Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2328(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0125/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0125/2009

Keskustelut :

PV 01/04/2009 - 21
CRE 01/04/2009 - 21

Äänestykset :

PV 02/04/2009 - 9.7
CRE 02/04/2009 - 9.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0202

Hyväksytyt tekstit
PDF 127kWORD 61k
Torstai 2. huhtikuuta 2009 - Bryssel
Maahanmuuttajien lasten kouluttaminen
P6_TA(2009)0202A6-0125/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 maahanmuuttajien lasten kouluttamisesta (2008/2328(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

–   ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2008 julkistetun komission vihreän kirjan "Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulujärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet (KOM(2008)0423),

–   ottaa huomioon 25. heinäkuuta 1977 siirtotyöläisten lasten koulutuksesta annetun neuvoston asetuksen 77/486/ETY(1),

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2000 rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(2),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman maahanmuuttajien sopeutumisesta Eurooppaan monikielisten koulujen ja opetuksen avulla(3),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta(4),

–   ottaa huomioon 16. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman "Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki"(5),

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 opettajankoulutuksen laadun parantamisesta antamansa päätöslauselman(6),

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. helmikuuta 2009 antaman lausunnon komission vihreästä kirjasta "Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet",

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0125/2009),

A.   ottaa huomioon, että 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita parantamaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saavutustasoa,

B.   katsoo, että Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 oli oikea ajankohta käynnistää keskustelu EU:n koulutusjärjestelmien haasteista ja mahdollisuuksista,

C.   ottaa huomioon, että muuttoliike unionissa ja maahanmuutto unioniin ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, mikä on useilla alueilla muuttanut koulujen koostumusta,

D.   ottaa huomioon, että kulttuuriset erot estävät usein oppilaiden välistä sekä oppilaiden ja opettajien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua,

E.   ottaa huomioon, että on olemassa selvää näyttöä siitä, että maahanmuuttajalasten koulusaavutukset on muiden kuin maahanmuuttajalasten saavutuksia huomattavasti alhaisempia; ottaa huomioon, että suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia elää sosioekonomisesti epävarmoissa oloissa,

F.   ottaa huomioon, että se että maahanmuuttajalasten kyvyt jäävät usein huomaamatta ja käyttämättä, aiheuttaa sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista haittaa koko yhteiskunnalle,

G.   ottaa huomioon, että kouluopetus tiettyyn ikään saakka on lasten perusoikeus ja velvollisuus heidän taustastaan huolimatta, kuten perusoikeuskirjan 14 artiklassa todetaan, ja että kansallisia koululakeja on noudatettava,

H.   ottaa huomioon, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisältö ja järjestäminen kuuluvat kansallisiin toimivaltuuksiin, ja katsoo, että strategiat on tarpeen määritellä ja panna täytäntöön kansallisella tai alueellisella tasolla,

I.   katsoo, että maahanmuutto voi rikastaa kouluja kulttuurisesti ja kasvatuksellisesti, mutta se voi myös sopivien liitännäistoimenpiteiden puuttuessa johtaa vakaviin eroavuuksiin,

J.   katsoo, että jäsenvaltioiden on uudistettava kansallisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiään; katsoo, että niiden on yhdessä työskennellen kehitettävä tarvittavia politiikan välineitä maahanmuuton seurauksien hallitsemiseksi,

K.   ottaa huomioon, että lisääntyvästä maahanmuutosta johtuva monimuotoisuuden lisääntyminen koululaisten keskuudessa on haaste opettajien ammattikunnalle, joka ei saa koulutusta siihen, millä tavoin toimia asianmukaisesti tämän koululuokkien uudenlaisen monimuotoisuuden suhteen,

1.   pitää myönteisenä edellä mainittua 3. heinäkuuta 2008 annettua komission vihreää kirjaa;

2.   katsoo, että komissio on oikeassa, kun se ei käsittele pelkästään unionin sisäisen muuttoliikkeen vaan myös unioniin suuntautuvan muuttoliikkeen vaikutuksia jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin;

3.   korostaa, että unionin työntekijät saattavat olla haluttomampia työskentelemään ulkomailla, jos on olemassa riski, että heidän lapsensa kärsivät koulutuksen vuoksi, ja että maahanmuuttajalapsille annettava tyydyttävä koulutus liittyy työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen;

4.   on sitä mieltä, että tarvitaan entistä suurempia EU:n tason ponnisteluja, koska kaikki jäsenvaltiot kohtaavat samanlaisia haasteita tässä suhteessa; muistuttaa, että maahanmuuttajalasten osuus koulussa kasvaa todennäköisesti tulevaisuudessa;

5.   palauttaa mieliin, että laillisten maahanmuuttajien integroimiseen tarkoitettujen tukikeskusten perustaminen on hyvin tärkeätä, koska niiden avulla maahanmuuttajat voivat ammattilaisen tuella selvitä tehokkaasti kaikista sopeutumiseen liittyvistä esteistä (esimerkiksi työhön liittyvät kysymykset, koulutus, terveydenhoito jne.);

6.   kannustaa sellaisen kumppanuusmallin kehittämiseen jäsenvaltioiden koulujen ja yhteisöjen välillä, joka mahdollistaa niiden lasten, joiden vanhemmat työskentelevät ulkomailla, hyötyvän yhteisön avustus-, tuki- ja neuvontaohjelmista;

7.   korostaa, että maahanmuuttajalapsilla ja aikuisilla maahanmuuttajilla on oltava mahdollisuus opetella isäntämaan kieltä/kieliä ja halu hyödyntää tätä mahdollisuutta, mikäli heidän halutaan kotoutuvan täydellisesti;

8.   kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia varmistamaan koulutuksen laillisten maahanmuuttajien lapsille, mukaan luettuna vastaanottavan maan virallisten kielten opetus sekä heidän oman äidinkielensä ja kulttuurinsa edistäminen;

9.   pitää ensisijaisen tärkeänä, että maahanmuuttajalasten vanhemmat ja erityisesti äidit otetaan mukaan vastaanottavan maan virallisten kielten opetusohjelmiin, jotta varmistetaan, etteivät lapset jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja että lapsia autetaan sopeutumaan kouluun;

10.   katsoo, että monikielisyyden säilyttämisen ja edistämisen on oltava osa kaikkien koulujen opetussuunnitelmaa; korostaa, että kieltenoppimista olisi edistettävä jo esikouluiässä maahanmuuttajien osallisuuden edistämiseksi; katsoo kuitenkin, että on nimenomaisesti jäsenvaltioiden tehtävä päättää, mikä asema äidinkielen opetukselle opetusohjelmassa annetaan, ja huolehtia opetuksen järjestämisestä;

11.   pitää suositeltavana, että toiseen jäsenvaltioon töiden vuoksi muuttavien vanhempien mukana tulevat lapset eivät törmää vaikeuksiin ilmoittautuessaan kouluun sille tasolle, jolla he ovat olleet alkuperäjäsenvaltiossaan;

12.   korostaa, että perheiden ja paikallisen yhteisön muiden jäsenten suora osallistuminen on tärkeätä, sillä sosiaalinen integraatio on koko yhteiskunnan eikä ainoastaan koulujen vastuulla; korostaa, että maahanmuuttajia sosiaalisesti tukevia tahoja on rohkaistava tekemään yhteistyötä, jotta ne antavat entistä tarkempia yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevia tietoja, joissa otetaan huomioon vastaanottavan maan työmarkkinoiden vaatimukset;

13.   myöntää, että kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä tehtävä maahanmuuttajien tukemisessa ja että se voi yhdessä virallisen koulutusjärjestelmän kanssa olla suureksi avuksi sellaisilla aloilla kuten vastaanottavan maan kielen opetus;

14.   korostaa tarvetta kotouttaa maahanmuuttajat ja romanien kaltaiset yhteiskuntaryhmät yhteiskuntaan; korostaa, että kotouttamisen on koulutuksen osalta perustuttava yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteeseen, jolla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen; torjuu kaikki ratkaisut – sekä tilapäiset että pysyvät – jotka perustuvat tai johtavat erotteluun ja huonoon koulutukseen;

15.   korostaa, että on tärkeätä kehittää lasten, sekä maahanmuuttajalasten että vastaanottavan maan lasten, kulttuurien välisiä viestintätaitoja, ja katsoo, että kyky kertoa omasta kulttuuristaan muille ja ymmärtää muiden kulttuuria ja arvoja muodostaa avaintaidon "tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot" keskeisen osatekijän;

16.   ehdottaa, että koulutettu henkilöstö, joka myös ymmärtää maahanmuuttajien äidinkieltä, antaisi laillisille maahanmuuttajille lisää taloudellista ja hallinnollista tukea kielikursseja varten;

17.   pitää tärkeänä, että maahanmuuttajalapset oppivat äidinkieltään ja asuinmaansa kieliä ja harjoittelevat luku- ja kirjoitustaitoa esikouluiästä alkaen;

18.   myöntää, että on tärkeätä sisällyttää koulujen opetusohjelmiin maahanmuuttajien äidinkielellä pidettäviä oppitunteja, jotta he kykenevät säilyttämään kulttuuriperintönsä;

19.   korostaa urheilun merkitystä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä sen merkittävää roolia taustaltaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden kotoutumisen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta; suosittelee, että jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikassa otetaan täysimääräisesti huomioon urheilun tärkeä tehtävä maahanmuuttajaväestön integroimiseksi;

20.   korostaa, että on tarpeen ottaa nuoret maahanmuuttajat mukaan kaikenlaiseen koulun ulkopuoliseen toimintaan, sillä se on erinomainen keino sosiaalisen integroitumisen kannalta;

21.   korostaa, että mitä aikaisemmin ja menestyksekkäämmin maahanmuuttajalapset ja nuoret ihmiset sopeutuvat kouluihin, sitä paremmin he menestyvät koulussa, jatko-opinnoissa ja työmarkkinoilla; uskoo vahvasti, että varhainen esiasteen koulutus parantaa huomattavasti tällaisia mahdollisuuksia, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita lisäämään maahanmuuttajien osallistumista esiasteen koulutukseen;

22.   suosittelee jäsenvaltioille, että ne välttävät "getto-koulujen" tai maahanmuuttajalapsille tarkoitettujen erityisluokkien perustamista ja että ne edistävät osallistavaa koulutuspolitiikkaa, jonka mukaisesti nämä lapset jaetaan luokkiin heidän koulutustasonsa ja yksilöllisten tarpeidensa perusteella;

23.   katsoo, että sellaisten koulujen opetusohjelmissa, joissa käy maahanmuuttajalapsia, olisi kiinnitettävä paljon enemmän huomiota näiden lasten tarpeisiin, ja että opettajien olisi saatava koulutusta myös kulttuurien välisissä taidoissa, jotta he kykenevät mahdollisimman hyvin selviytymään monimuotoisessa kouluympäristössä;

24.   korostaa, että maahanmuuttajia koskevalla aikuisopetuksella voidaan edistää sekä aikuisten maahanmuuttajien että heidän lastensa kotoutumista, ja korostaa tästä syystä tarvetta kehittää voimakkaasti maahanmuuttajavanhempien elinikäistä oppimista;

25.   on huolissaan maahanmuuttajalasten korkeasta koulunkäynnin keskeyttämisasteesta, ja katsoo, että on ponnisteltava maahanmuuttajalasten koulunkäynnin loppuunsaattamisen varmistamiseksi;

26.   korostaa, että korkealaatuisen koulutusjärjestelmän on oltava avoin kaikille;

27.   on vakuuttunut siitä, että maahanmuuttajalasten koulutuksen parantamista koskevat toimenpiteet hyödyttävät koko yhteiskuntaa;

28.   katsoo, että opettajankoulutuksen olisi oltava monitieteistä ja opettajat olisi varustettava monimuotoisuutta, monikulttuurista ja monikielistä opetusta koskevilla taidoilla;

29.   kannattaa liikkuvuusohjelmia, joiden mukaisesti palkattaisiin opettajia alkuperämaasta, jotta edistetään maahanmuuttajalasten yhteyksiä alkuperämaansa kulttuuriin ja sivistykseen;

30.   korostaa, että opettajankoulutuksen laadussa olisi keskityttävä opettajan tehtäviin;

31.   korostaa tässä nimenomaisessa yhteydessä opettajien liikkuvuuden merkitystä kiinteänä osana opettajankoulutusohjelmia; katsoo, että opettajilla olisi oltava mahdollisuus viettää yksi tai kaksi lukukautta vastaanottavissa yliopistoissa ulkomailla;

32.   katsoo, että koulut tarvitsevat maahanmuuttajaopettajia, sillä he tarjoavat merkittävän kokemuksen kollegoilleen, edustavat onnistunutta integroitumista yhteiskuntaan ja voivat toimia roolimalleina vaikeuksissa oleville lapsille;

33.   korostaa, että opettajille on tärkeää antaa erityiskoulutusta, jossa käsitellään nimenomaisesti maahanmuuttajien lasten poikkeuksellista tilannetta, tarvetta saada heidät sopeutumaan menestyksekkäästi koulujen opetusjärjestelmien valtavirtaan ja tarvetta parantaa heidän koulutustasoaan;

34.   korostaa, että on tarpeen varmistaa maahanmuuttajalasten ja -nuorten neuvontapalvelut, jotta autetaan heitä selviytymään kulttuurisokista ja sopeutumaan vastaanottavaan yhteiskuntaan;

35.   ehdottaa, että jokainen jäsenvaltio kehittää koulutusohjelmia, joilla pyritään parantamaan ihmisoikeuksia koskevaa tietämystä siten, että korostetaan henkilöiden tasa-arvoa, osallisuutta ja henkilökohtaista vapautta, jotta ehkäistään muukalaisviha ja syrjintä, joiden uhriksi maahanmuuttajat ja heidän lapsensa väistämättä joutuvat ja jotka leviävät erittäin nopeasti;

36.   korostaa, että kaikkia maahanmuuttajia ja muita kuin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä olisi kohdeltava yhdenvertaisesti; katsoo, että koululaitosten ja yksittäisten opettajien olisi pidettävä monimuotoisuutta normaalina tilanteena, kohdeltava kutakin yksilöä kunnioittavasti ja annettava maahanmuuttajille heidän tarvitsemaansa tukea;

37.   arvostaa epävirallisen koulutuksen osuutta sellaisten arvokkaiden taitojen antamisessa nuorille maahanmuuttajille, jotka täydentävät koulussa hankittuja taitoja, ja kehottaa kouluja tekemään tiiviimmin yhteistyötä epävirallista koulutusta antavien tahojen, kuten nuorisojärjestöjen, kanssa;

38.   toistaa, että rotuun ja etniseen taustaan perustuva syrjintä koulutuksen alalla on kielletty direktiivillä 2000/43/EY, ja kehottaa julistamaan laittomaksi kaikenlaisen syrjinnän koulutuksen alalla, kansalaisuuteen ja kansalaisen asemaan perustuva syrjintä mukaan luettuna;

39.   tunnustaa, että direktiivin 77/486/ETY nykyiset säännökset eivät vastaa unionin uutta sosiaalista todellisuutta; tukee voimakkaasti komission käynnistämää kuulemisprosessia;

40.   korostaa, että olisi edistettävä erilaisuutta kouluissa ja että kaikkein haavoittuvimmille maahanmuuttajaryhmille, maahanmuuttajatytöt mukaan luettuina, olisi annettava erityishuomiota ja -tukea;

41.   katsoo, että direktiiviä 77/486/ETY on tarkistettava ja että sen olisi katettava niiden lasten koulutus, jotka ovat muiden kuin jäsenvaltioiden kansalaisia tai joiden vanhemmat eivät ole jäsenvaltioiden kansalaisia;

42.   korostaa sellaisen Euroopan laajuisen lainsäädännön merkitystä, jossa taataan kolmansien maiden opiskelijoiden koulutusta koskevat oikeudet, kuten Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY(7) ja pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25. marraskuuta 2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/109/EY(8); kehottaa komissiota valvomaan jatkuvasti jäsenvaltioiden kaikkia toimia, joilla pyritään rajoittamaan saatuja oikeuksia tai poistamaan ne;

43.   kehottaa antamaan kouluille, joissa on suuri määrä maahanmuuttajalapsia, tarvittavan henkilökunnan ja edellytykset vastata erilaisten luokkien aiheuttamiin haasteisiin sekä mahdollisuuden tarjota hyvää opetusta; pyytää komissiota ja neuvostoa käynnistämään avoimen koordinointimenetelmän puitteissa vuoropuhelun jäsenvaltioiden keskuudessa parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisen yhteisen ohjelman kehittämiseksi, jossa käsitellään maahanmuuttajien koulutuksen puutteita;

44.   kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti siitä, miten maahanmuuttajalasten integroiminen jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmään edistyy;

45.   katsoo, että suurille kaupungeille on annettava vapaus – ja niiden on hyödynnettävä sitä – koordinoida politiikkaa, jolla pyritään edistämään maahanmuuttajalasten integrointia asumista, (lasten)hoitoa, työmarkkinoita, terveydenhuoltoa ja hyvinvointia koskevien toimintalinjojen ja strategioiden avulla aloilla, joilla on todettu olevan vaikutusta maahanmuuttajalasten akateemisiin tuloksiin ja heidän onnistuneeseen integroitumiseensa;

46.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 199, 6.8.1977, s. 32.
(2) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(3) EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 121.
(4) EUVL C 219 E, 28.8.2008, s. 300.
(5) EUVL C 41 E, 19.2.2009, s. 46.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0422.
(7) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
(8) EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö