan AKT-valtiota, joista kolme ei kuulu vähiten kehittyneisiin maihin, ei parafoinut mitään talouskumppanuussopimusta, ja että Etelä-Afrikka oli jo lyönyt lukkoon EU:n kanssa WTO-sääntöjen mukaisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen,

F.   ottaa huomioon, että Papua-Uusi-Guinea ja Fidži, joista kumpikaan ei kuulu vähiten kehittyneiden maiden joukkoon, parafoivat väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen 23. marraskuuta 2007, kun taas muut Tyynenmeren AKT-valtiot (kuusi LDC- ja seitsemän ei-LDC-valtiota) eivät parafoineet talouskumppanuussopimusta,

G.   ottaa huomioon, että mitään vuonna 2007 parafoiduista sopimuksista ei ole vielä allekirjoitettu, mutta ne kaikki oli määrä allekirjoittaa ennen vuoden 2008 loppua,

H.   ottaa huomioon, että EU on soveltanut 1. tammikuuta 2008 alkaen tuontijärjestelyjä talouskumppanuussopimuksen tai ponnahduslautasopimuksen parafoineista AKT-valtioista peräisin oleviin tuotteisiin näissä sopimuksissa määrätyllä tavalla(17),

I.   ottaa huomioon, että Afrikan ja Tyynenmeren alueet jatkavat komission kanssa neuvotteluja täysimääräisten talouskumppanuussopimusten tekemisestä,

J.   ottaa huomioon, että kaikki osapuolet ovat toistuvasti vahvistaneet, että talouskumppanuussopimusten on oltava kehitysyhteistyövälineitä, jotta voidaan edistää kestävää kehitystä ja alueellista yhdentymistä ja vähentää köyhyyttä AKT-valtioissa, mikä käy ilmi etenkin Euroopan parlamentin päätöslauselmista, mutta myös neuvoston ja komission asiakirjoista,

K.   ottaa huomioon, että talouskumppanuussopimuksista aiheutuvilla sopeuttamiskustannuksilla on merkittävä vaikutus AKT-valtioiden kehitykseen; näitä vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta suoria vaikutuksia aiheutuu tullien menettämisestä sekä talouskumppanuussopimuksen mukaisen laaja-alaisen sääntelyn edellyttämien sääntelyjärjestelmän uudistamis- ja valvomistoimien kustannuksista, kun taas epäsuoria vaikutuksia aiheutuu, ja välttämättömistä mukauttamiseen tai sosiaaliseen tukeen liittyvistä kustannuksista työllisyyden, ammattitaidon parantamisen, tuotannon, viennin monipuolistamisen ja julkisen talouden hallinnan uudistamisen alalla,

L.   ottaa huomioon, että 21 AKT-valtiota, joista osa ei ole vielä allekirjoittanut talouskumppanuussopimusta, on sisällyttänyt kymmenennen EKR:n kansallisiin maaohjelmiinsa erityiset määrät talouskumppanuussopimuksiin liittyviä liitännäistoimenpiteitä varten,

M.   ottaa huomioon, että talouskumppanuussopimuksiin liittyviä toimenpiteitä varten erityisesti kaikissa kansallisissa maaohjelmissa vahvistetut määrät muodostavat vain 0,9 prosenttia kansallisten maaohjelmien kokonaismäärästä (A-rahoitusosuus); ottaa huomioon, että tämän lisäksi on käytettävissä huomattavia epäsuoria talouskumppanuussopimusten tukitoimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi alueelliseen yhdentymiseen ja infrastruktuuriin ja kauppaa tukevaan apuun,

N.   katsoo, että talouskumppanuussopimusten kehitysvaikutukset syntyvät siitä, miten ne vaikuttavat seuraaviin:

O.   ottaa huomioon, että on ehdottoman välttämätöntä edistää ja tukea AKT-alueiden sisäistä ja keskinäistä kauppaa ja AKT-valtioiden ja muiden kehitysmaiden (etelä–etelä) välistä kauppaa, jolla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia AKT-valtioiden kehitykseen ja joka vähentää niiden riippuvuutta,

P.   ottaa huomioon, että edellä mainituissa 26. ja 27. toukokuuta 2008 kokoontuneen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmissä korostettiin, että tarvitaan joustava lähestymistapa samalla kun turvataan riittävä edistyminen, ja kehotettiin komissiota käyttämään kaikkea WTO-yhteensopivaa joustavuutta ja epäsymmetriaa, jotta voidaan ottaa huomioon AKT-maiden ja -alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystasot,

Q.   ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen talous- ja elintarvikekriisi koskettaa eniten AKT-maiden väestöä ja uhkaa tehdä tyhjäksi vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteisiin pyrkimisen yhteydessä saavutetut laihat tulokset,

1.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-maiden hallituksia tekemään kaikkensa luottamuksen ja rakentavan vuoropuhelun ilmapiirin palauttamiseksi siltä osin kuin se on ollut kadoksissa neuvottelujen aikana sekä tunnustamaan AKT-maat tasa-arvoisiksi kumppaneiksi neuvottelu- ja täytäntöönpanoprosessissa;

2.   kehottaa jäsenvaltioita myös tänä maailmanlaajuisen talouskriisin aikana kunnioittamaan antamiaan sitoumuksia kasvattaa virallista kehitysapua, joka mahdollistaa kauppaa tukevan avun lisäämisen, ja perustamaan alueellisten kauppaa tukevan avun pakettien muodossa liitännäistoimenpiteitä talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa varten ja siten vahvistamaan talouskumppanuussopimusten myönteistä vaikutusta kehitykseen; korostaa, että talouskumppanuussopimuksen tekeminen ei ole kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä varten tarkoitettujen varojen saamisen edellytys;

3.   pitää kiinni siitä, että talouskumppanuussopimukset ovat kehitysyhteistyöväline, jonka olisi heijasteltava sekä AKT-maiden kansallisia että niiden alueellisia etuja ja tarpeita, jotta voidaan vähentää köyhyyttä, saavuttaa vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteet ja kunnioittaa perusihmisoikeuksia, kuten oikeus ravintoon tai oikeus julkisiin peruspalveluihin;

4.   muistuttaa neuvostoa ja komissiota siitä, että talouskumppanuussopimuksen tekeminen tai siitä luopuminen ei saisi johtaa tilanteeseen, jossa AKT-valtio voi joutua epäsuotuisampaan asemaan kuin se oli Cotonoun sopimukseen sisältyneitä kauppaa koskevia määräyksiä sovellettaessa;

5.   kehottaa komissiota ja AKT-valtioita hyödyntämään mahdollisimman hyvin käytettävissä olevaa kauppaa tukevaan apuun tarkoitettua rahoitusta tukeakseen uudistusprosessia talouskehityksen kannalta tärkeillä aloilla; parantamaan infrastruktuuria, kun se on tarpeen, koska talouskumppanuussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia ei voida täysin hyödyntää, jos AKT-maissa ei toteuteta vahvoja liitännäistoimenpiteitä; kompensoimaan tullitulojen nettomenetykset ja edistämään verouudistusta siten, että sosiaalialaan tehtävät julkiset investoinnit eivät vähene; investoimaan tuotantoketjuun vientituotannon monipuolistamiseksi; tuottamaan enemmän korkeamman lisäarvon sisältäviä vientituotteita; ja investoimaan pienten tuottajien ja viejien kouluttamiseen ja tukemiseen, jotta he voivat täyttää EU:n terveyttä ja kasvien terveyttä koskevat vaatimukset;

6.   korostaa, että jos talouskumppanuussopimuksia tehdään yksittäisten AKT-maiden kanssa tai sellaisen maaryhmän kanssa, joka ei sisällä kaikkia tietyn alueen maita, saatetaan haitata alueellista yhdentymistä; kehottaa komissiota tarkistamaan lähestymistapaansa tämä riski huomioon ottaen sekä varmistamaan, ettei talouskumppanuussopimusten tekeminen vaaranna alueellista yhdentymistä;

7.   korostaa, että jäsenvaltioiden lupaama kehitysyhteistyön julkisen tuen lisäys olisi ensi sijassa käytettävä tehostamaan ponnisteluja kohti vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteiden saavuttamista AKT-maissa, joita maailmanlaajuinen talous- ja elintarvikekriisi koskettaa voimakkaimmin ja joissa se on uhannut ja uhkaa tehdä tyhjäksi vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteisiin pyrkimisen yhteydessä saavutetut tulokset;

8.   korostaa myös, että kaikkien sopimusten on kunnioitettava AKT-maita suosivaa epäsymmetriaa sekä sopimuksen kohteena olevan tuotevalikoiman että siirtymäaikojen osalta ja että talouskumppanuussopimusten on tarjottava käytännön takuut AKT-maiden yksilöimien herkkien alojen suojelusta;

9.   korostaa, että talouskumppanuussopimuksiin liittyvissä tukitoimenpiteissä on otettava huomioon, että alueellinen yhdentyminen ja taloussuhteet muiden kehitysmaiden kanssa ovat tärkeitä AKT-valtioiden kehitykselle;

10.   kehottaa komissiota antamaan AKT-neuvottelijoille riittävästi aikaa arvioida sopimusta ja tehdä ehdotuksia ennen kyseisen sopimuksen hyväksymistä WTO:n aikataulut huomioon ottaen;

11.   korostaa, että talouskumppanuussopimusten olisi sisällettävä tarkistuslauseke, jossa määrätään viiden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta tapahtuvasta tarkistamisesta, johon kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan on virallisesti osallistuttava; korostaa myös, että tämän määräajan on annettava mahdollisuus tarkastella perusteellisesti sitä, miten talouskumppanuussopimus vaikuttaa AKT-maiden talouteen ja alueelliseen yhdentymiseen, ja mahdollistettava tarvittavat muutokset;

12.   katsoo, että kaikista AKT:n ja EU:n välisistä kauppasopimuksista, jotka vaikuttavat kansalaisten toimeentuloon, olisi sovittava avoimessa ja julkisessa vuoropuhelussa, johon AKT-maiden kansalliset parlamentit osallistuvat täysimääräisesti;

13.   kehottaa AKT-valtioiden hallituksia toteuttamaan tarvittavat uudistukset hyvän hallintotavan aikaansaamiseksi erityisesti julkisessa hallinnossa, mitä tulee esimerkiksi julkisen talouden hallintaan, tullien kantamiseen, verotulojärjestelmään, lahjonnan ja väärinkäytösten torjuntaan;

14.   korostaa, että talouskumppanuussopimuksiin tarvitaan vahvempia valvontaa ja arviointia koskevia määräyksiä, joilla määritellään talouskumppanuussopimuksen vaikutus maan ja alueen kehitykseen sekä köyhyyden vähentämistavoitteisiin, eikä pelkästään talouskumppanuussopimuksen noudattamisen tasoa;

15.   korostaa, että neuvottelujen ja niiden tulosten avoimuutta on lisättävä, jotta politiikan tekijät, parlamenttien jäsenet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat tarkastella niitä julkisesti;

16.   katsoo, että EKR:n aluekohtaisiin strategia-asiakirjoihin ja alueohjelmiin olisi sisällytettävä merkittävä, järjestelmällinen ja tarkkaan harkittu tuki talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa varten ottaen huomioon tarvittava uudistusprosessi, jonka avulla talouskumppanuussopimuksesta tulee menestys;

17.   kehottaa komissiota, kumppanuussuhteessa AKT-maiden kanssa, sisällyttämään talouskumppanuussopimuksiin ja väliaikaisiin talouskumppanuussopimuksiin kehitysyhteistyön vertailuarvot, jotta voidaan mitata talouskumppanuussopimusten sosiaalis-taloudellista vaikutusta avainaloihin, jotka määritellään kunkin alueen painopisteitä vastaavasti ja kunkin niistä valitsemin väliajoin;

18.   pitää ratkaisevan tärkeänä, että metsät, biologinen monimuotoisuus ja alkuperäiskansat tai metsistä riippuvaiset kansat eivät joudu vaaraan; korostaa, että tältä osin AKT-maiden olisi saatava ottaa käyttöön sääntöjä, jotka rajoittavat puutavaran ja muiden jalostamattomien raaka-aineiden vientiä, ja saatava käyttää näitä lakeja metsien, villieläinten ja kotimaisen teollisuuden turvaamiseksi;

19.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallituksille, AKT:n ja EU:n neuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. (2) EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1. (3) EUVL L 348, 31.12.2007, s. 1. (4) EUVL C 120, 30.4.2004, s. 16. (5) EUVL C 330, 30.12.2006, s. 36. (6) EUVL C 58, 1.3.2008, s. 44. (7) EUVL C 273 E, 14.11.2003, s. 305. (8) EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 475. (9) EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 121. (10) EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 373. (11) EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 301. (12) EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 291. (13) EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 232. (14) EUVL C 297 E, 20.11.2008, s. 201. (15) EUVL C 323 E, 18.12.2008, s. 361. (16) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0237. (17) Neuvoston asetus (EY) N:o 1528/2007, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin (EUVL L 348, 31.12.2007, s. 1).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 Kosovosta ja EU:n roolista

P6_TA(2009)0052 B6-0063/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 26. kesäkuuta 1945 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirjan,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 10. kesäkuuta 1999 antaman päätöslauselman (S/RES/1244(1999)),

–   ottaa huomioon kontaktiryhmän 7. lokakuuta 2005 hyväksymät Kosovon asemaa koskevan ratkaisun pääperiaatteet,

–   ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Kosovon tulevaisuudesta ja EU:n roolista(1),

–   ottaa huomioon Bukarestissa 19. joulukuuta 2006 allekirjoitetun Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA),

–   ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2007 annetun YK:n erityislähettilään loppuraportin Kosovon tulevasta asemasta ja kokonaisvaltaisen ehdotuksen Kosovon aseman ratkaisemisesta,

–   ottaa huomioon 4. helmikuuta 2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2008/124/YUTP Kosovossa toteutettavasta Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatiosta, EULEX KOSOVO(2),

–   ottaa huomioon 4. helmikuuta 2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2008/123/YUTP Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Kosovoon(3),

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 18. helmikuuta 2008 esittämät päätelmät,

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Serbian ja Kosovon presidenteille 12. kesäkuuta 2008 lähettämät kirjeet, jotka koskevat YK:n Kosovon väliaikaishallinnon (UNMIK) uudelleenjärjestelyjä,

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin turvallisuusneuvostolle 12. kesäkuuta 2008 antaman kertomuksen UNMIKista (S/2008/354),

–   ottaa huomioon Brysselissä 11. heinäkuuta 2008 pidetyn Kosovon tuenantajien konferenssin,

–   ottaa huomioon UNMIKin ja EULEXin välisen 18. elokuuta 2008 tehdyn teknisen järjestelyn varojen siirtämisestä,

–   ottaa huomioon 8. lokakuuta 2008 pidetyssä YK:n yleiskokouksessa hyväksytyn päätöslauselman (A/RES/63/3), jossa päätettiin pyytää Kansainväliseltä tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto siitä, onko Kosovon antama yksipuolinen itsenäisyysjulistus kansainvälisen oikeuden mukainen,

–   ottaa huomioon 26. marraskuuta 2008 annetun YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan julkilausuman (S/PRST/2008/44), jolla turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin raportin UNMIKista (S/2008/692) ja hyväksyi siten EULEX-operaation käynnistämisen Kosovon koko alueella,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Kosovon yleiskokous julisti 17. helmikuuta 2008 Kosovon itsenäiseksi ja sitoutui YK:n erityislähettilään Martti Ahtisaaren kokonaisvaltaiseen ehdotukseen,

B.   ottaa huomioon, että Serbian hallituksen lähestymistapa on rakentava ja että se on sitoutunut käymään aitoja neuvotteluja, jotta sopimukseen päästäisiin; toteaa, että Serbian hallitus on epäsuotuisista olosuhteista huolimatta säilyttänyt Eurooppa-myönteisen asenteensa,

C.   ottaa huomioon, että kokonaisvaltainen ehdotus on vahvistettu Kosovon perustuslaissa ja muissa laeissa; ottaa huomioon, että 25 maata on Kosovon johtajien pyynnöstä muodostanut kansainvälisen johtoryhmän, jonka ensisijaisena tarkoituksena on panna kokonaisvaltainen ehdotus täysimääräisesti täytäntöön; ottaa huomioon, että kansainvälinen johtoryhmä on nimittänyt kansainvälisen siviiliedustajan, jota Kosovon kansainvälinen siviilitoimisto tukee kokonaisvaltaisen ehdotuksen mukaisesti; katsoo tämän tarkoittavan sitä, että Kosovo hoitaa omat asiansa samalla kun valvotaan, miten se panee täytäntöön toimia muun muassa vähemmistöjen oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi,

D.   ottaa huomioon, että tähän mennessä 54 maata, joiden joukossa 22 EU:n kaikkiaan 27 jäsenvaltiosta, on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden,

E.   ottaa huomioon, että EU:n 27 jäsenvaltiota ovat lähettäneet Kosovoon EU:n erityisedustajan Pieter Feith'in, joka toimii samalla myös kansainvälisenä siviiliedustajana; ottaa huomioon, että kansainvälinen siviiliedustaja valvoo kokonaisvaltaisen ehdotuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa ja EU:n erityisedustaja tarjoaa EU:n tukea ja neuvoja Kosovon poliittisen prosessin yhteydessä,

F.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni pitää Länsi-Balkanin alueen vakautta ensisijaisena asiana, ja siksi se on käynnistänyt EULEX-operaation, toteaa, että EULEX on jo saavuttanut alkuperäiset operationaaliset valmiutensa koko Kosovossa ja ottanut sen mukaisesti vastuun oikeuslaitoksen, poliisitoimen, rangaistuslaitosten ja tullin toimialoilla, eräät toimeenpanotehtävät mukaan lukien, pyrkiessään seuraamaan, ohjaamaan ja neuvomaan Kosovon toimivaltaisia elimiä kaikilla oikeusvaltioperiaatteeseen laajassa merkityksessä liittyvillä aloilla,

G.   ottaa huomioon, että toimimalla myös Ibar-joen pohjoispuolisella Kosovon alueella EULEX edistää sitä, että kaikkien osapuolten hyväksymät tavoitteet oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisesta ja yhdenmukaisen oikeusjärjestelmän luomisesta sekä yhdenvertaisen oikeussuojan takaamisesta kaikille kansalaisille saavutetaan,

Yhteisön rooli

1.   pitää myönteisenä, että EULEXin toiminta on käynnistynyt menestyksekkäästi koko Kosovon alueella, Ibar-joen pohjoispuolinen osa mukaan lukien, YK:n pääsihteerin raportin ja sitä seuranneen YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan edellä mainitun 26. marraskuuta 2008 antaman julkilausuman mukaisesti;

2.   korostaa, että Euroopan unioni on sitoutunut noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja omaksumaan johtavan aseman Kosovon ja koko Länsi-Balkanin alueen vakauden varmistamisessa; muistuttaa olevansa halukas auttamaan Kosovon taloudellista ja poliittista kehittymistä tarjoamalla sille yhtä selkeät EU-jäsenyysnäkymät kuin koko alueelle;

3.   kannustaa niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä, tunnustamaan sen;

4.   muistuttaa edellä mainitusta 29. maaliskuuta 2007 antamastaan päätöslauselmasta, jossa selkeästi torjutaan Kosovon mahdollinen jakaminen;

5.   toteaa tässä yhteydessä, että kuten YK:n pääsihteerin Kosovossa toimiva UNMIK-erityisedustaja Lamberto Zannier on ilmoittanut, UNMIKillä ei ole enää 9. joulukuuta 2008 lähtien ollut toimivaltaa poliisitoimen ja tullin aloilla ja että se siirtää pian oikeuslaitoksen alaa koskevan lopun toimialansa EULEXille, millä varmistetaan, että Kosovossa vallitsee yhtenäinen oikeusvaltioperiaate;

6.   kehottaa kansainvälistä yhteisöä antamaan täyden tukensa EULEXille ja avustamaan sitä, kun se ottaa hoitaakseen UNMIKin tehtävät tullin, poliisitoimen ja oikeuslaitoksen aloilla koko Kosovossa;

7.   odottaa EULEXin toimivan EU:n sille antaman toimeksiannon mukaisesti, jotta voidaan edistää Kosovon vakaata kehitystä ja taata oikeusvaltioperiaate kaikkia yhteisöjä varten koko Kosovossa; korostaa tässä yhteydessä, että EULEX palvelee Kosovon kaikkien etnisten vähemmistöjen etuja, koska se käsittelee muun muassa etnistä syrjintää, ahdistelua ja väkivaltaa sekä monia avoimiksi jääneitä omistusoikeuskysymyksiä koskevia valituksia;

8.   pitää myönteisenä, että Serbian hallitus on suostunut tähän mennessä merkittävimmän Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan operaation, EULEXin, käynnistämiseen ja että se on valmis tekemään sen kanssa yhteistyötä; kannustaa Serbiaa jatkamaan tätä rakentavaa asennetta, joka vastaa Serbian pyrkimyksiä liittyä EU:hun;

9.   pitää tässä yhteydessä myönteisenä päätöstä, joka hyväksyttiin YK:n ja Serbian hallituksen sopimien siirtymäkausijärjestelyjen mukaisesti ja jolla Kosovon poliisivoimiin nimitettiin serbialainen korkea-arvoinen poliisimies, joka raportoi suoraan EULEXille, sillä se merkitsee ensimmäistä askelta pyrittäessä varmistamaan, että kaikki vähemmistöt ovat asianmukaisesti edustettuina Kosovon poliisivoimissa;

10.   katsoo, että YK:n ja Serbian hallituksen neuvottelemia siirtymäkausijärjestelyjä on arvioitava ja tarkasteltava uudelleen kentällä tapahtuneen kehityksen perusteella kunhan EULEX on saavuttanut täydelliset operationaaliset valmiutensa;

11.   kehottaa EULEXia pikaisesti purkamaan kansainvälisessä valvonnassa tapahtuvien oikeudenkäyntien jutturuuhkan asettaen etusijalle etnisten ryhmien välisiä väkivaltaisuuksia koskevat tapaukset, sotarikokset ja korkean tason korruptiotapaukset edistääkseen osaltaan oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista;

12.   katsoo, että toimivan todistajansuojeluohjelman perustaminen on elintärkeää tehokkaisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi korkean tason rikoksentekijöitä vastaan Kosovossa etenkin sotarikosten kohdalla;

13.   kehottaa neuvostoa ja komissiota sovittamaan toimintansa yhteen, jotta voidaan varmistaa unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus ja edellä mainitun yhteisen toiminnan 2008/124/YUTP täytäntöönpano; kehottaa siksi EULEX KOSOVO -operaation johtajaa Yves de Kermabon'ia ja EU:n erityisedustajaa tekemään yhteistyötä päivittäin; kehottaa lisäksi EU:ta toimimaan yhdessä ja yhteensovitetusti niiden pyrkiessä edistämään tehostetummin Kosovon serbien osallistumista Kosovon poliittiseen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään, ja pyytää EU:n erityisedustajaa varmistamaan, että Kosovon hallitus toteuttaa viipymättä konkreettisia toimia asian suhteen, erityiset talouskehitystoimet Mitrovican aluetta varten mukaan lukien, kunhan oikeusvaltioperiaate on saatu palautettua alueelle;

14.   kehottaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa osoittamaan selkeän tukensa yhteisön Kosovo-operaatiolle ja vierailemaan maassa mahdollisimman pian;

15.   pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut käyttämään kaikkia saatavilla olevia yhteisön välineitä ja erityisesti liittymistä edeltävää välinettä edistääkseen Kosovon yhteiskunnallis-taloudellista kehitystä, lisätäkseen Kosovon hallituksen ja yhteiskunnan avoimuutta, tehokkuutta ja demokraattisuutta ja luodakseen rauhaa ja vakautta Kosovoon ja koko alueelle; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio aikoo esitellä toteutettavuustutkimuksen, jossa kartoitetaan tapoja Kosovon yhteiskunnallis-taloudellisen ja poliittisen kehityksen vahvistamiseksi, ja luottaa siihen, että kyseinen tutkimus perustuu Kosovon viranomaisten kanssa käytyyn vakavaan vuoropuheluun ja että nämä sen mukaisesti uudistavat poliittisen sitoutumisensa tarvittaviin uudistuksiin pyrkimiseen;

16.   uskoo, että komission olisi pikaisesti kiinnitettävä huomiota sellaisten paikallisten hankkeiden edistämiseen, joilla helpotetaan eri yhteisöjen välistä sovinnontekoa ja edistetään ihmisten liikkuvuuden lisääntymistä;

17.   katsoo, että hankkeilla, joilla esimerkiksi kunnostettaisiin ilkivallan kohteiksi joutuneita hautausmaita ja joihin paikalliset toimijat osallistuisivat suoraan, olisi huomattavaa symbolista arvoa Kosovon yhteisöille ja ne edistäisivät etnisten ryhmien välisen paremman ilmapiirin luomista; kehottaa komissiota ja EU:n erityisedustajaa varmistamaan, että tällaiset aloitteet sijoitetaan Kosovon hallituksen asialistan alkupäähän;

18.   katsoo lisäksi, että monietnisen Euroopan korkeakoulun perustaminen – Pristinassa ja Mitrovicassa jo toimivien yliopistokeskusten lisäksi – ja erityisesti serbiyhteisöä palvelevien kulttuuri-, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen luominen Kosovon keskiosiin edistäisi merkittävästi serbiyhteisön integroitumista Kosovoon; pyytää siksi komissiota toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä Kosovon hallituksen kanssa välittömiä toimia tämän hankkeen toteuttamiseksi;

19.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita avustamaan Kosovon hallitusta sen pyrkiessä ratkaisemaan julkishallinnon avainsektoreilla ilmenevää akuuttia henkilöstövajetta, tukemaan valtion virkamiesten koulutusta ja avustamaan viestintäinfrastruktuurin parantamisessa, jotta voidaan varmistaa hallinnon kitkaton toiminta ja vahvistaa viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan yhteyksiä;

Kosovon hallintotapa

20.   suhtautuu myönteisesti Kosovon parantuneeseen turvallisuustilanteeseen; tukee Kosovon poliisivoimien pyrkimystä päästä ammattitaidon ja luotettavuuden kunnianhimoiselle tasolle; tähdentää tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeänä, että kaikille Kosovon alueille saadaan monietniset poliisivoimat; pitää siksi myönteisenä, että eräät serbipoliisimiehet ovat palanneet Kosovon poliisivoimiin, ja kehottaa Kosovon viranomaisia tukemaan toistaiseksi palaamatta jääneiden poliisimiesten ottamista uudelleen poliisivoimien palvelukseen;

21.   tähdentää tarvetta hajautettuun hallintotapaan, kuten kokonaisvaltaisessa ehdotuksessa on lausuttu; korostaa, että hajauttaminen ei ole pelkästään serbiyhteisön etujen mukaista vaan se hyödyttää myös Kosovon kansalaisia, koska se tekee hallintotavasta avoimemman ja tuo sen lähemmäksi kansalaisia;

22.   muistuttaa vahvan kansalaisyhteiskunnan merkityksestä, sillä se lujittaisi Kosovon hallintoa; kehottaa siksi Kosovon hallitusta tukemaan rauhallisia kansalaisliikkeitä ja vapaiden tiedotusvälineiden kehittämistä ilman mitään poliittista asiaan sekaantumista;

23.   korostaa, että Kosovon perustuslakiin kirjatut vähemmistöjen suojelua koskevat säännökset on pantava täytäntöön, ja katsoo, että vähemmistöjen oikeuksien täysimääräisellä toteuttamisella on perustavanlaatuinen merkitys Kosovon ja koko alueen vakauden kannalta;

24.   kehottaa Kosovon hallitusta edelleen noudattamaan sitoumustaan edistää rauhanhenkeä, suvaitsevaisuutta sekä kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua kaikkien Kosovon yhteisöjen, eli albaanien, serbien, romanien, ashkalien, egyptiläisten, goranien, turkkilaisten ja bosniakkien, kesken ja luomaan pakolaisille otolliset olosuhteet palata maahan esimerkiksi Kosovon hallituksen investoinneilla uusiin työpaikkoihin, infrastruktuuriin ja peruspalvelujen tarjoamiseen asianmukaisilla aloilla, sekä varmistamaan, että kaikki vähemmistöt voivat hyötyä edellä mainituista toimista;

25.   on huolissaan arvostelusta, jota YK:n pääsihteeri esitti edellä mainitussa UNMIK-raportissaan ja joka koskee Kosovon yhteisöjä ja paluuta käsittelevän ministeriön ehdottaman paluurahaston edunsaantiperusteiden tarkistamista; muistuttaa Kosovon hallitusta siitä, että koska paluutapausten määrä on jyrkässä laskussa, niukat saatavilla olevat varat olisi edelleen yksinomaisesti kohdennettava Kosovosta siirtymään joutuneiden henkilöiden paluun helpottamiseen;

26.   kehottaa kansainvälisiä ja paikallisia viranomaisia ratkaisemaan Kosovossa asuvien kansalaisuudettomien romanien, ashkalien ja egyptiläisten oikeudellisen aseman, heidän omistusoikeuksiinsa liittyvät kysymykset mukaan lukien; kehottaa viranomaisia parantamaan näiden yhteisöjen tilannetta takaamalla yhdenvertaisen pääsyn normaaliin laadukkaaseen koulutukseen ja tarvittaessa omalla kielellä annettavaan koulutukseen, takaamalla pääsyn työmarkkinoille ja terveydenhoidon saatavuuden, järjestämällä asianmukaiset hygienia- ja asumisolosuhteet ja varmistamalla näiden yhteisöjen osallistumisen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään;

27.   on erittäin huolissaan Osteroden ja Cesmin Lugin pakolaisleireille sijoitettujen romaniperheiden nykyisestä huonosta terveydentilasta; uskoo tämän kytkeytyvän välittömästi siihen, että kyseiset leirit sijaitsevat Trepçan lyijykaivosten erittäin myrkyllisen jätteen sijoituspaikan läheisyydessä; pitää komission alkuperäisiä esityksiä Kosovon hallitukselle myönteisinä ja kehottaa komissiota jatkamaan työtä, jotta nämä perheet voitaisiin pikaisesti sijoittaa jonnekin muualle;

28.   pyytää jäsenvaltioita kohtelemaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, etenkin Kosovon serbejä ja Kosovon romaneja, maltillisesti ja hienovaraisesti pakkoon perustuvan paluun yhteydessä ja toteuttamaan täydentäviä toimia asianomaisten henkilöiden yhteiskunnallis-taloudellista integraatiota varten;

29.   painottaa, että kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen on keskeinen osa yhteisön hanketta; korostaa, että uskonnollisen perinnön ja kulttuuriperinnön monietnisen ulottuvuuden ymmärtäminen on välttämätön edellytys alueen rauhalle ja vakaudelle; kehottaa siksi kaikkia asianomaisia osapuolia ryhtymään tekniseen vuoropuheluun kulttuuriperinnön, uskonnollisen perinnön ja kulttuuri-identiteetin suojelemisesta, vaalimisesta, ennallistamisesta ja edistämisestä Kosovossa;

30.   ottaa huomioon Kosovon perustuslain, jossa selvästi tunnustetaan naisten ja miesten tasa-arvo, mutta myös sen, että naiset eivät ole riittävästi mukana Kosovon poliittisessa, taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehittämisessä ja että heidän koulutus- ja työllistymismahdollisuutensa ovat huonommat; kehottaa siksi Kosovon hallitusta käynnistämään ja toteuttamaan komission tuella toimia, joilla varmistetaan naisten yhdenvertaiset mahdollisuudet, heidän asianmukainen edustuksensa Kosovon instituutioissa ja heidän osallistumisensa maan talous- ja yhteiskuntaelämään ja poliittiseen elämään; kehottaa lisäksi Kosovon hallitusta toteuttamaan tehokkaita naisiin kohdistuvan perheväkivallan vastaisia toimia;

31.   edellyttää, että opiskelijavaihtoa on tuettava ja edistettävä Erasmus Mundus -ohjelman kaltaisilla ohjelmilla, jotta Kosovon kansalaisia voidaan kannustaa hankkimaan tutkintoja ja kokemusta EU:ssa, sillä laajan koulutuksen odotetaan edistävän maan demokraattista kehittämistä;

32.   kehottaa Kosovoa ja Serbiaa jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua yhteistä etua koskevista asioista ja osallistumaan siihen sekä edistämään osaltaan alueellista yhteistyötä;

33.   korostaa tarvetta määrätietoisuuteen ja avoimuuteen yksityistämisprosessissa, jotta vältettäisiin kaikki vaikutelmat sukulaisten suosimisesta ja korruptiosta;

34.   on huolissaan Kosovon taloudellisesta tilanteesta ja uudistusten hitauden ja laajalle levinneen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden haitallisesta vaikutuksesta talouteen ja Kosovon instituutioiden uskottavuuteen; korostaa, että Kosovon hallituksen on pyrittävä aidosti turvaamaan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden voimistuminen ja vahvistettava poliittisen tason ja kansalaisyhteiskunnan yhteyksiä; kehottaa Kosovon hallitusta käyttämään julkisia varoja ja kansainvälisiltä lahjoittajilta saatuja varoja avoimesti ja vastuuntuntoisesti, ja kehottaa komissiota auttamaan Kosovoa julkisen sektorin vastuuvelvollisuutta ja talouden avoimuutta koskeviin eurooppalaisiin standardeihin lähentymisessä; pitää tätä erittäin tärkeänä houkuttelevan ympäristön luomiseksi investoinneille ja liiketoiminnan kehitykselle;

35.   korostaa täysipainoisen alueellisen talousyhteistyön merkitystä ja velvoitetta noudattaa CEFTA-sopimuksen määräyksiä ja panna ne täysimääräisesti täytäntöön;

36.   neuvoo Kosovon viranomaisia investoimaan uusiutuvaan energiaan ja pyrkimään alueellisen yhteistyön vakiinnuttamiseen tällä alalla;

37.   on erittäin huolissaan Kosovon energiapulasta ja ymmärtää, että tämä ongelma on hoidettava; on kuitenkin huolissaan hallituksen aikeista rakentaa suuri ruskohiilivoimala tiheästi asutulle alueelle; kehottaa Kosovon hallitusta ottamaan huomioon uuden ruskohiilivoimalan vaikutuksen ympäristöön, kansanterveyteen ja vähäisten luonnonvarojen käyttöön, kuten maahan ja veteen, ja noudattamaan yhteisön ympäristönormeja ja ilmastonmuutosta koskevaa yhteisön politiikkaa;

38.   pyytää kansainvälistä siviiliedustajaa seuraamaan Kosovon suojelujoukkojen lakkauttamista ja Kosovon turvallisuusjoukkojen perustamisista Kosovon-joukkojen (KFOR) välittömässä valvonnassa; kehottaa Kosovon hallitusta varmistamaan Kosovon turvallisuusjoukkojen täydellisen siviilivalvonnan; uskoo, että Naton ja Serbian hallituksen välistä Kumanov-sopimusta ei voida tarkistaa, ennen kuin vakaus ja turvallisuus on kyetty takaamaan täydellisesti ja Serbian ja Kosovon väliset suhteet on selvitetty;

o
o   o

39.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Kosovon hallitukselle, Serbian hallitukselle, UNMIK-operaation johtajalle, EULEX KOSOVO -operaation johtajalle, Euroopan unionin erityisedustajalle, kansainvälisen johtoryhmän jäsenille ja Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle.

(1) EUVL C 27 E, 31.1.2008, s. 207. (2) EUVL L 42, 16.2.2008, s. 92. (3) EUVL L 42, 16.2.2008, s. 88.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 kauppa- ja taloussuhteista Kiinan kanssa (2008/2171(INI))

P6_TA(2009)0053 A6-0021/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ja Kiinan korkean tason taloudellisen ja kaupallisen neuvottelumekanismin (HLM), joka kokoontui ensimmäisen kerran Pekingissä 25. huhtikuuta 2008,

–   ottaa huomioon Pekingissä 28. marraskuuta 2007 pidetyn kymmenennen Euroopan unionin ja Kiinan huippukokouksen päätelmät,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "EU ja Kiina: kumppanuus tiivistyy, vastuu kasvaa" (KOM (2006)0631) ja siihen liittyvän valmisteluasiakirjan "Toimintamalli EU:n ja Kiinan kauppaa ja investointeja varten: Kilpailu ja kumppanuus" (KOM(2006)0632),

–   ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) neljännen ministerikokouksen, joka pidettiin Qatarin Dohassa 9.–14. marraskuuta 2001, ja jossa päätettiin Kiinan ottamisesta WTO:n jäseneksi 11. marraskuuta 2001 alkaen ja Taiwanin ottamisesta jäseneksi 1. tammikuuta 2002 alkaen,

–   ottaa huomioon Kiinaa koskevat päätöslauselmansa, etenkin 7. syyskuuta 2006 EU:n ja Kiinan suhteista(1) ja 13. lokakuuta 2005 EU:n ja Kiinan kauppasuhteiden tulevaisuudennäkymistä(2) annetut päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon komission 15. helmikuuta 2007 julkaiseman tutkimuksen, joka koskee Euroopan unionin ja Kiinan välisten kauppa- ja sijoitussuhteiden mahdollisuuksia ja haasteita vuosina 2006–2010",

–   ottaa huomioon Kiinan tilanteesta maanjäristyksen jälkeen ja ennen olympiakisoja 10. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman(3),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin Kiinassa sijaitsevan kauppakamarin kahdeksannen vuosikertomuksen, joka koskee eurooppalaisten yritysten asemaa Kiinassa vuosina 2008/2009,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6-0021/2009),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2000 alkaen, että Euroopan unioni on ollut Kiinan suurin kauppakumppani vuodesta 2006 ja että Kiina on ollut Euroopan unionin toiseksi suurin kauppakumppani vuodesta 2007,

B.   ottaa huomioon, että huomattavien etujen lisäksi jatkuva kehittyminen ja WTO:n jäsenyys asettavat Kiinalle suuremman vastuun ottaa kansainvälisessä talousjärjestyksessä täysimääräinen ja myönteinen rooli, myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja Maailmanpankkiryhmässä,

C.   ottaa huomioon, että jatkuvasta kasvusta huolimatta Kiinan ja Euroopan unionin välinen kahdenvälinen kauppa on edelleen epätasapainossa ja kauppatase Kiinan kanssa oli vuonna 2007 yli 160 miljardia euroa alijäämäinen,

D.   ottaa huomioon, että rahoitukselliset ja makrotaloudelliset epätasapainot ja sisäisen kysynnän ja viennin lasku ovat nykyisen, myös Kiinaan vaikuttavan, globaalin ja taloudellisen kriisin perustana,

E.   ottaa huomioon, että Kiinan markkinoille pääsy on valtiojohtoisen teollisuuspolitiikan, patenttiloukkausten ja epäselvän standardien ja määräysten toimivuuden vuoksi monimutkaista, mikä aiheuttaa Euroopan unionin yritysten kaupalle teknisiä ja tullien ulkopuolisia esteitä,

F.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin tavaroiden ja palvelujen tuottajat ovat maailmanmarkkinoilla erittäin kilpailukykyisiä ja että vapaa ja oikeudenmukainen pääsy Kiinan markkinoille antaisi Euroopan unionin yrityksille mahdollisuuden lisätä vientiään ja osallistumistaan näille markkinoille sekä parantaa kiinalaisille kuluttajille tarjottavaa laatua ja palvelua,

G.   ottaa huomioon, että vuonna 2007 Euroopan unionin vienti Kiinaan kasvoi 18,7 prosenttia ja sen arvo oli 231 miljardia euroa,

H.   ottaa huomioon, että väärennettyjen ja kopioitujen tuotteiden tuotanto Kiinassa on edelleen hälyttävän laajaa ja että 60 prosenttia Euroopan unionin tulliviranomaisten takavarikoimista tuoteväärennöksistä on peräisin Kiinasta; ottaa huomioon, että tällaisia tuotteita valmistetaan yleensä tiloissa, joissa valmistetaan tuotteita myös tavallisille markkinoille, eikä niiden tuotannossa oteta huomioon työntekijöiden oikeuksia eikä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ja ne aiheuttavat vaaran kuluttajille ja kemikaalien tapauksessa ympäristölle laajemmin,

Yleistä

1.   korostaa, että Euroopan unionin ja Kiinan kauppa on kasvanut valtavasti ja että se on suurin yksittäinen haaste Euroopan unionin kauppasuhteille;

2.   painottaa, että Euroopan ja Kiinan kauppasuhteiden tulisi perustua vastavuoroisuuden, kaupan ja reilun kilpailun periaatteisiin yhteisten arvojemme ja WTO:n sääntöjen noudattamisen mukaisesti samalla kun otetaan huomioon kestävä kehitys, ympäristörajoitteiden kunnioittaminen ja ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisten torjuntatavoitteiden edistäminen;

3.   katsoo, että Kiinan globaalin kasvun veturina tulisi omalta osaltaan huolehtia kansainvälisen talousjärjestyksen kestävästä ja tasapainoisesta kehityksestä;

4.   pyytää komissiota jatkamaan Kiinan kanssa sitoutumiseen ja vuoropuheluun perustuvaa politiikkaa; suhtautuu myönteisesti komission Kiinalle tarjoamaan, kauppaan liittyvään tekniseen apuun; pitää tällaista apua olennaisen tärkeänä Kiinan onnistuneen maailmantalouteen integroitumisen ja etenkin sen velvoitteiden ja WTO:lle tekemien sitoumusten toteuttamisen sekä sosiaalisten olosuhteiden ja ympäristön tilan parantamisen kannalta;

5.   korostaa, että Euroopan unionin ja Kiinan välillä tarvitaan ennennäkemätöntä yhteistyötä nykyisen rahoitus- ja talouskriisin ratkaisemiseksi; katsoo, että tämä on suuri mahdollisuus Kiinalle ja Euroopan unionille osoittaa yhdessä vastuullisuutta ja olla osana tämän kriisin helpottamisessa;

6.   katsoo, että kauppasuhteiden kehittämiseen Kiinan kanssa on liityttävä aidon, hedelmällisen ja tuloksellisen poliittisen vuoropuhelun kehittäminen ja vuoropuhelun täytyy kattaa monenlaisia aiheita; katsoo, että ihmisoikeuksien tulisi olla olennainen ja yhtenäinen osa Euroopan unionin ja Kiinan välisiä suhteita; kehottaa komissiota vaatimaan ihmisoikeuslausekkeen lujittamista Kiinan kanssa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen uudistamisesta käytävissä neuvotteluissa;

7.   uskoo, että nykyinen avoin kauppajärjestelmä saattaa edistää Kiinan ja kehitysmaiden välisiä taloudellisia toimia niin, että molemmat osapuolet hyötyvät, ja saattaa olla ennen näkemätön mahdollisuus taloudelliselle kasvulle ja niiden lähentymiselle maailmantalouteen edellyttäen, että kauppapolitiikka on kehitystavoitteiden mukaista ja että talouskasvu vähentää köyhyyttä;

8.   kannustaa komissiota edistämään avoimuutta Euroopan unionin ja Kiinan välisessä kaupassa; uskoo, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tulisi jatkaa avoimen ja oikeudenmukaisen pääsyn tarjoamista Kiinan viennille ja ennakoida Kiinan muodostamat kilpailuun liittyvät haasteet; on sitä mieltä, että Kiinan tulisi vastavuoroisesti vahvistaa sitoutumistaan taloudelliseen avoimuuteen ja markkinoiden uudistukseen;

9.   kannustaa Kiinaa osallistumaan aktiivisesti WTO:n toimintaan sen taloudellisen ja kaupallisen merkityksen mukaisesti maailmankaupan terveen kehityksen edistämiseksi lujassa ja avoimessa puitejärjestelmässä;

10.   pitää myönteisenä sitä, että Kiina osallistui Washingtonissa 15. marraskuuta 2008 järjestettyyn G20-kokoukseen, ja katsoo, että tämän pitäisi edistää Kiinan lopullista osallistumista talous- ja rahamaailman asioihin, minkä myötä Kiinan pitäisi ottaa vastaan huomattavia maailmanlaajuisia velvoitteita;

11.   korostaa, ettei Eurooppa voi vastata Euroopan unionin ja Kiinan kauppasuhteiden kasvuun protektionismin avulla; uskoo, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tulisi pyrkiä etenemään Lissabonin uudistusohjelmassa nopeammin suhteellisen edun alueiden kehittämiseksi ja lujittamiseksi maailmanmarkkinoilla sekä innovaation ja ammattikoulutuksen tukemiseksi;

12.   panee merkille Kiinan suuren elvytyssuunnitelman, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja ja puuttumaan nykyiseen talouskriisiin; korostaa, että tukitoimenpiteiden on oltava väliaikaisia ja WTO:n sääntöjen mukaisia eivätkä ne saa vääristää tasapuolista kilpailua;

13.   pitää tervetulleina Kiinan valtion omistamien sijoitusyhtiöiden ja valtionyhtiöiden investointeja Euroopan unioniin, mikä loisi työpaikkoja ja kasvua, hyödyttäisi molempia osapuolia ja lisäisi investointivirtojen tasapainoa; muistuttaa kuitenkin Kiinan rahoitusmarkkinoiden läpinäkymättömyydestä ja korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön ainakin käytännesäännöt, jotta varmistettaisiin Kiinan Euroopan unionin markkinoille suuntautuvien sijoitusoperaatioiden avoimuus, kehottaa Euroopan unionia ja Kiinaa pitämään markkinansa yhtä avoimina investoinneille mutta ottamaan käyttöön avoimuussääntöjä;

Markkinoille pääsy

14.   pitää myönteisenä sitä, että Kiinan WTO:hon liittymisen jälkeen yhä useammat Kiinan teollisuuden toimialat on avattu ulkomaisille sijoittajille; on kuitenkin huolissaan siitä, että samalla tietyillä aloilla ulkomaisia investointeja on rajoitettu tai estetty ja että on otettu käyttöön ulkomaisia yrityksiä syrjiviä toimenpiteitä, jotka koskevat etenkin rajatylittäviä sulautumia ja yrityshankintoja;

15.   katsoo, että Kiinan protektionistiset käytännöt, liiallinen byrokratia, renminbin aliarvostus, monenlaiset tuet ja teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukaisen ja sovitun tasoisen valvonnan puuttuminen estää monien Euroopan unionin yritysten täyden pääsyn Kiinan markkinoille;

16.   pyytää Kiinaa avaamaan markkinoitaan edelleen tavaroita ja palveluita varten ja jatkamaan taloudellisia uudistuksia vakaan, ennustettavan ja avoimen oikeudellisen järjestelmän luomiseksi Euroopan unionin yrityksille ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset);

17.   kehottaa komissiota keskustelemaan Kiinan hallituksen kanssa Kiinan postilakiluonnoksesta niin kauan kun se sisältää säännöksen, joka vaikeuttaisi ulkomaan pikalähetyspalveluja; katsoo, että Kiinan ulkomaisia investointeja ja pikalähetysten alan tasapuolista kilpailua tukevan politiikan jatkaminen edellyttää posti- ja pikalähetyspalvelujen tasapainoista sääntelykehystä;

18.   tunnustaa Kiinan viranomaisten toimenpiteet hallinnollisten rasitusten keventämiseksi kansallisella tasolla ja sähköisen hallinnon etenemisen, jolloin säädökset tulevat yleisön nähtäväksi, mutta huomauttaa, että ulkomaisten yritysten vapaan ja tasapuolisen pääsyn Kiinan markkinoille turvaamiseksi tarvitaan edelleen kehitystä;

19.   painottaa, että Kiinan markkinoiden avautuminen edelleen tarjoaa Euroopan unionin yrityksille mahdollisuuksia useilla aloilla, kuten koneiden valmistuksen, kemikaalien, autoalan, lääkkeiden ja tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä puhtaan kehityksen mekanismiin (Clean Development Mechanism) liittyvissä hankkeissa, maataloudessa, rakennusalalla ja rahoitus-, vakuutus-, televiestintä- ja vähittäispalvelualoilla;

Esteet, standardit

20.   huomauttaa, että tullien ulkopuoliset esteet ovat merkittävä este Euroopan unionin yrityksille Kiinassa ja kiinalaisille ja Euroopan unionin ulkopuolisten maiden yrityksille Euroopan unionissa, etenkin pk-yrityksille;

21.   pyytää Kiinaa ottamaan käyttöön tuotteita ja palveluita koskevat kansainväliset standardit Kiinan ja muiden maiden välisen kaupan edistämiseksi; on tyytyväinen siitä, että Kiina on lisännyt osallistumistaan kansainvälisiin standardointielimiin, ja uskoo, että tätä tulisi kannustaa ja tehdä molemminpuoliseksi sillä, että EU osallistuisi Kiinan omien standardointielinten toimintaan; painottaa, että Kiinan elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden on tärkeää noudattaa eurooppalaisia standardeja;

Raaka-aineet

22.   pitää valitettavana sitä, että Kiinan hallitus asettaa itsepintaisesti kauppaa vääristäviä vientirajoituksia, kuten raaka-aineiden vientiveroja; kehottaa komissiota vaatimaan kaikkien nykyisten vientirajoitusten poistamista kaikissa kahdenvälisissä neuvotteluissaan Kiinan kanssa; korostaa, että näiden vientirajoitusten poistaminen on keskeinen osa Euroopan unionin ja Kiinan välistä reilua kauppaa; korostaa aikovansa arvioida kaikkia Kiinan kanssa tulevaisuudessa tehtäviä kauppasopimuksia tältä kannalta;

Valtiontuki

23.   on huolissaan valtion jatkuvasta puuttumisesta teollisuuspolitiikkaan ja selvästi syrjivistä rajoituksista, kuten viennin rahoittamiseen myönnettävästä rajattomasta valtiontuesta ja ulkomaisen omistuksen rajoittamisesta tietyillä toimialoilla, mikä vääristää Kiinan markkinoita Euroopan unionin yritysten kannalta;

Julkiset hankinnat

24.   pyytää Kiinaa liittymään julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA) vuonna 2001 antamansa sitoumuksen mukaisesti ja osallistumaan rakentavasti sen julkisten hankintamarkkinoiden avaamiseen tähtääviin neuvotteluihin ja, mikäli neuvottelut johtavat myönteiseen tulokseen, käyttämään avoimia, ennakoitavia ja tasapuolisia menettelyjä julkisten sopimusten tekemisessä, jotta ulkomaiset yritykset voivat osallistua tasa-arvoisesti; kehottaa Kiinaa päästämään välittömästi markkinoilleen Euroopan unionin yhtiöt, jotka ovat sijoittautuneet Kiinaan ja harjoittavat siellä toimintaa;

Valuutta

25.   on tyytyväinen renminbin arvon vuoden 2008 aikana tapahtuneeseen hienoiseen nousuun; kannustaa Kiinaa sallimaan renminbin arvon nousun jatkumisen, jotta sen arvo kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla etenkin suhteessa euroon heijastelisi paremmin Kiinan taloudellista asemaa; kehottaa kiinalaisia säilyttämään suurempaa osaa valuuttavarannoistaan euroissa;

Euroopan unionin läsnäolo ja tuki

26.   on tyytyväinen Pekingiin perustettavan, pk-yrityksiä auttavan EU-keskuksen etenemiseen ja keskuksen rahoitusta koskevan budjettikohdan muuttamiseen pysyväksi sen tulevaisuuden turvaamiseksi; korostaa, että on varmistettava, että keskuksella on selvät tehtävät, millä vältetään päällekkäiset rakenteet ja mikä johtaa synergiaetuihin jäsenvaltioiden nykyisten julkisten ja yksityisten instituutioiden kanssa; on tyytyväinen IPR SME Helpdeskin työhön tietojen ja koulutuksen tarjoamiseksi Euroopan unionin pk-yrityksille ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi ja toteuttamiseksi Kiinassa;

27.   painottaa, miten tärkeää on auttaa yksittäisiä pk-yrityksiä ylittämään markkinoille pääsyn esteet; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan Euroopan unionin Kiinassa toimivien markkinoille pääsyä tukevien tiimien toiminnan onnistumisen;

Energia, kestävä energia

28.   pyytää Euroopan unionia ja Kiinaa ryhtymään toimenpiteisiin ympäristöystävällisten tavaroiden ja palveluiden kaupan sekä kestäviin hankkeisiin ja infrastruktuuriin sijoittamisen edistämiseksi ja hiilipäästöjen vähentämiseen osallistuvan teollisuuden kehittämiseksi;

29.   painottaa Kiinan uusiutuvan energiatoimialan mahdollisuuksia Euroopan uusiutuvan energian toimialalle; pyytää Kiinaa parantamaan pääsyä tämän alan markkinoille;

30.   kehottaa Euroopan unionia ja Kiinaa tehostamaan yhteistyötään edistääkseen vain vähän hiilidioksidia tuottavan teknologian siirtoa, erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden osalta; korostaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämisen ja käyttöönoton ratkaisevaa merkitystä Kiinassa ottaen huomioon kivihiilen merkityksen maan taloudelle; kehottaa komissiota tutkimaan, miten kestävää kehitystä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa Kiinan kanssa voitaisiin edelleen tukea;

Rahoituspalvelut

31.   ilmaisee huolensa siitä, että Euroopan unionin yritysten investointeja Kiinaan rajoitetaan edelleen etenkin pankki- ja vakuutusalalla raskaiden ja syrjivien lisensointikustannusten ja yhteisyrityksiä kiinalaisten yritysten kanssa edellyttävien sääntöjen vuoksi; kehottaa Kiinaa puuttumaan näihin ongelmiin pikaisesti;

32.   uskoo, että syvät, joustavat, avoimet, läpinäkyvät ja hyvin säädellyt rahoitusmarkkinat voivat tukea talouskasvua, ja katsoo, että Kiinan arvopaperi-, pankki- ja vakuutusalat ovat alikehittyneitä; kehottaa Kiinaa osallistumaan täysipainoisesti maailmanlaajuiseen keskusteluun rahamarkkinoiden sääntely- ja valvontakehyksen parantamisesta;

33.   painottaa, miten tärkeää on Kiinan yhteistyö Maailman valuuttarahaston kanssa ja osallisuus kehitettäessä valtioiden sijoitusrahastoja koskevia maailmanlaajuisia menettelysääntöjä, jotka todennäköisesti johtavat suurempaan avoimuuteen;

34.   kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisimman pian rahoitus- ja talouskriisin vaikutusta merkittäviin eurooppalaisiin teollisuuden- ja palvelualoihin, jotka ovat keskeisessä asemassa Euroopan unionin ja Kiinan välisten vienti- ja tuontisuhteiden määräytymisessä; pyytää, että tällainen arviointi toimitetaan parlamentille niin pian kuin selkeä suuntaus on havaittavissa;

Vapaa ja reilu kauppa
Polkumyynti ja markkinatalousasema

35.   katsoo, että kaupasta vastaavien viranomaisten välinen pysyvä vuoropuhelu voi auttaa ehkäisemään ja ratkaisemaan kauppakiistoja; huomauttaa kuitenkin, että kaupan suojakeinojen tehokkaalla käytöllä voidaan myötävaikuttaa oikeudenmukaisiin kaupankäyntiolosuhteisiin Kiinan ja Euroopan unionin välillä, koska kiinalaisia valmistajia vastaan nostettujen polkumyyntikanteiden määrä on kasvanut;

36.   katsoo, että monet Kiinan talouden alat eivät vieläkään täytä edellytyksiä, joiden perusteella Kiinaa voitaisiin pitää markkinataloutena; kehottaa komissiota tekemään Kiinan hallituksen kanssa yhteistyötä markkinatalousaseman myöntämisen esteiden poistamiseksi ja takaamaan Kiinalle tämän aseman vasta, kun se on täyttänyt kriteerit;

Teollis- ja tekijänoikeudet ja väärennökset

37.   toteaa huolestuneena, että vaikka Kiina on edistynyt teollis- ja tekijänoikeuslainsäädäntönsä yhtenäistämisessä, teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas toteuttaminen käytännössä on edelleen erittäin vaikeaa;

38.   pyytää Kiinaa lisäämään ponnisteluja teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen ja valvonnan puuttumista koskevan ongelman ratkaisemiseksi; painottaa keskitetyn ja alueellisen kauppapolitiikan yhdenmukaistamisen merkitystä ja yhtenäistä täytäntöönpanoa koko maassa;

39.   on huolissaan, että väärennettyjen ja kopioitujen tuotteiden tuotanto Kiinassa on edelleen hälyttävän laajaa; kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyössä Kiinan kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa taisteluaan väärentämistä vastaan;

40.   on hyvin huolestunut siitä, että Kiinassa myönnetään yhä enemmän sellaisia hyödyllisyysmalleja ja suunnittelupatentteja, jotka ovat usein suoria kopioita tai vain vähän muutettuja jäljennöksiä olemassa olevasta eurooppalaisesta teknologiasta ja jotka eivät siis edistä todellista innovointia;

41.   uskoo, että Kiinan innovatiivisuuden kehittyessä teollis- ja tekijänoikeuksien suojeleminen palvelee sen etuja; uskoo kuitenkin, että innovaatioiden rekisteröintiä yksinomaan Kiinassa edellyttävät säädökset rajoittaisivat liiketoimintaa voimakkaasti, estäisivät Kiinaa hyötymästä innovaatioista ja heikentäisivät Kiinassa valmistettujen tuotteiden arvoa;

Tulli

42.   on tyytyväinen yhteisen teollis- ja tekijänoikeuksien tulleja koskevan toimintasuunnitelman (IPR Customs Enforcement Action Plan) allekirjoittamiseen, jonka suunnitelman tavoitteena on edistää tulliyhteistyötä väärennettyjen tavaroiden pysäyttämiseksi ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä väärennettyjen tuotteiden myynnin vähentämiseksi; kehottaa komissiota neuvottelemaan Kiinan kanssa siitä, millä ehdoilla se voi liittyä väärennösten torjumista koskevaan kauppasopimukseen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA);

43.   pyytää komissiota tehostamaan tulliyhteistyösopimukseen liittyvää yhteistyötä Kiinan viranomaisten kanssa kaupankäynnin helpottamiseksi;

44.   pyytää komissiota tekstiilejä koskevan, vuonna 2005 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan jatkoksi jatkamaan keskusteluja Euroopan unionin ja Kiinan välisen tekstiilikaupan vuoropuhelussa ja Euroopan unionin ja Kiinan korkean tason taloudellisessa ja kaupallisessa neuvottelumekanismissa (HLM); kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tekstiilien tuontia Kiinasta;

Vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

45.   ilmaisee vakavan huolensa Kiinan teollisuuden aiheuttamasta runsaasta saastumisesta ja maan luonnonvarojen kasvavasta kulutuksesta etenkin uusiutumattomista lähteistä saatavien luonnonvarojen osalta; on tietoinen siitä, että Eurooppa on osaksi vastuussa tilanteesta, koska suuri osa Kiinan teollisuustuotannosta on eurooppalaisten yritysten omistuksessa tai liittyy eurooppalaisten yritysten ja vähittäismyyjien tekemiin tilauksiin ja kulutetaan Euroopassa;

46.   panee merkille, ettei Kiinan viime vuosien voimakas talouskasvu ole hyödyttänyt maan kaikkia väestönosia ja ettei rikkaiden ja köyhien välinen sosiaalinen kuilu ole ollut koskaan niin suuri kuin nyt;

47.   toivottaa tervetulleeksi Kiinan ympäristöalan toimet vuoden 2008 olympialaisten alla; kehottaa Kiinan hallitusta myötävaikuttamaan aktiivisesti Kööpenhaminassa marraskuun 30. päivän ja joulukuun 11. päivän välisenä aikana vuonna 2009 pidettävän Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastokonferenssin (COP 15) onnistumiseen kannustamalla omaa rahoitusalaansa valmistelemaan kansainvälisen päästökauppajärjestelmän käyttöönottoa;

48.   kehottaa Kiinaa osallistumaan COP 15 -konferenssiin ja hyväksymään vastuunsa ottamalla vastaan osuutensa kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisesta vähentämisestä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta;

49.   kehottaa Kiinan viranomaisia ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien teknologioiden ja käytäntöjen käyttöönottamiseksi ja niiden käytön edistämiseksi; huomauttaa, että ympäristöystävällisten liiketoimintatekniikoiden edistäminen on olennaisen tärkeää, jos Kiinan hallitus haluaa säilyttää taloudellisen kasvun ja samalla suojella ympäristöä; tunnustaa, ettei Kiinan voida odottaa pyytävän kansaansa kantamaan kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta aiheutuvaa taakkaa ilman länsimaiden toteuttamia toimia;

50.   on huolissaan lapsityövoiman käytöstä Kiinassa; pyytää komissiota ottamaan tämän ongelman esille mahdollisimman pian ja pyytää Kiinan hallitusta toimimaan mahdollisimman tehokkaasti poistaakseen taustalla piilevät syyt tämän ilmiön kitkemiseksi;

51.   kehottaa Kiinaa ratifioimaan kansainvälisen työjärjestön (ILO) tärkeimmät yleissopimukset ja etenkin ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisvapauden suojelua koskevan yleissopimuksen n:o 87 sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen , jonka Kiina on allekirjoittanut mutta jota se ei ole vielä ratifioinut;

52.   on tyytyväinen, että Kiina on saattanut kansainväliset kirjanpitostandardit (IFRS-standardit) osaksi maan lainsäädäntöä; kehottaa Kiinaa jatkamaan IFRS-standardien käyttöönottoa ja varmistamaan niiden noudattamisen käytännössä; pyytää komissiota valvomaan tarkasti IFRS-standardien käyttöönottoa ja noudattamista Kiinassa;

53.   kehottaa Kiinassa toimivia eurooppalaisia yrityksiä noudattamaan tiukimpia kansainvälisiä vaatimuksia ja soveltamaan yrityksen sosiaaliseen vastuuseen liittyviä parhaita käytäntöjä työntekijöihin ja ympäristöön liittyvissä asioissa;

54.   ilmaisee huolensa työoloista ja työntekijöiden oikeuksista Kiinassa; kehottaa Kiinaa parantamaan työoloja, jotta ne saatettaisiin ILO:n keskeisimpien standardien tasolle;

55.   kehottaa Euroopan unionia ja Kiinaa tekemään yhteistyötä autoja, kuorma-autoja, raskaita ajoneuvoja, ilmailua ja merenkulkua koskevien standardien osalta, jotta voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tehdä niistä entistä ilmastoystävällisempiä;

56.   kehottaa Euroopan unionia ja Kiinaa tekemään yhteistyötä kemikaalien sääntelyn, arvioinnin ja lupamenettelyjen (REACH) alalla;

57.   on erittäin huolestunut useista viimeaikaisista tapauksista, jotka liittyvät vaarallisiin kiinalaisiin tuotteisiin ja etenkin tapauksista, jotka koskevat lasten leluja, ruokaa ja lääkkeitä; on tyytyväinen Kiinan hallituksen päättäväiseen toimintaan ongelman ratkaisemiseksi; kehottaa komissiota vahvistamaan tukea ja koordinointia Kiinan viranomaisten kanssa tässä asiassa;

58.   tuomitsee jyrkästi Kiinan viranomaisten langettamat kuolemantuomiot joillekin henkilöille, jotka olivat osallisina melamiinin saastuttamaa vauvojen maitojauhetta koskevassa tapauksessa;

59.   pitää myönteisinä komission tällä alalla toteuttamia toimia, sillä se on ottanut käyttöön järjestelmän, jossa neljännesvuosittain laaditaan kertomus Kiinan toteuttamista valvontatoimista Kiinaa koskevassa RAPEX-järjestelmässä ilmoitettujen vaarallisten tuotteiden alkuperän selvittämiseksi, ja parantanut tällä tavoin turvallisuutta eurooppalaisten kuluttajien kannalta;

60.   korostaa komission sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan viranomaisten välisten kolmenvälisten yhteyksien merkitystä tuoteturvallisuuden maailmanlaajuisen hallinnan parantamiseksi; katsoo tällä alalla, että olisi erittäin hyödyllistä panna pikaisesti täytäntöön komission ehdotus tuoteturvallisuutta ja tavaroiden tuontia käsittelevän yhteisen työryhmän perustamisesta transatlanttisen talousneuvoston puitteissa;

Eteneminen

61.   panee merkille, että Kiinan yhteiskunta on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana paljon ja että kestävää kehitystä ei saavuteta kiirehtimällä; katsoo, että demokratia edellyttää tehokasta kansalaisyhteiskuntaa, jota puolestaan vahvistavat kauppa- ja taloussuhteet Euroopan unioniin; uskoo siksi, että kaupan avulla tapahtuvaa muutosta kannustamalla myötävaikutetaan Kiinan muuttumiseen avoimeksi ja demokraattiseksi yhteiskunnaksi, mistä hyötyvät kaikki yhteiskunnan osa-alueet; pitää samalla valitettavana, että Euroopan unionin ja Kiinan välisten talous- ja kauppasuhteiden tiivistyminen ei ole kulkenut rinnan ihmisoikeusvuoropuhelun merkittävän edistymisen kanssa; uskoo, että erityisesti ympäristö- ja sosiaalialan uudistuksia on lisättävä, jotta kehitys olisi kokonaisvaltaista ja kestävää;

62.   pitää valitettavana sitä, että Kiina siirsi nykyisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi Euroopan unionin ja Kiinan huippukokousta, joka oli määrä järjestää Lyonissa 1. joulukuuta 2008, ja korostaa, että ilmastonmuutoksesta on äärimmäisen tärkeää käydä rakentavaa vuoropuhelua ja että on löydettävä yhteisymmärrys tärkeimmistä kauppapoliittisista kysymyksistä maailmantalouden kannalta kriittisellä hetkellä; toivoo, että huippukokous järjestetään mahdollisimman pian;

63.   pyytää Kiinaa edelleen osallistumaan täydellisesti ponnisteluihin, jotka nopeuttavat Dohan kehitysohjelmaan liittyviä neuvotteluja;

64.   painottaa, että Euroopan unionin ja Kiinan uuden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tavoitteena tulisi olla vapaa ja reilu kauppa, joka perustuu ihmisoikeuksia, ympäristöä, kestävää kehitystä ja sosiaalisia asioita koskevien lausekkeiden täytäntöönpanoon;

65.   on tyytyväinen EU:n ja Kiinan HLM:n perustamiseen foorumiksi, jolla Euroopan unionin ja Kiinan suhteita voidaan edelleen kehittää strategisella tasolla, ja pitää tämän prosessin tärkeänä osana sitä, että HLM:ssä saavutetaan kaupankäynnin ongelmien suhteen tyydyttävät ratkaisut; kehottaa komissiota suhtautumaan HLM:ään kunnianhimoisemmin ja nimittämään yhden vuonna 2009 valittavan uuden komission varapuheenjohtajista koordinoinnista vastaavaksi komission jäseneksi, joka johtaa HLM-valtuuskuntaa;

66.   kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa olemassa olevissa tutkimusta ja kehittämistä (T&K) koskevissa sopimuksissa tehdään tehokasta yhteistyötä Kiinan kanssa T&K-yhteistyön edistämiseksi; suosittaa, että Euroopan unionin ja Kiinan väliset T&K-toimet keskitetään teknologian läpimurtojen, yhteiskunnan tarpeiden, ympäristökatastrofien ja tulevan talouskehityksen kannalta entistä strategisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin; pyytää kumpaakin osapuolta helpottamaan teknologian ja teknisen taitotiedon siirtoa helpottamalla tutkijoiden ja yliopistojen henkilöstön vaihto-ohjelmia;

67.   pitää myönteisenä Kiinan ja Taiwanin lähentymistä; katsoo Taiwanin, joka on Euroopan unionin neljänneksi suurin kauppakumppani Aasiassa, olevan itsenäinen talouden ja kaupan toimija; tukee Taiwanin osallistumista tarkkailijana asianomaisiin kansainvälisiin järjestöihin silloin, kun se ei edellytä valtion asemaa, kuten esimerkiksi ILO:ssa;

68.   kehottaa lisäämään yhteistyötä eurooppalaisten ja kiinalaisten yliopistojen välillä sekä lisäämään asiantuntijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Euroopan unionin ja Kiinan välillä;

69.   tukee Euroopan unionin ja Kiinan yhteistyön jatkuvaa kehittämistä avaruustieteen, -sovellusten ja -teknologian alalla; katsoo, että tiivis yhteistyö on välttämätöntä Compass- ja Galileo-ohjelmien rinnakkaista toimintaa varten varsinkin, jotta voidaan varmistaa niiden yhteensopivuus maailmanlaajuisten käyttäjien etujen mukaisesti;

70.   kannustaa komissiota ja Kiinan hallitusta selvittämään yhdessä keinoja, joiden avulla HLM:n työhön voitaisiin kehittää parlamentaarinen ulottuvuus, antaa sille toimivalta toimia laajemmassa eturyhmäympäristössä ja antaa eturyhmille mahdollisuus ilmaista huolensa;

71.   tukee komission työtä pk-yrityksille ystävällisen ympäristön luomiseksi, kun se on hyväksynyt tiedonannon "Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act) (KOM(2008)0394), ja on tältä osin tyytyväinen suunnitelmista ottaa käyttöön "Gateway to China"-järjestelmä, joka keskittyy erityisesti johdon koulutusohjelman perustamiseen Kiinaan tavoitteena parantaa eurooppalaisten pk-yritysten pääsyä Kiinan markkinoille vuoteen 2010 mennessä;

72.   kehottaa Kiinaa edistämään yhteistyötä kiinalaisten yliopistojen ja Euroopan unionin pk-yritysten välillä, jotta voidaan tehostaa pk-yritysten innovointia Kiinassa ja siten luoda entistä enemmän työpaikkoja sekä lisätä kauppaa ja taloudellista tuotantoa; kehottaa Kiinaa myös edistämään yhteistyötä näiden osapuolten välillä, jotta voidaan parantaa ja tehostaa ilmastoystävällistä teknologiaa Euroopan unionin pk-yritysten Kiinassa aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen minimoimiseksi;

73.   kehottaa komissiota edistämään yritysten välistä yhteistyötä, tiedottamaan markkinoillepääsyä koskevan tietokannan verkkosivustosta ja parantamaan riitojenratkaisumenettelyjä;

74.   kannustaa toteuttamaan ohjelmia, joiden tavoitteena on lisätä Kiinan ja Euroopan unionin välistä kauppaa, kuten johdon koulutusohjelman (Executive Training Programme); kehottaa komissiota lisäämään teknistä apua Kiinalle terveys- ja turvallisuussääntöjen täytäntöön panemiseksi ja tulliyhteistyön parantamiseksi;

75.   uskoo, että Euroopan unionin ja Kiinan keskinäinen riippuvuus kasvaa edelleen ja että Euroopan unionin ja Kiinan monitahoiset ja tärkeät suhteet edellyttävät koordinoinnin lisäämistä sekä jäsenvaltioiden välillä että komission kanssa; muistuttaa Kiinaa, että sen on täytettävä kansainvälisistä sopimuksista juontavat velvoitteensa, ja odottaa toiveikkaana Kiinan kanssa käytävää tehokasta ja tulossuuntautunutta keskustelua maailmanlaajuisista haasteista; tukee Euroopan unionin ja Kiinan välistä strategista kumppanuutta; kehottaa komissiota lisäämään Euroopan unionin ja Kiinan välisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta käytävien neuvottelujen avoimuutta;

76.   katsoo, että Kiinan Shanghaissa vuonna 2010 pidettävä EXPO-maailmannäyttely antaa Euroopan unionin liiketoiminta-alalle erinomaisen tilaisuuden näkyvyyteen, verkostoitumiseen ja esittäytymiseen Kiinan yleisölle ja Kiinan liiketoiminta-alalle; vaatii komissiota varmistamaan, että Euroopan unionin liiketoiminta-alalla on näyttelyosasto EXPO 2010 -maailmannäyttelyssä;

77.   pyytää komissiota tukemaan Kiinan ja Euroopan unionin välisen Business Councilin perustamista Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen Business Councilin mallin mukaisesti;

o
o   o

78.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja Kiinan kansankongressille.

(1) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 219. (2) EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 103. (3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0362.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 Sri Lankasta

P6_TA(2009)0054 RC-B6-0074/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Sri Lankasta 18. toukokuuta 2000(1), 14. maaliskuuta 2002(2) ja 20. marraskuuta 2003(3) antamansa päätöslauselmat, Intian valtameren äskettäisestä hyökyaaltokatastrofista 13. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman(4) ja Sri Lankan tilanteesta 18. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselman(5),

–   ottaa huomioon 29. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan unionin neuvoston päätöksen kieltää muodollisesti Tamil Eelamin vapautuksen tiikerit -järjestö (Liberation Tamil Tigers of Eelam, LTTE)(6),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin puheenjohtajavaltion Sri Lankasta 17. elokuuta 2006 antaman julkilausuman,

–   ottaa huomioon Sri Lankan jälleenrakennuksesta ja kehityksestä 10. kesäkuuta 2003 annetun Tokion julistuksen, jossa avunantajien tuki liitettiin rauhanprosessin edistymiseen,

–   ottaa huomioon Sri Lankan hallituksen ja LTTE:n allekirjoittaman tulitaukosopimuksen, joka astui voimaan 23. helmikuuta 2002,

–   ottaa huomioon joulukuussa 2002 annetun Oslon julistuksen, jossa Sri Lankan hallitus ja LTTE sopivat pyrkivänsä ratkaisuun, joka pohjautuu liittovaltiorakenteeseen yhtenäisen Sri Lankan sisällä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että hallituksen sotilaallisen hyökkäyksen alettua lokakuussa 2008 LTTE on vetäytynyt pohjoisille seuduille ja pakottanut siviilit syvemmälle hallitsemalleen alueelle, ja tämä on johtanut Mullaitivun alueella siihen, että satoja ihmisiä on kuollut ja noin 250 000 siviiliä joutunut murhaavaan ristituleen Sri Lankan armeijan ja LTTE:n välillä,

B.   ottaa huomioon, että Sri Lanka on kärsinyt LTTE:n aseellisesta kapinasta ja hallituksen vastarinnasta noin 25 vuoden ajan ja että se on johtanut noin 70 000 ihmisen kuolemaan,

C.   ottaa huomioon, että vapautettujen alueiden siviiliväestö tarvitsee humanitaarista apua ja että vaikka hallituksen elimet ovat nyt pystyneet vastaamaan näihin tarpeisiin, tuhannet siviilit ovat edelleen alttiina suurille vaaroille ja joutuvat edelleen kärsimään perustarpeiden puutteesta alueilla, joilla konflikti jatkuu,

D.   ottaa huomioon suuren huolen siitä, että turvavyöhykkeellä sijainneita sairaalaa ja YK:n kansallisen henkilöstön asuinaluetta tulitettiin, mikä johti useiden siviilien kuolemaan ja loukkaantumiseen,

E.   ottaa huomioon, että Amnesty Internationalin mukaan sekä hallituksen joukot että LTTE ovat rikkoneet sodan lakeja pakottamalla siviilejä hätäsiirtolaisiksi ja estämällä heitä pakenemaan turvaan,

F.   ottaa huomioon, että kansainvälisen lehdistöinstituutin Sri Lankaan lähettämä valtuuskunta totesi, että konfliktia koskevassa raportoinnissa vallitsee kolme suuntausta: toimittajilla ei ole pääsyä konfliktialueille ja riippumaton tiedonkulku on puutteellista, konfliktia käsitteleviin toimittajiin kohdistuu hyökkäyksiä ja ahdistelua ja tiedotusvälineet harjoittavat itsesensuuria,

G.   ottaa huomioon, että vuoden 2009 alun jälkeen toimittaja Lasantha Wickrematungan murha ja suositun riippumattoman tv-kanavan tiloihin tehty hyökkäys ovat johtaneet tiedonvälitysyhteisön halvaantumiseen,

H.   muistuttaa, että ainakin 14 toimittajaa on saanut surmansa ja lukuisia muita on siepattu tai pidätetty vuoden 2006 jälkeen ja että Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistön vapautta koskevassa tilastossa Sri Lanka sijoittautui 173 maan joukossa 165. sijalle,

I.   muistuttaa olevan ensisijaisen tärkeää, että kaikki konfliktin osapuolet kunnioittavat ihmisoikeuksia ja humanitaarisia normeja, ei pelkästään välittömänä vastauksena pahenevaan tilanteeseen vaan konfliktin oikeudenmukaisen ja kestävän ratkaisun peruspilarina,

J.   ottaa huomioon, että Tokion kokouksen yhteispuheenjohtajat (Norja, Japani, Yhdysvallat ja EU) ovat yhteisesti kehottaneet LTTE:tä neuvottelemaan Sri Lankan hallituksen kanssa vihollisuuksien lopettamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, mukaan luettuna aseistariisunta, väkivallasta pidättäytyminen ja Sri Lankan hallituksen armahdustarjouksen hyväksyminen, ja osallistumaan poliittisena osapuolena prosessiin, jolla pyritään oikeudenmukaiseen ja kestävään poliittiseen ratkaisuun,

K.   ottaa huomioon, että Tokion kokouksen yhteispuheenjohtajat ovat yhteisesti kehottaneet Sri Lankan hallitusta ja LTTE:tä julistamaan väliaikaisen tulitauon, jotta mahdollistetaan sairaiden ja haavoittuneiden evakuointi ja voidaan tarjota humanitaarista apua siviiliväestölle,

1.   uskoo, että viimeaikainen kehitys voi muodostaa käännekohdan Sri Lankan kriisissä, yhtyy Tokion kokouksen yhteispuheenjohtajien julkilausumaan, ja toivoo, että maassa pian vallitsee rauha ja vakaus;

2.   uskoo, että sotilaallinen voitto LTTE:stä, sellaisena kuin Sri Lankan hallitus sen näkee, ei poista tarvetta löytää poliittinen ratkaisu kestävän rauhan varmistamiseksi;

3.   kehottaa hallitusta ja LTTE:tä noudattamaan sodan lakeja, minimoimaan siviileille sotilasoperaatioiden aikana aiheutuvat haitat ja välittömästi mahdollistamaan sen, että tuhannet konfliktialueelle loukkuun jääneet siviilit pystyvät turvallisesti liikkumaan ja saamaan humanitaarista apua;

4.   pitää tervetulleena Sri Lankan hallituksen lupausta varmistaa, että kaikki tiedotusvälineiden vapauden väitetyt loukkaukset tutkitaan täydellisesti ja avoimesti, jotta voidaan myös puuttua rankaisemattomuuden kulttuuriin ja välinpitämättömyyteen, joka liittyy toimittajiin Sri Lankassa kohdistuneisiin surmiin ja hyökkäyksiin;

5.   korostaa tarvetta asettaa kansainvälisiä valvojia arvioimaan Wannin alueelle loukkuun jääneiden neljännesmiljoonan ihmisen humanitaarisia tarpeita ja varmistaa elintarvikkeiden ja muun humanitaarisen avun jakelu erityisesti siksi, että taistelut ovat lähestymässä loukkuun jäänyttä siviiliväestöä;

6.   tuomitsee jälleen lapsisotilaiden värväämisen, joka on lasten järkyttävää hyväksikäyttöä ja sotarikos, ja kehottaa kaikkia kapinallisryhmiä lopettamaan käytännön, vapauttamaan hallussaan olevat lapset ja tekemään periaatepäätöksen, että ne eivät enää värvää lapsia;

7.   kehottaa hallitusta kiinnittämään kiireellistä huomiota miinanraivaukseen, koska miinat voivat muodostaa vakavan esteen ennalleen palauttamiselle ja taloudelliselle uudistumiselle; kehottaa tältä osin Sri Lankan hallitusta ottamaan tässä yhteydessä hyvin myönteisen askeleen liittymällä Ottawan sopimukseen (jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, valmistuksen ja kuljetuksen kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskeva yleissopimus);

8.   pitää tervetulleena Sri Lankan hallituksen sitoutumista merkittävään alueelliseen hajauttamiseen, joka antaa pääasiassa tamilien asuttamille alueille sekä muille alueille mahdollisuuden suurempaan hallinnolliseen valvontaan yhtenäisessä valtiossa; kehottaa hallitusta huolehtimaan sen nopeasta täytäntöönpanosta ja varmistamaan siten, että kaikilla Sri Lankan kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet;

9.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia kaksinkertaistamaan ponnistelunsa vakaan ja oikeudenmukaisen rauhan saamiseksi Sri Lankaan sekä turvallisten ja vauraiden olojen palauttamiseksi;

10.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Norjan hallitukselle ja Tokion avunantajakonferenssin muille yhteispuheenjohtajille, Sri Lankan presidentille ja hallitukselle sekä muille konfliktin osapuolille.

(1) EYVL C 59, 23.2.2001, s. 278. (2) EUVL C 47 E, 27.2.2003, s. 613. (3) EUVL C 87 E, 7.4.2004, s. 527. (4) EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 147. (5) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 384. (6) Neuvoston päätös 2006/379/EY, tehty 29. toukokuuta 2006, tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 21).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 burmalaispakolaisten tilanteesta Thaimaassa

P6_TA(2009)0055 RC-B6-0073/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja siihen vuonna 1967 liitetyn pöytäkirjan,

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Burmasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan Thaimaan laivasto otti maan aluevesillä 18.–30. joulukuuta 2008 kiinni noin 1 000 rohingya-vähemmistöön kuuluvaa venepakolaista, jotka tämän jälkeen hinattiin kansainvälisille vesille, vaikka heillä ei ollut navigointilaitteita eikä riittävästi ruokaa tai vettä; ottaa huomioon, että Indonesian ja Intian rannikkovartiostot pelastivat osan heistä mutta monet ovat kadoksissa ja heidän pelätään hukkuneen,

B.   ottaa huomioon, että rohingya-alkuperäiskansa on pääasiassa muslimeista koostuva etninen yhteisö Länsi-Burmassa ja että vallassa oleva sotilashallinto loukkaa siihen kuuluvien ihmisoikeuksia järjestelmällisesti, jatkuvasti ja laajamittaisesti muun muassa kieltämällä heiltä kansalaisoikeudet, rajoittamalla tiukasti heidän liikkumisvapauttaan sekä mielivaltaisilla pidätyksillä,

C.   ottaa huomioon, että viime vuosina tuhansia burmalaisia on paennut kotimaastaan sorron ja laajalle levinneen nälänhädän vuoksi ja he ovat vaarantaneet henkensä päästäkseen Thaimaahan ja muihin Kaakkois-Aasian maihin; ottaa huomioon, että Thaimaa toimii yhä useammin burmalaispakolaisten kauttakulkupaikkana,

D.   ottaa huomioon, että Thaimaan viranomaiset ovat kiistäneet syytökset ja pääministeri Abhisit Vejjajiva on luvannut, että asia tutkitaan perinpohjaisesti,

E.   ottaa huomioon, että Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisvirasto on ilmaissut huolensa burmalaispakolaisten huonosta kohtelusta saatujen tietojen johdosta ja päässyt Thaimaan viranomaisten huostassa vielä olevista 126:n rohingya-kansaan kuuluvista henkilöistä joidenkin luo,

F.   ottaa huomioon, että Thaimaan viranomaiset väittävät Thaimaan vesillä kiinni otettujen henkilöiden olleen taloudellisista syistä lähteneitä laittomia muuttajia,

1.   paheksuu tietoja rohingya-pakolaisten epäinhimillisestä kohtelusta ja kehottaa Thaimaan hallitusta kansainvälisen yhteisön kunnioitettuna jäsenenä, joka on tunnettu vieraanvaraisuudestaan pakolaisia kohtaan, toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rohingya-kansaan kuuluvien ihmisten henki ei ole vaarassa ja heitä kohdellaan humanitaaristen normien mukaisesti;

2.   tuomitsee jyrkästi Burman hallituksen rohingya-kansaan kohdistaman jatkuvan vainon ja katsoo sen kantavan päävastuun pakolaisten ahdingosta; vaatii palauttamaan rohingya-kansaan kuuluville Burman kansalaisuuden sekä poistamaan viipymättä kaikki rajoitukset, jotka kohdistuvat heidän liikkumisvapauteensa sekä oikeuteensa koulutukseen ja avioliittoon, ja lopettamaan uskonnollisen vainon, moskeijoiden ja muiden uskonnonharjoittamispaikkojen tuhoamisen sekä kaikki ihmisoikeusloukkaukset kaikkialla maassa, tahallinen köyhdyttäminen, mielivaltainen verotus ja maiden takavarikointi mukaan lukien;

3.   vetoaa Thaimaan hallitukseen, jotta se ei lähettäisi rohingya-pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, muun muassa venepakolaisia, takaisin Burmaan, missä heidän henkensä on vaarassa tai he saattavat joutua kidutetuiksi;

4.   pitää myönteisenä Thaimaan pääministerin Abhisit Vejjajivan lausuntoa, jonka mukaan väitteet rohingya-turvapaikanhakijoiden huonosta kohtelusta armeijan käsissä tutkitaan, ja pyytää järjestämään perinpohjaisen, puolueettoman ja täysin avoimen tutkinnan, jotta voidaan selvittää tosiseikat ja ryhtyä asianmukaisiin toimiin burmalaispakolaisten huonosta kohtelusta vastuussa olevia vastaan;

5.   on tyytyväinen Thaimaan hallituksen yhteistyöhön Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa ja kehottaa sallimaan viipymättä ja rajoituksitta vierailut kaikkien pidätettyjen rohingya-venepakolaisten luona heidän suojelun tarpeensa määrittämiseksi; kehottaa samaan aikaan Thaimaan hallitusta allekirjoittamaan pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen ja siihen vuonna 1967 liitetyn pöytäkirjan;

6.   korostaa, että venepakolaisongelma, joka vaikuttaa Thaimaahan ja muihin maihin, on ennen kaikkea alueellinen kysymys; suhtautuu myönteisesti Thaimaan hallituksen pyrkimyksiin lisätä yhteistyötä alueella olevien naapureiden kesken rohingya-kansaa koskevien huolenaiheiden ratkaisemiseksi; pitää Thaimaan pysyvän ulkoasiainsihteerin Virasakdi Futrakulin Intian, Indonesian, Bangladeshin, Malesian ja Burman suurlähettiläiden kanssa 23. tammikuuta 2009 pitämää kokousta tässä suhteessa myönteisenä; vetoaa myös Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) jäsenvaltioihin, erityisesti sen puheenjohtajaan Thaimaahan, sekä asianmukaisiin kansainvälisiin järjestöihin, jotta nämä pyrkisivät saamaan aikaan pysyvän ratkaisun tähän pitkään kestäneeseen ongelmaan;

7.   kehottaa EU:n jäsenvaltioita vahvistamaan huhtikuussa 2009 uusittavaksi tulevaa EU:n yhteistä kantaa ryhtyäkseen toimiin rohingya-kansaan kohdistettua tyrmistyttävää syrjintää koskevan ongelman suhteen;

8.   pitää EP:n valtuuskunnan lähettämistä Burmaan erittäin tärkeänä, kun otetaan huomioon nykyinen ihmisoikeustilanne, joka ei edelleenkään osoita merkkejä parantumisesta, ja katsoo, että hallintoon kohdistettavaa kansainvälistä painostusta olisi vahvistettava;

9.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Thaimaan kuningaskunnan hallitukselle, Burman hallitukselle, Kaakkois-Aasian maiden liiton pääsihteerille, Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulle ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. helmikuuta 2009 Brasilian kieltäytymisestä luovuttaa Cesare Battisti

P6_TA(2009)0056 RC-B6-0076/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksensa suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin ja Brasilian strategisesta kumppanuudesta (B6-0449/2008),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan yhteistyötä koskevan puitesopimuksen,

–   ottaa huomioon 30. toukokuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon "Kohti EU:n ja Brasilian strategista kumppanuutta" (KOM(2007)0281),

–   ottaa huomioon Italian kansalaisen Cesare Battistin tapauksen, jossa Italia on pyytänyt tämän luovuttamista Brasiliasta ja Brasilian viranomaiset ovat kieltäytyneet siitä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Italian tuomioistuinten antamissa lopullisissa tuomioissa Cesare Battisti tuomittiin poissaolevana neljästä murhasta ja kuulumisesta aseelliseen ryhmittymään, ryöstöstä, tuliaseiden hallussapidosta ja aseellisista väkivallanteoista,

B.   ottaa huomioon Cesare Battistin paon Ranskaan vuonna 1990 ja Ranskan korkeimman hallinto-oikeuden ja korkeimman oikeuden lopullisen päätöksen vuonna 2004 sallia hänen luovuttamisensa Italian viranomaisille,

C.   ottaa huomioon, että tämän päätöksen jälkeen Cesare Battisti ryhtyi piileskelemään, kunnes hänet pidätettiin Brasiliassa maaliskuussa 2007,

D.   ottaa huomioon, että Cesare Battisti teki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle valituksen, joka koski hänen luovutustaan Italiaan, ja että joulukuussa 2006 päätettiin, että valitusta ei otettu tutkittavaksi,

E.   ottaa huomioon, että 17. tammikuuta 2009 Brasilian hallitus on ilmoittanut, että Cesare Battistilla on poliittisen pakolaisen asema ja että siksi hänen luovuttamisestaan on kieltäydytty sillä perusteella, että Italian oikeusjärjestelmä ei ole antanut riittäviä takeita vankien oikeuksien noudattamisesta,

F.   katsoo, että myönnettäessä poliittisen pakolaisen asema on noudatettava kansainvälisen oikeuden säännöksiä,

G.   katsoo, että päätös voidaan tulkita epäluottamuksen osoitukseksi Euroopan unionia kohtaan, vaikka unionin perustana ovat muun muassa perusoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaatteen noudattaminen, mikä sisältää vankien oikeudet, ja katsoo, että nämä periaatteet ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille,

H.   ottaa huomioon, että Brasilian ja Euroopan unionin väliset taloudelliset, poliittiset ja kauppasuhteet ovat erinomaiset ja elinvoimaiset ja ne perustuvat muun muassa yhteisten ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamiseen,

I.   ottaa huomioon, että Brasilia on ottamassa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden täydellä tuella merkittävän roolin kansainvälisesti ja että sen osallistuminen G20-ryhmän kokoukseen, joka pidettiin Washingtonissa marraskuussa 2008, ja sen tuleva osallistuminen tällaisiin kokouksiin on merkki lisääntyvästä vastuusta kansainvälisellä tasolla,

1.   toteaa, että oikeudelliset menettelyt ovat käynnissä ja että Brasilian viranomaisten lopullinen päätös olisi ilmoitettava tulevina viikkoina;

2.   luottaa siihen, että Battistin luovuttamista koskevan päätöksen uudelleentarkastelussa otetaan huomioon EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen päätös, jossa on noudatettu täysin Euroopan unionin oikeusvaltion periaatetta;

3.   toivoo, että näiden näkemysten valossa Brasilian viranomaiset tekevät päätöksen, joka perustuu Brasilian ja Euroopan unionin yhteisiin periaatteisiin;

4.   huomauttaa, että Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan kumppanuus perustuu molemminpuoliseen ymmärrykseen, että kumpikin osapuoli noudattaa oikeusvaltion periaatetta ja perusoikeuksia, oikeus puolustukseen ja oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin mukaan lukien;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Brasilian hallitukselle, Brasilian liittotasavallan presidentille, Brasilian kongressin puhemiehelle ja Mercosurin parlamentin puhemiehelle.