Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2095(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0114/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0114/2010

Keskustelut :

PV 19/04/2010 - 20
CRE 19/04/2010 - 20

Äänestykset :

PV 05/05/2010 - 13.38
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0128

Hyväksytyt tekstit
PDF 136kWORD 56k
Keskiviikko 5. toukokuuta 2010 - Bryssel
EU:n meriliikennepolitiikka vuoteen 2018 saakka: strategiset tavoitteet ja suositukset
P7_TA(2010)0128A7-0114/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. toukokuuta 2010 EU:n meriliikennepolitiikasta vuoteen 2018 saakka: strategiset tavoitteet ja suositukset (2009/2095(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 21. tammikuuta 2009 päivätyn komission tiedonannon ”EU:n meriliikennepolitiikka vuoteen 2018 saakka: strategiset tavoitteet ja suositukset” (KOM(2009)0008),

–   ottaa huomioon 10. lokakuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta (KOM(2007)0575),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A7-0114/2010),

A.   katsoo, että eurooppalaiset varustamot antavat merkittävän panoksen Euroopan talouteen mutta niiden on kilpailtava globaaleilla markkinoilla,

B.   pitää rakenteellisia ja kokonaisvaltaisia toimia Euroopan merielinkeinojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tärkeinä sekä katsoo, että niillä on voitava vahvistaa merenkulun ja siihen liittyvien alojen kilpailukykyä ja että niihin on sisällytettävä vaatimukset kestävästä kehityksestä ja tasapuolisesta kilpailusta,

C.   katsoo, että on ehdottoman välttämätöntä houkutella nuoria merenkulkuammatteihin ja pitää heidät alalla ja että merenkulkualan ammatteja koskevaa koulutusta EU:ssa pitäisi parantaa kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yleissopimuksen (STCW-yleissopimus) seuraavan tarkastamisen yhteydessä,

D.   pitää ilmastonmuutosta unionin kaikkien alojen politiikan suurimpana haasteena 2000-luvulla,

E.   on tietoinen siitä, että meriliikenne on suhteellisen ympäristöystävällinen liikennemuoto, jota on kuitenkin mahdollista kehittää nykyistäkin puhtaammaksi; katsoo, että sen on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan pienentämällä asteittain alusten ja satamainfrastruktuurien hiilijalanjälkeä,

F.   toteaa, että turvallisuus on ehdottoman tärkeää satamayrityksille, laivanvarustajille ja maissa ja merellä toimivalle henkilöstölle; katsoo, että turvallisuustoimenpiteissä on otettava huomioon rannikko- ja meriympäristön suojelu ja työolot satamissa ja aluksilla,

G.   panee merkille jatkuvat unionin kalastus-, kauppa- ja matkustaja-aluksiin kohdistuvat rikolliset hyökkäykset Adeninlahdella, Somalian rannikolla sekä kansainvälisillä vesillä,

H.   toteaa, että Euroopan meriteollisuudella on maailmassa johtoasema ja että tämä asema on turvattava pitkällä aikavälillä, mikä on mahdollista ainoastaan innovoinnin avulla,

I.   katsoo, että päätökset on tehtävä asianmukaisella hallintatasolla eli maailmanlaajuisesti, kun se on mahdollista, ja unionin tasolla, kun se on tarpeen,

Yleistä

1.   pitää myönteisenä tiedonantoa Euroopan unionin meriliikennepolitiikasta vuoteen 2018 saakka;

2.   korostaa merenkulkualan merkitystä Euroopan taloudelle matkustajien, raaka-aineiden, tavaroiden ja energiatuotteiden kuljettajana, mutta myös laajemmin mereen liittyvän toiminnan, kuten laivanrakennusteollisuuden, logistiikan, tutkimuksen, matkailun, kalastuksen, vesiviljelyn ja koulutuksen, kulmakivenä;

3.   korostaa, että EU:n meriliikennepolitiikassa on otettava huomioon, että merenkulkualan kilpailu ei ole pelkästään unionin sisäistä vaan ennen kaikkea globaalia; korostaa lisäksi meriliikenteen osuuden kasvun tärkeyttä koko liikennetoiminnassa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella;

4.   toivoo, että EU:n meriliikennealan toimintalinjat laaditaan tästä lähtien ”yhteisen eurooppalaisen merialueen” tasolla, ja kehottaa siksi komissiota kehittämään EU:n meriliikennepolitiikkaa yhteisen merenkulkualueen puitteissa;

Markkinat

5.   kehottaa komissiota jatkamaan mukavuuslipun väärinkäytön torjuntaa;

6.   kehottaa EU:n jäsenvaltioita kannustamaan lippunsa käyttöön ja tukemaan maissa toimivia meriklustereita esimerkiksi verohelpotuksin, kuten alusten tonnistoverotuksella ja merenkulkijoiden ja laivanvarustajien verotusta keventämällä;

7.   katsoo, että meriteollisuuden, kuten kaikkien muiden taloudenalojen, on periaatteessa kuuluttava valtiontuen sääntelyn piiriin, vaikka valtiontuki voidaan poikkeuksellisesti sallia erityistapauksissa, mikäli sitä myönnetään määräajaksi avoimella ja seurattavissa olevalla tavalla;

8.   katsoo, että meriliikenteen valtiontukea koskevat yhteisön suuntaviivat, joiden voimassaolo lakkaa vuonna 2011, on säilytettävä ja niiden voimassaoloaikaa on jatkettava, koska ne ovat edistäneet huomattavasti unionin merenkulkualan kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämistä ja sen valmiuksia vastata kolmansien maiden usein epätasaiseen kilpailuun, alan kansainvälisen johtoaseman säilyttämistä ja siten myös jäsenvaltioiden talouden tukemista;

9.   kehottaa komissiota esittämään luvatut uudet meriliikenteen valtiontukea koskevat säännöt vuonna 2010 ja katsoo lisäksi, että komission olisi esitettävä mahdollisimman nopeasti myös merisatamien valtiontukia koskevat suuntaviivat;

10.   korostaa tässä yhteydessä, että valtiontuilla on tuettava ainoastaan sellaisia Euroopan meriteollisuuden toimialoja, jotka ovat sitoutuneet sosiaalisiin normeihin, työpaikkojen säilyttämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen Euroopassa, ja että niillä olisi pyrittävä turvaamaan unionin merenkulkualan kilpailukyky;

11.   kehottaa jäsenvaltioita pikaisesti allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön YK:n yleissopimuksen tavaran kansainvälisessä kuljetuksessa kokonaan tai osittain meritse käytettävistä rahtisopimuksista, joka tunnetaan nimellä ”Rotterdamin säännöt” ja jossa vahvistetaan merenkulkualan uusi vastuujärjestelmä;

12.   kehottaa komissiota ottamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevien suuntaviivojen tulevassa tarkistamisessa tähänastista enemmän huomioon meriliikenteen ja sen maissa olevat rakenteet, erityisesti Euroopan merisatamien multimodaaliyhteydet sisämaahan;

13.   pitää tervetulleena komission ehdotusta direktiiviksi yhteisön jäsenvaltioiden satamiin saapuvia tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista (KOM(2009)0011), jolla on määrä yksinkertaistaa, vähentää ja poistaa unionin lähimerenkulun hallinnollisia menettelyjä; kehottaa komissiota tukemaan lähimerenkulkua myös tulevaisuudessa unionin sisäisen meriliikenteen tehokkuuden merkittäväksi lisäämiseksi;

Sosiaaliset vaikutukset

14.   panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden ja komission aloitteet, joiden tarkoituksena on lisätä merenkulkualan ammattien houkuttelevuutta nuorten EU-kansalaisten keskuudessa; korostaa, että merenkulkijoille on tarjottava kaikentasoista elinikäistä opetusta ja uudelleenkoulutusta, jolla lujitetaan työvoiman pätevyyttä ja osaamista; kehottaa myös lisäämään alaa koskevaa tiedotusta kouluissa ja tarjoamaan enemmän harjoittelupaikkoja;

15.   kehottaa jäsenvaltioita parantamaan ja uudenaikaistamaan nykyisiä koulutusohjelmia STCW-yleissopimuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuoden 2006 merityösopimuksen kaltaisten kansainvälisten yleissopimusten puitteissa merenkulkuoppilaitosten laadun parantamiseksi entisestään;

16.   korostaa, että unionin ulkopuolisten maiden merenkulkijoiden on täytettävä STCW-yleissopimuksen mukaiset asianmukaiset koulutusvaatimukset, ja kehottaa varustamoja ja kansallisia tarkastuslaitoksia takaamaan niiden täyttymisen ja valvomaan sitä tarvittaessa Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) avustuksella; pyytää uudelleen, että jäsenvaltiot ratifioisivat ripeästi ILO:n vuoden 2006 yleissopimuksen merityöstä ja hyväksyisivät pikaisesti komission ehdotuksen, joka perustuu toimialan sopimukseen yleissopimuksen keskeisten osien sisällyttämisestä EU:n lainsäädäntöön;

17.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään EU:n merenkulkijoiden käyttöä niiden omissa laivastoissa ja luomaan tarpeeksi mahdollisuuksia, joilla ehkäistään merenkulkijoiden siirtymistä EU:n ulkopuolelle;

18.   pitää myönteisenä komission jäsenvaltioille esittämää ehdotusta eurooppalaisten merenkulkulaitosten yhteistyön edistämisestä ja kannustaa jäsenvaltioita yhtenäistämään asiaankuuluvia opetus- ja koulutussuunnitelmia ja kehittämään EU:n merenkulkijoiden korkeaa ammattitaitoa ja vaativaa osaamista;

19.   korostaa, että sosiaalinen ulottuvuus ja EU:n merenkulkijoiden työolot liittyvät tiiviisti EU:n laivaston kilpailukykyyn ja että on välttämätöntä helpottaa merielinkeinojen työvoiman liikkuvuutta kaikkialla EU:ssa sekä varmistaa täysin ja esteettömästi toimivat sisämarkkinat, joilla ei rajoiteta perusteettomasti palvelujen tarjoamista;

20.   tukee hyvien käytäntöjen vaihtoa työehtojen ja sosiaalisten normien alalla ja kannustaa parantamaan elinoloja aluksilla, erityisesti kehittämällä tiedotus- ja viestintätekniikkaa, parantamalla terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta, vahvistamalla turvallisuusnormeja ja kehittämällä koulutusta, jotta voidaan vastata merenkulkijoiden ammatteihin liittyviin uhkiin;

21.   korostaa, että tarkastusten on oltava konkreettisia, niiden on perustuttava riskeihin eikä niistä saa aiheutua alalle liikaa sääntelyvelvoitteita;

22.   kehottaa tutkimaan, miten tekniikan kehityksellä voidaan kompensoida merenkulkualan henkilöstön vähenemistä, mutta varoittaa ottamasta liian hätäisesti käyttöön tekniikkaa, jota ei ole kokeiltu käytännössä;

23.   kehottaa merisatamien viranomaisia parantamaan redillä ankkurissa olevilla aluksilla odottavien merenkulkijoiden palveluja, mukaan luettuna paremmat kuljetuspalvelut alukselta maihin ja takaisin;

Ympäristöasiat

24.   myöntää, että merenkulkualalla on tehtävä paljon rikkioksidien ja typen oksidien päästöjen, PM10-hiukkaspäästöjen sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja että toimet on toteutettava osana Euroopan unionin ilmastonsuojelutavoitteita; painottaa, että ala voi myötävaikuttaa haitallisten päästöjen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja että julkiset ja yksityiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat tässä suhteessa erityisen hyödyllisiä;

25.   korostaa, että päästövähennyksistä on sovittava nopeasti ja että ne on pantava täytäntöön sitovasti Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) välityksellä kilpailuedellytysten erojen rajoittamiseksi, mutta tämä ei saa estää unionia käynnistämästä aloitteita jäsenvaltioiden laivastojen päästöjen vähentämiseksi ja kannustamasta myös muita maanosia kehittämään kilpailukykyään tällä alalla; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota lähimerenkulun ja pitkän matkan merenkulun suuriin eroihin, jotka on huomioitava IMO:ssa tehtävissä sopimuksissa;

26.   kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin mahdollisuudet perustaa, mahdollisuuksien mukaan yhdessä naapurimaiden kanssa, merialueille päästöjen valvonta-alueita etenkin typen oksidien päästöjä varten; korostaa, että uusien päästöjen valvonta-alueiden perustaminen merialueille ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen EU:n sisällä;

27.   tukee liikennemuotosiirtymään kannustavia toimenpiteitä, joilla kuljetuksia saadaan siirrettyä meriliikenteeseen vilkkaimmin liikennöityjen maanteiden ruuhkien purkamiseksi; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita perustamaan satamiin logistiikkaterminaaleja, jotka ovat välttämättömiä intermodaalisuuden kehittämisessä ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa; huomauttaa, että kansainvälisellä ja unionin lainsäädännöllä ei pidä estää kansallisten viranomaisten asiaan liittyviä ponnisteluja; toivoo, että Välimeren unionin puitteissa pannaan nopeasti ja laajasti täytäntöön nk. merten valtatiet, joiden avulla voidaan vähentää sekä saasteita että maaliikenteen ruuhkia;

28.   kannattaa periaatteessa muutosta, jonka IMO hyväksyi lokakuussa 2008 MARPOL-yleissopimuksen liitteeseen VI aluksista peräisin olevien rikkioksidipäästöjen ja typen oksidien päästöjen vähentämiseksi; on kuitenkin huolissaan kuljetusten mahdollisesta siirtymisestä lähimerenkulusta takaisin maantieliikenteeseen vuodeksi 2015 suunnitellun, Pohjanmeren ja Itämeren rikkipäästöjen valvonta-alueita koskevan 0,1 prosentin rikkiraja-arvon takia; kehottaa siksi komissiota esittämään Euroopan parlamentille mahdollisimman nopeasti ja viimeistään vuoden 2010 lopulla asiaa koskevan vaikutustenarvioinnin;

29.   katsoo, että kaikkiin liikennemuotoihin, myös meriliikenteeseen, on asteittain sisällytettävä niiden ulkoiset kustannukset; uskoo tämän periaatteen käyttöönoton tuottavan varoja, joilla voidaan ensisijaisesti rahoittaa innovointia edistäviä toimia;

30.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan myös vaihtoehtoisia välineitä, kuten meriliikenteessä käytettävästä polttoaineesta kannettavaa veroa, joka määräytyisi mieluiten polttoaineen laadun ja ympäristövaikutusten mukaan, tai ”vihreitä satamia”, joissa puhtaita aluksia palvellaan nopeammin ja/tai ne maksavat vähemmän satamamaksuja;

31.   kehottaa jäsenvaltioita tekemään työtä IMO:ssa asianmukaisten ja maailmanlaajuisesti sovellettavien ympäristönormien laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi;

32.   viittaa tässä yhteydessä sisävesialusten tekniikassa saavutettuun läpimurtoon, jonka avulla alusten nykyisten moottoreiden päästöjä voidaan vähentää merkittävästi ja käyttää mahdollisesti nestekaasua polttoaineena; kehottaa komissiota tutkimaan, voidaanko nämä tekniikat ottaa käyttöön myös merialuksissa ja miten niiden täytäntöönpanoa voidaan nopeuttaa;

33.   pitää valitettavana, että Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksessa ei päästy tuloksiin merenkulkualan päästöjen vähentämisestä, mutta korostaa, että sekä Kioton jälkeisessä prosessissa että IMO:ssa on ponnisteltava edelleen lujasti, jotta voidaan sopia maailmanlaajuisista toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta IMO saa seuraaviin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin valtuudet neuvotella merenkulun määrällisistä päästövähennystavoitteista;

34.   kehottaa unionia johtamaan tätä prosessia kansainvälisellä tasolla ja erityisesti IMO:ssa merenkulkualan päästöjen vähentämiseksi;

35.   pitää erittäin tärkeänä, että sähkön siirtoon maista aluksille Euroopan satamissa sovelletaan yhteentoimivia teknisiä ratkaisuja, sillä näin ympäristörasitusta voidaan vähentää huomattavasti; kehottaa komissiota tutkimaan, missä satamissa näitä ratkaisuja voidaan käyttää tehokkaasti;

36.   kehottaa komissiota antamaan tutkimus- ja kehityspolitiikassaan etusijan aurinko- ja tuulienergian kaltaisia uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän aluksilla käytettävän tekniikan innovoivalle kehittämiselle;

37.   pyytää komissiota tutkimaan kaikki mahdollisuudet vähentää ja seurata päästöjä liikenteen alan älykkään tekniikan ja erityisesti Galileo-järjestelmän avulla;

38.   korostaa tarvetta edistää paperittomia satama- ja tullitoimintoja sekä helpottaa yhteistyötä satamapalvelujen tarjoajien ja kuluttajien välillä käyttämällä älykkäitä liikennejärjestelmiä ja verkkoja, kuten SafeSeaNet ja e-Customs, satamatoimintojen nopeuttamiseksi ja saasteiden vähentämiseksi;

Turvallisuus

39.   panee tyytyväisenä merkille kolmannen meriturvallisuuspaketin hyväksymisen ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan paketin toimenpiteet nopeasti täytäntöön;

40.   kehottaa valvomaan tiukasti laivanrakennusta, myös käytetyn teräksen laatua, sekä alusten suunnittelua ja kunnossapitoa, kuten säädetään muun muassa luokituslaitoksia koskevassa muutetussa lainsäädännössä;

41.   tukee satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan suunnanmuutosta, jossa säännöllinen valvonta korvataan riskiin perustuvalla valvonnalla, joka kohdistuu tehokkaasti juuri niihin aluksiin, joissa on paljon puutteita;

42.   kehottaa jäsenvaltioita ja laivanvarustajia pyrkimään Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan ”valkoiselle listalle”; kehottaa erityisesti Slovakiaa ryhtymään lisätoimiin asiassa;

43.   kehottaa kansallisia tarkastuslaitoksia ja muita kansallisia viranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä alus- ja rahtitietojen vaihdossa, niin että sääntelyvelvoitteet vähenevät mutta tarkastukset tehostuvat; vaatii ottamaan nopeasti käyttöön kokonaisvaltaisen tiedonhallintajärjestelmän ja käyttämään ja vahvistamaan jo saatavilla olevia resursseja, erityisesti SafeSeaNet-järjestelmää; kehottaa komissiota panemaan nopeasti täytäntöön eri alojen välisen rajatylittävän valvontajärjestelmän koko unionin alueella;

44.   on tietoinen merirosvouden vaarasta maailman merillä, erityisesti Afrikan sarven alueella ja Somalian rannikkovesillä, ja kehottaa kaikkia laivanvarustajia toimimaan yhteistyössä hallitusten kanssa niiden operaatioiden puitteissa, joilla aluksia pyritään suojelemaan merirosvoudelta, kuten EU:n menestyksekäs ensimmäinen merioperaatio Atalanta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan keskinäistä yhteistyötään sekä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa merenkulkijoiden, kalastajien ja matkustajien sekä alusten suojelemiseksi;

45.   muistuttaa, että maailmanlaajuisia merirosvouden torjuntatoimia ei voida rajoittaa vain kansainvälisiin merivoimiin vaan niiden on oltava osa kokonaisvaltaista suunnitelmaa, jolla pyritään edistämään rauhaa ja kehitystä ongelma-alueilla; panee myös merkille, että aluksilla on sovellettava täysimääräisesti ja tarkasti itsesuojelutoimenpiteitä, jotka merenkulkualan järjestöt ovat hyväksyneet osana IMO:n hyväksymiä parhaita hallintokäytäntöjä;

Muut asiat

46.   korostaa, että merenkulkuala on globaali ala ja että sopimusten on mieluiten oltava maailmanlaajuisia; katsoo IMO:n olevan tähän parhaiten soveltuva foorumi; kehottaa jäsenvaltioita panostamaan entistä enemmän allekirjoittamiensa IMO-sopimusten pikaiseen ratifiointiin ja täytäntöönpanoon;

47.   tunnustaa Euroopan unionin osuuden kansainvälisten sääntöjen sisällyttämisessä EU:n lainsäädäntöön sekä meriliikennepolitiikan toteuttamisessa ja tukemisessa esimerkiksi EMSA:n välityksellä;

48.   huomauttaa, että satamainfrastruktuurien modernisointia ja laajentamista on nopeutettava, koska meriteitse kuljetettavien tavaroiden määrän odotetaan kasvavan; muistuttaa, että tämä edellyttää valtavia investointeja, joissa on noudatettava rahoituksen avoimuutta ja yhdenvertaisuutta koskevia sääntöjä, jotta voidaan varmistaa EU:n satamien tasapuolinen kilpailu; pyytää komissiota varmistamaan asiaa koskevan johdonmukaisen sääntelykehyksen;

49.   kehottaa komissiota perustamaan liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan tulevan uudelleentarkastelun EU:n meriliikennepolitiikasta vuoteen 2018 annettuun tiedonantoon ja tähän päätöslauselmaan;

50.   kehottaa määrittelemään toimintalinjoja, joilla parannetaan satamien ja sisämaa-alueiden (kuivasatamien ja logistiikkaterminaalien) välisiä yhteyksiä ruuhkautumisesta kärsivillä alueilla, ja liittämään ne osaksi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen uudistusta;

51.   korostaa telakkateollisuuden taloudellista ja strategista merkitystä, sillä sen avulla voidaan kehittää ja käyttää aluksiin sovellettavia uusia tekniikoita ja säilyttää välttämätön eurooppalainen taitotieto, jota tarvitaan uuden sukupolven alusten rakentamisessa; vaatii toteuttamaan innovointia, tutkimusta ja kehittämistä sekä koulutusta tukevia toimenpiteitä kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen telakkateollisuuden kehittämiseksi;

52.   kehottaa säätämään satamien nykyaikaistamis- ja laajentamishankkeissa pakolliseksi varustaa matkustajaterminaalit ja uudet matkustaja-alukset liikuntaesteisille henkilöille soveltuviksi;

53.   iloitsee aloitteesta käynnistää kampanja, jolla edistetään matkustajaliikenne- ja risteilyalusyhtiöiden välistä matkustajien oikeuksia koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa;

54.   pyytää komissiota ottamaan huomioon Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tarkistamisessa vuoteen 2018 saakka ulottuvan EU:n meriliikennepolitiikan suositukset ja erityisesti ne, jotka koskevat nk. merten valtateiden ja sisävesiliikenteen tehokasta yhdistämistä sekä unionin tärkeänä pitämien satamien verkoston liittämistä yhdyssolmuiksi;

55.   kehottaa komissiota laatimaan vastaavan strategian unionin sisävesiliikennettä varten ja sovittamaan sen yhteen käsillä olevan strategian kanssa merten rahtiliikenteen ja sisävesien tavaraliikenteen mahdollisimman toimivan kuljetusketjun kehittämiseksi;

56.   kehottaa komissiota esittämään pikaisesti lupaamansa etenemissuunnitelman, jossa täydennetään komission tiedonantoa yksityiskohtaisilla tiedoilla;

o
o   o

57.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö