Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 22. lokakuuta 2009 - Strasbourg
Esitys yleiseksi talousarvioksi 2010 (pääluokka III)
 Esitys yleiseksi talousarvioksi 2010 (pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX)
 Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttaminen *
 Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen *
 Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) tilanne
 Demokratiakehitys ulkosuhteissa
 Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvät institutionaaliset näkökohdat
 Transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valmistelut ja EU:n ja USA:n huippukokous 2. ja 3. marraskuuta 2009
 Guinea
 Iran
 Sri Lanka

Esitys yleiseksi talousarvioksi 2010 (pääluokka III)
PDF 239kWORD 78k
Päätöslauselma
Liite
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka III – Komissio (C7-0127/2009 – 2009/2002(BUD)) ja oikaisukirjelmästä nro 1/2010 (SEC(2009)1133) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010
P7_TA(2009)0051A7-0038/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom(1),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2), jäljempänä 'varainhoitoasetus',

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3), jäljempänä 'toimielinten välinen sopimus',

–   ottaa huomioon vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivoista 10. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman(4),

–   ottaa huomioon komission 29. huhtikuuta 2009 esittelemän alustavan esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (KOM(2009)0300),

–   ottaa huomioon neuvoston 10. heinäkuuta 2009 hyväksymän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (C7-0127/2009),

–   ottaa huomioon oikaisukirjelmän nro 1/2010 (SEC(2009)1133) alustavaan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan ja liitteen V,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0038/2009),

Keskeiset kysymykset

1.   muistuttaa, että parlamentin poliittiset painopisteet ja arvio talousarviokehyksestä vuodeksi 2010 esitettiin sen 10. maaliskuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa, jossa arvosteltiin voimakkaasti useimpien monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden pieniä liikkumavaroja;

2.   pahoittelee, että neuvosto on talousarvioesityksessään tehnyt komission alustavaan talousarvioesitykseen lisäleikkauksia: talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 137 944 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 613 miljoonan euron vähennystä alustavaan talousarvioesitykseen, ja 120 521 miljoonan euron maksumäärärahat ovat 1 795 miljoonaa euroa alle alustavan talousarvioesityksen; korostaa, että tämä on lisännyt entisestään maksusitoumus- ja maksumäärärahojen tason välistä eroa, mikä on moitteettoman varainhoidon periaatteen vastaista;

3.   muistuttaa, että vuoden 2010 talousarvion päätavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota viimeaikaiseen talouskriisiin; toteaa, että tässä yhteydessä parlamentti asettaa Euroopan kansalaiset etusijalle, mikä osoittaa, että Euroopan unioni ei ole ongelman aiheuttaja, mutta se voi tarjota ratkaisun; on siksi muuttanut neuvoston talousarvioesitystä vastaavasti pyrkimyksenään käyttää EU:n talousarviota välineenä, jolla helpotetaan nykyisistä kriiseistä selviytymistä edistämällä talouskasvua, kilpailukykyä, yhteenkuuluvuutta ja työpaikkojen turvaamista;

4.   vahvistaa tarkasteltuaan talousarvioesitystä, että alaotsake 1a ei mahdollista asianmukaista EU:n tarpeiden rahoitusta kohdassa "Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky", joka on alijäämäinen erityisesti siksi, että sillä pyritään vastaamaan nykyiseen talouskriisiin ja rajoittamaan sen mahdollisia seurauksia; katsoo, että tätä alaotsaketta olisi tarkasteltava perinpohjaisesti ja tarvittaessa tarkistettava sen varmistamiseksi, että se täyttää sille asetut tavoitteet tulevina vuosina;

5.   muistuttaa tähän päätöslauselmaan liitetystä yhteisestä lausumasta, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 10. heinäkuuta 2009 järjestetyssä vuoden 2010 talousarvion ensimmäiseen käsittelyyn liittyneessä neuvottelukokouksessa; on ottanut sen huomioon valmistellessaan tarkistuksiaan talousarvioesitykseen;

Euroopan talouden elvytyssuunnitelma

6.   painottaa, että Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toisen vaiheen rahoitus on painopistealue Euroopan parlamentille; aikoo käyttää toimielinten välisen sopimuksen mukaisia välineitä sen rahoituksen varmistamiseksi; muistuttaa tässä yhteydessä, että Eurooppa-neuvosto ei kyennyt esittämään suunnitelmiaan talousarvioesityksessään; muistuttaa, että rahoitussopimuksen ei pitäisi kyseenalaistaa yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyjen ohjelmien rahoituspuitteita eikä vuotuista talousarviomenettelyä, jotka vahvistettiin Euroopan talouden elvytyssuunnitelman rahoitusta koskevassa budjettivallankäyttäjän 2. huhtikuuta 2009 hyväksymässä lausumassa; muistuttaa myös näkemyksestään, joka koskee periaatteita ja varovaisuutta, joita on noudatettava tietyssä otsakkeessa käytettävissä olevien liikkumavarojen käytössä;

Alaotsake 1a

7.   on hämmästynyt neuvoston tekemistä lisäleikkauksista budjettikohtiin, joista tuetaan Lissabonin strategiaa, joka perustuu Eurooppa-neuvoston päätökseen; huomauttaa, että tämä ei ole sopusoinnussa sen kanssa, mitä olisi pitänyt tehdä nykyiseen talouskriisiin vastaamiseksi;

8.   on sitoutunut tekemään kaikkensa varmistaakseen riittävän rahoituksen kaikille alaotsakkeen 1a toiminnoille ja politiikoille, jotka edistävät kestävää kehitystä ja työpaikkojen luomista ja tuovat ratkaisuja Euroopan kansalaisille, esimerkiksi parantamalla energiansaannin varmuutta, lisäämällä tutkimuksen ja innovoinnin tukemista etenkin puhtaan energian alalla, edistämällä pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä tukemalla politiikkoja, jotka edistävät elinikäistä oppimista; kannattaa Erasmus-ohjelman laajentamista ja kehittämistä edelleen, jotta voitaisiin edistää nuorten ensimmäisten työpaikkojen luomista; muistuttaa puiteohjelmien täytäntöönpanon optimoinnin merkityksestä ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon parlamentin kannan sellaisena kuin se on ilmaistu komissiolle varainhoitovuoden 2007 osalta myönnettävää vastuuvapautta käsittelevässä päätöslauselmassa(5), erityisesti sen 113–123 kohdassa, joissa käsitellään mainittuja täytäntöönpanon ongelmia;

9.   muistuttaa Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 546/2009(6) sisältyvistä tarkistetuista säännöistä niiden työntekijöiden tukemiseksi, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuvien suurten rakennemuutosten seurauksista, jotta heitä voitaisiin auttaa pääsemään takaisin työmarkkinoille; muistuttaa, että mainitulla tarkistuksella pyrittiin laajentamaan rahaston käyttöä meneillään olevan talouskriisin vaikutusten huomioonottamiseksi; korostaa, että Euroopan globalisaatiorahastoa on tarkasteltava perusteellisesti sen väliarvioinnin yhteydessä;

Alaotsake 1b

10.   pahoittelee neuvoston tekemiä leikkauksia alustavaan talousarvioesitykseen aikana, jolloin rakenne- ja koheesiorahastoja olisi käytettävä talouden kasvun ja elpymisen edistämiseen; ehdottaa järjestelmällisiä lisäyksiä maksuihin pääbudjettikohdissa (EAKR, ESR, koheesiorahasto) rakennerahastojen täytäntöönpanon tehostamiseksi jäsenvaltioissa, mikä olisi kaikkien Euroopan kansalaisten edun mukaista;

11.   toteaa, että rakenne- ja koheesiopolitiikkojen nykyinen heikko täytäntöönpano johtuu suureksi osaksi komission ja/tai jäsenvaltioiden asettamien sääntöjen ja vaatimusten muodostaman monimutkaisen järjestelmän vähäisestä joustavuudesta;

12.   vaatii, että jäsenvaltioiden on käytettävä kaikkia olemassa olevia välineitä nopeuttaakseen tai jopa tarkistaakseen toimintaohjelmiaan, jotta voidaan puuttua entistä tehokkaammin viimeaikaisen talous- ja rahoituskriisin seurauksiin; kehottaa komissiota hyväksymään nämä muutokset mahdollisimman nopeasti, ettei niiden täytäntöönpano viivästy;

13.   kehottaa neuvostoa sopimaan komission heinäkuussa 2009 tekemästä ehdotuksesta EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston yleisten säännösten muuttamisesta varainhoitoa koskevien määräysten yksinkertaistamiseksi;

14.   korostaa, että tästä alaotsakkeesta rahoitetaan lukuisia merkittäviä politiikkoja ja toimintoja, joilla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja tukemaan työpaikkoja lisäävää kasvua ja että on entistä enemmän pyrittävä keskittämään toimet siten, että näiden ensisijaisten tavoitteiden hyväksi voidaan toimia tehokkaasti;

15.   korostaa jälleen yhteisvastuullisuuden periaatteen merkitystä Euroopan unionissa; aikoo pyrkiä kaikin tavoin takaamaan koheesiopolitiikalle asianmukaisen rahoituksen, jotta sillä pystytään vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin; katsoo, että on entistä tarpeellisempaa arvioida n+2- ja n+3-säännön soveltamista, jotta varmistetaan rakennerahastojen ja koheesiorahaston täysimääräinen käyttö;

Otsake 2

16.   katsoo, että nykyisessä muodossaan EU:n talousarvion avulla ei kyetä saavuttamaan tehokkaasti ja realistisesti EU:n ilmastonmuutostavoitteita; katsoo, että Euroopan kansalaiset tarvitsevat konkreettista Euroopan laajuista aloitetta ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sen seurauksista selviämiseksi ja tarvittavien politiikkojen rahoittamiseksi;

17.   muistuttaa, että Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 järjestettävää konferenssia ajatellen ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi parlamentin painopisteistä vuoden 2010 talousarviossa; katsoo, ettei tämä painopiste kuitenkaan ilmene riittävästi alustavassa talousarvioesityksessä, ja aikookin panna tälle keskeiselle toimialalle enemmän painoa; muistuttaa komissiota, että sen on ajallaan esitettävä perusteltu rahoitusehdotus ilmastonmuutoskonferenssin jälkeen;

18.   painottaa asiasta vastaavan valiokunnan etusijalle asettamaa maidontuottajien auttamista; päättää antaa selkeän viestin komissiolle ja neuvostolle ehdottamalla 300 miljoonan euron määrärahaa maitorahaston perustamista varten; kehottaa komissiota ottamaan tämän pyynnön huomioon, kun se esittää oikaisukirjelmänsä nro 2;

19.   on päättänyt rahoittaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan liittyvää laajakaistainternetin kehittämistä maaseutualueilla otsakkeen 2 liikkumavarasta budjettivallankäyttäjän 2. huhtikuuta 2009 hyväksymän asianomaisen rahoitusta koskevan lausuman mukaisesti;

20.   korostaa tarvetta rahoittaa runsaskätisemmin ohjelmia, joiden avulla voidaan lisätä maataloustuotteiden kulutusta (kuten koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmät);

Alaotsake 3a

21.   ottaa huomioon Euroopan kansalaisten toiveet suojatusta ja turvallisesta Euroopasta ja pitää tähän alaotsakkeeseen talousarvioon 2009 nähden tehtyjä lisäyksiä myönteisinä; ottaa huomioon, että tämän alaotsakkeen piiriin kuuluvat politiikat aiheuttavat monia haasteita kaikille Euroopan unionin maille; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään yhdessä ratkaisemaan näitä haasteita hyödyntämällä alaotsakkeen määrärahojen lisäystä vuoden 2009 talousarvioon nähden;

22.   korostaa, että on tärkeää osoittaa EU:n talousarviosta lisärahoitusta laillisen maahanmuuton hallintaan ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen, mutta huomauttaa, että samalla on myös torjuttava laitonta maahanmuuttoa kunnioittaen kuitenkin täysimääräisesti perusihmisoikeuksia ja vahvistettava rajavalvontaa, mukaan luettuna Euroopan paluurahaston ja Euroopan pakolaisrahaston lujittaminen solidaarisuuden edistämiseksi jäsenvaltioiden välillä;

Alaotsake 3b

23.   muistuttaa, että alaotsake 3b kattaa erittäin tärkeitä politiikanaloja, joilla on suoraan vaikutusta Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään; on eri mieltä neuvoston tähän alaotsakkeeseen tekemistä leikkauksista ja kannattaa erityisvaliokuntiin turvautumista koskevaa lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että määrärahojen kasvattaminen on perusteltua;

24.   muistuttaa, että alhainen äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa on osoittanut jälleen, että tiedotus- ja viestintäpolitiikan osuutta on lisättävä ja sitä on parannettava vuoden 2010 talousarviossa; ottaa huomioon, että tämä merkitsee yhteistä haastetta komissiolle, jäsenvaltioille ja parlamentille osana tarvittavaa demokraattista prosessia; on siksi ehdottanut tarkistuksia, joilla osa tiedotus- ja viestintäpolitiikkaan tarkoitetuista määrärahoista siirretään varaukseen; kehottaa komissiota esittämään Euroopan parlamentille suunnitelmansa siitä, miten toimielinten yhteisen tiedotustyöryhmän (IGI) työn tulokset pannaan täytäntöön;

Otsake 4

25.   tukee vuoden 2010 alustavaan talousarvioesitykseen tehtyä, komission 2. syyskuuta 2009 hyväksymää oikaisukirjelmää, jossa lisätään kahden budjettikohdan määrärahoja: Palestiina ja ilmastonmuutos kehitysmaissa, jotka kuuluvat kumpikin parlamentin määrittämiin painopistealueisiin;

26.   on päättänyt lisätä määrärahoja ilmastonmuutosta kehitysmaissa koskevaan budjettikohtaan Kööpenhaminan ilmastonmuutoskonferenssin tuloksia odotettaessa; korostaa kuitenkin, että tarvitaan uusi rahoitusväline, jotta voidaan auttaa kehitysmaita selviytymään ilmastonmuutoksen vaikutuksista niin, että kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä (DCI) voidaan tulevaisuudessa käyttää sen alkuperäisiin tarkoituksiin;

27.   toistaa olevansa vakavasti huolissaan otsakkeen kroonisesta alirahoituksesta johtuvasta vaarallisen kapeasta liikkumavarasta, koska otsakkeeseen kohdistuu jatkuvia paineita kolmansien maiden kriisien vuoksi;

28.   kehottaa komissiota esittämään suunnitelman vakautusvälineeltä elintarvikerahoitusvälineelle kohdennettujen varojen palauttamiseksi ajalla 2010–2013, jotta voidaan varmistaa, että Euroopan unionilla on käytettävissään kaikki talousarvion otsakkeen 4 mukaiset määrärahat, kun se hoitaa kansainvälisiä tehtäviään Euroopan kansalaisten odottamalla tavalla; kehottaa komissiota esittämään suunnitelman, joka koskee varojen käyttöönottoa kaikkia sellaisia ulkoisen toiminnan hätäapuvälineitä tai -mekanismeja varten, jotka on luotu vakautusvälineen ulkopuolella, jotta voidaan välttää vakautusvälineelle tarkoitettuihin varoihin turvautuminen;

29.   kehottaa Eurooppa-neuvostoa olemaan tekemättä kauaskantoisia poliittisia sitoumuksia, jotka edellyttävät merkittävämpää EU:n taloudellista tukea – jos samalla ei varata sitoumusten edellyttämiä talousarviomäärärahoja – jos nämä sitoumukset ovat selvästi ristiriidassa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisten enimmäismäärien sallimien varojen kanssa;

30.   pitää energiantoimitusten varmistamista unionin kannalta tärkeänä asiana; pitää siksi myönteisenä, että kaikki osallistujamaat ovat allekirjoittaneet Nabucco-hankkeen, ja odottaa kaikkien niiden suhtautuvan johdonmukaisesti muihin hankkeisiin, jotka saattaisivat vaarantaa Nabucco-hankkeen;

31.   luottaa edelleen siihen, että Palestiinan rauhanprosessiin ja Gazan kaistan jälleenrakennustarpeisiin saadaan tukea; kehottaa komissiota ilmoittamaan, mitä toimia se on toteuttanut sen riskin minimoimiseksi, että tästä budjettikohdasta rahoitettavia hankkeita ja ohjelmia käytetään tai ohjataan terroristijärjestöjen tarkoituksiin, terroritekoja varten tai tehottomaan byrokratiaan, ja täsmentämään, onko apu osaksi tarkoitettu EU:n tai sen jäsenvaltioiden aiemmin rahoittamien, sotatoimissa vahingoittuneiden toimitilojen tai infrastruktuurin uudelleen rakentamiseen;

32.   korostaa, että on välttämätöntä kohdentaa riittävästi varoja EU:n Itämeri-strategialle sellaisten toimien rahoittamiseksi, joille ei voi saada rahoitusta muista budjettikohdista (koordinointi-, tiedotus- ja kokeiluhankkeet, jotka sisältyvät johonkin toimintasuunnitelman neljästä pilarista);

Otsake 5

33.   on päättänyt hyväksyä neuvoston joihinkin hallintomenoja koskeviin budjettikohtiin tekemät leikkaukset valikoivasti pyrkien tasapainoon yleisten talousarvion painopisteiden, myös uusien painopisteiden, ja olemassa olevien politiikkojen täytäntöönpanotarpeen välillä;

34.   on kuitenkin palauttanut henkilöstömenoihin käytettävät määrärahat; huomauttaa, että kaikenlaisten muista kuin otsakkeesta 5 rahoitettavien hallintomenojen kokonaismäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina; pyytää, että tulevilla komission ehdotuksilla henkilöstömenojen siirtämisestä toimintamenoja koskeviin budjettikohtiin on kattavat perustelut; katsoo, että toimintaohjelmat tarvitsevat hallinnollista tukea toimiakseen; on kuitenkin varsin huolissaan siitä, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä osa monivuotisten ohjelmien muista kuin otsakkeen 5 mukaisista kokonaismäärärahoista käytetään hallintokuluihin;

35.   on huolestunut meneillään olevasta uutta Eurooppa-korttelia koskevasta tarjouskilpailusta; toistaa pyyntönsä saada kaikki tiedot valintaprosessista ja tarpeensa saada lisää tietoa komission kiinteistöpolitiikasta yleensä;

36.   kehottaa komissiota esittämään aikataulun joka kolmas vuosi tehtävää varainhoitoasetuksen tarkistamista koskeville ehdotuksille;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

37.   muistuttaa, että toimielinten välisen sopimuksen mukaan pilottihankkeille voidaan varainhoitovuoden aikana myöntää yhteensä enintään 40 miljoonaa euroa ja valmistelutoimille enintään 100 miljoonaa euroa, mistä enintään 50 miljoonaa euroa voidaan osoittaa uusiin valmistelutoimiin;

38.   pitää näitä hankkeita välttämättömänä välineenä, jonka avulla parlamentti voi ottaa käyttöön Euroopan kansalaisille myönteisiä uusia toimintakeinoja; panee merkille, että komissio on ottanut talousarvioon ainoastaan maksumäärärahoja neljää lukuun ottamatta kaikille meneillään oleville pilottihankkeille ja valmistelutoimille, mikä on antanut parlamentille mahdollisuuden valvoa täysimääräisesti sitä, onko niiden seuranta ollut tarpeen ja pitääkö uusia maksusitoumusmäärärahoja myöntää; on lisäksi analysoinut joukon uusia kiinnostavia ehdotuksia, joista vain osa voitaisiin ottaa vuoden 2010 talousarvioon toimielinten sopimusten rajoitusten ja monivuotisen rahoituskehyksen ylärajojen vuoksi;

39.   on asettanut etusijalle pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanon niiden toisena tai kolmantena vuonna; aikoo seurata varainhoitovuoden 2010 aikana tarkasti näiden hankkeiden ja toimien sekä vasta aloitettujen hankkeiden ja toimien toteutusta;

o
o   o

40.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä yleisen talousarvioesityksen pääluokkaan III tehdyt tarkistukset ja muutosehdotukset neuvostolle ja komissiolle sekä asianomaisille muille toimielimille ja elimille.

LIITE 1

LAUSUMAT, JOISTA SOVITTIIN 10. HEINÄKUUTA 2009 KÄYDYISSÄ NEUVOTTELUISSA

NEUVOSTON PÖYTÄKIRJOIHIN KIRJATTAVA YHTEINEN JULKILAUSUMA

Vuosien 2004 ja 2007 laajentumiseen liittyvä palvelukseen ottaminen

"Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat jälleen, että on tärkeää täyttää täysimääräisesti kaikki ne toimet, jotka liittyvät vuosien 2004 ja 2007 laajentumiseen, erityisesti keski- ja ylimmän johdon tasolla, ja toteavat painokkaasti, että toimielinten ja erityisesti Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston (EPSO) olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että tarpeelliset toimet toteutetaan budjettivallan käyttäjän myöntämien toimien täyttämistä koskevan prosessin nopeuttamiseksi kokonaisuudessaan. Tällöin olisi noudatettava henkilöstösääntöjen 27 artiklassa määrättyjä perusteita ja saavutettava mahdollisimman laaja suhteellinen maantieteellinen jakauma mahdollisimman pian.

Euroopan parlamentti ja neuvosto aikovat edelleen seurata tiiviisti käynnissä olevaa palvelukseenottoprosessia. Tätä varten ne pyytävät kutakin toimielintä ja EPSOa toimittamaan budjettivallan käyttäjälle puolivuosittain, maalis- ja lokakuussa, tilannetietoja palvelukseen ottamisesta vuosien 2004 ja 2007 laajentumiseen liittyen."

NEUVOSTON PÖYTÄKIRJOIHIN KIRJATTAVAT NEUVOSTON LAUSUMAT

1.  Maksumäärärahat

"Neuvosto pyytää komissiota esittämään lisätalousarvion siinä tapauksessa, että vuoden 2010 talousarvion määrärahat eivät riitä kattamaan alaotsakkeesta 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky), alaotsakkeesta 1 b (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) ja otsakkeesta 2 (Luonnonvarojen suojelu ja hallinta) ja otsakkeesta 4 (EU maailmanlaajuisena toimijana) johtuvia menoja."

2.  Otsake 4

"Neuvosto panee merkille komission aikomuksen esittää vuoden 2010 alustavaan talousarvioesitykseen oikaisukirjelmän, joka kattaisi myöhemmät lisätarpeet ulkoisten toimien alalla, erityisesti edellisissä oikaisukirjelmissä ja Eurooppa-neuvoston päätelmissä kesäkuussa 2009 käsitellyillä painopistealueilla, ja on laatinut vuoden 2010 alustavan talousarvion siten, että otsakkeeseen 4 jätetään asianmukainen liikkumavara, jonka avulla tarpeet voidaan ottaa huomioon."

3.  EU:n toimielinten ja elinten kiinteistöpolitiikka

"Neuvosto palauttaa mieleen päätelmänsä toimielinten kiinteistömenoja käsittelevästä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 2/2007 ja toteaa, että kiinteistökustannukset ovat merkittävä osa EU:n toimielinten yleisistä hallintomenoista, sekä katsoo, että kiinteistökustannusten moitteeton varainhoito on olennaisen tärkeää.

Neuvosto toistaa, että tiivis toimielinten välinen yhteistyö on tärkeää tällä alalla. Se korostaa, että toimielinten on tarpeen tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä ja yhdistää voimansa sekä kiinteistöjen vuokraamisen tai hankkimisen että niihin liittyvien juoksevien kulujen osalta. Se kehottaa toimielimiä tilojen yhteiskäyttöön aina kun se on tarkoituksenmukaista, jotta kiinteistömenot rajoitettaisiin mahdollisimman vähäisiksi.

Neuvosto suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti toimielinten jo toteuttamiin toimiin toimielinten välisen yhteistyön ja kiinteistöjen hallinnointimenetelmien yhdenmukaistamisen alalla. Se panee tyytyväisenä merkille Brysselissä ja Luxemburgissa kokoontuneiden toimielinten välisten työryhmien äskettäin aikaansaaman sopimuksen toimitilojen määrittelemistä ja mittaamista koskevista yhteisistä suuntaviivoista. Neuvosto pyytää toimielimiä kartoittamaan mahdollisuuksia lisätä toimielinten välistä yhteistyötä, johon voisi sisältyä tilojen yhteiskäyttö, tilojen yhteishallinnointi ja mahdollinen toimielinten välinen rakennustoimisto.

Neuvosto kehottaa toimielimiä laatimaan pitkän aikavälin kiinteistöstrategioita, jotka perustuvat realistisiin arvioihin henkilöstömääristä tulevaisuudessa, ja varmistamaan tarvittavan joustavuuden omistus- ja vuokrakiinteistöjen välisen tasapainon avulla, jotta vältettäisiin mahdollisuuksien mukaan kiinteistöjä koskevat ad hoc -päätökset. Lisäksi se kehottaa toimielimiä käyttämään olemassa olevia tiloja mahdollisimman tehokkaasti ja toteuttamaan kaikki mahdolliset sisäiset rationalisointitoimenpiteet. Neuvosto suhtautuu myönteisesti toimielinten jo toteuttamaan vaihtoehtoisia rahoitusmenetelmiä koskevaan työskentelyyn ja odottaa komission tulevaa raporttia.

Neuvosto pitää erittäin tärkeänä sitä, että se saa varainhoitoasetuksen asiaankuuluvissa säännöksissä vaaditut tiedot mahdollisimman pian. Tietoihin olisi sisällyttävä perusteelliset tarvearvioinnit ja kattavat kustannus-hyötyanalyysit sekä eri vaihtoehdot, joissa esitetään vuokraamista tai ostamista koskevat vaihtoehdot sekä vaihtoehtoiset rahoitusmahdollisuudet ja joissa otetaan huomioon kaikki rahoituskustannukset. Tiedot olisi asetettava hyvissä ajoin ennen päätösten tekemistä molempien budjettivallan käyttäjien saataville, jotta ne voivat vahvistaa kantansa ilman määräaikoihin liittyviä paineita.

Lisäksi neuvosto toistaa toimielinten pääsihteereille osoitetun kehotuksensa toimittaa tiedot ennen alustavan talousarvioesityksen esittämistä. Neuvosto toteaa, että kullakin toimielimellä on omat erityisominaisuutensa ja eri hankkeille tyypilliset piirteensä, ja pyytää toimielimiä jatkamaan työskentelyä näiden tietojen yhdenmukaistamiseksi yhteisten määritelmien ja indikaattoreiden avulla, jotta eri toimielinten välillä voitaisiin tehdä toimitiloja ja kiinteistökustannuksia koskevia vertailuja, mukaan lukien yhteisymmärrys omien kiinteistöjen vuosikustannusten laskentamenetelmästä koko niiden käyttöajalta.

Neuvosto kannustaa toimielimiä jatkamaan ja tehostamaan energiatehokkuus- ja ympäristötoimenpiteitä kiinteistöissään, mukaan lukien ympäristönormien mukainen hyväksyntä aina, kun se on tarkoituksenmukaista ja toteutettavissa annetuilla voimavaroilla.

Neuvosto panee merkille erinomaisen yhteistyön toimielinten ja niiden isäntäjäsenvaltioiden hallintojen välillä, mikä edistää merkittävästi kiinteistöasioiden moitteetonta hallinnointia.

Neuvosto palauttaa mieleen, että sen huomautuksia voidaan soveltaa yhtä lailla toimeenpanovirastojen erityisasemaan ja mahdollisuuksien mukaan hajautettuihin erillisvirastoihin."

NEUVOSTON PÖYTÄKIRJOIHIN KIRJATTAVA YKSIPUOLINEN LAUSUMA

"Talousarvioesitystä vuodeksi 2010 koskevan neuvoston kannan hyväksymiseen liittyen ja ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa vireillä olevan kanteen Saksa toteaa, että ohjelma 'Euroopan unionin vähävaraisimmille suunnattu elintarvikeapu' on pantava täytäntöön yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Saksa toteaa katsovansa, että tätä ohjelmaa varten ei tulisi käyttää ostoja markkinoilta. Ohjelma on pantava täytäntöön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäsittelyn valossa."

LIITE 2

Euroopan parlamentin julkilausumat, jotka annettiin vuoden 2010 talousarviomenettelyn ensimmäisen käsittelyn neuvotteluissa

Varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttaminen (talousarvioennustetta koskeva ennakkovaroitus)

Euroopan parlamentti on huolissaan varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamistilanteesta, sellaisena kuin se on kuvattu viimeisimmässä talousarvioennustetta koskevassa ennakkovaroituksessa (Budget Forecast Alert), erityisesti alaotsakkeisiin 3a ja 3b kuuluvien maksusitoumusten ja alaotsakkeisiin 1a, 3a ja 3b sekä otsakkeeseen 5 kuuluvien maksujen osalta. Se korostaa, että on tärkeää edistyä alustavassa talousarvioesityksessä esitetyn toteuttamisaikataulun mukaisesti.

Euroopan parlamentti pyytää komissiota toimittamaan 31. elokuuta 2009 mennessä selvityksen, jossa esitetään yksityiskohtaisemmat tiedot kunkin ohjelman tai toimintalohkon toteuttamisessa todettujen viivästymisten (rakenteellisista sekä järjestelyihin, hallintoon ja menettelyihin liittyvistä) syistä.

Lisäksi Euroopan parlamentti pyytää komissiota esittämään perustelut kunkin sellaisen ohjelman tai toimintalohkon osalta, jossa toteuttaminen poikkeaa budjettivallan käyttäjän vuoden 2009 talousarviossa tekemistä päätöksistä.

Rakennerahastojen käytön yksinkertaistaminen ja kohdentaminen talouskriisin yhteydessä

Euroopan parlamentti palauttaa mieleen marraskuussa 2008 ja huhtikuussa 2009 annetut kolmen toimielimen yhteiset lausumat koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta ja korostaa tarvetta jatkaa pyrkimyksiä rakenne- ja koheesiorahastojen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Se katsoo, että edistyminen arviointi-, hyväksyntä- ja hallintomenettelyjen yksinkertaistamisessa ei ole ollut riittävää, mikä ilmenee hallinto- ja valvontajärjestelmien ja tärkeimpien hankkeiden alhaisena hyväksymisosuutena. Se kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan täytäntöönpanomenettelyiden yksinkertaistamiseksi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja erityisesti vauhdittamaan hallinto- ja valvontajärjestelmien ja tärkeimpien hankkeiden hyväksymistä ja siten nopeuttamaan maksuja noudattaen kuitenkin N+2-sääntöä.

Euroopan parlamentti uskoo, että kaikki rakennerahastojen käytön tarjoamat mahdollisuudet, myös toimintaohjelmien mukauttaminen tai tarkistaminen, voitaisiin hyödyntää sellaisten kohdennettujen toimien toteuttamiseksi, jotka edistävät talouskriisin seurausten voittamista, erityisesti edistämällä kasvua ja kilpailukykyä sekä rajoittamalla työpaikkojen menetyksiä, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään tätä mahdollisuutta. Se kehottaa komissiota kannustamaan ja mahdollistamaan tehokkailla ja nopeilla menettelyillä kaikkien rakennerahastoasetuksissa säädettyjen kasvun ja työllisyyden tukemiseen tarkoitettujen toimenpiteiden hyödyntämistä. Lisäksi Euroopan parlamentti muistuttaa, että on tärkeää käyttää saatavilla olevat määrärahat kokonaisuudessaan ja tehokkaasti.

Maksumäärärahat

Euroopan parlamentti pyytää komissiota esittämään lisätalousarvion siinä tapauksessa, että vuoden 2010 talousarvion määrärahat eivät riitä tarvittaessa kattamaan tietystä otsakkeesta johtuvia menoja.

Otsake 4

Euroopan parlamentti ottaa huomioon komission aikeen esittää vuoden 2010 alustavaan talousarvioesitykseen myöhemmässä vaiheessa oikaisukirjelmän, joka kattaa ulkoisten toimien lisätarpeet ja erityisesti aiemmassa oikaisukirjelmässä yksilöidyt painopistealueet ja neuvoston kesäkuussa 2009 tekemissä päätelmissä yksilöidyt painopistealueet. Euroopan parlamentti muistuttaa, että talousarviota koskevan neuvottelumenettelyn aikana 21. marraskuuta 2008 komissio sitoutui esittämään arvion tilanteesta otsakkeen 4 osalta sekä tekemään tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia. Se odottaa komission antavan oikaisukirjelmän kyseisen alan monivuotisen tarvearvioinnin yhteydessä.

(1) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42.
(2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0095.
(5) EUVL L 255, 26.9.2009, s. 36.
(6) EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.


Esitys yleiseksi talousarvioksi 2010 (pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX)
PDF 310kWORD 76k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti, pääluokka II – Neuvosto, pääluokka IV – Tuomioistuin, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, pääluokka VII – Alueiden komitea, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies ja pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu (C7-0128/2009 – 2009/2002B(BUD))
P7_TA(2009)0052A7-0037/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29. syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom(1),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–   ottaa huomioon talousarviomenettelyn suuntaviivoista 10. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman – Pääluokat I, II ja IV–IX(4),

–   ottaa huomioon ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2010 5. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman(5),

–   ottaa huomioon vuonna 1988 tekemänsä sisäisen sopimuksen, jonka mukaan sen budjettimäärärahat rajataan enintään 20 prosenttiin otsakkeen 5 kokonaismäärästä, lukuun ottamatta luonteeltaan poikkeuksellisia menoja,

–   ottaa huomioon komission 29. huhtikuuta 2009 esittelemän alustavan esityksen Euroopan yhteisöjen yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (KOM(2009)0300),

–   ottaa huomioon neuvoston 13. heinäkuuta 2009 hyväksymän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (C7-0128/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan ja V liitteen,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A7-0037/2009),

A.   ottaa huomioon, että kaikkien toimielinten alustavassa talousarvioesityksessä (ATE) rahoituskehyksen enimmäismäärään jätettiin noin 236 597 323 euron liikkumavara varainhoitovuodeksi 2010,

B.   ottaa huomioon, että neuvoston 13. heinäkuuta 2009 tekemän päätöksen jälkeen talousarvioesityksessä (TE) on tämän enimmäismäärän alapuolella 276 153 415 euron liikkumavara,

C.   ottaa huomioon, että vuoden 2009 talousarviomenettelyn yhteydessä sovittiin kokeilusta, jossa puhemiehistö ja budjettivaliokunta tiivistävät yhteistyötään ja tekevät varhaisessa vaiheessa keskinäistä yhteistyötä kaikissa asioissa, joilla on merkittäviä vaikutuksia talousarvioon, ja että kyseinen menettely säilytetään myös vuoden 2010 talousarviomenettelyssä,

D.   ottaa huomioon, että puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välinen neuvottelukokous järjestettiin 15. syyskuuta 2009, ennen äänestyksiä budjettivaliokunnassa ja täysistunnossa,

Yleinen kehys

1.   muistuttaa, että EU:n toimielinten on laadittava talousarvionsa talous- ja rahoitustilanteessa, jonka Eurooppa joutuu kohtaamaan, ja että on välttämätöntä, että näillä talousarvioilla pyritään saavuttamaan poliittiset tavoitteet voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti käyttäen;

2.   toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että budjettiin kohdistuvien pyyntöjen on täysin vastattava kustannuksia ja niissä on kuvastuttava yksinomaan todelliset tarpeet kullekin toimielimelle annettujen tehtävien toteuttamiseksi samalla, kun pyritään kaikin keinoin löytämään säästömahdollisuuksia esimerkiksi työn paremmalla järjestämisellä, kohdentamalla olemassa olevia resursseja uudelleen painopistealueisiin ja vähentämällä byrokratiaa, jotta niukkoja taloudellisia voimavaroja voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla;

3.   pitää ilahduttavana kaikkien toimielinten rakentavaa ja yhteistyöhaluista lähestymistapaa niiden toimissa budjettivallan käyttäjän kanssa ja on tyytyväinen siihen, että toimielinten vastaukset esiin nousseisiin kysymyksiin ovat olleet nopeita ja täsmällisiä;

4.   korostaa, että ehdotuksiin ei ole sisällytetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen mahdolliseen voimaantuloon nimenomaisesti liittyviä menoja; muistuttaa, että jos kyseinen sopimus tulee voimaan, on tarvittaessa käytettävä olemassa olevia talousarviovälineitä, kuten oikaisukirjelmää tai lisätalousarviota: katsoo kuitenkin, että siinä tapauksessa on mahdollisimman kattavasti tutkittava mahdollisuuksia järjestää olemassa olevia voimavaroja uudelleen ennen lisärahoitusta koskevien pyyntöjen esittämistä; toistaa, että varmuuden vuoksi tulevaisuudessa talousarvio olisi säilytettävä kestävänä ja tässä otsakkeessa olisi oltava oikein mitoitettu taloudellinen liikkumavara;

5.   muistuttaa, että on yhä varaa parantaa ja tehostaa talousarvion resurssien käyttöä monilla alueilla, ja haluaa jälleen korostaa toimielinten välistä yhteistyötä; yhtyy tilintarkastustuomioistuimeen siinä, että tehostettu yhteistyö kielipalvelujen alalla voisi tarjota jonkin verran säästömahdollisuuksia; on sen vuoksi tehnyt tästä asiasta painopisteen vuonna 2010 ja kehottaa toimielimiä yhä edistämään näitä näkökohtia myös neuvoteltaessa uudelleen sisäisten käännösresurssien jakamista koskevista nykyisistä järjestelyistä;

6.   päättää tässä tarkoituksessa ottaa käyttöön laaja-alaisen viiden prosentin varauksen ulkoisia käännöspalveluja varten ja korostaa, että tämä muutos kohdistuu kaikkiin toimielimiin, joilla on omia käännösyksikköjä; toteaa, että pyydettyihin parannuksiin sisältyvät uudet neuvottelut sisäisten käännösresurssien jakamista koskevista nykyisistä järjestelyistä, jotta voidaan parantaa tehokkuutta ja saada aikaan säästöjä käännöstoiminnassa, mikä on myös linjassa tilintarkastustuomioistuimen tätä asiaa koskevan erityiskertomuksen kanssa; panee merkille, että tämä varaus voidaan vapauttaa ainoastaan sitten, kun toimielimet ovat esittäneet konkreettisen ehdotuksen käännösresurssien jakamisjärjestelmästä ja kun budjettivallan käyttäjä on sitä tarkastellut;

7.   korostaa haluavansa, että toimielimet tarkastelevat uudelleen kääntäjien mahdollisuutta etätyöskentelyyn; panee merkille, että tämä voi johtaa vuosittaisiin säästöihin erityisesti, jos toimistotilaa voidaan vapauttaa ja käyttää muihin tarkoituksiin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin käyttää tätä järjestelmää (vaikkakin määrällisesti rajoitettuna) ja että se toimii hyvin;

8.   on päättänyt jättää otsakkeen 5 "hallintomäärärahat" enimmäismäärän alapuolelle 222 344 665 euron liikkumavaran ja rajoittaa siten kokonaislisäyksen x, y prosenttiin; korostaa, että tähän kuuluu se, että palautetaan osa määrärahoista, joita neuvosto on vähentänyt toimielinten talousarvioissa niissä tapauksissa, joissa kunkin toimielimen erityiset pyynnöt on perusteltu;

9.   katsoo, että EU:n talousarviota on kehitettävä tavalla, joka palkitsee kekseliäisyydestä ja innovoivista ratkaisuista; korostaa tässä suhteessa ja kannustavana tekijänä, että toimielimet voisivat käyttää tällaisista niiden toteuttamista toimista seuraavaa parantunutta tehokkuutta ja säästöjä mahdollisiin muihin prioriteetteihinsa; korostaa kuitenkin, että käyttämättä jääneet varat, jotka ovat yksinkertaisesti tulosta hitaasta toteutuksesta tai ennakoimattomista tapahtumista, tulisi yleisesti palauttaa veronmaksajille;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti
Yleinen kehys

10.   pitää ilahduttavana, että 15. syyskuuta 2009 järjestetyssä puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisessä neuvottelukokouksessa vallitsi hyvä rakentava henki; uskoo, että tämä edelleen edistää parlamentin talousarvion laatimista keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirissä sekä terveen budjettihallinnan periaatteiden tinkimätöntä noudattamista ja avoimuutta; korostaa, että kunkin elimen oikeudet on säilytettävä täysimääräisesti;

11.   muistuttaa, että sopimukseen päästiin seuraavissa neuvottelukokouksessa käsitellyissä asioissa:

   varaukset (ensisijaiset hankkeet, kiinteistövaraus, varaus ennakoimattomia menoja varten)
   infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston (PO INLO) sekä turvallisuuspalvelujen uudelleenjärjestely
   vuoden 2010 henkilöstötarpeet
   Euroopan historian talo
   poliittiset puolueet ja säätiöt
   monikielisyys
   tiedonhallintajärjestelmä;

12.   katsoo, että puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välinen tiedonkulku ja keskustelujen ajoittaminen ovat ratkaisevan tärkeitä varmistettaessa, että niiden yhteistyö onnistuu ja yhä paranee;

13.   korostaa, että parlamentin, samoin kuin kaikkien toimielinten, olisi annettava mahdollisimman täydellinen alustava talousarvioesitys keväällä tai alkukesästä; painottaa, että oikaisukirjelmän käyttö syksyllä olisi todellakin rajoitettava ennakoimattomiin tapahtumiin ja teknisiin päivityksiin; tunnustaa, että vaalivuosi muodostaa erityistilanteen, jossa näiden menettelyjen on annettava joustaa enemmän niin, että voidaan turvata uuden parlamentin oikeudet;

14.   korostaa, että parlamentin talousarvion kokonaismäärä on 19,87 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 (hallintomäärärahat) hyväksytyistä menoista, toisin sanoen parlamentti on pysytellyt itse asettamansa 20 prosentin rajan alapuolella; toistaa kuitenkin, että 19,87 prosentin suuruinen määrä ei sisällä mitään mukautuksia, jotka voivat olla tarpeen erityisesti lainsäädäntöalalla, mikäli Lissabonin sopimus tulee voimaan, ja pitää kiinni kannastaan, jonka mukaan huomattava liikkumavara on oleellisen tärkeää; myöntää, että nykyisen rajoitetun liikkumavaran vuoksi tarvitaan lisäsäästöjä ja uudelleen kohdentamista, jotta lisävaatimukset voidaan täyttää;

15.   katsoo, että parlamentin kiinteiden ja muuttuvien kustannusten erottaminen toisistaan helpottaisi parlamentin talousarviota koskevaa yleisen tason päätöksentekoa ja asianmukaista seurantaa ja talousarvion kestävänä säilyttämistä; on tässä yhteydessä päättänyt asettaa varaukseen osan kolmesta yksittäisestä budjettikohdasta ja pyytää samalla raporttia, jossa yksilöidään otsakkeisiin 2 ja 3 kuuluvat menot kustannuksen tyypin mukaan ja annetaan tiedot siitä, ovatko ne kiinteitä vai muuttuvia; katsoo, että tämän eron tekeminen, kiinteistö-, viestintä- ja tiedotuspolitiikkaa koskevat pitkän aikavälin strategiat ja parlamentin eri toiminnoille tehtävä kustannus–hyöty-analyysi mahdollistavat nollapohjabudjetoinnin soveltamisen tulevina vuosina; katsoo, että tämän ansiosta parlamentin talousarvio voi heijastaa pelkästään todellisia tarpeita, ja sen avoimuus, talousarvioon liittyvä tarkkuus ja tehokkuus paranevat;

16.   korostaa, että vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi, jonka aikana sovelletaan täysimääräisesti uusia jäsenten asemaa koskevia sääntöjä, ja että sillä on merkittävä vaikutus parlamentin talousarvioon, josta kyseiset menot on katettava; panee merkille, että vuodesta 2009 (jolloin sääntöjä sovellettiin osittain) määrärahojen arvioidaan nousseen noin 40 miljoonaa euroa ja sitä edeltävistä vuosista noin 113 miljoonaa euroa;

17.   katsoo, että kyseiset luvut olisi kuitenkin eriteltävä niihin, jotka ovat tosiasiassa väistämättömiä seurauksia oikeudellisista ja talousarvioon liittyvistä syistä, ja niihin, joihin järjestelmän tosiasiallinen täytäntöönpano voi vaikuttaa; pyytää sen vuoksi talousarvioon talousarvioon liittyen täsmällisiin ja objektiivisiin tietoihin perustuvaa raporttia matkakorvausjärjestelmän soveltamisesta ja sen esittämistä ennen 30. kesäkuuta 2010;

18.   pitää vuoden 2008 lopussa tehtyä sopimusta parlamentin jäsenten avustajia koskevista uusista säännöistä myönteisenä ja on sisällyttänyt asianmukaiset budjettimääräykset soveltamisen ensimmäistä täyttä vuotta 2010 varten; pitää myös myönteisenä väliaikaisen arviontiryhmän perustamista tutkimaan mahdollisia käytännön ongelmia, joita jäsenten asemaa ja avustajia koskevien sääntöjen käyttöönotosta aiheutuu, ja odottaa saavansa sen päätelmät mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään silloin, kun puhemiehistö esittää vuoden 2011 ennakkoarvion;

19.   talousarvion yleisen tason osalta ja edellä hahmotellut tekijät huomioon ottaen korostaa myös, että neuvottelukokous johti sopimukseen ehdotettujen varausten supistamisesta 5 miljoonaan euroon uusille poliittisille aloitteille samalla, kun säilytettiin yleinen 10 miljoonan euron varaus ennakoimattomia menoja varten ja sovittiin myös 15 miljoonan euron kiinteistövarauksesta;

Henkilöresurssit

20.   pitää ilahduttavana vuoden 2010 henkilöstöresursseja koskevaa sopimusta ja kiittää tiedoista, joita hallinto on toimittanut välttämättömiksi katsotuista viroista ja niiden yhteydessä ehdotetuista uudelleenjärjestelyistä;

21.   päättää hyväksyä parlamentin vuoden 2010 henkilöstötaulukkoon otettavan 54 uuden viran määrärahat seuraavasti:

päättää myös hyväksyä määrärahat seuraaviin palkkaluokan korotuksiin: 5 AD5-virkaa 5 AD7-viraksi (liittyy tulkkien palvelukseen ottamiseen), 30 AD7-virkaa 30 AD9-viraksi (liittyy sisäisiin kilpailuihin) ja 30 AST3-virkaa 30 AST5-viraksi (liittyy sisäisiin kilpailuihin); päättää myös hyväksyä määrärahat, joilla 5 AST6-virkaa muunnetaan 2 AD11-viraksi ja 3 AD12-viraksi (liittyy nk. siirtymiskilpailuihin);

   vakinaiset virat: 8 AD9-, 17 AD5- ja 28 AST1-virkaa,
   väliaikaiset toimet: 2 AD10-tointa, 1 AD9- ja 1 AD5-toimi,
   lakkautetaan 3 väliaikaista AST1-tointa, jotka oli hyväksytty vuoden 2009 henkilöstötaulukossa;

22.   siitä huolimatta väittää, että jo olemassa olevien resurssien uudelleenkohdentamista ja virkojen uudelleenjärjestelyjä koskevat lisäponnistukset ovat erottamaton osa tätä talousarviomenettelyä; katsoo tässä yhteydessä, että on soveliasta mukauttaa parlamentin työorganisaatiota ja palvelujen rakennetta poliittisiin painopisteisiin, jotta saataisiin mahdollisimman hyvät tulokset ja vähennettäisiin talousarvioon kohdistuvia kustannusvaikutuksia; muistuttaa tässä yhteydessä viime vuonna esittämästään pyynnöstä, että olisi ehdottomasti tasapainotettava henkilöresurssien jakoa lainsäädäntötyöhön kuuluvien ydintehtävien, jäsenille tarkoitettujen palvelujen ja hallinnollisten tukipalvelujen välillä ja tehtävä paremmin ymmärrettäviksi taustalla olevat oletukset ja prioriteetit;

23.   panee erityisesti merkille, että sopimusneuvotteluissa sovittiin parlamentin kiinteistöosaston ja kiinteistöpolitiikan vahvistamisesta, jotta voidaan varmistaa asianmukainen ylläpito ja turvallisuus, parantaa suunnittelua ja valvontaa ja – yhdistettynä johdonmukaiseen ja vastuulliseen kiinteistöpolitiikkaan – järkevästi tuottaa säästöjä pitemmällä aikavälillä; hyväksyy tämän saavuttamiseksi 49 uuden viran perustamisen kolmen vuoden kuluessa; panee myös merkille sopimuksen turvallisuuspalvelun uudelleenjärjestämistä varten pyydettyjen viiden viran rahoittamisesta;

24.   pitää myös ilahduttavana neuvottelukokouksen sopimusta siitä, että toteutetaan PO INLO:n ja turvallisuuspalvelujen organisaation tarkastus, jotta voidaan arvioida, käytetäänkö resursseja parhaalla mahdollisella tavalla;

Lainsäädäntötyö ja monikielisyys

25.   muistuttaa, että monikielisyys on ollut keskeisen tärkeässä asemassa vuoden 2010 talousarviossa siksi, että pyritään turvaamaan ja itse asiassa vahvistamaan kaikkien jäsenten oikeutta saada yhtäläinen kohtelu kielipalveluissa, ja myös siksi, että pyritään pitämään kustannukset alhaisina parantamalla kaikkien toimielinten välistä yhteistyötä; pitää tähän tarkoitukseen talousarvioesityksessä kohdistettua lisärahoitusta ilahduttavana ja hyväksyy sen;

26.   uskoo, että parlamentin lisääntyneen lainsäädännöllisen vastuun omaksuminen on jatkuva prosessi, joka edellyttää, että jäsenten on saatava tukea täysimääräisesti, jotta he voivat hoitaa lainsäädäntötyönsä; pitää tässä yhteydessä tervetulleena puhemiehistön 6. toukokuuta 2009 tekemää päätöstä, jolla pyritään tehostamaan suoraa tukea jäsenille lainsäädäntötyössä erityisesti säädösten laatimisen alkuvaiheessa; katsoo, että on kiinnitettävä huomiota myös lainsäädäntötyön myöhempiin vaiheisiin, ja pitää oleellisen tärkeänä, että jäsenet saavat käyttöönsä oikeat tekstit kaikilla virallisilla kielillä monikielisyysperiaatteen mukaisesti ja noudattaen unionin paremman lainsäädännön tavoitteita, jotta voidaan parantaa avoimuutta ja parlamentin kantojen demokraattista legitiimiyttä lainsäädäntömenettelyissä;

27.   muistuttaa, että parlamentti säännöllisesti äänestää sovituista säädöksistä varhaisten poliittisten kompromissien muodossa, kun taas neuvosto hyväksyy kyseiset säädökset vasta niiden valmistuttua; pitää tärkeänä, että parlamentti käsittelee lopullisia, kaikilla kielillä oikeita tekstejä ja äänestää niistä; pyytää, että toteutetaan sisäisiä ja toimielinten välisen tason toimia sen varmistamiseksi, että parlamentilla on tässä suhteessa tasaveroinen asema neuvoston kanssa;

28.   pitää ilahduttavana neuvottelukokouksessa tehtyä sopimusta laaja-alaisen viiden prosentin varauksen ottamisesta erityiseen budjettikohtaan kaikille toimielimille, joilla on omia käännösyksiköitä, kuten edellä jo kuvattiin;

29.   on halukas tarkastelemaan uudelleen ja täysistuntopuheiden käännösten, niin sanottujen sanatarkkojen istuntoselostusten järjestelmää, saatavuutta ja sitä, miten tätä saatavuutta voitaisiin parantaa käyttämällä uudenaikaista teknologiaa ja miten voidaan samalla saada merkittäviä budjettisäästöjä; katsoo, että tämä voisi sisältää kysyntään perustuvan käännösjärjestelmän, joka voisi myös nopeuttaa merkittävästi pyydettyjen tekstien saatavuutta;

Kiinteistöpolitiikka

30.   muistuttaa aikaisemmasta pyynnöstään, että puhemiehistö esittäisi kiinteistöjä koskevan yhtenäisen ja vastuullisen pitkän aikavälin strategian, jossa otetaan huomioon myös kasvavien ylläpitokustannusten erityisongelma, kunnostustarpeet ja turvallisuuskustannukset ja jolla varmistetaan parlamentin talousarvion kestävyys, ja edellyttää, että kyseinen strategia esitetään vuoden 2009 loppuun mennessä; panee merkille viime vuoden budjettipäätöslauselman johdosta saadun vastauksen, mutta ei pidä sitä riittävänä; painottaa myös, että on otettava huomioon Belgian viranomaisten suorittamat mahdolliset palautukset parlamentin nykyisten Brysselissä sijaitsevia tiloja koskevan sopimuksen mukaisesti;

31.   toistaa pitävänsä kiinteistöpolitiikkaansa tiiviisti kytkeytyviä turvallisuuskysymyksiä tärkeinä ja katsoo, että alalla tarvitaan tehokasta ja tasapainoista lähestymistapaa; korostaa etenkin parlamentin erityisluonnetta ja sitä, että turvallisuuden ohella tarvitaan myös avoimuutta ja julkisuutta; ilmaisee samalla olevansa huolissaan alan jatkuvasti kasvavista kustannuksista ja katsoo, että lähestymistapa on eriytettävä kunkin toimipaikan erityistilanteen mukaisesti;

32.   toteaa, että puhemiehistön on selitettävä selkeästi, miksi se harkitsee uuden kiinteistön hankkimista Brysselistä nykyisten tilojen läheltä, vaikka se on ilmoittanut, että se ei enää tarvitse yhtä kiinteistöistään parlamentaariseen työhön;

Viestintä- ja tiedotuspolitiikka

33.   pitää ilahduttavana eurooppalaisten poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta koskevaa sopimusta, jonka pitäisi edistää tiedottamista kansalaisille ja heidän osallistumistaan EU:n poliittiseen elämään; kehottaa keskustelemaan tarkemmin pitkän aikavälin budjettiperiaatteista tällä alalla;

34.   pitää ilahduttavana puhemiehistön lopullista päätöstä uuden vierailukeskuksen hallintomallista ja päättää antaa pyydetyt 13 virkaa sen varmistamiseksi, että keskus voidaan avata mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla;

35.   panee merkille puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välillä tehdyn sopimuksen Euroopan historian talosta; päättää antaa käytettäväksi pyydetyt 1,5 miljoonaa euroa, jotka on määrä budjetoida vuoden 2009 talousarviossa jo olemassa olevaan soveltuvaan budjettikohtaan, jotta voidaan varmistaa, että arkkitehtikilpailu voidaan toteuttaa ja saada suunnitelmaehdotukset ajoissa ensi vuonna; toistaa kantansa, jonka mukaan tarvitaan tietoja hankkeen kokonaiskustannuksista; pitää ilahduttavana sopimusta siitä, että pyritään saamaan ulkoista lisärahoitusta ja tutkitaan hanketta koskevia yhteistyömahdollisuuksia;

36.   korostaa pitävänsä tärkeänä, että parlamentin jäsenten ja henkilöstön saatavana on tehokkaasti järjestettyjä ja monipuolisia tiedon lähteitä ja palveluja; muistuttaa tässä yhteydessä äskettäin hyväksytystä tieto- ja viestintätekniikkaa koskevasta strategiasta, joka kuuluu parlamentin tietohallinnon pääosaston toiminnan alaan, ja päätöksestä perustaa kirjasto- ja asiakirjahallinto-osasto johdon pääosastoon; korostaa myös, että olisi kehitettävä yleistä tiedonhallintajärjestelmää, jolla voidaan helpottaa kaikenlaisen tiedon levittämistä sekä poliittisella että hallinnon tasolla; kehottaa puhemiehistöä kiinnittämään erityistä huomiota eri yksiköiden väliseen yhteistyöhön, jotta voidaan varmistaa, että yleinen toimintatapa on yhtenäinen ja kustannustehokas, ja pitää ilahduttavana neuvottelukokouksen sopimusta siitä, että näitä näkökohtia koskeva ehdotus esitetään parlamentin budjettivaliokunnan kokoukselle;

37.   uskoo myös, että asiakirjojen hallintapalvelujen antaminen mainitun uuden osaston tehtäväksi parantaa tiedon saatavuutta ja edesauttaa parlamentin toimintojen ymmärtämistä; väittää, että tämä helpottaa jäsenten työtä ja lisää myös avoimuutta kansalaisten suuntaan; päättää hyväksyä alustavan talousarvioesityksen sisältämät budjettielementit; samalla toivoo saavansa ajantasaisia tietoja osaston organisaatiosta, kustannus- ja henkilöstöennusteista sekä tuotteista ja palveluista mukaan luettuina toimenpiteet, joilla parannetaan asiakirjojen saatavuutta;

38.   panee merkille kansainvälisen kaupan valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan antamat lausunnot ja muut esitetyt kannat; korostaa, että esiin nousseet ongelmat on mahdollisuuksien mukaan käsitelty pääosin budjettitarkistuksissa ja äänestyksessä;

Pääluokka IV – Yhteisöjen tuomioistuin

39.   katsoo, että kuulemisia ja uusia kiireellisiä menettelyjä koskeva tuomioistuimen kasvava työtaakka on oikeuttanut kohtuullisesti kasvattamaan kuluneina kahtena vuotena tuomioistuimen toimintabudjettia ja henkilöstötaulukkoa ja myös lisäämään henkilöstöä huomattavasti vuonna 2009; pitää sen vuoksi luonnollisena, että vuodelle 2010 ei ole pyydetty lisävirkoja; ei ole vakuuttunut siitä, että neuvoston leikkaukset, jotka kohdistuvat tuleviin palkkoihin ja kiinteämääräisiin korjauksiin, ovat oikein, kun otetaan huomioon nykyinen palvelukseen ottamisen tahti ja henkilöstön määrä;

40.   päättää sen vuoksi palauttaa useita ATE:n budjettikohtia ottaen huomioon esitetyt perustelut ja tarkasteltuaan parlamentin valiokuntien lausuntoja;

41.   toteaa, että tuomioistuimen uusien rakennusten vaikutus on jatkuvaa ja että se aiheuttaa ongelmia tuomioistuimen talousarvion yleiselle kasvulle; voi tästä näkökulmasta katsottuna ja ottaen huomioon laskeneet kustannukset hyväksyä esitetyn yleisen 4,5 prosentin kasvun ja panee merkille, että tuomioistuimen normaalin toimintabudjetin kasvu asettuu huomattavasti alemmalle 2,5 prosentin tasolle;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

42.   jatkona vuonna 2009 myönnetyille 20 tilintarkastajan viralle antaa luvan perustaa vielä 12 tilintarkastajan virkaa, koska kysyntä on lisääntynyt erityisesti talousarviota koskevan vastuuvapauden myöntämisestä vastaavan viranomaisen taholta; korostaa, että henkilöstön määrää ja toimeksiantoja on tarkasteltava talousarvion ja Euroopan talouden muodostamassa laajemmassa kontekstissa; katsoo sen vuoksi, että kahden vuoden aikana myönnetyt 32 uutta tilintarkastajan virkaa asettavat tilintarkastustuomioistuimen hyvään asemaan muutamana tulevana vuotena, ja lisäksi vaatii, että tilintarkastustuomioistuimen on asetettava työtehtävät tärkeysjärjestykseen niiden kiireellisyyden ja suhteellisen merkityksen perusteella;

43.   panee merkille K3-rakennuksen laajentamiskustannusten suunnitellun kehityksen ja toistaa, että ostovuokrausvaihtoehtoon verrattuna laajentamisen rahoittaminen suoraan talousarviosta pitää hankkeen kulut veronmaksajien kannalta mahdollisimman alhaisina; ottaa huomioon, että päätös jaksottaa etupainotteisesti 55 miljoonaa euroa vuodelle 2009 on johtanut tämän budjettikohdan huomattavaan supistumiseen vuonna 2010;

44.   katsoo tilintarkastustuomioistuinta koskevasta ulkoisesta tilintarkastuksesta saadun erään kommentin johdosta, että kaikki tähän hankkeeseen käytetyt maksut on suoritettava tätä tarkoitusta varten luodusta kiinteistöjä koskevasta budjettikohdasta eikä niitä avoimuuden vuoksi saa budjetoida muihin otsakkeisiin/budjettikohtiin;

45.   päättää kasvattaa joitakin menokohtia, jotka koskevat tuomioistuimen kertomusten jakelua yleisölle, julkaisemista virallisessa lehdessä ja työmatkoja, jotta aiheeseen erikoistunut asiantuntija voi tarvittaessa seurata tilintarkastajaa ja jotta voidaan siten kohentaa tulosten oivaltavuutta ja laatua;

Pääluokka VI – Talous- ja sosiaalikomitea

46.   päättää omaksua kompromissikannan komitean alkuperäisen pyynnön ja neuvoston talousarvioesityksen välillä; päättää tässä tarkoituksessa hyväksyä kuuden lisäviran (4 AD5, 1 AST3 ja 1 AST1) perustamisen ja mukauttaa palkkojen ja lisien kiinteämääräistä korjausta 5 prosenttiin;

47.   pyytää komiteaa esittämään ensimmäisen yhteenvetokertomuksen kokous- ja matkakuluja koskevan parannetun suunnittelujärjestelmän toiminnasta sellaisena kuin se otettiin käyttöön edellisessä talousarviossa;

48.   pyytää tulevia talousarvioita silmällä pitäen ytimekästä selostusta siitä, miten matkakorvaukset ja lisät lasketaan ja mitä mahdollisia vaihtoehtoja jäsenillä ja henkilöstöllä tässä suhteessa on;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

49.   ei hyväksy sitä, että neuvosto on hylännyt kaikki kymmenen komitean pyytämää lisävirkaa, ja päättää palauttaa niistä neljä ensisijaisina virkoina, jotka liittyvät komitean poliittiseen työhön ja erityisesti alueelliseen edustajakokoukseen; muistuttaa kuitenkin, että lisäykset komitean henkilöstökaavioon hyväksyttiin jo vuodelle 2009 eikä taloustilanne huomioon ottaen voi hyväksyä muita lisäyksiä;

50.   päättää ottaa käyttöön 5 prosentin kiinteämääräisen korjauksen kuultuaan alueiden komitean perustelut palvelukseen ottamisen määristä ja avoimista viroista; toteaa, että näin voidaan varmistaa, että komitealla on riittävät varat tehtäviensä täyttämistä varten ja että samalla tuotetaan jonkin verran säästöjä ATE:een;

51.   omaksuu kompromissikannan komitean pyyntöjen ja neuvoston vähennysten välillä, jotka kohdistuivat useisiin toimintamäärärahoja koskeviin kohtiin, kuten tietotekniikan kehittämisen resursseihin, henkilöstön lasten hoitoa koskeviin järjestelyihin sekä tiedotus- ja viestintätoimiin;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

52.   palauttaa osittain ATE:n pantuaan merkille neuvoston vähennykset ja kuultuaan oikeusasiamiehen perustelut; pyytää kuitenkin säilyttämään rajoitetut säästöt ATE:ssa;

53.   omaksuu kompromissikannan oikeusasiamiehen ja neuvoston välillä, kun on kyse palkkoja ja lisiä koskevista tarvittavista määrärahoista;

54.   yhtyy oikeusasiamiehen kantaan siinä, että olisi mietittävä, missä määrin tämän virkatehtävän vaaliin liittyvät kustannukset ovat hyödyksi, ja itse asiassa katsoo, että nykyinen järjestelmä, jossa kyseiset kustannukset jaetaan usealle vuodelle ja eri budjettikohtiin, ei ole avoin;

55.   on yllättynyt siitä, että tällä elimellä ei ole käytännössä lainkaan koulutusbudjettia, ja voi tältä osin hyväksyä tietyn lisäyksen;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

56.   toteaa, että tietosuojavaltuutettua pyydetään yhä useammin antamaan lausuntoja lainsäädännöstä (kun sillä on vaikutusta tietosuoja-asioihin); on keskustellut tästä asiasta jonkin verran ja ottanut huomioon lausunnon, että kyseiset kuulemiset ovat pakollisia tietosuojavaltuutetulle; päättää sen vuoksi tehdä eräitä mukautuksia neuvoston ehdottamaan talousarvioesitykseen;

57.   hyväksyy kahden lisäviran perustamisen (1 AD5 ja 1 AST2), millä omaksuu kannan alkuperäisten pyyntöjen ja neuvoston kannan väliltä; tekee tämän ottaen huomioon, että samaan aikaan on lisätty myös kansallisten asiantuntijoiden rahoitusta;

58.   hyväksyy myös eräisiin muihin otsakkeisiin jonkin verran lisäyksiä neuvoston ehdotukseen verrattuna kuultuaan sitä ennen tietosuojavaltuutetun perustelut;

o
o   o

59.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä yleisen talousarvioesityksen pääluokkiin I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX tehdyt tarkistukset neuvostolle ja komissiolle sekä muille asianomaisille toimielimille ja elimille.

(1) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42.
(2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(3) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0096.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0346.


Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttaminen *
PDF 183kWORD 30k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. lokakuuta 2009 Tšekin tasavallan aloitteesta neuvoston päätöksen tekemiseksi Europolin henkilöstöön sovellettavien peruspalkkojen ja lisien mukauttamisesta (10985/2009 – C7-0099/2009 – 2009/0805(CNS))
P7_TA(2009)0053A7-0040/2009

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Tšekin tasavallan aloitteen (10985/2009),

–   ottaa huomioon Europolin henkilöstösäännöistä 3. joulukuuta 1998 annetun neuvoston säädöksen(1) ja erityisesti sen 44 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0099/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 100 ja 55 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0040/2009),

1.   hyväksyy Tšekin tasavallan aloitteen;

2.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia Tšekin tasavallan aloitteeseen;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Tšekin tasavallan hallitukselle.

(1) EYVL C 26, 30.1.1999, s. 23.


Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttaminen *
PDF 190kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. lokakuuta 2009 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta (KOM(2009)0539 - C7-0223/2009 - 2009/0152(CNS))
P7_TA(2009)0054

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2009)0539),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0223/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 142 artiklan,

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.   pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.   pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi – muutossäädös
1 artikla – 3 kohta
Asetus (EY) N:o 1234/2007
186 artikla – a alakohta
(3)  Korvataan 186 artiklan a alakohta seuraavasti:
(3)  Korvataan 186 artiklan a alakohta seuraavasti:
"a) sokeri-, humala-, naudan- ja vasikanliha-, maito- ja maitotuote- sekä lampaan- ja vuohenliha-alan tuotteiden osalta, jos minkä tahansa kyseisen tuotteen yhteisön markkinahinta nousee tai laskee merkittävästi;"
"a) sokeri-, humala-, naudan- ja vasikanliha- sekä lampaan- ja vuohenliha-alan tuotteiden osalta, jos minkä tahansa kyseisen tuotteen yhteisön markkinahinta nousee tai laskee merkittävästi;
a a) maito- ja maitotuotealan tuotteiden osalta, jos minkä tahansa kyseisen tuotteen yhteisön markkinahinta nousee tai laskee merkittävästi 1 päivänä huhtikuuta 2009 ja 1 päivänä huhtikuuta 2010 alkavien 12 kuukauden jaksojen aikana;"
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi – muutossäädös
1 artikla – 3 a kohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1234/2007
188 artikla – 2 a kohta (uusi)
3 a)  Lisätään 188 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:
"2 a) Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti 195 artiklassa tarkoitetun komitean työstä. Tässä tarkoituksessa sille lähetetään komiteoiden kokousten esityslistat, komiteoille toimitetut ehdotukset täytäntöönpanotoimiksi, äänestystulokset, yhteenveto kokouspöytäkirjoista sekä luettelot viranomaisista ja organisaatioista, joihin jäsenvaltioiden edustajikseen asettamat henkilöt kuuluvat. Euroopan parlamentille tiedotetaan myös kaikista komission neuvostolle toimittamista toteutettavista toimenpiteistä ja toimenpide-ehdotuksista."

Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) tilanne
PDF 111kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 Schengen II -tietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän tilanteesta
P7_TA(2009)0055B7-0097/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että 6. joulukuuta 2001 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2424/2001(1) komission tehtäväksi annettiin kehittää toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) ja että järjestelmä oli määrä ottaa käyttöön maaliskuussa 2007,

B.   ottaa huomioon, että parlamentti esitti 13. lokakuuta 2006 kantansa asetukseen (EY) N:o 1987/2006(2), jossa vahvistettiin oikeusperusta Schengen II -tietojärjestelmälle,

C.   ottaa huomioon, että uutta järjestelmää ei lukuisten ongelmien ja viivästysten vuoksi ole vieläkään otettu käyttöön ja että hankkeen toteutettavuudesta on esitetty epäilyjä,

D.   ottaa huomioon, että joitakin maita, mukaan lukien Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Kypros, Bulgaria, Romania ja Liechtenstein, ei sisällytetä Schengen II -tietojärjestelmään, ennen kuin ongelmiin on löydetty ratkaisu,

E.   ottaa huomioon, että oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi 4. ja 5. kesäkuuta 2009 joukon päätelmiä Schengen II -tietojärjestelmän uusista suuntaviivoista ja päätti, että järjestelmän kehittämistä olisi jatkettava olemassa olevan Schengen II -hankkeen perusteella, mutta kuitenkin siten, että SIS 1+RE -järjestelmä säilytetään vaihtoehtoisena varajärjestelmänä,

F.   ottaa huomioon, että on tehtävä kaksi teknistä testiä (nk. välitavoitetestit), ensimmäinen vuoden 2009 lopussa ja toinen kesällä 2010,

G.   ottaa huomioon, että nykyisten ennusteiden mukaan Schengen II -tietojärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2011 viimeisen neljänneksen aikana,

H.   ottaa huomioon, että parlamentti esitti 7. kesäkuuta 2007 kantansa asetukseen (EY) N:o 767/2008(3), jossa vahvistettiin oikeusperusta viisumitietojärjestelmälle (VIS),

I.   ottaa huomioon, että viisumitietojärjestelmä, joka perustuu samaan tekniseen alustaan ja jonka on kehittänyt sama sopimuskumppani kuin Schengen II -tietojärjestelmän, on myös yksi EU:n ensisijaisista hankkeista,

J.   ottaa huomioon, että myös viisumitietojärjestelmän toteutus viivästyy, koska järjestelmää ei oteta käyttöön vuoden 2009 lopussa, kuten oli suunniteltu; toteaa, että viisumitietojärjestelmän käyttöönotto voi siirtyä syyskuuta 2010 myöhemmäksikin ottaen huomioon järjestelmän keskusyksikön perustamiseen komissiossa liittyvät ongelmat ja jäsenvaltioissa toteutettavat valmistelut,

1.   korostaa, että Schengen II -tietojärjestelmän toteutus on edelleen parlamentin ensisijainen tavoite ja että järjestelmä olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian, koska sillä saadaan aikaan useita parannuksia ja siihen sisältyy uusia oikeusperustan mukaisia toimintoja, joilla voidaan parantaa unionin kansalaisten turvallisuutta ja taata tehokkaat rajatarkastukset ulkorajoilla sekä samalla varmistaa Schengenin säännöstön toteuttaminen ja sen johdonmukaisuus;

2.   ilmaisee syvän huolensa sekä Schengen II -tietojärjestelmän että viisumitietojärjestelmän käyttöönoton viivästymisestä;

3.   pyytää, että komissio ja neuvosto tiedottavat sille 22. joulukuuta 2009 tehtävän ensimmäisen teknisen välitavoitetestin tuloksista heti sen suorittamisen jälkeen ja että ne tiedottavat sille viipymättä tulevista toimista;

4.   vaatii noudattamaan täydellistä avoimuutta täytäntöönpanoprosessissa, rahoitukseen liittyvät näkökohdat mukaan lukien, ja pyytää, että sille yhtenä lainsäätäjänä tiedotetaan siitä, sisältyvätkö niin kutsutut ensimmäinen ja toinen välitavoitetesti yhä nykyiseen Schengen II -tietojärjestelmän kehittämissopimukseen vai onko niitä pidettävä lisävaatimuksina ja mitä lisäkustannuksia niistä siinä tapauksessa aiheutuu;

5.   pyytää saada tietää, onko sopimuskumppanille määrätty sakkoja viivästyksistä ja teknisistä virheistä, joiden vuoksi aikaisemmat testit epäonnistuivat, ja jos on, kuinka paljon; pyytää lisäksi saada tietää kuinka paljon lisäkustannuksia näistä viivästyksistä ja teknisistä virheistä aiheutuu siksi, että on suoritettava uusia testejä ja että Schengen II -tietojärjestelmän käyttöönotto myöhentyy;

6.   vaatii komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisiä koordinoituja toimia sen välttämiseksi, että Schengen II -tietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä syntynyt tilanne toistuisi viisumitietojärjestelmän osalta;

7.   pyytää neuvostoa ja komissiota antamaan perustellun selvityksen siitä, miksi ne yhä luottavat nykyiseen sopimuskumppaniin ja tämän kykyyn viedä Schengen II -tietojärjestelmää ja viisumitietojärjestelmää eteenpäin menestyksellisesti ja ilman lisäviivytyksiä;

8.   korostaa, että neuvoston ja komission on otettava parlamentti mukaan kaikkeen Schengen II -tietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän kehitystä koskevaan päätöksentekoon, etenkin, jos testitulokset eivät ole tyydyttäviä ja johtavat siten suunnanmuutokseen SIS II- ja VIS-hankkeissa, mihin saattaisi kuulua hankkeista vastaavan yhtiön kanssa tehdyn nykyisen sopimuksen purkaminen;

9.   kehottaa komissiota selvittämään, johtaisiko mahdollinen sopimuksen purkaminen automaattisesti SIS II -hankkeen osalta vara- tai varmuusjärjestelmän täytäntöönpanoon, ja esittämään mahdolliset vaikutukset VIS-hankkeeseen;

10.   korostaa, että parlamentille on tiedotettava jatkuvasti Schengen II -tietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän käyttöönoton tilanteesta;

11.   kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaa seuraamaan tätä asiaa tarkasti ja valmistelemaan seurantapäätöslauselman täysistuntoa varten heti kun uusi kehitys antaa siihen aihetta ja viimeistään kun ensimmäinen välitavoitetesti on saatettu päätökseen;

12.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4.
(2) EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.
(3) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.


Demokratiakehitys ulkosuhteissa
PDF 139kWORD 65k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa
P7_TA(2009)0056RC-B7-0118/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 21 artiklan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6, 11 ja 19 artiklan sekä EY:n perustamissopimuksen 177, 300 ja 310 artiklan,

–   ottaa huomioon EU:n ja kolmansien maiden väliset sopimukset ja näihin sopimuksiin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan(1), joka julistettiin Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007,

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 8. syyskuuta 2000 antaman päätöslauselman "YK:n vuosituhannen julistus" (A/RES/55/2),

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 4. joulukuuta 2000 antaman päätöslauselman "Demokratian edistäminen ja vakiinnuttaminen" (A/RES/55/96),

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 15. syyskuuta 2005 antaman päätöslauselman "Vuoden 2005 huippukokouksen tulokset" (A/RES/60/1),

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 20. joulukuuta 2004 antaman päätöslauselman "Alueellisten, sitä alemman tason ja muiden organisaatioiden ja menettelyjen merkitys demokratian edistämisessä ja vakiinnuttamisessa" (A/RES/59/201),

–   ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2000 päivätyn komission tiedonannon "Euroopan unionin vaaliapu ja vaalitarkkailutoiminta" (KOM(2000)0191),

–   ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta(2),

–   ottaa huomioon 8. toukokuuta 2001 päivätyn komission tiedonannon "Euroopan unionin tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa" (KOM(2001)0252),

–   ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa(3),

–   ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian, joka hyväksyttiin 12. joulukuuta 2003,

–   ottaa huomioon 20. lokakuuta 2003 päivätyn komission tiedonannon "Johtaminen ja kehitys" (KOM(2003)0615),

–   ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2004 antamansa päätöslauselman kehityspolitiikan hallinnoinnista EU:ssa(4),

–   ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikasta: "Eurooppalainen konsensus"(5),

–   ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) Pariisin julistuksen avun tehokkuudesta vuodelta 2005 ja Accran toimintaohjelman vuodelta 2008,

–   ottaa huomioon 30. elokuuta 2006 päivätyn komission tiedonannon "Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus ja hallintotapa – kohti yhdenmukaista lähestymistapaa Euroopan unionissa" (KOM(2006)0421),

–   ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006(6),

–   ottaa huomioon parlamentin puhemiehistön 18. kesäkuuta 2007 tekemän päätöksen parlamentaarista demokratiaa edistävän toimiston perustamisesta,

–   ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet(7),

–   ottaa huomioon neuvoston 18. toukokuuta 2009 esittämät päätelmät demokraattisen hallintotavan tukemisesta – kohti EU:n toimintakehyksen vahvistamista,

–   ottaa huomioon komissiolle 30. syyskuuta 2009 esitetyn suullisen kysymyksen demokratiakehityksestä ulkosuhteissa (O-0093/2009 – B7-0213/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden perusarvoja ja että ne ovat olleet alusta lähtien keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymisessä,

B.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin perussopimuksissa korostetaan vankkaa sitoutumista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ja että Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, "vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen", ovat olleet keskeisellä sijalla laajentumisprosessissa,

C.   ottaa huomioon, että tähän mennessä EU:n näkemystä demokratiaan liittyvästä kehityksestä ja tuesta ei ole vielä määritetty yhdessä ainoassa asiakirjassa,

D.   ottaa huomioon, että demokratian laaja ymmärtäminen on yhdistänyt onnistuneesti poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet EU:ssa, ja se on ollut keskeinen tekijä, joka on tuonut mukanaan vakautta ja hyvinvointia maailmanhistoriassa ennennäkemättömällä tavalla,

E.   ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan yksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista on "kehittää ja lujittaa kansanvaltaa ja oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista",

F.   ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella muutetun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaan "[u]nionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin" ja "[u]nioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä",

G.   katsoo, että kaikkien ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu on demokraattisen yhteiskunnan olemassaolon perusedellytys, kuten YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa A/RES/59/201 vahvistettiin; ottaa huomioon, että vaikka demokraattiset järjestelmät voivat olla muodoltaan erilaisia, kuten EU:ssa, demokratia on yleismaailmallinen arvo, ja sen keskeiset periaatteet ja tekijät on määritetty lukuisissa kansainvälisissä julistuksissa ja yleissopimuksissa; ottaa huomioon, että näitä tekijöitä, jotka on määritelty kahdessa edellä mainitussa YK:n yleiskokouksen vuosina 2000 ja 2004 antamassa päätöslauselmassa (A/RES/55/96 ja A/RES/59/201), ovat muun muassa seuraavat:

   ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, muun muassa yhdistymisvapauden ja kokoontumisvapauden, ilmaisuvapauden ja mielipiteen vapauden kunnioittaminen
   oikeus osallistua julkisten asioiden hoitamiseen suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, oikeus äänestää ja asettua ehdolle todellisissa ja säännöllisesti järjestettävissä vapaissa vaaleissa, joissa noudatetaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaalisalaisuutta, joka takaa kansan tahdon vapaan ilmaisun
   poliittisten puolueiden ja järjestöjen moniarvoinen järjestelmä
   oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen
   vallan jako ja oikeuslaitoksen riippumattomuus
   julkishallinnon avoimuus ja vastuu
   vapaat, riippumattomat ja moniarvoiset tiedotusvälineet,

H.   ottaa huomioon, että YK:n vuoden 2000 vuosituhannen julistuksessa todetulla tavalla kansan tahtoon perustuva demokraattinen ja edustuksellinen hallinto voi parhaiten turvata miesten ja naisten oikeuden elää elämäänsä ja kasvattaa lapsiaan arvokkaasti, kärsimättä nälkää ja vailla väkivallan, alistamisen tai epäoikeudenmukaisuuden pelkoa,

I.   ottaa huomioon, että aidon demokratian edellytyksenä on, että miehillä ja naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen elämään ja päätöksentekoon,

J.   katsoo, että demokratia, kehitys ja kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuna taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset oikeudet, ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia,

K.   katsoo, että demokratia on myös selkeästi sidoksissa turvallisuuteen, mikä tunnustetaan Euroopan turvallisuusstrategiassa, jossa todetaan, että hyvän hallintotavan levittäminen, yhteiskunnallisten ja poliittisten uudistusten tukeminen, korruption ja vallan väärinkäytön torjuminen, oikeusvaltion periaatteen vakiinnuttaminen ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat parhaita keinoja kansainvälisen järjestyksen lujittamiseksi,

L.   katsoo, että Euroopan unionilla on demokratian maailmanlaajuista tukemista varten käytettävissään laaja valikoima välineitä ja työkaluja, jotka ulottuvat poliittisesta vuoropuhelusta ja diplomaattisista aloitteista rahoituksellisen ja teknisen yhteistyön erityisvälineisiin,

M.   katsoo, että Euroopan unionin ulkoiset rahoitusvälineet, kuten kehitysyhteistyöväline, eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline sekä vakausväline, tarjoavat kaikki merkittäviä mahdollisuuksia demokraattisen hallintotavan sekä instituutioiden ja valmiuksien kehittämisen tukeen,

N.   katsoo, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR) on keskeinen ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvän rahoitusavun väline, joka on globaali, jota voidaan käyttää ilman isäntävaltion suostumusta ja jonka avulla voidaan suoraan tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöjä; ottaa huomioon, että EIDHR:n rahoittamat EU:n vaalitarkkailuryhmät ovat keskeinen osa panosta, jolla EU osallistuu demokraattisten instituutioiden kehittämiseen ja joka käsittää erityisesti EU:n vaalitarkkailuryhmien suositusten seurannan,

O.   katsoo, että kansalaisyhteiskunnalla voi olla keskeinen osuus unionin ulkoisissa demokratian kehittämisponnisteluissa, kuten vapaaehtoisten panos rauhanrakennusta ja demokratiakehitystä koskevissa ohjelmissa on osoittanut,

P.   katsoo, että tarvitaan entistä parempi yleiskuva EU:n tällä hetkellä antamasta demokratian tuesta sekä siitä, miten EU:n laaja keinojen ja välineiden valikoima demokratian tukemiseksi maailmanlaajuisesti toimii kumppanuusvaltioissa ja miten eri välineet ja toimijat toimivat ja täydentävät toisiaan ja ovat yhteydessä toisiinsa,

Q.   ottaa huomioon, että edellä mainitussa parlamentin 31. maaliskuuta 2004 johtamista ja kehitystä koskevasta komission tiedonannosta antamassa päätöslauselmassa pidettiin tärkeänä "vaaliuudistusten ja parlamentaaristen uudistusten jatkamisen merkitystä monipuoluevaalijärjestelmien muodostamisen ohella, jotta taataan väestön nykyistä laajempi ja tehokkaampi poliittinen aktiivisuus",

1.   on samaa mieltä siitä, että tarvitaan entistä johdonmukaisempi ja yhdenmukaisempi kehys, jotta voitaisiin tehostaa EU:n tukea demokratiakehitykselle ja ennen kaikkea demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiselle koko maailmassa;

2.   pitää myönteisinä EU:n nykyisen puheenjohtajavaltion ja aiempien puheenjohtajavaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön EU:n ulkoisen toiminnan yhteyteen kaikki pilarit kattava demokratian kehittämisaloite, jolla pyritään hiomaan EU:n politiikkaa, vahvistamaan sen toimia ja koordinoimaan sen ponnisteluja; korostaa, että tämän alan kestävä toiminta on sisällytettävä marraskuussa 2009 hyväksyttäviin neuvoston päätelmiin; korostaa tässä yhteydessä, että jotkut avainperiaatteet (avoimuus, oikeus tutustua asiakirjoihin, kuuleminen ja vastuunalaisuus) on otettava aiheellisella tavalla huomioon tätä kysymystä käsittelevässä neuvostossa;

3.   suosittelee, että tuleviin neuvoston päätelmiin olisi sisällyttävä konkreettisia ja käytännöllisiä ehdotuksia demokratiaa vahvistavien toimien koordinoinnin parantamiseksi osana välineitä, jotka koskevat EU:n ulkopolitiikkaa, ihmisoikeuspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyöpolitiikkaa; toistaa, että EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta, koordinointia ja tehokkuutta voitaisiin merkittävällä tavalla parantaa, jos hyväksyttäisiin maakohtainen ihmisoikeus- ja demokratiastrategia, jota pidettäisiin viiteasiakirjana asetettaessa maakohtaisia painopisteitä tällä alalla ja joka valtavirtaistettaisiin kaikkiin asianmukaisiin EU:n ulkoisiin politiikkoihin ja välineisiin kyseisen kolmannen maan kanssa;

4.   toistaa, että demokratisoituminen ja hyvä hallintotapa eivät ole itse tarkoitus, vaan ne ovat myös keskeisiä tekijöitä köyhyyden vähentämisen, kestävän kehityksen ja rauhan sekä vakauden kannalta; huomauttaa, että kuten EU:n sisäinen yhdentymisprosessi osoittaa, demokratia auttaa takaamaan paitsi poliittisia oikeuksia ja kansalaisoikeuksia myös talouteen ja kulttuuriin liittyviä oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia, yhteisvastuu mukaan lukien;

5.   pyytää, että kun komissio ja jäsenvaltiot suunnittelevat uutta ulkoisen toiminnan yksikköä, ne varmistavat sen, että ihmisoikeudet ja demokratian kehittäminen valtavirtaistetaan kaikilla politiikan aloilla ja että nykyisistä prosesseista ja kokemuksista otetaan opiksi siten, että se voidaan muuntaa ruohonjuuritasolla saavutettavaksi edistykseksi demokraattisten arvojen tukemisessa;

6.   katsoo, että demokratian ja demokraattisten menettelyjen vakiinnuttaminen kolmansissa maissa tarjoaa parhaat mahdollisuudet kehittää tehokasta politiikkaa liittyen globaaleihin kysymyksiin, jotka huolettavat myös EU:n kansalaisia; toteaa, että demokraattiset järjestelmät voivat esimerkiksi auttaa torjumaan rajat ylittävää rikollisuutta, laitonta maahanmuuttoa ja kauppaa, suojelemaan ympäristöä, pitämään yllä avointa globaalia kaupan järjestelmää ja turvaamaan kestävät ja kilpailukykyiset energiatoimitukset;

7.   kehottaa, että koko maailmassa toteutettavien demokratiaa edistävien koordinoitujen toimien vahvistamiseksi EU kannattaisi julkisesti YK:n vuoden 2005 yleiskokouksen esittämää demokratian määritelmää ja tukeutuisi siihen omassa demokratiaa koskevassa työssään;

8.   korostaa, ettei demokratiaa voida viedä eikä siihen voida pakottaa ulkopuolelta ja että demokratian edistämistä koskevan menestyksekkään strategian on perustuttava vuoropuheluun ja siinä on oltava laajoja pyrkimyksiä kansalaisyhteiskunnan lujittamiseen ja demokratiaa koskevan tietoisuuden lisäämiseen kehitysmaissa; korostaa, että EU on jatkuvasti sitoutunut kehitysstrategioita ja -ohjelmia koskeviin kumppanimaiden omavastuullisuuden periaatteisiin; toteaa kuitenkin, että näitä prosesseja voidaan tukea EU:n kaikilla eri välineillä, joita mukautetaan kunkin maan erityistilanteeseen;

9.   korostaa, että EU:n on kehitettävä strategioita, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten rakenteiden kehittämistä ja että kyseisissä olosuhteissa tärkeässä asemassa ovat poliittiset säätiöt, valtioista riippumattomat järjestöt ja akateemiset laitokset, ja niiden toimintaa olisi tuettava;

10.   kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin kaikesta EU:n demokratiaan kohdistamasta tuesta valikoiduissa kumppanimaissa, jotta voidaan esittää käytännön suosituksia;

11.   kehottaa neuvostoa ja komissiota panemaan täytäntöön avun tehokkuutta koskevan OECD:n Pariisin julistuksen ja Accran toimintaohjelman demokratiaa tukevassa työssään, ja ehdottaa erityisesti, että toteutettaisiin EU:n yhteisiä demokratiaa koskevia arvioita ja EU:n yhteistä ohjelmasuunnittelua ja jaettaisiin taakka, jotta lisättäisiin EU:n demokratiaa tukevan työn vaikutusta ja näkyvyyttä;

12.   pitää tärkeinä EU:n sopimuksiin jo sisältyviä ihmisoikeuslausekkeita; toistaa tässä yhteydessä, että tällaisia lausekkeita olisi ensin sovellettava johdonmukaisesti jo olemassa olevissa sopimuksissa sen sijaan, että laaditaan lisäehtoja sisältäviä uusia sopimuksia;

13.   kehottaa komissiota sisällyttämään strategisiin maa-asiakirjoihin järjestelmällisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän osan, sisällyttämään niihin EU:n asianomaisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosituksia ja valtavirtaistamaan demokratian tuen tarpeen mukaan kumppanuusvaltioiden kanssa toteutettavissa ohjelmissa;

14.   korostaa, että erilaisten ulkoisen rahoituksen välineiden puitteissa toteutettavat toimet on koordinoitava paremmin, jotta maantieteellisten ja aihekohtaisten välineiden täydentävyyttä voidaan hyödyntää täysimittaisesti;

15.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ennen uusien demokratian vahvistamiseen tähtäävien aloitteiden käynnistämistä järjestämään laajan ja kattavan kuulemisen EU:n ja kolmansien maiden kaikkien sidosryhmien kanssa ottaen mukaan institutionaaliset ja alueelliset sekä paikalliset toimijat, ihmisoikeuksien puolustajat samoin kuin riippumattomat kansalaisyhteiskunnan ryhmät;

16.   kehottaa komissiota ottamaan entistä järjestelmällisemmin mukaan demokraattiset instituutiot kaikilla tasoilla ja erityisesti parlamentit sekä alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kun valmistellaan ja toteutetaan maakohtaisia välineitä, kuten EU:n ja asianomaisten maiden välisiä sopimuksia ja strategisia maa-asiakirjoja;

17.   pyytää, että komissio harkitsisi vapaaehtoisten Euroopan rauhanturvajoukkojen perustamista, kun otetaan huomioon eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun yhteydessä saadut myönteiset kokemukset;

18.   korostaa, että EU:n demokratialle antaman tuen on oltava kattavaa, sen on käsiteltävä kaikkia edellä mainitussa YK:n yleiskokouksen vuoden 2005 huippukokouksen tuloksia koskevassa päätöslauselmassa käsiteltyjä kysymyksiä ja siinä on omaksuttava pitkän aikavälin lähestymistapa; pitää Euroopan demokratia- ja ihmisoikeusvälinettä (EIDHR) tässä suhteessa keskeisenä rahallisen avun välineenä, ja kehottaa jatkamaan ja vahvistamaan vastaavaa tukea;

19.   pitää tervetulleena EU:n vaalitarkkailuryhmien myönteistä panosta demokraattisten prosessien vahvistamisessa sekä ihmisoikeuksien, perusvapauksien, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen parantamisessa ja erityisesti vaaliprosessien lujittamisessa kaikkialla maailmassa, mutta korostaa, että tarvitaan johdonmukaista vaalien jälkeistä politiikkaa, jossa otetaan erityisesti huomioon teknisen ja poliittisen seurannan läheisyys sekä kansalaisyhteiskunnan antama panos niin, että kehityksen tukeminen vastaa demokraattisia periaatteita ja demokraattisen hallinnon arvoja;

20.   kehottaa komissiota edelleen kehittämään menestyksekästä yhteistyötä YK:n kanssa vaalitarkkailutehtävissä sekä vahvistamaan yhteistä strategiakehitystä ja hankesuunnittelua YK:n sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ja Afrikan unionin kaltaisten muiden alueellisten organisaatioiden kanssa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi;

21.   korostaa, että demokratiaa vahvistavien EU:n toimien tulisi entistä järjestelmällisemmin käsittää erityinen keskittyminen valittujen edustajien ja poliittisten puolueiden sekä riippumattoman oikeuslaitoksen ja riippumattomien tiedotusvälineiden rooliin samoin kuin naisten osallistumisen vahvistamiseen politiikassa ja yhteiskunnassa; katsoo, että on myös tärkeää tukea poliittisia säätiöitä, valtioista riippumattomia järjestöjä sekä akateemisia laitoksia;

22.   kehottaa ottamaan käyttöön erityisen strategian, jolla tuetaan äskettäin demokraattisesti valittuja parlamentteja ja jolla pyritään pysyvästi juurruttamaan demokratia, oikeusvaltio ja hyvä hallinto; kehottaa samalla kehittämään edelleen eri maiden parlamenttien jäsenten välisen vertaisvälineen, joka koskee äänestäjien etujen tehokasta edustamista, toimeenpanovallan tehokasta valvontaa sekä tapoja, joilla pidetään yllä tiedonkulkua hallintojärjestelmän kaikkien osien välillä;

23.   vahvistaa aikeensa edistää demokratisoitumisprosessien vahvistamista laajentamalla osallistumista vaalitarkkailutoimintaan, EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien seurantaan ja parlamentaaristen valmiuksien kehittämiseen; kehottaa tältä osin parlamentaarista demokratiaa edistävää toimistoa (OPPD) esittelemään parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille kattavan toimintasuunnitelman, jonka olisi ehdottomasti sisällettävä selkeä mekanismi parlamenttien välisten valtuuskuntien ja parlamentaaristen sekavaliokuntien kanssa tehtävää yhteistyötä varten; pitää myös hyvin tärkeänä, että tähän prosessiin otetaan mukaan parlamentaariset edustajakokoukset, kuten AKT:n ja EU:n välinen kokous, Eurolat, Euromed ja Euronest;

24.   kehottaa komission edustustoja tekemään yhteistyötä OPPD:n kanssa, kun se suunnittelee tai käynnistää parlamentaarisen tuen ohjelmia;

25.   suosittelee, että toimintasuunnitelma sisällytetään marraskuun neuvoston kokouksen päätelmiin ja että edistymistä tarkastellaan vuoden 2010 loppuun mennessä; kehottaa EU:n nykyistä puheenjohtajavaltiota ja tulevia puheenjohtajavaltioita esittelemään yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston saavuttamat tulokset parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille;

26.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.
(2) EYVL C 343, 5.12.2001, s. 270.
(3) EUVL C 131 E, 5.6.2003, s. 147.
(4) EUVL C 103 E, 29.4.2004, s. 550.
(5) EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.
(6) EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.
(7) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0194.


Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvät institutionaaliset näkökohdat
PDF 137kWORD 62k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvistä institutionaalisista näkökohdista (2009/2133(INI))
P7_TA(2009)0057A7-0041/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan sekä 18, 21, 24, 26, 27 ja 47 artiklan, sellaisina kuin ne ovat Lissabonin sopimuksessa,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 artiklasta annetun julistuksen n:o 15, joka on liitetty sen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan, jossa Lissabonin sopimus hyväksyttiin,

–   ottaa huomioon Lissabonin sopimuksesta 20. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman(1) ja erityisesti sen 5 kohdan e alakohdan,

–   ottaa huomioon yhteisön yhteisestä diplomatiasta 5. syyskuuta 2000 antamansa päätöslauselman(2),

–   ottaa huomioon ulkomaanedustuksen kehittämistä koskevasta komission tiedonannosta 14. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman(3),

–   ottaa huomioon unionin ulkoisten toimien yksikön institutionaalisista ulottuvuuksista 26. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman(4),

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan 10. syyskuuta 2008 pitämän seminaarin,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0041/2009),

A.   ottaa huomioon, että Euroopan tulevan ulkosuhdehallinnon muodolla on erittäin suuri merkitys unionin ulkosuhteiden johdonmukaistamiselle ja tehostamiselle sekä niiden profiilin nostamiselle,

B.   ottaa huomioon, että Euroopan ulkosuhdehallinto perustuu kolmeen Lissabonin sopimukseen sisältyvään uudistukseen: Eurooppa-neuvoston pysyvän, unionia valtion- ja hallitusten päämiesten tasolla edustavan puheenjohtajan valinta, komission varapuheenjohtajana toimivan ja ulkosuhteista vastaavan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja) nimitys, jonka tekee Eurooppa-neuvosto komission puheenjohtajan suostumuksella, sekä oikeushenkilön aseman myöntäminen unionille, minkä tarkoituksena on antaa sille täydellinen toimintavapaus kansainvälisellä tasolla,

C.   ottaa huomioon, että Euroopan ulkosuhdehallinto on yhteisön säännöstön johdonmukainen jatke unionin ulkosuhteiden alalla, koska siitä on tuloksena kyseisten hallinnollisten yksikköjen toiminnan tiiviimpi koordinointi, kun on kyse yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) sovellettavasta yhteisestä lähestymistavasta ja yhteisön mallin mukaisesti hoidetuista yhteisön ulkosuhteista; katsoo, että ulkosuhdehallinto täydentää jäsenvaltioiden diplomaattiedustustoja niitä kuitenkaan kyseenalaistamatta,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin rooli maailmanlaajuisena toimijana on kasvanut viime vuosikymmenten aikana ja että tarvitaan uutta lähestymistapaa, jotta EU voi toimia kollektiivisesti ja vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin yhtenäisemmin, johdonmukaisemmin ja tehokkaammin,

E.   korostaa, että Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti kehottanut perustamaan yhteisen eurooppalaisen ulkosuhdehallinnon, joka olisi unionin kansainvälisen roolin mukainen ja joka parantaa unionin näkyvyyttä ja lisää sen valmiuksia toimia tehokkaasti kansainvälisissä yhteyksissä; katsoo, että neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään hyväkseen Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen tarjoamaa tilaisuutta ja laatimaan yhtenäisen, johdonmukaisen ja tehokkaan ulkopolitiikan,

F.   toteaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen on osaltaan autettava välttämään päällekkäisyyttä, tehottomuutta ja resurssien hukkakäyttöä unionin ulkoisissa toimissa,

G.   katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi lisättävä EU:n näkyvyyttä kehitysmaiden johtavana kumppanina ja hyödynnettävä EU:n ennestään vahvoja kehitysmaasuhteita,

H.   ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa kehitysyhteistyö määritellään itsenäiseksi politiikanalakseen, jolla on omat erityiset tavoitteensa ja joka on tasavertainen muun ulkopolitiikan kanssa,

I.   ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 artiklaa koskevassa julistuksessa n:o 15 jäsenvaltioiden hallitukset vahvistivat, että komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja sekä komissio ja jäsenvaltiot aloittavat ulkosuhdehallinnon valmistelutoimet heti Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen,

J.   ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja on vastuussa unionin ulkoisten toimien johdonmukaisuudesta; ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja tätä tehtävää suorittaessaan toteuttaa komission varapuheenjohtajana ulkosuhteisiin liittyviä komission toimia ja harjoittaa samalla unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa neuvoston puolesta ("kaksoisrooli"); ottaa myös huomioon, että komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja käyttää apunaan ulkosuhdehallintoa; toteaa, että ulkosuhdehallinnon henkilöstö tulee koostumaan neuvoston pääsihteeristön ja komission virkamiehistä sekä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnosta lähetetystä henkilöstöstä,

K.   ottaa huomioon, että koska yhteisöjen ulkoinen toiminta on laajentunut, komissio on perussopimusten valtuuttamana ja yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista yhteisön toimielinten oikeutta organisoida oma toimintansa käyttäen perustanut lukuisia edustustoja kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin; ottaa huomioon, että neuvostolla on New Yorkissa ja Genevessä yhteystoimistoja, jotka hoitavat suhteita Yhdistyneisiin Kansakuntiin; toteaa, että komission edustustojen ja neuvoston yhteystoimistojen henkilöstön yhteismäärä tai niitä vastaavat neuvoston ja komission yhteiset edustustot muodostavat noin 5 000 henkilöä käsittävän verkoston, mikä voi toimia Euroopan ulkosuhdehallinnon luomisen perustana,

L.   ottaa huomioon, että neuvosto päättää Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan ehdotuksesta parlamenttia kuultuaan ja komission suostumuksen saatuaan,

M.   toteaa, että joitakin Euroopan ulkosuhdehallinnon muotoa koskevia periaatteellisia kysymyksiä olisi ratkaistava riittävän hyvissä ajoin, jotta se voisi aloittaa toimintansa mahdollisimman pian komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan nimeämisen jälkeen,

N.   ottaa huomioon, että parlamenttia kuullaan Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta ja että asialla on talousarviovaikutuksia, ja katsoo siksi, että parlamentin kanssa käytävä varhainen ja asiakeskeinen vuoropuhelu on tärkeää, jotta ulkosuhdehallinto voidaan käynnistää tehokkaasti ja varmistaa, että se saa tarvitsemansa taloudelliset resurssit,

1.   toteaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon muotoa koskevien perusteellisten keskustelujen jälkeen valmistelukunta ehdotti mallia, jossa parlamentilla ja komissiolla on tärkeä rooli; huomauttaa, että erityismenettely, jonka hallitustenvälinen konferenssi päätti vihdoin hyväksyä Lissabonin sopimuksessa ja jossa neuvosto päättää yksimielisesti komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan ehdotuksesta Euroopan parlamenttia kuultuaan ja komission suostumuksen saatuaan, säilyttää unionin toimielinten välisen tasapainon ja edellyttää yhteisymmärrykseen perustuvaa ratkaisua;

2.   muistuttaa jälleen komissiota siitä, että päätöstä Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta ei voida tehdä ilman komission hyväksyntää; kehottaa komissiota Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevissa valmistelutoimissa pyrkimään koko institutionaalisella painoarvollaan säilyttämään yhteisön mallin unionin ulkoisissa toimissa ja kehittämään sitä; palauttaa lisäksi mieliin, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen on sisällytettävä talousarvioon liittyviä näkökohtia koskeva sopimus;

3.   kehottaa komissiota, neuvostoa, jäsenvaltioita ja seuraavaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa sitoutumaan selkeästi Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevan kattavan, kunnianhimoisen ja yhteisymmärrykseen perustuvan suunnitelman laatimiseen, johon Euroopan parlamentti osallistuu;

4.   suosittaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18, 27 ja 40 artiklan, sellaisina kuin ne ovat Lissabonin sopimuksessa, mukaisessa Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisessa otetaan huomioon aikaisemmat kokemukset; katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnon kaltaisen elimen toimintaa ei voida täydellisesti rajata tai määritellä etukäteen, vaan että toiminnan on muotouduttava siten, että se perustuu keskinäiseen luottamukseen sekä asiantuntemuksen ja jaettujen kokemusten lisääntymiseen;

5.   muistuttaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon on turvattava perusoikeuskirjan täysimääräinen soveltaminen kaikessa unionin ulkoisessa toiminnassa Lissabonin sopimuksen hengessä ja tarkoituksessa; korostaa Euroopan ulkosuhdehallinnon vastuuta johdonmukaisuuden takaamisessa sen ulkoisen toiminnan ja muiden politiikkojen välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 3 kohdan, sellaisena kuin se on Lissabonin sopimuksessa, mukaisesti;

6.   vahvistaa seuraavat periaatteet ja kehottaa komissiota tulevissa ehdotuksissa vaatimaan näiden periaatteiden noudattamista Lissabonin sopimuksen määräysten hengen ja tarkoituksen sekä valmistelukunnan keskustelujen mukaisesti:

   a) Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstö on nimettävä avoimia menettelyjä noudattaen oikeassa suhteessa ja maantieteellistä tasapainoa kunnioittaen komissiosta, neuvostosta ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnoista ja valittava ansioiden, asiantuntemuksen ja pätevyyden perusteella, varmistaen, että komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja voi käyttää näiden kolmen osapuolen tietoa ja kokemuksia samalla tavoin; katsoo lisäksi, että Euroopan ulkosuhdehallinnon institutionaalisessa rakenteessa on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo tavalla, joka asianmukaisesti ilmentää unionin tekemiä sitoumuksia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta;
   b) Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi oltava muodoltaan sellainen, että se johdonmukaistaa unionin ulkoisia toimia ja unionin edustusta ulkosuhteissa; siksi ennen kaikkea ne yksiköt, jotka hoitavat varsinaisia ulkosuhteita, sekä kolmansiin maihin sijoitettujen lähetystöjen korkeimmat virkamiehet olisi sisällytettävä välittömästi ulkosuhdehallintoon; toiminnan kehittyessä voidaan pohtia, mitä muita tehtäviä Euroopan ulkosuhdehallinnolle olisi uskottava;
   c) ei kuitenkaan ole tarpeen ottaa pois komission pääosastoilta kaikkia ulkosuhteisiin liittyviä toimivaltuuksia; erityisesti niillä aloilla, joilla komissiolla on täytäntöönpanovaltaa, olisi säilytettävä niiden yhteisön politiikkojen eheys, joilla on ulkosuhteisiin liittyvä ulottuvuus; komission olisi pyrittävä välttämään päällekkäisyyksiä ja laadittava erityinen malli kyseisille yksiköille;
   d) sotilaallisesta ja siviilikriisinhallinnasta vastaavat yksiköt on siirrettävä komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan alaisuuteen, vaikka sotilashenkilöstön komento- ja organisaatiorakenteen on ehkä oltava erilainen kuin siviilihenkilöstön vastaavan rakenteen; tiedustelutiedon analyysien jakaminen Euroopan ulkosuhdehallinnon toimijoiden kesken on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan avustaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa täyttämään tehtävänsä unionin yhtenäisen, johdonmukaisen ja tehokkaan ulkopolitiikan johtamisessa;
   e) kolmansissa maissa sijaitsevat komission edustustot ja neuvoston yhteystoimistot sekä mahdollisuuksien mukaan EU:n erityisedustajien toimistot olisi yhdistettävä "unionin lähetystöiksi", joita johtavat Euroopan ulkosuhdehallinnon virkamiehet, jotka ovat vastuussa komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle; komission pääosastojen erityisneuvonantajia olisi voitava lähettää tällaisiin tehtäviin;
   f) Euroopan ulkosuhdehallinnon on varmistettava, että Euroopan parlamentilla on EU:n lähetystöissä yhteyshenkilöitä huolehtimassa yhteistyöstä parlamentin kanssa (esimerkiksi yhteydenpito kolmansien maiden parlamentteihin);

7.   katsoo, että koska Euroopan ulkosuhdehallinto on organisaationsa ja talousarvioon liittyvien näkökohtien puolesta ainutlaatuinen, se on liitettävä komission hallintorakenteeseen, koska näin voidaan huolehtia täydestä avoimuudesta; katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevalla päätöksellä olisi varmistettava oikeudellisesti sitovasti komission varapuheenjohtajan / korkean edustaja toimivaltuuksien avulla, että – Lissabonin sopimuksen mukaisesti – yksikköä koskevat päätökset tavanomaisilla ulkopolitiikan aloilla (YUTP ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka) tekee neuvosto ja yleisten ulkosuhteiden alalla komission jäsenten kollegio; katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinto olisi organisoitava seuraavasti:

   a) ulkosuhdehallinnon koko henkilöstön olisi oltava joko pysyviä tai väliaikaisia virkamiehiä ja heillä olisi oltava samat oikeudet ja velvollisuudet alkuperämaasta riippumatta; väliaikaisilla ja pysyvillä virkamiehillä olisi näin ollen oltava samat tehtävät ja sama asema organisaatiokaaviossa; koska väliaikaiset virkamiehet tulevat eri maista, heihin olisi sovellettava EU:n virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, edellyttäen että alkuperämaan viranomaiset ovat lähettäneet heidät työskentelemään ulkosuhdehallintoon yksikön edun nimissä;
   b) ulkosuhdehallinnon nimittävän viranomaisen valtuudet olisi annettava komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, jotta varmistetaan, että tehtäviä koskevat vaatimukset vahvistetaan perussopimukseen sisältyvien valtuuksien mukaisesti ja että komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja päättää virkoihin nimityksistä, ylennyksistä ja palvelussuhteen päättymisestä;
   c) koska virkoihin sovellettavat säännöt pohjautuvat perussopimuksissa määriteltyihin valtuuksiin, ulkosuhdehallinnon henkilöstöllä olisi oltava tietty objektiivinen riippumattomuus, jotta yksikkö voi hoitaa tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla; riippumattomuus voitaisiin taata täyttämällä virat esimerkiksi viiden vuoden pituiseksi määräajaksi, jota voitaisiin jatkaa, ja jota voitaisiin lyhentää vain jos kyseinen henkilö ei täytä velvollisuuksiaan;
   d) kuten aikaisemminkin(5), valtuudet hoitaa nimittävän viranomaisen tehtäviä, kun on kyse ulkosuhdehallinnon henkilöstön rekrytointiin liittyvistä hallinnollisista tehtävistä sekä virkaan nimittämistä, ylennyksiä, työsopimuksen jatkamista tai palvelussuhteen päättymistä koskevien komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan päätösten täytäntöönpanosta, olisi annettava näiden tehtävien hoitamiseen soveltuvalle komission pääosastolle;
   e) kansallisten ulkoasiainhallintojen virkamiesten lähettämistä Euroopan ulkosuhdehallinnon palvelukseen olisi pidettävä luonnollisena osana ulkoasianhallinnon virkamiesten virkauraa;
   f) ulkosuhdehallinnon perustamista koskevassa päätöksessä olisi vahvistettava yksikön organisaatiorakenne ja säädettävä, että henkilöstötaulukko hyväksytään komission talousarvion (hallintokulut) osana vuotuisessa talousarviomenettelyssä, niin että mahdollistetaan yksikön kehittäminen jäsennellysti ja havaitut tarpeet huomioon ottaen;
   g) ulkosuhdehallinnon perustaminen vaatii talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen(6) tarkistamista, kuten sen 4 kohdassa ja II osan G kohdassa määrätään; on tarkasti noudatettava (varainhoitoasetuksen(7) 40 artiklan 2 kohdan mukaista) jakoa toimintamenoihin ja hallinnollisiin menoihin;
   h) komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan olisi ollessaan estyneenä päätettävä tapauskohtaisesti ja kussakin tilanteessa suoritettavien tehtävien mukaan siitä, kuka toimii hänen sijaisenaan;

8.   muistuttaa, että komission on tarpeen sopia parlamentin kanssa tulevista ehdotuksistaan varainhoitoasetuksen ja henkilöstösääntöjen muuttamiseksi; toistaa aikovansa käyttää budjettivaltaansa päättäväisesti ja täysimääräisesti toimielinuudistusten yhteydessä; korostaa, että ulkosuhdehallinnon rahoitus on pidettävä täysin budjettivallan käyttäjän valvonnassa perustamissopimusten mukaisesti;

9.   katsoo, että

   a) ulkosuhdehallinnon johtajana olisi oltava pääjohtajan, joka on vastuussa komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle ja joka tietyissä tapauksissa voi edustaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa;
   b) ulkosuhdehallinto olisi jaettava osastoihin, joista kukin olisi vastuussa geostrategisesti tärkeästä alueesta unionin ulkopolitiikassa, ja muihin osastoihin, jotka vastaisivat turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä, siviilikriisinhallinnasta, monenvälisistä ja monialaisista kysymyksistä, ihmisoikeudet mukaan lukien, ja hallinnollisista asioista;
   c) ulkosuhdehallinnon olisi organisoitava Brysselissä sijaitsevien kansallisten yksikköjen ja kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen (lähetystöjen) välistä yhteistyötä kutakin osastoa koskevissa kysymyksissä;
   d) neuvoston ja Eurooppa-neuvoston ulkomaanedustuksen osalta ei pitäisi esiintyä päällekkäisyyttä;

10.   toteaa, että vaikka EU:n lähetystöt kolmansissa maissa täydentävät jäsenvaltioiden nykyistä diplomaattista edustusta, tehokkuus voi parantua pitkällä aikavälillä, koska EU:n lähetystöt voisivat monissa tapauksissa ottaa hoitaakseen konsulipalvelut ja käsitellä Schengenin alueen viisumiasioita;

11.   katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnon organisointia ja toimintaa koskevassa päätöksessä olisi myös vahvistettava, että kolmansissa maissa sijaitsevien unionin lähetystöjen on aina tarvittaessa ja niiden käytettävissä olevien voimavarojen mukaan annettava logistista ja hallinnollista apua kaikkien unionin toimielinten jäsenille;

12.   vaatii, että seuraava komission varapuheenjohtaja / korkea edustaja sitoutuu tiedottamaan parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle ja kehitysyhteistyövaliokunnalle nimityksistä korkeisiin virkoihin ja hyväksymään sen, että valiokunta kuulee niin halutessaan nimettyjä ehdokkaita, koska Euroopan unionin lähetystöillä on keskeinen rooli ja koska niiden olisi otettava vastaan ohjeita varapuheenjohtajalta / korkealta edustajalta ja toimittava tämän valvonnassa ja niiden on tarkoitus kuulua hallinnollisesti komissioon; vaatii myös, että seuraava varapuheenjohtaja / korkea edustaja sitoutuu neuvottelemaan Euroopan parlamentin kanssa uudelleen nykyisestä toimielinten välisestä sopimuksesta(8), erityisesti oikeudesta tutustua arkaluonteisiin tietoihin ja muista kysymyksistä, jotka ovat tärkeitä toimielinten välisen sujuvan yhteistyön kannalta;

13.   ehdottaa, että kyselyjen avulla tutkitaan, missä määrin jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnoista unionin lähetystöihin lähetetyt henkilöt voisivat poliittisten ja taloudellisten tehtäviensä suorittamisen lisäksi vähitellen ottaa tarvittaessa vastuuta muiden kuin jäsenvaltioiden kansalaisiin liittyvistä konsulaattitehtävistä sekä unionin kansalaisten diplomaattiseen ja konsulaattisuojeluun kolmansissa maissa liittyvistä kysymyksistä, kuten EY:n perustamissopimuksen 20 artiklassa jo määrätään; ehdottaa lisäksi, että pohditaan mahdollisuuksia parlamentin virkamiesten ja ulkosuhdehallinnon väliseen yhteistyöhön;

14.   katsoo, että on välttämätöntä toteuttaa jatkotoimia ulkosuhteita koskevan koulutuksen antamiseksi unionin virkamiehille; ehdottaa, että perustetaan eurooppalainen diplomaattikorkeakoulu, joka läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden asianomaisten elinten kanssa antaisi unionin virkamiehille ja ulkosuhteisiin liittyviin tehtäviin suuntautuville jäsenvaltioiden virkamiehille yhdenmukaistettuun koulutusohjelmaan perustuvaa koulutusta muun muassa konsulaatti- ja lähetystömenettelyissä sekä diplomaatti- ja kansainvälisissä suhteissa sekä tietoa Euroopan unionin historiasta ja toiminnasta;

15.   kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa laatimaan ehdotuksen päätökseksi ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toimintatavasta ja ottamaan tällöin huomioon tähän päätöslauselmaan sisältyvät suuntaviivat; pidättää itsellään oikeuden antaa yksityiskohtaisen kannanoton mainitusta ehdotuksesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 artiklan 3 kohdan, sellaisena kuin se on Lissabonin sopimuksessa, mukaisesti ja tutkia ehdotusta koskevat rahoitusnäkökohdat talousarviomenettelyssä; suosittaa kuitenkin, että kaikissa kysymyksissä pyritään poliittiseen yhteisymmärrykseen parlamentin kanssa jo varhaisessa vaiheessa, jotta ei hukata aikaa poliittisiin kiistoihin siitä, millaiseksi ulkosuhdehallinto kehitetään Lissabonin sopimuksen tultua voimaan;

16.   kehottaa komissiota hyväksymään komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan ehdotuksen vain mikäli se on suurelta osin tässä päätöslauselmassa esitettyjen suuntaviivojen mukainen tai mikäli toimielinten välisissä keskusteluissa, joihin parlamentti osallistuu, päästään sopimukseen kompromissiratkaisusta;

17.   päättää pyytää seuraavan komission varapuheenjohtajaehdokasta ilmaisemaan kantansa tässä päätöslauselmassa ilmaistuista asioista, kun hän tapaa kuulemisesta vastaavan valiokunnan seuraavan komission nimitysmenettelyn aikana;

18.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 184 E, 6.8.2009, s. 25.
(2) EYVL C 135, 7.5.2001, s. 69.
(3) EYVL C 53 E, 28.2.2002, s. 390.
(4) EUVL C 117 E, 18.5.2006, s. 232.
(5) Esim. komission päätös 1999/352/EY, EHTY, Euratom, tehty 28. huhtikuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20), 6 artikla.
(6) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta, tehty 17. toukokuuta 2006 (EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1).
(7) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25. kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).
(8) Puitesopimus Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista (EUVL C 121, 24.4.2001, s. 122).


Transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valmistelut ja EU:n ja USA:n huippukokous 2. ja 3. marraskuuta 2009
PDF 160kWORD 84k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta
P7_TA(2009)0058RC-B7-0095/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 transatlanttisesta talousneuvostosta(1), 5. kesäkuuta 2008 EU:n ja Yhdysvaltain huippukokouksesta(2) ja 26. maaliskuuta 2009 transatlanttisten suhteiden tilasta Yhdysvaltain vaalien jälkeen(3) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon Prahassa 5. huhtikuuta 2009 pidetyn EU:n ja Yhdysvaltain huippukokouksen tuloksen,

–   ottaa huomioon edistymiskertomuksen, joka hyväksyttiin transatlanttisen talousneuvoston ensimmäisessä kokouksessa 12. joulukuuta 2008 ja yhteisen julistuksen, joka hyväksyttiin transatlanttisten lainsäätäjien vuoropuhelun Prahassa pidetyssä kokouksessa huhtikuussa 2009,

–   ottaa huomioon tuomari Goldstonen johtaman Yhdistyneiden Kansakuntien selvitysryhmän raportin Gazan konfliktista, joka julkaistiin 15. syyskuuta 2009,

–   ottaa huomioon 17. syyskuuta 2009 antamansa päätöslauselman suunnitellusta kansainvälisestä sopimuksesta maksunvälitystietojen antamisesta Yhdysvaltain valtiovarainministeriön käyttöön terrorismin ja terroristien rahoittamisen estämiseksi(4),

–   ottaa huomioon 8. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselman Pittsburghissa 24. ja 25. syyskuuta 2009 pidetystä G20-ryhmän huippukokouksesta(5),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltojen hallituksen yhteistyöhaluiseen asenteeseen kansainvälisissä asioissa sekä EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden vahvistamiseen, mikä on EU:n ulkopolitiikan kulmakivi,

B.   ottaa huomioon, että EU:lla ja Yhdysvalloilla on strateginen rooli maailmanlaajuisissa taloudellisissa haasteissa, koska niiden bruttokansantuote (BKT) edustaa yli puolta maailmanlaajuisesta BKT:stä ja että nämä kaksi ovat maailman suurimpia kahdenvälisiä kauppa- ja investointikumppaneita, joiden osuus on lähes 40 prosenttia maailmankaupasta,

C.   katsoo, että EU:lla ja Yhdysvalloilla on myös yhteisiä poliittisia etuja ja että ne kantavat yhdessä vastuuta globaalilla poliittisella areenalla edistäessään rauhaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja vakautta ja käsitellessään erilaisia globaaleja vaaroja ja haasteita, kuten ydinaseiden leviämistä, terrorismia, ilmastonmuutosta, energiaturvallisuutta, vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien talouksien kehittämistä sekä köyhyyden poistamista ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista,

D.   katsoo, että transatlanttisen talousneuvoston työtä on jatkettava pyrkien integroituihin transatlanttisiin markkinoihin vuoteen 2015 mennessä kaupan esteitä vähentämällä, mikä on erittäin tärkeää talouskasvun uudelleen käynnistämisen ja elvyttämisen kannalta,

E.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteistä johtajuutta tarvitaan myös Dohan kehityskierroksen saattamisessa menestykselliseen päätökseen,

F.   pitää tärkeänä, että lainsäätäjien roolia heijastellaan asianmukaisesti TEC-prosessissa ja että Euroopan parlamentin prioriteetit otetaan riittävästi huomioon,

G.   ottaa huomioon, että EU ja Yhdysvallat joutuvat käsittelemään maailmanlaajuisen energiankulutuksen kasvua ja vaatimusta panna täytäntöön ilmastonmuutoksen torjumista koskevat maailmanlaajuiset sitoumukset, joista sovitaan Kööpenhaminassa, ja katsoo, että uusilla energiatehokkuuden lisäämistä koskevilla standardeilla ja toimenpiteillä ei pitäisi luoda uusia transatlanttisen kaupan esteitä eikä vähentää halkeamiskelpoisen aineen varmuutta ja turvallisuutta,

H.   katsoo, että EU voi omaksua vahvemman ja johdonmukaisemman roolin kansainvälisellä foorumilla Lissabonin sopimuksen tuomien ulkopolitiikan välineiden avulla,

I.   ottaa huomioon, että rahoitus- ja talouskriisi on nopeasti muuttunut työpaikkoja koskevaksi kriisiksi, jolla on vakavia sosiaalisia seurauksia, ja katsoo, että transatlanttiset kumppanit jakavat vastuun talouskriisin sosiaalisen laajuuden rajoittamisesta,

J.   panee merkille, että tuoreista haastattelututkimuksista, kuten German Marshall Fundin transatlanttisia suuntauksia vuonna 2009 selvittänyt tutkimus, ilmenee unionin kansalaisten ennätyslaaja tuki Yhdysvaltojen hallinnolle, ja katsoo, että tämä luo pohjaa EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden elvyttämiselle,

EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous

1.   vakuuttaa uudelleen, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat Euroopan unionin kaikkein tärkein strateginen kumppanuus, ja korostaa sen merkitystä, että Euroopan unioni ja Yhdysvaltojen hallinto tehostavat strategista vuoropuheluaan, yhteistyötään ja koordinointiaan maailmanlaajuisia haasteita ja alueellisia konflikteja käsiteltäessä; pyytää komissiota esittämään tulevan EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen jälkeen tiedonannon EU:n ja Yhdysvaltojen strategisesta kumppanuudesta;

2.   kehottaa molempia osapuolia edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmassa yhtenä omien toimintalinjojensa tärkeimmistä osa-alueista; korostaa tehokkaan koordinoinnin tarvetta ennaltaehkäisevässä diplomatiassa ja kriisitilanteiden diplomatiassa; kehottaa Yhdysvaltojen hallintoa ratifioimaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirjan ja liittymään siihen; toistaa vetoomuksensa kuolemantuomion poistamiseksi; kehottaa Yhdysvaltojen hallintoa noudattamaan jälleen täysimääräisesti oikeusvaltiota koskevia kansainvälisiä normeja ja lopettamaan kaikenlaiset muut kuin oikeudelliset toimenpiteet ja luopumaan ihmisoikeusloukkauksiin liittyvästä rankaisemattomuudesta;

3.   pitää välttämättömänä, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa molemmat osapuolet ottavat johtavan roolin G20-sitoumusten täytäntöönpanossa; kehottaa sen vuoksi koordinoimaan Yhdysvaltojen rahoitusalan uudistuspakettia ja nykyisiä EU:n lainsäädäntöuudistuksia, rahoituksen valvontarakenne mukaan luettuna, ja pyytää molempia osapuolia tehostamaan yhteistyötään IMF:n nykyaikaistamiseksi;

4.   korostaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteistyön merkitystä kansainvälisen sopimuksen saavuttamiseksi YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa (COP-15) Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 tieteellisen todistusaineiston pohjalta ja riittävän kansainvälisen tuen myöntämiseksi rahoitettaessa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista kehitysmaissa; kehottaa EU:n puheenjohtajavaltiota pyrkimään EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa kunnianhimoiseen Yhdysvaltojen sitoutumiseen kansainvälisiin Kioton jälkeisiin velvoitteisiin ja yhteistyöhön edistettäessä EU:n päästökauppajärjestelmän ja Yhdysvaltojen alueellisten tai liittovaltiokohtaisten järjestelmien yhteyksiä;

5.   vaatii, että kun Lissabonin sopimus on tullut voimaan, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhteiden institutionaalisia mekanismeja on vahvistettava parlamentin edellä mainitun 26. maaliskuuta 2009 antaman päätöslauselman mukaisesti;

6.   kehottaa Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja sopimaan tulevassa huippukokouksessa tehostetusta transatlanttisesta kumppanuudesta, jossa käsitellään yhteisiä maailmanlaajuisia haasteita, erityisesti ydinaseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa, terrorismin vastaisia toimia, ilmastonmuutosta, ihmisoikeuksien kunnioittamista, pandemioiden käsittelyä ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista; korostaa, että kehitysmaat eivät ole aiheuttaneet maailmanlaajuista rahoitus- ja talouskriisiä, mutta ovat joutuneet kärsimään siitä suhteettomasti;

7.   korostaa Naton merkitystä transatlanttisen turvallisuuden kulmakivenä; katsoo, että laajemman turvallisuusrakenteen kehityssuuntauksia olisi käsiteltävä vuoropuhelussa Venäjän ja EU:hun kuulumattomien Etyj-maiden kanssa, jotta Atlantin molemmin puolin päästäisiin jälleen yhteisymmärrykseen turvallisuudesta; korostaa ETPP:n ja Euroopan puolustuskyvyn parantamisen merkitystä transatlanttisen turvallisuuden vahvistamisen kannalta;

8.   pitää tässä yhteydessä myönteisenä Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen päätöstä käynnistää neuvottelut vuonna 2009 raukeavan sopimuksen strategisten aseiden vähentämisestä (START) korvaavan, uuden kattavan ja oikeudellisesti sitovan sopimuksen tekemiseksi, ja pitää myönteisenä, että presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev allekirjoittivat 6. heinäkuuta 2009 Moskovassa jälki-START I -puitesopimuksen;

9.   pitää myönteisenä Yhdysvaltain presidentin ilmoitusta siitä, että hän aikoo jatkaa täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ratifiointiprosessia; kehottaa neuvostoa vaikuttamaan myönteisesti ja ennakoivasti seuraavan vuonna 2010 pidettävän ydinsulkusopimuksen tarkistamiskonferenssin valmisteluihin tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa;

10.   korostaa, että Iranin ydinohjelman luonteeseen liittyvä epävarmuus vaarantaa ydinsulkujärjestelmän sekä alueen ja maailman vakauden; tukee tavoitetta, jolla pyritään Iranin kanssa neuvotteluratkaisuun noudattaen kaksitahoista vuoropuhelun ja pakotteiden strategiaa yhdessä muiden turvallisuusneuvoston jäsenten ja kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa;

11.   on huolissaan Korean demokraattisen tasavallan uusimmasta ydinkokeesta ja siitä, että Pohjois-Korea hylkäsi YK:n turvallisuusneuvoston 24. syyskuuta 2009 antaman päätöslauselman 1887(2009); tukee kuitenkin Yhdysvaltojen kahdenväliseen vuoropuheluun perustuvaa lähestymistapaa kuuden osapuolen neuvotteluissa Korean niemimaan ydinaseista riisumiseksi;

12.   panee merkille, että Yhdysvallat on hylännyt alkuperäiset suunnitelmansa Eurooppaan sijoitettavasta ohjuspuolustuskilvestä, ja panee merkille maan uudet suunnitelmat; kehottaa perustamaan uusia globaaleja turvallisuusjärjestelyjä, joissa ovat mukana erityisesti EU, Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina;

13.   kehottaa kumppaneita edistämään kolmen osapuolen vuoropuhelua Latinalaisen Amerikan kanssa, sillä kyseisellä alueella vallitsee sama näkemys demokratiasta, ihmisoikeuksista ja monenvälisyyden periaatteesta;

14.   toistaa, että on tärkeää, että kumpikin kumppani edistää luottamuksen ja avoimuuden hengessä Iraniin, Irakiin, Afganistaniin ja Pakistaniin sovellettavien politiikkojensa yhteen sovittamista; kehottaa EU:ta, Yhdysvaltoja, Natoa ja YK:ta laatimaan uuden yhteisen strategiakonseptin, jossa kattavasti integroidaan kansainväliset sitoumukset ja kehotetaan kaikkia naapurimaita osallistumaan ponnisteluihin alueen vakauttamiseksi;

15.   katsoo, että presidentti Obaman 23. syyskuuta 2009 isännöimässä Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun ja palestiinalaisten johtajan Mahmud Abbasin ensimmäisessä kokouksessa ei onnistuttu saavuttamaan kunnianhimoisia tavoitteita; toteaa jälleen, että Lähi-idän rauhanprosessin onnistuminen on yksi EU:n ja Yhdysvaltojen tärkeimmistä tavoitteista, ja kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja edistämään yhdessä aktiivista kvartetin väliintuloa, jotta rauhanomaiselle ratkaisulle löydetään yhteinen pohja pyrkien kahden valtion ratkaisuun ja itsenäiseen ja toimintakykyiseen Palestiinan valtioon; kehottaa huippukokouksen osapuolia tutkimaan mahdollisia mekanismeja yhteyksien luomiseksi arabimaailmaan; kehottaa ratkaisemaan Gazan alueen erittäin vaikean humanitaarisen tilanteen; pahoittelee Hamasin roolia yksilönvapauden ja ihmisoikeuksien rajoittamisessa;

16.   toivoo, että huippukokouksessa osapuolet voivat sopia siitä, että Dohan kierroksen menestykselliseen päättämiseen sisältyy toimenpiteitä maataloushintojen epävakauden ja elintarvikepulan välttämiseksi; kehottaa johtajia pitämään tämän kierroksen lopullisen kehitystavoitteen mielessään ja noudattamaan tekemäänsä sitoumusta, että 0,7 prosenttia bkt:stä käytetään kehitysyhteistyöhön; korostaa, että nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset olisi otettava huomioon, ja toivoo, että vastaavia mukautuksia tehdään myös Yhdysvaltojen maataloustulolakiin; palauttaa mieliin aikaisempiin kiistanalaisiin seikkoihin liittyvät kysymykset kuten naudanlihan hormonit, kanojen kloridi ja joidenkin muuntogeenisten tuotteiden salliminen; on vakuuttunut siitä, että jatkuvalla vuoropuhelulla keskinäistä maataloustuotteiden kauppaa haittaavat ongelmat voidaan ratkaista ennen kuin ne tulevat WTO:n riitojenratkaisuelinten käsiteltäviksi;

17.   panee merkille ajatuksen energia-alan transatlanttisen neuvoston luomisesta; korostaa painokkaasti, että sen olisi käsiteltävä ainoastaan energiakysymyksen selvästi ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia, että se olisi sisällytettävä tulevaisuudessa transatlanttiseen poliittiseen neuvostoon ja että transatlanttisen talousneuvoston olisi käsiteltävä energiapolitiikkaa kokonaisuudessaan;

18.   pitää myönteisenä sitä, että viisumivapausohjelmaa on äskettäin laajennettu koskemaan seitsemää uutta Euroopan unionin jäsenvaltiota; kehottaa kuitenkin Yhdysvaltoja poistamaan viisumivaatimuksen koko EU:n osalta ja kohtelemaan kaikkia Euroopan unionin kansalaisia yhdenvertaisesti ja täyden vastavuoroisuuden pohjalta; arvostelee aikeita periä Euroopan unionin kansalaisilta hallinnollisia maksuja sähköisen matkustuslupajärjestelmän mukaisesta ESTA-luvasta askeleena taaksepäin, ja kehottaa komissiota käsittelemään tätä asiaa ensisijaisena Yhdysvaltojen hallinnon kanssa, myös mahdollisuutta määrätä vastavuoroisia toimenpiteitä;

19.   kehottaa Yhdysvaltoja suostumaan EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailusopimuksen ja ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen ensimmäisen vaiheen täyteen ja tehokkaaseen toteuttamiseen; muistuttaa sekä komissiota että Yhdysvaltojen viranomaisia siitä, että jos toisen vaiheen sopimusta ei tehdä, eräät jäsenvaltiot voivat peruuttaa ensimmäisen vaiheen sopimuksen; kehottaa Yhdysvaltoja välttämään kaikkia toimia, jotka haittaavat tehostettua yhteistyötä, kuten toimia, jotka koskevat ulkomaisia ilmailuvälinekorjaamoja ja kilpailusäännöistä poikkeamisia, ja Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen päätöslauselmassa nro 915 mainittua ilma-alusten rekisterivaltiota;

Transatlanttisen talousneuvoston kokous ja kyseisen neuvoston vahvistaminen

20.   korostaa, että tiiviimpi transatlanttinen kumppanuus, jolla pyritään luomaan transatlanttiset markkinat vuoteen 2015 mennessä ja joka perustuu sosiaalisen markkinatalouden periaatteeseen, on erittäin tärkeä väline globalisaation ohjaamisessa ja globaalien talous- ja yhteiskuntakriisien käsittelemisessä; korostaa, että monien kauppaan ja investointeihin liittyvien muiden kuin tulliesteiden, jotka transatlanttisen talousneuvoston on määrä poistaa, juuret ovat lainsäädäntöelinten tietoisissa pyrkimyksissä edistää sosiaalisia, terveyteen liittyviä, kulttuurisia tai ekologisia tavoitteita ja siksi niitä ei saa poistaa ilman korvaavaa säädöstä;

21.   pyytää komissiota laatimaan yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman tämän tavoitteen saavuttamista koskevien nykyisten esteiden poistamiseksi; palauttaa mieliin tutkimuksen, jonka teettämisen se hyväksyi ja rahoitti vuoden 2007 talousarviostaan; ihmettelee, ettei komissio ole toistaiseksi julkaissut kumpaakaan näistä asiakirjoista, vaikka parlamentti on sitä toistuvasti pyytänyt; katsoo, että ne olisi julkaistava viimeistään 15. marraskuuta 2009;

22.   katsoo, että energiatehokkuutta ja -tekniikkaa (myös ympäristöystävällistä energiaa) ja energia-alan sääntelykysymyksiä koskevaa transatlanttista yhteistyötä voidaan käsitellä transatlanttisessa talousneuvostossa; uskoo, että energiavarmuutta koskevan transatlanttisen yhteistyön olisi oltava yksi keskeisistä kysymyksistä, joita käsiteltäisiin säännöllisesti transatlanttisessa poliittisessa neuvostossa, jonka perustamista parlamentti ehdotti edellä mainitussa 26. maaliskuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa;

23.   katsoo, että transatlanttisen talousyhteistyön vastuullisuutta, avoimuutta ja ennustettavuutta on lisättävä ja että kokousaikataulut, esityslistat, etenemissuunnitelmat ja tilannekatsaukset olisi julkaistava säännöllisesti ja lähetettävä verkkosivustolle välittömästi; ehdottaa, että järjestetään vuotuinen keskustelu transatlanttisessa talousneuvostossa käsiteltyjen kysymysten edistymisestä sekä sen rakenteesta;

24.   katsoo kuitenkin, ettei transatlanttinen talousneuvosto saa unohtaa viranomaisten tässä yhteydessä – esimerkiksi yksityisyydensuojaa ja tietosuojaa koskevien vaatimusten, biometristen tietojen, ilmailun turvaamisen, matkustusasiakirjojen ja matkustajatietojen vaihtamisen osalta – toteuttamien toimien vaikutusta kaupalliseen toimintaan;

25.   kehottaa Yhdysvaltojen viranomaisia ja komissiota edelleen tehostamaan neuvottelujaan tasapuolisten ratkaisujen löytämiseksi muun muassa seuraaviin ongelmiin: lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tarpeet, matkustajarekisterien (PNR) tietosuojaongelmat, lentoasemien turvallisuustarkastusten tarkistaminen sekä transatlanttisen ja kansainvälisen ilmailun vaikutuksia ilmastonmuutokseen vähentävien toimien tehokkaampi sisällyttäminen Kööpenhaminan neuvotteluihin ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n sopimuksiin;

Transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun asema transatlanttisessa talousneuvostossa

26.   kehottaa uudelleen EU:n ja Yhdysvaltojen johtajia sekä transatlanttisen talousneuvoston yhteispuheenjohtajia ottamaan huomioon lainsäätäjien ratkaisevan aseman transatlanttisen talousneuvoston menestymisen kannalta; kehottaa heitä ottamaan transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun edustajat täysipainoisesti ja suoraan mukaan transatlanttisen talousneuvoston työskentelyyn, koska lainsäätäjillä on toimeenpanoelinten kanssa vastuu monien transatlanttisen talousneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta ja valvonnasta;

27.   katsoo, että on välttämätöntä varmistaa, että sopivimmat kongressin ja Euroopan parlamentin jäsenet otetaan mukaan lainsäätäjien vuoropuheluun ja transatlanttisen talousneuvoston prosessiin, jotta voidaan varmistaa, ettei lainsäädännöllä ole tahattomia vaikutuksia transatlanttiseen kauppaan ja investointitoimintaan; toivoo, että uudessa sopimuksessa nykyinen transatlanttinen lainsäätäjien vuoropuhelu voitaisiin muuttaa transatlanttiseksi edustajakokoukseksi parlamentin edellä mainitussa 26. maaliskuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa esitettyjen suositusten mukaisesti;

Transatlanttinen talousneuvosto ja talous- ja rahoituskriisit

28.   suhtautuu myönteisesti siihen, että transatlanttista talousneuvostoa neuvovat useat sidosryhmät, joihin kuuluu myös liike-elämän edustajia, ja kehottaa antamaan vastaavan aseman ammattiyhdistysliikkeen edustajille Atlantin molemmin puolin, jotta sosiaalinen ulottuvuus otettaisiin täysimääräisesti huomioon; pyytää, että työmarkkinoita koskevan transatlanttisen vuoropuhelun ja tulevan transatlanttisen energiavuoropuhelun vetäjät otetaan mukaan neuvonantajien ryhmään; katsoo kuitenkin, että niiden neuvoa-antava tehtävä on erotettava Yhdysvaltojen kongressin ja Euroopan parlamentin lainsäädäntötehtävästä;

29.   korostaa transatlanttisen talousneuvoston asemaa Yhdysvaltojen ja EU:n yhteensovitettujen sääntelytoimien edistämisessä ja varmistamisessa kriiseissä, etenkin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin (etenkin OTC-johdannaismarkkinoiden), pääomavaatimusten, verokeitaiden ja rajat ylittävien maksukyvyttömyystapausten ratkaisemisen osalta; kehottaa transatlanttista talousneuvostoa tutkimaan rahoituslaitosten palkitsemiskäytäntöjen koordinointia ja niitä koskevia hyviä käytäntöjä, jotta palkitseminen perustuisi pitkän aikavälin tuloksiin ja jotta voitaisiin siten vähentää riskialtistusta;

30.   korostaa, ettei luottotarjonnan supistumisen (credit crunch) vaara ole ohi; korostaa tässä yhteydessä, että makrotalouspolitiikan koordinointi on maailmantalouden kestävän elpymisen ja kasvavan työttömyyden lieventämisen avaintekijä;

31.   vetoaa transatlanttiseen talousneuvostoon, jotta se vaatisi Yhdysvaltojen viranomaisia ottamaan huomioon EU:n vakavaraisuusdirektiiveihin tehdyt muutokset Basel II -sääntelyn täytäntöönpanossa; pitää myönteisenä Yhdysvaltojen hallituksen ehdotusta kaikkien OTC-johdannaisten sääntelemiseksi ja sen työtä keskusvastapuoliyhteisön perustamiseksi monimutkaisia strukturoituja tuotteita varten sekä kehottaa transatlanttista talousneuvostoa tutkimaan, miten voidaan edistää arvopaperiluokkien käsittelyä sekä yritysten ja infrastruktuurien vastaavuutta koskevaa koordinoitua lähestymistapaa;

32.   kehottaa transatlanttista talousneuvostoa varmistamaan, että Yhdysvaltojen viranomaiset ottavat huomioon ehdotuksen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajia koskevasta EU:n direktiivistä (AIF-rahaston hoitajia koskevan direktiivin), jotta vältetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö;

33.   kehottaa transatlanttista talousneuvostoa käsittelemään kysymystä rahoituslaitoksista, jotka ovat liian suuria kaatuakseen, ja kannattaa G20-ryhmän ehdotuksia "hoitotestamentin" kaltaisista varasuunnitelmista järjestelmän kannalta tärkeille rajat ylittäville rahoituslaitoksille; katsoo, että järjestelmän kannalta tärkeisiin rahoituslaitoksiin voitaisiin soveltaa tiukennettuja julkistamisvelvoitteita, kuten liikesalaisuuden rajoittamista, samalla tavoin kuin määräävässä asemassa oleviin yrityksiin EU:n kilpailupolitiikassa;

34.   tukee G20-ryhmän vaatimusta, jonka mukaan tilinpäätösstandardien lähentämistä on nopeutettava; pyytää, että transatlanttinen talousneuvosto kehottaisi Yhdysvaltojen tilinpäätösstandardilautakuntaa (FASB) ja kansainvälistä tilinpäätösstandardilautakuntaa (IASB) sopimaan yhtenäisistä, laadukkaista ja maailmanlaajuisista tilinpäätösstandardeista ja saattamaan lähentämishankkeen päätökseen kesäkuuhun 2011 mennessä; korostaa, että IASB:n olisi jatkettava hallintotapauudistuksiaan;

35.   pyytää, että transatlanttinen talousneuvosto vaatii Yhdysvaltojen viranomaisia pitäytymään etenemissuunnitelmassaan, jossa yhdysvaltalaisia toimijoita vaaditaan soveltamaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS); toistaa pyyntönsä, että ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Yhdysvalloissa arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaisen (Securities and Exchange Commission, SEC) olisi tunnustettava IFRS-standardit, sellaisina kuin EU on ne hyväksynyt, Yhdysvalloissa yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita (Generally Accepted Accounting Principles in the US, US GAAP) vastaaviksi, kunnes päätös yhdysvaltalaisten toimijoiden velvollisuudesta soveltaa IFRS-standardeja on tehty; kehottaa transatlanttista talousneuvostoa edistämään maakohtaisen erittelyn kehittämistä monikansallisia konserneja koskevassa raportoinnissa;

36.   toivoo, että transatlanttinen talousneuvosto vaatii muutoksia Yhdysvaltojen vakuutusvalvontaan, jotta EU voi tunnustaa Yhdysvaltojen vakuutusvalvontajärjestelmän vastaavaksi Solvenssi II -direktiivissä vahvistetuin edellytyksin; katsoo, että kansallisen vakuutuslaitoksen perustamista koskevalla aloitteella parannettaisiin EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä; kehottaa transatlanttista talousneuvostoa varmistamaan, että Yhdysvaltojen viranomaiset edistyvät liittovaltiotason vakuutusvalvonnassa, erottamalla tarvittaessa verokysymykset ja muut kysymykset puhtaista valvontanäkökohdista;

37.   suhtautuu myönteisesti avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän OECD:n maailmanlaajuisen foorumin laajentamiseen ja pitää lupaavana, että kaikki foorumin 87 jäsenmaata ovat suostuneet hyväksymään verotustietojen jakamista koskevan OECD-standardin; kehottaa transatlanttista talousneuvostoa takaamaan, että EU ja Yhdysvallat osoittavat yhdessä maailmanlaajuista johtajuutta varmistamalla, että tarvittavat kannustimet, seuraamukset mukaan luettuina, on otettu käyttöön maaliskuussa 2010, ja toteuttamaan pikaisesti kaikkien osapuolten kanssa vertaisarviointiohjelman, jolla arvioidaan edistymistä, mutta katsoo, että näitä puitteita on vahvistettava veropetosten ja veronkierron estämiseksi; tähdentää, että kaikissa rajat ylittävissä verotuskysymyksissä olisi sovellettava automaattista tiedottamista;

38.   katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien hyvien käytäntöjen vaihtaminen Yhdysvaltojen ja EU:n kesken vaikuttaa merkittävästi yritysten suhtautumiseen yhteiskuntavastuuseen ja siihen, että ne sitoutuvat myönteisesti sosiaali- ja ympäristökysymyksiin; katsoo, että sääntely-yhteistyössä olisi otettava huomioon vakavaraisuusdirektiivejä koskeva EU:n lainsäädännön vahvistaminen, erityisesti rahoituspalvelualan palkitsemiskäytäntöjen osalta;

39.   pitää myönteisenä G20-ryhmän johtajien päätelmiä;

Transatlanttinen talousneuvosto ja teollis- ja tekijänoikeudet

40.   kehottaa, että tulevan transatlanttisen talousneuvoston kokouksen osallistujia edistämään strategista transatlanttista yhteistyötä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi siten, että samalla kunnioitetaan täysimääräisesti kansalaisten perusoikeuksia ja kansalaisoikeuksia; korostaa, ettei teknologian leviäminen saa vääristää teollis- ja tekijänoikeuksien suojelujärjestelmää, joka mahdollistaa innovointiin kuuluvien rahoitus- ja liiketoimintariskien ottamisen;

41.   muistuttaa transatlanttiselle talousneuvostolle, että tietoyhteiskunta on keskeinen pilari transatlanttisella talousalueella, joka perustuu tietämyksen saatavuuteen ja uuteen malliin digitaalisen sisällön suojaamiseksi ja jakamiseksi suhteellisuutta noudattaen;

Transatlanttinen talousneuvosto ja kuluttajansuoja

42.   kehottaa transatlanttista talousneuvostoa edistämään yhteisiä toimia, joilla varmistetaan, että kolmannet maat, etenkin Kiina, parantavat tuotantovaatimuksiaan EU:n ja Yhdysvaltojen turvallisuusvaatimuksia vastaaviksi erityisesti leluissa, ja varmistamaan, että Atlantin molemmin puolin valvotaan tarkasti tuotteiden, erityisesti lelujen, turvallisuutta koskevan lainsäädännön noudattamista sekä tehostetaan kansallisia tarkastuksia;

43.   kehottaa komissiota kehittämään transatlanttisessa talousneuvostossa entistä vahvempia ja tehokkaampia rajat ylittäviä lainvalvontayhteistyön keinoja, jotta voidaan liittää kuluttajille vakavan vaaran aiheuttavia kulutustavaroita koskeva EU:n RAPEX-tietojenvaihtojärjestelmä Yhdysvaltojen kulutustavaroiden turvallisuutta käsittelevän komitean tietojenvaihtojärjestelmään sekä yhdistää EU:n kuluttajansuojaa koskevan yhteistyöverkoston ja Yhdysvaltojen viranomaisten toimintaa;

44.   ehdottaa, että transatlanttinen talousneuvosto tukee sellaisen sitovan yhteistyövälineen käyttöönottoa, jonka avulla voidaan jäsentää ja helpottaa tuoteturvallisuutta koskevaa tietojenvaihtoa ja yhteisen yhteistyöohjelman kehittämistä;

45.   kehottaa komissiota tulevaa transatlanttisen talousneuvoston kokousta sekä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokousta silmällä pitäen nopeuttamaan sillä työn alla olevaa, huomattavasti viivästynyttä kahdenvälistä lainvalvontayhteistyösopimusta, jolla sen lainvalvontatoiminta ulotetaan Yhdysvaltoihin kuluttajansuojayhteistyötä koskevan EU:n asetuksen(6) ja turvallista verkkoa koskevan Yhdysvaltojen lain puitteissa;

46.   kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä yhdysvaltalaisten kumppaneidensa kanssa, jotta transatlanttinen talousneuvosto voisi tutkia keinoja kuluttajansuojan tehostamiseksi siten, että kuluttajien digitaaliset oikeudet otetaan asiaankuuluvasti huomioon, sekä viallisia tavaroita koskevien sääntöjen kehittämiseksi yhteistyössä;

Kahdenvälinen kauppa: tullikysymykset, markkinavalvonta ja kaupan turvallisuus

47.   kehottaa transatlanttista talousneuvostoa edistämään EU:n ja Yhdysvaltojen tulli- ja markkinavalvontaviranomaisten yhteistyön lujittamista, jotta estetään vaarallisten tuotteiden ja etenkin vaarallisten lelujen päätyminen kuluttajille;

48.   kehottaa transatlanttista talousneuvostoa ottamaan esille, että EU on huolissaan Yhdysvaltojen yksipuolisesta säädöksestä, joka koskee Yhdysvaltoihin saapuvien laivakonttien täydellistä läpivalaisua ja jonka maan kongressi hyväksyi; katsoo, että transatlanttinen talousneuvosto voisi järjestää rahdin täydellistä läpivalaisua käsitteleviä seminaareja Brysselissä ja Washingtonissa, jotta lujitetaan EU:n ja Yhdysvaltojen lainsäätäjien yhteisymmärrystä ja edistetään pikaisen ja kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämistä tähän ongelmaan; kehottaa komissiota arvioimaan tulevassa transatlanttisen talousneuvoston kokouksessa, millaisia kustannuksia tästä säädöksestä voi koitua liike-elämälle ja EU:n taloudelle ja miten se saattaa vaikuttaa tullitoimintaan;

49.   kehottaa määrätietoisesti edelleen Yhdysvaltojen lainsäätäjiä – ja kehottaa komissiota tekemään samoin transatlanttisessa talousneuvostossa – harkitsemaan uudelleen konttien täydellistä läpivalaisua koskevaa velvoitetta ja pyytää kehittämään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa riskinhallinnan perusteella, mihin sisältyy EU:n ja Yhdysvaltojen kauppakumppanuusohjelmien vastavuoroinen tunnustaminen, Maailman tullijärjestön SAFE-standardien mukaisesti;

Vastavuoroinen tunnustaminen ja standardointi

50.   kehottaa komissiota tulevan transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valossa jatkamaan sellaisten tuotteiden vaatimustenmukaisuusvakuutusten vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvien menettelyjen virallista hyväksymistä, joille kolmansien osapuolten suorittama testaus on pakollinen, mikä koskee erityisesti tieto- ja viestintätekniikkalaitteita ja sähkölaitteita; kehottaa komissiota vaatimaan virallisten mittayksiköiden vastavuoroista tunnustamista ja erityisesti ainoastaan metrijärjestelmän mukaisesti merkittyjen EU-tuotteiden hyväksymistä Yhdysvalloissa, tutkimaan standardointia Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa, käynnistämään standardeja koskevia pyöreän pöydän keskusteluja innovatiivisten ratkaisujen perusteella ja koordinoimaan toimia kansainvälisesti;

Ympäristöä ja kansanterveyttä koskevat kysymykset

51.   pitää äärimmäisen tärkeänä, että transatlanttisessa talousneuvostossa käydään vuoropuhelua uuselintarvikkeista ja uusien tekniikoiden käyttämisestä elintarviketuotannossa; korostaa olevansa huolissaan kloonauksesta eläinten jalostuksessa;

52.   pitää myönteisenä, että Yhdysvaltojen hallitus on myöntänyt, että sen myrkyllisten aineiden valvontaa koskevaa lakia on uudistettava; kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja toimimaan yhteistyössä, jotta Yhdysvaltoihin saadaan sääntelyjärjestelmä, jolla taataan REACH-järjestelmän kanssa yhteensopiva suojelun taso;

Energia, teollisuus ja tiede

53.   kehottaa tekemään transatlanttisessa talousneuvostossa yhteistyötä kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat teollisuudenalojen sääntely-ympäristöön, ja soveltamaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa noudatettua "etusijan antaminen pienille" -lähestymistapaa, kun käsitellään lainsäädäntöä, jolla on transatlanttisia vaikutuksia;

54.   kannustaa transatlanttista talousneuvostoa pyrkimään yhteiseen energiastrategiaan, jolla tuetaan monipuolistumista ja edistetään ekotehokasta taloutta toimitusvarmuuden lisäämiseksi, ja kannustaa transatlanttista talousneuvostoa auttamaan biopolttoaineita koskevien kestävyyskriteerien lähentämisessä;

55.   kehottaa transatlanttista talousneuvostoa voimistamaan tutkimusalan yhteistyötä, jotta EU:n ja Yhdysvaltojen laajennetun tiede- ja teknologiasopimuksen potentiaalia kyettäisiin hyödyntämään paremmin;

Kansainvälinen kauppa

56.   katsoo, että pääsy kolmansien maiden markkinoille on EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen huoli ja etu; uskoo, että transatlanttinen talousneuvosto voi olla merkittävässä asemassa, kun edistetään EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistä lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa luotaviin kauppasuhteisiin; kehottaa transatlanttista talousneuvostoa pyrkimään siihen, että Yhdysvaltojen ja EU:n uusiin vapaakauppasopimuksiin sovellettaisiin yhtenäisempää lähestymistapaa, jotta tällaiset sopimukset voitaisiin yhdenmukaistaa, sosiaali- ja ympäristöstandardit mukaan lukien;

57.   kehottaa transatlanttista talousneuvostoa käsittelemään oikeudellista järjestelmää ja teknisiä standardeja epäselvien oikeudellisten ehtojen korjaamiseksi ja tässä yhteydessä käsittelemään sopimuksiin, velvollisuuksiin tai Yhdysvaltojen oikeusvarmuuteen liittyviä kysymyksiä;

Oikeus- ja poliisiyhteistyö, viisumit

58.   toivoo, että 28. lokakuuta 2009 Washington DC:ssä kokoontuva Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen ministerikokous hyväksyy oikeus- ja poliisiyhteistyötä koskevan yhteisen julistuksen, joka kattaa erityisesti verkkoturvallisuuden;

59.   muistuttaa olevansa sitoutunut terrorismin torjuntaan ja uskovansa vakaasti tarpeeseen varmistaa turvatoimien ja kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelun välinen tasapaino, samalla kun varmistetaan yksityisyyden kunnioittaminen ja tietosuoja; vahvistaa, että välttämättömyys ja suhteellisuus ovat tärkeimpiä periaatteita, joita ilman terrorismin torjunta ei voi olla tehokasta;

60.   katsoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen vahva yhteistyö oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa edellyttää vakaata oikeudellista ja poliittista kehystä ja että vahvempi kumppanuus, joka kattaa parlamentaarisen ja demokraattisen ulottuvuuden, on olennaisen tärkeä, jotta voidaan tarttua tehokkaasti yhteisiin haasteisiin, kuten terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, tavalla, jossa otetaan johdonmukaisesti huomioon perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa ja poliisiyhteistyö, maahanmuuton hallinta ja turvapaikan hakemista koskevan oikeuden turvaaminen sekä kaikkien vilpittömässä mielessä toimivien kansalaisten viisumivapaan liikkumisen edistäminen näiden kahden alueen välillä;

61.   muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan unioni perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen ja että aina, kun Euroopan kansalaisten henkilötietoja välitetään kolmansiin maihin turvallisuuden nimissä, olisi kunnioitettava menettelyllisiä takeita ja puolustautumisoikeuksia sekä noudatettava kansallista ja EU:n tietosuojalainsäädäntöä;

62.   muistuttaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen keskinäistä oikeusapua koskevan, 1. tammikuuta 2010 voimaan tulevan sopimuksen transatlanttisen kehyksen 4 artiklassa määrätään oikeudesta tutustua kohdennetusti taloudellisiin tietoihin kansallisten viranomaisten pyynnöstä ja että tämä saattaisi muodostaa SWIFT-tietojen siirrolle paremman oikeusperustan kuin ehdotettu väliaikainen sopimus;

63.   toteaa, että EU ja Yhdysvallat neuvottelevat tällaisten tietojen siirtoa koskevasta väliaikaisesta sopimuksesta, joka olisi voimassa raukeamislausekkeen nojalla enintään 12 kuukauden ajan, ja että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien on saatava täysimääräisesti vaikuttaa uuteen sopimukseen, josta neuvotellaan sen rajoittamatta Lissabonin sopimuksen mukaisen menettelyn soveltamista ja jolla on varmistettava parlamentin edellä mainitun 17. syyskuuta 2009 antaman päätöslauselman 3 kohdassa esitettyjen ehtojen täyttäminen;

o
o   o

64.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdysvaltojen kongressille, transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun yhteispuheenjohtajille sekä transatlanttisen talousneuvoston yhteispuheenjohtajille ja sihteeristölle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0192.
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0256.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0193.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0016.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0028.
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2006/2004, annettu 27. lokakuuta 2004, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä (EUVL L 364, 9.12.2004, s. 1).


Guinea
PDF 119kWORD 42k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 Guinean tilanteesta
P7_TA(2009)0059RC-B7-0102/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon kansainvälisen Guinea-kontaktiryhmän (ICGG) Nigerian Abujassa 13. lokakuuta 2009 antaman julkilausuman,

–   ottaa huomioon Manojoen alueella pitkään jatkuneen epävakauden, joka aiheuttaa traumoja paikalliselle väestölle,

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Guineasta,

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion Euroopan unionin puolesta 29. syyskuuta 2009 antaman julkilausuman mielenosoittajien väkivaltaisesta vaientamisesta Conakryssa,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentissa 7. lokakuuta 2009 käydyn keskustelun,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan,

A.   ottaa huomioon, että sotilasjuntta kaappasi vallan Guineassa 23. joulukuuta 2008 kapteeni Moussa Dadis Camaran johdolla presidentti Lansana Contén kuoleman jälkeen,

B.   ottaa huomioon, että maalle itsenäisyyden antaneen kansanäänestyksen vuosipäivänä 28. syyskuuta 2009 järjestettyä opposition rauhanomaista mielenosoitusta tukahdutettaessa kuoli eri lähteiden mukaan 100–200 henkilöä (sotilaat olivat keränneet ruumiita niiden laskemisen estämiseksi, minkä vuoksi perheet eivät voineet surra omaisiaan) ja yli 1 000 haavoittui luodeista tai pistinten iskuista ja että todettiin lukuisia raiskaustapauksia,

C.   ottaa huomioon, että oppositiojohtajia on hakattu, heille on aiheutettu vammoja ja heitä on pidätetty, että vallanpitäjiin kriittisesti suhtautuvia toimittajia vainotaan ja että juntan toiminnan vuoksi on olemassa etnisen konfliktin vaara,

D.   ottaa huomioon kauhistuttavat raportit, joiden mukaan sotilaat ovat raiskanneet naisia kiväärinperillä ja jopa pistimillä ja naisilta on myös riisuttu vaatteet ja riistetty ihmisarvo, minkä jälkeen turvallisuusjoukot ovat häpäisseet, nöyryyttäneet ja raiskanneet heitä julkisesti,

E.   ottaa huomioon, että naisiin kohdistuva väkivalta on sotarikos ja rikos ihmisyyttä vastaan ja kaikki siihen syyllistyneet olisi tuotava oikeuden eteen, jotta he eivät välttyisi rangaistukselta,

F.   ottaa huomioon, että Guinean allekirjoittaman Cotonoun sopimuksen 8 ja 9 artiklassa edellytetään ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista,

G.   ottaa huomioon, että 27. heinäkuuta 2009 laadittiin Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisesti demokratiaan siirtymisen järjestelyjä koskeva etenemissuunnitelma,

H.   ottaa huomioon, että demokratian ja kehityksen kansallisen neuvoston puolueeseen kuuluvat juntan jäsenet ovat sitoutuneet järjestämään mahdollisimman pian vapaat vaalit, joissa he eivät itse asetu ehdokkaiksi,

I.   ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä on äskettäin aloittanut alustavan tutkinnan Guinean tilanteesta selvittääkseen, onko siellä syyllistytty rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluviin rikoksiin,

J.   katsoo, että sotilasjuntta ei ole pätevä organisoimaan maan siirtymistä demokratiaan vapailla ja oikeudenmukaisilla vaaleilla, koska se on käyttänyt vastuuttomasti asevoimia väestön alistamiseksi,

K.   ottaa huomioon, että Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECOWAS) ja Afrikan unioni ovat esittäneet kannanottoja ja Burkina Fason presidentti Blaise Compaoré on nimetty välittäjäksi,

L.   ottaa huomioon, että kansainvälinen Guinea-kontaktiryhmä, joka koostuu ECOWASin, Yhdistyneiden Kansakuntien, Afrikan unionin ja Euroopan unionin diplomaateista sekä maailman ihmisoikeuksia valvovien järjestöjen edustajista, on vieraillut Guineassa ja laatinut vierailusta raportin,

M.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja Guinea allekirjoittivat kalastuskumppanuussopimuksen(1) joulukuussa 2008, muutama päivä ennen kapteeni Dadis Camaran valtaan nostanutta vallankaappausta, ja että sopimuksen mukainen ensimmäinen maksu pitäisi suorittaa 30. marraskuuta 2009,

N.   ottaa huomioon, että Afrikan unionin kapteeni Dadis Camaralle osoittaman uhkavaatimuksen, jossa tätä vaaditaan toistamaan lupauksensa olla asettumatta ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa, aikaraja on mennyt umpeen,

O.   ottaa huomioon, että ECOWAS vedonnut kansainväliseen yhteisöön, jotta se lähettäisi Guineaan puolueettomia joukkoja suojelemaan väestöä ja opposition edustajia, ja kontaktiryhmä on esittänyt vetoomuksen Guinean asettamisesta täydelliseen asevientikieltoon,

P.   ottaa huomioon Guinean merkittäviin malmivaroihin liittyvät kehitysmahdollisuudet; ottaa huomioon, että Transparency International -järjestön mukaan Guinea on yksi Afrikan korruptoituneimmista maista,

1.   tuomitsee aseettomiin mielenosoittajiin kohdistuneet veriset ja tappavat tukahduttamistoimet ja esittää osanottonsa uhrien perheille;

2.   tuomitsee kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ja vaatii antamaan raiskauksen uhreille lääketieteellistä ja psykologista apua; kehottaa komissiota käynnistämään pikaisesti erityisohjelmia Guineassa väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten kuntouttamiseksi;

3.   pitää myönteisenä julkilausumaa, jonka kansainvälinen Guinea-kontaktiryhmä antoi Guinean kriisistä Abujassa 12. lokakuuta 2009 pitämänsä kokouksen jälkeen ja jossa se kehotti sotilasjunttaa vapauttamaan kaikki mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt ja varsinkin Conakryssa 28. syyskuuta 2009 sattuneen välikohtauksen yhteydessä pidätetyt sekä vaati sitä vahvistamaan lauantaihin 17. lokakuuta 2009 mennessä virallisesti järjestelyt, joilla estetään juntan jäsenten osallistuminen tammikuuksi 2010 suunniteltuihin presidentinvaaleihin;

4.   pitää myönteisenä, että YK on asettanut riippumattoman kansainvälisen tutkintalautakunnan selvittämään verilöylystä vastuussa olevia tahoja ja että Kansainvälinen rikostuomioistuin on aloittanut alustavan tutkinnan, jotta syylliset eivät jäisi rankaisematta;

5.   vaatii takaamaan kaikin keinoin kansainvälisen tutkintalautakunnan kuulemien todistajien ja uhrien perheiden turvallisuuden;

6.   kehottaa sotilasjunttaa kunnioittamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistua oikeutta mielipiteen-, sanan- ja yhdistymisvapauteen, oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen mukaan luettuna;

7.   katsoo, että vain vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien pohjalta koottu hallitus on oikeutettu ja kelvollinen ajamaan maan pitkän aikavälin etuja;

8.   toivoo, että perustetaan siirtymäkauden hallitus, johon otetaan mukaan tärkeimmät oppositiopuolueet ja jonka tehtäväksi annetaan presidentin- ja parlamenttivaalien valmistelu;

9.   pyytää neuvostoa toteuttamaan Cotonoun sopimuksen 96 artiklassa määrättyjä "aiheellisia toimenpiteitä" ja tarkastelemaan mahdollisuuksia vastata ECOWASin pyyntöön lähettää joukkoja afrikkalaisjoukkojen tueksi väestöä suojelemaan, jotta afrikkalaisjoukot pystyisivät hoitamaan tehtävänsä, sekä lähettää siviilijoukkoja osallistumaan pidemmän aikavälin operaatioon turvallisuusjoukkojen organisoimiseksi;

10.   kehottaa Afrikan unionia asettamaan yhteistyössä ECOWASin kanssa ankarat pakotteet sotilasjuntan henkilöstöä vastaan sekä järjestämään samaan aikaan kansallisen vuoropuhelun totuus- ja sovintokomission välityksellä;

11.   kehottaa kaikkia valtioita keskeyttämään kansainvälisen Guinea-kontaktiryhmän ilmaiseman kannan mukaisesti sotilas- ja poliisikäyttöön tarkoitettujen aseiden, ammusten ja muiden sellaisten laitteiden toimitukset, joita Guinean turvallisuusjoukot voisivat käyttää ihmisoikeusloukkauksiin;

12.   pahoittelee, että kiinalaiset valtionyhtiöt ja yksityiset yritykset, jotka investoivat Guineaan, suhtautuvat käytännössä välinpitämättömästi Guinean kansalaisten ihmisoikeuksiin;

13.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille sekä Afrikan unionin ja ECOWASin elimille ja Guinean tasavaltaa hallitsevalle juntalle.

(1) Pöytäkirja Guinean rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa Euroopan yhteisön ja Guinean tasavallan sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2012 väliseksi ajaksi (EUVL L 156, 19.6.2009, s. 40)


Iran
PDF 120kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 Iranista
P7_TA(2009)0060RC-B7-0104/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista ja erityisesti ihmisoikeuksia koskeneet päätöslauselmansa,

–   ottaa huomioon neuvoston puheenjohtajavaltion, YUTP:n korkean edustajan, EU:n jäsenvaltioiden ulkoministerien, G8-ryhmän valtion- ja hallitusten päämiesten, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin puhemiehen julkilausumat mielenosoitusten tukahduttamisesta vaalien jälkeisissä levottomuuksissa Iranissa kesäkuussa 2009,

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2009 annetun YK:n pääsihteerin raportin Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon 9. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin puhemiehen julkilausuman, jossa toistettiin Euroopan parlamentin sitoutuminen kuolemanrangaistuksen poistamiseen maailmanlaajuisesti ja jossa tuomittiin erityisesti kuolemanrangaistus alaikäisten tekemistä rikoksista ja alaikäisiä uhkaavat teloitukset Iranissa,

–   ottaa huomioon 13. lokakuuta 2009 annetun puheenjohtajavaltion julkilausuman Behnoud Shojaeen teloituksesta Iranissa,

–   ottaa huomioon 20. syyskuuta 2009 annetun puheenjohtajavaltion julkilausuman, jossa tuomitaan se, että Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad on toistuvasti kiistänyt holokaustin ja Israelin valtion olemassaolon oikeutuksen,

–   ottaa huomioon 18. lokakuuta 2009 annetun puheenjohtajavaltion julkilausuman, jossa tuomitaan Iranin Sistanin ja Balutšistanin provinssissa viikonloppuna tehty itsemurhaisku, jossa sai surmansa ainakin 42 ihmistä,

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2007 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 62/149 ja 18. joulukuuta 2008 annetun päätöslauselman 63/168 kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä,

–   ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen, joiden sopimuspuolena Iranin islamilainen tasavalta on,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan,

A.   ottaa huomioon, että Iranin yleinen ihmisoikeustilanne on jatkuvasti huonontunut etenkin kesäkuussa 2009 järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen,

B.   ottaa huomioon, että Iranissa teloitetaan Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa, että teloitusten määrä on nelinkertaistunut presidentti Mahmud Ahmadinejadin noustua valtaan vuonna 2005 ja että Iranilla on kyseenalainen kunnia olla ainoa maa, jossa edelleen teloitetaan nuoria rikoksentekijöitä; toteaa, että ihmisoikeusasianajajien tietojen mukaan ainakin 140 nuorta rikoksentekijää odottaa kuolemantuomion täytäntöönpanoa Iranissa,

C.   ottaa huomioon, että äänekkäistä kansallisista ja kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta Behnoud Shojaee hirtettiin 11. lokakuuta 2009, että hän oli Delara Darabin ja Molla Gol Hassanin jälkeen kolmas Iranin islamilaisessa tasavallassa vuoden 2009 alusta lähtien teloitettu alaikäinen rikoksentekijä ja että teloitus uhkaa myös alaikäisiä rikoksentekijöitä Safar Angootia ja Abbas Hosseinia,

D.   ottaa huomioon, että vankien kidutus ja huono kohtelu, valvottaminen, eristäminen, mielivaltainen pidättäminen sekä julma, epäinhimillinen ja alentava kohtelu ja järjestysvallan edustajien rankaisematta jättäminen ovat edelleen yleinen ilmiö,

E.   ottaa huomioon, että poliittisiin vastustajiin, ihmisoikeusaktivisteihin, toimittajiin, verkkopäiväkirjojen pitäjiin, opettajiin, älymystön edustajiin, tutkijoihin, homoseksuaaleihin, naisiin, opiskelijoihin, ammattiyhdistysaktivisteihin sekä uskonnollisten, etnisten ja kielellisten vähemmistöjen edustajiin kohdistuva väkivaltainen sorto on lisääntynyt,

F.   ottaa huomioon, että seitsemän baha'i-johtajaa on edelleen vangittuina ja että heidät on vangittu yksinomaan heidän uskonnollisen vakaumuksensa perusteella,

G.   ottaa huomioon, että presidentti Mahmud Ahmadinejad sai 4. elokuuta 2009 virallisen vahvistuksen toiselle virkakaudelleen sen jälkeen, kun hänet oli julistettu 12. kesäkuuta 2009 pidettyjen vaalien voittajaksi, ja että hänen vastaehdokkaansa Mir-Hossein Musavi ja Mehdi Karrubi sekä lukuisat tarkkailijat ovat syyttäneet viranomaisia vaalituloksen laajamittaisesta vääristelystä,

H.   ottaa huomioon, että kymmenettuhannet osoittivat mieltään kaduilla vaalien jälkeisinä viikkoina ja kuukausina; ottaa huomioon, että noin 150 ihmistä sai surmansa ja yli tuhat mielenosoittajaa pidätettiin,

I.   ottaa huomioon, että joukko-oikeudenkäynneissä on tietojen mukaan syytettyinä 140 opposition tukijaa, myös merkittäviä uudistusmielisiä, ja että aktivisteja syytetään muun muassa mellakoinnista ja vakoilusta sekä siitä, että he ovat yrittäneet syöstä Iranin johtajat vallasta,

J.   ottaa huomioon, että neljä ihmistä on tuomittu kuolemaan mielenosoitusten yhteydessä siitä huolimatta, että he ovat olleet vangittuina huhtikuusta lähtien eli jo kauan ennen vaalien jälkeisiä mielenosoituksia,

K.   ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöjen tietojen mukaan kymmenet toimittajat, valokuvaajat ja verkkopäiväkirjojen pitäjät ovat lähteneet Iranista tai yrittävät paeta maasta, että tuhannet ovat menettäneet työpaikkansa, että viranomaiset ovat viime viikkoina lakkauttaneet lukuisia sanomalehtiä ja että tietojen mukaan Iranin viranomaiset pitävät edelleen pidätettyinä 19:ää toimittajaa ja viittä verkkopäiväkirjojen pitäjää,

1.   epäilee vakavasti sen vaalituloksen paikkansapitävyyttä, jonka perusteella presidentti Mahmud Ahmadinejad sai vahvistuksen toiselle virkakaudelleen laajamittaista vaalivilppiä koskevista vahvoista epäilyistä huolimatta, ja katsoo, että Iranin presidentin uskottavuus on vakavasti heikentynyt;

2.   arvostaa kaikkien niiden iranilaismiesten ja -naisten rohkeutta, jotka puolustavat perusvapauksiaan ja demokraattisia periaatteita ja jotka ilmaisevat toiveensa elää yhteiskunnassa, jossa ei ole sortoa ja pelottelua; arvostaa erityisesti niitä iranilaisnaisia, joilla oli ratkaiseva asema vaalien jälkeisissä mielenosoituksissa kesäkuussa, varsinkin Neda Agha Soltania, josta on tullut väkivaltaisen sorron vertauskuva, ja myös ihmisoikeusaktivisti Shadi Sadria, joka pidätettiin 15. heinäkuuta 2009 siksi, että hän oli puhunut julkisuudessa Iranin kiistanalaisten presidentinvaalien jälkeen pidätettyihin kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista vankiloissa;

3.   tuomitsee laajamittaisen ja liiallisen voimankäytön, mielivaltaiset pidätykset ja väitetyn kidutuksen Iranin kiistanalaisten presidentinvaalien jälkeisten mielenilmausten tukahduttamisessa; kehottaa Iranin hallitusta kunnioittamaan perusluonteisia kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, erityisesti oikeutta ilmaisunvapauteen, ja vaatii, että kaikki rauhanomaisesti mieltään osoittaneet ja kaikki viimeaikaisten levottomuuksien yhteydessä pidätetyt – olivatpa he sitten opiskelijoita, tutkijoita, aktivisteja, toimittajia tai ihmisoikeusaktivisteja – vapautetaan ehdoitta;

4.   vetoaa Iranin viranomaisiin, jotta nämä myöntäisivät Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle pääsyn tapaamaan poikkeuksetta kaikkia vankeja ja antaisivat kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen seurata maan tilannetta;

5.   kehottaa Iranin viranomaisia poistamaan lainsäädännöstä ja käytännöstä kaikki kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rankaisemisen muodot, huolehtimaan oikeusturvasta ja lopettamaan ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden rankaisematta jättämisen;

6.   tuomitsee 17. lokakuuta 2009 Sistanin ja Balutšistanin provinssissa tehdyn itsemurhapommi-iskun, jossa menehtyi tai loukkaantui kymmeniä ihmisiä; on huolissaan siitä, että itsemurhaisku saattaa liittyä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen sortoon kyseisessä provinssissa; torjuu terrorismin käytön poliittisten kiistojen ratkaisukeinona;

7.   vetoaa edelleen Iranin viranomaisiin, jotta nämä noudattaisivat hallituksen vaatimusta uskonnollisten vähemmistöjen kunnioittamisesta ja vapauttaisivat pikaisesti baha'i-johtajat Fariba Kamalabadin, Jamaloddin Khanjanin, Afif Naeimin, Saeid Rasaien, Mahvash Sabetin, Behrouz Tavakkolin ja Vahid Tizfahmin;

8.   vetoaa edelleen Iranin viranomaisiin, jotta nämä poistaisivat kuolemanrangaistuksen kokonaan ja ottaisivat toistaiseksi käyttöön teloituksia koskevan moratorion, kuten YK:n päätöslauselmissa 62/149 ja 63/168 vaaditaan tekemään;

9.   tuomitsee voimakkaasti Iranin kuolemantuomiot ja teloitukset ja erityisesti nuorille rikoksentekijöille ja alaikäisille langetetut kuolemantuomiot ja niiden täytäntöönpanon ja esittää jyrkän vastalauseensa Behnoud Shojaeen teloituksesta Iranissa 11. lokakuuta 2009; kehottaa Iranin viranomaisia noudattamaan alaikäisiä koskevia kansainvälisesti tunnustettuja oikeudellisia turvatakeita, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta ja lapsen oikeuksista tehtyä yleissopimusta, ja erityisesti olemaan teloittamatta Safar Angootia ja Abbas Hosseinia;

10.   suosittelee, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu lähettää erityisedustajan valvomaan poliittisten vankien tilannetta ja varmistamaan, että Iranin viranomaiset noudattavat kansainvälisiä oikeudenkäyntivaatimuksia ja oikeudellisia ihmisoikeusvelvoitteitaan;

11.   pitää valitettavana, että tiedonvälityksen vapautta rajoitetaan järjestelmällisesti sulkemalla verkkosivustoja, kieltämällä niitä käsittelemästä luvattomia mielenosoituksia ja ottamalla käyttöön uusia rajoituksia, joissa toimittajilta vaaditaan lupa kaikenlaiseen uutisointiin;

12.   kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan kansainvälisten tiedotusvälineiden palveluksessa oleviin toimittajiin kohdistetut syytetoimet ja vaatii erityisesti vapauttamaan välittömästi nuoren iranilais-kanadalaisen toimittajan ja tunnetun verkkopäiväkirjan pitäjän Fariba Pajoohin, joka pidätettiin kotonaan Teheranissa 24. elokuuta 2009;

13.   tuomitsee sen, että ihmisoikeusaktivisti Abdolfattah Soltania estettiin 2. lokakuuta 2009 matkustamasta Teheranista Nürnbergiin, Saksaan vastaanottamaan kaupungin ihmisoikeuspalkinto;

14.   kehottaa komissiota perustamaan Iraniin EU:n lähetystön, jotta voidaan edistää ja lujittaa vuoropuhelua Iranin viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tiivistää etenkin pakolaisapuun ja huumekaupan torjuntaan liittyvää yhteistyötä;

15.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Iranin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.


Sri Lanka
PDF 116kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2009 Sri Lankasta
P7_TA(2009)0061RC-B7-0100/2009

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2000(1), 14. maaliskuuta 2002(2) ja 20. marraskuuta 2003(3) Sri Lankasta antamansa päätöslauselmat sekä 13. tammikuuta 2005 Intian valtameren hyökyaaltokatastrofista,(4) 18. toukokuuta 2006 Sri Lankan tilanteesta(5) ja 5. helmikuuta 2009 Sri Lankasta(6) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon ulkosuhteista vastaavan Euroopan komission jäsenen 16. kesäkuuta 2009 ja 21. syyskuuta 2009 päivätyt avoimet kirjeet Sri Lankan tilanteesta,

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät Sri Lankasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan,

A.   ottaa huomioon, että kaikki alueet Sri Lankan pohjoisosassa, jotka aikaisemmin olivat Tamil Eelamin vapautuksen tiikereiden (LTTE) hallinnassa, on vallattu takaisin,

B.   ottaa huomioon, että 25 vuotta kestänyt konflikti, joka päättyi LTTE:n tappioon vuonna 2009, on vaatinut yli 90 000 kuolonuhria,

C.   ottaa huomioon, että konfliktin päättymisen jälkeen yli 250 000:ta tamilisiviiliä on pidetty leireillä seulontaa ja uudelleenasuttamista varten ja että leireillä esiintyy vakavia liikakansoitusta sekä puhtaan veden, saniteettitilojen ja sairaanhoitopalvelujen riittävyyttä koskevia ongelmia eivätkä niiden asukkaat voi liikkua vapaasti,

D.   ottaa huomioon, että Sri Lankan hallitus epää humanitaarisilta järjestöiltä ja ihmisoikeusjärjestöiltä mahdollisuuden päästä riittävässä määrin leireihin,

E.   katsoo, että kansainvälisen yhteisön on jatkossakin toimitettava humanitaarista apua, joka käsittää myös koulutetun henkilöstön,

F.   katsoo, että Sri Lankan hallituksen on oltava suopea ja ennakoiva käsitellessään tamilikansalaistensa huolenaiheita ja intressejä ja pantava Sri Lankan perustuslain 13. lisäys nopeasti ja täysimääräisesti täytäntöön sekä toteutettava entisten lisäksi uusia ja merkittäviä vallan hajauttamistoimia, jotta myös tamilikansat kokevat LTTE:n tappion vapautuksena,

G.   katsoo, että ihmisoikeustilanne tuskin paranee ilman pysyvien kansainvälisten tarkkailijoiden osallistumista, jotka tulevat erityisesti sellaisista järjestöistä kuin Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC),

H.   ottaa huomioon, että lukuisat toimittajat, jotka ovat raportoineet konfliktista ja konfliktin jälkeisestä tilanteesta Sri Lankassa, ovat joutuneet väkivallan ja uhkailun kohteiksi,

I.   ottaa huomioon, että Sri Lankan talouden elpyminen on suuressa määrin riippuvainen ulkomaisista suorista sijoituksista ja myös EU:n tuen jatkumisesta,

J.   ottaa huomioon, että laajat alueet aikaisemmilla konfliktivyöhykkeillä ovat jalkaväkimiinojen ja muiden sodan jäljiltä jääneiden räjähdejätteiden pilaamia,

1.   pitää erittäin valitettavana sitä, että yli 250 000:ta ihmistä pidetään edelleen vangittuina leireillä, ja kehottaa Sri Lankan hallitusta – kaikkia sen lainkäyttövaltaan kuuluvia kansoja koskevan suojeluvelvoitteensa mukaisesti – toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet järjestääkseen leireillä pidettävien henkilöiden nopean kotiinpaluun sekä humanitaarisen avun toimittamisen heille kiireellisesti; korostaa, että on tarpeen antaa ICRC:lle ja YK:n erityisjärjestöille keskeinen rooli tässä prosessissa;

2.   kehottaa Sri Lankan viranomaisia myöntämään humanitaarisille järjestöille vapaan pääsyn leireille, jotta niillä pidätettyinä oleville voidaan toimittaa tarvittava humanitaarinen apu, erityisesti kun otetaan huomioon maan pohjoisosassa pian alkava monsuunisateiden kausi;

3.   kehottaa maailmanlaajuista yhteisöä jatkamaan humanitaarisen tuen toimittamista kestävän rauhan edistämiseksi ja kehottaa kansainvälisiä avunantajia kytkemään leirien rahoittamisen uudelleenasuttamista koskevien sitoumusten noudattamiseen ja panemaan täytäntöön ajallisesti rajoitetun leirien avustusohjelman;

4.   kehottaa kaikkia tamilijohtajia sitoutumaan poliittiseen ratkaisuun ja luopumaan lopullisesti terrorismista ja väkivallasta,

5.   katsoo ehdottomasti, että Sri Lankan hallitus on velvollinen soveltamaan kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja LTTE:n jäseniä vastaan käytävissä oikeudenkäynneissä;

6.   antaa tunnustusta Sri Lankan kehittämälle ihmisoikeuksien edistämisen kansalliselle toimintasuunnitelmalle;

7.   kehottaa Sri Lankan hallitusta jouduttamaan sovintoa ja vallan alueellista hajautusta koskevia suunnitelmia, sellaisina kuin ne on sisällytetty maan valtiosääntöön;

8.   kehottaa Sri Lankan hallitusta lopettamaan terrorismin vastaisen lainsäädännön mukaisen tiedotusvälineiden toiminnan rajoittamisen ja sallimaan lehdistönvapauden sekä kehottaa sitä nyt konfliktin päätyttyä tarkastelemaan uudelleen terrorismin vastaista lainsäädäntöä ja varmistamaan, että kaikki väitetyt lehdistönvapauden rikkomistapaukset tutkitaan perinpohjaisella ja avoimella tavalla;

9.   kehottaa Sri Lankan hallitusta kiinnittämään edelleen ja enemmän huomiota miinanraivaukseen, sillä jalkaväkimiinat muodostavat vakavan esteen ennalleen palauttamiselle ja taloudelliselle elpymiselle; kehottaa sitä ottamaan tässä yhteydessä hyvin myönteisen askeleen liittymällä Ottawan sopimukseen (jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, valmistuksen ja kuljetuksen kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskeva yleissopimus) ja kehottaa komissiota erityisesti rahoittamaan lisäapua kiireelliseen miinanraivaustyöhön Sri Lankassa;

10.   pitää myönteisenä uhreille ja todistajille annettavaa apua ja suojelua koskevaa lakiesitystä, joka on parhaillaan toisessa käsittelyssä Sri Lankan parlamentissa;

11.   panee merkille Sri Lankan pohjoisosassa järjestetyt paikallisvaalit;

12.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, YK:n pääsihteerille, Brittiläisen kansainyhteisön pääsihteerille, Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, Human Rights Watch -järjestölle, maamiinojen kieltämiseen tähtäävälle kansainväliselle kampanjalle, Sri Lankan hallitukselle ja kaikille muille Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön järjestön jäsenvaltioille.

(1) EYVL C 59, 23.2.2001, s. 278.
(2) EUVL C 47 E, 27.2.2003, s. 613.
(3) EUVL C 87 E, 7.4.2004, s. 527.
(4) EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 384.
(5) EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 147.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0054.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö