Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2009 annetun komission suosituksen rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta (C(2009)3159),

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2009 annetun komission suosituksen suositusten 2004/913/EY ja 2005/162/EY täydentämisestä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevan järjestelmän osalta (C(2009)3177),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY muuttamisesta kaupankäyntivarastoa ja uudelleenarvopaperistamista koskevien pääomavaatimusten sekä palkka- ja palkkiopolitiikan valvontamenettelyn osalta (KOM(2009)0362),

–  ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan elimen 2. huhtikuuta 2009 hyväksymät periaatteet moitteettomista palkitsemiskäytännöistä sekä sen 25. syyskuuta 2009 hyväksymät täytäntöönpanostandardit,

–  ottaa huomioon Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean 20. huhtikuuta 2009 antamat korkean tason periaatteet palkka- ja palkkiopolitiikasta,

–  ottaa huomioon Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean 11. kesäkuuta 2010 antaman selvityksen sen palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevan korkean tason periaatteiden kansallisesta täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean tammikuussa 2010 laatimat palkitsemisperiaatteiden ja -standardien arviointimenetelmät,

–  ottaa huomioon helmikuussa 2010 julkaistun OECD:n asiakirjan ”Corporate governance and the financial crisis - conclusions and emerging good practices to enhance implementation of the Principles”,

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman yrityshallintoon liittyvistä eettisistä kysymyksistä(1),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan ”Rahoituslaitosten hallinto- ja ohjausjärjestelmät sekä palkka- ja palkkiokäytännöt” (KOM(2010)0284),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 annetun komission kertomuksen suositusten 2004/913/EY ja 2005/162/EY täydentämisestä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevan järjestelmän osalta annetun komission suosituksen 2009/385/EY (vuoden 2009 palkka- ja palkkiosuositus) soveltamisesta EU:n jäsenvaltioissa (KOM(2010)0285),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 annetun komission kertomuksen rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta annetun komission suosituksen 2009/384/EY soveltamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa (KOM(2010)0286),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0208/2010),

A.  katsoo, että rahoitusalan ja joidenkin julkisesti noteerattujen yhtiöiden palkka- ja palkkiopolitiikka sellaisten henkilöstöluokkien osalta, joiden ammatillinen toiminta vaikuttaa olennaisesti yhtiön riskiprofiiliin, on ollut omiaan kannustamaan liiketoimiin, joiden tarkoituksena on ollut nopeiden voittojen tavoittelu, ja että ne ovat siten johtaneet yhä riskialttiimpien liiketoimintamallien kehittämiseen työntekijöiden, säästäjien ja sijoittajien sekä ylipäätään kestävän kasvun vahingoksi,

B.  ottaa huomioon, että rahoituslaitosten hallinto- ja ohjausjärjestelmistä sekä palkka- ja palkkiokäytännöistä annetussa komission vihreässä kirjassa korostetaan, että rahoituslaitosten ylenmääräinen riskinotto johtuu suurelta osin tehokkaiden valvontamekanismien puutteesta ja että hallinto- ja ohjausjärjestelmissä olisi otettava huomioon rahoitusjärjestelmän vakaus, johon vaikuttaa monien toimijoiden toiminta,

C.  ottaa huomioon, että joidenkin rahoituslaitosten epäasianmukaiset palkka- ja palkkiorakenteet, jotka kannustavat liialliseen ja varomattomaan riskinottoon, ovat vaikuttaneet riskien kasautumiseen tavalla, joka on johtanut nykyiseen rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisiin, ja ovat siksi merkittävä huolenaihe poliittisille päättäjille ja sääntelijöille,

D.  katsoo, että rahoituslaitosten on osana yritysten yhteiskuntavastuuta otettava huomioon yhteiskunnallinen tilanne, jossa ne toimivat, sekä yhdennetysti kaikkien osapuolten, kuten asiakkaiden, osakkaiden ja työntekijöiden, edut,

E.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti sekä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on käynnistetty useita aloitteita ongelmallisten palkka- ja palkkiokäytäntöjen ratkaisemiseksi, ja katsoo, että maailmanlaajuisesti koordinoitu toimintamalli on olennainen paitsi tasavertaisten toimintaedellytysten takaamiseksi myös Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä markkinapaikkojen välisen kestävän ja reilun kilpailun edistämiseksi,

F.  ottaa huomioon, että moitteettomia palkitsemiskäytäntöjä koskevissa rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan elimen periaatteissa, joita G20-maiden johtajat kannattivat, lueteltiin viisi moitteettomien palkitsemiskäytäntöjen osa-aluetta, ja katsoo, että on tärkeää edistää näiden periaatteiden samanaikaista noudattamista,

G.  katsoo, että palkka- ja palkkiopolitiikan alalla jo sovittuja periaatteita ja toteutettuja toimia olisi jatkuvasti tarkistettava ja tarvittaessa mukautettava koko Euroopan kattavien yhdenmukaisten edellytysten luomiseksi ja EU:n rahoitusalan kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi,

H.  ottaa huomioon, että useat tieteelliset tutkimukset ja käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevilla vapaaehtoisilla suosituksilla on vain rajallisia vaikutuksia, joten on otettava käyttöön tehokkaampia välineitä periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi,

I.  ottaa huomioon, että komission kertomuksessa todetaan, että vaikka kriisin vuoksi nyt olisi aika toteuttaa merkittäviä uudistuksia palkka- ja palkkiopolitiikan alalla, vain kuusitoista jäsenvaltiota on soveltanut täysin tai osittain komission suositusta,

Yleisiä huomioita

1.  panee tyytyväisenä merkille komission ja rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan elimen aloitteet, jotka koskevat palkka- ja palkkiopolitiikkaa rahoitusalalla ja julkisesti noteeratuissa yhtiöissä yleensä; katsoo kuitenkin, että rahoitusalan yrityksen koko ja samalla sen osuus järjestelmäriskistä olisi otettava huomioon suhteellisesti, kun rahoituslaitoksiin kohdistetaan palkka- ja palkkiopolitiikkaa sekä pääomavaatimuksia koskevaa lisäsääntelyä;

2.  ottaa huomioon vakavaraisuusdirektiivejä käsittelevään mietintöön sisältyvät ehdotukset, joissa otetaan käyttöön sitovia periaatteita palkka- ja palkkiopolitiikasta rahoitusalalla;

Palkitsemisjärjestelmien tehokas hallinta

3.  korostaa, että valvontaviranomaisten olisi päätettävä, pitääkö rahoituslaitoksella tai julkisesti noteeratulla yhtiöllä olla palkkiokomitea; katsoo, että päätöksessä olisi otettava huomioon laitoksen koko ja sisäinen organisaatio sekä sen toiminnan luonne, laajuus ja monimutkaisuus; katsoo, että jos valvoja pitää sitä asianmukaisena, palkka- ja palkkiopolitiikasta olisi päätettävä palkkiokomiteassa, jonka on oltava riippumaton ja vastuussa osakkaille ja valvojille ja toimittava kiinteästi yhtiön riskinarviointikomitean kanssa palkitsemisjärjestelmän luomien kannustimien arvioimiseksi;

4.  korostaa, että palkkiokomitean on voitava tutustua sopimusten sisältöön ja että komitean tarkastelemat sopimukset on laadittava tavalla, joka mahdollistaa vakavasta huolimattomuudesta rankaisemisen palkkioita pienentämällä; katsoo, että kyse on vakavasta huolimattomuudesta, kun erityisesti asianmukaista huolellisuutta ei noudateta, ja että palkkiokomitean on tällöin huolehdittava siitä, että vähennys ei ole pelkästään symbolinen, vaan se muodostaa merkittävän osan vahingosta maksettavasta korvauksesta; katsoo, että rahoituslaitoksia olisi lisäksi kehotettava käyttämään malus-järjestelmää eli palauttamaan tulosperusteinen korvaus heikon tuloksen jälkeen;

5.  katsoo, että palkkiokomitean puheenjohtajan ja äänioikeutettujen jäsenten on oltava hallintoelimen jäseniä, jotka eivät kuulu toimivaan johtoon kyseisessä rahoituslaitoksessa tai julkisesti noteeratussa yhtiössä; katsoo, että hallinto- tai valvontaelinten jäsenten olisi vältettävä samanaikaisesti toimimasta muiden yhtiöiden hallinto- tai valvontaelimissä, jos mahdollisuus eturistiriitoihin on olemassa;

6.  katsoo, että osakkaille olisi tarvittaessa annettava mahdollisuus osallistua kestävän palkka- ja palkkiopolitiikan määrittelyyn ja että heillä voisi siksi olla mahdollisuus ilmaista kantansa palkka- ja palkkiopolitiikasta yhtiökokouksessa palkka- ja palkkioselvityksestä järjestettävässä ohjeellisessa äänestyksessä;

7.  korostaa, että toimivaan johtoon kuulumattomien hallinto- tai valvontaelinten jäsenten korvauksen olisi koostuttava vain kiinteästä palkkiosta eikä siihen saisi sisältyä tulos- tai osakeperusteista palkkiota;

8.  korostaa, että riskinvalvontaan osallistuvien jäsenten olisi oltava riippumattomia valvonnassaan olevista liiketoimintayksiköistä, heillä olisi oltava asianmukainen määräysvalta ja heidän olisi saatava korvaus riippumatta siitä, millainen on kyseisten liiketoimintayksiköiden tulos;

Palkitsemisen ja varovaisen riskinoton yhdistäminen

9.  korostaa, että palkitseminen olisi mukautettava kaikentyyppisiin riskeihin, että sen olisi vastattava toteutuvia riskejä ja että siinä olisi otettava huomioon yrityksen yleiseen tulokseen ja vakauteen vaikuttavien nykyisten ja mahdollisten riskien aikaperspektiivi;

10.  huomauttaa, etteivät hallinto- tai valvontaelinten jäsenten henkilökohtaiset taloudelliset edut saisi ohjata heidän toimintaansa julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtamisessa; katsoo, että palkan ja palkkion muuttuviin osiin liittyvä hallinto- tai valvontaelinten jäsenten henkilökohtainen taloudellinen etu on usein ristiriidassa yhtiön pitkän aikavälin etujen sekä sen työntekijöiden ja osakkaiden etujen kanssa;

11.  katsoo, että palkitsemisjärjestelmät olisi suhteutettava rahoituslaitosten kokoon, sisäiseen organisaatioon ja monimutkaisuuteen ja että niiden olisi vastattava eroja rahoitusalan eri osien, kuten pankki-, vakuutus- ja rahastonhoitotoiminnan, välillä;

12.  korostaa, että valvojan olisi tarkistettava ja perusteellisesti tarkastettava ylemmän johdon, riskinottajien ja valvontatoimen operatiivisten riskien hallintajärjestelyt; katsoo, että tällaisia menettelyjä olisi sovellettava myös työntekijöihin, joille maksettavat kokonaispalkkiot, eläkkeet mukaan luettuina, ovat samantasoisia kuin edellä mainituissa henkilöstöluokissa;

13.  katsoo, että palkan ja palkkion muuttuvien osien määrien olisi perustuttava ennalta määriteltyihin ja mitattavissa oleviin tulosperusteisiin, joilla olisi edistettävä yhtiön pitkän aikavälin elinkelpoisuutta;

14.  korostaa, että tulospalkoissa ja -palkkioissa bonusrahaston koko olisi kytkettävä yrityksen kokonaistulokseen ja omiin varoihin ja että työntekijän henkilökohtaisen tulospalkan tai -palkkion määrittelyssä olisi otettava samanaikaisesti huomioon henkilön tuloksen, asianomaisen liiketoimintayksikön tuloksen sekä laitoksen kokonaistuloksen arviointi;

15.  katsoo, että palkan ja palkkion muuttuviin osiin liittyvä hallinto- tai valvontaelinten jäsenten henkilökohtainen taloudellinen etu on usein ristiriidassa yhtiön pitkän aikavälin etujen kanssa; korostaa, että hallinto- tai valvontaelinten jäseniä ja muita riskialttiista päätöksistä vastuussa olevia työntekijöitä koskevan palkka- ja palkkiopolitiikan olisi oltava sopusoinnussa tasapainoisen ja toimivan riskinhallintajärjestelmän kanssa ja että palkan ja palkkion kiinteiden ja muuttuvien osien välisen suhteen olisi oltava tarkoituksenmukainen; vaatii kiireellisesti ottamaan kautta linjan käyttöön keinoja, joilla voidaan vähentää tai jopa peruuttaa palkan ja palkkion muuttuvia osia työntekijöiltä, joiden suoritukset ovat johtaneet kyseisen yhtiön tuloksen heikentymiseen;

16.  katsoo, että määrällisten tekijöiden ohella on otettava huomioon myös laatuun liittyvät tulosperusteet ja ihmisten suorittama arviointi palkan ja palkkion muuttuvien osien tason määrittelyssä;

17.  katsoo, ettei taattujen bonusten pidä kuulua palkitsemisjärjestelmiin;

18.  katsoo, ei vain eettisistä syistä vaan myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouden kestävyyden takia, että yhtiön korkeimpien ja matalimpien palkkojen ja palkkioiden välisten erojen olisi oltava kohtuullisia;

19.  korostaa, että yritysten olisi otettava käyttöön valvojan hyväksymä sisäinen menettely käsitelläkseen riskinhallintayksikön ja operatiivisen yksikön välisiä mahdollisia kiistoja;

20.  korostaa, että näitä periaatteita olisi sovellettava kaikkien sellaisten työntekijöiden palkitsemiseen, joiden ammatillinen toiminta vaikuttaa olennaisesti yhtiön riskiprofiiliin, mukaan luettuina ylempi johto, riskinottajat, valvontatoimi sekä työntekijät, joille maksettavat kokonaispalkkiot, eläkkeet mukaan luettuina, ovat samantasoisia;

21.  korostaa, että hallinto- tai valvontaelinten jäsenten ja toimihenkilöiden vastuuvakuutus, jolla pyritään suojaamaan yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten jäseniä, toimihenkilöitä ja ylempää johtoa vaateilta, jotka johtuvat riskialttiista tai huolimattomasti tehdyistä päätöksistä ja toimista liiketoiminnan johtamisen yhteydessä, eivät vastaa palkkoihin ja palkkioihin liittyvää kestävää riskinhallintaa;

Palkitsemisjärjestelyjen tasapainoinen rakenne

22.  korostaa, että palkan ja palkkion kiinteiden ja muuttuvien osien välille olisi luotava tarkoituksenmukainen tasapaino;

23.  ehdottaa, että palkan ja palkkion muuttuva osa olisi maksettava vain, jos se on kestävää laitoksen taloudellisen tilanteen ja omien varojen kannalta ja perusteltua yrityksen pitkän aikavälin tuloksen kannalta; katsoo, että rahoituslaitosten osalta toimivaltaisella valvontaviranomaisella olisi oltava oikeus rajoittaa palkan ja palkkion muuttuvien osien kokonaismäärää oman pääoman vahvistamiseksi;

24.  korostaa, että palkan ja palkkion muuttuvan osan huomattavan osuuden maksu olisi jaksotettava riittävän pitkäksi katsotulle ajalle; katsoo, että osuuden koko ja jaksotusajan pituus olisi määriteltävä liiketoimintasyklin, liiketoiminnan luonteen, riskien ja kyseessä olevan henkilöstön jäsenen toimenkuvan mukaisesti; toteaa, ettei jaksotusjärjestelyssä maksettavasta palkkiosta saisi tulla saavutettua oikeutta nopeammin kuin pro rata -perusteisesti maksettavasta palkkiosta; toteaa, että palkan ja palkkion muuttuvan osan vähintään 40 prosentin osuuden maksu olisi jaksotettava; katsoo, että kun palkan ja palkkion muuttuva osa on erityisen suuri, vähintään 60 prosentin osuuden maksu olisi jaksotettava ja että jaksotusajan olisi oltava vähintään viisi vuotta;

25.  katsoo, että huomattava osuus palkan ja palkkion muuttuvasta osasta olisi maksettava käyttäen muita välineitä kuin käteistä, esimerkiksi etuoikeusasemaltaan huonommassa olevaa lainaa, ehdollista pääomajärjestelyä, osakkeita tai osakkeisiin liittyviä välineitä, kunhan tällaiset välineet luovat kannustimia, joissa otetaan huomioon pitkäaikainen arvonmuodostus ja riskien aikaperspektiivi;

26.  katsoo, että palkka- ja palkkiopolitiikkaa olisi sovellettava kokonaispalkkioihin, eläkkeet ja palkat mukaan luettuina, jotta voidaan välttää parhaan bonusmallin metsästys; katsoo lisäksi, että ”eläkebonuksia” olisi maksettava käyttäen muita välineitä kuin käteistä, esimerkiksi etuoikeusasemaltaan huonommassa olevaa lainaa, ehdollista pääomajärjestelyä, osakkeita tai osakkeisiin liittyviä välineitä, jotta voidaan ottaa huomioon pitkän aikavälin kannustimet;

27.  ehdottaa, että hallinto- tai valvontaelinten jäsenten erorahoille (”kultaiset kädenpuristukset”) määritetään yläraja, joka vastaa kahdelta vuodelta maksettavaa palkan kiinteää osaa siinä tapauksessa, että työsopimus sanotaan irti ennen sen voimassaolon päättymistä, ja että erorahat kielletään, jos irtisanominen johtuu epätyydyttävästä suorituksesta tai jos hallinto- tai valvontaelimen jäsen eroaa vapaaehtoisesti;

28.  vaatii ottamaan naisten ja miesten tasa-arvon huomioon palkka- ja palkkiopolitiikan määrittelyssä;

29.  toistaa, että kaikenlaisesta syrjinnästä yrityksissä on rangaistava, erityisesti kun on kyse palkka- ja palkkiopolitiikan määrittelystä, urakehityksestä ja hallinto- tai valvontaelinten jäsenten rekrytoinnista;

Tehokas valvonta ja sidosryhmien osallistuminen

30.  katsoo, että yritysten olisi annettava selkeää, kattavaa ja oikea-aikaista tietoa palkitsemiskäytännöistään ja että valvontaviranomaisten olisi saatava kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat arvioidakseen sovellettavien periaatteiden noudattamista;

31.  vaatii muiden yhtiöiden tapaan myös valtionyhtiöiltä täydellistä avoimuutta yhtiön harjoittamassa palkka- ja bonuspolitiikassa;

32.  vaatii lisäksi julkistamaan tiedot yhtiöiden, myös valtionyhtiöiden, eläke- ja lisäeläkejärjestelyistä;

33.  pyytää komissiota tiukentamaan 30. huhtikuuta 2009 palkka- ja palkkiorakenteesta sekä riskien sovittamisesta antamiaan suosituksia rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan elimen laatimien ja G20-maiden syyskuussa 2009 hyväksymien periaatteiden mukaisesti;

34.  kehottaa komissiota hyväksymään tehokkaita ja sitovia periaatteita palkka- ja palkkiopolitiikasta rahoitusalalla ja hyödyntämään tässä pankkialaa koskevia ehdotuksia, jotka esitettiin vakavaraisuusdirektiivejä koskevassa mietinnössä, sekä tietojen antamiseen perustuvan järjestelmän, johon liittyy perusteluvelvollisuus, julkisesti noteeratuille yhtiöille, jotka eivät noudata näitä periaatteita;

35.  kehottaa rahoitusalan valvojia noudattamaan Baselin pankkivalvontakomitean tammikuussa 2010 ehdottamia palkitsemisperiaatteiden ja -standardien arviointimenetelmiä;

36.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteisen kansainvälisen rakenteen luomista sellaisten henkilöiden määrän ilmoittamiseksi, jotka kuuluvat vähintään miljoona euroa ansaitsevien palkkaryhmään, kun otetaan huomioon palkan päätekijät, bonukset, pitkän aikavälin palkkiot ja eläkemaksut;

37.  kehottaa komissiota arvioimaan sekä sisäisten että ulkoisten tilintarkastajien merkitystä, jotta voidaan taata tehokas omistajaohjaus kaikilta osin;

38.  kehottaa komissiota tarkastelemaan toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten aseman lujittamista ja myös takaamaan, että yritykset tarjoavat jatkuvaa koulutusta ja riippumattomia palkitsemisjärjestelmiä, jotka vastaavat toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten riippumatonta asemaa, sekä antamaan valvojille valtuudet tehdä ”hyväksyttyjen henkilöiden” haastatteluja;

39.  kehottaa komissiota selventämään lainsäädäntöaloitteissaan valvontaviranomaisten asemaa palkka- ja palkkiopolitiikassa;

40.  korostaa, ettei palkan ja palkkion muuttuvaa osaa pitäisi maksaa sellaisten välineiden tai menetelmien avulla, joilla vältetään tuloveron maksaminen kyseisestä osasta;

41.  kehottaa varmistamaan palkkojen ja palkkioiden sääntelyn yhteydessä, ettei sääntely heikennä perussopimuksissa taattuja perusoikeuksia eikä erityisesti työmarkkinaosapuolten oikeutta tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti;

42.  pyytää komissiota uuden rahoituskriisin välttämiseksi ottamaan käyttöön EU:n kriisinhallintakehyksen, jonka yhteydessä otetaan huomioon kansainvälisten elinten, kuten G20-ryhmän ja IMF:n, tekemät aloitteet;

43.  pyytää komissiota kehottamaan jäsenvaltioita muistuttamaan julkisesti noteerattuja yhtiöitä ja rahoituspalveluyrityksiä niiden yhteiskunnallisesta vastuusta ja niiden imagon vahingoittumisesta sekä siitä, että niiden on toimittava esimerkillisesti kansainvälisessä hyvinvointiyhteiskunnassa;

44.  katsoo, että toiminnan jatkaminen tai tytäryhtiöiden säilyttäminen maissa, jotka eivät ole yhteistyöhaluisia, on ristiriidassa yritysten pitkän aikavälin etujen kanssa, ja pyytää laatimaan veroparatiisien vastaisen EU:n strategian G20-maiden Lontoossa ja Pittsburghissa tekemien sitoumusten konkretisoimiseksi;

o
o   o

45.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä EU:n ja jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0165.