Hakemisto 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2668(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0039/2009

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 16/09/2009 - 7.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2009)0013

Hyväksytyt tekstit
PDF 139kWORD 64k
Keskiviikko 16. syyskuuta 2009 - Strasbourg
Kesän 2009 metsäpalot
P7_TA(2009)0013RC-B7-0039/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. syyskuuta 2009 metsäpaloista kesällä 2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 2, 6 ja 174 artiklan,

–   ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta(1), 4. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman luonnonkatastrofeista(2), 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman metsäpaloista ja tulvista(3), 5. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman tulvista Euroopassa(4), 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Portugalia koettelevasta kuivuudesta(5), 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman kuivuudesta Espanjassa(6), 8. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman luonnononnettomuuksista (tulipaloista ja tulvista) Euroopassa(7) sekä 18. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselmat luonnonkatastrofeista (tulipalot, kuivuus ja tulvat) – maataloutta koskevat näkökohdat(8), aluekehitysnäkökulmat(9) ja ympäristönäkökohdat(10),

–   ottaa huomioon yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta 8. marraskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/779/EY, Euratom(11),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (KOM(2005)0108) ja Euroopan parlamentin siitä 18. toukokuuta 2006 vahvistaman kannan(12),

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 3/2008 – "Kuinka nopea, tehokas ja joustava on Euroopan unionin solidaarisuusrahasto?",

–   ottaa huomioon komission vuosikertomuksen 2008 Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta sekä kertomuksen uuden välineen soveltamisesta kuuden vuoden aikana saaduista kokemuksista,

–   ottaa huomioon tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 23. lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY(13),

–   ottaa huomioon pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta 5. maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/162/EY, Euratom(14),

–   ottaa huomioon 12. ja 13. kesäkuuta 2007 kokoontuneen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät seuranta- ja tiedotuskeskuksen (MIC) koordinointivalmiuksien parantamisesta yhteisön pelastuspalvelumekanismin puitteissa,

–   ottaa huomioon Michel Barnier'n 9. toukokuuta 2006 antaman selonteon "For a European civil protection force: europe aid" (Euroopan pelastuspalvelujoukot: Euroopan apu),

–   ottaa huomioon Brysselissä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien 12 kohdan, joka koskee unionin kykyä toimia hätätilanteissa, kriiseissä ja katastrofeissa,

–   ottaa huomioon 23. helmikuuta 2009 päivätyn komission tiedonannon "Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettava yhteisön lähestymistapa" (KOM(2009)0082),

–   ottaa huomioon Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen yksimielisesti hyväksymän päätöslauselman pelastuspalvelusta sekä luonnon- ja ympäristökatastrofien ehkäisystä Euro–Välimeri-alueella,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että vuoden 2009 kesälle oli jälleen kerran leimaa-antavaa kaikkialla Etelä-Euroopassa tuhoisat metsäpalot ja tulvat, jotka ovat kohdanneet EU:n jäsenvaltioita, syrjäisimpiä alueita, ehdokasmaita sekä EU:n lähinaapureita ja jotka ovat aiheuttaneet inhimillistä kärsimystä ja ainakin 11 ihmisen kuoleman sekä valtavia aineellisia vahinkoja ja ympäristötuhoja,

B.   toteaa, että Euroopan metsäpalotietojärjestelmän mukaan tämän kesän tulipalot Euroopassa vaikuttivat kasvillisuuteen ja metsiin alueella, joka oli suuruudeltaan yli 315 000 hehtaaria, ja kehottaa komissiota toimimaan nopeasti EU:n voimavarojen mobilisoimiseksi eniten kärsineillä alueilla,

C.   ottaa huomioon, että kuivuus ja jatkuvat palot ovat kiihdyttäneet aavikoitumisprosessia monilla Etelä-Euroopan alueilla ja että palot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tuhonneet yli 400 000 hehtaaria metsää Euroopassa, mikä heikentää huomattavasti tästä kärsimään joutuvan väestön elämän laatua, ja että ne vaikuttavat maatalouteen, karjankasvatukseen ja metsäympäristöön,

D.   toteaa, että seuraavien vuosikymmenien aikana maailmanlaajuisista lieventämistoimista huolimatta maapallon lämpötila kohoaa vääjäämättä ja että lämpötilan nousun vaikutukset ovat erityisen haitalliset Etelä-Euroopassa, jonka ennustetaan olevan ilmastonmuutoksen kannalta äärimmäisen haavoittuva alue ja jossa jo vuonna 2007 esiintyi ennennäkemättömän laajoja, kyseisen vuoden äärimmäisiin helleaaltoihin suoraan sidoksissa olleita metsäpaloja,

E.   ottaa huomioon, että luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien esiintymistiheys, vakavuus, monimutkaisuus ja vaikutukset eri puolilla Eurooppaa ovat nopeasti lisääntyneet viime vuosina ja että tämä on johtanut ihmishenkien menetykseen ja omaisuusvahinkoihin, vaikuttanut lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tuhoisasti asianomaisten alueiden talouteen, myös luonnon- ja kulttuuriperintöön, ja merkinnyt taloudellisen ja sosiaalisen infrastruktuurin tuhoutumista sekä vahingoittanut ympäristöä (metsäpalot ovat johtaneet luontotyyppien ja biologisen monimuotoisuuden katoamiseen, heikentäneet mikroilmastoa ja lisänneet kasvihuonekaasupäästöjä),

F.   ottaa huomioon luonnonkatastrofien tuhoisat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset paikalliseen ja alueelliseen talouteen, esimerkiksi matkailualalle ja yleensä tuotantotoimintaan,

G.   ottaa huomioon, että ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää suojauduttaessa luonnonkatastrofeilta, ihmisen aiheuttamilta katastrofeilta ja ympäristökatastrofeilta,

H.   toteaa, että metsäpaloja edistävät myös maaseudun asteittainen autioituminen ja sen perinteisistä elinkeinoista luopuminen, puutteellinen metsänhoito, laajat metsäalueet, joilla esiintyy vain yhtä puulajia, alueelle soveltumattomien puulajikkeiden istutus ja asianmukaisen ennaltaehkäisykäytännön puuttuminen sekä liian lievät seuraamukset tahallaan sytytetyissä metsäpaloissa, joihin yhdistyy sellaisten lakien riittämätön valvonta, jotka kieltävät laittoman rakentamisen ja jotka takaavat uudelleenmetsityksen,

I.   ottaa huomioon, että eräillä jäsenvaltioilla ei edelleenkään ole kattavia maarekistereitä eikä asianmukaisia metsärekistereitä tai -karttoja ja että tämä yhdessä laittoman rakentamisen palaneille alueille kieltävän lainsäädännön riittämättömän täytäntöönpanon kanssa luo tyhjiön, joka johtaa muutoksiin maankäytössä sekä metsämaan uudelleen luokitteluun rakentamista ja taloudellista keinottelua varten,

J.   ottaa huomioon, että yhteisön pelastuspalvelumekanismia on käytetty useaan otteeseen viime vuosina,

K.   toteaa, että luonnonkatastrofeilla, kuten Etelä-Euroopassa yhä yleisemmin esiintyvillä metsäpaloilla, voi olla myös rajatylittävä ulottuvuus, sillä ne voivat levitä nopeasti alkuperäisestä paikastaan ja muuttaa suuntaa odottamatta, joten ne edellyttävät joustavia, nopeita, yhteensovitettuja ja monenvälisiä toimia; ottaa samalla huomioon, että luonnonkatastrofit voivat ihmishenkien menetyksen lisäksi aiheuttaa laajaa tuhoa omaisuudelle, taloudelliselle toiminnalle ja alueen ympäristölle,

L.   huomauttaa, että parlamentti on toukokuussa 2006 vahvistamansa kannan jälkeen toistuvasti kehottanut neuvoston puheenjohtajavaltioita tekemään päätöksen solidaarisuusrahastoa koskevasta uudesta asetuksesta,

M.   ottaa huomioon, että solidaarisuusrahastosta on myönnetty yhteensä yli 1,5 miljardia euroa taloudellista tukea sen jälkeen, kun se perustettiin vuonna 2002,

N.   ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan solidaarisuusrahasto on täyttänyt perimmäisen tavoitteensa, joka on solidaarisuuden osoittaminen jäsenvaltioille katastrofitilanteissa, vaikka suurimpana ongelmana onkin edelleen, ettei kyseisen välineen varoja voida ottaa käyttöön nopeasti kriisinhallinnassa,

O.   ottaa huomioon, että komission mukaan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevista perusteista on tehtävä entistä avoimempia ja yksinkertaisempia,

P.   toteaa, että Euroopan parlamentti on vuodesta 1995 lähtien antanut useita päätöslauselmia, joissa se on kehottanut pikaisesti toteuttamaan erilaisia Euroopan unionin aloitteita metsäpalojen torjumiseksi Etelä-Euroopassa mutta joita ei ole joko toteutettu tai jotka ovat jääneet puutteellisiksi ja tehottomiksi,

1.   esittää surunvalittelunsa ja syvän myötätuntonsa tulipaloissa menehtyneiden omaisille ja niistä kärsineiden alueiden asukkaille sekä osoittaa kunnioituksensa niitä palomiehiä, sotilaita, ammattilaisia ja vapaaehtoisia kohtaan, jotka ponnistelivat väsymättä ja urheasti palojen sammuttamiseksi, ihmisten pelastamiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi tämän kesän luonnonkatastrofeissa;

2.   pahoittelee sitä, ettei sen aiempiin, luonnonkatastrofeja koskeviin päätöslauselmiin sisältyneitä suosituksia ole pantu täytäntöön;

3.   panee merkille, että metsäpalojen aiheuttamat tuhot olisi voitu estää, jos jotkin jäsenvaltiot olisivat kehittäneet ja toteuttaneet tehokkaampia ennaltaehkäiseviä toimia ja asianmukaista luonnonsuojelua ja maankäyttöä koskevaa lainsäädäntöä;

4.   katsoo, että komission olisi tehtävä sellainen ehdotus luonnonkatastrofien torjumista koskevaksi eurooppalaiseksi strategiaksi, johon sisältyy riskien ehkäisyä koskeva pakollinen lähestymistapa, sekä kehitettävä protokolla, jotta kunkin katastrofin varalta voidaan toteuttaa vakioituja toimia kaikkialla unionissa; katsoo myös, että strategiassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota harvaanasuttuihin saaristoalueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin;

5.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tulvariskien hallinta keskitetään vahinkojen estämiseen; katsoo, että toimimalla luonnon ehdoilla eikä sitä vastaan suojeltaisiin ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä ja edistettäisiin ekologisesti kestävää vesihuoltoa, EU:n biologisen monimuotoisuuden tavoitetta ja EU:n strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi;

6.   kehottaa komissiota ottamaan käyttöön mahdollisimman joustavasti ja viipymättä nykyisen EU:n solidaarisuusrahaston varoja tämän kesän luonnonkatastrofien uhrien auttamiseksi;

7.   kehottaa komissiota tukemaan vakavia vahinkoja kärsineiden alueiden toipumista, tuhon kohteeksi joutuneiden alueiden luontotyyppien palauttamista ja työpaikkojen luomisen uudelleen käynnistämistä sekä toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä työpaikkojen ja muiden tulolähteiden menetykseen liittyvien sosiaalisten kustannusten korvaamiseksi;

8.   pitää myönteisenä muiden jäsenvaltioiden metsäpaloista kärsineille alueille yhteisön pelastuspalvelumekanismin puitteissa tarjoamaa yhteistyötä ja apua; kannattaa metsäpalojen torjuntaa koskevan pilottihankkeen jatkamista, kehottaa komissiota pikaisesti esittämään selonteon jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamista koskevasta pilottihankkeesta ja Euroopan unionin nopeita avustustehtäviä koskevasta valmistelutoimesta sekä kehottaa esittämään lainsäädäntöehdotuksia sellaisen yhteisön todellisen katastrofivalmiuden luomiseksi, joka kattaa metsäpalot ja muun tyyppiset katastrofit;

9.   tähdentää, että kysymys on erittäin kiireellinen, ja kehottaa sen vuoksi perustamaan tehokkaat eurooppalaiset joukot, jotka voivat reagoida välittömästi hätätilanteisiin, kuten Barnier'n selonteossa ehdotetaan; kehottaa näin ollen komissiota esittämään konkreettisia ehdotuksia sellaisen eurooppalaisen yhteistyökapasiteetin luomiseksi, jonka avulla luonnonkatastrofeihin voidaan reagoida nopeammin;

10.   katsoo, että äskettäiset ja viime vuosina saadut kokemukset korostavat tarvetta entisestään lujittaa yhteisön pelastuspalvelun ennaltaehkäisyvalmiutta ja reagointikykyä metsäpalojen ja muiden maastopalojen osalta Etelä-Euroopassa, ja kehottaa painokkaasti komissiota toteuttamaan tällaisia toimia, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen solidaarisuuden näkyvä ilmaus vakavista katastrofeista kärsivissä maissa; tukee toimia, joilla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden pelastuspalvelualan valmiuksia etenkin asiantuntijavaihdon sekä parhaiden käytäntöjen vaihdon, harjoitusten ja valmiushankkeiden avulla;

11.   tunnustaa seuranta- ja tiedotuskeskuksen panoksen pelastuspalvelualan avustustoimien toteuttamisen ja koordinoinnin tukemisessa ja helpottamisessa hätätilojen aikana;

12.   korostaa jäsenvaltioiden omaa vastuuta pelastuspalvelun ja katastrofien hallintatoimien alalla sekä niiden päävastuuta palojen estämisestä ja sammuttamisesta; kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta voitaisiin luoda riippumaton ja pysyvä unionin toimintaryhmä avustamaan jäsenvaltioita ja kärsineitä alueita erittäin rajujen metsäpalojen ja muiden katastrofien yhteydessä niin, että voidaan tarjota parhaat mahdolliset välineet ja asiantuntemus; panee tässä yhteydessä merkille, että komission tulisi tutkia mahdollisuuksia lisäkapasiteetin saantiin niin, että suurissa katastrofeissa voitaisiin taata nopeat toimet muiden käytettävissä olevien kanavien kautta, yksityiset kanavat mukaan lukien;

13.   pahoittelee syvästi, että niin paljon raskaita menetyksiä tapahtui tulipalojen aikana tietyissä jäsenvaltioissa, joita ovat äskettäin kohdanneet saman suuruusluokan tulipalot; pitää siksi tarpeellisena, että arvioidaan välittömästi ennaltaehkäisy- ja valmiustoimien riittävyyttä, jotta voidaan taata, että tapahtuneesta otetaan opiksi, niin että vastaavanlaisten katastrofien tuhoisat vaikutukset jäsenvaltioissa voidaan tulevaisuudessa estää tai niitä voidaan rajoittaa; kehottaa tähän liittyen komissiota pyytämään jäsenvaltioita antamaan yksityiskohtaisia tietoja niiden olemassa olevista toimintaohjelmista luonnonkatastrofien varalta, jotta voitaisiin vaihtaa kokemuksia ja tehdä johtopäätöksiä välittömistä toimista, hallinnollisten ja operatiivisten elinten koordinoinnista sekä tarvittavien henkilöstövoimavarojen ja välineiden saatavuudesta;

14.   pahoittelee, että monet näistä metsäpaloista näyttävät saaneen alkunsa tuhopoltoista, ja on erityisen huolissaan siitä, että Euroopan metsäpalojen syynä on entistä enemmän tällainen rikollinen toiminta; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita määräämään ankarampia rikosoikeudellisia seuraamuksia ympäristörikoksista ja etenkin metsäpaloihin johtaneista rikoksista ja uskoo, että ripeä ja tehokas tutkinta vastuukysymysten selvittämiseksi ja sen jälkeen oikeasuhteisten seuraamusten asettaminen ehkäisisivät huolimatonta ja rikollista käyttäytymistä;

15.   kehottaa vaatimaan yhteisön tuen takaisin maksamista jäsenvaltioilta, jotka eivät täysimääräisesti metsitä uudelleen tuhosta kärsineitä alueita tai jotka sallivat maankäytön muuttamisen kiinteistökeinottelun ja matkailuhankkeiden hyväksi;

16.   tuomitsee laittoman rakentamisen laillistamisen suojelluilla alueilla ja alueilla, joille ei ole lupa rakentaa;

17.   toteaa, että lait, joissa ei määritellä tai suojella metsämaata tiukasti, sekä laittoman rakentamisen kieltävien lakien puutteellinen soveltaminen saattavat kannustaa tuhopolttajia ja erityisesti henkilöitä, jotka saavat voittoa metsämaan jälleenrakentamisesta tai tuhoamisesta; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki palaneet metsäalueet säilyvät metsinä ja kuuluvat metsitysohjelmien piiriin;

18.   vaatii tehokkaampia menetelmiä metsäpalojen havaitsemiseksi ajoissa sekä vaatii parantamaan palonsammutustoimia koskevan taitotiedon siirtoa jäsenvaltioiden välillä, ja kehottaa komissiota parantamaan kokemustenvaihtoa alueiden ja jäsenvaltioiden välillä;

19.   antaa tunnustusta solidaarisuudelle, jota Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja muut maat ovat osoittaneet antamalla apua tuhoalueille metsäpalojen aiheuttamien hätätilojen aikana toimittamalla lentokoneita, palokalustoa ja asiantuntijoita, sekä viranomaisille ja pelastusyksiköille annetulle kiitettävälle avulle; katsoo, että näiden ilmiöiden laajuus ja vaikutukset usein ylittävät alueelliset ja kansalliset puitteet ja valmiudet sekä edellyttävät kiireellisesti tehokasta eurooppalaista sitoutumista;

20.   pitää myönteisenä metsäpalojen sammutukseen tarkoitettua EU:n taktista reserviä (EUFFTR), joka perustettiin kesällä 2009 avustamaan jäsenvaltioita suurpaloissa; toteaa, että tämä pilottihanke perustettiin parlamentin tuella tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä metsäpalojen torjunnassa ja että se on osoittautunut loistavaksi esimerkiksi valmiuksien lisäämisestä unionin tasolla välittömän avun antamiseksi hätätilanteissa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta jatkaa tämän pilottihankkeen kehittämistä ja vahvistamista, sillä edelleenkin on olosuhteita, joissa tuhot ovat valtaisat, koska jäsenvaltioiden ja EUFFTR:n valmiudet osoittautuvat riittämättömiksi;

21.   pahoittelee sitä, että komissio ja neuvosto eivät suunnitelleet mitään rahoitussitoumuksia vuodeksi 2010 jatkaakseen Euroopan unionin nopeita avustustehtäviä koskevaa valmistelutoimea, joka oli jo vakiinnutettu vuosina 2008 ja 2009;

22.   katsoo, että Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa koskeva uusi asetus on välttämätön, jotta voidaan entistä joustavammin ja tehokkaammin puuttua luonnonkatastrofien aiheuttamiin ongelmiin; moittii, että neuvosto on keskeyttänyt asian käsittelyn ja laittomasti viivyttänyt asetuksen muuttamista, vaikka parlamentti hyväksyi kantansa suurella enemmistöllä ensimmäisessä käsittelyssä toukokuussa 2006;

23.   painottaa, että aloitteen jatkamisesta voisi olla suurta hyötyä rahaston käytännön toiminnassa, sillä sen soveltamisala laajenisi, varoja ei enää voitaisi ottaa poikkeuksellisesti käyttöön alueellisissa katastrofeissa, yhä useammat alueet voisivat saada apua, kun varojen käyttöönottoon tarvittava vahinkojen vähimmäismäärä pienenisi, ja ennen kaikkea maksujen nopeuttamisen vuoksi katastrofeihin voitaisiin reagoida entistä nopeammin;

24.   kehottaa ponnekkaasti komissiota ja neuvostoa erittäin vastuullisesti ja ripeästi hakemaan kompromissia, jotta voidaan käynnistää uudelleen solidaarisuusrahastoasetuksen muuttamista koskeva prosessi ja siten luoda entistä vahvempi ja nopeampi väline, jonka avulla voidaan vastata globaalistumista ja ilmastonmuutosta koskeviin uusiin haasteisiin; kehottaa puheenjohtajavaltio Ruotsia sekä EU:n valtiovarain-, ympäristö-, maatalous- ja aluekehitysministereitä ryhtymään viipymättä ripeisiin ja määrätietoisiin toimiin;

25.   on huolissaan siitä, että yhä suurempi osa luonnonkatastrofeista aiheutuu asiantuntijoiden mukaan ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta saavutettaisiin kunnianhimoinen kansainvälinen sopimus tulevassa viidennessä sopimuspuolten konferenssissa, joka on Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten kokous ja joka pidetään Kööpenhaminassa Tanskassa 7.–18. joulukuuta 2009;

26.   korostaa tarvetta tehostaa ennaltaehkäiseviä toimia kaikentyyppisten luonnonkatastrofien torjumiseksi laatimalla yhteiset strategiset suuntaviivat, joilla varmistetaan parempi koordinaatio jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisön eri välineiden (rakennerahastot, solidaarisuusrahasto, maaseuturahasto ja Life+ sekä valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien mekanismi vaikeita hätätiloja varten) parempi toimivuus ja koordinointi, unohtamatta muita olemassa olevia välineitä, kuten valtioiden aluetuet tai Euroopan investointipankin myöntämät lainat, joilla voidaan korjata luonnonkatastrofien aiheuttamia vahinkoja; kehottaa komissiota esittämään selonteon metsäpalojen torjuntaan myönnetyistä yhteisön varoista sekä ilmoittamaan, onko niitä käytetty asianmukaisella tavalla;

27.   pyytää ottamaan käyttöön alueelliset koordinaatiomekanismit maaseudun kehittämistä koskevissa ohjelmissa ennaltaehkäisevien toimien tehokkuuden lisäämiseksi;

28.   korostaa, että on nopeutettava menettelyä, jolla EU:n varoja saadaan käyttöön maatalousmaan kunnostamiseksi tulvien ja tulipalojen jälkeen, ja lisättävä rahoitustukea palonkatkaisulinjojen ja tulvasuojien kehittämiseen; korostaa metsäpalojen ja tulvien kohtalokkaita seurauksia karjalle ja muille eläimille;

29.   pitää välttämättömänä, että otetaan huomioon maaseudun rakenteelliset ongelmat (väestön väheneminen, viljelymaiden hylkääminen, metsäkato ja metsien omistajuuden liiallinen pirstoutuminen);

30.   katsoo, että pelastuspalvelun ja ympäristöpolitiikkojen välistä yhteyttä pitäisi lujittaa, jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti ympäristölainsäädäntöön sisältyviä ehkäiseviä toimenpiteitä ja varmistaa EU:n koordinoitu lähestymistapa katastrofien torjunnassa ja vaikutusten lieventämisessä; korostaa kuitenkin, ettei suunnitelmana ole millään tavoin korvata tai heikentää pelastuspalvelua ja katastrofien ehkäisyä koskevia nykyisiä kansallisia toimivaltuuksia EU:n suuntaviivoilla;

31.   uskoo, että solidaarisuusrahaston aktivoimista koskevia menettelyjä on tarkasteltava uudelleen, jotta avun maksamista voidaan nopeuttaa; katsoo erityisesti, että tätä varten voitaisiin kehittää välittömiä vahinkoja koskeviin alustaviin arvioihin perustuva ennakkomaksujärjestelmä, jossa uudet maksut riippuisivat kaikkia välittömiä vahinkoja koskevista lopullisista laskelmista sekä katastrofin seurauksena käyttöön otettuja ehkäisemistoimia koskevasta näytöstä;

32.   kehottaa komissiota kehittämään tiedotus- ja koulutuskampanjoiden suunnittelua jäsenvaltioiden kanssa sovituista ennaltaehkäisevistä toimista, jotta vähennetään luonnonkatastrofien riskiä ja seurauksia, eritoten alueilla, joilla niiden riski on suurin, ja saadaan suuri yleisö tiedostamaan tarve pitää huolta ympäristöstä ja säilyttää luonnonvarat; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä – mukaan lukien toimenpiteet yleisön tietämyksen edistämiseksi – veden, maaperän ja biologisten resurssien kestävämmän käytön ja paremman jätehuollon tukemiseksi, sillä niiden puutteellisuus on usein metsäpalojen syynä;

33.   korostaa, että Etelä-Euroopan tulipalojen tämänhetkinen yleisyys – kun lähes 95 prosenttia EU:ssa palaneesta kokonaisalueesta on Välimeren alueella – paitsi aiheuttaa vakavia ympäristöön ja talouteen liittyviä vaikutuksia, on myös suoraan yhteydessä ilmastonmuutoksen vaikutusten pahenemiseen näillä alueilla (eroosio ja maaperän katoaminen, aavikoituminen ja kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen hiilidioksidi mukaan lukien);

34.   vaatii siksi sellaista EU:n integroitua strategiaa Etelä-Euroopan metsien ekosysteemien suojelemiseksi, jolla taataan riittävä rahoitus ennaltaehkäiseville toimille sekä mittavien taloudellisten ja ympäristöön liittyvien vahinkojen korjaamiselle ja taataan ekosysteemin täydellinen palauttaminen sekä myönnetään määrärahoja Etelä-Euroopan metsien ekosysteemien mukauttamiseen ilmastonmuutokseen sekä sen vaikutusten lieventämiseen;

35.   korostaa, että tulisi ottaa täysin huomioon näiden Välimeren alueiden metsien ekosysteemien vakava altistuminen ilmastonmuutokselle; kehottaa komissiota sisällyttämään yhteisen maatalouspolitiikan maatalouden ympäristötoimenpiteisiin erityistoimia metsäpalojen ja niiden leviämisen estämiseksi ja arvioimaan perusteellisesti yhteisen metsäpolitiikan käyttöönottoa, jotta voitaisiin entistä paremmin puuttua ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin; kehottaa komissiota nostamaan ehdotuksessaan EU:n toimintasuunnitelmaksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi etusijalle kuivuuden ja metsäpalojen ehkäisemisen ja torjunnan Etelä-Euroopassa;

36.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä metsäpaloista ja tulvista kärsineiden jäsenvaltioiden hallituksille ja alueellisille viranomaisille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0304.
(2) EUVL C 187 E, 24.7.2008, s. 55.
(3) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 240.
(4) EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 471.
(5) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 599.
(6) EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 414.
(7) EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 322.
(8) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 363.
(9) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 369.
(10) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 375.
(11) EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.
(12) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 331.
(13) EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27.
(14) EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö