Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. toukokuuta 2010 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilmailun turvamaksuista (KOM(2009)0217 – C7-0038/2009 – 2009/0063(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2009)0217),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0038/2009),
– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 5. marraskuuta 2009 antaman lausunnon,
– on kuullut alueiden komiteaa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A7-0035/2010),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. toukokuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/…/EU antamiseksi ilmailun turvamaksuista
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) Ilmailun turvaaminen Euroopan lentoasemilla on ensisijaisesti valtioiden vastuulla. ▌On ▌tarpeen vahvistaa yhteiset puitteet, joissa säännellään turvamaksujen keskeisiä piirteitä ja sitä, miten nämä maksut määritetään, sillä tällaisten puitteiden puuttuessa tällaisia maksuja määrittävien elinten ja lentoaseman käyttäjien välisiin suhteisiin liittyviä perusvaatimuksia ei välttämättä noudateta.
(2) Lennonvarmistusmaksujen perimistä käsitellään jo lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1794/2006(3) ja maahuolintamaksujen perimistä pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla 15 päivänä lokakuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/67/EY(4).
(3) On välttämätöntä, että lentoaseman käyttäjät saavat maksut määrittävältä tai niitä soveltavalta elimeltä säännöllisesti tietoja siitä, miten ja millä perusteilla siviili-ilmailun turvamaksut lasketaan. Tiedotuksen ansiosta lentoaseman käyttäjät saavat käsityksen ▌kustannuksista, jotka aiheutuvat turvaamispalveluista, joihin viitataan yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 300/2008(5) ja sen täytäntöönpanosäännöissä, niihin liittyvien investointien tuottavuudesta sekä viranomaisten turvaamistarkoituksiin myöntämistä tuista ja avustuksista. Jotta maksut määrittävä tai maksuja soveltava toimivaltainen elin voisi kunnolla arvioida tulevia investointitarpeitaan, lentoaseman käyttäjien olisi hyvissä ajoin annettava toimivaltaisen elimen käyttöön kaikki toimintaansa koskevat ennusteet sekä tiedot kehittämishankkeistaan ja erityisistä tarpeistaan ja toiveistaan.
(4) Koska turvakustannusten kattamiseen tarkoitettujen maksujen rahoittamiseen tai määrittämiseen ja perimiseen sovelletaan erilaisia menetelmiä eri puolilla unionia, on tarpeen yhdenmukaistaa turvakustannuksista johtuvien maksujen perimisen perusteet niillä unionin lentoasemilla, joilla turvaamisen kustannusten kattamiseksi peritään turvamaksuja. Näillä lentoasemilla maksun määrän olisi oltava sidoksissa turvaamisesta aiheutuviin kustannuksiin, ja siinä olisi otettava huomioon turvakustannusten mahdollinen julkinen rahoitus, pyrittävä välttämään voittoa ja huolehdittava kyseisten lentoasemien asianmukaisista ja kustannustehokkaista turvapalveluista ja -järjestelyistä.
(5) On tärkeää, että asetuksessa (EY) N:o 300/2008 vahvistettuja yhteisiä perusvaatimuksia tiukempien kansallisten turvatoimien käytöstä tiedotetaan avoimesti.
(6) Jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa peritään turvamaksuja lentoasemilla, olisi oltava riippumaton valvontaviranomainen, joka varmistaa tämän direktiivin asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen. Viranomaisella olisi oltava kaikki tehtäviensä suorittamiseen tarvittava henkilöstö, asiantuntemus ja rahoitus.
(7)Jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus soveltaa yhteistä maksujärjestelmää, jota sovelletaan koko lentoasemaverkossa tai muissa lentoasemien ryhmissä, samaa kaupunkia tai kaupunkiryhmää palvelevat ryhmät mukaan lukien.
(8)Kustannuksiin suhteutettujen turvamaksujen laskennassa olisi käytettävä objektiivisia perusteita, kuten perusteita, jotka on vahvistettu Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön asiakirjoissa, joissa kannatetaan matkustajamäärän, ilma-aluksen suurimman sallitun lentoonlähtömassan tai molempien tekijöiden yhdistelmän käyttöä.
(9) Toteutettavan toimen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska turvamaksujärjestelmää ei voida toteuttaa kansallisella tasolla tavalla, joka olisi yhdenmukainen koko unionissa, vaan ne voidaan toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Kohde
1. Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset periaatteet turvamaksujen perimiselle unionin lentoasemilla.
2. Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin lentoasemiin, jotka sijaitsevat EY:n perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluvalla alueella ja joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä.
Tätä direktiiviä ei sovelleta maksuihin, jotka peritään korvaukseksi lennonvarmistuspalveluista reitillä ja lentoasemalla asetuksen (EY) N:o 1794/2006 mukaisesti, eikä maksuihin, jotka peritään korvaukseksi direktiivin 96/67/EY liitteessä tarkoitetuista maahuolintapalveluista.
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
a)
”lentoasemalla” aluetta, joka on erityisesti järjestetty ilma-alusten laskua, lentoonlähtöä ja siirtelyä varten, mukaan lukien siellä olevat lentoliikenteen ja ilma-aluksien palvelujen edellyttämät lisärakennelmat ja -laitteet sekä kaupallisen lentoliikenteen tarvitsemat rakennelmat ja laitteet;
b)
”lentoaseman pitäjällä” yhteisöä, jolle kansallisten lakien tai asetusten nojalla on annettu tehtäväksi huolehtia muun toimintansa ohella tai yksinomaisesti lentoasemien infrastruktuurien hallinnasta sekä eri tahojen toiminnan yhteensovittamisesta ja valvonnasta kyseisillä lentoasemilla;
c)
”lentoasemaverkolla” jäsenvaltiossa toimivien lentoasemien ryhmää, jonka toiminnasta vastaa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen nimeämä lentoaseman pitäjä;
d)
”toimivaltaisella elimellä” lentoaseman pitäjää tai mitä tahansa muuta elintä tai viranomaista, joka vastaa ilmailun turvamaksujen soveltamisesta ja/tai niiden tason ja rakenteen määrittämisestä unionin lentoasemilla;
e)
”lentoaseman käyttäjällä” luonnollista tai oikeushenkilöä, joka kuljettaa lentoteitse matkustajia, postia ja/tai rahtia kyseiselle lentoasemalle tai kyseiseltä lentoasemalta;
f)
”turvamaksulla” erityistä maksua, jonka keräämisestä sen eri muodoissa voi vastata yksikkö, lentoasema tai lentoaseman käyttäjä ja jonka tarkoituksena on kattaa ▌niistä turvatoimista aiheutuvat kustannukset, jotka toteutetaan siviili-ilmailun suojaamiseksi laittomilta teoilta. Nämä ilmailun turvaamisesta aiheutuvat kustannukset voivat sisältää asetuksen (EY) N:o 300/2008 täytäntöönpanon varmistamisesta aiheutuvat kustannukset tai asianomaisen viranomaisen suorittamat asiaan liittyvät sääntely- ja valvontakustannukset;
g)
”ilmailun turvaamisella” toimenpiteiden sekä inhimillisten ja aineellisten voimavarojen yhdistelmää, jolla on tarkoitus turvata siviili-ilmailu siihen kohdistuvilta ja sen turvallisuuden vaarantavilta laittomilta teoilta.
3 artikla
Syrjimättömyys
Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei turvamaksuihin liity lentoaseman käyttäjien tai lentomatkustajien välistä syrjintää.
4 artikla
Lentoasemaverkko
Jäsenvaltiot voivat sallia, että lentoasemaverkon toimivaltainen elin ottaa käyttöön yhteisen ja avoimen turvamaksujärjestelmän, jota sovelletaan koko lentoasemaverkossa.
5 artikla
Yhteiset maksujärjestelmät
Jäsenvaltiot voivat tiedotettuaan komissiolle asiasta unionin oikeutta noudattaen sallia, että toimivaltainen elin soveltaa yhteistä ja avointa maksujärjestelmää samaa kaupunkia tai kaupunkiryhmää palvelevilla lentoasemilla, jos kukin lentoasema täyttää täysin 7 artiklassa säädetyt avoimuutta koskevat vaatimukset.
6 artikla
Neuvottelut ja muutoksenhaku
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen elin saa kaikki tarvittavat tiedot kustannuksista, jotka aiheutuvat ilmailun turvatoimien toteuttamisesta lentoasemalla.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ▌otetaan käyttöön pakollinen menettely, jonka mukaisesti toimivaltainen elin ja lentoaseman käyttäjät tai lentoaseman käyttäjien edustajat tai yhteenliittymät neuvottelevat säännöllisesti turvamaksujärjestelmien toiminnasta ja maksujen tasosta. Tällaiset neuvottelut on järjestettävä vähintään kerran vuodessa, ellei viimeisimmissä neuvotteluissa toisin päätetä. Jos toimivaltaisen elimen ja lentoaseman käyttäjien välillä on monivuotinen sopimus, neuvottelut on järjestettävä tämän sopimuksen mukaisesti. Jäsenvaltioilla on oikeus vaatia, että neuvotteluja käydään useammin.
3. Toimivaltaisen elimen on toimitettava lentoaseman käyttäjille tai lentoaseman käyttäjien edustajille tai yhteenliittymille kaikki turvamaksujärjestelmän tai turvamaksujen tason muutosehdotukset sekä ehdotettujen muutosten syyt viimeistään neljä kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Toimivaltaisen elimen on neuvoteltava lentoaseman käyttäjien kanssa ehdotetuista muutoksista ja otettava näiden näkemykset huomioon ennen päätöksen tekemistä.
4. Toimivaltaisen elimen on julkaistava päätöksensä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen voimaantuloa. Jos ehdotetuista muutoksista ei ole päästy sopimukseen toimivaltaisen elimen ja lentoaseman käyttäjien välillä, toimivaltaisen elimen on perusteltava, miksi päätös poikkeaa lentoaseman käyttäjien näkemyksistä.
5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kumpikin osapuoli voi vedota 10 artiklassa tarkoitettuun riippumattomaan valvontaviranomaiseen, jonka on tutkittava turvamaksujärjestelmän tai turvamaksujen tason muuttamisen perustelut, jos toimivaltaisen elimen tekemästä turvamaksuja koskevasta päätöksestä ollaan erimielisiä.
6.Jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 5 kohtaa ilmailun turvamaksujen tason tai rakenteen muutoksiin lentoasemilla, joiden osalta:
a)
on olemassa kansallisen oikeuden mukainen pakollinen menettely, jonka mukaan ilmailun turvamaksut tai niiden enimmäistason määrittää tai hyväksyy riippumaton valvontaviranomainen; tai
b)
on olemassa kansallisen oikeuden mukainen pakollinen menettely, jonka mukaan riippumaton valvontaviranomainen tutkii säännöllisesti tai asianomaisten osapuolten pyynnöstä, vallitseeko tällaisilla lentoasemilla tehokas kilpailu. Jäsenvaltion on päätettävä, että riippumaton valvontaviranomainen määrittää tai hyväksyy ilmailun turvamaksut tai niiden enimmäistason, mikäli tämä asian tutkimisen perusteella osoittautuu aiheelliseksi. Tätä päätöstä sovelletaan niin kauan kuin se on asianomaisen viranomaisen suorittaman tutkimisen perusteella tarpeen.
Jäsenvaltion tätä kohtaa soveltaessaan noudattamien menettelyjen, ehtojen ja perusteiden on oltava asiaan vaikuttavia, objektiivisia, syrjimättömiä ja avoimia.
7 artikla
Avoimuus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen elin antaa aina 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen neuvottelujen yhteydessä kullekin lentoaseman käyttäjälle taikka lentoaseman käyttäjien edustajille tai yhteenliittymille tiedot tekijöistä, joiden perusteella kaikkien kullakin lentoasemalla perittävien turvamaksujen rakenne tai taso on määritelty. Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:
a)
luettelo turvamaksun vastineeksi tarjottavista palveluista ja käyttöön annettavista infrastruktuureista;
b)
turvamaksujen laskentamenetelmä;
c)
yleinen kulurakenne niiden tilojen ja palvelujen osalta, joita turvamaksut koskevat;
d)
▌turvamaksuista kertyvät tulot ja niillä katettujen palvelujen kokonaiskustannukset;
e)
turvamaksujen keräämisen perusteena olevia palveluja tuottavan henkilöstön kokonaismäärä;
f)
julkisilta viranomaisilta saatu rahoitus niiden tilojen ja palvelujen osalta, joita turvamaksut koskevat;
g)
ennusteet turvamaksujen tason kehittymisestä, kun otetaan huomioon ehdotetut investoinnit, liikenteen kasvu ja turvallisuusuhkien lisääntyminen;
h)
mahdolliset kaavaillut investoinnit, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi turvamaksujen tasoon.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjät antavat toimivaltaiselle elimelle ennen jokaista 6 artiklan mukaista neuvottelua tiedot erityisesti seuraavista seikoista:
a)
liikenne-ennusteet;
b)
ilma-aluskalustoaan ja sen käyttöä koskevat ennusteet;
lentoaseman käyttäjien lentoasemalta lähteviltä matkustajilta perimien turvamaksujen suuruus ja tiedot tekijöistä, joiden perusteella nämä maksut on määritetty, 1 kohdan a–h alakohdan mukaisesti.
3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen elimen perimien turvamaksujen määrää ja lentoaseman käyttäjiä koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla.
4.Tämän artiklan nojalla annettuja tietoja on pidettävä luottamuksellisina tai taloudellisesti arkaluonteisina ja käsiteltävä sen mukaisesti, jollei kansallisen lainsäädännön soveltamisesta muuta johdu. Julkisesti noteerattujen lentoaseman pitäjien osalta on noudatettava erityisesti arvopaperimarkkinalainsäädäntöä.
2.Ennen tiukempien toimenpiteiden ottamista käyttöön asetuksen (EY) N:o 300/2008 4 artiklan nojalla komission on arvioitava, mitkä ovat niiden vaikutukset turvamaksujen tasoon. Komissio kuulee asetuksen (EY) N:o 300/2008 17 artiklan nojalla muodostettua sidosryhmien neuvoa-antavaa työryhmää tämän vaikutusten arvioinnin tuloksista.
9 artikla
Turvamaksujen kustannusvastaavuus
Turvamaksuja saa käyttää ainoastaan turvakustannusten kattamiseen. Nämä kustannukset on määriteltävä kussakin jäsenvaltiossa yleisesti hyväksyttyjen kirjanpito- ja arvostusperiaatteiden mukaisesti. Turvamaksuista kertyvät kokonaistulot eivät saa ylittää ilmailun turvallisuudesta aiheutuvia kustannuksia kyseisellä lentoasemalla, kyseisessä lentoasemaverkossa tai lentoasemien ryhmässä.
Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että otetaan erityisesti huomioon seuraavat:
–
turvatoimiin tarkoitettujen tilojen ja laitteiden rahoituskustannukset sekä näiden tilojen ja laitteiden kohtuullinen arvonalennus;
–
turvauhan kansallinen ja/tai kansainvälinen taso;
–
turvatoimista ja niistä vastaavasta henkilökunnasta aiheutuvat menot;
–
viranomaisten myöntämät tuet ja avustukset, jotka on tarkoitettu turvaamistoimintaan.
Turvamaksujen laskennan kustannusperustaan ei oteta mukaan kustannuksia, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden toteuttamista yleisluontoisemmista turvallisuustoimista, kuten yleinen poliisitoimi, tiedusteluaineiston kerääminen ja kansallinen turvallisuus.
10 artikla
Riippumaton valvontaviranomainen
1. Tämän direktiivin noudattamiseksi toteutettavien toimenpiteiden asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden on nimitettävä tai perustettava riippumaton elin, joka toimii riippumattomana kansallisena valvontaviranomaisena. Tämä elin voi olla sama kuin se, jonka jäsenvaltio on osoittanut lentoasemamaksuista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/12/EY(6) mukaisesti.
2.Tämä direktiivi ei estä kansallista riippumatonta valvontaviranomaista siirtämästä valvonnassaan ja täydellä vastuullaan sekä kansallisen oikeuden mukaisesti tämän direktiivin täytäntöönpanoa muille riippumattomille valvontaviranomaisille edellyttäen, että täytäntöönpanossa noudatetaan samoja normeja.
3. Jäsenvaltioiden on taattava riippumattoman valvontaviranomaisen riippumattomuus varmistamalla, että se on oikeudellisesti erillinen ja toiminnallisesti riippumaton toimivaltaisista elimistä tai lentoliikenteen harjoittajista. Jäsenvaltioiden, jotka ovat lentoasemien, lentoasemien pitäjien tai lentoliikenteen harjoittajien omistajia tai joilla on niissä määräysvalta, on varmistettava, että sääntelytehtävät on käytännössä erotettu rakenteellisesti omistajuuteen tai määräysvaltaan liittyvästä toiminnasta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumaton valvontaviranomainen käyttää toimivaltaansa puolueettomasti ja avoimesti.
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle riippumattoman valvontaviranomaisen nimi ja osoite, sille osoitetut tehtävät ja vastuualueet sekä toimenpiteet, jotka on toteutettu 3 kohdan noudattamiseksi.
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvamaksuihin liittyvissä erimielisyystapauksissa toteutetaan toimia, joilla:
a)
perustetaan toimivaltaisen elimen ja lentoaseman käyttäjien välisten erimielisyyksien ratkaisumenettely;
b)
määritellään edellytykset, joiden täyttyessä erimielisyys voidaan saattaa riippumattoman valvontaviranomaisen käsiteltäväksi, ja erityisesti varmistetaan, että viranomainen voi hylätä valitukset, jotka eivät sen mielestä ole asianmukaisesti perusteltuja tai joihin ei ole liitetty tarvittavia asiakirjoja; ja
c)
vahvistetaan perusteet, joiden valossa erimielisyyksiä arvioidaan niiden ratkaisemiseksi.
Näiden menettelyjen, edellytysten ja perusteiden on oltava syrjimättömiä, avoimia ja objektiivisia.
6. Riippumattoman valvontaviranomaisen on julkaistava toiminnastaan vuosikertomus.
7.Kun jäsenvaltio soveltaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti sääntelymenettelyä tai lainsäädäntömenettelyä määrittääkseen ja hyväksyäkseen turvamaksujen rakenteen tai tason kansallisella tasolla, turvamaksujen voimassaolon tarkastamisesta vastaavat kansalliset viranomaiset hoitavat 1–6 kohdassa tarkoitetut riippumattoman valvontaviranomaisen tehtävät.
11 artikla
Kertomus ja tarkistaminen
1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin käytännön toteutusta koskevan kertomuksen sekä tarvittaessa asiaankuuluvia ehdotuksia viimeistään …(7).
2. Jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä yhteistyötä tämän direktiivin soveltamiseksi erityisesti 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseen tarvittavien tietojen keruussa.
3.Komissio antaa viimeistään …(8)* ilmailun turvallisuuden rahoittamista koskevan kertomuksen, jossa tarkastellaan ilmailun turvallisuutta koskevien kustannusten kehittymistä ja ilmailun turvallisuuden rahoitusmenetelmiä.
12 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen ...(9). Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
3.Jäsenvaltiolla ei ole velvoitetta noudattaa 1 ja 2 kohtaa sikäli kuin turvamaksuja ei peritä kyseisen jäsenvaltion yhdelläkään lentoasemalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 2 kohdan soveltamista.
13 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
14 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.