Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston 28. helmikuuta 2008 antamat päätelmät,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma) (KOM(2009)0519) ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjat teknologian kehittämissuunnitelmista, joilla SET-suunnitelma pannaan täytäntöön vuosina 2010−2020, (SEC(2009)1295) ja tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista ensisijaiseen teknologiaan (SEC(2009)1296),

–   ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan strategisesta energiateknologiasuunnitelmasta (2008/2005(INI))(1),

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013)(2),

–   ottaa huomioon 24. lokakuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta(3),

–   ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 663/2009 yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta(4),

–   ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta(5),

–   ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/29/EY direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi(6),

–   ottaa huomioon 10. tammikuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon ”Energiapolitiikka Euroopalle”, jossa määritellään Euroopan unionin energia-alan päätavoitteiksi kestävä kehitys, kilpailukyky ja energian toimitusvarmuus (KOM(2007)0001),

–   ottaa huomioon 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen (COP15) tuloksista(7),

–   ottaa huomioon 12. helmikuuta 2010 esitetyt kysymykset investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma) (O-0015/2010 – B7-0011/2010, O-0016/2010 – B7-0012/2010),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.   toteaa, että Euroopan unioni voi yltää tavoitteeseensa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla – tai 30 prosentilla, jos saadaan aikaan kansainvälinen sopimus – ja primaarienergian käyttöä 20 prosentilla ennakoiduista tasoista sekä tuottaa vähintään 20 prosenttia energiastaan uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2020 mennessä, jos se panostaa enemmän kohtuuhintaisten, puhtaiden, tehokkaiden ja kestävien vähähiilisten energiateknologioiden valikoiman kehittämiseen,

B.   toteaa, että tämänkaltainen teknologia voi osaltaan auttaa kohtaamaan ilmastonmuutoksen haasteet, turvaamaan Euroopan unionin energiahuollon ja varmistamaan unionimaiden talouden kilpailukyvyn,

C.   panee merkille, että energia-alan tutkimukseen osoitetut julkiset ja yksityiset varat ovat vähentyneet 1980-luvulta lähtien; huomauttaa, että nykyinen rahoitustaso ei ole oikeassa suhteessa niiden haasteiden mittavuuteen, joita siirtyminen kestävään vähähiiliseen energiajärjestelmään asettaa,

D.   huomauttaa, että rahoitus on yksi pääedellytyksistä innovoinnin lisäämiseksi EU:n energia-alalla,

E.   panee merkille komission kuuden eurooppalaisen teollisuusaloitteen yhteydessä esittämän arvion seuraavien kymmenen vuoden aikana tarvittavista julkisista ja yksityisistä investoinneista: 6 miljardia euroa tuulienergiaan, 16 miljardia euroa aurinkoenergiaan, 2 miljardia euroa sähköverkkoihin, 9 miljardia euroa bioenergiaan, 13 miljardia euroa hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin (CCS), 7 miljardia euroa ydinfissioenergiaan sekä 5 miljardia euroa vetyä ja polttokennoja koskevaan yhteiseen teknologia-aloitteeseen,

F.   toteaa, että SET-suunnitelmalla voidaan ja on tarkoitus tehdä unionista innovoiva talous, luoda satoja tuhansia ammattitaitoa vaativia työpaikkoja seuraavan vuosikymmenen aikana ja edistää nopeasti kasvavan toimialan kehitystä,

G.   huomauttaa, että energia-alalla erittäin kiireesti tarvittava perustavanlaatuinen muutos edellyttää riskinjakohalukkuutta: kaikkien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden on jaettava vastuu, julkista rahoitustukea on lisättävä mutta myös teollisuuden, pankkien ja yksityisten sijoittajien on oltava valmiita ottamaan suurempi vastuu teknologia- ja markkinariskien jakamisesta,

H.   toteaa, että perustutkimus saa EU:ssa jatkuvasti liian vähän rahoitusta,

1.   suhtautuu myönteisesti SET-suunnitelmaan, jossa kuvataan konkreettisia tutkimustoimia puhtaiden, kestävien ja tehokkaiden vähähiilisten energiateknologioiden alalla; painottaa sen antamia mahdollisuuksia tehdä Euroopan unionista innovoiva talous; painottaa myös, että ilman uutta toimintamallia EU ei yllä energia- ja ilmastoalan tavoitteisiinsa vuoteen 2020 mennessä;

2.   tunnustaa tarpeen kasvattaa huomattavasti julkisia ja yksityisiä investointeja kestävien vähähiilisten energiateknologioiden kehittämiseen, jotta näiden teknologioiden kehittämistä, kustannustehokasta käyttöönottoa ja nopeaa, laaja-alaista soveltamista voidaan nopeuttaa tulevien kymmenen vuoden aikana;

3.   uskoo vahvasti, että SET-suunnitelman täytäntöönpanon rahoitustarpeet voidaan täyttää vain, jos siihen osoitetaan lisää julkisia ja yksityisiä varoja, ja että SET-suunnitelma ei voi olla uskottava, jos sille ei kohdenneta lisää määrärahoja EU:n talousarviosta;

4.   kehottaa sekä julkisia että yksityisiä sidosryhmiä osoittamaan viipymättä lisää varoja sovittujen kehittämissuunnitelmien täytäntöönpanoon ja toteaa, että pääosan rahoituksesta on tultava yksityiseltä sektorilta ja että julkisten investointien tasoa on nostettava huomattavasti sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla;

5.   korostaa, että talouskriisitilanteessa olisi asetettava etusijalle sijoittaminen näihin uusiin teknologioihin, joiden työllistämispotentiaali on suurin; korostaa, että tämä loisi uusia markkinoita ja tulolähteitä ja auttaisi kehittämään unionin taloutta ja kilpailukykyä; korostaa vielä, että näin lujitettaisiin myös unionin energiahuollon varmuutta ja vähennettäisiin sen energiariippuvuutta rajoitetusta määrästä energialähteitä, energiantoimittajia ja kuljetusreittejä;

6.   toistaa pyyntönsä, että puhtaiden, kestävien ja tehokkaiden vähähiilisten energiateknologioiden kehittämiselle varmistetaan riittävä rahoitus, mikä tarkoittaisi, että vuodesta 2010 alkaen siihen olisi varattava unionin talousarviosta yhteensä vähintään 2 miljardia euroa vuodessa seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman määrärahojen lisäksi; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kiireesti rahoitusaikataulun, jossa esitetään varat, jotka ne varaavat tähän tarkoitukseen, rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi vuodesta 2010 alkaen;

7.   pyytää lisäksi neuvostoa ja komissiota hyödyntämään nykyisen rahoituskehyksen väliarvioinnista ja seuraavasta rahoituskehyksestä käytäviä keskusteluja sovittaakseen EU:n nykyisen ja tulevien vuosien talousarvion paremmin unionin toiminnan painopistealueisiin, joita ovat etenkin tutkimus, ilmastotoimet ja energiahuollon varmuus;

8.   pitää ehdottoman välttämättömänä käyttää kiireesti EU:n päästökauppajärjestelmän uusien osallistujien varauksesta hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä innovoivien uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi myönnetyt 300 miljoonaa päästöoikeutta; kehottaa Euroopan investointipankkia mukauttamaan lainanantokriteerinsä suotuisiksi tukikelpoisille innovoiville uusiutuvia energialähteitä hyödyntäville laitoksille;

9.   muistuttaa jäsenvaltioita, että vuodesta 2013 alkaen EU:n päästökauppajärjestelmän huutokauppatulot ovat erittäin tärkeä rahoituslähde ilmastonmuutoksen hillitsemistoimille ja kestävien vähähiilisten teknologioiden käyttöönotolle ja kehittämiselle;

10.   kehottaa lujittamaan Euroopan investointipankin roolia energiahankkeiden rahoituksessa, erityisesti nostamalla sen lainanantotavoitetta energia-alalla, lisäämällä sen kykyä tarjota lainatakauksia energiahankkeille ja parantamalla riskialttiimpien energia-alan tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoituksen koordinointia ja jatkuvuutta;

11.   kehottaa Euroopan investointipankkia tarkastelemaan ensisijaisesti hankkeita, joilla on realistiset mahdollisuudet parantaa vähähiilisen teknologian kestävän demonstroinnin käyttökelpoisuutta (esimerkiksi älykkäiden runkoverkkojen ja pienvesivoiman kehittäminen);

12.   pitää tervetulleina meneillään olevia aloitteita, joita ovat riskinjakorahoitusväline, nk. Marguerite-rahasto (Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto 2020), riskipääoma ja kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki, joiden osuutta SET-suunnitelman aloitteiden rahoittamisessa olisi kasvatettava ja joita olisi arvioitava perusteellisessa väliarvioinnissa;

13.   pyytää komissiota esittämään viipymättä ja viimeistään vuoteen 2011 mennessä tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa kattavan ehdotuksen välineeksi, josta rahoitetaan uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevia hankkeita sekä älykkäiden verkkojen kehittämistä;

14.   korostaa, että EU:n tutkimuspohjan valmiuksia on laajennettava ja että lisäkoulutus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tarjota määrällisesti ja laadullisesti riittävät henkilöresurssit, joita tarvitaan uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi;

15.   painottaa tarvetta luoda otolliset olosuhteet ja vakaa ja suotuisa sääntely-ympäristö, joka tukee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien perustamista, sillä ne ovat SET-suunnitelman ja eurooppalaisten teollisuusaloitteiden toimeenpanon edellytys;

16.   kehottaa komissiota varmistamaan, että teknologian valmistajat voivat hakea SET-suunnitelmaan liittyvää rahoitusta suoraan eivätkä vain energialaitoksia hoitavien yhtymien jäseninä, kuten talouden elvytysohjelmassa ja NER300-välineessä;

17.   myöntää, että pk-yritykset osallistuvat merkittävällä panoksella monien kestävien vähähiilisten teknologioiden ja erityisesti hajautettujen energiajärjestelmien kehittämiseen, ja korostaa siksi, että julkisten tukien ja lainojen, SET-suunnitelman mukainen rahoitus mukaan lukien, myöntämisperusteet on määritettävä pk-yrityksiä suosiviksi; pyytää varaamaan erittäin huomattavan osan SET-suunnitelman mukaisesta EU:n rahoituksesta pk-yrityksille;

18.   pitää hyvänä keskittymistä suuren mittakaavan demonstrointihankkeiden rahoittamiseen; korostaa kuitenkin tarvetta osoittaa varoja myös riskialttiisiin perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen keskipitkän ja pitkän aikavälin hankkeisiin;

19.   kehottaa Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymää käynnistämään ja toteuttamaan yhteisiä ohjelmia SET-suunnitelman täytäntöönpanemiseksi kehittämällä tiiviitä yhteyksiä eurooppalaisiin teollisuusaloitteisiin sekä laajentamaan toimintaansa; korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden talousarvioista on myönnettävä riittävästi rahoitusta, jotta Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymä kykenee selviytymään tehtävistään;

20.   on huolissaan siitä, että Euroopan tutkimusneuvostossa ei ole suunnitteilla erityisiä energia-alan ohjelmia, mikä ilmentää riittämätöntä investointia perustutkimukseen;

21.   pitää tervetulleena Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) tekemää aloitetta kestävää energiantuotantoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen lievittämistä käsittelevien erityisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamisesta;

22.   pitää hyvänä ehdotusta, että uusi älykkäitä kaupunkeja koskeva aloite, jossa keskitytään energiatehokkuuteen Euroopan kaupungeissa (erityisesti kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen allekirjoittajakaupungeissa), lisätään kuuden nykyisen eurooppalaisen teollisuusaloitteen joukkoon, jotta saadaan luotua olosuhteet, joissa energiatehokkuuteen tähtäävät ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät teknologiat sekä kaupunkialueiden älykkäät jakeluverkot lyövät itsensä läpi massamarkkinoilla; kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita panemaan tämän paikallista talouselämää vahvistavan ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävän uuden aloitteen nopeasti täytäntöön ja ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset täysipainoisesti mukaan sen toteutukseen, sillä ne voivat ratkaisevasti edistää kestävien vähähiilisten teknologioiden käyttöä;

23.   muistuttaa komissiota sille energia-alan elvytysohjelmaa koskevassa asetuksessa asetetusta raportointivelvollisuudesta ja sen sitoumuksesta antaa lisää ehdotuksia, jotka mahdollistavat energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamisen, jos varoja on vielä käytettävissä ehdotuspyyntömenettelyn päätyttyä; edellyttää, että tällaisiin hankkeisiin asetetaan käytettäväksi 116,19 miljoonaa euroa sitomattomia määrärahoja;

24.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan edelleen ja levittämään innovoivia kaupunkisuunnittelun ja -kehityksen malleja ja etenkin yhtenäistä kaupunkisuunnittelua, joka täyttää vaatimuksen sosiaalisen osallisuuden, alueellisen koheesion sekä kestävien energiajärjestelmien ja puhtaampien liikennemuotojen tehostetun käyttöönoton lisäämisestä joustavien kaupunkijärjestelmien rakentamiseksi;

25.   kehottaa komissiota esittämään täydentäviä aloitteita, jotta voidaan hyödyntää sen 7. lokakuuta 2009 antamassa tiedonannossa investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma) mainittujen muiden tulevaisuuden teknologioiden sekä suolaisuusgradienttien ja geotermisen energian suurta potentiaalia; korostaa tarvetta osoittaa EU:n talousarviosta lisävaroja näiden aloitteiden rahoittamiseen;

26.   pitää tervetulleena kuuden eurooppalaisen teollisuusaloitteen valintaa ja ajanjaksolle 2010–2020 laadittuja teknologian kehittämissuunnitelmia, joissa asetetaan konkreettisia tavoitteita kunkin kestävän vähähiilisen teknologian saattamiseksi kustannuksiltaan kilpailukykyiseksi, ja kehottaa komissiota käynnistämään toteutusvalmiit eurooppalaiset teollisuusaloitteet sekä varmistamaan, että niiden hallintorakenne on kevyt, epäbyrokraattinen ja avoin ja että niissä kaikissa on tärkeällä sijalla säännöllinen yhteydenpito SET-suunnitelman ohjausryhmään ja Euroopan investointipankkiin;

27.   kehottaa SET-suunnitelman ohjausryhmää raportoimaan Euroopan parlamentille kerran vuodessa ja harkitsemaan laajempaa asiantuntijarakennetta perustamalla teknisiä työryhmiä tärkeillä alueilla, jotta useammat sidosryhmät saataisiin mukaan keskustelu- ja päätösprosessiin;

28.   kehottaa komissiota edistämään kansainvälistä yhteistyötä muiden tärkeimpien strategisten kumppaneiden kanssa kehittyneissä maissa, nousevan talouden maissa ja kehitysmaissa kestävien vähähiilisten energiateknologioiden kehittämiseksi, käyttöönottamiseksi ja levittämiseksi etenkin pienimuotoisiin hankkeisiin keskittyvän energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävän maailmanlaajuisen rahaston (GEEREF) kautta;

29.   pitää tervetulleina toimenpiteitä yhteistyön edistämiseksi energiateknologioiden alalla, josta on esimerkkinä äskettäin perustettu EU:n ja Yhdysvaltojen välinen energia-asioiden neuvosto; kehottaa energia-asioiden neuvostoa hyödyntämään synergiaetuja SET-suunnitelman täytäntöönpanemiseksi;

30.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään maailmanlaajuista hiilidioksidipäästökauppaa, jotta voidaan luoda vakaa ja tasapuolinen kilpailuympäristö vähähiilisten teknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton edistämiseksi;

31.   pyytää komissiota seuraamaan SET-suunnitelman täytäntöönpanoa, ottamaan käyttöön tarkoitukseen kehitetyn arviointijärjestelmän, arvioimaan kehittämissuunnitelmien täytäntöönpanossa mahdollisesti kohdattuja esteitä ja tiedottamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti edistyksestä SET-suunnitelman ja siihen sisältyvien kehittämissuunnitelmien toteutuksessa;

32.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0354. (2) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1. (3) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15. (4) EUVL L 200, 31.7.2009, s. 31. (5) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16. (6) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63. (7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0019.