Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 1, 3, 4, 5 ja 6 artiklan,

–   ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 4 ja 5 artiklan, joissa korostetaan, että kaikki orjakaupan muodot on kiellettävä,

–   ottaa huomioon ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vuodelta 1949,

–   ottaa huomioon vuonna 1989 hyväksytyn YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja erityisesti sen 1, 7, 32, 34 ja 35 artiklan sekä vuonna 2000 hyväksytyn lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta ja erityisesti sen 3 artiklan,

–   ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan,

–   ottaa huomioon vuonna 2000 hyväksytyn, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista YK:n yleissopimusta täydentävän Palermon pöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta,

–   ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) pakkotyötä koskevan yleissopimuksen nro 29 (1930) ja ILO:n konferenssin 87. istunnossaan hyväksymän yleissopimuksen nro 182 lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä ja välittömistä toimista niiden poistamiseksi (1999),

–   ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien neljännen naisten maailmankonferenssin, Pekingissä hyväksytyn julistuksen ja toimintaohjelman sekä kokouksen tuloksista YK:n Peking+5 -erityisistunnossa 9. kesäkuuta 2000 ja Peking+10 -erityisistunnossa 11. maaliskuuta 2005 hyväksytyt asiakirjat, jotka koskivat lisätoimia ja -aloitteita Pekingin julistuksen ja toimintasuunnitelman toteuttamiseksi,

–   ottaa huomioon vuonna 1997 hyväksytyn Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskevan yleissopimuksen sekä sopimuksen vuonna 2002 hyväksytyn, ihmisestä peräisin olevien elinten ja kudosten siirtoa koskevan lisäpöytäkirjan 22 artiklan,

–   ottaa huomioon Unicefin vuonna 2006 antamat suuntaviivat ihmiskaupan lapsiuhrien suojelemisesta ja vuonna 2006 julkaiseman oppaan "Reference Guide on Protecting the Rights of Child Victims of Trafficking in Europe",

–   ottaa huomioon ihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen vuodelta 2005,

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän tilanneselvityksen vuodelta 2005 ("Organised Crime Situation Report 2005"),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston suosituksen 1611 (2003) elinten laittomasta kaupasta Euroopassa,

–   ottaa huomioon 20. syyskuuta 2002 hyväksytyn Brysselin julistuksen ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjunnasta,

–   ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS ihmiskaupan torjunnasta,

–   ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/81/EY oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi(1),

–   ottaa huomioon ihmiskaupan torjunnasta 19. heinäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 10 artiklaan perustuvan komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille (KOM(2006)0187),

–   ottaa huomioon 18. lokakuuta 2005 annetun komission tiedonannon "Ihmiskaupan torjunta – kokonaisvaltainen toimintatapa ja ehdotukset toimintasuunnitelmaksi" (KOM(2005)0514),

–   ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan "Ihmiskaupan estämisen ja torjumisen parhaista käytännöistä, vaatimuksista ja menettelyistä laaditun EU:n suunnitelman täytäntöönpanon arviointi ja seuranta" (KOM(2008)0657),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston puitepäätökseksi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta, uhrien suojelusta ja puitepäätöksen 2002/629/YOS kumoamisesta (KOM(2009)0136 lopullinen),

–   ottaa huomioon naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman 2006–2010 (KOM(2006)0092), jossa sukupuoleen perustuvan väkivallan ja ihmiskaupan kitkeminen on yksi ensisijaisista toimista,

–   ottaa huomioon Tukholman ohjelman "Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten",

–   ottaa huomioon lokakuussa 2009 annetun Brysselin julistuksen ihmiskaupasta,

–   ottaa huomioon Europolin vuonna 2009 julkaisemat raportit ihmiskaupasta,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston heinäkuussa 2009 julkaiseman raportin lapsikaupasta Euroopan unionissa,

–   ottaa huomioon helmikuussa 2009 julkaistun YK:n huume- ja rikosjärjestön UNODC:n ihmiskauppaa käsittelevän raportin "Global report on Trafficking in persons",

–   ottaa huomioon YK:n erityisraportoijan 6. helmikuuta 2009 antaman raportin ihmiskaupan uhrien, erityisesti naisten ja lasten, ihmisoikeuksiin liittyvistä näkökohdista, ja siihen sisältyvät suositukset,

–   ottaa huomioon kesäkuussa 2009 julkaistun Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportin ihmiskaupasta ("Trafficking in Persons Report"),

–   ottaa huomioon aiheesta antamansa päätöslauselmat(2),

–   ottaa huomioon suulliset kysymykset komissiolle ihmiskaupan ehkäisemisestä ja uhrien suojelusta (O-0148/2009 – B7-0341/2009, O-0149/09 – B7-0342/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että ihmiskauppa on orjakaupan nykyaikainen muoto ja vakava rikos, jolla loukataan vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja jossa ihminen alistetaan uhkailulla, väkivallalla ja nöyryytyksillä,

B.   ottaa huomioon, että ihmiskauppa on järjestäytyneelle rikollisuudelle erittäin kannattavaa liiketoimintaa, jossa potentiaaliset voitot ovat suuria ja riskit pieniä,

C.   ottaa huomioon, että ihmiskaupalla on monia eri muotoja, jotka liittyvät esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön, pakkotyöhön, laittomaan elinkauppaan, kerjäämiseen, laittomiin adoptioihin ja kotitaloustyöhön,

D.   ottaa huomioon, että Europolin vuodelta 2009 antaman arvion mukaan naiskauppa seksuaalista hyväksikäyttöä varten ei ole vähentynyt ja pakkotyöhön liittyvä ihmiskauppa lisääntyy,

E.   ottaa huomioon, että UNODC:n ihmiskauppaa käsittelevän raportin mukaan seksuaalinen hyväksikäyttö on useimmiten havaittu ihmiskaupan muoto ja pakkotyö on seuraavaksi yleisin ja että UNODC on todennut, että 79 prosenttia tunnistetuista ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä,

F.   ottaa huomioon, että postimyyntimorsiamet saattavat joutua orjuuden kaltaisiin olosuhteisiin, joihin liittyy seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkotyötä, kotitaloustyötä ja muita ihmiskaupan muotoja,

G.   ottaa huomioon, että lapset ovat erityisen haavoittuvia ja siten suuremmassa vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi,

H.   ottaa huomioon, että rahoitus- ja talouskriisi saattaa lisätä ihmiskauppaa, kun kauppiaat käyttävät hyväksi mahdollisten uhrien tarvetta löytää ihmisarvoista työtä ja päästä köyhyydestä,

I.   pitää ongelman laajuutta ja vakavuutta huolestuttavana:

J.   ottaa huomioon, että ihmiskauppaa koskeva EU:n oikeuskehys perustuu tällä hetkellä pääasiassa seuraaviin säädöksiin:

K.   katsoo saatujen kokemusten perusteella, ettei oikeuskehys ei ole riittävän tehokas eikä sitä ole pantu asianmukaisesti täytäntöön, joten EU:n on ryhdyttävä tiukempiin toimiin,

L.   ottaa huomioon, että komissio esitti maaliskuussa 2009 ehdotuksen puitepäätökseksi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta, uhrien suojelusta ja puitepäätöksen 2002/629/YOS kumoamisesta (KOM(2009)0136 lopullinen), jolla pyritään parantamaan nykyisen puitepäätöksen tehoa kiristämällä seuraamuksia, parantamalla uhrien suojelua ja säätämällä aktiivisesta ennaltavarautumisesta,

M.   ottaa huomioon, että tekstiä ei puheenjohtajavaltio Ruotsin ponnisteluista huolimatta hyväksytty ja lähitulevaisuudessa annettaneen Lissabonin sopimuksen oikeuskehyksen nojalla ehdotus uudeksi säädökseksi,

N.   ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen ansiosta EU voi tehostaa oikeudellista ja poliisiyhteistyötä rikosasioissa, muun muassa toimia ihmiskaupan torjumiseksi, ja että parlamentti pystyy toimimaan asiassa täysipainoisesti, kun siitä on tullut tasaveroinen lainsäätäjä,

O.   katsoo, että ihmiskaupan vastaiset toimet eivät voi olla pelkästään lainsäädännöllisiä vaan säädösten lisäksi pitäisi ottaa käyttöön myös muita kuin lainsäädännöllisiä toimia, joita ovat erityisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutuksen arviointi, tiedon kerääminen ja jakaminen, yhteistyö ja kumppanuuksien rakentaminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen,

P.   pitää ensiarvoisen tärkeänä, että alalla toimivat kansalaisyhteiskunnan järjestöt otetaan alusta alkaen mukaan kaikissa vaiheissa uhrien tunnistamisesta heidän avustamiseensa asti ja että he voivat vaikuttaa myös lainsäädäntöprosessiin,

Q.   ottaa huomioon, että tästä ilmiöstä ei nykyisin ole tarkkoja numerotietoja ja käytettävissä olevat luvut ilmeisesti aliarvioivat ilmiön todellisen laajuuden, koska kyseessä on maan alla tapahtuva rikollinen toiminta, joka jää usein havaitsematta tai tunnistetaan virheellisesti; katsoo, että tutkittava tarkemmin, miten ihmiskauppa toimii, kuka siihen syyllistyy, miten kysyntä ylläpitää uhrien tarjoamia palveluja sekä kuka joutuu uhriksi ja miksi ja miten kysyntää voidaan hillitä; toteaa, että jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on lisättävä,

R.   katsoo, että lähtökohtana tulevissa toimissa on oltava se, että yhdistetään ehkäiseminen ja vastatoimet sekä uhrien suojelu, tukeminen ja auttaminen sekä lisätään kaikkien sidosryhmien keskinäistä yhteistyötä,

S.   katsoo, että jos ihmiskaupan uhrien tuottamien palvelujen ja tuotteiden mahdolliset ostajat saadaan vähentämään kysyntää, tällöin vähenevät myös ihmiskaupasta saatavat voitot, mikä puolestaan vähentää uhrien tuottamien palvelujen ja tavaroiden tarjontaa,

T.   katsoo, että mahdollisten uhrien yhteiskuntaan integroituminen ehkäisee välillisesti ihmiskauppaa estämällä osaltaan heitä joutumasta uudelleen uhreiksi tai ryhtymästä peräti itse ihmiskauppiaiksi,

U.   pitää EU:n, Euroopan neuvoston, YK:n ja kolmansien maiden, etenkin ihmiskaupan uhrien lähtömaiden ja tunnetun määrämaan Yhdysvaltojen, välistä yhteistyötä ja kumppanuutta olennaisen tärkeänä perusoikeuksien suojelemisen ja ihmiskaupan tehokkaan torjunnan kannalta,

V.   katsoo, että ihmiskauppaan liittyviä strategioita ja toimenpiteitä vahvistettaessa ja täytäntöönpantaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tuloksiin päästään ilman minkäänlaista kansalaisuuteen, rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, yhteiskunnalliseen alkuperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää,

Yleistä

1.   kehottaa neuvostoa ja komissiota

2.   kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet ja panneet täytäntöön vuonna 2005 tehtyä Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta, tekemään näin;

Tiedonkeruu

3.   jotta tietoa saataisiin mahdollisimman paljon, kehottaa neuvostoa ja komissiota pyrkimään siihen, että

Ehkäiseminen

4.   pitää komission ehdotuksessa esitettyä ehkäisemistä koskevaa säännöstä myönteisenä ja kehottaa ryhtymään lisätoimiin;

5.   korostaa, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön uusia ja tehokkaampia lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä, muun muassa koulutukseen, sosiaalialaan, kulttuuriin ja hallintoon liittyviä toimenpiteitä sekä suurelle yleisölle suunnattuja valistuskampanjoita, joilla vähennetään ihmiskaupan kohteeksi joutuneiden henkilöiden tarjoamien palvelujen kysyntää;

6.   kehottaa toteuttamaan ja kehittämään laajoja tiedotus- ja valistuskampanjoita sekä jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa, jotka ovat osoittautuneet ihmiskaupan lähtöpaikoiksi tai välietapeiksi, ja suuntaamaan kampanjat sekä ihmiskaupan mahdollisille uhreille että ihmiskaupan kohteeksi joutuneiden henkilöiden tuottamien palvelujen mahdollisille ostajille;

7.   kehottaa jäsenvaltioita kehittämään lapsille suunnattuja valistuskampanjoita, joilla kiinnitetään heidän huomionsa ansoihin, jotka saattavat helposti johtaa ihmiskauppaan;

Syytteeseenpano

8.   kehottaa hyväksymään mahdollisimman pian täydellisen ja kattavan oikeuskehyksen, johon sisältyy myös strategioita ihmiskauppaan liittyvän tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi;

9.   kehottaa, että vastaisuudessa komissio ja jäsenvaltiot ottavat tämän alan säädösehdotuksia laatiessaan huomioon seuraavat seikat:

10.   koska lainsäädännöllä ei ole vaikutusta, jos sitä ei panna asianmukaisesti täytäntöön, kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia parlamentteja panemaan kansallisella tasolla täysimääräisesti täytäntöön ihmiskaupan vastaiset EU:n toimet sekä ratifioimaan ja panemaan täytäntöön mahdollisimman pian muut asiaa koskevat oikeudelliset välineet;

11.   kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan EU:n elinten, kuten Eurojustin ja Europolin, välistä operatiivista koordinointia;

12.   kiinnittää huomiota yhteisten tutkintaryhmien saavuttamiin myönteisiin tuloksiin ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään laajemmin tätä välinettä;

13.   pitää tärkeänä, että ihmiskaupan uhreille annetaan apua ja tukea, ja kehottaa Frontexia ja kansallisia rajavalvontaviranomaisia määrittelemään toiminnassaan yhteisiä käytäntöjä, joiden avulla voidaan lisätä henkilöstön tietoisuutta ihmiskaupasta ja auttaa tunnistamaan ihmiskaupan uhreja sekä varmistaa uhrien suojelu;

14.   koska vastatoimia ei voi rajata EU:n alueelle, kehottaa tekemään kolmansien maiden kanssa kattavia sopimuksia, joihin sisältyy määräyksiä perusoikeuksien kunnioittamisesta, sekä toimimaan yhteistyössä näiden maiden kanssa tiukkoja sääntöjä noudattaen;

Uhrien suojelu, tukeminen ja avustaminen

15.   edellyttää, että uhrien suojelu ja tukeminen asetetaan etusijalle tätä alaa koskevissa EU:n toimissa ja että uhreja avustetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla heti sen jälkeen, kun heidät on tunnistettu, muun muassa

16.   kiinnittää huomiota erityisen haavoittuviin uhreihin, kuten lapsiin ja naisiin, ja kehottaa laatimaan heitä varten erityisiä avustus- ja suojeluohjelmia;

17.   korostaa, että ihmiskaupan uhrien olisi saatava mahdollisimman paljon suojelua, tukea ja apua silloinkin, jos heitä ei ole kaupattu EU:ssa tai EU:hun vaan EU:n ulkopuolella;

18.   kehottaa antamaan uhreille ammattiapua, kuten ilmaista oikeusapua (jota ilman heidän on vaikea päästä pakkotilanteestaan), ottaen huomioon, että he ovat varattomia eivätkä pystyisi maksamaan kyseisestä avusta;

o
o   o

19.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan neuvostolle.

(1) EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19. (2) Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2006 seksuaaliselle hyväksikäytölle alttiina olevien naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä koskevista strategioista; Euroopan parlamentin suositus neuvostolle ihmiskaupan torjunnasta – kokonaisvaltainen toimintatapa ja ehdotukset toimintasuunnitelmaksi (2006/2078(INI).