Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 2. huhtikuuta 2009 - Bryssel
Tiedot eläinlääkinnän ja kotieläinjalostuksen aloilla *
 Tietoyhteiskuntaa koskevat yhteisön tilastot ***I
 EY:n ja Sveitsin valaliiton välinen maataloustuotteiden kauppaa koskeva sopimus *
 Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen valvontatoimia koskeviin päätöksiin tutkintavankeuden vaihtoehtona *
 ESR:n uudet tukikelpoiset kustannustyypit ***I
 EAKR, ESR ja koheesiorahasto: varainhoitoa koskevat säännökset ***
 Maahanmuuttajien lasten kouluttaminen
 EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella
 Euroopan unionin kansalaisuutta koskevat ongelmat ja näkymät
 Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat yhteisön tilastot ***II
 Eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistaminen ***II
 EAKR ja energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuus ***I
 Yhteisön viisumisäännöstö ***I
 Yhteisön ympäristömerkkijärjestelmä ***I
 Organisaatioiden vapaaehtoinen osallistuminen yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ***I
 Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu *
 EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuhelun puolivuotisarviointi
 Eurooppalainen omatunto ja totalitarismi
 Kulttuurin rooli Euroopan alueiden kehittämisessä
 Suositus neuvostolle EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta
 Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvät terveyshaitat
 Parempia kouluja koskeva eurooppalainen yhteistyöohjelma

Tiedot eläinlääkinnän ja kotieläinjalostuksen aloilla *
PDF 183kWORD 31k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietojen kirjaamiseen ja julkaisemiseen eläinlääkinnän ja kotieläinjalostuksen aloilla sovellettavien menettelyjen yksinkertaistamisesta ja direktiivien 64/432/ETY, 77/504/ETY, 88/407/ETY, 88/661/ETY, 89/361/ETY, 89/556/ETY, 90/426/ETY, 90/427/ETY, 90/428/ETY, 90/429/ETY, 90/539/ETY, 91/68/ETY, 91/496/ETY, 92/35/ETY, 92/65/ETY, 92/66/ETY, 92/119/ETY, 94/28/EY ja 2000/75/EY, päätöksen 2000/258/EY sekä direktiivien 2001/89/EY, 2002/60/EY ja 2005/94/EY muuttamisesta annetun direktiivin 2008/73/EY oikaisemisesta (KOM(2009)0045 – C6-0079/2009 – 2009/0016(CNS))
P6_TA(2009)0196A6-0141/2009

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2009)0045),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0079/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0141/2009),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen;

2.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


Tietoyhteiskuntaa koskevat yhteisön tilastot ***I
PDF 188kWORD 48k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 808/2004 muuttamisesta (KOM(2008)0677 – C6-0381/2008 – 2008/0201(COD))
P6_TA(2009)0197A6-0128/2009

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0677),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0381/2008),

–   ottaa huomioon neuvoston päätöksellä 89/382/ETY(1), Euratom perustetun tilasto-ohjelmakomitean lausunnon,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A6-0128/2009),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 2. huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2009 antamiseksi tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 808/2004 muuttamisesta

P6_TC1-COD(2008)0201


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EY) N:o 1006/2009.)

(1) EUVL L 181, 28.6.1989, s. 47.


EY:n ja Sveitsin valaliiton välinen maataloustuotteiden kauppaa koskeva sopimus *
PDF 184kWORD 30k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteen 11 muuttamisesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä (15523/2008 – KOM(2008)0685 – C6-0028/2009 – 2008/0202(CNS))
P6_TA(2009)0198A6-0122/2009

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2008)0685),

–   ottaa huomioon luonnoksen Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteen 11 muuttamisesta tehdyksi Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseksi sopimukseksi (15523/2008),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 ja 133 artiklan sekä 152 artiklan 4 kohdan b alakohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0028/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A6-0122/2009),

1.   hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton hallituksille ja parlamenteille.


Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen valvontatoimia koskeviin päätöksiin tutkintavankeuden vaihtoehtona *
PDF 341kWORD 134k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona (17002/2008 – C6-0009/2009 – 2006/0158(CNS))
P6_TA(2009)0199A6-0147/2009

(Kuulemismenettely – uudelleen kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon luonnoksen neuvoston päätökseksi (17002/2008),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0468),

–   ottaa huomioon 29. marraskuuta 2007 vahvistamansa kannan(1),

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia uudelleen (C6-0009/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 51 artiklan ja 55 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0147/2009),

1.   hyväksyy neuvoston luonnoksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää neuvostoa muuttamaan aloitteen tekstiä vastaavasti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia luonnokseen;

5.   jos käsiteltävänä olevaa tekstiä ei hyväksytä ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, vakuuttaa käsittelevänsä tulevat ehdotukset kiireellisesti tiiviissä yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Neuvoston luonnos   Tarkistus
Tarkistus 1
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Eurooppalaisen valvontatoimen rikkomistapauksessa valvontatoimea koskevan päätöksen tehnyt viranomainen voi päättää antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen asianosaisen siirtämiseksi päätöksen tehneeseen valtioon. Tällaisissa tapauksissa, joiden olisi tiukasti kuuluttava tämän puitepäätöksen soveltamisalaan, puitepäätöksellä 2002/584/YOS katetaan kaikki rikokset, joiden perusteella voidaan antaa päätös eurooppalaisesta valvontatoimesta.
Tarkistus 2
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  Yhteiset ja yhtenäiset menettelylliset takeet ovat välttämätön ennakkoedellytys sen varmistamiseksi, että rikosasioiden oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavat toimet ovat oikeudenmukaisia ja tehokkaita; neuvoston olisi parlamentin lausunto asianmukaisella tavalla huomioon ottaen annettava viipymättä menettelyllisiä takeita rikosoikeudessa koskeva säädös, joka perustuu syyttömyysolettaman periaatteeseen ja johon sisältyvät vähintään edellytys toimivaltaisen viranomaisen antamasta valtuutuksesta vapauden rajoittamisen tai vapauden menetyksen osalta, velvollisuus antaa asianomaiselle henkilölle hänen oikeuksiaan koskeva kirjallinen ilmoitus, oikeus oikeusapuun, oikeus todisteisiin, oikeus saada tietoa syytteiden ja epäilyn perusteiden luonteesta ja syistä, oikeus tutustua kaikkiin asiaan liittyviin asiakirjoihin kielellä, jota asianosainen ymmärtää, ja oikeus käyttää tulkkia;
Tarkistus 3
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
2 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Tässä puitepäätöksessä henkilön ei katsota asuvan jäsenvaltiossa silloin, kun hänen laillinen ja vakinainen asuinpaikkansa on muussa jäsenvaltiossa kuin jäsenvaltiossa, jossa oikeudenkäynti on vireillä.
Tarkistus 4
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
4 artikla – a alakohta
a) 'valvontatoimia koskevalla päätöksellä' päätöksen tehneen valtion toimivaltaisen viranomaisen täytäntöönpanokelpoista päätöstä, joka on tehty kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen mukaisesti rikosoikeudellisen menettelyn aikana ja jolla luonnolliselle henkilölle määrätään tutkintavankeuden vaihtoehtona yksi tai useampi valvontatoimi;
a) 'valvontatoimia koskevalla päätöksellä' päätöksen tehneen valtion toimivaltaisen oikeusviranomaisen täytäntöönpanokelpoista päätöstä, joka on tehty kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen mukaisesti rikosoikeudellisen menettelyn aikana ja jolla luonnolliselle henkilölle määrätään tutkintavankeuden vaihtoehtona yksi tai useampi valvontatoimi;
Tarkistus 5
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
4 artikla –d a alakohta (uusi)
(d a) 'päätöksen tehneen valtion toimivaltaisella viranomaisella' tuomioistuinta, tuomaria, tutkintatuomaria tai yleistä syyttäjää, jolla on kansallisen lainsäädännön mukainen toimivalta tehdä valvontatoimia koskeva päätös;
Tarkistus 6
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
4 artikla – d b alakohta (uusi)
(d b) 'täytäntöönpanovaltion toimivaltaisella viranomaisella' tuomioistuinta, tuomaria, tutkintatuomaria tai yleistä syyttäjää, jolla on kansallisen lainsäädännön mukainen toimivalta panna täytäntöön ja seurata valvontatoimia;
Tarkistus 7
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
5 a artikla (uusi)
5 a artikla
Henkilötiedot
Tätä puitepäätöstä sovellettaessa tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava vähintään niitä perusperiaatteita, jotka on vahvistettu rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehdyssä puitepäätöksessä 2008/977/YOS1sekä yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa.
1 EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.
Tarkistus 8
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Poikkeuksena 1 kohtaan ja rajoittamatta 3 kohdan soveltamista jäsenvaltiot voivat nimetä muita kuin oikeusviranomaisia tämän puitepäätöksen mukaisten päätösten tekemiseen toimivaltaisiksi viranomaisiksi edellyttäen, että kyseisillä viranomaisilla on kansallisen lain ja kansallisten menettelyjen nojalla toimivalta tehdä vastaavanluonteisia päätöksiä.
Poistetaan.
Tarkistus 9
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
8 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
f a) velvollisuus tallettaa tietty rahasumma tai antaa muunlainen vakuus, joka voidaan joko suorittaa tietyissä erissä tai kertamaksuna.
Tarkistus 10
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
8 artikla – 2 kohta – c alakohta
c) velvollisuus tallettaa tietty rahasumma tai antaa muunlainen takaus, joka voidaan joko maksaa tai antaa tietyissä erissä tai välittömästi kokonaisuudessaan
Poistetaan.
Tarkistus 11
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Tapauksissa, joissa henkilö saatuaan tiedon asianomaisista toimenpiteistä suostuu palaamaan jäsenvaltioon, jossa hänen laillinen vakinainen asuinpaikkansa on, valvontatoimia koskeva päätös voidaan lähettää tämän valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.
1.  Tapauksissa, joissa henkilö saatuaan täsmällisen tiedon asianomaisista toimenpiteistä kielellä, jota hän ymmärtää, suostuu palaamaan jäsenvaltioon, jossa hänen laillinen ja vakinainen asuinpaikkansa on, valvontatoimia koskeva päätös voidaan lähettää tämän valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.
Tarkistus 12
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Mukautettu valvontatoimi ei saa olla ankarampi kuin alun perin määrätty valvontatoimi.
2.  Mukautettu valvontatoimi on luonteeltaan pelkästään tekninen eikä saa itsessään aiheuttaa lisävelvoitteita asianosaiselle. Se ei saa olla ankarampi kuin alun perin määrätty valvontatoimi.
Tarkistus 13
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
14 artikla – 1 kohta
1.  Seuraavat rikokset, sellaisina kuin ne määritellään päätöksen tehneen valtion lainsäädännössä ja jos niistä voi päätöksen tehneessä valtiossa seurata vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään kolme vuotta, edellyttävät valvontatoimia koskevan päätöksen tunnustamista tämän puitepäätöksen mukaisesti ja teon kaksoisrangaistavuutta tutkimatta:
Poistetaan.
− rikollisjärjestöön osallistuminen,
− terrorismi,
− ihmiskauppa,
− lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia,
− huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laiton kauppa,
− aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laiton kauppa,
− lahjonta,
− petos, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettu Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuva petos,
− rikoksen tuottaman hyödyn pesu,
− rahan, mukaan lukien euron, väärentäminen,
− tietoverkkorikollisuus,
− ympäristörikollisuus, mukaan lukien uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa ja uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa,
− laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustaminen,
− tahallinen henkirikos, vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen,
– ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa,
– ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangiksi ottaminen,
– rasismi ja muukalaisviha,
– järjestäytynyt varkausrikollisuus tai aseellinen ryöstö,
– kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden, laiton kauppa,
– petollinen menettely,
– ryöstöntapainen kiristys ja kiristys,
– tuotteiden laiton väärentäminen ja jäljentäminen,
– hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä,
– maksuvälineväärennykset,
– hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa,
– ydin- ja radioaktiivisten aineiden laiton kauppa,
– varastettujen ajoneuvojen kauppa,
– raiskaus,
– murhapoltto,
  Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat rikokset,
– ilma-aluksen tai aluksen kaappaus,
– tuhotyö.
Tarkistus 14
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
14 artikla – 2 kohta
2.  Neuvosto voi yksimielisesti ja kuultuaan Euroopan parlamenttia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin päättää milloin hyvänsä lisätä muita rikoslajeja 1 kohdassa olevaan luetteloon. Neuvosto tarkastelee sille tämän puitepäätöksen 27 artiklan mukaisesti toimitetun kertomuksen perusteella, olisiko luetteloa laajennettava tai muutettava.
Poistetaan.
Tarkistus 15
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Muiden kuin 1 kohdassa mainittujen rikosten osalta täytäntöönpanovaltio voi asettaa valvontatoimia koskevan päätöksen tunnustamisen edellytykseksi, että tuomio liittyy tekoihin, jotka katsotaan myös täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaisesti rikoksiksi niiden tunnusmerkistöstä tai kuvauksesta riippumatta.
Poistetaan.
Tarkistus 16
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
14 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltio voi perustuslaillisista syistä ilmoittaa neuvoston pääsihteeristölle tämän puitepäätöksen hyväksymisen yhteydessä toimitettavalla ilmoituksella, että se ei sovella 1 kohtaa joihinkin tai kaikkiin kyseisessä kohdassa mainittuihin rikoksiin. Tällainen ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa. Tällaiset ilmoitukset tai niitä koskevat peruutukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Poistetaan.
Tarkistus 17
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
15 artikla – 1 kohta – d alakohta
(d) valvontatoimia koskeva päätös liittyy 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja, jos täytäntöönpanovaltio on antanut 14 artiklan 4 kohdan mukaisen ilmoituksen, 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tekoon, joka ei olisi rikos täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan; vero-, tulli- ja valuutta-asioiden osalta päätöksen täytäntöönpanosta ei kuitenkaan voida kieltäytyä sillä perusteella, että täytäntöönpanovaltion lainsäädännössä ei määrätä samantyyppisiä veroja tai se ei sisällä veroja, tulleja tai valuuttatoimia koskevia samantyyppisiä säännöksiä kuin päätöksen tehneen valtion lainsäädäntö;
Poistetaan.
Tarkistus 18
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
21 artikla – 1 kohta
1.  Jos päätöksen tehneen valtion toimivaltainen viranomainen on antanut pidätysmääräyksen tai muun vastaavan täytäntöönpanokelpoisen oikeudellisen päätöksen, henkilö luovutetaan eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen mukaisesti.
1.  Jos päätöksen tehneen valtion toimivaltainen viranomainen on valvontatoimien rikkomistapauksessa antanut pidätysmääräyksen, henkilö luovutetaan eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen mukaisesti.
Tarkistus 19
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
21 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltio voi ilmoittaa neuvoston pääsihteeristölle saattaessaan tämän puitepäätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään tai myöhemmin, että se aikoo soveltaa myös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen 2 artiklan 1 kohtaa päättäessään asianomaisen henkilön luovuttamisesta päätöksen tehneeseen valtioon.
Poistetaan.
Tarkistus 20
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
21 artikla – 4 kohta
4.  Neuvoston pääsihteeristö saattaa edellisen kohdan nojalla saamansa tiedot kaikkien jäsenvaltioiden ja komission saataville.
Poistetaan.
Tarkistus 21
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
Liite I – todistustaulukko – f kohta – 2 kohta
2.  Merkitkää rasti asianmukaisiin kohtiin, jos kohdassa 1 tarkoitetuissa väitetyissä rikoksissa on yksi tai useampi seuraavista väitetyistä rikoksista, sellaisina kuin ne määritellään päätöksen tehneen valtion lainsäädännössä, joista voi päätöksen tehneessä valtiossa enimmillään seurata vähintään kolmen vuoden vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide:
Poistetaan.
– rikollisjärjestöön osallistuminen,
– terrorismi,
– ihmiskauppa,
– lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia,
– huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laiton kauppa,
– aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laiton kauppa,
– lahjonta,
– petos, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettu Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuva petos
– rikoksen tuottaman hyödyn pesu,
– rahan, mukaan lukien euron, väärentäminen,
– tietoverkkorikollisuus,
– ympäristörikollisuus, mukaan lukien uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa ja uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa
– laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustaminen,
– tahallinen henkirikos, vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen,
– ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa,
– ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangiksi ottaminen,
– rasismi ja muukalaisviha,
– järjestäytynyt varkausrikollisuus tai aseellinen ryöstö,
– kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden, laiton kauppa,
– petollinen menettely,
– ryöstöntapainen kiristys ja kiristys,
– tuotteiden laiton väärentäminen ja jäljentäminen,
– hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä,
– maksuvälineväärennykset,
– hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa,
– ydin- ja radioaktiivisten aineiden laiton kauppa,
– varastettujen ajoneuvojen kauppa,
– raiskaus,
– murhapoltto,
  Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat rikokset,
– ilma-aluksen tai aluksen kaappaus,
– tuhotyö.
Tarkistus 22
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
Liite I – todistustaulukko – f kohta – 3 kohta
3.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu yksi tai useampi väitetty rikos ei kuulu 2 kohdassa tarkoitettuihin tapauksiin tai jos päätös sekä todistus lähetetään sellaiselle jäsenvaltiolle, joka on ilmoittanut tutkivansa kaksoisrangaistavuuden (puitepäätöksen 14 artiklan 4 kohta), niistä on annettava täydellinen kuvaus:
Poistetaan.
Tarkistus 23
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
Liite I – todistustaulukko – g kohta – 3 kohta – 1 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
velvollisuus tallettaa tietty rahasumma tai antaa muunlainen vakuus, joka voidaan suorittaa joko tietyissä erissä tai kertamaksuna;
Tarkistus 24
Luonnos neuvoston puitepäätökseksi
Liite 1 – todistustaulukko – g kohta – 3 kohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
velvollisuus tallettaa tietty rahasumma tai antaa muunlainen takaus, joka voidaan joko maksaa tai antaa tietyissä erissä tai välittömästi kokonaisuudessaan
Poistetaan.

(1) EUVL C 297 E, 20.11.2008, s. 116.


ESR:n uudet tukikelpoiset kustannustyypit ***I
PDF 184kWORD 30k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1081/2006 muuttamisesta uusien tukikelpoisten kustannustyyppien lisäämiseksi (KOM(2008)0813 – C6-0454/2008 – 2008/0232(COD))
P6_TA(2009)0200A6-0116/2009

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0813),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0454/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0116/2009),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


EAKR, ESR ja koheesiorahasto: varainhoitoa koskevat säännökset ***
PDF 184kWORD 30k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen varainhoitoa koskevien säännösten osalta (17575/2008 – C6-0027/2009 – 2008/0233(AVC))
P6_TA(2009)0201A6-0127/2009

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (KOM(2008)0803 – 17575/2008),

–   ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 161 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6-0027/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan suosituksen sekä budjettivaliokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0127/2009),

1.   antaa puoltavan lausunnon ehdotuksesta neuvoston asetukseksi;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


Maahanmuuttajien lasten kouluttaminen
PDF 127kWORD 61k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 maahanmuuttajien lasten kouluttamisesta (2008/2328(INI))
P6_TA(2009)0202A6-0125/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

–   ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2008 julkistetun komission vihreän kirjan "Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulujärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet (KOM(2008)0423),

–   ottaa huomioon 25. heinäkuuta 1977 siirtotyöläisten lasten koulutuksesta annetun neuvoston asetuksen 77/486/ETY(1),

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2000 rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(2),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman maahanmuuttajien sopeutumisesta Eurooppaan monikielisten koulujen ja opetuksen avulla(3),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta(4),

–   ottaa huomioon 16. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman "Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki"(5),

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 opettajankoulutuksen laadun parantamisesta antamansa päätöslauselman(6),

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. helmikuuta 2009 antaman lausunnon komission vihreästä kirjasta "Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet",

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0125/2009),

A.   ottaa huomioon, että 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita parantamaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saavutustasoa,

B.   katsoo, että Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 oli oikea ajankohta käynnistää keskustelu EU:n koulutusjärjestelmien haasteista ja mahdollisuuksista,

C.   ottaa huomioon, että muuttoliike unionissa ja maahanmuutto unioniin ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, mikä on useilla alueilla muuttanut koulujen koostumusta,

D.   ottaa huomioon, että kulttuuriset erot estävät usein oppilaiden välistä sekä oppilaiden ja opettajien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua,

E.   ottaa huomioon, että on olemassa selvää näyttöä siitä, että maahanmuuttajalasten koulusaavutukset on muiden kuin maahanmuuttajalasten saavutuksia huomattavasti alhaisempia; ottaa huomioon, että suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia elää sosioekonomisesti epävarmoissa oloissa,

F.   ottaa huomioon, että se että maahanmuuttajalasten kyvyt jäävät usein huomaamatta ja käyttämättä, aiheuttaa sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista haittaa koko yhteiskunnalle,

G.   ottaa huomioon, että kouluopetus tiettyyn ikään saakka on lasten perusoikeus ja velvollisuus heidän taustastaan huolimatta, kuten perusoikeuskirjan 14 artiklassa todetaan, ja että kansallisia koululakeja on noudatettava,

H.   ottaa huomioon, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisältö ja järjestäminen kuuluvat kansallisiin toimivaltuuksiin, ja katsoo, että strategiat on tarpeen määritellä ja panna täytäntöön kansallisella tai alueellisella tasolla,

I.   katsoo, että maahanmuutto voi rikastaa kouluja kulttuurisesti ja kasvatuksellisesti, mutta se voi myös sopivien liitännäistoimenpiteiden puuttuessa johtaa vakaviin eroavuuksiin,

J.   katsoo, että jäsenvaltioiden on uudistettava kansallisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiään; katsoo, että niiden on yhdessä työskennellen kehitettävä tarvittavia politiikan välineitä maahanmuuton seurauksien hallitsemiseksi,

K.   ottaa huomioon, että lisääntyvästä maahanmuutosta johtuva monimuotoisuuden lisääntyminen koululaisten keskuudessa on haaste opettajien ammattikunnalle, joka ei saa koulutusta siihen, millä tavoin toimia asianmukaisesti tämän koululuokkien uudenlaisen monimuotoisuuden suhteen,

1.   pitää myönteisenä edellä mainittua 3. heinäkuuta 2008 annettua komission vihreää kirjaa;

2.   katsoo, että komissio on oikeassa, kun se ei käsittele pelkästään unionin sisäisen muuttoliikkeen vaan myös unioniin suuntautuvan muuttoliikkeen vaikutuksia jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin;

3.   korostaa, että unionin työntekijät saattavat olla haluttomampia työskentelemään ulkomailla, jos on olemassa riski, että heidän lapsensa kärsivät koulutuksen vuoksi, ja että maahanmuuttajalapsille annettava tyydyttävä koulutus liittyy työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen;

4.   on sitä mieltä, että tarvitaan entistä suurempia EU:n tason ponnisteluja, koska kaikki jäsenvaltiot kohtaavat samanlaisia haasteita tässä suhteessa; muistuttaa, että maahanmuuttajalasten osuus koulussa kasvaa todennäköisesti tulevaisuudessa;

5.   palauttaa mieliin, että laillisten maahanmuuttajien integroimiseen tarkoitettujen tukikeskusten perustaminen on hyvin tärkeätä, koska niiden avulla maahanmuuttajat voivat ammattilaisen tuella selvitä tehokkaasti kaikista sopeutumiseen liittyvistä esteistä (esimerkiksi työhön liittyvät kysymykset, koulutus, terveydenhoito jne.);

6.   kannustaa sellaisen kumppanuusmallin kehittämiseen jäsenvaltioiden koulujen ja yhteisöjen välillä, joka mahdollistaa niiden lasten, joiden vanhemmat työskentelevät ulkomailla, hyötyvän yhteisön avustus-, tuki- ja neuvontaohjelmista;

7.   korostaa, että maahanmuuttajalapsilla ja aikuisilla maahanmuuttajilla on oltava mahdollisuus opetella isäntämaan kieltä/kieliä ja halu hyödyntää tätä mahdollisuutta, mikäli heidän halutaan kotoutuvan täydellisesti;

8.   kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia varmistamaan koulutuksen laillisten maahanmuuttajien lapsille, mukaan luettuna vastaanottavan maan virallisten kielten opetus sekä heidän oman äidinkielensä ja kulttuurinsa edistäminen;

9.   pitää ensisijaisen tärkeänä, että maahanmuuttajalasten vanhemmat ja erityisesti äidit otetaan mukaan vastaanottavan maan virallisten kielten opetusohjelmiin, jotta varmistetaan, etteivät lapset jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja että lapsia autetaan sopeutumaan kouluun;

10.   katsoo, että monikielisyyden säilyttämisen ja edistämisen on oltava osa kaikkien koulujen opetussuunnitelmaa; korostaa, että kieltenoppimista olisi edistettävä jo esikouluiässä maahanmuuttajien osallisuuden edistämiseksi; katsoo kuitenkin, että on nimenomaisesti jäsenvaltioiden tehtävä päättää, mikä asema äidinkielen opetukselle opetusohjelmassa annetaan, ja huolehtia opetuksen järjestämisestä;

11.   pitää suositeltavana, että toiseen jäsenvaltioon töiden vuoksi muuttavien vanhempien mukana tulevat lapset eivät törmää vaikeuksiin ilmoittautuessaan kouluun sille tasolle, jolla he ovat olleet alkuperäjäsenvaltiossaan;

12.   korostaa, että perheiden ja paikallisen yhteisön muiden jäsenten suora osallistuminen on tärkeätä, sillä sosiaalinen integraatio on koko yhteiskunnan eikä ainoastaan koulujen vastuulla; korostaa, että maahanmuuttajia sosiaalisesti tukevia tahoja on rohkaistava tekemään yhteistyötä, jotta ne antavat entistä tarkempia yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevia tietoja, joissa otetaan huomioon vastaanottavan maan työmarkkinoiden vaatimukset;

13.   myöntää, että kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä tehtävä maahanmuuttajien tukemisessa ja että se voi yhdessä virallisen koulutusjärjestelmän kanssa olla suureksi avuksi sellaisilla aloilla kuten vastaanottavan maan kielen opetus;

14.   korostaa tarvetta kotouttaa maahanmuuttajat ja romanien kaltaiset yhteiskuntaryhmät yhteiskuntaan; korostaa, että kotouttamisen on koulutuksen osalta perustuttava yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteeseen, jolla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen; torjuu kaikki ratkaisut – sekä tilapäiset että pysyvät – jotka perustuvat tai johtavat erotteluun ja huonoon koulutukseen;

15.   korostaa, että on tärkeätä kehittää lasten, sekä maahanmuuttajalasten että vastaanottavan maan lasten, kulttuurien välisiä viestintätaitoja, ja katsoo, että kyky kertoa omasta kulttuuristaan muille ja ymmärtää muiden kulttuuria ja arvoja muodostaa avaintaidon "tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot" keskeisen osatekijän;

16.   ehdottaa, että koulutettu henkilöstö, joka myös ymmärtää maahanmuuttajien äidinkieltä, antaisi laillisille maahanmuuttajille lisää taloudellista ja hallinnollista tukea kielikursseja varten;

17.   pitää tärkeänä, että maahanmuuttajalapset oppivat äidinkieltään ja asuinmaansa kieliä ja harjoittelevat luku- ja kirjoitustaitoa esikouluiästä alkaen;

18.   myöntää, että on tärkeätä sisällyttää koulujen opetusohjelmiin maahanmuuttajien äidinkielellä pidettäviä oppitunteja, jotta he kykenevät säilyttämään kulttuuriperintönsä;

19.   korostaa urheilun merkitystä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä sen merkittävää roolia taustaltaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden kotoutumisen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta; suosittelee, että jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikassa otetaan täysimääräisesti huomioon urheilun tärkeä tehtävä maahanmuuttajaväestön integroimiseksi;

20.   korostaa, että on tarpeen ottaa nuoret maahanmuuttajat mukaan kaikenlaiseen koulun ulkopuoliseen toimintaan, sillä se on erinomainen keino sosiaalisen integroitumisen kannalta;

21.   korostaa, että mitä aikaisemmin ja menestyksekkäämmin maahanmuuttajalapset ja nuoret ihmiset sopeutuvat kouluihin, sitä paremmin he menestyvät koulussa, jatko-opinnoissa ja työmarkkinoilla; uskoo vahvasti, että varhainen esiasteen koulutus parantaa huomattavasti tällaisia mahdollisuuksia, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita lisäämään maahanmuuttajien osallistumista esiasteen koulutukseen;

22.   suosittelee jäsenvaltioille, että ne välttävät "getto-koulujen" tai maahanmuuttajalapsille tarkoitettujen erityisluokkien perustamista ja että ne edistävät osallistavaa koulutuspolitiikkaa, jonka mukaisesti nämä lapset jaetaan luokkiin heidän koulutustasonsa ja yksilöllisten tarpeidensa perusteella;

23.   katsoo, että sellaisten koulujen opetusohjelmissa, joissa käy maahanmuuttajalapsia, olisi kiinnitettävä paljon enemmän huomiota näiden lasten tarpeisiin, ja että opettajien olisi saatava koulutusta myös kulttuurien välisissä taidoissa, jotta he kykenevät mahdollisimman hyvin selviytymään monimuotoisessa kouluympäristössä;

24.   korostaa, että maahanmuuttajia koskevalla aikuisopetuksella voidaan edistää sekä aikuisten maahanmuuttajien että heidän lastensa kotoutumista, ja korostaa tästä syystä tarvetta kehittää voimakkaasti maahanmuuttajavanhempien elinikäistä oppimista;

25.   on huolissaan maahanmuuttajalasten korkeasta koulunkäynnin keskeyttämisasteesta, ja katsoo, että on ponnisteltava maahanmuuttajalasten koulunkäynnin loppuunsaattamisen varmistamiseksi;

26.   korostaa, että korkealaatuisen koulutusjärjestelmän on oltava avoin kaikille;

27.   on vakuuttunut siitä, että maahanmuuttajalasten koulutuksen parantamista koskevat toimenpiteet hyödyttävät koko yhteiskuntaa;

28.   katsoo, että opettajankoulutuksen olisi oltava monitieteistä ja opettajat olisi varustettava monimuotoisuutta, monikulttuurista ja monikielistä opetusta koskevilla taidoilla;

29.   kannattaa liikkuvuusohjelmia, joiden mukaisesti palkattaisiin opettajia alkuperämaasta, jotta edistetään maahanmuuttajalasten yhteyksiä alkuperämaansa kulttuuriin ja sivistykseen;

30.   korostaa, että opettajankoulutuksen laadussa olisi keskityttävä opettajan tehtäviin;

31.   korostaa tässä nimenomaisessa yhteydessä opettajien liikkuvuuden merkitystä kiinteänä osana opettajankoulutusohjelmia; katsoo, että opettajilla olisi oltava mahdollisuus viettää yksi tai kaksi lukukautta vastaanottavissa yliopistoissa ulkomailla;

32.   katsoo, että koulut tarvitsevat maahanmuuttajaopettajia, sillä he tarjoavat merkittävän kokemuksen kollegoilleen, edustavat onnistunutta integroitumista yhteiskuntaan ja voivat toimia roolimalleina vaikeuksissa oleville lapsille;

33.   korostaa, että opettajille on tärkeää antaa erityiskoulutusta, jossa käsitellään nimenomaisesti maahanmuuttajien lasten poikkeuksellista tilannetta, tarvetta saada heidät sopeutumaan menestyksekkäästi koulujen opetusjärjestelmien valtavirtaan ja tarvetta parantaa heidän koulutustasoaan;

34.   korostaa, että on tarpeen varmistaa maahanmuuttajalasten ja -nuorten neuvontapalvelut, jotta autetaan heitä selviytymään kulttuurisokista ja sopeutumaan vastaanottavaan yhteiskuntaan;

35.   ehdottaa, että jokainen jäsenvaltio kehittää koulutusohjelmia, joilla pyritään parantamaan ihmisoikeuksia koskevaa tietämystä siten, että korostetaan henkilöiden tasa-arvoa, osallisuutta ja henkilökohtaista vapautta, jotta ehkäistään muukalaisviha ja syrjintä, joiden uhriksi maahanmuuttajat ja heidän lapsensa väistämättä joutuvat ja jotka leviävät erittäin nopeasti;

36.   korostaa, että kaikkia maahanmuuttajia ja muita kuin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä olisi kohdeltava yhdenvertaisesti; katsoo, että koululaitosten ja yksittäisten opettajien olisi pidettävä monimuotoisuutta normaalina tilanteena, kohdeltava kutakin yksilöä kunnioittavasti ja annettava maahanmuuttajille heidän tarvitsemaansa tukea;

37.   arvostaa epävirallisen koulutuksen osuutta sellaisten arvokkaiden taitojen antamisessa nuorille maahanmuuttajille, jotka täydentävät koulussa hankittuja taitoja, ja kehottaa kouluja tekemään tiiviimmin yhteistyötä epävirallista koulutusta antavien tahojen, kuten nuorisojärjestöjen, kanssa;

38.   toistaa, että rotuun ja etniseen taustaan perustuva syrjintä koulutuksen alalla on kielletty direktiivillä 2000/43/EY, ja kehottaa julistamaan laittomaksi kaikenlaisen syrjinnän koulutuksen alalla, kansalaisuuteen ja kansalaisen asemaan perustuva syrjintä mukaan luettuna;

39.   tunnustaa, että direktiivin 77/486/ETY nykyiset säännökset eivät vastaa unionin uutta sosiaalista todellisuutta; tukee voimakkaasti komission käynnistämää kuulemisprosessia;

40.   korostaa, että olisi edistettävä erilaisuutta kouluissa ja että kaikkein haavoittuvimmille maahanmuuttajaryhmille, maahanmuuttajatytöt mukaan luettuina, olisi annettava erityishuomiota ja -tukea;

41.   katsoo, että direktiiviä 77/486/ETY on tarkistettava ja että sen olisi katettava niiden lasten koulutus, jotka ovat muiden kuin jäsenvaltioiden kansalaisia tai joiden vanhemmat eivät ole jäsenvaltioiden kansalaisia;

42.   korostaa sellaisen Euroopan laajuisen lainsäädännön merkitystä, jossa taataan kolmansien maiden opiskelijoiden koulutusta koskevat oikeudet, kuten Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY(7) ja pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25. marraskuuta 2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/109/EY(8); kehottaa komissiota valvomaan jatkuvasti jäsenvaltioiden kaikkia toimia, joilla pyritään rajoittamaan saatuja oikeuksia tai poistamaan ne;

43.   kehottaa antamaan kouluille, joissa on suuri määrä maahanmuuttajalapsia, tarvittavan henkilökunnan ja edellytykset vastata erilaisten luokkien aiheuttamiin haasteisiin sekä mahdollisuuden tarjota hyvää opetusta; pyytää komissiota ja neuvostoa käynnistämään avoimen koordinointimenetelmän puitteissa vuoropuhelun jäsenvaltioiden keskuudessa parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisen yhteisen ohjelman kehittämiseksi, jossa käsitellään maahanmuuttajien koulutuksen puutteita;

44.   kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti siitä, miten maahanmuuttajalasten integroiminen jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmään edistyy;

45.   katsoo, että suurille kaupungeille on annettava vapaus – ja niiden on hyödynnettävä sitä – koordinoida politiikkaa, jolla pyritään edistämään maahanmuuttajalasten integrointia asumista, (lasten)hoitoa, työmarkkinoita, terveydenhuoltoa ja hyvinvointia koskevien toimintalinjojen ja strategioiden avulla aloilla, joilla on todettu olevan vaikutusta maahanmuuttajalasten akateemisiin tuloksiin ja heidän onnistuneeseen integroitumiseensa;

46.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 199, 6.8.1977, s. 32.
(2) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(3) EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 121.
(4) EUVL C 219 E, 28.8.2008, s. 300.
(5) EUVL C 41 E, 19.2.2009, s. 46.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0422.
(7) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
(8) EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44.


EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella
PDF 160kWORD 81k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY soveltamisesta (2008/2184(INI))
P6_TA(2009)0203A6-0186/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 18 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) 45 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(1),

–   ottaa huomioon direktiivin 2004/38/EY soveltamisesta 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman(2), jossa kehotettiin komissiota esittämään viipymättä perusteellinen arvio direktiivin täytäntöönpanosta ja asianmukaisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa sekä tarvittavia ehdotuksia ja asiasta vastaavaa valiokuntaan arvioimaan ongelmia, jotka liittyvät direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta voidaan tuoda esiin parhaat käytännöt sekä toimet, jotka saattavat johtaa unionin kansalaisten syrjintään, sekä käsittelemään vapaata liikkuvuutta,

–   ottaa huomioon 4. joulukuuta 2003 hyväksymänsä päätöslauselman vainajien kotiinkuljetusta koskevien toimenpiteiden hyväksymisestä(3),

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 13. kesäkuuta 2008 antaman työasiakirjan(4) sekä jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille lähetetyn kyselyn ja saadun palautteen,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan(5) selonteon valtuuskunnan vierailusta turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien suljettuihin keskuksiin Belgiassa,

–   ottaa huomioon 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2003/9/EY täytäntöönpanosta Euroopan unionissa: kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tutustumiskäynnit vuosina 2005–2008(6),

–   ottaa huomioon etnisyyteen perustuvasta romanien väestönlaskennasta Italiassa 10. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman(7), oikeudellisen yksikkönsä lausunnon, jossa tarkasteltiin, onko se, että EU:n jäsenvaltiossa laittomasti asuvien EU:n kansalaisten laitonta asumista pidetään yleisesti raskauttavana asianhaarana, yhteisön lainsäädännön vastaista, ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan selonteon valtuuskunnan vierailusta Italiassa,

–   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2008 annetun komission kertomuksen "Viides kertomus unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2004–30. kesäkuuta 2007)" (KOM(2008)0085),

–   ottaa huomioon 18. marraskuuta 2008 annetun komission 25. vuosikertomuksen yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta (2007) (KOM(2008)0777),

–   ottaa huomioon Euroopan kansalaisuutta koskevista ongelmista ja näkymistä 2. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman(8),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston raportin "Homofobia ja syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella jäsenvaltioissa",

–   ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY soveltamisesta 10. joulukuuta 2008 annetun komission kertomuksen (KOM(2008)0840) (komission kertomus),

–   ottaa huomioon oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 27. marraskuuta 2008 antamat päätelmät "Henkilöiden vapaa liikkuvuus: väärinkäytökset ja huomattavat ongelmat",

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen unionin kansalaisuutta ja vapaata liikkuvuutta koskevat tuomiot esimerkiksi asioissa C-127/08 (Metock), C-33/07 (Jipa) ja C-524/06 (Huber),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan pyytämän ja Eurokansalaisen toimintapalvelukeskuksen (ECAS) toimittaman väliraportin vertailevasta tutkimuksesta, joka koskee direktiivin 2004/38/EY soveltamista (direktiivi Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A6-0186/2009),

A.   ottaa huomioon, että edellä mainitun unionin kansalaisuudesta annetun viidennen kertomuksen mukaan 1. tammikuuta 2006 noin 8,2 miljoonaa EU-kansalaista käytti oikeuttaan oleskella toisessa jäsenvaltiossa ja että miljoonat EU:n kansalaiset matkustavat vuosittain unionin sisällä,

B.   ottaa huomioon, että vapaa liikkuvuus on olennainen osa ihmisoikeuksien ja unionin kansalaisuuden käsitteitä ja yksi perustamissopimuksissa tunnustettu unionin kansalaisten perusoikeus ja vapaus,

C.   ottaa huomioon, että direktiivillä 2004/38/EY pannaan täytäntöön perustamissopimuksissa vaalitut periaatteet säätämällä, että unionin kansalaiset voivat perheenjäsenineen liikkua vapaasti kaikkialla unionissa riippumatta siitä, mistä he ovat lähtöisin,

D.   ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden oli määrä saattaa direktiivi 2004/38/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään 30. huhtikuuta 2006 mennessä ja että komission oli määrä antaa kertomuksensa direktiivin soveltamisesta 30. huhtikuuta 2008 mennessä,

E.   ottaa huomioon, että lähes viisi vuotta direktiivin 2004/38/EY hyväksymisen jälkeen tiedot sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja käytännön soveltamisesta ovat lopultakin saatavilla, joskin viiveellä direktiivissä asetettuihin määräaikoihin nähden,

F.   ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti ilmaissut huolensa tavasta, jolla tietyissä jäsenvaltioissa pannaan täytäntöön vapaata liikkuvuutta,

G.   ottaa huomioon, että komission, parlamentin ja tiettyjen jäsenvaltioiden kesken käynnistettiin hiljattain rakentava vuoropuhelu,

H.   ottaa huomioon, että vuoropuhelu on mahdollistanut kansallisen lainsäädännön tietyn asteisen tarkistamisen, jotta se olisi EY:n lainsäädännön mukaista,

I.   ottaa huomioon, että komission kertomuksen mukaan direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon kokonaistilanne on melkoinen pettymys, sillä yksikään jäsenvaltio ei ole saattanut koko direktiiviä kansallisen lainsäädännön osaksi tehokkaasti ja asianmukaisesti eikä yhtäkään direktiivin artiklaa ole saatettu kansallisen lainsäädännön osaksi tehokkaasti ja asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa,

J.   ottaa huomioon, että komission kertomuksessa määritetään monien muiden joukossa erityisesti kaksi unionin kansalaisten perusoikeuksien jatkuvaa loukkausta, jotka liittyvät erityisesti EU:n ulkopuolisen maan kansalaisia olevien perheenjäsenten maahantulo- ja oleskeluoikeuteen sekä EU:n kansalaisille asetettuihin vaatimuksiin esittää oleskelulupahakemusten yhteydessä asiakirjoja, kuten työlupia ja todisteita tyydyttävästä majoituksesta, joista ei säädetä direktiivissä 2004/38/EY,

K.   ottaa huomioon, että komissio on tähän mennessä saanut direktiivin soveltamisesta yli 1 800 yksittäistä kantelua, 40 kysymystä Euroopan parlamentilta ja 33 vetoomusta, ja että se on tämän perusteella kirjannut 115 kantelua ja aloittanut viisi rikkomusmenettelyä, jotka koskevat direktiivin 2004/38/EY virheellistä soveltamista,

L.   ottaa huomioon, että kertomuksessaan komissio katsoo, ettei direktiiviin 2004/38/EY ole tarpeen esittää muutoksia tässä vaiheessa, mutta että on tehostettava sen asianmukaista täytäntöönpanoa perustamalla asiantuntijaryhmä, keräämällä tietoa ja parhaita käytänteitä kyselylomakkeen avulla sekä antamalla vuonna 2009 suuntaviivat tietyistä ongelmallisista kysymyksistä direktiivin täysimääräisen ja asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi,

M.   ottaa huomioon, että useat kansalliset parlamentit ovat vastanneet kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kyselyyn(9) ja että tietyissä jäsenvaltioissa kyselyyn vastasivat parlamenttien molemmat kamarit(10),

N.   ottaa huomioon, että kansallisilla parlamenteilla oli lisämahdollisuus esittää kantansa 19. ja 20. tammikuuta 2009 pidetyssä sekakomitean kokouksessa, jossa tarkasteltiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta,

O.   ottaa huomioon, että parlamentin oikeudellinen yksikkö, jota kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta kuuli asiassa, totesi, että se, että kansallisessa lainsäädännössä katsottaisiin jonkin rikoksen tai rikkomuksen yhteydessä yleisesti raskauttavaksi asianhaaraksi se tosiseikka, että syyllinen on jäsenvaltiossa laittomasti oleskeleva toisen jäsenvaltion kansalainen, on yhteisön lainsäädännön asiaa koskevien säännösten vastaista,

P.   ottaa huomioon, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vapaata liikkuvuutta koskevissa ja erityisesti asioissa Metock, Jipa ja Huber antamissa tuomioissa vahvistettiin seuraavat periaatteet:

   kolmannen maan kansalaiseen, joka on unionin kansalaisen aviopuoliso ja joka tulee maahan kyseisen unionin kansalaisen mukana tai seuraa häntä sinne myöhemmin, sovelletaan kyseisen direktiivin säännöksiä riippumatta siitä, missä ja milloin heidän avioliittonsa on solmittu, ja ilman, että hänen on tarvinnut oleskella maassa aiemmin lainmukaisesti(11),
   vaikka EY:n perustamissopimuksen 18 artiklan ja direktiivin 2004/38/EY 27 artiklan vastaista ei ole sellainen kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan jäsenvaltion kansalaisen oikeutta matkustaa toisen jäsenvaltion alueelle voidaan rajoittaa erityisesti sillä perusteella, että hänet on aikaisemmin palautettu tuosta valtiosta, koska hän "oleskeli siellä laittomasti", mikäli yhtäältä tämän kansalaisen oma käyttäytyminen muodostaa todellisen, välittömän ja riittävän vakavan uhan, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun, ja mikäli suunnitellulla rajoittavalla toimenpiteellä voidaan toisaalta taata tavoitellun päämäärän toteuttaminen eikä toimenpiteellä ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen päämäärän saavuttamiseksi, kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, onko asia näin sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa(12),
   EY:n perustamissopimuksen 12 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen vastaista on se, että jäsenvaltio ottaa rikollisuuden torjumiseksi käyttöön henkilötietojen käsittelyjärjestelmän, joka koskee ainoastaan unionin kansalaisia, jotka eivät ole tämän jäsenvaltion kansalaisia(13),

Q.   ottaa huomioon, että edellä mainitussa selonteossa vierailusta turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien suljettuihin keskuksiin Belgiassa katsottiin, että "EU:n kansalaisten säilyttäminen sellaisissa säilytyskeskuksissa, jotka on tarkoitettu kolmansista maista tuleville laittomille maahanmuuttajille, on järkyttävää ja perusteetonta – erityisesti, jos on totta, että näin toimitaan vain hallinnollisen rikkeen perusteella. Nämä Belgian viranomaisten toimittamat tiedot ovat huolestuttavia.",

R.   ottaa huomioon, että edellä mainituissa 27. marraskuuta 2008 antamissaan päätelmissä oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota julkaisemaan vuoden 2009 alussa suuntaviivat direktiivin 2004/38/EY tulkintaa varten sekä harkitsemaan muita tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia ehdotuksia ja toimia,

S.   ottaa huomioon, että erityisesti parlamentin kyselyyn, joka valitettavasti ei ollut tyhjentävä eikä kattanut kaikkia jäsenvaltioita, saatujen vastausten perusteella kerättyjen tietojen mukaan ja komission kertomuksen perusteella erityisesti seuraavat seikat on todettu ongelmallisiksi:

   käsitteiden "perheenjäsen" (2 artikla) "muut kuin 2 artiklan määritelmän mukaiset perheenjäsenet" (3 artikla) ja "kumppani", erityisesti samaa sukupuolta oleva kumppani, ja näiden direktiivin 2004/38/EY(14) mukaisen oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen suppea tulkinta jäsenvaltioissa,
   perheenjäsenille, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, asetetaan perusteettomia hallinnollisia rasitteita maahantulon ja oleskelun yhteydessä(15),
   jäsenvaltioiden tulkinta direktiivin 2004/38/EY 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista "riittävistä varoista" on usein epäselvä, sillä suurin osa jäsenvaltioista edellyttää näyttöä riittävistä varoista; myös käsite "kohtuuton rasite vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle" sekä kohtuuttomaksi rasitteeksi muodostuneen unionin kansalaisen karkottamisen mahdollisuus ja perusteet (14 artikla, johdanto-osan 10 kappale) ovat useissa jäsenvaltioissa epäselviä(16),
   jäsenvaltioiden tulkinta ilmaisusta "yleiseen järjestyksen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä vakavista syistä" sekä siitä, missä tapauksissa ja millä perusteella niillä voidaan perustella karkottamispäätöstä (direktiivin 27 ja 28 artikla), vaihtelee jäsenvaltioiden kesken, on epäselvä ja voi johtaa väärinkäytökseen (tietyn jäsenvaltion kansalaisiin kohdistaminen) tai niiden yhteensopivuus direktiivin 2004/38/EY kanssa on epäselvää (esimerkiksi automaattiset karkotusmekanismit)(17),
   unionin kansalaisia vaaditaan usein perusteettomasti toimittamaan vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisille ylimääräisiä asiakirjoja, joista ei säädetä direktiivissä 2004/38/EY(18),
   oikeuksien väärinkäyttöä ja lumeavioliittoa koskevat lainsäädäntö ja käytännöt,

T.   ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa maan omien kansalaisten ja toisesta jäsenvaltiosta tulevien unionin kansalaisten henkilöllisyysasiakirjoihin liittyy huomattavia eroja ja että jälkimmäisten on vaikeaa todistaa olevansa maassa asuvia unionin kansalaisia, mikä vaikeuttaa suuresti heidän oikeuksiensa käyttämistä ja heidän sopeutumistaan yhteiskunta- ja liike-elämään,

U.   ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 18 artiklan täytäntöönpanodirektiivin 2004/38/EY heikko saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa on tuomittava ja että tällaisissa tilanteissa direktiivin tehokkuuden ja tarpeellisuuden vaarantumisen lisäksi vaarantuu yhden EU:n perustana olevan, perustamissopimusten unionin kansalaisille takaaman keskeisen oikeuden kunnioittaminen,

V.   ottaa huomioon, että työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vaikutuksista ja EU:n laajentumisesta 18. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon (KOM(2008)0765) mukaan EU:hun vuosina 2004 ja 2007 liittyneistä maista tulevilla liikkuvilla työntekijöillä oli myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden talouksiin siirtymäjärjestelyjen ensimmäisessä vaiheessa (1. tammikuuta 2007–31. joulukuuta 2008),

W.   ottaa huomioon, että EU:n 15 vanhasta jäsenvaltiosta (EU-15) neljä ei ole avannut työmarkkinoitaan EU:n kahdeksasta uudesta jäsenvaltiosta (EU-8) tuleville työntekijöille,

X.   ottaa huomioon, että 11 jäsenvaltiota on ilmoittanut komissiolle päätöksestään jatkaa rajoitusten soveltamista Romanian ja Bulgarian kansalaisiin työmarkkinoillaan 1. tammikuuta 2009 lähtien,

Direktiivin 2004/38/EY soveltaminen

1.   kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan perusoikeuden takaavien EY:n perustamissopimuksen 18 artiklan ja perusoikeuskirjan 45 artiklan henkeä ja kirjainta panemalla pikaisesti täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2004/38/EY ja tarkistamalla viipymättä EU:n lainsäädännön vastaiset lainsäädännöt ja hallinnolliset käytännöt erityisesti komission kertomuksen ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella; toteaa, että useimpien jäsenvaltioiden lainsäädännössä on lukuisia säännöksiä, jotka loukkaavat kyseisen direktiivin kirjainta ja henkeä ja vesittävät vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden ja unionin kansalaisuuden, ja että kansalliset hallintokäytänteet estävät hyvin usein merkittävässä määrin kansalaisten oikeuksien toteutumisen;

2.   kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2004/38/EY 2 ja 3 artiklassa myönnetyt oikeudet ei pelkästään eri sukupuolta olevien puolisoiden osalta vaan myös rekisteröityjen kumppanien, kotitalouden jäsenten ja kumppanien, myös jäsenvaltioiden tunnustamien samaa sukupuolta olevien pariskuntien osalta näiden kansalaisuudesta riippumatta ja tämän rajoittamatta toisen jäsenvaltion mahdollisuutta olla tunnustamatta heitä, vastavuoroisen tunnustamisen, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, ihmisarvon sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen periaatteiden perusteella; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että direktiivissä säädetään velvollisuudesta tunnustaa unionin kaikkien kansalaisten (myös samaa sukupuolta olevien kumppaneiden) liikkumisvapaus mutta siinä ei vaadita tunnustamaan saman sukupuolen edustajien avioliittoja; kehottaa komissiota antamaan tämän osalta tiukat suuntaviivat, jotka perustuvat perusoikeusviraston raporttiin sisältyviin analyysiin ja päätelmiin, ja seuraamaan asiaa;

3.   kehottaa komissiota esittämään osana Tukholman ohjelmaa perusoikeusviraston raporttiin sisältyvien analyysien ja päätelmien perusteella asianmukaisia ehdotuksia vapaan liikkumisen turvaamiseksi ilman EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa lueteltuihin tekijöihin perustuvaa syrjintää;

4.   kehottaa jäsenvaltioita olemaan asettamatta vapaan liikkuvuuden täytäntöönpanon yhteydessä sellaisia perusteettomia hallinnollisia rasitteita unionin kansalaisille ja näiden perheenjäsenille, myös perheenjäsenille, jotka ovat yhteisön ulkopuolisen maan kansalaisia, joista ei säädetä erikseen direktiivissä 2004/38/EY, sillä ne ovat EY:n lainsäädännön vastaisia ja perusteeton este EY:n perustamissopimukseen suoraan perustuvan vapauden harjoittamiselle, joka ei edellytä hallinnollisten menettelyjen noudattamista; kiinnittää jäsenvaltioiden huomiota niiden velvoitteeseen helpottaa vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttöön liittyviä hallinnollisia käytäntöjä ja kehottaa jäsenvaltioita pitämään kirjaa ja ilmoittamaan kaikista hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten päätöksistä, jotka perustuvat direktiivin 3 artiklan 2 kohtaan; muistuttaa, että jäsenvaltioiden on helpotettava EU:n kansalaisten sellaisten perheenjäsenten maahantuloa, jotka ovat yhteisön ulkopuolisen maan kansalaisia, jotta EU:n kansalaiset voivat elää normaalia perhe-elämää vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

5.   kehottaa henkilöllisyystodistuksia käyttäviä jäsenvaltioita tunnustamaan tarvittaessa vastavuoroisesti kansalaistensa ja maassaan asuvien EU:n muiden jäsenvaltioiden kansalaisten henkilökohtaisen henkilöllisyystodistuksen mallin tämän rajoittamatta todistusten sisällössä olevia eroja(19);

6.   kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti, että jäsenvaltioiden lainsäädäntö ja käytännöt eivät loukkaa EY:n perustamissopimuksella ja direktiivillä unionin kansalaisille annettuja oikeuksia, että ne eivät rasita kohtuuttomasti unionin kansalaisia ja heidän perheitään, mikä rajoittaisi välillisesti heidän oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, erityisesti käsitteiden "riittävät varat", "kohtuuton rasite vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle", ja "yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvät vakavat syyt" osalta, ja että aineelliset ja menettelyjä koskevat takeet, karkottamisen vastainen suojelu ja muutoksenhakumahdollisuudet ovat olemassa ja toiminnassa; muistuttaa, että vapaata liikkuvuutta koskevan perusoikeuden mahdollisia rajoituksia on tulkittava suppeasti;

7.   panee merkille, että eräiden jäsenvaltioiden kansalaisiin ja etnisiin ryhmiin kohdistetaan syrjintää tietyissä jäsenvaltioissa, ja korostaa, että niiden on pantava täytäntöön direktiivi 2004/38/EY ilman unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä välistä syrjintää minkään perusoikeuskirjan 21 artiklassa syyn perusteella; kehottaa komissiota, neuvostoa ja kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan ja seuraamaan erityisesti, että kansallisuuteen, rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää ei tapahdu käytännössä eikä lainsäädännössä;

8.   panee merkille, että yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä toteutettujen toimenpiteiden olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja niiden olisi perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön omaan käyttäytymiseen; käyttäytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun; kehottaa tältä osin jäsenvaltioita tarkistamaan järjestelmällisesti kansallisia maahantulokieltojaan, joiden perusteella ne voivat evätä unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnetyn maahanpääsyn(20); muistuttaa, että poikkeuksiin yleiseen järjestykseen vedoten ei voida turvautua taloutta koskevien tarkoitusperien tai yleisten ehkäisevien päämäärien saavuttamiseksi;

9.   panee merkille, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole panneet täytäntöön direktiivin 2004/38/EY 35 artiklaa, jossa niille annetaan mahdollisuus toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet evätäkseen, lopettaakseen tai peruuttaakseen vapaata liikkuvuutta koskevat oikeudet, jos ne on saatu oikeuksien väärinkäytöllä tai petoksella, kuten lumeavioliitolla, kunhan toimenpiteet ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä ja niissä sovelletaan menettelyä koskevia takeita, ja kiinnittää huomiota artiklan tarjoamiin mahdollisuuksiin;

10.   kehottaa komissiota seuraamaan tasa-arvoisesta kohtelusta annetun direktiivin 2004/38/EY 24 artiklan sekä kyseisen direktiivin johdanto-osan 20 ja 31 kappaleessa ja perusoikeuskirjan 21 artiklassa esitetyn kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon noudattamista käytännössä, sillä perusoikeuskirjalla annetaan toiseen jäsenvaltioon muuttaville unionin kansalaisille ja näiden perheenjäsenille oikeus yhdenvertaiseen kohteluun kyseisen jäsenvaltion kansalaisten kanssa kaikissa EY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan liittyvissä asioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet puutteiden korjaamiseksi mahdollisimman pikaisesti ja EY:n lainsäädäntöön kohdistuvien sääntöjenvastaisuuksien lopettamiseksi viipymättä;

11.   kehottaa kumoamaan tai tarkistamaan siirtymäjärjestelyjä, joista aiheutuu edelleen rajoituksia EU:hun 1. toukokuuta 2004 ja 1. tammikuuta 2007 liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisten vapaalle liikkuvuudelle työntekijöinä, mikä merkitsee huomattavaa ja haitallista syrjintää unionin kansalaisten välillä; katsoo, että etuuskohtelulauseke pitää panna täytäntöön unionin kaikkien kansalaisten osalta, ja yhtenäismarkkinat pitää toteuttaa täysimääräisesti;

12.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon yhteydessä huomioon sosiaaliturvasäännöksiin ja yleishyödyllisten palvelujen saatavuuteen mahdollisesti liittyvät syrjivät vaikutukset, jotka voivat olla este vapaalle liikkuvuudelle;

13.   kehottaa neuvostoa määrittämään strategian, jolla varmistetaan unionin kansalaisten ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja pääsy vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoille ja tiedottamaan myönteisistä saavutuksista ja kansalaisten ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vaikutuksista vastaanottaville jäsenvaltioille ja Euroopan unionille, ja kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen, jossa kartoitetaan EU:n tämänhetkinen ja tuleva työvoimapula ja määritellään, millä tavalla kaikkien jäsenvaltioiden työntekijät, jotka pääsevät täysin vapaasti EU:n työmarkkinoille, voivat myötävaikuttaa kestävään talouskasvuun;

14.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan direktiivissä 2004/38/EY säädettyjä rajoituksia ja aikaa, jonka ajan voidaan nauttia vapaaseen liikkuvuuteen liittyvistä oikeuksista direktiivin 39 artiklan mukaisesti, sekä analysoimaan unionin kansalaisten välisen nykyisen syrjinnän poistamisen vaikutuksia, siltä osin kuin on kyse täysimääräisestä vapaata liikkuvuutta koskevista oikeuksista ja perustamissopimuksen mukaisista unionin kansalaisen oikeuksista nauttimisesta;

Menetelmät täytäntöönpanon varmistamiseksi

15.   toteaa, että direktiivin 2004/38/EY heikko saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä osoittaa, että komissio ei ole kyennyt varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat direktiiviä johdonmukaisesti ja ajoissa, eikä käsittelemään lukuisia valituksia, joita kansalaiset ovat esittäneet direktiivin soveltamiseen liittyen;

16.   kannattaa komission ehdottamaa lähestymistapaa, joka perustuu direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon jatkuvaan ja kattavaan seurantaan, jäsenvaltioiden tukemiseen sen varmistamiseksi, että direktiiviä sovelletaan täysimääräisesti ja oikein laatimalla suuntaviivat vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla sekä rikkomismenettelyn aloittamiseen jäsenvaltioita vastaan, jos niiden kansallinen lainsäädäntö ja/tai sen käytäntö on ristiriidassa direktiivin kanssa; pyytää komissiota suunnittelemaan ja esittämään parlamentille johdonmukaisen, tehokkaan ja avoimen voimaan saattamista koskevan politiikan, jolla taataan vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden toteutuminen; katsoo, että komissio ei ole kohdentanut riittävästi henkilöresursseja eikä varoja direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamiseksi, mikä estää tuntuvasti komissiota valvomasta uskottavasti direktiivin soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa ja huolehtimasta siten lainsäädännön yhdenmukaisuudesta tässä unionin kansalaisille niin merkittävässä kysymyksessä;

17.   kehottaa jäsenvaltioita aloittamaan menettelyt suuntaviivojen täytäntöönpanemiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä kansallisen lainsäädäntönsä ja käytäntöjensä mukauttamiseksi ja kehottaa niitä toimittamaan suuntaviivat kaikille toimivaltaisille viranomaisille ja seuraamaan niiden soveltamista;

18.   kehottaa komissiota kehittämään suuntaviivoja, joissa on yhteiset kriteerit, joiden perusteella vahvistetaan riittävinä varoina pidettävä vähimmäissumma, ja selventämään, millä tavalla jäsenvaltioiden pitäisi ottaa huomioon direktiivin 2004/38/EY 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu "kyseessä olevan henkilön henkilökohtainen tilanne";

19.   kehottaa komissiota esittämään suuntaviivoissaan yhtenäisen tavan tulkita normatiivisia käsitteitä "yleinen järjestys", "yleinen turvallisuus" ja "kansanterveys" ja selventämään, miksi oleskeluajan, iän, terveydentilan, perhetilanteen, taloudellisen tilanteen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kotoutumisen ja alkuperämaahan olevien yhteyksien kaltaisten näkökohtien huomioon ottaminen on merkityksellistä direktiivin 2004/38/EY 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun karkottamispäätöksen kannalta;

20.   panee merkille EU:n kansalaisten ruumiiden kotiinkuljetukseen liittyvät rajoitukset ja kehottaa komissiota esittämään menettelysääntöjä, joita jäsenvaltiot voisivat noudattaa, jotta tämän taataan olevan kansalaisten liikkumisvapauden välitön seuraus;

21.   kehottaa komissiota varaamaan lisää määrärahoja ja luomaan erityisen budjettikohdan sellaisten kansallisten ja paikallisten hankkeiden tukemiseksi, joilla pyritään kotouttamaan EU:n kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka määritellään direktiivin 2004/38/EY 2 ja 3 artiklassa ja jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa;

22.   pyytää komissiota asettamaan suuntaviivojen täytäntöönpanolle määräajan, jonka jälkeen on aloitettava rikkomusmenettelyt, ja pyytää parlamentin täysimääräistä osallistumista ja säännöllistä tiedottamista parlamentille prosessin edistymisestä;

23.   kehottaa komissiota perustamaan henkilöiden vapaan liikkuvuuden osalta yhteisen arviointijärjestelmän, jonka soveltamisesta vastaavat jäsenvaltioiden ja parlamentin nimeämät asiantuntijaryhmät komission ja neuvoston pääsihteeristön tukemana paikan päällä tehtävinä käynteinä kaventamatta perustamissopimusten komissiolle tarjoamaa toimivaltaa;

24.   kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioilta vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä säännöllisiä raportteja tilastotietoineen, esimerkiksi maahantulo- ja oleskeluoikeuden epäämisten määrästä sekä toteutettujen karkotusten määrästä ja perusteista;

25.   kehottaa jäsenvaltioita auttamaan muissa jäsenvaltioissa asuvia kansalaisiaan tarjoamalla heille konsulaateissa ja diplomaattiedustustoissa kaiken tarvittavan tiedon liikkumisvapaudesta;

26.   kehottaa komissiota varmistamaan, onko jäsenvaltioissa käytössä järjestelmät, jolla käsitellään sellaisten henkilöiden henkilötietoja, jotka ovat EU:n kansalaisia mutteivät kyseisen maan omia kansalaisia, ja sisältävätkö nämä järjestelmät vain tietoja, joita tarvitaan direktiivin 2004/38/EY sekä sen kansallisen säädöksen soveltamiseksi, jolla direktiivi on siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä; kehottaa komissiota myös varmistamaan, onko jäsenvaltioilla käytössään samankaltaiset järjestelmät rikollisuuden torjumista varten, ja kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka käyttävät tällaisia järjestelmiä, tarkistamaan niitä asiassa Huber annetun tuomion mukaisesti;

27.   kehottaa niitä jäsenvaltioita, joiden lainsäädäntö on ristiriidassa asiassa Metock annetun tuomion kanssa, tarkistamaan lakejaan pikaisesti, ja kehottaa komissiota nostamaan kanteen niitä vastaan, jotka ne suostu tekemään näin;

28.   on tyytyväinen komission aikeeseen lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta direktiivin 2004/38/EY mukaisista oikeuksistaan ja jakaa unionin kansalaisille yksinkertaistettua opasta hyödyntäen parhaan mukaan Internetiä ja muistuttaa jäsenvaltioita näiden direktiivin 34 artiklan mukaisesta velvoitteesta tiedottaa kansalaisille näiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvistä oikeuksista; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan tätä varten vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia esitteleviä tiedotus- ja tukipisteitä;

o
o   o

29.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
(2) EUVL C 282 E, 6.11.2008, s. 428.
(3) EUVL C 89 E, 14.4.2004, s. 162.
(4) PE 407.933v01-00.
(5) PE 404.465v02-00.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0047.
(7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0361.
(8) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0204.
(9) Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekin tasavalta.
(10) Belgia, Romania ja Tšekin tasavalta.
(11) Tuomio asiassa Metock.
(12) Tuomio asiassa Jipa.
(13) Tuomio asiassa Huber.
(14) Kypros, Italia, Puola ja Slovakia eivät tunnusta samaa sukupuolta olevien puolisoiden avioliittoa perusteena vapaata liikkuvuutta koskevalle oikeudelle, Puola ja Slovakia eivät tunnusta rekisteröityjä parisuhteita, vaikka ne olisi tunnustettu toisessa jäsenvaltiossa; komission, perusoikeusviraston ja kansalaisjärjestöjen toimittamat tätä koskevat tiedot osoittavat asiaa koskevan oikeudellisen epävarmuuden todeksi.
(15) Useat EU:n toimielimille osoitetut valitukset ja vetoomukset osoittavat, että tietyt jäsenvaltiot ovat haluttomia tunnustamaan täysimääräisesti kolmansien maiden kansalaisia olevien perheenjäsenten oikeuksia; esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan, Liettuan ja Puolan lainsäädännössä kielletään kolmannen maan kansalaisia olevien perheenjäsenten maahanpääsy ilman viisumia. Kolmansista maista saapuvien perheenjäsenten asemaan vaikuttavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet ovat erittäin ongelmallisia; Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännössä estetään direktiiviä rikkoen EU:n ulkopuolelta saapuvaa ja oleskeluluvan joltain muulta maalta saanutta perheenjäsentä pääsemästä maahan ilman viisumia, ja maan hallintokäytäntöjen vuoksi kolmansista maista saapuvien perheenjäsenten oleskelulupien käsittely on pitkällistä ja edellyttää kattavaa dokumentointia, mikä merkitsee myös tuntuvaa estettä vapaan liikkuvuuden oikeuden toteuttamiselle; Virossa kolmansien maiden kansalaisilla on ongelmia heidän pyrkiessään maahan toisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan avulla ja kolmansista maista saapuvia ja viisumia hakeneita perheenjäseniä on pyydetty suorittamaan viisumista maksu; Italiassa perheen jälleenyhdistämistä pyytäneeltä kolmannen maan kansalaiselta edellytetään hänen varojensa alkuperän laillisuuden todentamista ja varat eivät saa alittaa maan vuosittaista sosiaaliavustusta.
(16) Esimerkkinä Italian lainsäädäntö, jossa edellytetään EU:n kansalaisilta heidän riittävien varojensa alkuperän osoittamista;
(17) Esimerkiksi Italian rikoslain 235 artiklan mukaan kolmannen maan kansalaisen vähintään kahden vuoden vankeustuomio johtaa karkotukseen.
(18) Joissain tapauksissa (Kreikka) kansallinen lainsäädäntö antaa toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden pyytää oleskelulupaa hakeneen EU:n kansalaisen rikosrekisteriä, kun taas toisissa jäsenvaltioissa (esimerkiksi Espanjassa ja Belgiassa) muiden valtioiden kansalaisille annetaan erityiset henkilötodistukset ja oleskeluluvat; eräissä muissa jäsenvaltioissa (Espanjassa) EU:n kansalaisille annetaan rekisteröintitodistuksen ohella ulkomaalaisille tarkoitettava tunnistenumero, jota tarvitaan töiden tekemiseen tai espanjan sosiaaliturvajärjestelmään liittymiseen; Italiassa EU:n kansalaisten on todistettava varojensa "laillisuus".
(19) Yhteisön lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevat hallintokäytännöt vaikuttavat huomattavan kielteisesti kansalaisten oikeuksiin. Esimerkkinä mainittakoon, että jäsenvaltioissa on käytössä erilaisia henkilötodistuksia ja oleskelulupia, mikä aiheuttaa sekaannuksia EU-kansalaisten pyrkiessä toteuttamaan vapaata liikkuvuutta koskevaa oikeuttaan ja hankaloittaa sitä. Espanjassa EU:n kansalaisille annetaan rekisteröintitodistuksen ohella ulkomaalaisille tarkoitettava tunnistenumero, jota tarvitaan töiden tekemiseen tai Espanjan sosiaaliturvajärjestelmään liittymiseen. Ranskassa käytetään edelleen unionin kansalaisille myönnettävän rekisteröintitodistuksen ohella epämääräistä vapaaehtoista oleskelulupaa ja Tšekin tasavallan, Ruotsin ja Belgian kaltaisissa jäsenvaltioissa viranomaiset vaativat oleskelulupien myöntämiseksi lisäasiakirjoja tai asettavat ehtoja, joita ei ole mainittu kyseisessä direktiivissä.
(20) Viron ja Unkarin lainsäädännöissä ei ole nimenomaista viittausta siihen, että karkotuspäätös ei saa perustua taloudellisiin tarkoitusperiin. Unkarin ja Romanian lainsäädännössä ei ole mitään viittausta aiempien rikostuomioiden ja yleisten ehkäisevien syiden pois jättämiseen.


Euroopan unionin kansalaisuutta koskevat ongelmat ja näkymät
PDF 151kWORD 86k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 Euroopan unionin kansalaisuutta koskevista ongelmista ja näkymistä (2008/2234(INI))
P6_TA(2009)0204A6-0182/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen V luvun, jonka otsikkona on "Kansalaisten oikeudet",

–   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2008 päivätyn komission kertomuksen "Viides kertomus unionin kansalaisuudesta (1. toukokuuta 2004 – 30. kesäkuuta 2007)" (KOM(2008)0085),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(1) (vapaata liikkuvuutta koskeva direktiivi),

–   ottaa huomioon alueiden komitean 9. lokakuuta 2008 antaman oma-aloitteisen lausunnon aiheesta "Kansalaisten oikeudet: perusoikeuksien ja Euroopan unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien edistäminen"(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan ja 112 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0182/2009),

A.   ottaa huomioon, että yhteismarkkinat ja taloudellinen yhdentyminen on toteutettu lähes täysimääräisesti, mutta unionin kansalaisuuden oikeusperusta on vasta kehitysvaiheessa,

B.   palauttaa mieliin, että EY:n perustamissopimukseen Maastrichtin sopimuksella sisällytetyn 17 artiklan nojalla "unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus", ja että tätä periaatetta kehitettiin edelleen Amsterdamin sopimuksessa, jossa määrätään, että "unionin kansalaisuus täydentää, mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta",

C.   katsoo, että unionin kansalaisuus näin ollen täydentää jäsenvaltioiden kansalaisuutta, että kukin jäsenvaltio sääntelee kansalaisuuden myöntämistä oman lainsäädäntönsä perusteella ja että jäsenvaltioiden lainsäädännöt eroavat toisistaan,

D.   ottaa huomioon, että koska unionin kansalaisen identiteetti voi perustua ainoastaan kansalliseen identiteettiin, komission huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että suuressa köyhyydessä elävillä ihmisillä ja henkilöillä, joilla on alhainen koulutustaso, kuten romaneilla, ei ole mahdollisuutta saada niin paljon tietoa, että se motivoisi heitä olemaan tietoisia eurooppalaisesta identiteetistään, ottaa huomioon, että heidän jäämisensä yhä enemmän eurooppalaisten yhteiskuntien ulkopuolelle heikentää heidän kansalaisuutensa arvoa sekä jäsenvaltion että unionin kansalaisina,

E.   ottaa huomioon, että – sanotun rajoittamatta yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaa päättää kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä – Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi tavoitteeksi sen, että maassa pitkään laillisesti oleskelleille kolmansien maiden kansalaisille tarjotaan mahdollisuus saada oleskelumaansa kansalaisuus,

F.   palauttaa mieliin, että kaikilla unionin kansalaisilla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi asuinjäsenvaltiossaan kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa samoin ehdoin kuin kyseisen jäsenvaltion omilla kansalaisilla,

G.   ottaa huomioon, että kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinjäsenvaltiossa ovat olennaisia edellytyksiä sille, että unionin kansalainen tuntee todella kuuluvansa kyseiseen jäsenvaltioon,

H.   ottaa huomioon, että unionin kansalaisille EY:n perustamissopimuksen 19 artiklassa myönnettyä äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa heikennetään nykyisellään joissakin jäsenvaltioissa siinä määrin, että jonkin muun jäsenvaltion kansalaisia olevilla unionin kansalaisilla ei ole oikeutta liittyä poliittisten puolueiden jäseniksi jäsenvaltiossa, jossa heidän pitäisi pystyä hyödyntämään mainittuja oikeuksia,

I.   ottaa huomioon, että kääntyminen Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen puoleen on unionin kansalaisten käytettävissä oleva tärkeä oikeuslaitoksen ulkopuolinen muutoksenhakukeino,

J.   ottaa huomioon, että kotijäsenvaltionsa ulkopuolella asuvien unionin kansalaisten määrä on lisääntynyt huomattavasti Euroopan unionin laajentumisen vuoksi,

K.   ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 20 artikla, vaikka se valitettavasti koskee vain tilanteita, joissa jäsenvaltion kansalainen on sellaisen kolmannen maan alueella, jossa kyseisellä jäsenvaltiolla ei ole edustusta, oikeuttaa jokaisen unionin kansalaisen saamaan suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta, jolla on edustus kyseisessä kolmannessa maassa; ottaa huomioon, että tätä oikeutta ei voida asianmukaisesti käyttää ilman selkeitä ja sitovia käytännön sääntöjä ja menettelyjä, joita konsuliviranomaisten on noudatettava,

L.   ottaa huomioon, että vaikka sama EY:n perustamissopimuksen 20 artikla edellyttää, että jäsenvaltiot "vahvistavat tarpeelliset säännöt keskenään ja aloittavat tällaisen suojelun turvaamiseksi tarvittavat kansainväliset neuvottelut", vain yksi sitova asiakirja on tähän mennessä hyväksytty, nimittäin päätös 95/553/EY(3), joka tuli voimaan vuonna 2002 ja koostuu vain yhdestä sivusta, jossa ei millään tavalla vahvisteta todellista järjestelmää ulkomailla kriisitilanteisiin joutuvien EU-kansalaisten auttamiseksi ja heidän kärsimystensä lievittämiseksi,

M.   katsoo, että toimiva konsuli- ja diplomaattiviranomaisten erityisesti kriisitilanteissa ja henkilökohtaisen kärsimyksen yhteydessä Euroopan unionin alueen ulkopuolella antama suojelu kaikkien unionin jäsenvaltioiden kansalaisille edistäisi kyseisten kansalaisten kykyä arvostaa paremmin Euroopan unioniin kuulumisesta saamiaan etuja,

1.   pitää myönteisenä sitä, että Lissabonin sopimuksen nojalla vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tästä lähin kehottaa komissiota tekemään heidän odotuksiaan vastaavan säädösehdotuksen, ja katsoo, että tällainen laillinen oikeus lisää eurooppalaisten tietoisuutta unionin kansalaisuudesta; muistuttaa, että avoimuus ja demokraattinen osallistuminen voidaan varmistaa erilaisilla EU:n ja jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten instituutioiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan välisillä kumppanuuksilla; kehottaa komissiota laatimaan avoimia ja helposti ymmärrettäviä "kansalaisaloitteen" täytäntöönpanomenettelyjä, jotta unionin kansalaiset voivat tehokkaasti kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksia heti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan; korostaa, että komission olisi sisällytettävä tämä aloiteoikeus politiikkaansa sopimuksen lopullisesta tilasta huolimatta, mutta toivoo, ettei tämä ole tarpeen;

2.   toteaa, että unionin kansalaisten oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella ei voida tarkastella erillään muista oikeuksista ja Euroopan unionin perusperiaatteista, kuten työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta ja palveluiden tarjoamisen vapaudesta; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita poistamaan liittymissopimuksiin perustuvat esteensä, jotta jokainen kansalainen voi käyttää kaikkia oikeuksiaan;

3.   suosittaa EY:n perustamissopimuksessa vahvistetut vapaata liikkuvuutta, syrjimättömyyttä ja kansalaisten oikeuksia koskevat perusperiaatteet huomioon ottaen, että komission olisi jatkossakin käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja vielä jäljellä olevien uusia jäsenvaltioita koskevien siirtymävaiheen järjestelyjen poistamiseksi mahdollisimman nopeasti;

4.   on huolissaan voimassa olevien direktiivien – erityisesti vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin – täytäntöönpanon puutteellisuudesta, mikä aiheuttaa monia vapaaseen liikkuvuuteen ja unionin kansalaisten muihin oikeuksiin liittyviä ongelmia, ja kehottaa kaikkia osapuolia saattamaan yhteisön säännöstön asianmukaisesti ja täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan sen täytäntöön;

5.   kehottaa komissiota laatimaan luettelon niistä esteistä, joita unionin kansalaiset kohtaavat pyrkiessään täysimääräisesti ja esteettä hyödyntämään oikeuttaan henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen sekä muita vakiintuneita unionin kansalaisten etuuksia, ja pyytää komissiota kirjaamaan tulokset tulostauluun sen varmistamiseksi, että mainittuihin esteisiin puututaan perusteellisesti ja tehokkaasti;

6.   katsoo Eurobarometer Flash 213 -tutkimuksen (Eurobarometri-tutkimus 2007) tulosten perusteella, joiden mukaan vain 31 prosenttia vastaajista katsoi olevansa hyvin perillä oikeuksistaan unionin kansalaisina, että tiedotus- ja viestintätoimia on ehdottomasti tehostettava, jotta EU:n kansalaiset saadaan tietoisiksi oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja että heitä autetaan omaksumaan aktiivinen rooli EU:n päätöksenteossa, millä mahdollistetaan todellisen osallistuvan demokratian toteutuminen;

7.   pitää valitettavana sitä, että viides kertomus unionin kansalaisuudesta ei sisällä mitään konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan, eikä jäsenvaltioiden velvollisuudesta taata nämä oikeudet käytännössä; kehottaa sisällyttämään kuudenteen kertomukseen enemmän aloitteellisuutta;

8.   ilmaisee pettymyksensä siitä, ettei komissio ole kuullut kansalaisyhteiskuntaa viidennen kertomuksen valmistelun yhteydessä, ja odottaa, että mainittu kuuleminen toteutetaan kuudennen kertomuksen valmistelun yhteydessä komission antaman lupauksen mukaisesti;

9.   kehottaa komissiota tarkistamaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaansa, jotta unionin keskivertokansalaisille suunnattua tiedottamista voidaan parantaa ja jotta laaja levittäminen voidaan varmistaa; toteaa, että vaikka rakennetuen myöntäminen Brysselissä toimiville asiantuntijaryhmille ja tutkimuslaitoksille on tärkeää, mainitut organisaatiot välittävät tietoa ensisijaisesti niille, jotka ovat jo muutenkin perillä asioista; kehottaa komissiota siirtämään rahoituksensa painopisteen muualla kuin Brysselissä toimiville alueellisille ja paikallisille kansalaisjärjestöille ja työmarkkinajärjestöille ja ottamaan tulevaisuudessa käyttöön erittäin hyvin onnistuneen nuorisotoimintaohjelman 2007–2013 (Youth in Action) kaltaisia ohjelmia, jotta paikalliset ja alueelliset valtion viranomaiset voivat tiedottaa alueensa asukkaille viimeksi mainittujen oikeuksista unionin kansalaisina; kehottaa jäsenvaltioita tiedottamaan EU:n kansalaisuudesta myös alueellisilla kielillä ja vähemmistökielillä, koska monikielisyyttä koskevia ehdotuksia ei tulisi rajata koskemaan vain pääasiallisia virallisia/jäsenvaltioiden kieliä;

10.   katsoo, että vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalit olisi nähtävä mahdollisuutena valmistella ja soveltaa yleiseurooppalaista toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kehittää EU:n kansalaisten EU-identiteettiä ja lisätä heidän tietoisuuttaan omista oikeuksistaan, muun muassa sen perusteella, että vain pieni määrä muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan asuvia EU:n kansalaisia käyttää äänioikeuttaan tai oikeuttaan asettua ehdokkaaksi joko Euroopan parlamentin vaaleissa tai kunnallisvaaleissa asuinmaassaan, sekä niiden käytännön esteiden perusteella, joita potentiaaliset äänestäjät liian usein joutuvat kohtaamaan pyrkiessään käyttämään oikeuksiaan;

11.   kehottaa naisia osallistumaan laajemmin politiikkaan ja päätöksentekoon Euroopan yhdentymisen edistämiseksi; katsoo siksi, että naisille olisi suunnattava selkeämmin kohdennettuja tiedotuskampanjoita, joiden tavoitteena on mahdollistaa, että he voivat käyttää unionin kansalaisen oikeuksiaan täysimääräisesti ja osallistua aktiivisemmin puoluetoimintaan ja politiikkaan, ja olla yhteydessä sen jäsenvaltion kunnallisiin viranomaisiin, jossa he asuvat;

12.   korostaa, että on toteutettava parempia ja tehokkaampia tiedotuskampanjoita, joilla edistetään unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia nuorten keskuudessa esimerkiksi perustamalla kouluissa ja yliopistoissa toteutettavan "kansalaisuusohjelman", jolla nuorta sukupolvea valmistetaan aktiiviseen kansalaisuuteen;

13.   katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä eurooppalainen ulottuvuus ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen opetusohjelmiin;

14.   kehottaa eurooppalaisia yliopistoja ottamaan käyttöön kaikki saatavilla olevat varat, jotta Erasmus-ohjelman opiskelijavaihtoon osallistuvien määrää voidaan lisätä;

15.   kehottaa komissiota antamaan aiempaa vahvempia ja selkeämpiä ehdotuksia direktiiveiksi, joilla tehostetaan vapaata liikkuvuutta ja unionin kansalaisten muita oikeuksia, myös ammatillisen liikkuvuuden, eläkkeiden ja sosiaaliturvaetuuksien siirrettävyyden sekä tutkintojen ja ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen aloilla;

16.   toteaa, että oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella on ei voida hyödyntää täysimääräisesti, ellei toimivaa järjestelmää luoda muun muassa ammatillisen pätevyyden tunnustamiseksi; vaatii näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä ja oman toimivaltansa rajoissa edistämään jäsenvaltiossa ammatillisen pätevyyden hankkineiden unionin kansalaisten mahdollisuuksia harjoittaa samaa ammattia toisessa jäsenvaltiossa samoin ehdoin kuin tämän toisen jäsenvaltion kansalaiset;

17.   kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan kansalaisuuslainsäädäntöään ja tutkimaan mahdollisuudet helpottaa kansalaisuuden ja täysien oikeuksien saamista, mikä tarkoittaa asianomaisen maan omien kansalaisten ja muiden maiden kansalaisten välisen eriarvoisen kohtelun lakkauttamista erityisesti unionin kansalaisten osalta;

18.   katsoo, että eri jäsenvaltioissa sovellettavista kansalaistamisjärjestelmistä saatujen kokemusten vaihtaminen olisi toivottavaa, jotta EU:n kansalaisuuden myöntämistä koskevia kriteerejä ja menettelyjä voitaisiin koordinoida tehokkaammin – puuttumatta yksittäisten jäsenvaltioiden oikeuteen päättää kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä – erilaisissa oikeusjärjestelmissä esiintyvän syrjinnän vähentämiseksi;

19.  19 katsoo, että jäsenvaltioissa vakituisesti asuvilla kansalaisuudettomilla henkilöillä on erityisasema Euroopan unionissa; on huolissaan siitä, että jotkin jäsenvaltiot asettavat edellä mainituille epäoikeudenmukaisia vaatimuksia, jotka kaikissa tapauksissa eivät ole ehdottoman välttämättömiä kansalaisuuden saamisen vaatimuksia; kehottaa näin ollen viimeksi mainittuja jäsenvaltioita tekemään järjestelmällisesti oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka perustuvat kansainvälisten järjestöjen suosituksiin; katsoo, että jäsenvaltioissa vakituisesti asuvilla kansalaisuudettomilla henkilöillä tulisi olla äänioikeus kunnallisvaaleissa;

20.   muistuttaa jäsenvaltioille, paikallisviranomaisille ja maahanmuuttajille, että kaikkia neuvoston laatimia maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa koskevia Euroopan unionin yhteisiä perusperiaatteita (14615/04) on sovellettava yhdenvertaisesti;

21.   katsoo, että maahanmuuttajien kotouttaminen on perusedellytys sille, että maahanmuuttajat voivat käyttää heille kuuluvia oikeuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat; kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan nopeasti ja täysimääräisesti täytäntöön komission 1. syyskuuta 2005 antamaan tiedonantoon "Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle - Puitteet kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiselle Euroopan unionissa (KOM(2005)0389) sisältyvät suositukset;

22.   katsoo, että EU ja jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa siitä, että romanien osallisuutta yhteiskunnassa unionin kansalaisina edistetään, jotta romanit voivat hyödyntää täysimääräisesti kaikkia niitä EU:n aloitteita, joiden tarkoituksena on edistää romanien oikeuksia ja romanien osallistamista koulutuksen, työn ja kansalaisosallistumisen avulla;

23.   toteaa, että unionin kansalaisuuteen liittyy oikeuksien lisäksi myös velvoitteita; kiinnittää erityistä huomiota unionin kansalaisen velvollisuuteen noudattaa asuinvaltionsa lainsäädäntöä ja kunnioittaa muiden kansojen elämäntapoja ja kulttuuria;

24.   korostaa, että kieli- tai viestintätaitoon liittyviä ongelmia ei tulisi käyttää sellaisten oikeuksien epäämisen perusteena, joihin asianomaisella henkilöllä voi olla oikeus jäsenvaltion asukkaana, eikä kansallisten tai paikallisten viranomaisten myöntämien sosiaalietuuksien epäämisen perusteena;

25.   kehottaa komissiota tutkimaan kansallisten lastenhuoltopalvelujen roolia ja toimintaa sen varmistamiseksi, että unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudatetaan; korostaa, että vanhempien on voitava puhua lapsilleen äidinkieltään ja ettei vanhemmilta saa evätä mahdollisuutta tavata lapsiaan kansallisuuden tai kielen perusteella;

26.   toistaa vaatimuksensa siitä, että jäsenvaltioiden on kunnioitettava EU:n kansalaisten oikeutta matkustaa EU:n alueella esittämällä voimassa oleva kansallinen henkilötodistus tai voimassa oleva passi ja että jäsenvaltioiden ei tule turvallisuuden vuoksi tai muista syistä rajoittaa tällaista liikkumista, etenkään ilma- ja meriteitse tapahtuvaa matkustusta;

27.  27 kehottaa, jotta EU:n kansalaisten on aiempaa helpompi liikkua jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia toteuttamaan lisätoimia, jotka koskevat erityisesti käytännön asioita, kuten oleskelu- ja työlupien myöntämistä ja ajoneuvojen rekisteröintien siirtoa, toisessa jäsenvaltiossa myönnettyjen henkilö- ja ajoneuvovakuutusten tunnustamista, terveystiedostojen siirtoa, sairauskulujen korvaamista koskevia selkeitä sääntöjä sekä muita tällaisia käytäntöjä, jotka eivät usein asianmukaisesti toimivia, vaikka niitä on pyritty yhdenmukaistamaan EU:n tasolla; kehottaa komissiota keräämään kaiken asiaa koskevan tiedon ja saattamaan sen unionin kansalaisten ulottuville;

28.   suosittelee, että Euroopan oikeusalue saatetaan valmiiksi sen varmistamiseksi, että rajat ylittäviä yksityis- ja perhe-elämään liittyviä ja kansalaisuutta koskevia seikkoja voidaan suojella tehokkaasti kansainvälisen yksityisoikeuden yhteisillä säännöillä; kehottaa komissiota kehittämään johdonmukaisen lähestymistavan tämän päämäärän saavuttamiseksi ja antamaan tarvittavat lainsäädäntöehdotukset;

29.   kehottaa komissiota myöntämään rahoitusta, jotta EU:n sisäistä maahanmuuttoa käsitteleville jäsenvaltioiden paikallis- ja aluetason virkamiehille voidaan opettaa heidän vastuualuettaan koskevan EY:n lainsäädännön perusteet, ja auttamaan hallintoviranomaisia vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat kansallisen ja EY:n lainsäädännön välillä mahdollisesti olevia eroja ja ristiriitaisuuksia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission perustamaan online-periaatteella toimivaan SOLVIT-ongelmanratkaisuverkostoon ja vaatii, että sitä vahvistetaan ja tehostetaan edelleen; toivoo, että jäsenvaltiot auttavat vahvistamaan kansallisia SOLVIT-keskuksia lisäämällä niiden henkilöstöä ja tehostamalla niiden rahoitusta; vaatii paikallis- ja alueviranomaisia ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja pyrkimään löytämään tehokkaita keinoja yhteisön sisäisten maahanmuuttajien tilanteeseen liittyvien kysymysten käsittelyssä;

30.   katsoo, että Suora linja Eurooppaan -palvelusta olisi tiedotettava paremmin kaikille kansalaisille, ja suosittaa, että komission koordinoi EU:n tason tiedotuskampanjan tätä tarkoitusta varten; kehottaa komissiota seuraamaan Suora linja Eurooppaan -palveluun ja SOLVIT-verkkoon liittyvien Internet-sivustojen määrän kasvua ja keskittämään tärkeimmät tiedot ja yhteystiedot erityisille hakusivustoille;

31.   kehottaa komissiota laatimaan kuluttajien oikeuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan, jossa kansalaisille annetaan helposti saatavilla olevaa tietoa heidän yleisimmistä ongelmistaan;

32.   pitää myönteisenä komission toimintasuunnitelmaa, joka koskee yhtenäistä lähestymistapaa yhtenäismarkkinoiden tukipalvelujen tarjoamiseksi kansalaisille ja yrityksille (SEC(2008)1882), jonka tarkoituksena on välttää yhteyspisteiden hajanaisuus, ja kannustaa keskitettyjen asiointipisteiden luomista palveluille ja tavaroille kuhunkin jäsenvaltioon palveludirektiivissä(4) korostetulla tavalla;

33.   muistuttaa jäsenvaltioille ja paikallisviranomaisille, että unionin kansalaisuuden käsitteeseen sisältyy kaikkien unionin kansalaisten eikä vain tietyn jäsenvaltion kansalaisten syrjimättömyyden periaate; kehottaa komissiota analysoimaan EU:n sisäisten maahanmuuttajien tilannetta ja toteuttamaan asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että he voivat myös todellisuudessa käyttää unionin kansalaisuuteen perustuvia oikeuksiaan;

34.   toteaa, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on keskeinen osa unionin kansalaisuutta, ja pitää siksi hyvin huolestuttavana, että yksikään jäsenvaltio ei ole vielä pannut vapaata liikkuvuutta koskevaa direktiiviä täytäntöön täysimääräisesti ja asianmukaisesti;

35.   pitää myönteisenä komission ehdotusta, jonka tarkoituksena on edistää vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin uusia säännöksiä koskevaa tiedotusta, "direktiivin 2004/38/EY käyttöoppaan" julkaiseminen mukaan lukien, mutta pitää valitettavana sitä, että käyttöoppaan 16 000 kappaleen painos on liian pieni suhteessa EU:n koko väestöön, kun otetaan huomioon, että käyttöopas julkaistaan 19 kielellä; kehottaa komissiota varmistamaan, että nämä tiedot ovat laajalti paikallisten ja alueellisten viranomaisten saatavilla, koska ne ovat monien kansalaisten ensisijainen tiedonlähde ja koska unionin kansalaisten oikeuksiin liittyviä ongelmia ja loukkauksia esiintyy eniten nimenomaan paikallistasolla;

36.   korostaa, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja asuinpaikkaan, joka on olennainen osa unionin kansalaisuutta, vaikuttaa suuresti perhe-elämään ja naisten koulutusta ja ammattia koskeviin valintoihin; pyytää näin ollen komissiota ottamaan huomioon naisten erityistarpeet tässä asiassa;

37.   muistuttaa vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin säännöksistä, joiden nojalla EU:n kansalaisilla on oikeus oleskella toisessa jäsenvaltiossa sillä edellytyksellä, että heistä ei aiheudu rasitusta sosiaalihuoltojärjestelmälle; toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden on noudatettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioita(5), joissa on tulkittu kyseiseen direktiiviin sisältyvää ilmausta "riittävät varat";

38.   kehottaa komissiota tarkistamaan huolellisesti, etteivät yksittäisissä jäsenvaltioissa voimassa olevat lait ja käytännöt eivät loukkaa unionin kansalaisille EY:n perustamissopimuksessa ja vapaata liikkuvuutta koskevassa direktiivissä annettuja oikeuksia, erityisesti kun on kyse käsitteistä "riittävät varat", "kohtuuton rasitus vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle" "yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvät vakavat syyt" ja "yleistä turvallisuutta koskevat pakottavat syyt"; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että käytännön tasolla toimivat menettelytakuut sekä oikeussuojakeinot ja mahdollisuus vedota tuomioistuimeen maastapoistamistoimien takia ovat käytössä ja että niitä sovelletaan käytännössä; huomauttaa, että kaikkia vapaata liikkuvuutta koskevaa perusoikeutta koskevia rajoituksia on tulkittava suppeasti;

39.   kehottaa jäsenvaltioita – oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen soveltaessaan – olemaan rasittamatta unionin kansalaisia ja näiden perheenjäseniä tarpeettomalla byrokratialla, jota ei ole nimenomaisesti vahvistettu vapaata liikkuvuutta koskevassa direktiivissä ja joka on vastoin yhteisön oikeutta ja estäisi sellaisen oikeuden käytön, joka hallinnollisten menettelyjen noudattamisesta riippumatta on vahvistettu sellaisenaan EY:n perustamissopimuksessa; huomauttaa jäsenvaltioille, että ne ovat velvollisia edistämään vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttöön liittyvien hallinnollisten menettelyjen päätökseen saattamista;

40.   kehottaa jäsenvaltioita pidättymään hyväksymästä säädöksiä, joilla säädetään rangaistuksista, jotka olisivat kohtuuttoman kovia tai syrjisivät unionin kansalaisia, kuten esimerkiksi pidättäminen isäntäjäsenvaltion alueelta poistamisen yhteydessä, joka on raskauttava seikka, jos rikoksen suorittanut EU:n kansalainen on aikaisemmin oleskellut laittomasti toisessa jäsenvaltiossa, tai rikoksesta tuomitun EU:n kansalaisen automaattinen maasta poistaminen;

41.   pitää erittäin myönteisenä komission aikomusta sisällyttää Tukholman ohjelmaan toimia, joilla pyritään ratkaisemaan ongelmia, joita unionin kansalaiset kohtaavat elämänsä aikana EU:ssa; pyytää komissiota tässä yhteydessä ehdottamaan soveltuvia toimia, siviilioikeuden alaan kuuluvat toimet mukaan lukien, joilla yhtäläisen kohtelun periaate voidaan lopulta panna täytäntöön tavaroiden, pääoman ja palvelujen lisäksi myös henkilöiden osalta ilman syrjintää EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti, koska nykyinen tilanne estää vapaata liikkuvuutta ja on ristiriidassa tasavertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevien yhteisten eurooppalaisten arvojen kanssa;

42.   katsoo, että kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus asuinjäsenvaltiossa on tehokkaan kotouttamisen välttämätön edellytys;

43.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan asuvat unionin kansalaiset saavat kaiken tarvittavan tiedon äänioikeudestaan kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa;

44.   pitää valitettavana, että vain pieni määrä muussa kuin kotijäsenvaltiossaan asuvista unionin kansalaisista käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa tai asuinpaikkansa kunnallisvaaleissa; panee merkille käytännön seikat, jotka liian usein estävät äänioikeutettuja käyttämästä oikeuksiaan; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia – lähestyvät vuoden 2009 Eurooppa-vaalit huomioon ottaen – käynnistämään Euroopan laajuisia tehokkaita kampanjoita, joissa tiedotetaan unionin kansalaisten äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta, ja antamaan käytännön neuvoja näiden oikeuksien käyttämisestä paikallistasolla;

45.   kehottaa jäsenvaltioita aloittamaan kansallisissa tiedotusvälineissä, televisio, radio ja Internet mukaan lukien, EU:n virallisilla kielillä toteutettavia tiedotuskampanjoita, joilla unionin kansalaisille tiedotetaan heidän äänioikeudestaan ja vaalikelpoisuudestaan sekä rekisteröintimenettelyistä, joiden pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaisia;

46.   pitää myönteisenä komission aloitetta tarkistaa 6. joulukuuta 1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/109/EY(6), joka koskee niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, ja toteaa että on toteutettava toimia ehdokkaille ja jäsenvaltioille aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi;

47.   kehottaa toteuttamaan Euroopan parlamentin vaalimenettelyä koskevat tarpeelliset uudistukset kaikissa jäsenvaltioissa kyseisten menettelyjen yhdenmukaistamiseksi ja keinojen löytämiseksi unionin kansalaisuuden aktiiviseen edistämiseen, ja kehottaa järjestämään asianmukaisia tiedotuskampanjoita heti sen jälkeen, kun yllä mainitut uudistukset on toteutettu;

48.   toteaa, että muussa jäsenvaltiossa kuin kotivaltiossaan asuvien unionin kansalaisten oikeuksissa äänestää sen jäsenvaltion, josta he ovat peräisin, kansallisissa parlamenttivaaleissa on huomattavia eroja; pitää valitettavana, että monilta unionin kansalaisilta on näin ollen evätty äänioikeus sekä kotivaltiossaan että asuinvaltiossaan (jotka ovat molemmat jäsenvaltioita); kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä, jotta kotijäsenvaltionsa ulkopuolella asuvat äänestäjät voivat hyödyntää äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan täysimääräisesti asuinjäsenvaltiossaan, ja pyytää jäsenvaltioita järjestämään riittävästi äänestyspaikkoja siten, että ne kattavat koko maan, ja helpottamaan äänestäjien rekisteröintiä; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan myös tarvittavat säädökset sen takaamiseksi, että kaikilla niillä unionin kansalaisilla, jotka ovat matkalla jossakin toisessa jäsenvaltiossa kuin kotivaltiossaan kansallisten parlamenttivaalien pitämisen aikana, on mahdollisuus äänestää;

49.   katsoo, että poliittisten puolueiden esiintyminen ja yleistyminen Euroopan tasolla on tehokkain tapa vahvistaa niiden unionin kansalaisten vaalikelpoisuutta, jotka asuvat yhdessä jäsenvaltiossa, mutta joilla on toisen jäsenvaltion kansalaisuus; toivoo sen vuoksi, että Euroopan laajuisia puolueita vahvistetaan etenkin tukemalla niitä taloudellisesti;

50.   pyytää komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita parantamaan EY:n perustamissopimuksen 19 artiklan tehokasta täytäntöönpanoa varmistamalla, että kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus liittyä poliittisten puolueiden jäseniksi asuinjäsenvaltiossaan;

51.   katsoo, että unionin kansalaisuus takaa samat oikeudet kaikille unionin kansalaisille riippumatta siitä, sijaitseeko heidän asuinpaikkansa unionissa vai kolmannessa maassa; vaatii komissiota tutkimaan EU:n ulkopuolella asuvien unionin kansalaisten tilanteen ja toteuttamaan asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että he voivat käyttää kansalaisoikeuksiaan;

52.   muistuttaa, että EY:n perustamissopimuksen 20 artiklan nojalla unionin kansalainen saa kolmannen maan alueella, jossa sillä jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset, ja korostaa tällaisen määräyksen tärkeyttä periaatteena, siltä osin kuin sillä pyritään tunnustamaan unionin kansalaisuuden ulkoinen ulottuvuus;

53.   pitää myönteisenä, että komissio esitti vuosia 2007–2009 koskevan toimintasuunnitelman 5. joulukuuta 2007 antamassaan tiedonannossa "Konsuliviranomaisten tarjoama tehokas suojelu kolmansissa maissa: Euroopan unionin panos" (KOM(2007)0767); kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota panemaan täytäntöön suositukset, jotka sisältyvät 28. marraskuuta 2006 annettuun komission vihreään kirjaan diplomaatti- ja konsuliviranomaisten Euroopan unionin kansalaisille antamasta suojelusta kolmansissa maissa (KOM(2006)0712) ja parlamentin samasta aiheesta 11. joulukuuta 2007 antamaan päätöslauselmaan(7);

54.   kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä sisällyttäneet myöntämiinsä passeihin EY:n perustamissopimuksen 20 artiklaa yhdessä kansallisten tietojen kanssa, kuten Barnierin raportissa ja 15. kesäkuuta 2006 annetussa neuvoston selvityksessä vaaditaan, sisällyttämään mainitun artiklan tekstin passeihinsa; kehottaa komissiota toimittamaan kunkin jäsenvaltion passien myöntämisestä vastaaville viranomaisille esitteen, jossa selvitetään nämä oikeudet ja esitetään yleisesti EY:n perustamissopimuksen 20 artiklaa tukevat toimet; pyytää antamaan esitteen uuden passin noutaville henkilöille; kehottaa komissiota luomaan Europa-palvelimelle verkkosivuston, jossa julkaistaan käytännön tietoa konsuliviranomaisten antamasta suojelusta ja helpotetaan jäsenvaltioiden antamien "matkustusohjeiden" saatavuutta komission vuoden 2007 toimintasuunnitelman mukaisesti;

55.   vaatii komissiota perustamaan maksuttoman eurooppalaisen puhelinnumeron, joka, samoin kuin EY:n perustamissopimuksen 20 artikla, merkitään passiin ja josta unionin kansalaiset voivat hätätilanteessa saada omalla kielellään tietoja jäsenvaltioiden konsulaateista sen takaamiseksi, että he saavat tarvitsemansa avun;

56.   kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan lisää ohjeita ja muita toimia, joilla vahvistetaan diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevaa yhteisön säännöstöä, sekä antamaan oikeudellisesti sitovia säännöksiä EY:n perustamissopimuksen 20 artiklan täytäntöönpanoa varten;

57.   kehottaa unionia kehottaa unionia toteuttamaan lisätoimia kansalaistensa suojelemiseksi kolmansissa maissa sekä estämään kuolemanrangaistuksen määräämisen unionin kansalaiselle;

58.   kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan asianmukaisesti EY:n perustamissopimuksen 20 artiklaan sisältyvää velvoitetta ja yhteisesti laatimaan tarvittavat säännöt ja aloittamaan vaaditut kansainväliset neuvottelut unionin kansalaisten suojelun takaamiseksi Euroopan unionin ulkopuolella; toteaa, että tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten sitovien toimintasääntöjen vahvistamiseen, joita kolmansissa maissa toimivien konsuliviranomaisten on noudatettava hätätilanteissa, turvallisuuskriiseissä tai humanitaarisissa kriiseissä;

59.   pitää myönteisenä sitä, että neuvosto on äskettäin hyväksynyt ohjeet konsuliasioiden johtavan valtion käsitteen käyttöön ottamiseksi(8), johtavan valtion nimittämiseksi merkittävän kriisin yhteydessä ja kehottaa tulkitsemaan laajemmin 20 artiklaa, kun on kyse unionin kansalaisille nykyisin annettavasta konsuli- ja diplomaattiviranomaisten suojelusta;

60.   kehottaa komissiota jatkamaan kaikkien jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisten puolesta neuvotteluja viisumivapaasta matkustamisesta kolmansiin maihin; panee merkille epäoikeudenmukaisen käytännön, jonka mukaan joiltakin unionin kansalaisilta vaaditaan viisumia, kun taas toiset voivat matkustaa ilman viisumia kansallisten viisumivapausohjelmien ansiosta;

61.   katsoo, että koska vetoomuksen esittämistä koskeva oikeus on unionin kansalaisten perusoikeus, komission on ainakin esitettävä riittävät perustelut siinä tapauksessa, että komissio ei noudata parlamentin suositusta;

62.   kehottaa neuvostoa ja komissiota tiivistämään yhteistyötä parlamentin vetoomusvaliokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa, jotta jokainen unionin kansalainen voi käyttää oikeuksiaan aiempaa tehokkaammin;

63.   pitää myönteisenä Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamista ja 19. huhtikuuta 2007 hyväksyttyä neuvoston päätöstä 2007/252/EY perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa(9), jonka tarkoituksena on edistää perusoikeuksien, unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeudet mukaan lukien, kunnioittamiseen perustuvan eurooppalaisen yhteiskunnan kehittämistä;

64.   kehottaa kansallisia parlamentteja osallistumaan aktiivisemmin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseen; toteaa, että kansallisten parlamenttien ja EU:n toimielimien välisellä yhteistyöllä olisi edistettävä kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukauttamista EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä, sekä tehostettava kansalaisille suunnattua tiedotusta, jotta kansalaiset saadaan tietoisiksi unionin kansalaisen asemaan liittyvistä oikeuksistaan;

65.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
(2) EUVL C 325, 19.12.2008, s. 76.
(3) Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, tehty 19 päivänä joulukuuta 1995, diplomaatti- ja konsuliedustustojen Euroopan unionin kansalaisille antamasta suojelusta (EYVL L 314, 28.12.1995, s. 73).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).
(5) Muun muassa tuomiot asioissa C-424/98, komissio v. Italia, ja C-184/99, Grzelczyk.
(6) EUVL L 329, 30.12.1993, s. 34.
(7) EYVL C 323 E, 18.12.2008, s. 120.
(8) EUVL C 317, 12.12.2008, s. 6.
(9) EUVL L 110, 27.4.2007, s. 33.


Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat yhteisön tilastot ***II
PDF 185kWORD 32k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 kumoamisesta (15248/2/2008 – C6-0065/2009 – 2007/0233(COD))
P6_TA(2009)0205A6-0126/2009

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (15248/2/2008 – C6-0065/2009),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0653),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0126/2009),

1.   hyväksyy yhteisen kannan;

2.   toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.   kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.   kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, 23.9.2008, P6_TA(2008)0414.


Eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistaminen ***II
PDF 190kWORD 33k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (15079/2/2008 – C6-0005/2009 – 2007/0064(COD))
P6_TA(2009)0206A6-0048/2009

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (15079/2/2008 – C6-0005/2009)(1),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0194),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0048/2009),

1.   hyväksyy yhteisen kannan;

2.   toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.   kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.   kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 33 E, 10.2.2009, s. 30.
(2) Hyväksytyt tekstit, 17.6.2008, P6_TA(2008)0285.


EAKR ja energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuus ***I
PDF 69kWORD 46k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuuden osalta (KOM(2008)0838 – C6-0473/2008 – 2008/0245(COD))
P6_TA(2009)0207A6-0134/2009

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0838),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 162 artiklan, joiden mukaisesti komissio välitti ehdotuksensa parlamentille (C6–0473/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A6-0134/2009),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 2. huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2009 antamiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuuden osalta

P6_TC1-COD(2008)0245


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EY) N:o 397/2009.)


Yhteisön viisumisäännöstö ***I
PDF 184kWORD 77k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (KOM(2006)0403 – C6-0254/2006 – 2006/0142(COD))
P6_TA(2009)0208A6-0161/2008

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0403),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan sekä b alakohdan ii alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0254/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0161/2008),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 2. huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2009 antamiseksi yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö)

P6_TC1-COD(2006)0142


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EY) N:o 810/2009.)


Yhteisön ympäristömerkkijärjestelmä ***I
PDF 189kWORD 51k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön ympäristömerkkijärjestelmästä (KOM(2008)0401 – C6-0279/2008 – 2008/0152(COD))
P6_TA(2009)0209A6-0105/2009

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0401),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0279/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6-0105/2009),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   panee merkille ehdotukseen liitetyn komission lausuman;

3.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 2. huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2009 antamiseksi EU-ympäristömerkistä

P6_TC1-COD(2008)0152


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EY) N:o ....)

LIITE

KOMISSION LAUSUMA

Ympäristömerkkiasetuksen antamisesta riippumatta komissio vahvistaa aikovansa esittää ehdotuksen kalastustuotteiden ympäristömerkkiä koskevaksi asetukseksi tämän vuoden loppuun mennessä. Ehdotus tulee perustumaan pääasiassa kestävää kalastusta koskeviin perusteisiin.

Ympäristömerkkiasetuksen 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu selvitys, jossa käsitellään lisänäkökohtia, kuten jalostusta, esipakkausta, pakkausta ja kuljetusta ja jossa selvitetään mahdollisuutta laajentaa ympäristömerkkiasetuksen soveltamisala elintarvikkeisiin, kalastus ja vesiviljelytuotteet mukaan lukien, ei vaikuta tämän asetuksen antamiseen.


Organisaatioiden vapaaehtoinen osallistuminen yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ***I
PDF 186kWORD 59k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) (KOM(2008)0402 – C6-0278/2008 – 2008/0154(COD))
P6_TA(2009)0210A6-0084/2009

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0402),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0278/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0084/2009),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 2. huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2009 antamiseksi organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta

P6_TC1-COD(2008)0154


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EY) N:o ....)


Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu *
PDF 527kWORD 261k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (KOM(2008)0426 – C6-0291/2008 – 2008/0140(CNS))
P6_TA(2009)0211A6-0149/2009

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2008)0426),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0291/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0149/2009),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Kaikkien oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä ja oikeus suojeluun syrjintää vastaan ovat yleismaailmallisia oikeuksia, jotka on tunnustettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, jotka [kaikki] jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet. Erityisesti vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa oleva syrjinnän määritelmä kattaa kohtuullisen mukautuksen epäämiseen.
(2)  Kaikkien oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä ja oikeus suojeluun syrjintää vastaan ovat yleismaailmallisia oikeuksia, jotka on tunnustettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen 14 artiklassa sekä valinnaisessa pöytäkirjassa 12 ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, jotka [kaikki] jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet. Erityisesti vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa oleva syrjinnän määritelmä kattaa kohtuullisen mukautuksen epäämiseen.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja syrjinnän kieltäminen ovat kansainvälisen, unionin tason ja kansallisen lainsäädännön perusperiaatteita, jotka sitovat Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita kaikissa niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Direktiivillä pyritään tämän tavoitteen saavuttamiseen ja sen kanssa ristiriidassa olevan syrjinnän vastustamiseen.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
(2 b)  Tällä direktiivillä yhteisö noudattaa sille YK:n vammaisten oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta aiheutuvia velvoitteita, mikä olisi otettava huomioon direktiivin tulkinnassa.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
(2 c)  Madridissa vuonna 2002 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien ikääntymistä koskevassa maailmankokouksessa hyväksytyn poliittisen julistuksen 5 artiklan mukaan päätettiin lujittaa sitoumusta, jonka mukaan ryhdytään kaikkiin toimiin kaikkinaisen syrjinnän, myös ikään perustuvan syrjinnän, poistamiseksi, tunnustaa, että ikääntyessään ihmisten olisi voitava nauttia täysipainoisesta elämästä, terveydestä, turvallisuudesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhteiskuntansa taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen elämään, tunnustaa paremmin iäkkäiden ihmisten arvo ja poistaa kaikkinaiset laiminlyönnit sekä kaikkinainen hyväksikäyttö ja väkivalta.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)
(2 d)  Mielenterveys ja fyysinen terveys sekä hyvinvointi ovat keskeisiä ihmisten elämänlaadun ja yhteiskunnan kannalta ja avaintekijä niiden tavoitteiden toteuttamiselle, joita EU on asettanut Lissabonin strategian puitteissa.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut perusperiaatteet. Perusoikeuskirjan 10 artiklassa tunnustetaan ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus; sen 21 artiklassa kielletään syrjintä, myös uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, ja 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäisyyttään.
(3)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, mukaan luettuna ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta käsittelevä 9 artikla ja sananvapautta käsittelevä 10 artikla, sekä myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut perusperiaatteet. Perusoikeuskirjan 10 artiklassa tunnustetaan ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus; sen 20 artiklan mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä; sen 21 artiklassa kielletään syrjintä, myös uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, 24 artiklassa säädetään lasten oikeuksista ja 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäisyyttään.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Euroopan vammaisten teemavuosi 2003, Yhdenvertaiset mahdollisuudet Euroopassa 2007 -teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tuoneet esiin syrjinnän sitkeyden mutta edistäneet myös monimuotoisuutta.
(4)  Euroopan vammaisten teemavuosi 2003, Yhdenvertaiset mahdollisuudet Euroopassa 2007 -teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tuoneet esiin välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän sitkeyden mutta myös tarpeen edistää monimuotoisuutta.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisuus on keskeinen osa unionin kulttuurista, poliittista ja yhteiskunnallista yhdentymistä, ja sitä on kunnioitettava.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä voi haitata EY:n perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja etenkin korkean työllisyystason ja sosiaalisen suojelun tason saavuttamista, elintason ja elämänlaadun kohottamista sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta. Se voi myös haitata Euroopan unionin tavoitetta kehittyä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Yhteisö on antanut EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla kolme säädöstä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä säädökset ovat osoittaneet lainsäädännön arvon syrjinnän torjunnassa. Erityisesti direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan yleiset puitteet työssä tai ammatissa tapahtuvaa yhdenvertaista kohtelua varten uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Jäsenvaltioittain on kuitenkin edelleen vaihteluita siinä, missä määrin ja missä muodossa näillä perusteilla tapahtuvalta syrjinnältä suojellaan työelämän ulkopuolella.
(8)  Yhteisö on antanut EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla useita direktiivejä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä direktiivit ovat osoittaneet lainsäädännön arvon syrjinnän torjunnassa. Direktiivissä 2000/43/EY vahvistetaan säännöt rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiseksi työmarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Direktiivissä 2004/113/EY vahvistetaan säännöt miesten ja naisten yhdenvertaiselle kohtelulle tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. Direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää ja seksuaalista suuntautuneisuutta koskevat yleiset puitteet työssä tai ammatissa tapahtuvaa yhdenvertaista kohtelua varten. Se ei kata tämän soveltamisalan ulkopuolelle jääviä aloja.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.
(9)  Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä, moninkertainen syrjintä ja läheissyrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, esimerkiksi asumisen ja liikennepalvelujen, saatavuuden ja tarjonnan sekä järjestöjen yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikäryhmää tai sukupuolista suuntautumista tai useampia näistä ominaisuuksista edustavien henkilöiden sekä heihin sidoksissa olevien henkilöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Tässä direktiivissä tavaroina olisi pidettävä EY:n perustamissopimuksen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevissa määräyksissä tarkoitettuja tavaroita. Palveluina olisi pidettävä EY:n perustamissopimuksen 50 artiklassa tarkoitettuja palveluja.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b)  Vammaisiin kohdistuu usein syrjintää siksi, etteivät joukkoliikenne ja rakennettu ympäristö ole esteettömiä eivätkä viestintä ja tiedot ole saavutettavissa. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimia esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi näillä aloilla, jotta yhdenvertaisen kohtelun periaate voidaan panna täytäntöön.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Tällä direktiivillä ei ole tarkoitus vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhoidon aloilla. Sillä ei myöskään aiota vaikuttaa jäsenvaltioiden keskeiseen asemaan ja laajaan harkintavaltaan niiden tarjotessa, tilatessa ja järjestäessä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja.
(11)  Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivallan käyttöön koulutuksen ja sosiaalisen suojelun, kuten sosiaaliturvan ja terveydenhoidon aloilla. Se ei myöskään vaikuta jäsenvaltioiden keskeiseen asemaan ja laajaan harkintavaltaan niiden tarjotessa, tilatessa ja järjestäessä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Syrjinnän katsotaan sisältävän välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen harjoittaa syrjintää ja evätä kohtuulliset mukautukset.
(12)  Syrjinnän katsotaan sisältävän välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen harjoittaa syrjintää ja evätä kohtuulliset mukautukset.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden, kuten asenteisiin liittyvien tai ympäristön esteiden, kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)
(12 b)  Mikroyrityksille aiheutuvien kohtuuttomien vaatimusten vuoksi niitä olisi erityisesti suojeltava Yhdysvaltojen Civil Rights Act -lain tapaan.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 c kappale (uusi)
(12 c)  Syrjintään katsotaan sisältyvän lääkehoidon kieltäminen pelkästään iän perusteella.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 d kappale (uusi)
(12 d)  Vammaisuuteen perustuva syrjintä sisältää syrjinnän, joka perustuu siihen, että henkilöä saattaa tai avustaa tunnustettu opaskoira tai avustajakoira, joka on koulutettu kansainvälisen opaskoiraliiton (International Guide Dog Federation) tai kansainvälisen avustajakoiraliiton (Assistance Dogs International) vaatimusten mukaisesti.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 e kappale (uusi)
(12 e)  Todelliset ja syrjimättömät mahdollisuudet voidaan turvata useilla tavoilla, myös soveltamalla kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun periaatetta ja helpottamalla vammaisten mahdollisuuksia käyttää apuvälineitä, liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, kuten tunnustetut opaskoirat ja muut avustajakoirat mukaan luettuina.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 f kappale (uusi)
(12 f)  Muutos on 4 artiklan mukaisesti perustava, jos se muuttaa tavaroita tai palveluja taikka elinkeinon, ammatin tai liiketoiminnan luonnetta siinä määrin, että tavaroiden tai palvelujen tarjoaja tarjoaa täysin erilaisia tavaroita tai palveluja.
Tarkistukset 10 ja 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua riippumatta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa varsinkin, koska naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteina.
(13)  Tässä direktiivissä otetaan huomioon myös moninkertainen syrjintä. Syrjintä voi perustua EY:n perustamissopimuksen 12 ja 13 artiklassa lueteltuun kahteen tai useampaan syyhyn, joten pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta, joka liittyy sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen, ikään tai näiden syiden yhdistelmään sekä edistämään tasa-arvoa riippumatta siitä, minkälainen yhdistelmä edellä mainittujen tekijöiden ominaispiirteitä henkilöllä on. Käytettävissä olisi oltava tehokkaita oikeudellisia menettelyjä moninkertaista syrjintää koskevien tilanteiden käsittelemiseksi. Kansallisten oikeudellisten menettelyjen avulla olisi erityisesti taattava, että kantaja voi esittää kaikki moninkertaista syrjintää koskevaan kanteeseen liittyvät seikat yhdessä menettelyssä.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Ikään ja vammaisuuteen perustuva erilainen kohtelu voidaan sallia, jos sillä on puolueettomasti ja asianmukaisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja jos tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaiset ja tarpeelliset. Tällaista erilaista kohtelua voivat olla esimerkiksi erityiset ikää koskevat ehdot tiettyjen tavaroiden ja palvelujen, kuten alkoholijuomien, aseiden tai ajokorttien, saatavuuden osalta. Nuorten ja vanhojen sekä vammaisten henkilöiden taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen integroitumisen edistämistä voidaan myös pitää oikeutettuna tavoitteena. Siksi ikään ja vammaisuuteen liittyvät toimet, joilla luodaan edullisempia olosuhteita kuin muilla on, kuten mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä ja päästä museoihin tai urheilun harrastamispaikkoihin ilmaiseksi tai alennuksella, katsotaan syrjimättömyyden periaatteen mukaisiksi.
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Vakuutusten, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa käytetään vammaisuuteen ja ikään liittyviä vakuutusmatemaattisia tekijöitä ja riskitekijöitä. Näitä ei katsota syrjinnäksi, mikäli tekijät osoitetaan keskeisiksi riskinarvioinnissa.
(15)  Vakuutusten, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa käytetään vammaisuuteen ja ikään liittyviä vakuutusmatemaattisia tekijöitä ja riskitekijöitä. Näitä ei katsota syrjinnäksi, mikäli ne osoitetaan ratkaiseviksi riskinarvioinnissa ja mikäli palveluntarjoaja voi osoittaa merkittävästi kohonneen riskin vakuutusmatemaattisten periaatteiden, tilastotietojen tai lääketieteellisen tiedon avulla. Näiden tietojen olisi oltava täsmällisiä, tuoreita ja merkityksellisiä ja niiden olisi oltava saatavilla pyydettäessä. Vakuutusmatemaattisista tekijöistä ja riskitekijöistä pitäisi käydä ilmi myönteiset muutokset elinajanodotteessa ja aktiivisessa ikääntymisessä sekä vammaisten lisääntynyt liikkuvuus ja esteettömyys. Lääketieteellisten tietojen katsotaan rajoittuvan objektiivisiin ja todennettuihin lääketieteellisiin tosiseikkoihin ja kiistämättömään lääketieteelliseen tietämykseen, jotka ovat lääketieteellisen tiedon keräämistä koskevien normien mukaisia.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  Jäsenvaltioissa valtion, paikallisten yhteisöjen ja muiden julkisoikeudellisten laitosten puolesta tehtyjen hankintasopimusten osalta on noudatettava perustamissopimuksen periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapauden periaatetta ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, syrjimättömyyden periaatetta, vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja avoimuusperiaatetta. Oikeudellisista vaatimuksista, jotka koskevat julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamista, säädetään julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY1, joten jäsenvaltioissa valtion, alueellisten tai paikallisten viranomaisten ja muiden julkisoikeudellisten laitosten hallitsemien yksiköiden puolesta tehtyjen sopimusten myöntämisessä noudatetaan EY:n perustamissopimuksen periaatteita ja erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, vammaan, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen ja ikään katsomatta sekä syrjimättömyyden periaatetta. Kuitenkin tietyn arvon ylittävien julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta on säädetty tällaisten sopimusten myöntämiseen liittyvien kansallisten menettelyjen koordinoinnista yhteisön tasolla, millä varmistetaan julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle. Jäsenvaltioiden olisi tulkittava näitä koordinointisääntöjä tavalla, joka vastaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, vammasta, sukupuolisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai vakaumuksesta ja iästä riippumatta, ja muita perustamissopimuksen määräyksiä.
_____________
1 EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Kaikilla yksilöillä on vapaus tehdä sopimuksia, mukaan luettuna vapaus valita sopimuskumppani liiketointa varten. Tätä direktiiviä ei pidä soveltaa sellaisten yksityishenkilöiden tekemiin taloudellisiin toimiin, joille nämä toimet eivät ole ammatillista tai kaupallista toimintaa.
(16)  Kaikilla yksilöillä on täysi vapaus tehdä sopimuksia, mukaan luettuna vapaus valita sopimuskumppani liiketointa varten. On tärkeää kunnioittaa tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä yksityis- ja perhe-elämää sekä niihin liittyviä liiketoimia. Yksityishenkilöinä toimivien henkilöiden väliset liiketoimet eivät tästä syystä kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, jos nämä toimet eivät ole sopimuspuolille ammatillista tai kaupallista toimintaa.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Syrjinnän kieltämisen yhteydessä on tärkeää kunnioittaa muita perusoikeuksia ja -vapauksia kuten yksityis- ja perhe-elämän ja niiden yhteydessä tehtävien liiketoimien suojaa, uskonnonvapautta ja yhdistymisoikeutta. Tämä direktiivi ei vaikuta siviilisäätyä tai perheasemaa koskeviin kansallisiin lakeihin, lisääntymisoikeudet mukaan luettuina. Se ei myöskään vaikuta valtion, sen laitosten tai elinten taikka koulutuksen sekulaariin luonteeseen.
(17)  Syrjinnän kieltämisen yhteydessä on tärkeää kunnioittaa muita perusoikeuksia ja -vapauksia kuten uskonnonvapautta, yhdistymisoikeutta, sananvapautta ja lehdistönvapautta. Tämä direktiivi ei vaikuta valtion, sen laitosten tai elinten taikka koulutuksen sekulaariin luonteeseen. Direktiivillä ei muuteta toimivaltuuksien jakoa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä, ei myöskään siviilisäätyä, perheasioita eikä terveydenhuoltoa koskevissa säädöksissä.
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jäsenvaltioilla on vastuu koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä. Komission tiedonannossa Paremmat taidot uudelle vuosisadalle – koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma, korostetaan tarvetta kiinnittää huomiota erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ja erityisopetusta tarvitseviin lapsiin. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin. Jäsenvaltiot voivat myös kieltää uskonnollisten tunnusten käytön kouluissa.
(18)  Jäsenvaltioilla on vastuu koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä. Niiden olisi taattava tehokas suoja syrjinnältä uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella. Komission tiedonannossa Paremmat taidot uudelle vuosisadalle – koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma, korostetaan tarvetta kiinnittää huomiota erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ja erityisopetusta tarvitseviin lapsiin. Jäsenvaltiot voivat sallia – ainoastaan objektiivisten perusteiden mukaisesti – erilaisen kohtelun haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin, kun henkilöiden edellytetään objektiivisten perusteiden mukaisesti toimivan lojaalisti ja järjestön hengen mukaisesti edellyttäen, että määräys ei oikeuta mihinkään muuhun syyhyn perustuvaa syrjintää ja että muita koulutuslaitoksia on maantieteellisesti saavutettavissa ja että ne muodostavat järkevän vaihtoehdon epäsuoran syrjinnän välttämiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämä ei johda koulutusta koskevan oikeuden kieltämiseen.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Amsterdamin sopimuksen loppuasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 11 kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta Euroopan unioni on nimenomaisesti tunnustanut, että se kunnioittaa kyseenalaistamatta asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. Toimet, joiden ansiosta vammaisilla on esteettömät ja syrjimättömät mahdollisuudet direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ovat merkittäviä toteutettaessa täysimääräistä yhdenvertaisuutta käytännössä. Lisäksi voidaan eräissä tapauksissa tarvita mahdollisuuksien varmistamiseen yksittäisiä kohtuullisen mukautuksen toimia. Kohtuutonta rasitusta aiheuttavia toimia ei missään tapauksessa edellytetä. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta olisi otettava huomioon erinäisiä tekijöitä, kuten organisaation koko, resurssit ja luonne. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatteet on vahvistettu direktiivissä 2000/78/EY ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista.
(19)  Amsterdamin sopimuksen loppuasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 11 kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta Euroopan unioni on nimenomaisesti tunnustanut, että se kunnioittaa kyseenalaistamatta asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)  Toimet, joiden ansiosta vammaisilla on todelliset ja syrjimättömät mahdollisuudet direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ovat merkittäviä toteutettaessa täysimääräistä yhdenvertaisuutta käytännössä. Lisäksi voidaan eräissä tapauksissa tarvita mahdollisuuksien varmistamiseen yksittäisiä kohtuullisen mukautuksen toimia. Kohtuutonta rasitusta aiheuttavia toimia ei missään tapauksessa edellytetä. Arvioitaessa rasitteen kohtuuttomuutta olisi otettava huomioon, onko kyseinen toimi mahdoton toteuttaa ja vaarallinen ja voidaanko toimi toteuttaa ja tehdä turvalliseksi muuttamalla kohtuullisesti sääntöjä, toimintalinjoja tai käytäntöjä tai poistamalla arkkitehtuuriin, viestintään tai liikenteeseen liittyviä esteitä tai tarjoamalla lisäapuvälineitä tai -palveluja. Kohtuullinen mukautus ei välttämättä edellytä merkittäviä rakenteellisia muutoksia rakennuksiin, joiden rakenne on kansallisen lainsäädännön mukaan erityisesti suojeltu niiden historiallisen, kulttuurisen tai arkkitehtuuriin liittyvän arvon perusteella. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatteet on vahvistettu direktiivissä 2000/78/EY ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavalle henkilöryhmälle aiheutunutta haittaa. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan sallia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.
(21)  Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustaville henkilöille tai henkilöille, joille on ominaista tällaisten erityispiirteiden yhdistelmä, sekä heihin sidoksissa oleville henkilöille aiheutunutta haittaa. Tähän kieltoon voidaan yhdistää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää yhdenvertaista kohtelua ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja joissa otetaan huomioon sukupuoliulottuvuus, sekä positiivisia toimia, joiden tarkoituksena on vastata niiden henkilöiden tai henkilöryhmien erityistarpeisiin, jotka ominaisuuksiensa vuoksi tarvitsevat rakenteita, palveluja ja apua, joita muut henkilöt eivät tarvitse. Kyseisten toimenpiteiden ohella voidaan perustaa riippumattomia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden järjestöjä, joiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Tasa-arvoisen kohtelun periaatteen tehokas täytäntöönpano edellyttää riittävää oikeudellista suojaa vastatoimenpiteiltä.
(25)  Tasa-arvoisen kohtelun periaatteen tehokas täytäntöönpano edellyttää riittävää oikeudellista suojaa vastatoimenpiteiltä. Yksilön oikeuksien tehokkaaseen oikeudelliseen suojaan olisi liitettävä syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien aktiivinen edistäminen.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta antamassaan päätöslauselmassa neuvosto kehottaa ottamaan mukaan kansalaisyhteiskunnan, mukaan luettuina syrjintävaarassa olevia ihmisiä edustavat järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät, suunniteltaessa sellaisia poliittisia toimia ja ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla.
(26)  Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta antamassaan päätöslauselmassa neuvosto kehottaa ottamaan mukaan kansalaisyhteiskunnan, mukaan luettuina syrjintävaarassa olevia ihmisiä edustavat järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät, suunniteltaessa sellaisia poliittisia toimia ja ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla. Tätä tarkoitusta varten komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että tässä direktiivissä annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan – tiedotus- ja lehdistökampanjoin, joiden yhtenä tavoitteena on myös häivyttää stereotypioita – aiheellisin, asianmukaisin ja esteettömin tavoin (kuten viittomakieltä tai erityisiä näkövammaisille tarkoitettuja verkkosivuja käyttäen) suurelle yleisölle ja niille, joita asia koskee.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
(31 a)  Tuomioistuimien olisi syrjintäperusteiden tarkoitusta tulkitessaan otettava huomioon eurooppalaiset ihmisoikeusvälineet, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kaltaisten valvontaelinten suositukset ja oikeuskäytäntö mukaan lukien.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla
Tässä direktiivissä vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työn ja ammatin ulkopuolella yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.
1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän ja moninkertaisen syrjinnän torjumiselle työn ja ammatin ulkopuolella yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.
2.  Kyse on moninkertaisesta syrjinnästä, kun syrjintä tapahtuu
(a) uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen minkä tahansa yhdistelmän perusteella tai
(b) minkä tahansa yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun ominaispiirteen perusteella, kun perusteena on myös yksi tai useampi seuraavista:
i) sukupuoli (siinä määrin, kun valituksen kohteena oleva asia kuuluu direktiivin 2004/113/EY sekä tämän direktiivin soveltamisalaan),
ii) rotu tai etninen alkuperä (siinä määrin, kun valituksen kohteena oleva asia kuuluu direktiivin 2000/43/EY sekä tämän direktiivin soveltamisalaan),
iii) kansallisuus (siinä määrin kuin valituksen aiheena asia kuuluu EY:n perustamissopimuksen 12 artiklan soveltamisalaan).
3.  Tässä direktiivissä moninkertainen syrjintä ja monikertaiset perusteet määritellään vastaavasti.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 2 kohta
2.  Sovellettaessa 1 kohtaa
2.  Sovellettaessa 1 kohtaa
a) välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan jonkin 1 artiklassa tarkoitetun seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa;
a) välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä tai tällaisten henkilöiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä taikka henkilöitä, joiden oletetaan olevan tekemisissä tällaisten henkilöiden kanssa, kohdellaan yhden tai useamman 1 artiklassa tarkoitetun seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa;
b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.
b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt – tai tällaisten henkilöiden kanssa tekemisissä olevat henkilöt taikka henkilöt, joiden oletetaan olevan tekemisissä tällaisten henkilöiden kanssa – näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta
3.  Häirintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa tai luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.
3.  Häirintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sananvapautta. Häirinnän käsite voidaan tässä yhteydessä määritellä jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta
4.  Käskyä tai ohjetta harjoittaa henkilöihin kohdistuvaa 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa syrjintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.
(4)  Hierarkkiseen suhteeseen perustuvaa käskyä tai ohjetta harjoittaa henkilöihin kohdistuvaa 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa syrjintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Henkilön uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää tai seksuaalista suuntautuneisuutta koskeviin olettamuksiin perustuvaa tai yhteyksiin tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää tai seksuaalista suuntautuneisuutta edustaviin henkilöihin perustuvaa syrjintää on pidettävä 1 kohdan mukaisena syrjintänä.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 5 kohta
5.  Kohtuullisen mukautuksen epäämistä vammaiselta tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa erityistapauksessa on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.
5.  Kohtuullisen mukautuksen epäämistä vammaiselta tai vammaisen kanssa tekemisissä olevilta henkilöiltä, kun mukautus on tarpeen siksi, että tällaiset henkilöt voivat henkilökohtaisesti avustaa vammaista, tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityistapauksessa on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 6 kohta
6.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, ettei ikään perustuvaa erilaista kohtelua voida pitää syrjintänä, jos sillä on kansallisen lainsäädännön puitteissa oikeutettu tavoite ja jos tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. Erityisesti tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita vahvistamasta tiettyä ikää koulutukseen pääsylle ja eräiden tavaroiden tai palvelujen saatavuudelle.
6.  Tämä direktiivi ei estä ikään perustuvaa erilaista kohtelua, jos sillä on puolueettomasti ja asianmukaisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja jos tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaiset, kohtuulliset, tarpeelliset ja tehokkaat.
Tarkistukset 87 ja 44
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 7 kohta
7.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rahoituspalvelujen tarjonnassa sallia suhteelliset erot kohtelussa, mikäli ikä tai vammaisuus on keskeinen tekijä kyseisen tuotteen osalta arvioitaessa riskiä merkityksellisten ja tarkkojen vakuutusmatemaattisten tai tilastollisten tietojen perusteella.
7.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, rahoituspalvelujen tarjonnassa suhteellisia eroja kohtelussa, mikäli ikä tai vammaisuus on ratkaiseva tekijä kyseisen tuotteen osalta arvioitaessa riskiä merkityksellisten vakuutusmatemaattisten periaatteiden, tarkkojen tilastollisten tietojen tai lääketieteellisen tiedon perusteella, ei saa pitää tässä direktiivissä tarkoitettuna syrjintänä. Näiden tietojen olisi oltava täsmällisiä, tuoreita ja merkityksellisiä ja niiden olisi oltava helposti saatavilla pyydettäessä. Vakuutusmatemaattisista tekijöistä ja riskitekijöistä pitäisi käydä ilmi myönteiset muutokset elinajanodotteessa ja aktiivisessa ikääntymisessä sekä vammaisten lisääntynyt liikkuvuus ja esteettömyys. Palvelun tarjoajan on voitava osoittaa huomattavasti suuremmat riskit puolueettomasti ja varmistettava, että erilaisella kohtelulla on puolueettomasti ja kohtuullisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja että tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat kohtuulliset, tarpeelliset ja tehokkaat.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 8 kohta
8.  Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisiin kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden sekä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
8.  Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisiin kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen ja oikeasuhtaisia yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden sekä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 8 a kohta (uusi)
8 a.  Tässä direktiivissä tunnustetaan, että oikeus yksityisyyteen on keino torjua tässä artiklassa tarkoitettua syrjintää.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta − 1 alakohta – d alakohta
d) yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, asuminen mukaan luettuna.
d) yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, asuminen ja liikenne mukaan luettuina.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)
d a) jäsenyys ja toiminta järjestöissä ja tällaisten järjestöjen myöntämät etuudet.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta − 2 alakohta
Edellä olevaa d alakohtaa sovelletaan yksityishenkilöihin vain niiltä osin kuin nämä harjoittavat omaa ammatillista tai kaupallista toimintaansa.
Edellä oleva d alakohta ei koske yksityishenkilöinä toimivien henkilöiden välisiä liiketoimia, jos nämä eivät ole kaupallista tai ammatillista toimintaa.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 2 kohta
2.  Tämä direktiivi ei vaikuta siviilisäätyä tai perheasemaa eikä lisääntymisoikeuksia koskeviin kansallisiin lakeihin.
2.  Tällä direktiivillä ei muuteta toimivaltuuksien jakoa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä.
Tarkistukset 89 ja 51
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 3 kohta
3.  Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden vastuuseen opetuksen sisällöstä, koulutuksen muodoista ja koulutusjärjestelmän organisoinnista, erityisopetus mukaan luettuna. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin.
3.  Tätä direktiiviä ei sovelleta opetuksen sisältöön, koulutuksen muotoihin ja kansallisen koulutusjärjestelmän organisointiin jäsenvaltioiden varmistaessa samalla vammaisten oikeudet koulutukseen ilman syrjintää ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien perusteella. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että vammaisten näkemykset otetaan huomioon määriteltäessä asianmukaista opetus- tai koulutusmuotoa. Jäsenvaltiot voivat sallia erilaisen kohtelun haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin säilyttääkseen tällaisten oppilaitosten erityisluonteen ja eettiset arvot sekä koulujärjestelmien monimuotoisuuden edellyttäen, että tämä ei riko oikeutta koulutukseen eikä oikeuta syrjintään millään muilla perusteilla. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämä ei johda koulutusta koskevan oikeuden epäämiseen.
Tarkistukset 95 ja 52
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 4 kohta
4.  Tämä direktiivi ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön, jolla varmistetaan valtion, sen instituutioiden ja elinten tai koulutuksen sekulaarisuus taikka kirkkojen tai muiden uskontoon tai vakaumukseen perustuvien organisaatioiden asema tai toiminta. Direktiivillä ei ole myöskään vaikutusta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa.
4.  Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamiseen, jolla varmistetaan valtion, sen instituutioiden ja elinten tai koulutuksen sekulaarisuus taikka kirkkojen tai muiden uskontoon tai vakaumukseen perustuvien organisaatioiden asema, toiminta tai lainsäädäntökehys, mikäli ne ovat EU:n toimivallan ulkopuolella. Mikäli kirkkojen tai muiden uskontoon tai vakaumukseen perustuvien organisaatioiden toiminta on EU:n toimivallan ulkopuolella, niihin sovelletaan syrjinnän kieltäviä unionin määräyksiä. Direktiivillä ei ole myöskään vaikutusta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, jolla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvo.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 5 kohta
5.  Tämän direktiivin soveltamisalaan ei kuulu kansalaisuuteen perustuva erilainen kohtelu eikä sillä vaikuteta kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua koskeviin säännöksiin ja edellytyksiin eikä kyseisten kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden oikeusasemasta aiheutuvaan kohteluun.
5.  Tämän direktiivin soveltamisalaan ei kuulu kansalaisuuteen perustuva erilainen kohtelu eikä sillä vaikuteta kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua koskeviin säännöksiin ja edellytyksiin eikä kyseisten kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden oikeusasemasta aiheutuvaan kohteluun. Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä, joka ilmenee kansallisuudesta johtuvana erilaisena kohteluna, katsotaan syrjinnäksi 1 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Mainonta ja tiedotusvälineet eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten kohdalla:
1.  Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten, kun vammaisuus ymmärretään vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti, ja pitkäaikaissairaiden kohdalla:
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, myös asumis- ja kuljetuspalvelujen, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Tällaisista toimista ei pidä koitua suhteetonta rasitusta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen tai kyseisiin tavaroihin tai palveluihin taikka edellyttää vaihtoehtojen tarjoamista.
a)  Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, mukaan luettuina asuminen, tietoliikenne ja sähköinen viestintä, myös saatavassa muodossa olevat tiedot, rahoituspalvelut, kulttuuri ja vapaa-aika, julkiset rakennukset, liikennemuodot sekä muut julkiset tilat ja palvelut, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Jos epäonnistuminen todellisen syrjimättömän mahdollisuuden tarjoamisessa aiheutuu käytännöstä, politiikasta tai menettelystä, on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että niillä ei enää ole kyseistä vaikutusta.
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta - b alakohta
b)  Riippumatta velvoitteesta varmistaa todelliset ja syrjimättömät mahdollisuudet on erityistapauksessa tarvittaessa järjestettävä kohtuullinen mukautus, jollei tästä koidu suhteetonta rasitusta.
b)  Tässä 1 kohdassa tarkoitettuihin todellisiin ja syrjimättömiin mahdollisuuksiin kuuluvat esteiden tunnistaminen ja poistaminen sekä sellaisten uusien esteiden ehkäiseminen, jotka vaikeuttavat vammaisten mahdollisuuksia saada yleisesti tarjottavia tavaroita ja palveluja, esteen tai vamman luonteesta riippumatta. Tämän direktiivin säännösten mukaisesti ja riippumatta esteiden poistamiseksi valituista toimista vammaisille on aina mahdollisuuksien mukaan tarjottava tehokkaat ja syrjimättömät mahdollisuudet samoin ehdoin ja edellytyksin kuin henkilöille, jotka eivät ole vammaisia, ja vammaisten mahdollisuuksia käyttää apuvälineitä, liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, kuten tunnustetut opaskoirat ja muut avustajakoirat mukaan luettuina, on helpotettava aina tarvittaessa. Mahdollisuuksien varmistamiseksi on tarjottava järkevä vaihtoehto, jollei tehokkaita ja syrjimättömiä mahdollisuuksia takaavia kohtuullisia mukautuksia voida kaikista ponnisteluista huolimatta tehdä samoin ehdoin ja edellytyksin ja tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Tässä säännöksessä 'kohtuullisella mukautuksella' tarkoitetaan vaihtoehtoisia toimia, joita tarvitaan tietyssä tapauksessa, jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää tämän direktiivin mukaisia oikeuksiaan, sellaisena kuin ne määritellään 3 artiklan 1 kohdassa, ja/tai nauttia niistä tasavertaiselta pohjalta muiden kanssa.
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Arvioitaessa, koituuko 1 kohdan noudattamisen edellyttämistä toimista suhteetonta rasitusta, on otettava huomioon erityisesti organisaation koko ja resurssit, sen luonne, arvioidut kustannukset, tavaroiden ja palvelujen elinkaari sekä mahdollinen hyöty vammaisten parantuneista mahdollisuuksista. Tätä rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se riittävässä määrin korvautuu kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetuilla yhdenvertaisen kohtelun politiikan toimenpiteillä.
2.   Todellisten ja syrjimättömien mahdollisuuksien saavuttamiseen tarkoiteutuista toimenpiteistä ei pidä koitua kohtuutonta rasitetta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia. Arvioitaessa lisääkö kyseessä oleva toimi suhteetonta rasitusta olisi otettava huomioon, onko kyseinen toimi mahdoton toteuttaa tai vaarallinen ja voidaanko toimi toteuttaa ja tehdä turvalliseksi muuttamalla kohtuullisesti sääntöjä, toimintalinjoja tai käytäntöjä tai poistamalla arkkitehtuuriin, viestintään tai liikenteeseen liittyviä esteitä tai tarjoamalla lisäapuvälineitä tai -palveluja. Muutos on merkittävä, jos se muuttaa tavaroita ja palveluja taikka alan, ammatin tai yrityksen luonnetta siinä määrin, että tavaroiden luovuttaja tosiasiallisesti luovuttaa täysin erilaisia tavaroita tai palvelujen suorittaja suorittaa täysin erilaisia palveluja. Kohtuullinen mukautus ei välttämättä edellytä merkittäviä rakenteellisia muutoksia rakennuksiin, joiden rakenne on kansallisen lainsäädännön mukaan erityisesti suojeltu niiden historiallisen, kulttuurisen tai arkkitehtuuriin liittyvän arvon perusteella. Tätä rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se riittävässä määrin korvautuu kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetuilla toimenpiteillä. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatetta olisi tulkittava direktiivin 2000/78/EY ja vammaisten oikeuksista annetun YK:n yleissopimuksen mukaisesti.
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin mahdollisuuksista käyttää tiettyjä tavaroita tai palveluja.
3.  Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin mahdollisuuksista käyttää tiettyjä tavaroita tai palveluja. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan kannustettava tavaroiden ja palvelujen tarjoajia, erityisesti teollisuustuotteiden valmistajia, suunnittelemaan esteettömiä ratkaisuja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa noudatettavien käytäntöjen avulla. Esteettömät tuotteet ja palvelut ovat sellaisia, jotka on suunniteltu niin, että kaikki käyttäjät voivat käyttää niitä.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla
Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka liittyvät uskontoon tai uskomukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.
Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä tai sallimasta yksityissektorin toteuttaa näitä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka liittyvät uskontoon tai uskomukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, ovat – myös sen suhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen – kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, ovat – myös sen suhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen – tosiasiallisesti kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jäsenvaltioiden on otettava kansallisessa oikeusjärjestyksessään käyttöön tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tosiasiallinen ja tehokas korvaus tai, jos jäsenvaltiot niin päättävät, hyvitys tässä direktiivissä tarkoitetun syrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle aiheutuneista menetyksistä ja vahingoista tavalla, joka on varoittava ja oikeasuhteinen kärsittyyn vahinkoon nähden.
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön todistelua koskevia sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.
2.  Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
9 a artikla (uusi)
9 a artikla
Yhdenvertaisuuden edistäminen
Jäsenvaltioiden on aktiivisesti edistettävä henkilöiden yhdenvertaisuutta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammasta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta, kun ne laativat ja panevat täytäntöön lakeja, asetuksia, hallinnollisia määräyksiä, politiikkoja ja toimia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan jäsenvaltioiden alueella kaikin aiheellisin tavoin niille, joita asia koskee.
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan jäsenvaltioiden alueella kaikin aiheellisin tavoin, Internet mukaan luettuna, niille, joita asia koskee.
Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi jäsenvaltioiden on järjestettävä tiedotus- ja koulutuskampanjoita ja koulutustapahtumia.
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla
Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.
Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen, ja tähän kuulemisprosessiin on sisällytettävä myös direktiivin täytäntöönpanon seuranta.
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään tai sukupuolisesta suuntauksestaan. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat ihmisoikeuksien puolustamisesta tai yksilön oikeuksien turvaamisesta, mukaan luettuina oikeudet, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY ja 2004/113/EY.
1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä, jotka toimivat itsenäisesti ja joilla on riittävä rahoitus, edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään tai sukupuolisesta suuntauksestaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että elimellä tai elimillä on valtuudet tämän direktiivin kattamilla aloilla sekä direktiivin 2000/78/EY mukaisilla työtä ja ammattia koskevilla aloilla. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat niiden oikeuksien puolustamisesta, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY, 2000/78/EY ja 2004/113/EY.
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 2 kohta – -1 luetelmakohta (uusi)
– helpottaa syrjintään liittyvien hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä silloin, kun uhri asuu jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin vastaaja, ottamalla yhteyttä vastaavaan järjestöön tai vastaaviin järjestöihin vastaajan jäsenvaltiossa,
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 2 kohta – -1a luetelmakohta (uusi)
– tarvittaessa varmistaa oikeusapu kantajalle oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset 27 päivänä tammikuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/8/EY1 mukaisesti;
_____________
1 EUVL L 26, 31.1.2003, s. 41.
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 2 kohta – 2 luetelmakohta
– teettää riippumattomia selvityksiä syrjintään liittyvistä kysymyksistä,
valvoa ja teettää riippumattomia selvityksiä syrjintään liittyvistä kysymyksistä, syrjinnän kieltävän lainsäädännön soveltaminen mukaan luettuna,
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
– tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja perusoikeusviraston ja muiden vastaavien EU:n elinten kanssa.
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on varattava näille elimille riittävästi määrärahoja niin, että ne voivat täyttää tehtävänsä tehokkaasti ja helposti saatavilla olevalla tavalla.
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – a kohta
a) yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kumotaan;
a) yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kumotaan välittömästi;
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. Seuraamuksiin, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, saattaa kuulua korvausten maksaminen uhrille, eikä korvauksia saa rajoittaa asettamalla niille ennalta ylärajaa.
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. Seuraamuksiin, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja joilla syrjintä ja sen vaikutukset saadaan loppumaan, saattaa kuulua korvausten maksaminen uhrille, eikä korvauksia saa rajoittaa asettamalla niille ennalta ylärajaa.
Tarkistukset 59 ja 77
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltiot voivat erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi tarvittaessa säätää, että velvoitetta tarjota 4 artiklassa tarkoitettu todellinen mahdollisuus on ryhdyttävä soveltamaan [viimeistään] … [neljän vuoden kuluttua direktiivin antamisesta].
2.  Noudattaakseen velvoitetta tarjota todellinen ja syrjimätön mahdollisuus olemassa oleviin infrastruktuureihin, menettelytapoihin tai menettelyihin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla jäsenvaltioille voidaan tarvittaessa myöntää tämän velvoitteen noudattamista varten 10 vuotta lisäaikaa [direktiivin täytäntöönpanolle asetetusta määräajasta].
Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää hyödykseen tätä lisäaikaa, on ilmoitettava tästä komissiolle viimeistään 1 kohdassa säädettyyn päivään mennessä ja esitettävä perustelut.
Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää lisäaikaa, on toimitettava komissiolle suunnitelma asteittaista noudattamista koskevista 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa olevista vaatimuksista, tavoitteet, menetelmät ja aikataulu mukaan luettuina. Kaikkien jäsenvaltioiden, jotka valitsevat mahdollisuuden käyttää tätä lisäaikaa, on ilmoitettava puolen vuoden välein komissiolle todellisen ja syrjimättömän mahdollisuuden tarjoamiseksi toteutetuista toimenpiteistä sekä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä. Komissio laatii tästä neuvostolle kertomuksen puolen vuoden välein.
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden ja kansallisten tasa-arvoelinten on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.
1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Viimeistään ... vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta on oltava voimassa kattava syrjimättömyyttä koskeva yhteisön oikeudellinen kehys sellaisen yksittäisen direktiivin muodossa, jossa konsolidoidaan ja korvataan kaikki EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvat nykyiset direktiivit tämä direktiivi mukaan luettuna. Uudessa direktiivissä on säädettävä yhtäläisestä suojan tasosta kunkin syrjintäperusteen tapauksessa.
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 2 kohta
2.  Komission kertomuksessa on otettava tarvittaessa huomioon työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien valtioista riippumattomien järjestöjen sekä EU:n perusoikeusviraston näkemykset. Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa koskevan periaatteen mukaisesti kyseisessä kertomuksessa on muun muassa esitettävä arvio toimenpiteiden vaikutuksista naisiin ja miehiin. Annettujen tietojen pohjalta kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.
2.  Komission kertomuksessa on otettava tarvittaessa huomioon työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien valtioista riippumattomien järjestöjen sekä EU:n perusoikeusviraston näkemykset. Kertomukseen on sisällyttävä 2 artiklan 7 kohtaan liittyvä katsaus jäsenvaltioiden nykyisiin käytäntöihin iän tai vammaisuuden käyttämisestä maksujen ja etuuksien laskennassa. Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa koskevan periaatteen mukaisesti kyseisessä kertomuksessa on muun muassa esitettävä arvio toimenpiteiden vaikutuksista naisiin ja miehiin. Kertomuksessa annetaan myös tietoja moninkertaisesta syrjinnästä, eikä siinä saa käsitellä ainoastaan uskonnon tai vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen, iän ja vammaisuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää, vaan myös syrjintää sukupuolen, rodun ja etnisen alkuperän perusteella. Annettujen tietojen pohjalta kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.

EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuhelun puolivuotisarviointi
PDF 125kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuhelun puolivuosittaisesta arvioinnista
P6_TA(2009)0212B6-0177/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Valko-Venäjän tilanteesta ja erityisesti 15. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman EU:n Valko-Venäjän strategiasta(1),

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 16. maaliskuuta 2009 Valko-Venäjästä antamat päätelmät, joilla jatkettiin Valko-Venäjän virkamiehiä, myös presidentti Aljaksandr Lukašenkaa, koskeneen viisumikiellon keskeyttämistä ja jatkettiin rajoittavia toimenpiteitä,

–   ottaa huomioon itäisestä kumppanuudesta 3. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon (KOM(2008)0823),

–   ottaa huomioon 21. marraskuuta 2006 annetun komission julkilausuman Euroopan unionin valmiudesta uudistaa suhteensa Valko-Venäjään ja sen kansaan osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että neuvosto vahvisti edellä mainituissa 16. maaliskuuta 2009 antamissaan päätelmissä olevansa valmis syventämään suhteitaan Valko-Venäjään sen mukaan, miten Valko-Venäjä edistyy demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion alalla, ja auttamaan Valko-Venäjää saavuttamaan nämä tavoitteet,

B.   ottaa huomioon, että neuvosto on arvioinut Valko-Venäjällä tapahtunutta kehitystä sen jälkeen, kun se teki lokakuussa 2008 päätöksen tiettyihin Valko-Venäjän virkamiehiin sovellettavien matkustusrajoitusten väliaikaisesta keskeyttämisestä, ja päättänyt jatkaa yhdeksän kuukauden ajan kyseisten matkustusrajoitusten soveltamisen keskeyttämistä neuvoston yhteisessä kannassa 2008/844/YUTP(2) esitettyjen ehtojen mukaisesti,

C.   ottaa huomioon, että neuvosto on päättänyt jatkaa vuoden ajan yhteisessä kannassa 2006/276/YUTP säädettyjen, tiettyjä Valko-Venäjän virkamiehiä koskevien rajoittavien toimenpiteiden soveltamista,

D.   ottaa huomioon, että EU on edelleen huolissaan Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta ja viime aikoina tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista,

E.   ottaa huomioon, että Valko-Venäjän myönteisiin toimiin vastaamiseksi komissio on jo ryhtynyt tehostettuun vuoropuheluun Valko-Venäjän kanssa muun muassa energian, ympäristön, tullin, liikenteen ja elintarviketurvallisuuden alalla sekä vahvistanut valmiutensa laajentaa edelleen näitä molempia osapuolia hyödyttäviä teknisiä keskusteluja, ja katsoo, että näissä keskusteluissa ei tulisi käsitellä minkäänlaisia suunnitelmia rakentaa uusi, muun kuin länsimaisen mallin mukainen ydinvoimalaitos Valko-Venäjän ja EU:n rajalle,

F.   ottaa huomioon, että neuvosto on ottanut Valko-Venäjän mukaan itäisen kumppanuuden aloitteeseen, jonka komissio käynnisti edellä mainitussa 3. joulukuuta 2008 annetussa tiedonannossa yhteistyön tehostamiseksi monien Itä-Euroopan maiden kanssa,

G.   ottaa huomioon, että Valko-Venäjän ulkoministeri Sjarhei Martynau on ilmoittanut, että Valko-Venäjällä on myönteinen näkemys osallistumisesta itäisen kumppanuuden aloitteeseen ja että Valko-Venäjä aikoo osallistua tähän aloitteeseen,

H.   ottaa huomioon, että toimittajien suojelukomitea (CPJ) on kehottanut Valko-Venäjän viranomaisia uudistamaan Andrzej Poczobutin, Puolan suurimman päivälehden Gazeta Wyborczan paikallisen kirjeenvaihtajan, akkreditoinnin ja tutkimaan viimeaikaisen tapauksen, jossa hän ja hänen perheensä joutuivat häirinnän kohteeksi Valko-Venäjän länsiosassa sijaitsevassa Hrodnan kaupungissa hänen arvosteltuaan hallituksen toimintalinjoja; ottaa huomioon, että 17. maaliskuuta 2009 Andzrej Poczobutille määrättiin 148 euron suuruinen sakko siksi, että hän oli uutisoinut Valko-Venäjän puolalaisten liiton kokouksesta,

1.   tukee neuvoston päätöstä jatkaa vuoden ajan tiettyjä Valko-Venäjän virkamiehiä koskevien rajoittavien toimenpiteiden soveltamista ja samalla jatkaa yhdeksän kuukauden ajan tiettyjä Valko-Venäjän virkamiehiä koskevien matkustusrajoitusten soveltamisen keskeyttämistä;

2.   on edelleen huolissaan Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta ja tällä alalla viime aikoina tapahtuneista loukkauksista; odottaa ihmisoikeusvuoropuhelun aloittamista Valko-Venäjän kanssa lähitulevaisuudessa;

3.   panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Valko-Venäjän aiempaa tiiviimmän korkean tason vuoropuhelun, kahdenväliset yhteydenpidot mukaan luettuina, ja komission käynnistämän tehostetun teknisen yhteistyön keinona lisätä keskinäistä ymmärtämystä ja tilaisuutena käsitellä molempien osapuolten huolenaiheita ja yhteistä etua koskevia asioita;

4.   on sitä mieltä, että EU:n ja Valko-Venäjän välisen poliittisen vuoropuhelun tehostamisen ehtona on oltava opposition mielenosoituksiin osallistuviin henkilöihin ja ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuvien vapaudenrajoitusten poistaminen ja heihin kohdistuvien väkivaltaisuuksien lopettaminen; vetoaa tässä yhteydessä yrittäjien Mikalai Autuhovitšin, Jury Ljavonaun ja Uladzimer Asipenkan sekä nuorten oppositioaktivistin Artsjom Dubskin välittömän vapauttamisen puolesta, ja kehottaa tarkastelemaan uudelleen vapauden rajoittamista koskevia tuomioita, jotka on asetettu vuoden 2008 tammikuussa järjestetyn mielenosoituksen 11 osallistujalle;

5.   on tyytyväinen Valko-Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj/ODIHR) yhteistyön jatkumiseen vaalilainsäädännön alalla ja kannustaa siihen edelleen;

6.   tähdentää, että Valko-Venäjän demokraattinen oppositio ja kansalaisyhteiskunta on otettava mukaan EU:n ja Valko-Venäjän vuoropuheluun;

7.   kehottaa Valko-Venäjän hallitusta osoittamaan yhdeksän seuraavan kuukauden aikana huomattavaa edistystä seuraavilla aloilla:

   toteutetaan Valko-Venäjän vaalilainsäädännön uudistus, jotta opposition jäsenille taataan edustus vaalilautakunnissa kaikilla tasoilla ja jotta varmistetaan ääntenlaskennan avoimuus ja vastuullisuus;
   taataan yhdenvertaiset oikeudet kaikille tiedotusvälineille poistamalla kielto, joka koskee riippumattomien painettujen tiedotusvälineiden levitystä Sajuzdruk-kioskijärjestelmän ja Valko-Venäjän valtiollisen Belpotšta-postipalvelun valtion omistamissa jakeluverkoissa; kumotaan Valko-Venäjän rikoslain 367, 368, 369 ja 369-1 artikla, joita käytetään usein väärin toimittajien vainoamiseksi näiden ammatillisen toiminnan vuoksi; yksinkertaistetaan kaikkien toimittajien, myös ulkomaisten tiedotusvälineiden virallisten edustajien, akkreditointimenettelyä;
   taataan yhdistymis- ja kokoontumisvapaus kumoamalla Valko-Venäjän rikoslain 193-1 artikla, jossa säädetään, että toiminta rekisteröimättömien julkisten yhdistysten, poliittisten puolueiden ja säätiöiden puolesta johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen; turvataan uskonnonvapaus;
   taataan poliittiset oikeudet ja vapaudet luopumalla käytännöstä, jossa ihmisiä irtisanotaan työpaikoista ja yliopistoista poliittisista syistä; lopetetaan sellaisten opiskelijoiden vainoaminen, jotka ovat vältelleet asepalvelusta ja jotka on erotettu yliopistoista kansalaistoimintansa vuoksi; tutkitaan uudelleen viimeaikaiset tapaukset, joissa useita nuoria aktivisteja, kuten Franak Viačorka, Ivan Šyla ja Zmiter Fedaruk, on pakkovärvätty asepalvelukseen, mikä vastaa tilannetta, jossa valtio ottaa panttivankeja;

8.   kehottaa Valko-Venäjän hallitusta välittömästi keskeyttämään kaikkien kuolemantuomioiden ja teloitusten täytäntöönpanon kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi (kuten kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon lykkäämisestä 18. joulukuuta 2007 annetussa YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 62/149 edellytetään), muuttamaan viipymättä kaikkien kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa odottavien vankien tuomiot vankeusrangaistuksiksi, saattamaan kansallisen lainsäädännön maan kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvien velvoitteiden mukaiseksi ja varmistamaan, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevia kansainvälisesti tunnustettuja vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti;

9.   kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia tunnustamaan Valko-Venäjän puolalaisten liiton, jonka johtaja Angelika Borys valittiin uudelleen sen puheenjohtajaksi puolalaisten liiton kongressissa 15. maaliskuuta 2009;

10.   kehottaa neuvostoa ja komissiota siinä tapauksessa, että Valko-Venäjä täyttää edellä mainitut perusteet yhdeksän kuukauden aikana, harkitsemaan matkustuskiellon poistamista pysyvästi sekä toimenpiteitä, joilla helpotetaan taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä ja nopeutetaan kehitystä, jossa Valko-Venäjä palaa jälleen demokraattisten kansakuntien muodostamaan eurooppalaiseen perheeseen;

11.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään lisätoimiin Valko-Venäjän kansalaisia koskevien viisumimenettelyjen vapauttamiseksi, koska vain tällaisten toimien avulla voidaan saavuttaa EU:n Valko-Venäjän-politiikan keskeinen tavoite eli ottaa Valko-Venäjä mukaan eurooppalaisiin ja alueellisiin prosesseihin ja tehdä maan demokratiakehityksestä peruuttamaton; kehottaa neuvostoa ja komissiota tässä yhteydessä harkitsemaan mahdollisuutta alentaa Valko-Venäjän kansalaisilta Schengenin alueelle myönnettävien viisumien kustannuksia ja yksinkertaistamaan viisuminsaantimenettelyä;

12.   kehottaa komissiota käyttämään täysimääräisesti ja tehokkaasti mahdollisuuksia tukea Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä Euroopan ihmisoikeus- ja demokratiavälineen(3) kautta; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti ja täysimääräisesti Euroopan ihmisoikeus- ja demokratiavälineen määrärahojen käytöstä;

13.   kehottaa komissiota myöntämään rahoitustukea Valko-Venäjän riippumattomalle Belsat-televisiokanavalle ja pyytämään Valko-Venäjän hallitusta rekisteröimään virallisesti Belsat-televisiokanavan Valko-Venäjällä; pyytää Valko-Venäjän hallitukselta hyvän tahdon ja myönteisten muutosten eleenä, että Vilnassa (Liettua) maanpaossa olevan Valko-Venäjän eurooppalaisen humanistisen yliopiston sallitaan palata laillisesti Valko-Venäjälle siten, että sille annetaan aidot takuut siitä, että se voi toimia vapaasti ja palauttaa asianmukaiset edellytykset tulevalle toiminnalleen Minskissä, erityisesti sallimalla eurooppalaisen humanistisen yliopiston avata uudelleen kirjastonsa Minskissä vuoden 2009 aikana siten, että sille annetaan tilat ja edellytykset siihen, että sen mittavat valkovenäjän-, venäjän-, englannin-, saksan- ja ranskankieliset kokoelmat ovat kaikille avoinna ja kaikkien käytettävissä;

14.   kehottaa neuvostoa ja komissiota harkitsemaan toimia liiketoimintaympäristön, kaupankäynnin, investointien, energia- ja liikenneinfrastruktuurin sekä Euroopan unionin ja Valko-Venäjän välisen rajatylittävän yhteistyön kohentamiseksi, niin että edistetään maan kansalaisten hyvinvointia ja vaurautta ja heidän mahdollisuuksiaan olla yhteydessä ja matkustaa vapaasti Euroopan unioniin;

15.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, Etyjin ja Euroopan neuvoston parlamentaarisille yleiskokouksille, Itsenäisten valtioiden yhteisön sihteeristölle sekä Valko-Venäjän parlamentille ja hallitukselle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0027.
(2) Neuvoston yhteinen kanta 2008/844/YUTP, hyväksytty 10. marraskuuta 2008, Valko-Venäjän tiettyihin virkamiehiin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä koskevan yhteisen kannan 2006/276/YUTP muuttamisesta (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 56).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006, annettu 20. joulukuuta 2006 , demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1).


Eurooppalainen omatunto ja totalitarismi
PDF 121kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista
P6_TA(2009)0213RC-B6-0165/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon 9. joulukuuta 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 260 (III) A kansanmurhasta,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–   ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(1),

–   ottaa huomioon 25. tammikuuta 2006 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1481 tarpeesta totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten kansainväliseen tuomitsemiseen,

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 esittämänsä kannanoton elokuun 23. päivän julistamiseen stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi(2),

–   ottaa huomioon monet demokratiasta ja perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisesta aikaisemmin antamansa päätöslauselmat, mukaan lukien 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman toisen maailmansodan päättymisen (8. toukokuuta 1945) 60. vuosipäivästä Euroopassa(3), 23. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman holodomorin muistamisesta(4) ja 15. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman Srebrenicasta(5),

–   ottaa huomioon totuus- ja oikeuskomissiot, joita on perustettu eri puolille maailmaa auttamaan lukuisten entisten autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen alaisena eläneitä selvittämään erimielisyytensä ja pääsemään sovintoon,

–   ottaa huomioon puhemiehen ja poliittisten ryhmien 4. heinäkuuta 2006 antamat julkilausumat 70 vuotta kenraali Francon Espanjassa tekemän vallankaappauksen jälkeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että historian tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että historiallisia tosiseikkoja ei voida tulkita täysin objektiivisesti ja että objektiivista historiallista selontekoa ei ole olemassa; katsoo kuitenkin, että ammattihistorioitsijat käyttävät menneisyyden tutkimiseen tieteellisiä välineitä ja yrittävät olla mahdollisimman puolueettomia;

B.   katsoo, että millään poliittisella elimellä tai puolueella ei ole yksinoikeutta historian tulkitsemiseen eivätkä ne voi väittää olevansa objektiivisia,

C.   ottaa huomioon, että historiallisten tosiseikkojen virallisia poliittisia tulkintoja ei pitäisi määrätä parlamenttien enemmistöpäätöksillä; katsoo, että parlamentti ei voi antaa menneisyyttä koskevaa lainsäädäntöä,

D.   katsoo, että Euroopan yhdentymisprosessin ydintavoite on varmistaa perusoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen tulevaisuudessa ja että tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvittavista asianmukaisista mekanismeista on määrätty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklassa,

E.   ottaa huomioon, että historian virheellinen tulkinta voi ruokkia syrjäyttäviä politiikkoja ja siten aiheuttaa vihaa ja rasismia,

F.   katsoo, että Euroopan kauhistuttavan menneisyyden muistot on säilytettävä, jotta voitaisiin kunnioittaa uhreja, tuomita syylliset ja luoda perusta totuuteen ja muistoihin perustuvalle sovinnolle,

G.   ottaa huomioon, että totalitaariset ja autoritaariset hallitukset pakkosiirsivät, vangitsivat, kiduttivat ja murhasivat miljoonia ihmisiä 1900-luvulla Euroopassa; katsoo, että juutalaisten joukkotuho on siitä huolimatta tunnustettava ainutlaatuisuutensa vuoksi,

H.   ottaa huomioon, että Länsi-Euroopassa määräävä historiallinen kokemus oli natsismi ja että Keski- ja Itä-Euroopan maat joutuivat lisäksi kokemaan sekä kommunismin että natsismin; katsoo, että on edistettävä näiden maiden kaksinkertaisen diktatorisen perinnön ymmärtämistä,

I.   katsoo, että Euroopan yhdentyminen on alusta alkaen merkinnyt vastausta kärsimykseen, jonka aiheuttivat kaksi maailmansotaa ja natsien hirmuvalta, joka johti juutalaisten joukkomurhaan sekä totalitarismin ja epädemokraattisten kommunistihallintojen leviämiseen Keski- ja Itä-Euroopassa, ja lisäksi kyse on ollut syvän jakautumisen ja vihamielisyyden poistamisesta Euroopasta yhteistyön ja integraation avulla sekä sodan lopettamisesta ja demokratian turvaamisesta Euroopassa,

J.   ottaa huomioon, että Euroopan yhdentymisprosessi on ollut menestyksekäs ja sen seurauksena on syntynyt Euroopan unioni, joka käsittää toisen maailmansodan lopusta aina 1990-luvun alkuun asti kommunistihallintojen alaisuudessa olleet Keski- ja Itä-Euroopan maat, ja että Kreikan, Espanjan ja Portugalin, jotka kärsivät pisimpään fasististen hallitusten alaisena, aiemmin tapahtuneet liittymiset unioniin ovat auttaneet vahvistamaan demokratiaa Etelä-Euroopassa,

K.   katsoo, että Eurooppa ei yhdisty milloinkaan, ellei se pysty muodostamaan yhteistä näkemystä historiasta, tunnustamaan natsismia, stalinismia sekä fasistisia ja kommunistisia hallituksia yhteisenä perintönä ja saamaan aikaan rehellisen ja perusteellisen keskustelun viime vuosisadan totalitaarisista rikoksista,

L.   ottaa huomioon, että vuonna 2009 uudelleen yhdistynyt Eurooppa juhlii Keski- ja Itä-Euroopan kommunististen diktatuurien romahtamisen ja Berliinin muurin kaatumisen 20. vuosipäivää, minkä yhteydessä pitäisi tarjoutua tilaisuus sekä lisätä tietoisuutta menneisyydestä ja tunnustaa demokraattisten kansalaisten aloitteiden merkitys että vahvistaa läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta,

M.   katsoo, että on myös tärkeää muistaa niitä, jotka vastustivat aktiivisesti totalitaarista hallintoa ja jotka olisi iskostettava eurooppalaisten tietoisuuteen totalitaarisen aikakauden sankareina omistautumisensa, ihanteisiin sitoutumisensa, kunniansa ja rohkeutensa vuoksi,

N.   ottaa huomioon, että uhrien näkökulmasta on merkityksetöntä, mikä hallitus riisti heitä vapauden tai kidutti tai murhasi heitä mistä tahansa syystä,

1.   kunnioittaa kaikkien totalitarismin ja epädemokraattisten hallintojen uhreja Euroopassa ja osoittaa kiitokset kaikille niille, jotka taistelivat hirmuvaltaa ja sortoa vastaan;

2.   sitoutuu edelleen Eurooppaan, jossa vallitsee rauha ja vauraus ja jonka perustavina arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

3.   korostaa, että on tärkeää säilyttää menneisyyden muistot, koska sovintoa ei voi syntyä ilman totuutta ja muistoja; vahvistaa vastustavansa yhtenäisesti kaikkia totalitaarisen hallinnon muotoja ideologisesta taustasta riippumatta;

4.   palauttaa mieliin, että viimeisimmät kansanmurhat ja rikokset ihmisyyttä vastaan tapahtuivat Euroopassa vielä heinäkuussa 1995 ja että tarvitaan jatkuvaa valppautta epädemokraattisten, muukalaisvihamielisten, autoritaaristen tai totalitaaristen aatteiden ja suuntausten torjumiseksi;

5.   korostaa, että jotta eurooppalaisten tietoisuutta rikoksista, jotka ovat tapahtuneet totalitaaristen ja epädemokraattisten hallintojen aikana, voidaan lisätä, on tuettava Euroopan vaikeaa menneisyyttä koskevaa dokumentointia ja todistajanlausuntoja, sillä sovintoa ei voi syntyä ilman muistoja;

6.   pitää valitettavana, että sellaisten asiakirjojen saatavuutta, joilla on henkilökohtaista merkitystä tai joita tarvitaan tieteellistä tutkimusta varten, rajoitetaan edelleen asiattomasti joissakin jäsenvaltioissa, 20 vuotta Keski- ja Itä-Euroopan kommunististen diktatuurien sortumisen jälkeen; pyytää kaikkia jäsenvaltioita ponnistelemaan arkistojen avaamiseksi, entisten sisäisten turvallisuuspalvelujen, salaisen poliisin ja tiedustelupalvelujen arkistot mukaan lukien, vaikka onkin ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tätä prosessia ei käytetä väärin poliittisiin tarkoituksiin;

7.   tuomitsee jyrkästi ja kiistattomasti kaikki rikokset ihmisyyttä vastaan ja valtavat ihmisoikeusrikkomukset, joihin kaikki totalitaariset ja autoritaariset hallitukset ovat syyllistyneet; osoittaa näiden rikosten uhreille ja perheiden jäsenille myötätuntonsa ja ymmärryksensä ja tunnustaa heidän kärsimyksensä;

8.   toteaa, että Euroopan yhdentyminen rauhan ja sovinnon mallina on Euroopan kansalaisten oma valinta, jossa he sitoutuvat yhteiseen tulevaisuuteen, ja että Euroopan unionilla on erityinen vastuu demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen edistämisestä ja turvaamisesta Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolella;

9.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ponnistelemaan edelleen tukeakseen Euroopan historian opettamista ja korostaakseen Euroopan yhdentymisen historiallista merkitystä sekä tuodakseen esiin traagisen menneisyyden ja nykyisessä Euroopan unionissa vallitsevan rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen välistä suurta eroa;

10.   katsoo, että historiallisen muiston asianmukaiseksi säilyttämiseksi Euroopan historian kattava uudelleenarviointi ja Euroopan laajuinen modernin Euroopan kaikkien historiallisten näkökohtien tunnustaminen vahvistaa Euroopan yhdentymistä;

11.   kehottaa tähän liittyen neuvostoa ja komissiota tukemaan ja puolustamaan kansalaisjärjestöjen, jotka tutkivat ja keräävät aktiivisesti Stalinin hallinnon aikana tehtyjä rikoksia koskevia asiakirjoja, kuten Memorial in the Russian Federation -järjestön, toimintaa;

12.   ilmoittaa jälleen kerran tukevansa yhdenmukaisesti kansainvälisen oikeuden vahvistamista;

13.   kehottaa perustamaan eurooppalaisen muistamisen ja omantunnon foorumin, joka tukisi verkostoitumista ja yhteistyötä niiden kansallisten tutkimuslaitosten keskuudessa, jotka ovat erikoistuneet totalitaariseen historiaan, ja luomaan Euroopan laajuisen dokumentaatio- ja muistamiskeskuksen kaikkien totalitaaristen hallitusten uhreille;

14.   kehottaa vahvistamaan nykyisiä asianomaisia rahoitusvälineitä edellä esitettyjä kysymyksiä koskevan ammattimaisen historiantutkimuksen tukemiseksi;

15.   kehottaa julistamaan elokuun 23. päivän kaikkien totalitaaristen ja autoritaaristen hallitusten uhrien Euroopan laajuiseksi muistopäiväksi, jota vietetään arvokkaasti ja puolueettomasti;

16.   on vakuuttunut siitä, että totalitaaristen kommunististen hallitusten tekemien rikosten paljastamisen ja niiden arvioimisen korkein tavoite on sovinto, joka voidaan saavuttaa tunnustamalla vastuu, pyytämällä anteeksi ja edistämällä moraalista uudistumista;

17.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unioniin assosioituneiden valtioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan neuvoston jäsenmaiden parlamenteille.

(1) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0439.
(3) EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 392.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0523.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0028.


Kulttuurin rooli Euroopan alueiden kehittämisessä
PDF 109kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 kulttuurin roolista Euroopan alueiden kehittämisessä
P6_TA(2009)0214RC-B6-0166/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon 24. toukokuuta 2007 annetut neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen mahdollisuuksista edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista(1),

–   ottaa huomioon Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007-2013) 12. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1855/2006/EY(2),

–   ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta(3),

–   ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta(4),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurin sisällön merkitys on entistä tärkeämpi eurooppalaisia yhdistävä tekijä, kuitenkin siten, että kunnioitetaan erilaisia kulttuuri- ja kieli-identiteettejä,

B.   ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurin ilmenemismuodot ovat strategisia tekijöitä Euroopan kehittämisessä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä Euroopan keskeisten instituutioiden tasolla,

C.   ottaa huomioon, että kaupungit ja alueet ovat enenevässä määrin eurooppalaisia toimijoita toteuttaessaan eurooppalaista ideaa ja edistäessään omalta osaltaan Euroopan unionin kehittämistä,

D.   ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan aloitteisiin perustuvat kulttuurihankkeet edistävät ilmeisen tehokkaasti alueiden vahvistamista ja kehittämistä,

E.   katsoo, että alueelliset konferenssit ovat kansalaisyhteiskunnalle erinomainen tapa ehdottaa hankkeita ja tehdä ehdotuksia, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja käydä vuoropuhelua vastuullisten osapuolten välillä,

1.   korostaa, että alueelliset ja paikalliset kehitysstrategiat, jotka käsittävät kulttuurin, luovuuden ja taiteet, edistävät osaltaan merkittävästi elämänlaatua Euroopan alueilla ja kaupungeissa tukemalla kulttuurista monimuotoisuutta, demokratiaa, osallisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua;

2.   kehottaa komissiota laatimaan vihreän kirjan nykyaikaisen kulttuuritoiminnan eri toimenpiteistä, joilla pyritään vahvistamaan Euroopan alueiden kulttuurin kehittämistä;

3.   kehottaa komissiota yhdessä alueviranomaisten ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan kanssa tukemaan alueellisten konferenssien järjestämistä;

4.   kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä ja valistuskampanjoita kulttuurihankkeiden roolista alueellisessa kehityksessä;

5.   kehottaa asianomaisia osapuolia toimimaan yhteistyössä tällaisten hankkeiden nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi;

6.   odottaa komission esittävän parlamentille mahdollisimman pian tutkimuksen kulttuurin vaikutuksesta alueellisella ja paikallisella tasolla ja siihen pohjautuvat komission johtopäätökset ja toimet;

7.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja alueiden komitealle.

(1) EUVL C 311, 21.12.2007, s. 7.
(2) EUVL L 372, 27.12.2006, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0123.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0124.


Suositus neuvostolle EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta
PDF 161kWORD 88k
Euroopan parlamentin suositus 2. huhtikuuta 2009 neuvostolle EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta (2008/2104(INI))
P6_TA(2009)0215A6-0140/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Janusz Onyszkiewiczin ALDE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin ja Venäjän suhteista (B6-0373/2007),

–   ottaa huomioon kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken (1), joka tuli voimaan 1. joulukuuta 1997 ja jonka voimassaolon oli tarkoitus päättyä vuonna 2007, mutta jota jatkettiin automaattisesti,

–   ottaa huomioon neuvoston 26. toukokuuta 2008 tekemän päätöksen käynnistää Venäjän federaation kanssa neuvottelut uudesta sopimuksesta ja näiden neuvottelujen jatkamisen joulukuussa 2008,

–   ottaa huomioon Pietarissa 31. toukokuuta 2003 pidetyn huippukokouksen jälkeen annetussa yhteisessä julistuksessa määritellyn EU:n ja Venäjän tavoitteen perustaa yhteinen talousalue, yhteinen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, yhteistyölle ulkoisen turvallisuuden alalla perustuva alue sekä tutkimus- ja koulutusalan alue, joka käsittää myös kulttuurin, ja aiheista hyväksytyt etenemissuunnitelmat,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välisen 25. toukokuuta 2006 tehdyn sopimuksen Euroopan unionin ja Venäjän federaation kansalaisille myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamisesta(2),

–   ottaa huomioon 17. joulukuuta 1991 allekirjoitetun Euroopan energiaperuskirjan ja sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta, joka avattiin allekirjoitettavaksi 17. joulukuuta 1994 ja joka tuli voimaan huhtikuussa 1998 ja joka sitoo oikeudellisesti kaikkia Euroopan energiaperuskirjan sopimuspuolia sekä niitä osapuolia, jotka eivät ole pyytäneet välikaista poikkeusta olla soveltamatta Euroopan energiaperuskirjaa sen ratifiointiin saakka 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sekä Pariisissa 30. lokakuuta 2000 pidetyssä EU:n ja Venäjän kuudennessa huippukokouksessa perustetun EU:n ja Venäjän energiaa koskevan vuoropuhelun,

–   ottaa huomioon vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevaan yleissopimukseen ("Espoon yleissopimus") liittyvän strategista ympäristöarviointia koskevan pöytäkirjan,

–   ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Itämeren pohjalle rakennettavaksi suunnitellun Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken ympäristövaikutuksista(3),

–   ottaa huomioon Venäjältä Euroopan unionin alueelle toimitettavan kaasun ennennäkemättömät toimitushäiriöt tammikuussa 2009,

–   ottaa huomioon EU:n ja Venäjän väliset ihmisoikeuksia koskeneet kuulemistilaisuudet ja sen, että niistä ei ole saatu konkreettisia tuloksia,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sen pöytäkirjat,

–   ottaa huomioon parhaillaan käytävät neuvottelut Venäjän federaation liittymisestä Maailman kauppajärjestöön (WTO),

–   ottaa huomioon monet venäläisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen uskottavat raportit ihmisoikeuksien vakavista rikkomuksista Venäjällä, Tšetšeniaan liittyvät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot ja monet tuomioistuimessa avoinna olevat vastaavat tapaukset,

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Venäjän federaatiosta, mukaan lukien erityisesti 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksien puolustajiin Venäjällä kohdistetuista hyökkäyksistä ja Anna Politkovskajan murhaoikeudenkäynnistä(4), 13. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Venäjästä(5), 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman Samarassa 18. toukokuuta 2007 pidetystä EU:n ja Venäjän välisestä huippukokouksesta(6), 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Hanti-Mansijskissa 26. ja 27. kesäkuuta 2008 pidettävästä EU:n ja Venäjän huippukokouksesta(7), 25. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteista venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan murhan jälkeen(8), 14. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän huippukokouksesta(9) ja 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman Helsingissä 24. marraskuuta 2006 pidetystä EU:n ja Venäjän huippukokouksesta(10),

–   ottaa huomioon 26. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteista(11),

–   ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän talous- ja kauppasuhteista(12), jossa todetaan, että "Venäjän ihmisoikeustilanteen tulisi olla keskeisessä asemassa EU:n ja Venäjän poliittisella asialistalla" ja että "laajamittaisen taloudellisen yhteistyön on perustuttava markkinoiden vapauden periaatteiseen",

–   ottaa huomioon 3. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Georgian tilanteesta(13),

–   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman tavoitteesta luoda EU:lle yhteinen energiapolitiikka(14),

–   ottaa huomioon 17. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselmat uudesta poliittisesta lähestymistavasta Mustanmeren alueeseen(15) ja Etelä-Kaukasiaa koskevasta tehokkaammasta EU:n politiikasta: lupauksista tekoihin(16),

–   ottaa huomioon EU:n ja Venäjän vapautta, oikeutta ja turvallisuutta käsittelevän pysyvän kumppanuusneuvoston 22. marraskuuta 2007 antaman yhteisen julistuksen,

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen yhteisen julistuksen 2. joulukuuta 2007 pidetyistä duuman vaaleista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan ja 83 artiklan 5 kohdan,

–   ottaa huomioon ulkoasianvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A6-0140/2009),

A.   ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän suhteet ovat strategisen tärkeitä käytännön yhteistyön kannalta; ottaa huomioon, että Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, G8-ryhmän jäsen, EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani, euroalueen neljänneksi tärkein kauppakumppani ja EU:n merkittävä energiantoimittaja; ottaa huomioon, että EU:lla on Venäjän kanssa yhteisten taloudellisten ja kaupallisten etujen lisäksi yhteinen tavoite toimia kansainvälisellä areenalla sekä yhteinen vastuu maailmanlaajuisesti merkittävistä asioista ja yhteiseen eurooppalaiseen naapurustoon liittyvistä asioista; toteaa, että EU:n ja Venäjän tehostetun yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden pitäisi perustua keskinäiseen kunnioitukseen, yhteisiin demokratian arvoihin, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamiseen sekä yhteistyöhön kansainvälisissä asioissa ja että edellä mainitut näin ollen ovat keskeisiä tekijöitä koko Euroopan vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta; katsoo, että keskinäisen kunnioituksen lisäksi EU:n ja Venäjän suhteiden olisi perustuttava siihen, että kumpikin osapuoli kunnioittaa naapurustossaan sijaitsevien valtioiden itsemääräämisoikeutta,

B.   toteaa, että Euroopan unioni perustuu yhteisille arvoille, kuten demokratia ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen, ja että näiden arvojen täysimääräisen kunnioittamisen on oltava yksi ehdottomista prioriteeteista pyrittäessä tiivistettyyn yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa,

C.   katsoo, että EU:n ja Venäjän yhteistyö edistää kansainvälistä vakautta; toteaa, että myös Venäjä on velvollinen myötävaikuttamaan taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen sekä turvallisuudentunteeseen Euroopassa ja maailmassa, etenkin noudattamalla vastuullista ja rauhanomaista lähestymistapaa EU:n ja Venäjän yhteisen naapuruuden yhteydessä; ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän yhteistyö koskee jo nyt Afganistania, Lähi-itää, Balkania sekä yhteisten kantojen ja lähestymistapojen kehittämistä YK:ssa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) muista tärkeistä turvallisuuskysymyksistä, kuten ydinaseiden leviäminen, asevalvonta ja aseistariisunta, terrorismin torjunta, huumekauppa ja järjestäytynyt rikollisuus, ilmastonmuutos sekä maailmanlaajuinen taloudellinen ja rahoitusalan kriisi,

D.   katsoo, että Yhdysvaltojen uuden hallinnon, erityisesti varapresidentti Joe Bidenin ja ulkoministeri Hillary Clintonin, antamat Venäjän-politiikkaa koskevat lausunnot, osoittavat halukkuutta tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden ja avoimen politiikan hengessä vakaamman ja turvallisemman maailman hyväksi,

E.   katsoo, että Etelä-Ossetiaan siirtyneiden Georgian joukkojen käynnistämä Venäjän suhteettoman voimakas vastahyökkäys, joka laajeni Georgian muille alueille ja jossa käytettiin runsaasti panssari- ja ilmavoimia, sekä provosoimattomat sotilastoimet Abhasiassa, mukaan lukien hyökkäykset Georgian merisatamiin ja niiden valtaus, mitä seurasi kahden irrottautuneen alueen, Etelä-Ossetian ja Abhasian, tunnustaminen, asettaa kyseenalaiseksi Venäjän valmiuden rakentaa yhteistyössä EU:n kanssa Euroopan yhteistä turvallisuusaluetta; katsoo, että jatkossa Venäjän kanssa harjoitettavaan eurooppalaiseen kumppanuuteen on sisällytettävä merkityksellistä vuoropuhelua turvallisuudesta siten, että vuoropuhelu perustuu kummankin osapuolen sitoutumiseen yhteisiin arvoihin, kansainvälisen oikeuden ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiseen sekä Helsingin peruskirjan velvoitteiden noudattamiseen,

F.   katsoo, että neuvottelut uudesta sopimuksesta, jolla pyritään tehostamaan yhteistyötä EU:n ja Venäjän federaation välillä, eivät millään tavalla legitimoi Georgian nykyistä status quota ja että Venäjän velvollisuus panna täysimääräisesti täytäntöön 12. elokuuta ja 8. syyskuuta 2008 allekirjoitetut sopimukset koskien Etelä-Ossetian ja Abhasian konfliktia on edelleen voimassa, koska näiden sopimusten noudattamisen, joihin olisi sisällytettävä kaikkien osapuolten luopuminen voimankäytöstä naapurimaita vastaan, pitäisi olla välttämätön edellytys neuvottelujen saattamiselle menestyksekkääseen päätökseen,

G.   ottaa huomioon, että erityisesti Georgian tapahtumista lähtien Kosovoa ja yhteistä naapurustoa koskevat kannat ovat kauempana toisistaan kuin koskaan,

H.   katsoo, että tulevaa yhteistyötä koskevan sopimuksen tekeminen on äärimmäisen tärkeä asia osapuolten yhteistyön kehittämisessä ja tiivistämisessä; katsoo, että EU:n Venäjän-politiikan on perustuttava yhtenäisyyteen ja solidaarisuuteen ja että EU:n olisi noudatettava yhteistä lähestymistapaa ja toimittava yhdenmukaisesti; katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden olisi hyvissä ajoin tiedotettava toisille jäsenvaltiolle ja kuultava toisia jäsenvaltioita, joihin Venäjän kanssa tehtävä kahdenväliset sopimukset tai kiistat saattavat vaikuttaa,

I.   katsoo, että nykyisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen korvaamiseksi laaditun uuden kattavan sopimuksen on merkittävä laadullista parantamista ja heijastettava yhteistyön koko laajuutta, 2000-luvun uusia realiteetteja, kansainvälisten suhteiden periaatteiden noudattamista sekä demokraattisten normien ja ihmisoikeuksien kunnioittamista,

J.   ottaa huomioon, että 16 Naton jäsenvaltion ja 6 Varsovan liiton jäsenvaltion vuonna 1990 allekirjoittama ja vuonna 1999 täydennetty Euroopan asevoimien tavanomaisten aseiden rajoittamista koskeva sopimus on historian tärkein tavanomaisia aseita koskeva aseistariisuntasopimus; ottaa huomioon, että Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat ratifioineet mainitun sopimuksen, kun taas Nato on jäädyttänyt sen; ottaa huomioon, että sittemmin Venäjä on keskeyttänyt sen täytäntöönpanon,

K.   ottaa huomioon, että Venäjän viimeisimmät parlamenttivaalit ja presidentinvaalit toimitettiin olosuhteissa, jotka jäivät kauas niiden eurooppalaisten normien toteuttamisesta, jotka koskevat kansainvälisten vaalitarkkailijan maahan pääsyä, oppositiopuolueiden mahdollisuuksia järjestäytyä ja asettaa ehdokkaita, tiedotusvälineiden tasapuolisuutta ja riippumattomuutta sekä julkisten elinten puolueettomuutta, minkä vuoksi Venäjä rikkoi vakavasti Euroopan neuvoston ja Etyjin jäsenyyden velvoitteita,

L.   ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on Euroopan neuvoston jäsenenä sitoutunut järjestön tavoitteisiin, erityisesti demokratian edistämiseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä demokratian ja vakauden lujittamiseen Euroopassa; katsoo, että EU:n olisi lujasti puolustettava periaatetta, jonka mukaan oikeusvaltion periaatteet ja mainittua järjestöä koskevien voimassa olevien sitoumusten kunnioittaminen on ratkaisevan tärkeää EU:n ja Venäjän kumppanuuden onnistumisen kannalta,

M.   ottaa huomioon, että lukuisat kansalaisjärjestöjen ja riippumattomien asiantuntijoiden raportit osoittavat, että Venäjän hallituksen vuonna 2006 laatima kansalaisjärjestöjä koskeva laki ja muut toimenpiteet, mukaan lukien ääriryhmien vastainen lainsäädäntö sekä valtion valvonnan ulottaminen koskemaan merkittäviä osia tiedotusvälineistä, vesittävät vakavasti ilmaisunvapautta ja vaikeuttavat ihmisoikeuksien kunnioittamista ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa Venäjällä,

N.   katsoo, että se, että Venäjällä on edelleen poliittisia vankeja, sekä tapa, jolla Venäjä kohtelee ihmisoikeuksien puolustajia, ovat ristiriidassa Venäjän federaation sitoumuksen kanssa oikeusvaltion vahvistamisesta ja "oikeudellisen nihilismin" lopettamisesta,

O.   ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous ja useat ihmisoikeusjärjestöt ovat nostaneet esille vakavia ongelmia Venäjän oikeusnormien suhteen, kuten tuomioistuinten riippumattomuuden puuttuminen, puolueettoman oikeudenkäynnin kieltäminen syytetyiltä poliittisesti kiistanalaisissa tapauksissa, puolustusasianajajien ahdistelu ja vainoaminen sekä poliittisten vankeja vastaan käynnistettyjen tutkimusten ja pidätysten paluu Venäjän rikosoikeusjärjestelmään,

P.   ottaa huomioon, että Venäjän federaatio ei ole edelleenkään halunnut ryhtyä tehokkaisiin toimiin taatakseen, että jatkuvat väärinkäytökset ja rikosten rankaisemattomuus loppuisivat, huolimatta siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on yhä useammissa tuomioissa todennut Venäjän syyllistyneen vakaviin ja systemaattisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, mukaan lukien ilman oikeudenkäyntiä toteutetut teloitukset, kidutus ja tahdonvastaiset katoamiset,

Q.   ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän federaation talous- ja kauppasuhteiden perusperiaatteina olisi oltava vastavuoroisuus, kestävyys, avoimuus, ennustettavuus, luotettavuus, syrjimättömyys ja hyvä hallintotapa; katsoo, että uuden sopimuksen tulisi olla oikeudellisesti sitova ja että siihen olisi sisällytettävä selkeät riitojenratkaisumekanismit,

R.   ottaa huomioon, että äskettäisen Euroopan unioniin toimitettavan kaasun toimituskriisin aikana miljoonat kansalaiset Bulgariassa, Slovakiassa ja muissa jäsenvaltioissa olivat vailla lämpöä ja lämmintä vettä talvipakkasilla, mikä aiheuttaa vakavaa huolta Venäjältä tuotavan energian toimitusvarmuudesta,

S.   ottaa huomioon, että energiavarmuuden kannalta EU:n ja Venäjän suhteet tarjoavat suuren potentiaalin positiiviselle ja rakentavalle keskinäiselle riippuvuudelle edellyttäen, että kumppanuus perustuu syrjimättömyyden ja oikeudenmukaisen kohtelun periaatteelle ja yhtäläisille markkinaehdoille energiaperuskirjan mukaisesti; katsoo, että äskettäinen kaasukriisi on todistanut vähintään nykyiseen energiaperuskirjaan perustuvien sääntöjen hyväksymisen ja noudattamisen välttämättömyyden; katsoo että EU:n ja Venäjän energiasuhteiden varmuus perustuu myös energiakaupan avoimuuteen läpikulkumaissa; katsoo, että Venäjän energiapolitiikan käytännöt ovat sisältäneet monopolistisia ja pakottavia käytäntöjä, erityisesti kolmansien valtioiden kauttakulkuoikeuksien kieltämistä, toimitusten keskeytyksiä sekä omistusoikeuden loukkaamista,

T.   ottaa huomioon, että Brysselissä 15.–16. kesäkuuta 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suositti, että saatetaan päätökseen neuvottelut energiaperuskirjaan liittyvästä kauttakulkupöytäkirjasta ja varmistetaan, että kaikki energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen allekirjoittaneet maat ratifioivat sen, ja että komissiota pyydetään erityisesti äskettäisen maakaasukriisin vuoksi esittämään aiheita Venäjän kanssa tehtävälle energiasopimukselle voimassa olevan ja sitovan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täydentämisen tai kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen jälkeen käyttöön otettavan välineen puitteissa; ottaa huomioon, että energiaperuskirja on jo oikeudellisesti sitova kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja Venäjällä, koska edellä mainitut ovat 45 artiklan mukaisia sopimuspuolia,

U.   katsoo, että läheinen yhteistyö energiapolitiikan alalla ja pitkän aikavälin energiastrategian määrittäminen ovat sekä EU:n että Venäjän talouksien tasapainoisen kehittämisen ennakkoehtoja,

V.   ottaa huomioon, että EU on monessa tapauksessa ollut kykenemätön toimimaan yhtenäisesti suhteissaan Venäjään; katsoo, että neuvostoon olisi korkean edustajan alaisuuteen perustettava toimiva mekanismi, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat kuulla toisiaan riittävän aikaisessa vaiheessa jokaisen sellaisen Venäjää koskevan kahdenvälisen asian yhteydessä, joka saattaa vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin ja koko Euroopan unioniin,

W.   katsoo, että syvästi sekä Venäjään että Euroopan unioniin vaikuttava nykyinen talouskriisi tarjoaa mahdollisuuden kahdenvälisten suhteiden uudelle alulle, joka perustuu parempaan ja rehellisempään keskinäiseen ymmärtämykseen, millä vältetään menneisyyden epäluulot ja epäonnistumiset ja luodaan perusta todellisten yhteisten arvojen määrittelylle ja edistämiselle,

1.  Esittää seuraavat suositukset neuvostolle ja komissiolle ja pyytää niitä ottamaan ne huomioon neuvottelujen yhteydessä:

   a) olisi vaadittava edelleenkin laajaa, laaja-alaista ja oikeudellisesti sitovaa sopimusta, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeville yhteisille sitoumuksille, joka kattaa osapuolten koko yhteistyöalueen ja joka menee nykyistä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta pidemmälle sekä sitoumusten vakavuuden että sopimuksen laaja-alaisuuden osalta; vaatii, että sopimukseen olisi sisällytettävä sen olennaisten osien täytäntöönpanon valvontamekanismit;
   b) olisi korostettava, että tapa, jolla Venäjä loukkasi Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta, sekä Venäjän rooli vuoden 2009 alun kaasukriisissä, ovat vakavasti vaarantaneet EU:n ja Venäjän suhteet ja uutta sopimusta koskevat neuvottelut;
   c) olisi vaadittava, että EU:n Venäjän-suhteiden täytyy perustua kansainvälisen oikeuden ja kaikkien niiden sitovien sopimusten kunnioittamiseen, joiden sopimuspuolia sekä EU että Venäjä ovat, mukaan luettuina YK:n peruskirja, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan energiaperuskirja, sekä Etyjin ja Euroopan neuvoston jäsenyyteen liittyviin sääntöihin ja sitoumuksiin;
   d) katsoo ehdottomasti, että Euroopan unionin ja Venäjän läheinen kumppanuus, tehostettu yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet sekä Yhdysvaltojen hallinnon uusi Venäjän-politiikka, voivat luoda vakaan perustan Euroopan ja koko maailman vakaudelle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Yhdysvaltojen hallinnon lausuntoja suuresta potentiaalista tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa;
   e) olisi otettava käyttöön korkean edustajan toimivaltaan kuuluva mekanismi, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat kuulla toisiaan riittävän aikaisessa vaiheessa jokaisen sellaisen Venäjää koskevan kahdenvälisen asian – sopimuksen tai kiistan – yhteydessä, joka saattaa vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin ja koko Euroopan unioniin, jotta EU voisi omaksua mahdollisimman yhdenmukaisen kannan ja varmistaa, että jokaisen jäsenvaltion kanta voidaan ottaa huomioon, ja jotta voidaan sulkea pois se mahdollisuus, että yksi jäsenvaltio estää neuvottelut myöhemmässä vaiheessa;
   f) olisi vaadittava parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan roolin vahvistamista uudessa sopimuksessa EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön parlamentaarisen ulottuvuuden vahvistamiseksi;
   g) olisi muistutettava sitoumuksista, joista sekä EU:n jäsenvaltiot että Venäjä ovat sopineet kansainvälisellä tasolla muun muassa Euroopan neuvoston ja Etyjin jäseninä, ja otettava esille Venäjän hallituksen kanssa huoli Venäjän ihmisoikeustilanteesta ja kansalaisyhteiskunnan kutistuvasta elintilasta ja vaadittava sitä ylläpitämään ilmaisun- ja yhdistymisvapautta saattamalla kansalaisyhteiskuntaa säätelevä lainsäädäntö Venäjän eurooppalaisten ja kansainvälisten sitoumusten mukaiseksi, toteuttamaan viipymättä tehokkaita toimia ihmisoikeusjärjestöille sekä Venäjän ja EU:n jäsenvaltioiden välisiä kulttuuriyhteyksiä edistäville riippumattomille hyväntekeväisyysjärjestöille suosiollisen työympäristön edistämiseksi sekä lopettamaan ihmisoikeuksien puolustajien uhkailun ja ahdistelun ja näihin kohdistuvat ankarat hallinnolliset toimenpiteet;
   h) olisi kehotettava Venäjän hallitusta kunnioittamaan kaikin tavoin tiedotusvälineiden vapautta ja takaamaan riippumattomien tiedotusvälineiden normaalin toiminnan edellyttämät poliittiset ja taloudelliset olosuhteet; olisi kehotettava Venäjän hallitusta lopettamaan toimittajiin jatkuvasti kohdistetun väkivallan ja vainoamisen;
   i) muistuttaa presidentti Medvedevin julkisesta sitoutumisesta oikeusvaltion lujittamiseen Venäjällä ja on huolissaan Venäjän oikeuslaitoksen ja oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta;
   j) olisi katsottava, että vuonna 2005 perustettu puolivuosittainen EU:n ja Venäjän ihmisoikeusvuoropuhelu ei ole tuottanut mitään konkreettisia tuloksia ja että sitä on uudistettava, jotta voidaan käydä konkreettista ja tuloshakuista keskustelua sekä Venäjän että EU:n ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä ja EU:n ja Venäjän yhteistyöstä ihmisoikeuskysymyksissä kansainvälisillä foorumeilla;
   k) tähän liittyen olisi vaadittava EU:n ja Venäjän ihmisoikeusvuoropuhelun perusteellista uudistamista, joka sisältäisi muun muassa Venäjän ja EU:n riippumattomien kansalaisjärjestöjen muodollisen aseman luomisen, Venäjän ministeriöiden kaikkien asianomaisten osastojen virkamiesten osallistumisen sekä sen käytännön lopettaminen, jonka mukaan Venäjän hallitus antaa erillisiä julkilausumia;
   l) olisi vedottava Venäjän federaation viranomaisiin, jotta ne takaavat Venäjän alueella asuvien alkuperäiskansojen perinteisen elämäntavan, kulttuurin ja kielen jatkuvuuden ja kestävän kehittämisen;
   m) olisi vaadittava Venäjän hallitusta panemaan täysin täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset tarjoamalla mahdollisuus edistää vastuun ottamista menneistä väärinkäytöksistä ja takaamaan nykyisten rikkomusten lopettaminen;
   n) on vakavasti huolissaan Tšetšenian tilanteesta, jonne Kadirovin hallitus ei ole onnistunut tuomaan rauhaa ja sovintoa vaan päinvastoin pelon ja painostuksen, joka on murentanut kansalaisyhteiskuntaa ja tukahduttanut kaikki avoimet ja demokraattiset äänet, ja kehottaa todelliseen poliittiseen ratkaisuun;
   o) olisi korostettava, että Venäjän federaation viranomaisten tukemaa Venäjän kansalaisten tukiohjelmaa ei tulisi väärinkäyttää siten, että sillä pyritään vahvistamaan poliittista vaikutusta tietyissä EU:n jäsenvaltiossa;
   p) olisi edelleen tuettava Venäjän liittymistä WTO:n jäseneksi ja tuettava Venäjän talouden avoimuuden lisäämistä; olisi pidettävä WTO:n sääntöjen täydellistä noudattamista Venäjällä myös pitkän aikavälin tavoitteena edelleen olevan EU:n ja Venäjän välisen vapaakauppa-alueen välttämättömänä edellytyksenä ja vähimmäisehtona;
   q) olisi kehotettava tekemään lisäparannuksia lainsäädäntöön ja lain täytäntöönpanoon henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen kuuluvien oikeuksien osalta – vaikka viimeaikaiset muutokset ovatkin myönteisiä – jotta lisättäisiin kilpailukykyä ja tehtäisiin investointiympäristö houkuttelevaksi lähentämällä sääntelyjärjestelmiä korkeimpien kansainvälisten standardien ja normien kanssa; olisi vaadittava Venäjän viranomaisia yhdenmukaistamaan ennen ja ennakoiden tulevaa WTO-jäsenyyttä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan siviililakinsa IV osaa ja olennaisia menettelyyn liittyviä täytäntöönpanosääntöjä WTO:n sääntöjen ja kansainvälisten sopimusten, varsinkin sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan sopimuksen (TRIPS-sopimus), kanssa ja varmistamaan sen täyden täytäntöönpanon, jotta väärentämistä ja piratismia voidaan torjua tehokkaasti;
   r) koska voimassa oleva Euroopan energiaperuskirja sitoo oikeudellisesti Venäjää ja kaikkia EU:n jäsenvaltioita, olisi vaadittava, että sen olisi toimittava kaikkien energia-alaan liittyvien suhteiden perustana ja että Euroopan energiaperuskirjan ja sen kauttakulkupöytäkirjan periaatteet olisi sisällytettävä uuteen sopimukseen; samalla olisi kehotettava Venäjää vahvistamaan sitoutumistaan noudattaa sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa siten, että se ratifioi Euroopan energiaperuskirjan ja allekirjoittaa ja ratifioi kauttakulkupöytäkirjan, pitäen mielessä parlamentin mielipiteen, että kumppaneiden pitäisi olla vapaita neuvottelemaan sanamuodosta, joka yhteistyön ja sen kattamien alueiden osalta menee pidemmälle kuin Euroopan energiaperuskirja, mutta että sopimuksen ei pitäisi missään olosuhteissa olla vähemmän kattava kuin sopimus, jonka osapuolet jo allekirjoittivat nykyisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa;
   s) olisi saatettava uutta sopimusta koskevien neuvottelujen yhteydessä päätökseen kauttakulkupöytäkirjaa koskevat neuvottelut ja kehotettava Venäjää allekirjoittamaan se, jotta otetaan käyttöön osapuolten välisiä energiatoimituksia koskeva Euroopan energiaperuskirjan vaatimusten mukainen oikeuskehys;
   t) olisi korostettava kaikkien energiaa koskevien infrastruktuurihankkeiden asianmukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin tarvetta, jotta kansainvälisten ympäristönsuojelunormien täyttyminen voidaan taata; tähän liittyen olisi kehotettava Venäjän federaatiota ratifioimaan Espoon yleissopimus ja siihen liittyvä strategista ympäristöarviointia koskeva pöytäkirja;
   u) olisi kehotettava vahvistamaan EU:n ja Venäjän energiavuoropuhelun tehokkuutta ja kriisinhallintavalmiuksia tarkoituksena lisätä avoimuutta, vastavuoroisuutta, investointivarmuutta sekä siten energian toimitusvarmuutta ja olisi korostettava tarvetta ottaa käyttöön sääntöihin ja avoimeen järjestelmään perustuva energia-alan mekanismi ja riitojenratkaisumekanismi;
   v) olisi kiinnitettävä huomio sekä Venäjän että Ukrainan jo allekirjoittamaan Euroopan energiaperuskirjaan sisältyvään riitojenratkaisumekanismiin;
   w) olisi otettava käyttöön selkeät menettelysäännöt EU:n ja Venäjän sekä yhteiseen naapurustoon kuuluvien maiden välisistä suhteista, joka sisältäisi kaikkien Euroopan valtioiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen, sitoutumisen kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja määrätietoisen sitoutumisen lukkiutuneiden konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen;
   x) olisi parannettava nykyistä poliittista vuoropuhelua edistämällä keskusteluja "kovista turvallisuuskysymyksistä", jotka monessa tapauksessa ovat EU:n ja Venäjän erimielisyyksien ydinkysymyksiä, mutta jotka toisaalta kiistatta vaikuttavat Euroopan ja koko maailman turvallisuuteen, sekä korostettava monenvälisen asevalvonnan ja aseiden vähentämisen sekä asesulkujärjestelyjen tarvetta;
   y) olisi kehotettava Venäjän hallitusta antamaan – yhdessä EU:n ja muiden Kosovon yhteysryhmän jäsenten kanssa – myönteinen panoksensa toimintaan, jolla pyritään saamaan aikaan kestävä poliittinen ratkaisu Kosovon tulevasta asemasta ja Länsi-Balkanin vakauden edistämisestä;
   z) olisi kehotettava Venäjän hallitusta osoittamaan sitoumuksensa ratkaista yhdessä Georgian ja EU:n kanssa rakentavalla ja rauhanomaisella tavalla "turvallisuutta ja vakautta koskevat yksityiskohdat Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa", kuten 12. elokuuta 2008 allekirjoitetussa sopimuksessa sovittiin; olisi kehotettava Venäjän hallitusta antamaan konkreettiset takuut siitä, että Venäjä ei käytä voimakeinoja yhtäkään naapuriaan vastaan;
   aa) olisi otettava Venäjän hallituksen kanssa esille huoli sen päätöksestä tunnustaa Abhasia ja Etelä-Ossetia suvereeneiksi valtioiksi, allekirjoittaa sotilaallista apua ja yhteistyötä koskevat sopimukset mainittujen Georgian kahden maakunnan de facto -viranomaisten kanssa ja perustaa sotilastukikohtia sinne, koska nämä toimet vesittävät Georgian alueellista koskemattomuutta kuten kaikissa aiheesta annetuissa YK:n päätöslauselmissa todetaan; olisi kehotettava Venäjään jälleen kerran peruuttamaan päätöksensä ja katsottava edelleenkin, että Venäjää ei voida pitää puolueettomana sovittelijana rauhanprosessissa; olisi vaadittava Venäjän hallitusta varmistamaan, että EU:n tarkkailijat pääsevät kaikille alueille, joita konflikti koskee, EU:n tarkkailuvaltuuskunnan toimivaltuuksien mukaisesti;
   ab) olisi vaadittava, että Venäjän ja EU:n välistä viisumivapaata matkustamista koskevaan tavoitteeseen on pyrittävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001(17) valossa, sillä siinä todetaan, että ne maat, joita viisumivaatimus ei koske, vahvistetaan muun muassa laitonta maahanmuuttoa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä Euroopan unionin ulkosuhteita näihin kolmansiin maihin koskevien perusteiden tapauskohtaisen arvioinnin perusteella ja otetaan huomioon myös alueelliseen yhtenäisyyteen ja vastavuoroisuuteen liittyvät seikat, ottaen huomioon, että unionin ja valkoisella listalla olevien kolmansien maiden suhteille on tyypillistä erityinen poliittinen ulottuvuus, minkä vuoksi mainittujen kolmansien maiden on saavutettava demokraattisten arvojen ja perusoikeuksien riittävä taso;
   ac) olisi vaadittava, että opiskelijoiden, tutkijoiden ja liikemiesten viisumimenettelyn helpottamisen olisi oltava ensisijaisena tavoitteena ihmisten välisten yhteyksien edistämisessä; olisi siitä huolimatta vaadittava, että Venäjää koskevan viisumijärjestelyn kaikkinaisen helpottamisen ehtona on oltava Euroopan naapuruuspolitiikka -maiden viisumijärjestelyjen vastaava helpottaminen mahdollisten ristiriitojen välttämiseksi;
   ad) olisi pyydettävä EU:n ja Venäjän välisen lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen mukaisesti Venäjän viranomaisilta selkeää sitoumusta vähentää byrokraattisia esteitä, joita sovelletaan yksipuolisesti kaikkiin matkustajiin, kuten kutsuvaatimus ja rekisteröityminen saapuessa; olisi pidettävä mielessä, että Venäjän viisumisääntöihin viime vuosina tehdyillä muutoksilla ja sillä, että Venäjä lakkasi myöntämästä liikemiehille toistuvaisviisumeja, voi olla kielteisiä vaikutuksia EU:n ja Venäjän liiketoiminta- ja kauppayhteyksille; olisi samoin pidettävä mielessä parlamentin näkemys, että Venäjän passin haltijoita koskeva helpotettu matkustaminen olisi rajoitettava vain henkilöihin, joiden virallinen asuinpaikka on Venäjällä;
   ae) olisi puututtava viipymättä Kaliningradin kauttakulku- ja viisumiongelmaan mahdollisesti siten, että koko Kaliningradin oblastiin sovellettaisiin paikallista rajaliikennettä koskevia järjestelyjä;
   af) olisi vaadittava, että EU:n ja Venäjän suhteiden tulee perustua vapautetuille ja avoimille markkinoille sekä kumppanien välisten investointioikeuksien vastavuoroisuudelle, minkä vuoksi olisi vaadittava, että läheisten ja edullisten taloussuhteiden vastapainona Venäjän on taattava ulkomaisten sijoittajien omistusoikeus ja tarkistettava vuonna 2008 säädettyä strategisia aloja koskevaa lakia, joka antaa Venäjän valtiolle laajat valtuudet syrjiä ulkomaisia sijoittajia, kun sitä vastoin EU:n sisämarkkinat ovat vapaasti avoimet venäläisille sijoittajille; olisi vaadittava, että strategisille aloille tehtäviä investointeja koskevan lain on sovittava yhteen WTO:n sekä nykyisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen nojalla Venäjälle kuuluvien nykyisten ja tulevien velvoitteiden kanssa;
   ag) olisi kehotettava parhaillaan käytävien WTO:n liittymisneuvottelujen yhteydessä Venäjän viranomaisia olemaan lykkäämättä joitakin jo neuvoteltuja ja sovittuja sitoumuksia ja noudattamaan kaikilta osin vuonna 2004 tehtyä EU:n ja Venäjän sopimusta WTO:hon liittymisestä poistamalla kaikki syrjivät maksut, etenkin rautatierahtia koskevat, sekä poistamaan käsittelemätöntä puutavaraa koskevat vientitullit;
   ah) olisi kehotettava Venäjää kunnioittamaan sitoumustaan luopua vähitellen Siperian ylilentomaksuista ja allekirjoittamaan tästä aiheesta Samaran huippukokouksessa tehdyn sopimuksen;
   ai) olisi otettava Venäjän hallituksen kanssa esille sen suunnitelmat laatia joidenkin maiden kanssa vapaakauppasopimuksia, jotka voivat haitata yhteisen talousalueen luomista Venäjän kanssa;
   aj) olisi otettava esille Venäjän hallituksen kanssa laivaliikenteeseen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien vapaa kulku Pilavansalmen kautta, EU:n alusten pääsy Aasian kulkuväylälle Pohjois-Venäjän aluetta pitkin ja mahdolliset ympäristövaarat, jotka ovat seurausta muun muassa öljytankkeriliikenteen kasvusta Itämerellä;
   ak) olisi esitettävä Venäjän hallitukselle huoli jatkuvista rekkajonoista EU:n ja Venäjän välisillä rajoilla, mikä jatkuvasti haittaa vakavasti EU:n ja Venäjän välistä kauppaa ja taloussuhteita;
   al) olisi pyydettävä Venäjän federaatiota toimimaan EU:n kanssa rakentavassa yhteistyössä Transnistrian kaltaisten irtautuneiden alueiden aseman ratkaisemiseksi ja edistämään Moldovan hallituksen suvereenisuuden vahvistamista, mikä on välttämätön vaatimus Euroopan unionin tärkeän raja-alueen vakaudelle; olisi korostettava, että edistyminen tässä asiassa riippuu Moldovan alueelle sijoitettujen venäläisten joukkojen vetäytymisestä, johon Venäjä on sitoutunut muun muassa vuonna 1999 Istanbulissa pidetyssä Etyjin huippukokouksessa;
   am) vaikka EU tunnustaakin EU:n ja Venäjän tieteellisen yhteistyön tehostamiseen liittyvät myönteiset näkökohdat, olisi vaadittava uusia laajoja (muun muassa turvallisuuteen liittyviä) arviointeja sen vaikutuksista, että Venäjä mahdollisesti assosioituu seitsemänteen puiteohjelmaan;
   an) olisi kehitettävä epäviralliset suuntaviivat koskien sitä, kuinka EU:n ja Venäjän suhteita voitaisiin tukea yhteisvastuun ja keskinäisen vastuullisuuden periaatteilla yhtenäisemmän ja johdonmukaisemman Venäjän-politiikan kehittämiseksi;

2.   pyytää neuvostoa ja komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille ja sen ulkoasiainvaliokunnalle säännöllisesti ja kattavasti neuvottelujen edistymisestä ja muistuttaa niitä, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen hyväksyminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää;

3.   pitää tärkeänä keskinäisten oikeudellisten velvoitteiden vahvistamista niin, että kumppanuus- ja yhteistyösopimus ja Venäjän WTO- jäsenyys toteutetaan lyhyellä aikavälillä;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle sekä tiedoksi komissiolle ja Venäjän federaation duumalle, hallitukselle ja presidentille.

(1) EYVL L 327, 28.11.1997, s. 1.
(2) EUVL L 129, 17.5.2007, s. 27.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0336.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0642.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0105.
(6) EUVL C 76 E, 27.3.2008, s. 95.
(7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0309.
(8) EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 271.
(9) EUVL C 282 E, 6.11.2008, s. 329.
(10) EUVL C 317 E, 23.12.2006, s. 474.
(11) EUVL C 117 E, 18.5.2006, s. 235.
(12) EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 95.
(13) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0396.
(14) EUVL C 219 E, 28.8.2008, s. 206.
(15) EUVL C 41 E, 19.2.2009, s. 64.
(16) EUVL C 41 E, 19.2.2009, s. 53.
(17) Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15. maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1).


Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvät terveyshaitat
PDF 134kWORD 55k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä terveyshaitoista (2008/2211(INI))
P6_TA(2009)0216A6-0089/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 137, 152 ja 174 artiklan, joissa pyritään edistämään korkeatasoista ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua,

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 1999 annetun neuvoston suosituksen 1999/519/EY väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz–300 GHz) altistumisen rajoittamisesta(1) ja kyseisen suosituksen täytäntöönpanoa koskevan 1. syyskuuta 2008 annetun komission kertomuksen 2002–2007 (KOM(2008)0532),

–   ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/40/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille(2),

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta(3), ja vastaavasti lähennetyt matkapuhelimien ja tukiasemien turvallisuusnormit,

–   ottaa huomioon 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/95/EY tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä(4),

–   ottaa huomioon 4. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman aiheesta "Väliarvio Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta (2004–2010)"(5),

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 1999 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston suositukseksi väestön altistumisen rajoittamisesta taajuudeltaan 0 Hz–300 GHz oleville sähkömagneettisille kentille(6),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0089/2009),

A.   ottaa huomioon, että sähkömagneettisia kenttiä esiintyy luonnossa ja niitä on aina esiintynyt maapallolla; ottaa kuitenkin huomioon, että viime vuosikymmenten aikana sähkön kysynnän, yhä kehittyneempien langattomien teknologioiden ja yhteiskunnallisessa järjestelmässä tapahtuneiden muutosten seurauksena ympäristöaltistuminen ihmisen valmistamille sähkömagneettisten kenttien lähteille on säännöllisesti kasvanut; tämä tarkoittaa, että nykyään jokainen kansalainen niin kotona kuin työpaikallakin altistuu eri taajuuksilla toimivien sähkö- ja magneettikenttien monimutkaiselle yhdistelmälle,

B.   ottaa huomioon, että langattomat laitteet (matkapuhelimet, Wifi-WiMAX, Bluetooth, DECT-puhelimet) synnyttävät sähkömagneettisia kenttiä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen,

C.   ottaa huomioon, että valtaosa Euroopan väestöstä ja erityisesti 10–20-vuotiaat nuoret käyttävät matkapuhelinta hyöty- ja käyttöesineenä ja muotivarusteena ja että mahdollisten terveysriskien suhteen vallitsee edelleen epävarmuus, ja tämä koskee erityisesti nuoriin kohdistuvia terveysriskejä, sillä heidän aivonsa kehittyvät edelleen,

D.   ottaa huomioon, että tiedeyhteisön sisäiset sähkömagneettikentistä johtuviin mahdollisiin terveysriskeihin liittyvät erimielisyydet ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun neuvosto antoi 12 päivänä heinäkuuta 1999 suosituksen 1999/519/EY väestön sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta (0 Hz–300 GHz),

E.   ottaa huomioon, että tiedeyhteisön virallisten johtopäätösten puuttumisesta huolimatta tietyt kansalliset tai alueelliset hallitukset ovat ainakin yhdeksässä Euroopan unionin jäsenvaltiossa, mutta myös Kiinassa, Sveitsissä ja Venäjällä, asettaneet ennaltaehkäiseviksi sanottuja altistumisrajoja, jotka ovat komission ja sen riippumattoman tiedekomitean (kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevä tiedekomitea, SCENIHR) suosituksia(7) alhaisempia,

F.   katsoo, että yleisön altistumista sähkömagneettisille kentille rajoittavien toimenpiteiden olisi oltava oikeassa suhteessa niihin elämänlaadullisiin parannuksiin, joita sähkömagneettisia kenttiä lähettävillä laitteilla on saatu aikaan turvallisuuden kannalta,

G.   ottaa huomioon, että niin mielenkiintoa kuin keskustelua herättävien tieteellisten tutkimusten joukossa on unionin 3 800 000 eurolla, pääasiassa viidennen TTK-puiteohjelman kautta(8), rahoittama epidemiologinen tutkimus Interphone, jonka tuloksia on odotettu vuodesta 2006 lähtien,

H.   ottaa kuitenkin huomioon ilmeisen yksimielisyyden eräistä seikoista, erityisesti siitä, että mikroaalloille altistumisesta johtuvat reaktiot vaihtelevat henkilöstä toiseen, että on tarpeellista suorittaa ensisijaisena tavoitteena täysimittaisia altistumiskokeita, joilla arvioidaan radiotaajuuskenttiin (RF) liittyvät muut kuin lämpövaikutukset, ja että lapset ovat erityisen haavoittuvaisia joutuessaan alttiiksi sähkömagneettisille kentille(9),

I.   ottaa huomioon, että unioni on määrittänyt altistumisrajoja suojellakseen työntekijöitä sähkömagneettisten kenttien vaikutuksilta; katsoo, että ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti tällaisia toimenpiteitä pitäisi toteuttaa myös asiaankuuluvien väestönosien, kuten asukkaiden ja kuluttajien, suojelemiseksi,

J.   ottaa huomioon, että sähkömagneettisista kentistä tehdyn erityisen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan (Eurobarometri 272a, kesäkuu 2007) suurin osa kansalaisista katsoo, etteivät viranomaiset tiedota heille riittävästi toimenpiteistä, joilla heitä suojellaan sähkömagneettisilta kentiltä,

K.   katsoo, että välitaajuuksia ja hyvin matalia taajuuksia koskevaa tutkimusta on ehdottomasti jatkettava, jotta niiden terveysvaikutuksista voidaan tehdä johtopäätöksiä,

L.   katsoo, ettei direktiivi 2004/40/EY saa vaarantaa magneettikuvauksen käyttöä, sillä magneettikuvaustekniikka edustaa eurooppalaisten potilaiden hengenvaarallisten tautien tutkimuksessa, diagnosoinnissa ja hoidossa käytettävän tekniikan huippua,

M.   ottaa huomioon, että magneettikuvausta koskevassa turvallisuusstandardissa IEC/EN 60601-2-33 vahvistetaan sähkömagneettisten kenttien raja-arvot, jotka on asetettu siten, etteivät kentät aiheuta potilaille tai työntekijöille vaaraa,

1.   vaatii komissiota tarkistamaan sähkömagneettisille kentille suosituksessa 1999/519/EY asetettujen rajojen tieteellistä perustaa ja riittävyyttä sekä tiedottamaan asiasta parlamentille; tarkistustyön toteuttaminen olisi annettava SCENIHR:n tehtäväksi;

2.   kehottaa ottamaan erityisesti biologiset vaikutukset huomioon sähkömagneettisen säteilyn mahdollisia terveysvaikutuksia arvioitaessa erityisesti siksi, että joissakin tutkimuksissa haitallisimpien vaikutusten on havaittu syntyvän matalimmilla tasoilla; kehottaa puuttumaan mahdollisiin terveysongelmiin aktiivisen tutkimuksen avulla kehittämällä ratkaisuja, jotka kumoavat tai vähentävät lähetystaajuuksien värähtelyä ja amplitudimodulaatiota;

3.   korostaa, että rinnatusten tai vaihtoehtoisesti eurooppalaisten sähkömagneettisia kenttiä koskevien rajojen kanssa komission olisi järkevää yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja asiaankuuluvien teollisuuden alojen (sähköyhtiöt, puhelinoperaattorit sekä sähkölaitteiden, kuten matkapuhelinten, valmistajat) kanssa laatia ohjekirja saatavissa olevista teknologiavaihtoehdoista, joilla voidaan tehokkaasti vähentää altistumista sähkömagneettisille kentille;

4.   täsmentää, että teollisuuden toimijat sekä asiaankuuluvat infrastruktuurin haltijat ja toimivaltaiset viranomaiset voivat jo nyt – ja niiden myös pitäisi – vaikuttaa tiettyihin tekijöihin, esimerkiksi hyväksymällä määräyksiä, jotka koskevat tietyn paikan ja lähetysasemien välistä etäisyyttä tai paikan korkeutta merenpinnasta suhteessa tukiaseman korkeuteen ja lähetysantennin suuntaa suhteessa asuinpaikkoihin, jotta voitaisiin rauhoittaa ja suojella paremmin laitteistojen läheisyydessä elävää väestöä; kehottaa sijoittamaan mastot ja lähetysasemat parhaaseen mahdolliseen paikkaan ja kehottaa palveluntarjoajia käyttämään yhdessä tällä tavoin sijoitettuja mastoja ja lähetinasemia, jotta huonosti sijoitettujen mastojen ja lähetinasemien määrän voimakasta kasvua voidaan rajoittaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan tarkoituksenmukaiset ohjeet;

5.   kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia kehittämään antennien ja toistinten asentamista koskevan yhtenäisen lupajärjestelmän sekä laatimaan kunnallisten suunnitelmien lisäksi myös antennien kehittämistä koskevan alueellisen suunnitelman;

6.   kehottaa matkapuhelinantennien sijoittamislupien myöntämisestä vastaavia viranomaisia sopimaan alan toimijoiden kanssa infrastruktuurin yhteiskäytöstä, jotta infrastruktuurin määrää voidaan pienentää ja jotta väestön altistumista sähkömagneettisille kentille voidaan vähentää;

7.   tunnustaa matkaviestinliikenteen ja muiden sähkömagneettisia kenttiä lähettävien teknologioiden tehneen ponnistuksia ympäristön vahingoittamisen välttämiseksi ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

8.   arvioi, että sähkömagneettisia kenttiä lähettävien uusien laitteiden asentamista koskevien, viranomaisten nostamien kanteiden tai kieltojen kaltaisten toimenpiteiden määrän kasvaessa on yleisen hyödyn mukaista suosia ratkaisuja, jotka perustuvat vuoropuheluun teollisten toimijoiden, julkisen vallan, sotilasviranomaisten ja asukasyhdistysten välillä, mitä tulee uusien GSM-antennien tai korkeajännitelinjojen asennuskriteereihin, ja huolehtia ainakin siitä, että koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja terveydenhoitolaitokset pidetään tietyn, tieteellisten kriteerien perusteella määritellyn välimatkan päässä näistä laitteista;

9.   pyytää jäsenvaltioita laatimaan yhdessä alan toimijoiden kanssa yleisölle karttoja, jotka kuvaavat altistumista korkeajännitteelle, radiotaajuuksille ja mikroaalloille, etenkin jos niiden aiheuttajana on televiestintämasto, radiotoistinasema tai puhelinantenni; kehottaa julkaisemaan kyseiset tiedot Internet-sivustolla, jotta yleisön olisi helppoa tutustua niihin, ja levittämään tietoa tiedotusvälineiden välityksellä;

10.   kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta käyttää Euroopan laajuisten energiaverkkojen varoja erittäin matalataajuuksisten ja erityisesti sähköenergian jakelulinjojen aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten tutkimiseen;

11.   pyytää komissiota aloittamaan vaalikauden 2009–2014 aikana kunnianhimoisen ohjelman keinotekoisesti luotujen ja ihmiskehon luonnollisesti lähettämien aaltojen sähkömagneettisen bioyhteensopivuuden selvittämiseksi, jotta voidaan määrittää, onko mikroaalloista terveydelle ei-toivottuja seurauksia;

12.   kehottaa komissiota julkaisemaan vuosittain kertomuksen sähkömagneettisesta säteilystä EU:ssa ja sen lähteistä sekä EU:n toteuttamista toimista ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun parantamiseksi;

13.   pyytää komissiota löytämään ratkaisun direktiivin 2004/40/EY täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja varmistamaan näin, että työntekijöitä todella suojellaan sähkömagneettisilta kentiltä samalla tavoin kuin heitä jo suojellaan melulta(10) ja tärinältä(11) kahdella muulla yhteisön säädöksellä, sekä esittämään kyseisen direktiivin 1 artiklan nojalla magneettikuvausta koskevaa poikkeusta;

14.   pahoittelee sitä, että kansainvälisen epidemiologisen Interphone-tutkimuksen, joka pyrkii selvittämään, onko matkapuhelimen käytöllä yhteyttä tiettyihin syöpätyyppeihin ja erityisesti aivo-, kuulohermo- ja korvasylkirauhasen kasvaimiin, tulosten julkaisemista on lykätty järjestelmällisesti vuodesta 2006 lähtien;

15.   korostaa tässä yhteydessä, että Interphone-tutkimuksen koordinaattori Elisabeth Cardis on kehottanut varovaisuuteen ja suosittelee, että lapset käyttävät matkapuhelinta kohtuudella ja että yleisesti suositaan kiinteän puhelimen käyttöä;

16.   arvioi, että komission tulee joka tapauksessa vaatia hankkeen vastuuhenkilöitä perustelemaan, miksi lopullinen julkaisu on myöhässä, sillä komissio on rahoittanut tätä maailmanlaajuista tutkimusta merkittävällä osuudella, ja saadessaan vastauksen, ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille ja jäsenvaltioille;

17.   kehottaa myös komissiota poliittisen ja budjettiin liittyvän tehokkuuden turvaamiseksi siirtämään osan sähkömagneettikenttien tutkimukseen varatusta yhteisön rahoituksesta eurooppalaisille nuorille suunnatun laaja-alaisen tiedotuskampanjan rahoittamiseen, jolla heidät tutustutetaan hyviin matkapuhelimen käyttötapoihin, kuten hands free -pakettien käyttöön, lyhyiden puheluiden soittamiseen, puhelimen virran sammuttamiseen, kun puhelinta ei käytetä (esimerkiksi oppitunneilla), ja matkapuhelimen käyttöön alueilla, joilla on hyvä kuuluvuus;

18.   katsoo, että tällaisissa tiedotuskampanjoissa nuorille eurooppalaisille pitäisi myös kertoa kotitalouskoneisiin liittyvistä terveysriskeistä ja siitä, kuinka tärkeää on sammuttaa laitteista virta eikä jättää niitä valmiustilaan;

19.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kasvattamaan tutkimus- ja kehitysmäärärahoja sen arviointiin, mitkä ovat matkapuhelinten radiotaajuuksien mahdolliset haittavaikutukset pitkällä aikavälillä; kehottaa niitä myös lisäämään julkisten ehdotuspyyntöjen tekemistä niiden haittavaikutusten tutkimisesta, joita aiheutuu altistumisesta usealle erilaiselle sähkömagneettisen kentän lähteelle, erityisesti kun kyseessä ovat lapset;

20.   ehdottaa, että luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän (EGE) tehtäviin lisätään tieteellisen luotettavuuden arviointi, jotta voidaan auttaa komissiota estämään mahdolliset riskitapaukset, eturistiriidat tai jopa vilppi, jotka ovat mahdollisia tutkijoiden välisen lisääntyneen kilpailun yhteydessä;

21.   kehottaa komissiota ottamaan huomioon monessa jäsenvaltiossa esiintyvän huolestuneisuuden ja tekemään yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kuten kansallisten asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen ja teollisuudenalojen kanssa, parantaakseen maallikoiden ymmärrettävissä olevan ja ajantasaisen, langatonta teknologiaa ja suojastandardeja koskevan tiedon saatavuutta;

22.   kehottaa kansainvälistä ionisoimattoman säteilyn komiteaa (ICNIRP) ja Maailman terveysjärjestöä (WHO) olemaan avoimempia ja valmiimpia vuoropuheluun kaikkien sidosryhmien kanssa standardeja asetettaessa;

23.   tuomitsee matkapuhelinoperaattoreiden joulun alla ja muissa erityistilanteissa käynnistämät hyvinkin hyökkäävät markkinointikampanjat, kuten ainoastaan lapsia varten suunnitellut matkapuhelimet tai nuorille suunnatut, ilmaista puheaikaa tarjoavat paketit;

24.   ehdottaa, että unioni sisällyttäisi sisäilman laatua koskevaan politiikkaansa tutkimuksen langattomista kotitalouslaitteista, kuten langattomasta internetyhteydestä Wifistä ja digitaalisen eurooppalaisen langattoman televiestintäjärjestelmän (DECT) puhelimista, jotka ovat viime vuosien aikana yleistyneet julkisilla paikoilla ja kodeissa altistaen väestön jatkuvalle mikrosäteilylle;

25.   vaatii kuluttajien tiedon jatkuvaksi parantamiseksi Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC) teknisten standardien muuttamista siten, että asetettaisiin velvollisuus ilmoittaa tuotemerkinnöissä säteilyteho ja liittää kaikkiin langattomiin laitteisiin ilmoitus, että ne lähettävät mikroaaltoja;

26.   kehottaa neuvostoa ja komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alueiden komitean kanssa edistämään yhtenäisen standardin luomista, jotta voitaisiin minimoida paikallisasukkaiden altistuminen korkeajännitelinjaverkkoja laajennettaessa;

27.   suhtautuu varsin vakavasti siihen, että vakuutusyhtiöt yrittävät jättää sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien riskien korvaukset vastuuvakuutuksen ulkopuolelle, mikä tarkoittaa selkeästi, että eurooppalaiset vakuutusyhtiöt noudattavat ennalta varautumisen periaatetta jo omalla tavallaan;

28.   kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan Ruotsin esimerkkiä ja tunnustamaan sähköyliherkkyydestä kärsivät henkilöt vammaisiksi, jotta heille voidaan taata asianmukainen suojelu ja yhtäläiset mahdollisuudet;

29.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, alueiden komitealle ja Maailman terveysjärjestölle.

(1) EYVL L 199, 30.7.1999, s. 59.
(2) EUVL L 159, 30.4.2004, s. 1.
(3) EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10.
(4) EUVL L 374, 27.12.2006, s. 10.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0410.
(6) EYVL C 175, 21.6.1999, s. 129.
(7) Komitean 16. täysistunnossa 21. maaliskuuta 2007 annettu lausunto.
(8) Elämänlaadun ja luonnonvarojen hoitamista koskevan ohjelman sopimusnumero QLK4-1999-01563.
(9) STOA-tutkimus maaliskuulta 2001 "Ionisoimattoman sähkömagneettisen säteilyn fysiologiset vaikutukset ja ympäristövaikutukset" PE 297.574.
(10) Terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille 6 päivänä helmikuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY (EUVL L 42, 15.2.2003, s. 38).
(11) Terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/EY (EYVL L 177, 6.7.2002, s. 13).


Parempia kouluja koskeva eurooppalainen yhteistyöohjelma
PDF 143kWORD 67k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 parempia kouluja koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöohjelmasta (2008/2329(INI))
P6_TA(2009)0217A6-0124/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen koulutusta, ammatillista koulutusta ja nuorisoa koskevat 149 ja 150 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan oikeudesta koulutukseen,

–   ottaa huomio 3. heinäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Paremmat taidot uudelle vuosisadalle – koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma" (KOM(2008)0425),

–   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Ajantasaiset strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle" (KOM(2008)0865),

–   ottaa huomioon 12. marraskuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta – Luonnos Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevaksi neuvoston ja komission yhteiseksi raportiksi vuonna 2008" (KOM(2007)0703,

–   ottaa huomioon kymmenvuotisen Koulutus 2010 -työohjelman(1) ja myöhemmin laaditut yhteiset väliraportit sen täytäntöönpanon edistymisestä,

–   ottaa huomioon elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o  1720/2006/EY(2),

–   ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY(3),

–   ottaa huomioon 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, erityisesti osan "investointi ihmisiin ja työmarkkinoiden uudistaminen",

–   ottaa huomioon koulutuksesta Lissabonin strategian avaintekijänä 15. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman(4),

–   ottaa huomioon koulutusta 2000-luvulla käsittelevän kansainvälisen komission raportin Unescolle,

–   ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 21. marraskuuta 2008 antamat päätelmät "Nuorten valmistaminen 2000-lukuun: koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma"(5),

–   ottaa huomioon 26. helmikuuta 2004 antamansa päätöslauselman koulun ja kouluoppimisen merkityksestä mahdollisimman monen kansalaisen osallistumiselle kulttuurielämään(6),

–   ottaa huomioon 8. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman Eurooppa-koulujärjestelmän kehittämismahdollisuuksista(7),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta(8),

–   ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman urheilun asemasta koulutuksessa(9),

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman opettajankoulutuksen laadun parantamisesta(10),

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman "Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta – Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano"(11),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6–0124/2009),

A.   ottaa huomioon, että jäsenvaltiot vastaavat kouluopetuksen järjestämisestä, sisällöstä ja uudistamisesta; katsoo, että tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihto ja yhteisiä haasteita koskeva yhteistyö ovat erinomaisia välineitä uudistusten tukemisessa; katsoo, että komissiolla on merkittävä asema kyseisen yhteistyön edistämisessä,

B.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin taloudelliset ja sosiaaliset muutokset, joista yhtenäismarkkinoiden toiminta riippuu, sekä globalisoituneen talouden uudet mahdollisuudet ja haasteet luovat kaikille kansallisille koulutusjärjestelmille yhteisiä haasteita, mikä tekee Euroopan tason koulutusyhteistyön vieläkin tarpeellisemmaksi,

C.   katsoo, että koulutusjärjestelmien tulosten huomattavat erot EU:ssa voivat ilmetä jäsenvaltioiden välisten taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen erojen kasvuna ja vaikeuttaa Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista,

D.   katsoo, että tarvitaan järjestelmällisiä toimia koulutuksen aseman lujittamiseksi "osaamiskolmiossa" (tutkimus, innovointi ja koulutus), johon Euroopan unioni perustaa pitkän aikavälin kasvua, kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan strategiansa, ja että on tarpeen integroida kouluopetus Lissabonin prosessin seuraavan kierroksen ensisijaisiin tavoitteisiin,

E.   katsoo, että vertailuarvot ovat tärkeitä välineitä uudistusten edistämisessä, sillä niiden avulla voidaan mitata, miten yhteisesti tarkoin määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty,

F.   ottaa huomioon, että neuvosto on määrittänyt vuodelle 2010 kolme kouluopetukseen liittyvää vertailuarvoa koulun keskeyttämisestä, lukutaidosta ja ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittamisesta; katsoo, että näiden vertailuarvojen suhteen ei ole kuitenkaan edistytty riittävästi,

G.   katsoo, että Lissabonin toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että kaikki nuoret ihmiset saavuttavat perustaidot ja avaintaidot ja että opetuksen saavutustasoja parannetaan,

H.   ottaa huomioon, että nuorten ihmisten opetukseen liittyvät saavutukset vaikuttavat suoraan heidän myöhempiin työllisyysnäkymiinsä, sosiaaliseen osallisuuteensa, myöhempään koulutukseensa ja tuloihinsa,

I.   katsoo, että naisten koulutuksella on erittäin suuri vaikutus yhteisöjen koulutussuorituksiin; katsoo, että tyttöjen epätäydellinen tai epätyydyttävä koulutus ei ehkä vaikuta ainoastaan heihin, vaan voi myös siirtää haittavaikutuksia seuraavalle sukupolvelle,

J.   ottaa huomioon, että epätasa-arvo ja koulun keskeyttäminen aiheuttavat korkeita sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia ja vaikuttavat tuhoisasti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja että kaikenlainen koulutuksen eriyttäminen heikentää kansallisten koulutusjärjestelmien kokonaistasoa,

K.   ottaa huomioon, että väkivalta sekä rotusyrjinnän ja muukalaisvihan kaltaiset ilmiöt ovat viime aikoina lisääntyneet huolestuttavasti kouluissa, mikä liittyy nykypäivän koululaitoksen kahteen olennaiseen erityispiirteeseen – kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja eri sosiaaliluokkien välisen jaon korostumiseen – sekä siihen, ettei koulutusjärjestelmissä ole asioihin puuttumisen eikä oppilaiden tarvitseman tuen ja yhteydenpidon edellyttämiä mekanismeja,

L.   katsoo, että osallistavilla opetusmalleilla edistetään sellaisten oppilaiden ja opiskelijoiden heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista, joilla on erityisiä opetukseen liittyviä tarpeita, ja lisätään yhteenkuuluvuutta erilaisista ympäristöistä tulevien oppilaiden välillä,

M.   katsoo, että hyvin kehittynyt esiasteen koulutus edistää huomattavasti heikommassa asemassa olevien ryhmien (kuten alhaisen tulotason perheistä tai vähemmistöperheistä lähtöisin olevat lapset) integroimista, voi auttaa nostamaan yleistä taitotasoa, vähentää koulutuseroja ja on olennainen tasa-arvon lisäämisessä ja koulupudokkaiden määrän vähentämisessä,

N.   katsoo, että koulut ovat ratkaisevan tärkeitä lasten sosiaalisen elämän ja oppimisen sekä henkilökohtaisen kehityksen kannalta; katsoo, että kouluilla on tärkeä tehtävä myös sellaisten tietojen, taitojen ja arvojen välittämisessä, joita tarvitaan demokraattisessa yhteiskunnassa ja joita aktiivinen kansalaisuus edellyttää,

O.   ottaa huomioon, että nykyisessä globaalissa talous- ja rahoituskriisissä koulutuksella on tärkeä tehtävä innovatiivisten taitojen ja taitotiedon kehittämisessä sekä tiedon vapaan liikkuvuuden varmistamisessa, sillä kyseessä on ihanteellinen keino talouden elvyttämiseksi ja työmarkkinoiden lujittamiseksi; toteaa kuitenkin, ettei koulutusalan politiikan ensisijaisena tavoitteena ole markkinatarpeiden ja työllisyyskriteerien täyttäminen, vaan sen varmistaminen, että oppilaat saavat yhtenäiset koulutuskriteerit täyttävän yleistietämyksen, jotta heistä kasvaa tasapainoisia ihmisiä,

P.   katsoo, että opetussuunnitelmilla sekä opetus- ja arviointimenetelmillä pitäisi antaa kaikille opiskelijoille mahdollisuus saavuttaa avaintaidot ja kehittää heidän mahdollisuuksiaan täysimääräisesti; katsoo, että lasten fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä miellyttävä oppimisympäristö ovat olennaisia myönteisille oppimistuloksille,

Q.   katsoo, että laaja koulutus, mukaan luettuna taiteiden ja musiikin kaltaiset oppiaineet, voi osaltaan edistää henkilökohtaista täyttymystä, itseluottamusta sekä kehittää luovuutta ja innovatiivista ajattelua,

R.   katsoo, että koulutusmenot pitäisi erityisesti suunnata aloille, joilla opiskelijoiden suorituskyky ja kehitys paranevat eniten,

S.   ottaa huomioon, että opetuksen laatu on tunnustettu kouluympäristön merkittävimmäksi opiskelijoiden saavutuksiin vaikuttavaksi tekijäksi,

T.   katsoo, että liikkuvuudella ja vaihdoilla voidaan edistää kulttuurienvälisiä, kielellisiä, sosiaalisia ja ainekohtaisia taitoja, parantaa sekä opettajien että opiskelijoiden motivaatiota ja auttaa parantamaan opettajien pedagogisia taitoja,

U.   katsoo, että koulut ovat vain yksi osa siitä toimijoiden ryhmästä, jolla on yhteinen vastuu nuorten ihmisten opetuksesta ja kasvatuksesta,

V.   katsoo, että koulutusjärjestelmien sisälle on tarpeen luoda arviointikulttuuri, jotta järjestelmien kehitystä voidaan seurata tehokkaasti pitkällä aikavälillä,

W.   ottaa huomioon, että edellä mainitussa Euroopan parlamentin 8. syyskuuta 2005 antamassa päätöslauselmassa korostettiin tarvetta uudistaa Eurooppa-koulujen hallintojärjestelmää niin, että ne vastaavat tämän päivän haasteisiin, jotka liittyvät erityisesti laajentumiseen ja sen seurauksiin,

1.   pitää myönteisinä edellä mainittua 3. heinäkuuta 2008 annettua komission tiedonantoa ja siinä esitettyjä ehdotuksia aloista, joihin tulevassa yhteistyössä keskitytään;

2.   pitää myönteisinä edellä mainittua 16. joulukuuta 2008 annettua komission tiedonantoa ja siinä ehdotettuja toimenpiteitä;

3.   kannattaa näkemystä, jonka mukaan kouluopetuksen pitäisi olla Lissabonin strategian seuraavan vaiheen ensisijainen painopisteala;

4.   pitää myönteisenä jäsenvaltioiden sopimusta tehdä yhteistyötä kouluopetuksen tärkeimmillä aloilla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti kyseistä mahdollisuutta oppia toinen toisiltaan;

Jokaisen oppilaan taitojen parantaminen

5.   kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa antaakseen jokaiselle nuorelle ihmiselle perustaidot, jotka ovat välttämättömiä myöhemmässä koulutuksessa, ja jatkamaan ponnisteluja suosituksen 2006/962/EY panemiseksi täytäntöön sekä ponnisteluja aiemmin sovittujen vertailuarvojen saavuttamiseksi;

6.   on huolissaan nykyisestä suuntauksesta, joka merkitsee oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon sekä laskutaidon heikkenemistä, ja kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi;

7.   suosittelee, että jäsenvaltiot laativat lisää strategioita perustaitoja koskevan sukupuoleen liittyvän epätasapainon vähentämiseksi;

8.   kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan vähentääkseen koulunsa keskeyttäneiden määrää; korostaa, että riskiryhmään kuuluvat on tunnistettava mahdollisimman pian ja heille on tarjottava täydentävää tukea ja koulutuntien ulkopuolista opetusta sekä tuettava heitä siirtymisessä koulutasolta toiselle ja tarjottava henkilökohtaisesti räätälöityjä koulutusmenetelmiä niitä tarvitseville oppilaille;

9.   panee merkille, että unionin nuorison keskuudessa on havaittavissa huolestuttava keskittymiskyvyn puute; vaatii tästä syystä komissiota tekemään tutkimuksen koululaisten heikon keskittymiskyvyn tärkeimmistä syistä;

10.   katsoo, että koulujen pitäisi tarjota laadukasta opetusta kaikille lapsille, että sillä pitäisi olla kunnianhimoiset päämäärät kaikkien oppilaiden osalta ja että sen pitäisi samalla tarjota monia opiskeluvaihtoehtoja ja täydentävää tukea, jotta kunkin oppilaan tarpeet otetaan huomioon;

11.   kehottaa siksi jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden koulutuspolitiikassa saavutetaan yhdenvertaisuuden ja laadun välinen tasapaino, jossa painotetaan sosiaalisia toimia lähtökohdiltaan heikompien oppilaiden ja opiskelijoiden hyväksi ja sopeutetaan oppimisprosessi heidän erityistarpeisiinsa ja tarjotaan siten yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta;

12.   kehottaa lisäksi jäsenvaltioita edistämään heikommassa asemassa olevien ryhmien pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja hankkimaan parhaan mahdollisen yliopistokoulutuksen muun muassa siten, että luodaan asianmukaisia stipendijärjestelmiä ja tiedotetaan niistä;

13.   kannattaa osallistavia opetusmalleja, joissa kouluyhteisöt heijastavat yhteisön moninaisuutta ja joissa vältetään kaikkea erottelua;

14.   kehottaa tästä syystä jäsenvaltioita jatkamaan pyrkimyksiään poistaa täysin romanilasten eriytetty opetus ja eriytetyt oppilaitokset perusopetuksessa sekä valvomaan laittomia käytäntöjä, joiden mukaan romanilapsia sijoitetaan kehitysvammaisten luokkiin, ja lakkauttamaan tällaiset käytännöt;

15.   pitää tärkeänä, että nuoria valmistetaan jo heidän koulu- ja opiskeluaikanaan työmarkkinoiden joustavuuteen, sillä työhön liittyvät edellytykset vaihtelevat ja työnantajien vaatimukset voivat muuttua erittäin nopeasti;

16.   kehottaa nykyaikaistamaan ja parantamaan koulujen opetusohjelmia, jotta ne heijastavat nykypäivän sosiaalista, taloudellista, kulttuurista ja teknistä todellisuutta ja ovat läheisessä suhteessa teollisuuteen, liiketoimintaan ja työmarkkinoihin;

17.   katsoo kuitenkin, että koulutusjärjestelmien uudistamisella olisi pyrittävä ensisijaisesti henkilön täysimääräiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kunnioittamiseen ja kansalaisten elinikäiseen oppimiseen, jotta taataan heidän henkilökohtainen ja ammatillinen kehityksensä, ympäristönsuojelu sekä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi; katsoo, että vaikka markkinoiden edellyttämän tietämyksen hankinta on epäilemättä koulutusjärjestelmien ensisijainen päämäärä, se ei kuitenkaan ole niiden tärkein ja perustavanlaatuisin tavoite;

18.   katsoo, että kouluissa ei pitäisi pyrkiä vain työllistettävyyden parantamiseen vaan myös antamaan jokaiselle nuorelle ihmiselle mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti; korostaa, että on tärkeätä luoda oppimisympäristö, jossa nuoret voivat hankkia demokraattiset perustaidot, jotka mahdollistavat heidän aktiivisen osallistumisensa kansalaisyhteiskuntaan;

19.   katsoo, että kaikille lapsille pitäisi mahdollisimman nuoresta iästä lähtien antaa mahdollisuus saavuttaa musikaaliset, taiteelliset, fyysiset ja sosiaaliset taidot sekä yhteiskuntaan liittyvät taidot ja kädentaidot; on siksi vahvasti sitä mieltä, että musiikki- ja taideopetuksen sekä liikuntaopetuksen pitäisi olla pakollista koulujen opetussuunnitelmassa;

20.   on vakuuttunut siitä, että Barcelonassa vuonna 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti lasten pitäisi opiskella vieraita kieliä nuoresta iästä lähtien; pitää myönteisenä ehdotusta uudesta vertailuarvosta, jonka mukaan vähintään 80 prosentille alemman keskiasteen oppilaista opetettaisiin vähintään kahta vierasta kieltä; korostaa, että on tärkeätä jatkaa vieraan kielen opetusta ylemmän keskiasteen koulutuksessa, jotta varmistetaan nuorten korkeatasoisen kielitaidon saavuttaminen; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta palkata kieltenopetukseen enemmän kieltä äidinkielenään puhuvia;

21.   korostaa tieto- ja viestintätekniikan ja medialukutaidon opetuksen merkitystä; pitää tärkeänä, että oppilaille opetetaan uusien viestintävälineiden ja digitaalisen tekniikan käyttöä;

22.   arvostaa epävirallisen koulutuksen osuutta sellaisten arvokkaiden taitojen antamisessa nuorille, jotka täydentävät koulussa hankittuja taitoja, ja kehottaa kouluja tekemään tiiviimpää yhteistyötä epävirallista koulutusta antavien tahojen, kuten nuorisojärjestöjen, kanssa;

Laadukkaat koulut ja opettajat

23.   pitää korkealaatuista koulutusta jokaisen lapsen oikeutena, ja katsoo, että ensimmäinen ja merkittävä askel sen takaamisessa olisi oppilaiden oikeuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan laatiminen;

24.   kehottaa jäsenvaltioita ja toimivaltaisia alueviranomaisia investoimaan varhaisopetukseen ja varmistamaan varhaisopetuksen ja lasten päivähoidon laitosten korkean laadun ja sen, että niissä on asianmukaisesti koulutetut opettajat ja hoitajat, sekä varmistamaan niiden kohtuuhintaisuuden; tukee ehdotusta uudesta vertailuarvosta, joka koskee varhaisopetuksen osallistumisastetta;

25.   katsoo, että julkisen opetuksen olisi säilyttävä ensisijaisesti valtiorahoitteisena alana, mikä edistää osaltaan yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallistumista; pitää kuitenkin myönteisinä aloitteita, joilla pyritään kehittämään hedelmällistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja tutkimaan mahdollisia uusia, täydentäviä rahoituskeinoja;

26.   katsoo, että epäedullisessa taloudellisessa tilanteessa oleville oppilaitoksille, erityisesti EU:n köyhemmillä alueilla sijaitseville oppilaitoksille olisi myönnettävä lisätukea;

27.   katsoo, että hyvä oppimisympäristö, joka tarjoaa nykyaikaiset infrastruktuurit, materiaalit ja tekniikat, on ennakkoedellytys korkeatasoisen opetuksen saavuttamiseksi kouluissa;

28.   katsoo, että koulutuksen laatu ja sen tulosten taso edellyttävät lisäksi vaativia ja tiukkoja opetusohjelmia sekä oppilaiden säännöllistä arviointia siten, että oppilaat ovat itse vastuussa edistymisestään;

29.   kehottaa jäsenvaltioita antamaan kouluille tarvittavan itsenäisyyden, jotta ne löytävät ratkaisut paikallisesti kohtaamiinsa erityishaasteisiin, sekä tarvittavan joustavuuden opetussuunnitelmissa, opetusmenetelmissä ja arviointijärjestelmissä, mutta tunnustaa, että tutkintojärjestelmien vertailukelpoisuus koko Euroopassa on varmistettava;

30.   pitää arviointia hyödyllisenä välineenä koulutusjärjestelmien laadun parantamisessa; korostaa kuitenkin, ettei mikään arviointijärjestelmä saisi kohdistua pelkästään oppilaiden tulosten ja suoritusten määrälliseen arviointiin, mikä johtaisi koululaitosten sosiaaliseen hierarkiaan ja "usean eri nopeuden" järjestelmän syntyyn, vaan olisi arvioitava myös itse järjestelmää ja sen käyttämiä menetelmiä ottaen selvästi huomioon erityiset sosioekonomiset olosuhteet, joissa kukin koulu toimii;

31.   katsoo, että koulutuksen laatu ja sen tulosten taso riippuvat pitkälti myös siitä, miten opettajan auktoriteettia kunnioitetaan luokassa;

32.   katsoo, että opetushenkilöstön koostumuksessa pitäisi näkyä mahdollisimman paljon eurooppalaisten yhteiskuntien lisääntyvä moninaisuus, jotta kaikille oppilaille voitaisiin tarjota roolimalleja; kannustaa tässä yhteydessä harkitsemaan tarvetta houkutella enemmän miehiä opettajan ammattiin, erityisesti alimmilla luokilla;

33.   on vakuuttunut siitä, että on välttämätöntä tarjota sekä laadukasta teoriaan ja käytäntöön perustuvaa opettajien peruskoulutusta ja johdonmukaista ja jatkuvaa ammatillista kehitystä että antaa tukea, jotta opettajien taidot, joita tietoon perustuva yhteiskunta edellyttää, pysyvät ajan tasalla koko heidän uransa ajan; katsoo, että opettajankoulutusta ja opettajien rekrytointia koskevat toimet pitäisi suunnitella houkuttelemaan parhaita kokelaita ja että opettajille pitäisi antaa heidän tehtäviensä merkitystä vastaava yhteiskunnallinen tunnustus, asema ja palkka;

34.   kannattaa voimakkaasti sitä, että mahdollisimman monelle oppilaalle ja opettajalle annetaan mahdollisuus osallistua liikkuvuutta ja koulujen kumppanuutta koskeviin hankkeisiin; korostaa Comenius-ohjelman merkitystä tässä yhteydessä; korostaa tarvetta vähentää edelleen näihin hankkeisiin ehdolla olevien koulujen hallinnollista taakkaa; pitää myönteisenä Comenius Regio -ohjelman perustamista; tukee ehdotusta liikkuvuutta koskevan uuden vertailuarvon kehittämisestä;

35.   suosittelee, että opettajia, taideaineiden opettajat mukaan luettuina, kannustetaan hyödyntämään mahdollisimman laajalti eurooppalaisia ja kansallisia liikkuvuusohjelmia ja että liikkuvuudesta tulee kiinteä osa heidän koulutustaan ja uraansa;

36.   suosittelee, että vanhemmat otetaan mukaan kouluelämään ja että elinolosuhteiden ja opetuksen ulkopuolisen toiminnan mahdollisesta vaikutuksesta tietojen ja taitojen hankkimiseen koulussa tiedotetaan; myöntää, että koulutuksellisen epätasa-arvon korjaaminen ei ole onnistunut pelkästään koulutuspolitiikan avulla;

37.   suosittelee voimakkaasti, että luodaan koulun ja yhteisön välisiä kumppanuuksia, jotta voidaan torjua koulujen väkivaltaongelmaa, joka on vaarassa levitä kaikkialle yhteiskuntaan;

38.   katsoo, että kaikkien koulujen olisi edistettävä demokraattisten taitojen hankintaa tukemalla oppilasneuvostoja ja annettava oppilaille mahdollisuus kantaa osaltaan vastuuta koulusta yhteistyössä vanhempien, opettajien ja kouluneuvostojen kanssa;

39.   kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta edistetään eurooppalaisen koulutusjärjestelmän täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden vastaavissa koulutusjärjestelmissä; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta integroida Eurooppa-koulut Eurydice-verkoston toimintaan;

40.   kehottaa komissiota tiedottamaan säännöllisesti edellä mainittujen kahden tiedonannon jälkeen saavutetusta edistyksestä, jotta voidaan arvioida EU:n koulutusjärjestelmien tuloksia kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten oppilaat ovat oppineet avaintaidot;

o
o   o

41.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL C 142 14.6.2002, s. 1.
(2) EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45.
(3) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.
(4) EUVL C 300, 12.12.2007, s. 1.
(5) EUVL C 319, 13.12.2008, s. 20.
(6) EUVL C 98 E, 23.4.2004, s. 179.
(7) EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 333.
(8) EUVL C 219 E, 28.8.2008, s. 300.
(9) EUVL C 282 E, 6.11.2008, s. 131.
(10) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0422.
(11) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0625.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö