Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 201 ja 202 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0273/2009),

1.   päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.   päättää liittää yhteispäätösmenettelyssä käytävien neuvottelujen menettelysäännöt, jotka puheenjohtajakokous hyväksyi 18. syyskuuta 2008, työjärjestyksensä liitteeksi XVI e;

3.   päättää, että muutokset tulevat voimaan seitsemännen vaalikauden ensimmäisenä päivänä;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Nykyinen teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Euroopan parlamentin työjärjestys 9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta 1.  Parlamentti voiantaa jäsentensä taloudellisten etujen julkistamista koskevia sääntöjä, jotka otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi. 1.  Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten etujen julkisuudesta. Säännöt otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi. Tarkistus 2 Euroopan parlamentin työjärjestys 10 artikla (uusi) 10 a artikla Tarkkailijat 1.  Kun Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus on allekirjoitettu liittyvän valtion kanssa, puhemies voi puheenjohtajakokoukselta suostumuksen saatuaan pyytää liittyvän valtion parlamenttia nimittämään omien jäsentensä joukosta tarkkailijoita, joiden määrä on sama kuin tälle valtiolle Euroopan parlamentissa tulevien paikkojen määrä. 2.  Tarkkailijat osallistuvat Euroopan parlamentin työskentelyyn, kunnes liittymissopimus tulee voimaan, ja heillä on oikeus käyttää puheenvuoroja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Heillä ei ole äänestysoikeutta eivätkä he voi asettua ehdokkaaksi tehtäviin Euroopan parlamentissa. Heidän osallistumisellaan ei ole oikeudellisia vaikutuksia parlamentin työskentelyyn. 3.  Heitä kohdellaan Euroopan parlamentin jäsenten tavoin parlamentin hallinnollisten palvelujen käytön ja heidän tarkkailijatoiminnastaan aiheutuvien kustannusten korvaamisen suhteen. Tarkistus 51 Euroopan parlamentin työjärjestys 11 artikla Ikäpuhemies Väliaikainen puheenjohtajuus 1.  Kun parlamentti kokoontuu 127 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa puhemiehen tehtäviä, kunnes puhemies on valittu. 1.  Kun parlamentti kokoontuu 127 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, toimikautensa päättävä puhemies tai hänen ollessaan estynyt yksi toimikautensa päättävistä varapuhemiehistä arvojärjestyksessä tai, jos kukaan edellä mainituista ei ole käytettävissä, edustajantoimessa pisimpään ollut jäsen toimii puheenjohtajana, kunnes puhemies on valittu. 2.  Vanhimman jäsenen toimiessa puhemiehenäkäsitellään vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta. 2.  Jäsenen toimiessa väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla voidaan käsitellä vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta. Iältään vanhin jäsen käyttää 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua puhemiehen toimivaltaa. Kaikki muut valtakirjojen tarkastusta koskevat asiat, jotka otetaan esille ikäpuhemiehen hoitaessa puhemiehen tehtäviä, lähetetään valtakirjojen tarkastuksesta vastaavaan valiokuntaan. Kun parlamentin jäsen toimii väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla, hänellä on 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut puhemiehen valtuudet. Kaikki muut valtakirjojen tarkastusta koskevat asiat, jotka otetaan esillehänen johtaessaan puhetta, lähetetään valtakirjojen tarkastuksesta vastaavaan valiokuntaan. Tarkistus 52 Euroopan parlamentin työjärjestys 13 artikla 1.  Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelut on ennen jokaista äänestyskierrosta annettava ikäpuhemiehelle, joka ilmoittaa niistä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi. 1.  Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelut on ennen jokaista äänestyskierrosta annettava tiedoksi11 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimivalle jäsenelle, joka ilmoittaa siitä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi. 2.  Kun puhemies on valittu, ikäpuhemies luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen. 2.  Kun puhemies on valittu, 11 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimiva jäsen luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen. Tarkistus 3 Euroopan parlamentin työjärjestys 24 artikla – 4 a kohta (uusi) 4 a.  Puheenjohtajakokous järjestää kuulemisia Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista. Se voi muun muassa järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään yleistä eurooppalaista etua koskevia aiheita ja joihin asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua. Puhemiehistö nimittää varapuhemiehen, joka vastaa tällaisten kuulemisten täytäntöönpanosta ja tekee niistä selkoa puheenjohtajakokoukselle. Tarkistus 4 Euroopan parlamentin työjärjestys 28 artikla – 2 kohta 2.  Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin tiedotteessa (Bulletin)kolmenkymmenen päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä. 2.  Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina, niistä ilmoitetaan jäsenille ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin www-sivustolla30 päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä. Tarkistus 5 Euroopan parlamentin työjärjestys 30 a artikla (uusi) 30 a artikla Laajennetut työryhmät 1.  Yksittäiset jäsenet voivat muodostaa laajennettuja työryhmiä tai muita epävirallisia jäsenten ryhmittymiä, joissa eri poliittisten ryhmien ja valiokuntien edustajat voivat epävirallisesti vaihtaa näkemyksiä erityisistä kysymyksistä ja jotka edistävät jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä yhteyksiä. 2.  Tällaiset ryhmittymät eivät saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa sekaannusta suhteessa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan. Poliittiset ryhmät voivat edistää niiden toimintaa tarjoamalla logistista tukea edellyttäen, että tällaisten ryhmittymien perustamista koskevissa puhemiehistön antamissa säännöissä asetettuja ehtoja noudatetaan. Ryhmittymien on ilmoitettava kaikki saamansa ulkoinen tuki liitteen I mukaisesti. Tarkistus 6 Euroopan parlamentin työjärjestys 36 artikla – 1 kohta 1.  Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki komission ehdotukset tai muut lainsäädäntöön liittyvät asiakirjat ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia rahoitusnäkymien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan soveltamista. 1.  Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki komission ehdotukset tai muut lainsäädännölliset asiakirjat ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan soveltamista. (Tarkistus on tehtävä koko tekstiin: ilmaisu "rahoitusnäkymät" on korvattava työjärjestyksen koko tekstissä ilmaisulla "monivuotinen rahoituskehys".) Tarkistus 7 Euroopan parlamentin työjärjestys 39 artikla – 1 kohta 1.  Parlamentti voi pyytää komissiota EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen kohdan mukaisesti tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle. 1.  Parlamentti voi pyytää EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen kohdan mukaisesti komissiota tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä lopullisessa äänestyksessä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle. Tarkistus 8 Euroopan parlamentin työjärjestys 45 artikla – 2 kohta 2.  Parlamentti käsittelee valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sisältyvät päätöslauselmaesitykset 131 a artiklassa määrättyä, lyhyttä esittelyä koskevaa menettelyä noudattaen. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin ei voida esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia, paitsi jos esittelijä on esittänyt ne uuden tiedon huomioon ottamiseksi, mutta vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä voidaan jättää käsiteltäväksi 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 38 a tai 39 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnön voidaan katsoa olevan puheenjohtajakokouksen vahvistamien perusteiden mukainen strateginen mietintö. 2.  Parlamentti käsittelee valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sisältyvät päätöslauselmaesitykset noudattaen 131 a artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ainoastaan, jos ne on esittänyt joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 38 a tai 39 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnön voidaan katsoa olevan puheenjohtajakokouksen vahvistamien perusteiden mukainen strateginen mietintö. Tarkistus 9 Euroopan parlamentin työjärjestys 47 artikla – 3 luetelmakohta – kyseiset valiokunnatvoivat yhdessä määritellä, mitkä tekstin osat kuuluvat niiden yksinomaiseen tai yhteiseen toimivaltaan, ja sopia yhteistyönsä yksityiskohdista; – kyseiset puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijatmäärittelevät yhdessä, mitkä tekstin osat kuuluvat niiden yksinomaiseen tai yhteiseen toimivaltaan, ja sopivat yhteistyönsä yksityiskohdista. Jos toimivallan jaossa ei päästä yhteisymmärrykseen, asia toimitetaan jonkin asianomaisen valiokunnan pyynnöstä puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi, joka voi ratkaista kysymyksen kunkin valiokunnan toimivallasta tai päättää, että sovelletaan 47 a artiklan mukaista valiokuntien yhteiskokousmenettelyä; työjärjestyksen 179 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin; Tarkistus 10 Euroopan parlamentin työjärjestys 47 artikla – 4 luetelmakohta – asiasta vastaava valiokunta hyväksyy yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan tarkistukset ilman äänestystä, kun ne koskevat asioita, joiden asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja katsoo yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan tämän työjärjestyksen liitteen VI mukaisesti kuuluvan yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan, edellyttäen että ne eivät ole ristiriidassa mietinnön muiden osien kanssa. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ottaa huomioon mahdollisen kolmannen luetelmakohdan mukaisen sopimuksen; – asiasta vastaava valiokunta hyväksyy yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan tarkistukset ilman äänestystä, kun ne koskevat asioita, jotka kuuluvat yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan. Jos asiasta vastaava valiokunta hylkää sellaisia asioita koskevat tarkistukset, jotka kuuluvat asiasta vastaavan valiokunnan ja yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yhteiseen toimivaltaan, yhteistyöhän osallistuva valiokunta voi jättää nämä tarkistukset suoraan täysistunnon käsiteltäväksi; Tarkistus 11 Euroopan parlamentin työjärjestys 47 a artikla (uusi) 47 a artikla Valiokuntien yhteiskokousmenettely Jos 46 artiklan 1 kohdan ja 47 artiklan mukaiset ehdot täyttyvät ja puheenjohtajakokous on vakuuttunut, että asia on erittäin tärkeä, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä. Tässä tapauksessa esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota kyseiset valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksessa, jonka rinnakkaispuheenjohtajina toimivat kyseisten valiokuntien puheenjohtajat. Kyseiset valiokunnat voivat perustaa valiokuntien välisiä työryhmiä valmistelemaan yhteiskokouksia ja äänestyksiä. Tarkistus 12 Euroopan parlamentin työjärjestys 51 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Kuulemismenettely päättyy, jos luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi hyväksytään. Jos parlamentti ei hyväksy lainsäädäntöpäätöslauselmaa, ehdotus palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan. Ensimmäinen käsittely päättyy, jos luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi hyväksytään. Jos parlamentti ei hyväksy lainsäädäntöpäätöslauselmaa, ehdotus palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan. Tarkistus 13 Euroopan parlamentin työjärjestys 51 artikla – 3 kohta 3.  Puhemies toimittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin lausuntona ehdotuksen sellaisena kuin parlamentti on sen hyväksynyt sekä siihen liittyvän päätöslauselman. 3.  Puhemies toimittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kantana ehdotuksen parlamentin hyväksymässä muodossa sekä siihen liittyvän päätöslauselman. (Tarkistus on tehtävä koko tekstiin: kaikissa yhteispäätösmenettelyyn liittyvissä työjärjestyksen määräyksissä ilmaisu "parlamentin lausunto" on korvattava ilmaisulla "parlamentin kanta".) Tarkistus 14 Euroopan parlamentin työjärjestys 52 artikla – 1 kohta 1.  Jos komission ehdotus ei saa puolelleen enemmistöä annetuista äänistä, puhemies pyytää, ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. 1.  Jos komission ehdotus ei saa puolelleen enemmistöä annetuista äänistä tai jos on hyväksytty esitys ehdotuksen hylkäämisestä, jonka voi jättää käsiteltäväksi asiasta vastaava valiokunta tai vähintään 40 jäsentä, puhemies pyytää, ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. Tarkistus 15 Euroopan parlamentin työjärjestys 52 artikla – 2 kohta 2.  Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa ehdotusta koskevan kuulemismenettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle. 2.  Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn päättyneen ja ilmoittaa tästä neuvostolle. Tarkistus 16 Euroopan parlamentin työjärjestys 52 kohta – 3 kohta 3.  Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi. 3.  Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, jollei siitä äänestetä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta. Tässä tapauksessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Jos asia palautetaan valiokuntakäsittelyyn, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Tarkistus 59 Euroopan parlamentin työjärjestys 65 a artikla (uusi) (lisätään lukuun 6: Lainsäädäntömenettelyn päättäminen) 65 a artikla Toimielinten väliset neuvottelut lainsäädäntömenettelyissä 1.  Neuvoteltaessa muiden toimielinten kanssa sopimukseen pääsemiseksi lainsäädäntömenettelyn kuluessa noudatetaan yhteispäätösmenettelyssä käytävien neuvottelujen menettelysääntöjä (liite XVI e). 2.  Ennen neuvottelujen aloittamista asiasta vastaavan valiokunnan olisi lähtökohtaisesti tehtävä päätös jäsentensä enemmistöllä ja vahvistettava neuvotteluvaltuutus, neuvotteluohjeet tai neuvottelujen ensisijaiset tavoitteet. 3.  Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa sen jälkeen, kun valiokunta on hyväksynyt mietinnön, valiokuntaa on joka tapauksessa kuultava uudelleen ennen täysistunnossa toimitettavaa äänestystä. Tarkistus 18 Euroopan parlamentin työjärjestys 66 artikla 1.  Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyneensä sen tarkistukset muuttamatta muuten komission ehdotusta tai jos kumpikaan toimielin ei ole muuttanut komission ehdotusta, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että ehdotus on lopullisesti hyväksytty. Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyneensä parlamentin kannan, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, sen jälkeen kun teksti on viimeistelty 172 a artiklan mukaisesti, että ehdotus on hyväksytty sellaisena kuin se on vahvistettu parlamentin kannassa. 2.  Ennen ilmoituksen antamista puhemies tarkistaa, että neuvoston ehdotukseen mahdollisesti tekemät tekniset mukautukset eivät vaikuta sen asiasisältöön. Epävarmoissa tapauksissa hän kuulee asiasta vastaavaa valiokuntaa. Jos käy ilmi, että tehdyt muutokset koskevat asiasisältöä, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että parlamentti vie asian toiseen käsittelyyn heti, kun työjärjestyksen 57 artiklassa esitetyt ehdot on täytetty. 3.  Annettuaan edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, puhemies allekirjoittaa ehdotetun säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtii yhdessä tämän kanssa sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä 68 artiklan mukaisesti. Tarkistus 19 Euroopan parlamentin työjärjestys 68 artikla – otsikko Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen Säädösten laatimista koskevat vaatimukset Tarkistus 20 Euroopan parlamentin työjärjestys 68 artikla – 1 kohta 1.  Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamat säädökset tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti. Poistetaan. Tarkistus 21 Euroopan parlamentin työjärjestys 68 artikla – 7 kohta 7.  Parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat edellä tarkoitettujen säädösten julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Poistetaan. Tarkistus 22 Euroopan parlamentin työjärjestys 68 a artikla (uusi) (lisätään lukuun 6: Lainsäädäntömenettelyn päättäminen) 68 a artikla Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen Kun hyväksytty teksti on viimeistelty 172 a artiklan mukaisesti ja kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan mukaista menettelyä noudattaen annetut säädökset, ja parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tarkistus 68 Euroopan parlamentin työjärjestys 80 a artikla – 3 kohta – 3 alakohta Kyseisen valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti hyväksyä käsiteltäväksi tarkistuksia ehdotuksen muuttumattomina säilyviin osiin, jos hän pitää sitä välttämättömänä pakottavista syistä, jotka liittyvät säädöstekstin yhtenäisyyteen tai yhtenäisyyteen muiden käsiteltäväksi otettujen tarkistusten kanssa. Nämä syyt on mainittava tarkistusten kirjallisissa perusteluissa. Jos asiasta vastaava valiokunta kuitenkin aikoo toimielinten välisen sopimuksen 8 kohdan mukaisesti esittää tarkistuksia komission ehdotuksen kodifioituihin osiin, sen on ilmoitettava aikomuksestaan viipymättä neuvostolle ja komissiolle, jonka olisi ilmoitettava valiokunnalle kantansa tarkistuksiin ennen 50 artiklan mukaista äänestystä ja ilmoitettava samalla, aikooko se peruuttaa uudelleenlaaditun ehdotuksen. Tarkistus 23 Euroopan parlamentin työjärjestys 83 artikla – 1 kohta 1.  Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, mukaan lukien erityisaloja kuten raha-asioita tai kauppaa koskevat sopimukset, asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että komissio antaa parlamentille täydellisen selvityksen, tarvittaessa luottamuksellisesti, suosituksistaan neuvotteluvaltuuksiksi. 1.  Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, mukaan lukien erityisaloja kuten raha-asioita tai kauppaa koskevat sopimukset, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai valvoa menettelyä muulla tavalla ja ilmoittaa tästä päätöksestä valiokuntien puheenjohtajakokoukselle. Muilta valiokunnilta voidaan tarvittaessa pyytää lausunto 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa noudatetaan 179 artiklan 2 kohtaa, 47 artiklaa ja 47 a artiklaa. Asiasta vastaavan valiokunnan ja yhteistyöhön osallistuvien valiokuntien puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijat varmistavat yhdessä, että komissio antaa parlamentille täydellisen selvityksen, tarvittaessa luottamuksellisesti, suosituksista neuvotteluvaltuuksiksi sekä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Tarkistus 24 Euroopan parlamentin työjärjestys 83 artikla – 6 a kohta (uusi) 6 a.  Ennen kuin hyväksynnästä äänestetään, asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään kymmenesosa jäsenistä voi ehdottaa, että parlamentti pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta lausunnon kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa. Jos parlamentti hyväksyy ehdotuksen, äänestystä hyväksynnästä lykätään, kunnes yhteisöjen tuomioistuin on antanut lausuntonsa. Tarkistus 25 Euroopan parlamentin työjärjestys 97 artikla – 3 kohta 3.  Parlamentti perustaa asiakirjarekisterin. Lainsäädäntöasiakirjat ja muut asiakirjat, jotka mainitaan tämän työjärjestyksen liitteessä,saatetaan saataville suoraan parlamentin rekisterin kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Rekisteriin sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin. 3.  Parlamentti perustaa asiakirjojaan varten rekisterin. Lainsäädäntöasiakirjat ja tietyt muut asiakirjatyypitovat saatavilla suoraan parlamentin asiakirjarekisterin kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Rekisteriin sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin. Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan, mainitaan luettelossa, jonka parlamentti hyväksyy ja joka on työjärjestyksen liitteenä. Luettelo ei rajoita oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka eivät kuulu lueteltuihin asiakirjatyyppeihin. Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan, mainitaan luettelossa, jonka puhemiehistö hyväksyy ja joka julkaistaan parlamentin www-sivustolla. Luettelo ei rajoita oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka eivät kuulu lueteltuihin asiakirjatyyppeihin; kyseiset asiakirjatannetaan tutustuttavaksi kirjallisesta hakemuksesta. Parlamentin asiakirjat, jotka eivät ole saatavilla suoraan rekisterin kautta,saatetaan saataville kirjallisesta hakemuksesta. Puhemiehistö voi antaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisia sääntöjä asiakirjojen saatavuuteen liittyvistä järjestelyistä. Nämä säännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Puhemiehistö voi antaa asiakirjojen saatavuuteen liittyvistä järjestelyistä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisia sääntöjä. jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (Poistetaan liite XV.) Tarkistus 26 Euroopan parlamentin työjärjestys 103 artikla – 1 kohta 1.  Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa mahdollisesti yksityiskohtainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. 1.  Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää parlamentin puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja antaa julkilausuman jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Parlamentin puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa perinpohjainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. Tarkistus 60 Euroopan parlamentin työjärjestys 116 artikla – 1 kohta 1.  Enintään viisi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton Euroopan unionintoimialaa koskevaanasiaan. Kirjalliset kannanotot painetaan virallisilla kielillä ja jaetaan jäsenille. Ne esitetään yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa tätä tarkoitusta varten varatussa luettelossa. Luettelo on julkinen ja sitä säilytetään istuntojaksojen aikana istuntosalin sisäänkäynnin ulkopuolella ja istuntojaksojen välillä kvestorikollegion päättämässä asianmukaisessa paikassa. 1.  Enintään viisi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi Euroopan unionintoimivaltaan kuuluvaaasiaa koskevan enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton, joka ei saa kattaa aiheita, joita käsitellään parhaillaan lainsäädäntömenettelyssä. Puhemies myöntää luvan tapauskohtaisesti. Kirjalliset kannanotot painetaan virallisilla kielillä ja toimitetaan jakeluun. Ne kirjataan yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa luetteloon. Luettelo on julkinen ja sitä pidetään istuntojaksojen aikana istuntosalin sisäänkäynnin ulkopuolella ja istuntojaksojen välillä kvestorikollegion päättämässä asianmukaisessa paikassa. Tarkistus 27 Euroopan parlamentin työjärjestys 116 artikla – 3 kohta 3.  Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille, ja allekirjoittajien nimet merkitään pöytäkirjaan. 3.  Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille, allekirjoittajien nimet merkitään pöytäkirjaan ja kannanotto julkaistaan hyväksyttynä tekstinä. Tarkistus 28 Euroopan parlamentin työjärjestys 116 kohta – 4 kohta 4.   Tällainen kannanotto sekä allekirjoittajien nimet toimitetaanistuntojakson lopussa kannanotossa mainituille tahoille. Kannanotto sisällytetään sen istunnon pöytäkirjaan, jonka aikana siitä on ilmoitettu. Tämä julkaiseminen on osoituksena menettelyn päättymisestä 4.  Menettely päättyy, kun kannanotto sekä allekirjoittajien nimet välitetään kannanotossa mainituille tahoille istuntojakson lopussa. Tarkistus 29 Euroopan parlamentin työjärjestys 131 a artikla Esittelijän pyynnöstä tai puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta parlamentti voi myös päättää, että esittelijä esittelee täysistunnossa lyhyesti asian, josta ei tarvitse käydä laajaa keskustelua. Tässä tapauksessa komissiolla on mahdollisuuskäyttää puheenvuoro ja kenellä tahansa jäsenellä on oikeus ottaa kantaa asiaan jättämällä kirjallinen lisälausuma 142 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Esittelijän pyynnöstä tai puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta parlamentti voi myös päättää, että esittelijä esittelee täysistunnossa lyhyesti asian, josta ei tarvitse käydä laajaa keskustelua. Tässä tapauksessa komissio saa mahdollisuuden vastata, minkä jälkeen käydään enintään kymmenen minuuttia kestävä keskustelu, jonka kuluessa puhemies voi antaa enintään minuutin pituisen puheenvuoron jäsenelle, joka pyytää sitä kiinnittämällä puhemiehen huomion. Tarkistukset 30 ja 66 Euroopan parlamentin työjärjestys 142 artikla Puheajan jakaminen Puheajan jakaminen ja puhujaluettelo 1.  Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua. 1.  Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua. 1 a.  Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Jos puhuja poikkeaa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan. 1 b.  Puhemies voi laatia tietyn keskustelun ensimmäistä osaa varten puhujaluettelon, joka käsittää yhden tai useamman puheenvuorokierroksen, jossa puheenvuoron käyttää halutessaan kukin poliittinen ryhmä ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä sekä yksi sitoutumaton jäsen. 2.  Puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti: 2.  Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti: a) ensimmäinen osa puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken; a) ensimmäinen osuus puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken; b) jäljellä oleva puheaika jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa; b) toinen osuus puheajasta jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa; c) sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuun poliittisille ryhmille myönnettävään puheaikaan. c) sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuihin poliittisille ryhmille myönnettäviin puheaikaosuuksiin. 3.  Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan. 3.  Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan. 3 a.  Jäljelle jäävää keskusteluun varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Sen sijaan puhemies myöntää jäsenille pääsääntöisesti enintään minuutin pituisia puheenvuoroja. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron. 3 b.  Etusija voidaan pyynnöstä antaa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle tai esittelijälle ja poliittisten ryhmien puheenjohtajille, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta, tai heidän sijaisinaan toimiville jäsenille. 3 c.  Puhemies voi antaa puheenvuoron jäsenille, jotka sinistä korttia nostamalla osoittavat haluavansa esittää toiselle jäsenelle enintään puoli minuuttia kestävän kysymyksen tämän puheenvuoron kuluessa, jos puhuja hyväksyy tämän ja jos puhemies on vakuuttunut, että keskustelu ei tästä häiriinny. 4.  Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista pyynnöistä, muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan. 4.  Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista esityksistä eikä muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan. 4 a.  Puhemies voi poistattaa sanatarkoista istuntoselostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman ennalta myönnettyä lupaa tai joiden kesto ylittää jäsenelle myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa. 5.  Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää uusi puheenvuoro erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi. 5.  Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi. 6.  Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission ja neuvoston kanssa niille myönnettävästä asianmukaisesta puheajasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 197 artiklan määräysten soveltamista. 6.  Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission ja neuvoston kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 197 artiklan määräysten soveltamista. 7.  Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään keskustelujen sanatarkkoihin istuntoselostuksiin. 7.  Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään keskustelujen sanatarkkoihin istuntoselostuksiin. (141 ja 143 artikla raukeavat.) Tarkistus 32 Euroopan parlamentin työjärjestys 150 artikla – 6 kohta – 2 a alakohta (uusi) Kun läsnä on vähemmän kuin 100 parlamentin jäsentä, parlamentti ei voi päättää toisin, jos vähintään yksi kymmenesosa läsnä olevista jäsenistä sitä vastustaa. Tarkistus 33 Euroopan parlamentin työjärjestys 156 artikla Kun täysistunnon käsiteltäväksi jätettyyn mietintöön on esitetty enemmän kuin viisikymmentä tarkistusta, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan pyytää tätä valiokuntaa kokoontumaan tarkistusten käsittelemiseksi. Jos tarkistus ei tässä vaiheessa saa valiokunnan jäsenten yhden kymmenesosan kannatusta, siitä ei voida äänestää täysistunnossa. Kun täysistunnon käsiteltäväksi jätettyyn mietintöön on esitetty enemmän kuin 50 tarkistusta ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan pyytää tätä valiokuntaa kokoontumaan kyseisten tarkistusten ja pyyntöjen käsittelemiseksi. Jos tarkistusta taikka kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä ei tässä vaiheessa kannata vähintään yksi kymmenesosa valiokunnan jäsenistä, siitä ei äänestetä täysistunnossa. Tarkistus 34 Euroopan parlamentin työjärjestys 157 artikla – 1 kohta 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi säännöstä tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joista jokaisella on oma merkityksensä ja normatiivinen arvonsa. 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi tekstikohtaa tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joilla on oma merkityksensä ja/tai normatiivinen arvonsa. Tarkistus 35 Euroopan parlamentin työjärjestys 159 a artikla (uusi) 159 a artikla Lopullinen äänestys Parlamentin äänestäessä lainsäädäntöehdotuksesta yhtenä kokonaisuutena ja/tai tällaista ehdotusta koskevassa lopullisessa äänestyksessä äänestys on toimitettava nimenhuutoäänestyksenä koneäänestysjärjestelmää käyttäen. Tarkistus 36 Euroopan parlamentin työjärjestys 160 artikla – 1 kohta 1.  Työjärjestyksen 99 artiklan 4 kohdan ja 100 artiklan 5 kohdan mukaisten tapausten lisäksi nimenhuutoäänestys suoritetaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. 1.  Työjärjestyksen 99 artiklan 4 kohdan ja 100 artiklan 5 kohdan ja 159 a artiklan mukaisten tapausten lisäksi äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Tarkistus 37 Euroopan parlamentin työjärjestys 160 artikla – 2 kohta – 1 alakohta 2.  Nimenhuuto suoritetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä. 2.  Nimenhuutoäänestys toimitetaan koneäänestyksenä. Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, nimenhuuto suoritetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä. Tarkistus 38 Euroopan parlamentin työjärjestys 162 artikla – 4 kohta – 1 alakohta 4.  Kahdesta kuuteen arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet. 4.  Kahdesta kahdeksaan arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet, paitsi jos toimitetaan koneäänestys. Tarkistus 39 Euroopan parlamentin työjärjestys 172 artikla 1.  Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, joka sisältää parlamentin päätökset ja puhujien nimet. 1.  Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, jossa esitetään istunnon kulku, parlamentin päätökset ja puhujien nimet. Lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä tarkoitetaan päätöksillä myös kaikkia parlamentin hyväksymiä tarkistuksia, vaikka kyseinen komission ehdotus lopulta hylättäisiinkin 52 artiklan 1 kohdan tai neuvoston yhteinen kanta 61 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä tässä määräyksessä tarkoitettuja päätöksiä ovat myös kaikki parlamentin hyväksymät tarkistukset, vaikka kyseinen komission ehdotus lopulta hylättäisiinkin 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai neuvoston kanta 61 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Parlamentin hyväksymät tekstit jaetaan erikseen. Jos parlamentin hyväksymä lainsäädäntöteksti sisältää tarkistuksia, siitä julkaistaan konsolidoitu versio. 2.  Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi. 2.  Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi. 3.  Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää pöytäkirjasta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron. 3.  Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää aiheesta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron. 4.  Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa. 4.  Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tarkistus 40 Euroopan parlamentin työjärjestys 172 a artikla (uusi) 172 a artikla Hyväksytyt tekstit 1.  Parlamentin hyväksymät tekstit julkaistaan viipymättä äänestyksen jälkeen. Ne annetaan parlamentin vahvistettavaksi yhdessä kyseisen istunnon pöytäkirjan kanssa ja säilytetään parlamentin arkistossa. 2.  Parlamentin hyväksymät tekstit viimeistellään oikeudellisesti ja kielellisesti puhemiehen alaisuudessa. Jos teksti on hyväksytty parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen, kyseiset toimielimet tekevät viimeistelyn tiiviissä yhteistyössä ja keskinäisessä yhteisymmärryksessä. 3.  Jos parlamentin ilmaiseman tahdon mukaisesti tekstin yhtenäisyys ja laatu edellyttävät mukautuksia, jotka ovat merkittävämpiä kuin kirjoitusvirheiden korjaaminen tai jotka ovat tarpeen kaikkien kieliversioiden yhdenmukaisuuden, niiden kielellisen oikeellisuuden ja terminologian yhtenäisyyden varmistamiseksi, noudatetaan 204 a artiklassa määrättyä menettelyä. 4.  EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen hyväksytyt parlamentin kannat esitetään konsolidoituna tekstinä. Jos parlamentin äänestys ei perustu neuvoston kanssa saavutettuun sopimukseen, konsolidoidussa tekstissä yksilöidään kaikki hyväksytyt tarkistukset. 5.  Viimeistelyn jälkeen puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat hyväksytyt tekstit, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tarkistus 41 Euroopan parlamentin työjärjestys 175 artikla Väliaikaisten valiokuntien asettaminen Erityisvaliokuntien asettaminen Parlamentti voi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta milloin tahansa asettaa väliaikaisia valiokuntia, joiden toimivalta, kokoonpano ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään; valiokuntien toimikausi saa olla korkeintaan kaksitoista kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä. Parlamentti voi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta milloin tahansa asettaa erityisvaliokuntia, joiden toimivalta, kokoonpano ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään; valiokuntien toimikausi saa olla korkeintaan 12 kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä. Koska työjärjestyksen mukaisestiväliaikaisten valiokuntien toimivallasta, kokoonpanosta ja toimikaudesta päätetään valiokuntien asettamisen yhteydessä, parlamentti ei voi myöhemmin laajentaa eikä rajoittaa valiokuntien toimivaltaa. Koska työjärjestyksen mukaisesti erityisvaliokuntien toimivallasta, kokoonpanosta ja toimikaudesta päätetään valiokuntien asettamisen yhteydessä, parlamentti ei voi myöhemmin laajentaa eikä rajoittaa valiokuntien toimivaltaa. Tarkistus 42 Euroopan parlamentin työjärjestys 177 artikla – 1 kohta – tulkinta (uusi) Poliittisten ryhmien suhteelliset osuudet paikoista eivät saa poiketa lähimmästä tarkoituksenmukaisesta kokonaisluvusta. Jos poliittinen ryhmä päättää olla ottamatta paikkoja valiokunnassa, kyseiset paikat jätetään vapaiksi ja valiokunnan kokoa pienennetään vastaavalla paikkamäärällä. Poliittiset ryhmät eivät saa vaihtaa paikkoja keskenään. Tarkistus 43 Euroopan parlamentin työjärjestys 179 artikla – 2 kohta 2.  Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin täysistunnossa. Asiasta ilmoitetaan valiokuntien puheenjohtajakokoukselle, joka voi antaa suosituksen puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden työviikon kuluessa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi jättämisestä. Muussa tapauksessa kysymys otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle päätöstä varten. 2.  Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin täysistunnossa. Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai, jos tällaista suositusta ei esitetä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi. Tarkistus 44 Euroopan parlamentin työjärjestys 179 artikla – 2 kohta – tulkinta (uusi) Valiokuntien puheenjohtajat voivat sopia toisten valiokuntien puheenjohtajien kanssa asian antamisesta tietyn valiokunnan käsiteltäväksi, edellyttäen, että tarvittaessa saadaan lupa valiokuntien yhteistyömenettelyyn 47 artiklan perusteella. Tarkistus 45 Euroopan parlamentin työjärjestys 182 a artikla (uusi) 182 a artikla Valiokunnan koordinaattorit ja varjoesittelijät 1.  Poliittiset ryhmät voivat valita yhden jäsenistään koordinaattoriksi. 2.  Valiokunnan puheenjohtaja pyytää tarvittaessa valiokunnan koordinaattoreita valmistelemaan päätöksiä, jotka valiokunnan on määrä tehdä, erityisesti sovellettavasta menettelystä ja esittelijöiden ja valmistelijoiden nimittämisestä. Valiokunta voi valtuuttaa koordinaattorit tekemään tiettyjä päätöksiä, lukuun ottamatta mietintöjen, lausuntojen ja tarkistusten hyväksymistä koskevia päätöksiä. Varapuheenjohtajat voidaan kutsua valiokunnan koordinaattoreiden kokouksiin neuvonantajina. Koordinaattorit pyrkivät yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyteen ei päästä, he voivat toimia vain sellaisen enemmistön tuella, joka selvästi edustaa valiokunnan suurta enemmistöä, kun otetaan huomioon eri poliittisten ryhmien suhteellinen osuus. 3.  Poliittiset ryhmät voivat nimetä kutakin mietintöä varten varjoesittelijän, joka seuraa mietinnön käsittelyn etenemistä ja pyrkii valiokunnassa sovitteluratkaisuihin ryhmän puolesta. Heidän nimensä on ilmoitettava puheenjohtajalle. Valiokunta voi koordinaattoreiden ehdotuksesta erityisesti päättää, että varjoesittelijä on mukana pyrittäessä pääsemään sopimukseen neuvoston kanssa yhteispäätösmenettelyssä. Tarkistus 46 Euroopan parlamentin työjärjestys 184 artikla Valiokunnan kokouksen pöytäkirja jaetaan kaikille valiokunnan jäsenille ja annetaan valiokunnan hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa. Valiokunnan jokaisen kokouksen pöytäkirja jaetaan kaikille valiokunnan jäsenille ja annetaan valiokunnan hyväksyttäväksi. Tarkistus 47 Euroopan parlamentin työjärjestys 186 artikla Valiokuntien kokouksissa noudatetaan 11, 12, 13, 16, 17, 140, 141 artiklaa ja 143 artiklan 1 kohtaa, 146, 148, 150–153, 155 artiklaa ja 157 artiklan 1 kohtaa sekä 158, 159, 161, 162, 164 - 167, 170 ja 171 artiklaa soveltuvin osin. Valiokuntien kokouksissa noudatetaan 11, 12, 13, 16, 17, 34–41, 140, 141 artiklaa ja 143 artiklan 1 kohtaa, 146, 148, 150–153, 155 artiklaa ja 157 artiklan 1 kohtaa sekä 158, 159, 161, 162, 164–167, 170 ja 171 artiklaa soveltuvin osin. Tarkistus 48 Euroopan parlamentin työjärjestys 188 artikla – 6 a kohta (uusi) 6 a.  Valiokunta antaa valtuuskunnan puheenjohtajalle tilaisuuden tulla kuulluksi, kun esityslistalla on valtuuskunnan vastuualueeseen kuuluva asia. Samaa sovelletaan valtuuskunnan kokouksissa kyseisen valiokunnan puheenjohtajaan tai esittelijään. Tarkistus 49 Euroopan parlamentin työjärjestys 192 artikla – 1 a kohta (uusi) 1 a.  Jos mietinnössä käsitellään erityisesti Euroopan unionin lainsäädännön soveltamista tai tulkintaa tai jos siinä ehdotetaan muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön, asiakysymyksestä vastaava valiokunta osallistuu yhteistyöhön 46 artiklan 1 kohdan ja 47 artiklan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan mukaisesti. Asiasta vastaava valiokunta hyväksyy ilman äänestystä päätöslauselmaesityksen osiksi ehdotukset, jotka se saa asiakysymyksestä vastaavalta valiokunnalta ja jotka koskevat Euroopan unionin lainsäädännön soveltamista tai tulkintaa taikka voimassa olevaan lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Jos asiasta vastaava valiokunta ei hyväksy näitä ehdotuksia, yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää ne suoraan täysistunnon käsiteltäväksi. Tarkistus 50 Euroopan parlamentin työjärjestys 204 artikla – c a alakohta (uusi) c a) parlamentin asianomaisten elinten antamat suuntaviivat ja menettelysäännöt (liitteet XVI a, XVI b ja XVI e).