Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/0144(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0169/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0169/2010

Keskustelut :

PV 06/07/2010 - 11
CRE 06/07/2010 - 11

Äänestykset :

PV 07/07/2010 - 8.6
CRE 07/07/2010 - 8.6
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 22/09/2010 - 5.12
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0270
P7_TA(2010)0339

Hyväksytyt tekstit
PDF 616kWORD 350k
Keskiviikko 7. heinäkuuta 2010 - Strasbourg
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ***I
P7_TA(2010)0270A7-0169/2010
Teksti
 Konsolidoitu teksti

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisesta (KOM(2009)0503 – C7-0167/2009 – 2009/0144(COD))
PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)
komission ehdotukseen

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Ehdotusta muutettiin 7. heinäkuuta 2010 seuraavasti(1):

(1) Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0169/2010).
(2)* Poliittiset tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen) perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisi on osoittanut finanssivalvonnassa olevan merkittäviä puutteita, joita on paljastunut sekä yksittäistapauksissa että koko rahoitusjärjestelmässä. Kansalliselle pohjalle luodut valvontamallit ovat jääneet jälkeen finanssialan maailmanlaajuistumisesta sekä nykypäivän todellisista integroituneista ja yhteenliittyneistä eurooppalaisista finanssimarkkinoista, joilla monet finanssiyritykset harjoittavat toimintaansa yli rajojen. Kriisi on paljastanut puutteita kansallisten valvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä, koordinoinnissa ja luottamuksessa sekä siinä, miten yhdenmukaisesti kyseiset viranomaiset soveltavat unionin oikeutta.

(1 a)  Euroopan parlamentti on jo kauan ennen finanssikriisiä vaatinut säännöllisin väliajoin parantamaan aidosti tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikille unionin tason toimijoille ja osoittanut samalla merkittäviä puutteita yhä yhdentyneempien finanssimarkkinoiden unionin tason valvonnassa (13 päivänä huhtikuuta 2000 annettu päätöslauselma komission tiedonannosta rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttamisesta: toimintasuunnitelma(5), 21 päivänä marraskuuta 2002 annettu päätöslauselma toiminnan vakauden valvontaa koskevista säännöistä Euroopan unionissa(6), 11 päivänä heinäkuuta 2007 annettu päätöslauselma rahoituspalvelupolitiikkaa 2005–2010 koskevasta valkoisesta kirjasta(7), 23 päivänä syyskuuta 2008 annettu päätöslauselma suosituksista komissiolle riskirahastoista ja yksityisistä pääomasijoitusrahastoista(8), 9 päivänä lokakuuta 2008 annettu päätöslauselma suosituksista komissiolle Lamfalussy-prosessin jatkotoimista: tuleva valvontarakenne(9), 22 päivänä huhtikuuta 2009 annettu päätöslauselma muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II)(10) sekä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu päätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista)(11).

(2)  Jacques de Larosièren johtama korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi 25 päivänä helmikuuta 2009 komission pyytämän raportin (de Larosièren raportti), jossa todetaan, että valvontakehystä olisi vahvistettava, jotta finanssikriisien riski pienenisi ja jotta tällaiset kriisit eivät olisi yhtä vakavia tulevaisuudessa. Asiantuntijaryhmä suositteli ▌uudistuksia unionin finanssialan valvontarakenteeseen. Ryhmä katsoi olevan tarpeellista perustaa Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, johon kuuluisi kolme Euroopan valvontaviranomaista, yksi pankkialaa, yksi vakuutus- ja lisäeläkealaa ja yksi arvopaperialaa varten, sekä Euroopan järjestelmäriskineuvosto. Raportin suositukset edustivat alinta muutostasoa, jota asiantuntijat pitivät välttämättömänä, jotta voidaan estää vastaavan kriisin syntyminen tulevaisuudessa.

(3)  Komissio esitti 4 päivänä maaliskuuta 2009 antamassaan tiedonannossa ”Elvytys Euroopassa”, että se ehdottaisi lainsäädäntöä, jolla luotaisiin Euroopan finanssivalvojien järjestelmä ja Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK). Se käsitteli tarkemmin tällaisen uuden valvontakehyksen mahdollista rakennetta 27 päivänä toukokuuta 2009 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan finanssivalvonta”, mutta se ei sisällyttänyt tiedonantoon kaikkia de Larosièren raportissa esitettyjä suosituksia.

(4)  Eurooppa-neuvosto suositti 19. kesäkuuta 2009 antamissaan päätelmissä, että perustettaisiin Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, joka käsittäisi kolme uutta Euroopan valvontaviranomaista. Järjestelmällä olisi pyrittävä parantamaan kansallisen valvonnan laatua ja yhdenmukaisuutta, vahvistamaan rajatylittävien ryhmittymien valvontaa ja laatimaan eurooppalainen ohjekirja, jota sovellettaisiin sisämarkkinoilla kaikkiin finanssimarkkinoiden toimijoihin. Eurooppa-neuvosto tähdensi, että Euroopan valvontaviranomaisilla olisi myös oltava valtuudet valvoa luottoluokituslaitoksia, ja kehotti komissiota laatimaan konkreettisia ehdotuksia siitä, miten Euroopan finanssivalvojien järjestelmä voisi toimia vahvana tekijänä kriisitilanteissa. Samalla se painotti, että Euroopan valvontaviranomaisten päätökset eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen. Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen) olisi toimittava myös kauppatietorekisterien valvojana. Komission olisi ehdotettava arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittamaan keskusvastapuolten valvontaan ratkaisua, jonka mallina olisi luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1060/2009(12) käytetty ratkaisu.

(4 a)  Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) raportissa ”A Fair and Substantial Contribution by the Financial Sector”, joka laadittiin 16 päivänä huhtikuuta 2010 Pittsburghin huippukokoukseen kokoontuneen G20-ryhmän pyynnöstä, todetaan, että finanssialan häiriöistä johtuvia kustannuksia olisi hillittävä ja ne olisi katettava rahoitusvakausmaksulla, joka liitettäisiin uskottavaan ja tehokkaaseen kriisinratkaisumekanismiin. Oikein määritellyillä kriisinratkaisumekanismeilla vältettäisiin se, että hallitukset joutuisivat vastaisuudessa pelastamaan laitoksia, jotka ovat liian tärkeitä, liian suuria tai liian riippuvaisia toisistaan päästettäviksi kaatumaan.

(4 b)  Komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020” todetaan lisäksi, että lyhyen aikavälin keskeinen prioriteetti olisi käynnistää ”kunnianhimoinen politiikka, jonka avulla voimme tulevaisuudessa paremmin ehkäistä ja tarvittaessa hallita mahdollista finanssikriisiä ja jossa selvitetään myös mahdollisuutta rahoitusalan asianmukaiseen osallistumiseen ottaen huomioon, että alalla on tämänhetkisessä kriisissä erityinen vastuu”.

(4 c)  Eurooppa-neuvosto totesi 25 päivänä maaliskuuta 2010 selvästi, että ”edistymistä on saatava aikaan erityisesti sellaisissa kysymyksissä kuin [...] systeemisesti merkittävät laitokset [ja] finanssikriisin hallinnan rahoitusvälineet”.

(4 d)  Eurooppa-neuvosto katsoi lopulta 17 päivänä kesäkuuta 2010, että ”jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön rahoituslaitoksilta perittävien maksujen ja verojen järjestelmiä vastuun oikeudenmukaisen jakamisen varmistamiseksi ja kannustimien luomiseksi järjestelmäriskin hallintaa varten” ja että ”tällaisten maksujen ja verojen olisi oltava osa uskottavaa kriisinratkaisukehystä”.

(5)  Finanssi- ja talouskriisi ovat luoneet todellisia, vakavia riskejä, jotka kohdistuvat rahoitusjärjestelmän vakauteen ja sisämarkkinoiden toimintaan. Rahoitusjärjestelmän vakauden ja luotettavuuden palauttaminen ja ylläpitäminen ovat ehdoton edellytys sille, että luottamus ja yhtenäisyys säilyvät sisämarkkinoilla, jolloin mahdollisuudet täysin yhdentyneiden ja toimivien sisämarkkinoiden luomiseen finanssipalvelujen alalla säilyvät ja paranevat. Syvemmät ja yhdentyneemmät finanssimarkkinat tarjoaisivat myös paremmat mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ja riskien hajauttamiseen ja parantaisivat siten talouksien kykyä kestää häiriöitä.

(6)  Unioni ei voi enää hyödyntää pidemmälle Euroopan valvontaviranomaisten komiteoita ▌. Se ei voi jäädä tilanteeseen, jossa ei ole käytettävissä mekanismia, jolla voitaisiin varmistaa, että kansalliset valvontaviranomaiset tekevät parhaat mahdolliset valvontapäätökset rajojen yli toimivien laitosten osalta; jossa kansallisten valvontaviranomaisten välillä ei ole riittävästi yhteistyötä tai tietojenvaihtoa; jossa kansallisten viranomaisten yhteiset toimet edellyttävät mutkikkaita järjestelyjä, joissa on otettava huomioon monenkirjavat sääntely- ja valvontavaatimukset; jossa kansalliset ratkaisut ovat useimmiten ainoa käypä vaihtoehto, jolla voidaan reagoida Euroopan ongelmiin, ja jossa samasta säädöstekstistä on olemassa erilaisia tulkintoja. Uusi Euroopan finanssivalvontajärjestelmä (EFVJ) olisi suunniteltava sellaiseksi, että sillä voidaan poistaa nämä puutteet ja että se vastaa tavoitetta luoda unioniin vakaat finanssipalvelujen sisämarkkinat ja yhdistää kansalliset valvontaviranomaiset vahvaksi unionin verkostoksi.

(7)  EFVJ:n olisi oltava kansallisten ja unionin valvontaviranomaisten muodostama yhtenäinen verkosto, jossa finanssilaitosten päivittäinen valvonta jäisi kansalliselle tasolle ▌. Arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava johtava rooli rajojen yli toimivia finanssimarkkinoiden toimijoita valvovissa valvontakollegioissa, ja niitä varten olisi määriteltävä selkeitä valvontasääntöjä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota finanssimarkkinoiden toimijoihin, jotka voivat aiheuttaa järjestelmäriskin siksi, että niiden kaatuminen voisi vaarantaa unionin rahoitusjärjestelmän vakauden, jos kansallinen viranomainen ei ole käyttänyt toimivaltaansa. Muita tavoitteita olisivat pidemmälle menevä yhdenmukaistaminen sekä finanssilaitoksia ja -markkinoita koskevien sääntöjen yhtenäinen soveltaminen koko unionissa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen lisäksi olisi perustettava Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen) sekä Euroopan valvontaviranomainen (sekakomitea). Euroopan järjestelmäriskikomitean olisi oltava osa EFVJ:ää.

(8)  Euroopan valvontaviranomaisen olisi korvattava komission päätöksellä 2009/78/EY(13) perustettu Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea, komission päätöksellä 2009/79/EY(14) perustettu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomaisten komitea ja komission päätöksellä 2009/77/EY(15) perustettu Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea, ja niiden olisi saatava näiden komiteoiden tehtävät ja valtuudet, mukaan lukien tarvittaessa meneillään olevan työn ja hankkeiden jatkaminen. Kunkin viranomaisen toimiala olisi määritettävä selvästi ▌. Komission olisi myös osallistuttava valvontatoimien verkostoon, jos institutionaaliset syyt ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa asetetut velvollisuudet sitä edellyttävät.

(9)  ▌Arvopaperimarkkinaviranomaisen ▌olisi pyrittävä toiminnallaan parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa, erityisesti varmistamalla korkeatasoisen, tehokkaan ja yhdenmukaisen sääntelyn ja valvonnan ▌ottaen huomioon kaikkien jäsenvaltioiden erilaiset edut ja finanssimarkkinoiden toimijoiden erilaisen luonteen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi suojeltava yleisiä arvoja, kuten rahoitusjärjestelmän vakautta, markkinoiden ja rahoitustuotteiden avoimuutta sekä tallettajien ja sijoittajien suojaa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi myös estettävä sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöä ja taattava tasapuoliset toimintaedellytykset sekä lujitettava valvonnan kansainvälistä koordinointia hyödyttäen kokonaistaloutta, muun muassa finanssimarkkinoiden toimijoita ja muita sidosryhmiä sekä kuluttajia ja työntekijöitä. Lisäksi sen tehtäviin olisi kuuluttava valvontakäytäntöjen lähentymisen edistäminen ja neuvojen antaminen EU:n toimielimille arvopapereiden sekä markkinoiden sääntelyn ja valvonnan alalla ja näihin liittyvät yritysten hyvää hallintotapaa ja tilinpäätösraportointia koskevat kysymykset. Arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi myös annettava yleinen valvontavastuu nykyisistä ja uusista rahoitustuotteista ja nykyisistä ja uudentyyppisistä liiketoimista.

(9 a)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi otettava asiaankuuluvasti huomioon toimintansa vaikutukset kilpailuun ja innovointiin sisämarkkinoilla, unionin maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn, taloudelliseen osallisuuteen ja unionin uuteen työllisyyttä ja kasvua edistävään strategiaan.

(9 b)  Jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voisi täyttää tavoitteensa, sen olisi oltava oikeushenkilö ja sillä olisi oltava hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus. Arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi annettava valtuudet käsitellä erityisesti järjestelmäriskeihin ja rajatylittäviin riskeihin liittyvien lakien noudattamista (Baselin pankkivalvontakomitea).

(9 c)  Kansainvälisten viranomaisten (IMF, FSB, BIS) määritelmän mukaan järjestelmäriski on finanssipalvelujen keskeytymisriski, joka i) johtuu koko rahoitusjärjestelmän tai sen osien heikentymisestä ja ii) saattaa vaikuttaa huomattavan kielteisesti reaalitalouteen. Kaikenlaiset finanssialan välittäjät, markkinat ja rakenteet saattavat jossain määrin vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen.

(9 d)  Rajatylittäviin riskeihin sisältyvät näiden viranomaisten mukaan kaikki talouden epätasapainosta tai rahoitushäiriöistä koko unionissa tai sen osissa aiheutuvat riskit, jotka voivat vaikuttaa huomattavan kielteisesti kahden tai useamman jäsenvaltion taloudellisten toimijoiden välisiin liiketoimiin, sisämarkkinoiden toimintaan tai unionin tai jonkin jäsenvaltion julkiseen talouteen.

(10)  Euroopan unionin tuomioistuin katsoi asiassa ▌Yhdistynyt kuningaskunta vastaan Euroopan parlamentti ja neuvosto ▌2 päivänä toukokuuta 2006 antamassaan tuomiossa seuraavaa: ”[...] mikään EY 95 artiklan [nykyinen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla] sanamuodossa ei oikeuta päättelemään, että yhteisön lainsäätäjän tämän määräyksen perusteella toteuttamien toimenpiteiden adressaatteina voi olla vain jäsenvaltioita. Yhteisön lainsäätäjän suorittaman arvioinnin perusteella voi osoittautua välttämättömäksi perustaa yhteisön elin, jonka tehtävänä on myötävaikuttaa yhdenmukaistamisprosessiin tilanteissa, joissa tähän määräykseen perustuvien toimien yhtenäisen täytäntöönpanon ja soveltamisen helpottamiseksi on asianmukaista toteuttaa oheis- ja kehystoimenpiteitä(16).” Arvopaperimarkkinaviranomaisen tarkoitus ja tehtävät – toimivaltaisten kansallisten valvontaviranomaisten avustaminen unionin sääntöjen yhdenmukaisessa tulkinnassa ja soveltamisessa sekä finanssimarkkinoiden yhdentymiseen tarvittavan rahoitusvakauden edistäminen – liittyvät läheisesti finanssipalvelujen sisämarkkinoita koskeviin unionin säännöstön tavoitteisiin. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomainen olisi perustettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla.

(11)  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehtävät, joihin kuuluu viranomaisten yhteistyö toistensa ja komission kanssa, vahvistetaan seuraavissa säädöksissä: sijoittajien korvausjärjestelmistä 3 päivänä maaliskuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/9/EY(17), selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä 19 päivää toukokuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY(18), arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta 28 päivänä toukokuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/34/EY(19), rahoitusvakuusjärjestelyistä 6 päivänä kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/47/EY(20), finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY(21), sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/6/EY(22), arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 4 päivänä marraskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY(23), julkisista ostotarjouksista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/25/EY(24), rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY(25), säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY(26), rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26 päivänä lokakuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY(27), kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä 23 päivänä syyskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY(28), sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä (uudelleenlaadittu teksti) 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY(29) rajoittamatta kuitenkaan Euroopan pankkiviranomaisen toimivaltaa vakavaraisuusvalvonnassa, arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavista yrityksistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY(30), direktiivi… (vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettava direktiivi) ja asetus… (luottoluokituslaitoksista annettava asetus), mukaan luettuina kaikki näihin säädöksiin perustuvat komission direktiivit, asetukset ja päätökset sekä mahdolliset muut yhteisön säädökset, joissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan tehtäviä.

(12)  Finanssimarkkinoiden toimijan käsitteellä olisi tarkoitettava erilaisia toimijoita, joihin sovelletaan tätä alaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä. Sillä voidaan tarkoittaa sekä oikeushenkilöitä että luonnollisia henkilöitä. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sijoituspalveluyrityksiä, yhteissijoitusyrityksiä ja niiden rahastoyhtiöitä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, markkinatoimijoita, selvitysyhteisöjä, selvitysjärjestelmiä, luottoluokituslaitoksia, liikkeeseenlaskijoita, arvopapereiden tarjoajia, sijoittajia, henkilöitä, joilla on määräysvalta markkinatoimijoihin tai osuus niihin, markkinatoimijoiden johtamiseen osallistuvia henkilöitä sekä muita henkilöitä, joihin sovelletaan lainsäädännössä asetettua vaatimusta. Käsitteen piiriin olisi kuuluttava myös finanssilaitokset, kuten luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt, niiden harjoittaessa toimintaa, joka kuuluu tätä alaa koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan. Tällä määritelmällä ei tarkoiteta EU:ssa tai kolmansissa maissa olevia toimivaltaisia viranomaisia eikä komissiota.

(13)  On suotavaa, että arvopaperimarkkinaviranomainen edistää yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista sijoittajien korvausjärjestelmiin, jotta varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset ja sijoittajien tasavertainen kohtelu koko unionissa. Koska sijoittajien korvausjärjestelmiä valvotaan hallinnollisesti asianomaisissa jäsenvaltioissa eivätkä ne ole finanssialan sääntelyyn perustuvan valvonnan alaisia, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava käyttää tämän asetuksen mukaista toimivaltaansa sijoittajien korvausjärjestelmiin ja niiden hoitajaan ▌. Arvopaperimarkkinaviranomaisen roolia olisi tarkistettava Euroopan sijoittajien vakuusrahaston perustamisen yhteydessä.

(14)  On tarpeen ottaa käyttöön tehokas väline yhdenmukaisten teknisten sääntelystandardien laatimiseksi finanssipalvelujen alalla, jotta varmistetaan muun muassa ohjekirjan avulla tasapuoliset toimintaedellytykset ja riittävä tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien suoja koko Euroopassa. Koska arvopaperimarkkinaviranomainen on elin, jolla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia unionin oikeudessa määritellyillä aloilla luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity toimintavalintoja. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta standardeilla olisi sitovia oikeusvaikutuksia. ▌

(15)  Komission olisi hyväksyttävä kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset, jotta standardeilla olisi sitovia oikeusvaikutuksia. Niitä olisi muutettava vain hyvin rajoitetuissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa edellyttäen, että arvopaperimarkkinaviranomainen on tiiviissä yhteydessä finanssimarkkinoihin ja tuntee sen päivittäisen toiminnan. Niitä muutettaisiin esimerkiksi silloin, kun ne eivät ole unionin oikeuden mukaisia, niissä ei noudateta suhteellisuusperiaatetta tai ne ovat ristiriidassa finanssipalvelujen sisämarkkinoiden perusperiaatteiden kanssa sellaisina kuin kyseiset periaatteet ilmenevät finanssipalveluja koskevasta yhteisön säännöstöstä. Komission ei pitäisi muuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen valmistelemien teknisten standardien sisältöä ilman, että se toimii ennalta koordinoidusti arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa. Sen varmistamiseksi, että standardit hyväksytään sujuvalla ja ripeällä menettelyllä, komissiolle olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa sen olisi tehtävä standardin hyväksymistä koskeva päätöksensä.

(15 a)  Komissiolle olisi myös siirrettävä valta panna täytäntöön säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti.

(15 b)  Teknisissä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeissa on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, eli niissä asetettujen vaatimusten olisi oltava oikeasuhteisia asianomaisen finanssilaitoksen liiketoimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja moninaisuuteen nähden.

(16)  Aloilla, jotka eivät kuulu teknisten sääntelystandardien soveltamisalaan, arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava toimivalta antaa unionin lainsäädännön soveltamista koskevia ohjeita ja suosituksia ▌. Avoimuuden varmistamiseksi ja kansallisten valvontaviranomaisten kannustamiseksi noudattamaan ohjeita ja suosituksia kansalliset viranomaiset olisi velvoitettava ilmoittamaan julkisesti perusteensa, jos ne eivät noudata kyseisiä ohjeita ja suosituksia, jotta varmistettaisiin täysi avoimuus markkinatoimijoihin nähden.

(17)  Sen varmistaminen, että unionin oikeutta sovelletaan kaikilta osin asianmukaisesti, on keskeinen edellytys finanssimarkkinoiden eheydelle, avoimuudelle, tehokkuudelle ja moitteettomalle toiminnalle, rahoitusjärjestelmän vakaudelle sekä finanssilaitosten tasapuolisille kilpailuolosuhteille unionissa. Sen vuoksi olisi luotava mekanismi, jota arvopaperimarkkinaviranomainen voisi käyttää tapauksissa, joissa unionin oikeuden soveltaminen on laiminlyöty tai sitä on sovellettu virheellisesti, mikä katsotaan unionin oikeuden rikkomiseksi. Mekanismia olisi käytettävä aloilla, joilla yhteisön lainsäädännössä asetetaan selviä ja ehdottomia velvoitteita.

(18)  Jotta tapauksiin, joissa yhteisön oikeutta ei ole sovellettu asianmukaisesti tai kaikilta osin, voitaisiin reagoida oikeasuhteisesti, niihin olisi sovellettava kolmivaiheista mekanismia. Ensimmäisessä vaiheessa arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava toimivalta tutkia tapausta, jossa kansallisten viranomaisten väitetään soveltaneen yhteisön oikeudessa asetettuja velvoitteita epäasianmukaisella tai riittämättömällä tavalla valvontakäytännöissään, ja antaa sen jälkeen suositus ▌. Jos toimivaltainen kansallinen viranomainen ei noudata suositusta, komissiolla olisi oltava toimivalta antaa virallinen lausunto, jossa se ottaa huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen suosituksen ja jossa vaaditaan toimivaltaista viranomaista toteuttamaan tarvittavat toimet, joilla varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen.

(19)  Jos kansallinen viranomainen ei noudata suositusta arvopaperimarkkinaviranomaisen asettamassa määräajassa, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi unionin oikeuden noudattamisen varmistamiseksi viipymättä osoitettava kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle päätös, jolla olisi välittömiä oikeusvaikutuksia, joihin voitaisiin vedota kansallisissa tuomioistuimissa ja kansallisten viranomaisten edessä ja jotka voitaisiin panna täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan nojalla.

(20)  Jotta voitaisiin ratkaista poikkeukselliset tilanteet, joissa asianomainen toimivaltainen viranomainen jättää itsepintaisesti toimet toteuttamatta, arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi annettava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan yksittäisille finanssilaitoksille. Tämä toimivalta olisi rajoitettava poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa toimivaltainen viranomainen ei noudata sille osoitettua virallista lausuntoa ja joissa unionin oikeus on suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin voimassa olevien(31) tai tulevien EU:n asetusten nojalla. Tältä osin Euroopan parlamentti ja neuvosto odottavat, että komission ohjelma vuodeksi 2010 pannaan täytäntöön erityisesti vakavaraisuusdirektiivien uudistusta koskevan ehdotuksen osalta.

(21)  Vakavat uhat, jotka kohdistuvat finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai rahoitusjärjestelmän vakauteen Euroopan unionissa, vaativat unionin tasolla nopeaa, yhteistä toimintaa. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava mahdollisuus vaatia kansallisia valvontaviranomaisia toteuttamaan erityistoimia kriisitilanteen korjaamiseksi. Koska kysymys on arkaluonteinen, komissiolle olisi annettava toimivalta todeta kriisitilanteen olemassaolo omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston, EJRK:n tai arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä. Jos Euroopan parlamentti, neuvosto, EJRK tai Euroopan valvontaviranomainen katsoo, että kriisitilanne saattaisi olla olemassa, sen olisi otettava yhteyttä komissioon. Tällöin on erittäin tärkeää huolehtia asiaankuuluvasti luottamuksellisuudesta. Jos komissio toteaa kriisitilanteen olemassaolon, sen olisi tiedotettava siitä asiaankuuluvasti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(22)  Sen varmistamiseksi, että valvonta on tehokasta ja toimivaa ja eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kannat otetaan tasapainoisesti huomioon, arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava mahdollisuus ratkaista kyseisten toimivaltaisten viranomaisten väliset erimielisyydet sitovasti, valvontakollegioissa ilmenevät erimielisyydet mukaan luettuina. Olisi säädettävä sovitteluvaiheesta, jonka aikana toimivaltaiset viranomaiset voivat päästää keskinäiseen sopimukseen. Jos tällaiseen sopimukseen ei päästä, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi esitettävä vaikutuksiltaan kyseisiä toimivaltaisia viranomaisia sitova vaatimus, jonka mukaisesti niiden on toteutettava tietty toimi tai pidättäydyttävä toimista asian ratkaisemiseksi, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen. Jos asianomaiset kansalliset valvontaviranomaiset eivät ryhdy toimiin, arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan suoraan finanssilaitoksille sellaisilla unionin oikeuden aloilla, jotka ovat niihin suoraan sovellettavissa.

(22 a)  Kriisi on osoittanut, että rajojen yli toimivia finanssilaitoksia ei selvästikään voida valvoa riittävästi pelkästään kansallisten viranomaisten välisen yhteistyön avulla, koska näiden toimivalta ei ulotu kansallisten rajojen ylitse.

(22 b)  Lisäksi nykyiset järjestelyt, joissa yhdistetään oikeudet avata sivuliikkeitä, kotivaltion valvonta ja yksinomaan kansalliset talletusvakuutukset, eivät muodosta riittävää perustaa tulevalle eurooppalaisten rajat ylittävää toimintaa harjoittavien vähittäispankkien sääntelylle ja valvonnalle (Turner Review).

(22 c)  Kuten Turner Review -julkaisussa todetaan, toimivammat järjestelyt edellyttävät joko kansallisen toimivallan lisäämistä, mikä merkitsee yhtenäismarkkinoiden avoimuuden vähenemistä, tai pidemmälle menevää Euroopan integraatiota.

(22 d)  ”Kansallinen” ratkaisu merkitsee, että isäntämaalla olisi oikeus velvoittaa ulkomaiset laitokset toimimaan ainoastaan tytäryhtiöiden eikä sivuliikkeiden kautta ja valvoa maassaan toimivien pankkien pääomaa ja likviditeettiä, mikä lisäisi protektionismia.

(22 e)  ”Eurooppalainen” ratkaisu vaatii arvopaperimarkkinaviranomaisen aseman vahvistamista valvontakollegion sisällä ja järjestelmäriskejä aiheuttavien finanssilaitosten valvonnan vahvistamista.

(23)  Valvontakollegioilla on tärkeä rooli rajojen yli toimivien finanssilaitosten tehokkaassa, toimivassa ja yhdenmukaisessa valvonnassa. Arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava johtava rooli valvontakollegioissa ja täydet oikeudet osallistua niihin, jotta voitaisiin sujuvoittaa valvontakollegioiden toimintaa ja tietojenvaihtoprosessia sekä edistää kollegioiden lähentymistä ja yhdenmukaistumista unionin oikeuden soveltamisessa. Kuten de Larosièren raportissa todetaan, on ehkäistävä valvontakäytäntöjen eroista aiheutuva kilpailun vääristyminen ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, sillä nämä saattavat horjuttaa rahoitusvakautta – muun muassa kannustamalla finanssialan toiminnan siirtämistä maihin, joissa valvonta on leväperäistä. Valvontajärjestelmän on näyttäydyttävä oikeudenmukaisena ja tasapuolisena.

(23 a)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi tehostettava sellaisten finanssilaitosten valvontaa, jotka kuuluvat järjestelmäriskin piiriin, koska niiden kaatuminen voi vaarantaa unionin rahoitusjärjestelmän toiminnan ja vahingoittaa reaalitaloutta.

(23 b)  Järjestelmäriski olisi määritettävä ottaen huomioon kansainväliset standardit, erityisesti rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan elimen (FSB), IMF:n, Kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön (IAIS) ja G20-maiden vahvistamat standardit. Keskinäinen riippuvuus, korvattavuus ja ajoitus ovat yleisimmin käytettyjä perusteita järjestelmäriskin määrityksessä.

(23 c)  Olisi luotava puitteet vaikeuksissa olevien laitosten vakauttamiseksi tai lakkauttamiseksi, sillä on selvästi osoitettu, että pankkikriisin panokset ovat korkeita viranomaisille ja koko yhteiskunnalle siksi, että tällainen tilanne saattaa vaarantaa rahoitusjärjestelmän vakauden ja reaalitalouden (de Larosièren raportti). Komission olisi tehtävä aiheellisia ehdotuksia finanssikriisien hallinnan uusien puitteiden luomiseksi. Kriisinhallinnan keskeisiä osatekijöitä ovat yhteiset säännöt ja finanssikriisien ratkaisuvälineet (täytäntöönpano ja rahoitus suurten, rajojen yli toimivien ja/tai toisistaan riippuvien laitosten kriisien käsittelemiseksi).

(23 d)  Olisi perustettava Euroopan talletusvakuusrahasto, jotta voidaan varmistaa rajojen yli toimivien finanssilaitosten yhteisvastuullisuus, turvata unionin tallettajien edut ja vähentää systeemisestä finanssikriisistä veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia. Unionin tasolla toimiva rahasto vaikuttaa tehokkaimmalta tavalta turvata tallettajien edut ja torjua kilpailun vääristymistä. On kuitenkin ilmeistä, että asian tarkastelu unionin tasolla on monimutkaisempaa, ja joissakin jäsenvaltioissa halutaan säilyttää kansalliset järjestelmät. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi siksi yhdenmukaistettava kansallisten järjestelmien tärkeimmät ominaisuudet. Sen olisi myös varmistettava, että finanssilaitosten on suoritettava maksuja ainoastaan yhteen järjestelmään.

(23 e)  Euroopan arvopaperimarkkina-alan vakausrahastosta olisi rahoitettava toimenpiteitä vaikeuksissa olevien finanssilaitosten pelastamiseksi tai lakkauttamiseksi hallitusti silloin, kun ne voisivat uhata unionin finanssialan sisämarkkinoiden rahoitusvakautta. Rahasto olisi rahoitettava finanssialan suorittamilla asianmukaisilla maksuilla. Rahastoon suoritettavien maksujen olisi korvattava vastaavanlaisiin kansallisiin rahastoihin suoritettavat maksut.

(24)  Tehtävien ja vastuiden delegoiminen voi olla valvontaviranomaisten verkoston toiminnassa hyödyllinen keino vähentää valvontatehtävien päällekkäisyyttä, edistää yhteistyötä ja sujuvoittaa siten valvontaprosessia sekä keventää finanssilaitoksille koituvia rasitteita, erityisesti niiden finanssilaitosten kohdalla, joiden toiminnalla ei ole unionin tason ulottuvuutta. Sen vuoksi asetuksen olisi tarjottava selkeä oikeusperusta tällaiselle delegoinnille. Tehtävien delegointi merkitsee sitä, että tehtävät suorittaa jokin toinen valvontaviranomainen niistä vastaavan viranomaisen sijasta, mutta vastuu valvontapäätöksistä säilyy delegoivalla viranomaisella. Vastuita delegoitaessa kansallisella valvontaviranomaisella, jolle vastuita delegoidaan, olisi oltava mahdollisuus päättää tietystä valvonta-asiasta omissa nimissään arvopaperimarkkinaviranomaisen tai toisen kansallisen valvontaviranomaisen puolesta. Delegoinneissa olisi noudatettava sitä periaatetta, että valvontavaltaa jaetaan valvontaviranomaiselle, jolla on hyvät edellytykset toimia asiassa. Vastuita olisi asianmukaista jakaa uudelleen esimerkiksi sen vuoksi, että sillä voidaan saavuttaa mittakaavaan tai moninaisuuteen liittyviä etuja, valvoa ryhmittymiä yhdenmukaisesti tai hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten teknistä asiantuntemusta optimaalisesti. Asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä voidaan määritellä tarkemmin periaatteet, joiden mukaan vastuita voidaan sopimuksesta jakaa uudelleen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi kaikin asianmukaisin keinoin helpotettava ja valvottava kansallisten valvontaviranomaisten välisiä delegointisopimuksia. Sille olisi ilmoitettava suunnitelluissa delegointisopimuksista etukäteen, jotta se voisi tarpeen mukaan ottaa niihin kantaa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi huolehdittava siitä, että tällaiset sopimukset julkistetaan keskitetysti, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus saada niistä helposti selkeää ja ajankohtaista tietoa. Sen olisi määriteltävä delegointiin ja delegointisopimuksiin liittyvät hyvät käytännöt ja levitettävä niitä.

(25)  Yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi aktiivisesti edistettävä valvontakäytäntöjen lähentymistä koko unionissa.

(26)  Vertaisarvioinnit ovat tehokas ja toimiva keino edistää yhdenmukaisuutta finanssivalvojien verkostossa. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi luotava metodologinen perusta tällaisille arvioinneille ja tehtävä niitä säännöllisesti. Arvioinneissa ei saisi keskittyä pelkästään valvontakäytäntöjen lähentymiseen vaan myös valvontaviranomaisten kykyyn saavuttaa laadukkaita valvontatuloksia sekä toimivaltaisten viranomaisten riippumattomuuteen. Vertaisarviointien tulokset olisi julkistettava ja parhaat käytännöt olisi määriteltävä ja myös julkistettava.

(27)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi aktiivisesti edistettävä unionin koordinoituja valvontatoimia erityisesti Euroopan unionin finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi. Sen lisäksi, että arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettaisiin valtuudet toimia kriisitilanteissa, sille olisi annettava yleinen koordinointitehtävä EFVJ:ssä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen toimissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkien olennaisten tietojen sujuvaan kulkuun toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(28)  Rahoitusvakauden turvaamiseksi olisi tunnistettava jo varhaisessa vaiheessa eri maiden ja eri alojen rajat ylittävät suuntaukset, mahdolliset riskit ja haavoittuvuudet, jotka ovat peräisin mikrotasolta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi seurattava ja arvioitava tällaisia muutoksia omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedotettava niistä säännöllisesti tai tapauskohtaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä muille Euroopan valvontaviranomaisille ja EJRK:lle. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi käynnistettävä ja koordinoitava unionin laajuisia stressitestejä, jotta voitaisiin arvioida finanssilaitosten kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, sekä varmistettava, että tällaisissa testeissä käytetään kansallisella tasolla mahdollisimman yhdenmukaisia menetelmiä. Pystyäkseen hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tehtävä taloudellisia analyyseja markkinoista ja markkinoilla mahdollisesti tapahtuvien muutosten vaikutuksista.

(29)  Finanssipalvelujen maailmanlaajuistumisen ja kansainvälisten standardien kasvavan merkityksen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi edustettava Euroopan unionia vuoropuhelussa ja yhteistyössä kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa.

(30)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi toimittava omalla vastuualueellaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission riippumattomana neuvoa-antavana elimenä. Sillä olisi oltava mahdollisuus antaa lausuntonsa direktiivin 2004/39/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/44/EY(32), mukaisesta toiminnan vakauden arvioinnista sulautumien ja omistusosuuksien hankinnan yhteydessä.

(31)  Jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voisi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, sillä täytyisi olla oikeus pyytää kaikkia tarvitsemiaan vakauden valvontaan liittyviä tietoja. Finanssimarkkinoiden toimijoille aiheutuvien ilmoitusvelvollisuuksien päällekkäisyyden välttämiseksi tiedot olisi yleensä saatava kansallisilta valvontaviranomaisilta, jotka ovat lähimpänä finanssimarkkinoita ja niiden toimijoita, ja jo olemassa olevat tilastot olisi otettava huomioon. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi viimeisenä keinonaan kuitenkin voitava osoittaa asianmukaisesti perusteltu pyyntö suoraan finanssimarkkinoiden toimijalle, jos kansallinen toimivaltainen viranomainen ei toimita tai voi toimittaa niitä ajoissa. Jäsenvaltioiden viranomaiset olisi velvoitettava avustamaan arvopaperimarkkinaviranomaista sen varmistamisessa, että tällaisiin suoriin pyyntöihin vastataan. Tässä yhteydessä yhteiset raportointimuodot ovat olennaisen tärkeitä.

(31 a)  Tietojenkeruuseen liittyvät toimenpiteet eivät saisi rajoittaa Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) oikeudellista kehystä tilastojen alalla. Tämä asetus ei näin ollen saisi rajoittaa Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009(33) eikä Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98(34) soveltamista.

(32)  On olennaisen tärkeää, että arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan järjestelmäriskikomitea tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta Euroopan järjestelmäriskikomitean toiminta ja sen varoitusten ja suositusten jälkeiset jatkotoimet olisivat täysitehoisia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan järjestelmäriskikomitean olisi toimitettava toisilleen kaikki olennaiset tiedot ▌. Yksittäisiä yrityksiä koskevat tiedot olisi toimitettava ainoastaan perustellusta pyynnöstä. Saadessaan varoituksia tai suosituksia, jotka Euroopan järjestelmäriskikomitea on osoittanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai kansalliselle valvontaviranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi ▌varmistettava jatkotoimet.

(33)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi ▌kuultava asianomaisia osapuolia sääntelystandardeista, ohjeista ja suosituksista ja annettava niille kohtuullinen mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotetuista toimenpiteistä. Ennen sääntelystandardien luonnosten, ohjeiden ja suositusten hyväksymistä arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tehtävä vaikutustenarviointi. Tätä varten olisi tehokkuussyistä perustettava arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä, joka edustaisi tasasuhtaisesti unionin finanssimarkkinoiden toimijoita (sekä erilaisia ja erikokoisia finanssilaitoksia ja -yrityksiä, tarvittaessa myös yhteisösijoittajia ja muita finanssilaitoksia, jotka käyttävät itse finanssipalveluja), pk-yrityksiä, ammattiyhdistyksiä, tiedeyhteisön edustajia sekä kuluttajia ja muita finanssipalvelujen pienkäyttäjiä, pk-yritykset mukaan luettuina. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän olisi toimittava aktiivisessa vuorovaikutuksessa finanssipalvelualan muiden käyttäjäryhmien kanssa, jotka komissio on perustanut tai jotka on perustettu unionin lainsäädännöllä.

(33 a)  Voittoa tavoittelemattomat järjestöt ovat verrattuna alan edustajiin, joilla on paljon määrärahoja ja hyvät yhteydet muihin, syrjässä finanssipalvelujen tulevaisuutta koskevasta keskustelusta ja sitä koskevasta päätöksentekomenettelystä. Tämä haitta olisi korvattava myöntämällä niiden edustajille riittävästi määrärahoja arvopaperimarkkina-alan osallisryhmässä.

(34)  Jäsenvaltioilla on perusvastuu koordinoidun kriisinhallinnan varmistamisesta ja rahoitusvakauden säilyttämisestä kriisitilanteissa ja erityisesti finanssimarkkinoiden yksittäisten vaikeuksissa olevien toimijoiden vakauttamisesta ja niiden ongelmien ratkaisemisesta. Niiden toimet olisi koordinoitava tiiviisti talous- ja rahaliiton ja sen periaatteiden kanssa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen kriisitilanteissa tai erimielisyyksien ratkaisemiseksi toteuttamat toimenpiteet, jotka vaikuttavat finanssilaitoksen vakauteen, eivät saisi merkittävästi vaikuttaa jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen. Olisi luotava mekanismi, jolla jäsenvaltiot voisivat vedota tähän suojalausekkeeseen ja viime kädessä saattaa asian neuvoston päätettäväksi. On asianmukaista antaa neuvostolle rooli tässä asiassa ottaen huomioon jäsenvaltioilla tässä yhteydessä olevat erityisvelvollisuudet.

(34 a)  Komission olisi saatujen kokemusten perusteella annettava kolmen vuoden kuluessa tällaisen mekanismin perustamisesta annetun asetuksen voimaantulosta unionin tasolla selkeitä ja asianmukaisia ohjeita siitä, milloin jäsenvaltiot soveltavat suojalauseketta. Jäsenvaltioiden toteuttamaa suojalausekkeen käyttöä olisi arvioitava näiden ohjeiden pohjalta.

(34 b)  Jos jäsenvaltio päättää vedota suojalausekkeeseen, sen olisi ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille samanaikaisesti kuin arvopaperimarkkinaviranomaiselle, neuvostolle ja komissiolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden erityistä vastuuta kriisitilanteissa. Lisäksi jäsenvaltion olisi esitettävä suojalausekkeeseen vetoamisen perustelut. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi määriteltävä toteutettavat toimenpiteet yhteistyössä komission kanssa.

(35)  Päätöksentekomenettelyissään arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi noudatettava menettelyjen asianmukaisuutta ja avoimuutta koskevia yhteisön sääntöjä ja yleisiä periaatteita. Niillä, joille arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökset osoitetaan, on oltava täysi oikeus tulla kuulluiksi. Arvopaperimarkkinaviranomaisen säädökset ovat erottamaton osa unionin oikeutta.

(36)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen pääasiallisena päätöksentekoelimenä tulisi olla hallintoneuvosto, johon kuuluisi kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pääjohtaja ja jonka puheenjohtajana toimisi arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtaja. Komission, Euroopan järjestelmäriskikomitean sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan pankkiviranomaisen edustajien olisi oltava mukana tarkkailijoina. Hallintoneuvoston jäsenten olisi toimittava riippumattomasti ja ainoastaan unionin edun mukaisesti. Yleisluonteisiin säädöksiin, jotka liittyvät esimerkiksi teknisten sääntelystandardien, ohjeiden ja suositusten antamiseen tai talousarviota koskeviin asioihin, on asianmukaista soveltaa määräenemmistöä koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa, kun taas muut päätökset olisi tehtävä jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Asiat, jotka koskevat kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisemista, olisi annettava suppean lautakunnan käsiteltäviksi.

(36 a)  Hallintoneuvoston olisi tehtävä päätöksensä pääsääntöisesti yksinkertaisella enemmistöllä jäsen ja ääni -periaatteen mukaisesti. Teknisten standardien, ohjeiden ja suositusten antamiseen tai talousarviota koskeviin asioihin liittyviin säädöksiin on kuitenkin asianmukaista soveltaa määräenemmistöä koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja niihin liitetyssä siirtymämääräyksiä koskevassa pöytäkirjassa (N:o 36). Asiat, jotka koskevat kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisemista, olisi annettava käsiteltäviksi suppealle, objektiiviselle, sellaisista jäsenistä koostuvalle lautakunnalle, jotka eivät ole erimielisyyden osapuolena olevien toimivaltaisten viranomaisten edustajia ja joilla ei ole omaa etua valvottavanaan tai suoraa kytköstä kyseisiin toimivaltaisiin viranomaisiin. Lautakunnan kokoonpanon olisi oltava riittävän tasapainoinen. Hallintoneuvoston jäsenten olisi hyväksyttävä lautakunnan tekemä päätös yksinkertaisella enemmistöllä jäsen ja ääni -periaatteen mukaisesti. Konsolidoivan valvontaviranomaisen tekemien päätösten osalta lautakunnan ehdottama päätös voitaisiin kuitenkin hylätä äänten määrävähemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklassa.

(37)  Johtokunnan, jonka jäseninä ovat arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtaja, kansallisten valvontaviranomaisten edustajat ja komissio, olisi varmistettava, että arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät. Johtokunnalle olisi annettava tarvittava toimivalta, jotta se voisi muun muassa antaa ehdotukset vuosittaiseksi ja monivuotiseksi työohjelmaksi, käyttää tiettyä talousarviovaltaa, hyväksyä arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman, antaa erityissäännöksiä oikeudesta tutustua asiakirjoihin ja hyväksyä vuosikertomuksen.

(38)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen edustajana olisi oltava kokopäivätoiminen puheenjohtaja, jonka Euroopan parlamentti valitsee komission järjestämän avoimen kilpailun ja sen laatiman ehdokasluettelon perusteella. Arvopaperimarkkinaviranomaisen johtaminen olisi uskottava toimitusjohtajalle, jolla tulisi olla oikeus osallistua hallintoneuvoston ja johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

(39)  Jotta varmistettaisiin eri alojen keskinäinen johdonmukaisuus Euroopan valvontaviranomaisten toiminnassa, kyseisten viranomaisten olisi harjoitettava tiivistä koordinointia Euroopan valvontaviranomaisen (sekakomitea) (jäljempänä ”sekakomitea”) välityksellä ja sovittava tarvittaessa yhteisistä kannoista. Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean olisi koordinoitava Euroopan kolmen valvontaviranomaisen toimintoja suhteessa finanssiryhmittymiin. Kun on kyse säädöksistä, jotka kuuluvat myös Euroopan valvontaviranomaisen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) tai Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) toimivaltaan, asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten olisi tarvittaessa annettava kyseiset säädökset samanaikaisesti. Euroopan kolmen valvontaviranomaisen puheenjohtajien olisi vuoroteltava sekakomitean puheenjohtajana 12 kuukauden toimijaksoissa. Sekakomitean puheenjohtajan olisi oltava Euroopan järjestelmäriskikomitean varapuheenjohtaja. Sekakomitealla olisi oltava pysyvä sihteeristö, johon siirretään väliaikaisesti henkilöstöä Euroopan kolmesta valvontaviranomaisesta, jotta mahdollistetaan epävirallinen tietojen jakaminen ja Euroopan kolmen valvontaviranomaisen yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen.

(40)  Olisi varmistettava, että osapuolilla, joita arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemät päätökset koskevat, on käytettävissään tarvittavat oikeussuojakeinot. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisella on päätöksentekovaltuudet, osapuolille olisi menettelyn tehokkuuden vuoksi myönnettävä oikeus valittaa valituslautakuntaan, jotta osapuolten oikeuksia voitaisiin suojella tehokkaasti. Tehokkuuden ja yhtenäisyyden vuoksi valituslautakunnan olisi oltava Euroopan kolmen valvontaviranomaisen yhteinen elin, joka olisi riippumaton niiden hallinto- ja sääntelyrakenteista. Valituslautakunnan päätöksistä olisi voitava valittaa Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.

(41)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot olisivat suurimmaksi osaksi peräisin kansallisten valvontaviranomaisten pakollisista maksuosuuksista ja Euroopan unionin yleisestä talousarviosta sen erillisestä budjettikohdasta. Unionin arvopaperimarkkinaviranomaiselle myöntämä rahoitus edellyttää budjettivallan käyttäjän sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(35)47 kohdan mukaisesti. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin on kyse Euroopan unionin rahoitusosuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava arvopaperimarkkinaviranomaisen tilintarkastus. Kokonaistalousarvio kuuluu vastuuvapausmenettelyn piiriin.

(42)  Arvopaperimarkkinaviranomaiseen olisi sovellettava Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999(36). Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi liityttävä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen(37).

(43)  Avointen ja läpinäkyvien työehtojen ja henkilöstön yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja(38).

(44)  On olennaisen tärkeää suojella liikesalaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimitetun ja verkostossa vaihdetun tiedon luottamuksellisuus olisi varmistettava tiukkojen ja tehokkaiden salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen avulla.

(45)  Yksilön suoja henkilötietojen käsittelyn osalta kuuluu yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(39) sekä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(40) soveltamisalaan, ja niitä sovelletaan kokonaisuudessaan tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn.

(46)  Arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnan avoimuuden varmistamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaiseen olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001(41).

(47)  Maiden, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä, olisi voitava osallistua arvopaperimarkkinaviranomaisen työhön unionin kanssa tehtävien asianmukaisten sopimusten mukaisesti.

(48)  Tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen varmistamalla korkeatasoinen, tehokas ja yhdenmukainen vakavaraisuusvalvonta ja sitä koskeva sääntely, tallettajien ja sijoittajien suoja, finanssimarkkinoiden eheyden, tehokkuuden ja moitteettoman toiminnan turvaaminen, rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpito ja valvonnan kansainvälisen koordinoinnin lujittaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi toteuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(49)  Arvopaperimarkkinaviranomainen saa kaikki Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean nykyiset tehtävät ja valtuudet, minkä vuoksi Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean perustamisesta 23 päivänä tammikuuta 2009 tehty komission päätös 2009/77/EY olisi kumottava ja rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettavasta yhteisön ohjelmasta 16 päivänä syyskuuta 2009 tehtyä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 716/2009/EY(42) olisi muutettava.

(50)  On aiheellista asettaa määräaika tämän asetuksen soveltamiselle, jotta varmistetaan, että arvopaperimarkkinaviranomainen on asianmukaisesti valmistautunut toiminnan aloittamiseen ja että siirtyminen Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteasta tapahtuu sujuvasti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

PERUSTAMINEN JA OIKEUDELLINEN ASEMA

1 artikla

Perustaminen ja toimiala

1.  Tällä asetuksella perustetaan Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ”arvopaperimarkkinaviranomainen”.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii tässä asetuksessa annetuin valtuuksin sekä direktiivin 97/9/EY, direktiivin 98/26/EY, direktiivin 2001/34/EY, direktiivin 2002/47/EY, direktiivin 2002/87/EY, direktiivin 2003/6/EY, direktiivin 2003/71/EY, ▌direktiivin 2004/39/EY, direktiivin 2004/109/EY, ▌direktiivin 2009/65/EY ▌ja direktiivin 2006/49/EY soveltamisalalla, rajoittamatta kuitenkaan Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomaisen) toimivaltaa vakavaraisuusvalvonnassa, sekä direktiivin… (vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettava direktiivi) ja asetuksen (EY) N:o 1060/2009 soveltamisalalla ja, siltä osin kuin näitä säädöksiä sovelletaan sijoituspalveluja tarjoaviin yrityksiin tai yhteissijoitusyrityksiin, jotka pitävät osuuksiaan ja osakkeitaan kaupan, sekä niitä valvoviin toimivaltaisiin viranomaisiin, soveltuvin osin direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset ja mahdolliset muut lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät unionin säädökset, joissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan tehtäviä.

2 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii myös 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien toimien alalla, mukaan luettuina yritysten hyvää hallintotapaa, tilintarkastusta ja tilinpäätösraportointia koskevat asiat, edellyttäen että arvopaperimarkkinaviranomaisen tällaiset toimet ovat tarpeellisia 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

3.  Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita komission toimivaltaa eivätkä erityisesti sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista toimivaltaa varmistaa unionin oikeuden noudattaminen.

4.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen tavoitteena on suojella yleistä etua edistämällä rahoitusjärjestelmän lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautta sekä vaikuttavuutta unionin talouden ja sen kansalaisten ja yritysten kannalta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävänä on i) parantaa sisämarkkinoiden toimintaa erityisesti varmistamalla asianmukainen, tehokas ja yhdenmukainen valvonta ja sääntely, ▌iii) turvata finanssimarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja moitteeton toiminta, iv) ▌lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia, v) estää sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö ja edistää tasapuolisia kilpailuolosuhteita, vi) varmistaa, että investointiriskien ja muiden riskien ottoa säännellään ja valvotaan asianmukaisesti, ja vii) edistää asiakkaiden suojaa. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomainen auttaa varmistamaan ▌2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten johdonmukaisen, tehokkaan ja tosiasiallisen soveltamisen, edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä ja antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä laatii taloudellisia analyyseja markkinoista edistääkseen arvopaperimarkkinaviranomaisen tavoitteiden saavuttamista.

Hoitaessaan sille tällä asetuksella annettuja tehtäviä arvopaperimarkkinaviranomainen kiinnittää erityistä huomiota sellaisten markkinatoimijoiden aiheuttamiin järjestelmäriskeihin, joiden kaatuminen saattaa haitata rahoitusjärjestelmän tai reaalitalouden toimintaa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii tehtäviään hoitaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan unionin edun mukaisesti.

1 a artikla

Euroopan finanssivalvontajärjestelmä

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää (EFVJ). EFVJ:n päätavoitteena on varmistaa, että finanssialaan sovellettavat säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön, jotta säilytetään rahoitusvakaus ja varmistetaan luottamus rahoitusjärjestelmään yleensä sekä riittävä suoja finanssipalvelujen asiakkaille.

2.  EFVJ koostuu seuraavista:

   a) Euroopan järjestelmäriskikomitea, kun kyseessä on asetuksessa (EU) N:o .../2010 [EJRK] ja tässä asetuksessa tarkoitettujen tehtävien suorittaminen;
   b) arvopaperimarkkinaviranomainen;
   c) Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), joka perustetaan asetuksella (EU) N:o .../2010 [EPV];
   d) Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen), joka perustetaan asetuksella (EU) N:o .../2010 [EVLEV];
   e) Euroopan valvontaviranomainen (sekakomitea), kun kyseessä on 40–43 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittaminen (jäljempänä ”sekakomitea”);
   f) asetuksen (EU) N:o .../2010 [EAMV] ] 2 artiklan 2 kohdassa, asetuksen (EU) N:o .../2010 [EVLEV]] 2 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o .../2010 [EPV] 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden viranomaiset;
   g) komissio, kun kyseessä on 7 ja 9 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittaminen.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä Euroopan järjestelmäriskikomitean sekä Euroopan valvontaviranomaisen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) ja Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) kanssa sekakomitean välityksellä varmistaen toimien johdonmukaisuuden eri alojen välillä ja laatien yhteisiä kantoja finanssiryhmittymien valvonnan ja muiden eri alojen välisten kysymysten osalta.

4.  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti EFVJ:n osapuolet tekevät luottamukseen ja täysimääräiseen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteistyötä erityisesti varmistaakseen, että niiden toisilleen toimittamat tiedot ovat tarkoituksenmukaisia ja luotettavia.

5.  EFVJ:n osapuolina olevilla valvontaviranomaisilla on velvollisuus valvoa unionissa toimivia finanssilaitoksia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti.

1 b artikla

Edellä 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut viranomaiset vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

   1) ”finanssimarkkinoiden toimijalla” henkilöä, johon sovelletaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä tai kyseisen lainsäädännön täytäntöön panemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä asetettua vaatimusta;
     2) ”toimivaltaisilla viranomaisilla” 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä määriteltyjä toimivaltaisia viranomaisia ja/tai valvontaviranomaisia. Direktiivien 2002/65/EY ja 2005/60/EY osalta ”toimivaltaisilla viranomaisilla” tarkoitetaan viranomaisia, joilla on toimivalta varmistaa, että sijoituspalveluja tarjoavat yritykset tai yhteissijoitusyritykset, jotka pitävät osuuksiaan ja osakkeitaan kaupan, noudattavat niille kyseisissä direktiiveissä asetettuja vaatimuksia. Sijoittajien korvausjärjestelmien osalta toimivaltaisilla viranomaisilla tarkoitetaan elimiä, jotka hallinnoivat ▌kansallisia korvausjärjestelmiä direktiivin 97/9/EY mukaisesti, tai näitä järjestelmiä valvovaa viranomaista kyseisen direktiivin mukaisesti siinä tapauksessa, että sijoittajien korvausjärjestelmän toimintaa hallinnoi yksityinen yhtiö.

3 artikla

Oikeudellinen asema

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen on unionin elin, jolla on oikeushenkilön asema.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomaisella on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen oikeuden mukainen oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomaista edustaa sen puheenjohtaja.

4 artikla

Kokoonpano

Arvopaperimarkkinaviranomainen koostuu seuraavista:

   1) hallintoneuvosto, jonka tehtävät määritellään 28 artiklassa;
   2) johtokunta, jonka tehtävät määritellään 32 artiklassa;
   3) puheenjohtaja, jonka tehtävät määritellään 33 artiklassa;
   4) toimitusjohtaja, jonka tehtävät määritellään 38 artiklassa;
   5) 44 artiklassa tarkoitettu valituslautakunta, jonka tehtävät määritellään 46 artiklassa.

5 artikla

Päätoimipaikka

Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätoimipaikka on Frankfurt.

Sillä voi olla edustus Euroopan unionin tärkeimmissä finanssikeskuksissa.

II LUKU

ARVOPAPERIMARKKINAVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTA

6 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävät ja toimivalta

1.  Arvopaperimarkkinaviranomaisella on seuraavat tehtävät:

   a) auttaa luomaan yhteisiä, laadukkaita sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä erityisesti antamalla lausuntoja unionin toimielimille ja kehittämällä ohjeita, suosituksia ja teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia, jotka perustuvat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin säädöksiin;
   b) myötävaikuttaa unionin säädösten yhdenmukaiseen soveltamiseen erityisesti edistämällä yhteistä valvontakulttuuria, varmistamalla 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten yhdenmukainen, tehokas ja tosiasiallinen soveltaminen, estämällä sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, sovittelemalla ja ratkaisemalla toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä, varmistamalla finanssimarkkinoiden toimijoiden tehokas ja yhdenmukainen valvonta sekä valvontakollegioiden yhdenmukainen toiminta ja toteuttamalla toimia muun muassa kriisitilanteissa;
   c) edistää ja helpottaa tehtävien ja vastuiden delegoimista toimivaltaisten viranomaisten välillä;
   d) tehdä tiivistä yhteistyötä EJRK:n kanssa erityisesti toimittamalla tälle tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen, ja varmistamalla asianmukaisten jatkotoimien toteuttaminen EJRK:n antamien varoitusten ja suositusten pohjalta;
   e) järjestää ja suorittaa toimivaltaisten viranomaisten vertaisarviointia, mukaan lukien neuvonta, valvontatulosten yhtenäisyyden lisäämiseksi;
   f) seurata ja arvioida markkinakehitystä omalla vastuualueellaan;
   f a) laatia taloudellisia markkina-analyyseja arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien hoitamiseksi;
   f b) edistää tallettajien ja sijoittajien suojaa;
   f c) edistää sellaisten rajojen yli toimivien laitosten kriisinhallintaa, jotka saattavat aiheuttaa 12 b artiklassa tarkoitetun järjestelmäriskin, johtamalla ja toteuttamalla kaikkia näille laitoksille suunnattuja varhaisvaiheen toimenpiteitä tai kriisinratkaisu- tai maksukyvyttömyysmenettelyjä 12 c artiklassa tarkoitetun kriisinratkaisuyksikkönsä kautta;
   g) suorittaa muita tässä asetuksessa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä säädettyjä tehtäviä;
   g a) valvoa niitä finanssimarkkinoiden toimijoita, jotka eivät kuulu toimivaltaisten viranomaisten valvonnan piiriin;
   g b) julkaista ja säännöllisesti päivittää verkkosivustollaan erityisesti sen toimialaan liittyviä tietoja rekisteröidyistä finanssimarkkinoiden toimijoista sen varmistamiseksi, että tiedot ovat helposti yleisön saatavilla;
   g c) ottaa tarvittaessa vastatakseen Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean olemassa olevista ja keskeneräisistä tehtävistä.

2.  Edellä 1 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisella on tämän asetuksen mukainen toimivalta ▌erityisesti ▌

   a) laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi 7 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;
   a a) laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi 7 e artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;
   b) antaa 8 artiklan mukaisia ohjeita ja suosituksia;
   c) antaa erityistapauksissa suosituksia 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
   d) tehdä toimivaltaisille viranomaisille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä 10 ja 11 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;
   e) tehdä finanssimarkkinoiden toimijoille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä 9 artiklan 6 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;
   f) antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle 19 artiklan mukaisesti;
   f a) kerätä tarvittavat tiedot finanssimarkkinoiden toimijoista 20 artiklan mukaisesti;
   f b) kehittää yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan tuotteen ominaispiirteiden ja jakeluprosessien vaikutusta finanssimarkkinoiden toimijoiden taloudelliseen tilanteeseen ja kuluttajansuojaan;
   f c) luoda tietokanta rekisteröidyistä finanssimarkkinoiden toimijoista sen toimialalla ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä yksilöidyissä tapauksissa keskitetysti;
   f d) laatia sääntelystandardi, jossa vahvistetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimitettavat vähimmäistiedot liiketoimista ja markkinatoimijoista sekä se, miten tietojenkeruu on koordinoitava ja miten nykyiset kansalliset tietokannat yhdistetään, jotta arvopaperimarkkinaviranomaisella on aina mahdollisuus tutustua liiketoimia ja markkinoita koskeviin asiaankuuluviin ja tarvittaviin tietoihin.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen käyttää unionin laajuisesti toimiviin yrityksiin tai unionin laajuiseen taloudelliseen toimintaan yksinomaista toimivaltaa, joka on annettu sille 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä.

3 a.  Käyttäessään 3 kohdassa tarkoitettua yksinomaista toimivaltaa arvopaperimarkkinaviranomaisella on asianmukaiset tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet, jotka määritellään asiaa koskevassa lainsäädännössä, sekä mahdollisuus maksujen perintään. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja hyödyntää niiden asiantuntemusta, palveluja ja valtuuksia suorittaessaan tehtäviään.

6 a artikla

Kuluttajansuoja ja finanssialan toiminta

1.  Arvopaperimarkkinaviranomaisella on tallettajien ja sijoittajien suojan edistämiseksi johtava rooli avoimuuden, selkeyden ja oikeudenmukaisuuden edistämisessä finanssipalvelujen tai -tuotteiden markkinoilla koko sisämarkkinoilla myös siten, että se

   i) kerää ja analysoi tietoja kulutuksen muutoksista ja raportoi niistä,
   ii) tarkastelee ja koordinoi talouslukutaitoa ja talousalan valistusta koskevia aloitteita,
   iii) kehittää alan koulutusvaatimuksia,
   iv) edistää yhteisten julkistamissääntöjen kehittämistä ja
   v) arvioi saavutettavuutta, saatavuutta ja luottokustannuksia kotitalouksien ja yritysten, etenkin pk-yritysten, kannalta.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo uutta ja nykyistä finanssialan toimintaa ja voi antaa ohjeita ja suosituksia markkinoiden turvallisuuden ja vakauden sekä sääntelykäytäntöjen lähentymisen edistämiseksi.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös antaa varoituksia tapauksissa, joissa jokin finanssialan toiminta muodostaa vakavan uhan 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille tavoitteille.

4.  Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa siihen kiinteästi kuuluvan finanssi-innovaatiokomitean, johon kootaan kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset kansalliset valvontaviranomaiset, jotta voidaan toimia koordinoidusti uuden tai innovatiivisen finanssialan toiminnan sääntelyssä ja valvonnassa sekä antaa neuvoja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan komissiolle.

5.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi asettaa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen tietyntyyppiselle finanssialan toiminnalle, joka vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden unionissa, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä määritellyissä tapauksissa ja niissä vahvistetuin edellytyksin tai tarvittaessa kriisitilanteessa 10 artiklan mukaisesti ja siinä vahvistetuin edellytyksin.

Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkistaa tätä päätöstä säännöllisin, sopivin väliajoin.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös arvioida tarpeen asettaa kielto tai rajoitus tietyntyyppiselle finanssialan toiminnalle ja tällaisen tarpeen käydessä ilmi tiedottaa siitä komissiolle, jotta voidaan helpottaa mahdollisen kiellon tai rajoituksen käyttöönottoa.

7 artikla

Tekniset sääntelystandardit

1.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat siirtää komissiolle vallan hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen harmonisointi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä erityisesti määritellyillä aloilla. Näiden standardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, ja niiden sisältöä rajoitetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävillä säädöksillä, joihin ne perustuvat. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset ja antaa ne komission hyväksyttäviksi. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei anna luonnosta komissiolle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä vahvistetuissa määräajoissa, komissio voi hyväksyä teknisen sääntelystandardin.

1 a.  Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa tekniset sääntelystandardit komissiolle, se järjestää tarvittaessa niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten sääntelystandardien laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen. Arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää myös 22 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä lausunnon tai neuvoa.

1 b.  Komissio toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi saatuaan ne arvopaperimarkkinaviranomaiselta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Se voi hyväksyä teknisten standardien luonnokset osittain tai muutettuina, jos unionin etu sitä vaatii.

7 a artikla

Sääntelystandardien luonnosten hyväksymättä jättäminen tai muuttaminen

1.  Jos komissio ei aio hyväksyä teknisten sääntelystandardien luonnoksia tai aikoo hyväksyä ne osittain tai muutettuina, se lähettää teknisten sääntelystandardien luonnokset takaisin arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja ehdottaa perusteltuja muutoksia.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kuuden viikon kuluessa muuttaa teknisten sääntelystandardien luonnoksia komission ehdottamien muutosten pohjalta ja antaa ne uudelleen komissiolle hyväksyttäviksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle päätöksestään.

3.  Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on eri mieltä komission päätöksestä hylätä sen alkuperäiset ehdotukset tai muuttaa niitä, Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kutsua asiasta vastaavan komission jäsenen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajan kuukauden kuluessa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan tai neuvoston ad hoc -kokoukseen esittelemään ja selvittämään näkemyserojaan.

7 b artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle neljän vuoden ajaksi tämän asetuksen voimaantulosta lukien valta hyväksyä 7 artiklassa tarkoitettuja teknisiä sääntelystandardeja. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen neljän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 7 c artiklan mukaisesti.

2.  Heti kun komissio on hyväksynyt teknisen sääntelystandardin, se antaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.  Jäljempänä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle sääntelystandardeista, jotka on hyväksytty ja joita toimivaltaiset viranomaiset eivät ole noudattaneet.

7 c artikla

Teknisten sääntelystandardien vastustaminen

1.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa teknistä sääntelystandardia kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa voidaan pidentää kolmella kuukaudella.

2.  Jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa teknistä sääntelystandardia, tekninen sääntelystandardi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan ennen määräajan umpeutumista. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut teknistä sääntelystandardia, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.  Heti kun komissio on toimittanut luonnoksen, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat antaa ennakoidun ja ehdollisen lausuman siitä, etteivät ne aio vastustaa teknistä sääntelystandardia. Lausuma tulee voimaan, kun komissio hyväksyy sääntelystandardin luonnosta muuttamatta.

4.  Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa teknistä sääntelystandardia, se ei tule voimaan. Delegoitua säädöstä vastustava toimielin esittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 296 artiklan mukaisesti syyt, miksi se vastustaa kyseistä säädöstä.

7 d artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

1.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 7 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

2.  Peruuttamispäätöksellä lopetetaan säädösvallan siirto.

3.  Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä teknistä sääntelystandardia koskevaa siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee.

7 e artikla

Tekniset täytäntöönpanostandardit

1.  Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto siirtävät komissiolle vallan hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti, kun oikeudellisesti sitovien unionin säädösten täytäntöönpanemiseksi tarvitaan yhdenmukaisia edellytyksiä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä erityisesti määritellyillä aloilla, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

   a) kun arvopaperimarkkinaviranomainen laatii komissiolle toimitettavia teknisiä täytäntöönpanostandardeja edellä mainitun lainsäädännön mukaisesti, kyseisten standardien on oltava teknisiä, niihin ei saa sisältyä toimintavalintoja, ja niiden avulla voidaan vain määrittää oikeudellisesti sitovien unionin säädösten soveltamisen edellytykset;
   b) jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei toimita luonnosta komissiolle 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä vahvistetuissa määräajoissa tai jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei toimita luonnosta komissiolle komission arvopaperimarkkinaviranomaiselle 19 artiklan mukaisesti osoittamassa pyynnössä mainitussa määräajassa, komissio voi hyväksyä teknisen täytäntöönpanostandardin täytäntöönpanosäädöksellä.

2.  Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa tekniset täytäntöönpanostandardit komissiolle, se järjestää tarvittaessa niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä, elleivät tällaiset kuulemiset ja analyysit ole suhteettomia verrattuna kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien laajuuteen ja vaikutukseen tai verrattuna asian erityiseen kiireellisyyteen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää myös 22 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä lausunnon tai neuvoa.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komission hyväksyttäviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti ja samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.  Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten vastaanottamisesta, hyväksyykö se kyseiset luonnokset. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Se voi hyväksyä standardien luonnokset osittain tai muutettuina, jos unionin etu sitä vaatii.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista tapauksista, joissa se hyväksyy teknisiä täytäntöönpanostandardeja muuttamalla arvopaperimarkkinaviranomaisen toimittamaa teknisen täytäntöönpanostandardin luonnosta.

5.  Komissio hyväksyy standardit asetuksilla tai päätöksillä, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

8 artikla

Ohjeet ja suositukset

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille tai finanssimarkkinoiden toimijoille osoitettuja ohjeita ja suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen vahvistamiseksi EFVJ:ssä sekä unionin lainsäädännön yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

1 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen järjestää tarvittaessa ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää myös tarvittaessa 22 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä lausunnon tai neuvoa. Näiden kuulemisten, analyysien, lausuntojen ja neuvojen on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan kyseisiä ohjeita ja suosituksia.

Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on kahden kuukauden kuluessa ohjeen tai suosituksen antamisesta vahvistettava, että se aikoo noudattaa kyseistä ohjetta tai suositusta. Siinä tapauksessa, että toimivaltainen viranomainen ei aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja esitettävä perusteensa. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee tällaiset perusteet.

Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata ohjetta tai suositusta, arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tästä julkisesti.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen ilmoittamat perusteet sille, ettei se noudata ohjetta tai suositusta. Toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan etukäteen tällaisesta julkaisemisesta.

Jos ohjeessa tai suosituksessa niin edellytetään, finanssimarkkinoiden toimijoiden on ilmoitettava selkeästi ja yksityiskohtaisesti, noudattavatko ne kyseistä ohjetta tai suositusta.

2 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa 28 artiklan 4 a kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle, mitkä ohjeet ja suositukset se on antanut, ja kertoo, mitkä toimivaltaiset viranomaiset eivät ole noudattaneet niitä ja miten arvopaperimarkkinaviranomainen aikoo varmistaa, että nämä viranomaiset vastedes noudattavat sen ohjeita ja suosituksia.

9 artikla

Unionin oikeuden rikkominen

1.  Jos toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä, edellä 7 ja 7 e artiklan mukaisesti annetut tekniset sääntelystandardit ja tekniset täytäntöönpanostandardit mukaan luettuina, tai on soveltanut niitä mahdollisesti unionin oikeuden vastaisesti ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssimarkkinoiden toimija täyttää kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset, arvopaperimarkkinaviranomaisella on tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädetyt valtuudet.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tutkia unionin oikeuden väitettyä rikkomista tai soveltamatta jättämistä yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen tai komission, Euroopan parlamentin, neuvoston tai arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

2 a.  Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta osoittaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä unionin oikeuden noudattamiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimista, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen yhteisön oikeuden noudattamisen.

4.  Jos toimivaltainen viranomainen ei ole noudattanut unionin oikeutta yhden kuukauden kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi arvopaperimarkkinaviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan antaa virallisen lausunnon, jossa toimivaltaista viranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää. Komission virallisessa lausunnossa on otettava huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen suositus.

Komissio antaa tällaisen virallisen lausunnon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.

Arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.

5.  Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun virallisen lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa komission virallisen lausunnon noudattamiseksi.

6.  Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata ▌4 kohdassa tarkoitettua virallista lausuntoa kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että kyseistä virallista lausuntoa ei noudateta, arvopaperimarkkinaviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssimarkkinoiden toimijoihin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, tehdä finanssimarkkinoiden toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä toimijaa vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla antaman virallisen lausunnon mukainen.

7.  Päätökset, jotka tehdään 6 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.

Toteuttaessaan toimia sellaisten kysymysten osalta, joista on annettu 4 kohdan mukainen virallinen lausunto tai tehty 6 kohdan mukainen päätös, toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava tapauksen mukaan kyseistä virallista lausuntoa tai päätöstä.

7 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa 28 artiklan 4 a kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa, mitkä toimivaltaiset viranomaiset ja finanssimarkkinoiden toimijat eivät ole noudattaneet 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuja virallisia lausuntoja ja päätöksiä.

10 artikla

Toimet kriisitilanteissa

1.  Kun on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden Euroopan unionissa, ▌arvopaperimarkkinaviranomaisen on aktiivisesti helpotettava ja, jos se katsotaan tarpeelliseksi, koordinoitava asiaankuuluvien kansallisten toimivaltaisten valvontaviranomaisten toteuttamia toimia.

Jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi suorittaa tämän helpottamis- ja koordinointitehtävänsä, sille on ilmoitettava kaikista asiaankuuluvista muutoksista ja se on kutsuttava tarkkailijaksi kaikkiin asiaankuuluvien kansallisten toimivaltaisten valvontaviranomaisten asiaan liittyviin kokoontumisiin.

1 a.  Komissio voi omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston, EJRK:n tai arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä tehdä arvopaperimarkkinaviranomaiselle osoitetun päätöksen, jossa todetaan kriisitilanteen olemassaolo tämän asetuksen soveltamiseksi. Komissio tarkastelee tätä päätöstä uudelleen kuukausittain ja joka tapauksessa kerran kuukaudessa ja julistaa kriisitilanteen päättyneeksi heti, kun se on mahdollista.

Jos komissio toteaa kriisitilanteen olemassaolon, se tiedottaa siitä asiaankuuluvasti viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.  Komission tehtyä 1 a kohdan mukaisen päätöksen ja poikkeustapauksissa, joissa kansallisten viranomaisten koordinoitu toiminta on tarpeen sellaisten epäsuotuisten muutosten käsittelemiseksi, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden Euroopan unionissa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa toimivaltaisia viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti tällaisten muutosten käsittelemiseksi varmistamalla, että finanssimarkkinoiden toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset.

3.  Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssimarkkinoiden toimijoihin, tehdä finanssimarkkinoiden toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä toimijaa vaaditaan toteuttamaan toimet kyseisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.

4.  Päätökset, jotka tehdään 3 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.

Toimien, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 2 tai 3 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien kysymysten osalta, on oltava kyseisten päätösten mukaisia.

11 artikla

Kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaiseminen

1.  Jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen liittyvästä menettelystä, toimen sisällöstä tai toimien puutteesta sellaisilla aloilla, joilla useamman kuin yhden jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaan tehtävä yhteistyötä, koordinoitava toimintaansa tai tehtävä yhteisiä päätöksiä, arvopaperimarkkinaviranomainen ryhtyy omasta aloitteestaan tai yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä johtamaan toimia, joiden tarkoituksena on auttaa viranomaisia pääsemään sopimukseen 24 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa määräajan toimivaltaisten viranomaisten väliselle sovittelulle ottaen huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä mahdollisesti asetetut määräajat sekä asian monimutkaisuuden ja kiireellisyyden. Tässä vaiheessa arvopaperimarkkinaviranomainen toimii sovittelijana.

3.  Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät sovitteluvaiheen päättyessä ole päässeet keskinäiseen sopimukseen, arvopaperimarkkinaviranomainen tekee 29 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vaikutuksiltaan kyseisiä viranomaisia sitovan, erimielisyyden ratkaisemista vaativan päätöksen, jossa kyseisiä viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tietty toimi unionin oikeuden mukaisesti.

4.  Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöstä ja jättää näin ollen varmistamatta, että finanssimarkkinoiden toimija noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, arvopaperimarkkinaviranomainen tekee finanssimarkkinoiden toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä toimijaa vaaditaan toteuttamaan toimet yhteisön oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.

4 a.  Päätökset, jotka tehdään 4 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden. Toimien, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 3 tai 4 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on oltava kyseisten päätösten mukaisia.

4 b.  Puheenjohtaja esittää 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa toimivaltaisten viranomaisten väliset erimielisyydet, aikaansaadut sopimukset ja erimielisyyksien ratkaisemiseksi tehdyn päätöksen.

11 a artikla

Toimivaltaisten viranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaiseminen toimialojen välillä

Sekakomitea ratkaisee 11 ja 42 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa, asetuksen (EU) N:o …/2010 [EPV] 2 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o …/2010 [EVLEV] 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten välille mahdollisesti syntyvät toimialojen väliset erimielisyydet.

12 artikla

Valvontakollegiot

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen myötävaikuttaa direktiivissä 2006/48/EY tarkoitettujen valvontakollegioiden tehokkaaseen, vaikuttavaan ja yhdenmukaiseen toimintaan, seuraa sitä ja edistää unionin oikeuden johdonmukaista soveltamista kollegioissa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön on voitava osallistua kaikkiin toimintoihin, myös kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen yhteisesti suorittamiin, paikalla tehtäviin tarkastuksiin.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen johtaa valvontakollegioiden kokouksia katsoessaan sen aiheelliseksi. Arvopaperimarkkinaviranomaisen johtaessa kokouksia sitä pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna ”toimivaltaisena viranomaisena” ▌. Se vastaa ainakin seuraavista tehtävistä:

   a) kerää ja jakaa kaikki olennaiset tiedot toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa ja kriisitilanteissa helpottaakseen valvontakollegioiden työtä ja perustaa keskusjärjestelmän ja hallinnoi sitä, jotta tällaiset tiedot olisivat valvontakollegioissa toimivaltaisten viranomaisten saatavilla;
   b) käynnistää ja koordinoi unionin laajuisia stressitestejä, jotta voitaisiin arvioida finanssilaitosten, erityisesti 12 b artiklassa tarkoitettujen laitosten, kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, sekä varmistaa, että tällaisissa testeissä käytetään kansallisella tasolla mahdollisimman yhdenmukaisia menetelmiä;
   c) suunnittelee ja johtaa valvontatoimia toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa ja kriisitilanteissa ja myös arvioi riskit, joille finanssilaitokset altistuvat tai saattavat altistua; ja
   d) valvoo toimivaltaisten viranomaisten suorittamia tehtäviä.

3 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa 7, 7 e ja 8 artiklassa tarkoitettuja sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja, ohjeita ja suosituksia valvonnan ja valvontakollegioiden omaksumien parhaiden käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Viranomaisten on hyväksyttävä kirjallisesti kunkin valvontakollegion toimintaa koskevat järjestelyt varmistaakseen, että niiden kaikkien toiminta on yhdenmukaista.

3 b.  Oikeudellisesti sitovalla sovittelijan roolilla on tarkoitus antaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisuus ratkaista toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jos kyseinen valvontakollegio ei pääse yksimielisyyteen, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä valvontapäätöksiä, jotka ovat suoraan sovellettavissa kyseiseen laitokseen.

12 a artikla

Yleiset säännökset

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen kiinnittää erityistä huomiota ja puuttuu finanssipalvelujen keskeytymisriskeihin, jotka i) johtuvat koko rahoitusjärjestelmän tai sen osien heikentymisestä ja ii) saattavat vaikuttaa huomattavan kielteisesti sisämarkkinoihin ja reaalitalouteen (järjestelmäriski). Kaikenlaiset finanssialan välittäjät, markkinat ja rakenteet saattavat jossain määrin vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii yhteistyössä Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa yhteiset määrälliset ja laadulliset indikaattorit (ns. riskikojelauta), jonka perusteella myönnetään 12 b artiklassa tarkoitetuille rajojen yli toimiville laitoksille valvontaluokitus. Luokitusta on tarkasteltava uudestaan säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon merkittävät muutokset laitoksen riskiprofiilissa. Valvontaluokitus on ratkaiseva osatekijä tehtäessä päätös valvoa suoraan vaikeuksissa olevaa laitosta tai puuttua sen toimintaan.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen ehdottaa tarvittaessa uusia luonnoksia sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi sekä ohjeita ja suosituksia 12 b artiklassa tarkoitetuille laitoksille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä.

4.  Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo rajojen yli toimivia laitoksia, jotka saattavat aiheuttaa 12 b artiklassa tarkoitetun järjestelmäriskin. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen toimii toimivaltaisten viranomaisten välityksellä.

5.  Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa kriisinratkaisuyksikön, jonka tehtävänä on toteuttaa käytännössä selvästi määriteltyä kriisinhallinnan hallintomallia ja toimintatapaa varhaisvaiheen toimenpiteistä kriisinratkaisu- ja maksukyvyttömyysmenettelyyn ja johtaa näitä menettelyjä.

12 b artikla

Mahdollisesti järjestelmäriskin aiheuttavien rajojen yli toimivien finanssimarkkinoiden toimijoiden määritys

1.  Hallintoneuvosto voi EJRK:aa kuultuaan määrittää 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen rajojen yli toimivia finanssimarkkinoiden toimijoita, joita arvopaperimarkkinaviranomaisen on valvottava suoraan tai jotka sen on asetettava 12 c artiklassa tarkoitetun kriisinratkaisuyksikön valvontaan niiden mahdollisesti aiheuttaman järjestelmäriskin vuoksi.

2.  Tällaisten finanssimarkkinoiden toimijoiden määritysperusteiden on oltava yhdenmukaiset rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan elimen (FBS), IMF:n ja Kansainvälisen järjestelypankin määrittelemien perusteiden kanssa.

12 c artikla

Kriisinratkaisuyksikkö

1.  Kriisinratkaisuyksikkö ylläpitää rahoitusvakautta ja minimoi 12 b artiklassa tarkoitettujen vaikeuksissa olevien laitosten vaikutuksen muuhun järjestelmään ja talouteen kokonaisuudessaan sekä rajoittaa veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia ja noudattaa työssään suhteellisuusperiaatetta ja luotonantajien hierarkiaa ja varmistaa yhtäläisen kohtelun yli valtioiden rajojen.

2.  Kriisinratkaisuyksikölle on annettava valtuudet täyttää 1 kohdassa säädetyt tehtävät, jotta se voi elvyttää vaikeuksissa olevia laitoksia tai päättää elinkelvottomien laitosten toiminnan lopettamisesta (ratkaisevaa moraalikadon rajoittamiseksi). Se voi muun muassa edellyttää pääoman, rahoitusomaisuuden ja liiketoimintakokonaisuuden mukauttamista sekä prosessien parantamista, nimittää tai vaihtaa johdon, suositella takuita, lainoja ja maksuvalmiusapua, myyntiä kokonaan tai osittain, kannattavan pankin/kannattamattoman pankin tai omaisuudenhoitoyhtiön luomista, vaihtaa velan osakkeiksi (asianmukaisin aliarvostuksin) tai ottaa laitoksen tilapäisesti julkiseen omistukseen.

3.  Kriisinratkaisuyksikön on koostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston nimittämistä asiantuntijoista, joilla on tietoa ja asiantuntemusta finanssilaitosten rakenneuudistuksista, toiminnan muuttamisesta voitolliseksi ja asettamisesta selvitystilaan.

12 d artikla

Sijoittajien vakuusjärjestelmien eurooppalainen järjestelmä

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen myötävaikuttaa kansallisten sijoittajien korvausjärjestelmien lujittamiseen varmistamalla, että maksut, jotka ne vastaanottavat finanssilaitoksilta, mukaan lukien finanssimarkkinoiden toimijat, joiden päätoimipaikka on kolmansissa maissa, turvaavat niiden riittävän rahoituksen, ja turvaa korkeatasoisen suojan kaikille sijoittajille yhdenmukaisten puitteiden mukaisesti koko unionissa ilman, että puututaan keskinäisten vakuusjärjestelmien vakauttavaan rooliin suojan antamisessa, jos nämä järjestelmät ovat unionin vaatimusten mukaisia.

2.  Sijoittajien vakuusjärjestelmiin sovelletaan arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksia hyväksyä ohjeita ja suosituksia koskevaa 8 artiklaa.

3.  Komissio voi hyväksyä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä määriteltyjä teknisiä sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja tämän asetuksen 7–7 d artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

12 e artikla

Kriisinratkaisu- ja rahoitusjärjestelyjen eurooppalainen järjestelmä

1.  Perustetaan Euroopan arvopaperimarkkina-alan vakausrahasto, jotta voidaan tehostaa rahoitusjärjestelmän kustannusten sisällyttämistä maksuihin ja avustaa kriisinratkaisutoimissa, jotka koskevat vaikeuksissa olevia rajojen yli toimivia finanssimarkkinoiden toimijoita. Vain yhdessä jäsenvaltiossa toimivat finanssimarkkinoiden toimijat voivat valita, liittyvätkö ne rahastoon. Euroopan arvopaperimarkkina-alan vakausrahaston on hyväksyttävä asianmukaisia toimia, jotta avun saatavuus ei aiheuta moraalikatoa.

2.  Euroopan arvopaperimarkkina-alan vakausrahasto rahoitetaan kaikkien 12 b artiklassa tarkoitettujen rajojen yli toimivien finanssimarkkinoiden toimijoiden ja sellaisten finanssimarkkinoiden toimijoiden, jotka ovat päättäneet osallistua järjestelmään 1 kohdan nojalla, suorilla maksuilla. Näiden maksujen on oltava oikeassa suhteessa kunkin finanssimarkkinoiden toimijan riskitasoon. Vaadituissa maksuissa on otettava huomioon taloudellinen tilanne laajasti tarkasteltuna, kuten luotonantokyky alalle ja pk-yrityksille, ja finanssimarkkinoiden toimijoiden tarve säilyttää pääomaa muita sääntely- ja liiketoimintavaatimuksia varten.

3.  Euroopan vakausrahastoa johtaa johtokunta, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen nimittää viiden vuoden toimikaudeksi. Johtokunnan jäsenet valitaan kansallisten viranomaisten ehdottamasta henkilöstöstä. Vakausrahasto perustaa myös neuvoa-antavan komitean, johon kuuluvat rahastoon osallistuvien finanssimarkkinoiden toimijoiden edustajat, joilla ei ole äänivaltaa. Vakausrahaston johtokunta voi ehdottaa, että arvopaperimarkkinaviranomainen ulkoistaa rahoitusomaisuutensa hallinnoinnin hyvämaineisille laitoksille (kuten EIP:lle). Kyseiset varat on sijoitettava turvallisiin ja likvideihin välineisiin.

13 artikla

Tehtävien ja vastuiden delegoiminen

1.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat ▌delegoida tehtäviä ja vastuita arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai muille toimivaltaisille viranomaisille delegoinnin vastaanottajan suostumuksella ja tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa vastuiden delegointiin liittyviä erityisjärjestelyitä, joita on noudatettava ennen kuin niiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät tällaisia sopimuksia, ja ne voivat rajoittaa delegoinnin laajuuden siihen, mikä on tarpeen rajojen yli toimivien finanssimarkkinoiden toimijoiden tai ryhmittymien tehokkaan valvonnan kannalta.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen kannustaa ja helpottaa tehtävien ja vastuiden delegoimista toimivaltaisten viranomaisten välillä yksilöimällä tehtävät ja vastuut, jotka voidaan delegoida tai suorittaa yhdessä, sekä edistämällä parhaita toimintatapoja.

2 a.  Vastuiden delegoinnin on johdettava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä säädetyn toimivallan uudelleenjakoon. Delegoituihin vastuisiin liittyvä menettely, täytäntöönpano sekä hallinnollinen ja oikeudellinen valvonta määräytyy sen viranomaisen lain mukaan, jolle vastuut on delegoitu.

3.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle delegointisopimuksista, jotka ne aikovat tehdä. Niiden on pantava sopimukset täytäntöön aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun niistä on ilmoitettu arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa suunnitellusta sopimuksesta lausunnon yhden kuukauden kuluessa siitä, kun sopimus on annettu sille tiedoksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa toimivaltaisten viranomaisten tekemät delegointisopimukset sopivalla tavalla varmistaakseen, että niistä tiedotetaan asianmukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille.

14 artikla

Yhteinen valvontakulttuuri

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen osallistuu aktiivisesti yhteisen eurooppalaisen valvontakulttuurin ja yhtenäisten valvontakäytäntöjen rakentamiseen sekä yhdenmukaisten menettelyjen ja yhtenäisten lähestymistapojen varmistamiseen koko Euroopan unionissa ja suorittaa ainakin seuraavat toimet:

   a) antaa toimivaltaisille viranomaisille lausuntoja;
   b) edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojenvaihtoja toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä;
   c) osallistuu korkealuokkaisten ja yhdenmukaisten valvontastandardien kehittämiseen, raportointistandardit mukaan luettuina, sekä 1 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien kehittämiseen;
   d) tarkastelee komission hyväksymien teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen antamien ohjeiden ja suositusten soveltamista ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia;
   e) laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, helpottaa henkilöstövaihtoa ja kannustaa toimivaltaisia viranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tarvittaessa kehittää uusia käytännön välineitä ja lähentämiskeinoja, joilla edistetään yhteisten lähestymistapojen ja käytäntöjen noudattamista valvonnassa.

15 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten vertaisarviointi

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen järjestää ja suorittaa säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien vertaisarviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä yhtenäisempiä. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa puolueettomalla tavalla. Vertaisarviointeja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit.

2.  Vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:

   a) toimivaltaisen viranomaisen resurssi- ja hallinnointijärjestelyjen, resurssien ja henkilöstön asiantuntemuksen riittävyys ottaen erityisesti huomioon 77 e artiklassa tarkoitettujen teknisten sääntely- ja täytäntöönpanostandardien ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;
   b) unionin oikeuden soveltamisessa ja valvontakäytännössä saavutettu lähentyminen, joka käsittää myös 7 ja 8 artiklan nojalla annetut tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ohjeet ja suositukset, sekä se, missä määrin kyseisellä valvontakäytännöllä saavutetaan unionin oikeudessa asetetut tavoitteet;
   c) joidenkin toimivaltaisten viranomaisten kehittämät hyvät toimintatavat, joita muiden toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti kannattaisi omaksua;
   d) unionin oikeutta sovellettaessa hyväksyttyjen säännösten täytäntöönpanon lähentymisessä saavutettu edistys ja lähentymisen tehokkuus, mukaan lukien vastuussa olevien henkilöiden suhteen toteutetut hallinnolliset menettelyt ja seuraamukset silloin, kun säännöksiä ei ole noudatettu.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa vertaisarvioinnin perusteella ▌toimivaltaisille viranomaisille osoitettuja 8 artiklassa tarkoitettuja ohjeita ja suosituksia. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa vertaisarvioinnin tulokset huomioon kehittäessään 7–7 e artiklassa tarkoitettuja luonnoksia teknisiksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardeiksi. Toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä noudattamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen neuvoja. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata kyseisiä neuvoja, sen on ilmoitettava perusteensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa vertaisarviointien perusteella määritettävät parhaat käytännöt julkisesti saataville. Vertaisarviointien kaikki muut tulokset voidaan julkaista vertaisarvioinnin kohteena olevan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella.

16 artikla

Koordinointitehtävä

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii yleisenä koordinoijana toimivaltaisten viranomaisten välillä muun muassa silloin, kun epäsuotuisat muutokset voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai rahoitusjärjestelmän vakauden Euroopan unionissa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen edistää unionin koordinoitua toimintaa muun muassa

   1) helpottamalla toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa;
   2) määrittämällä sellaisten tietojen laajuuden, joiden tulisi olla kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla, ja varmistamalla mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kyseisten tietojen luotettavuuden;
   3) toimimalla neuvoa-antavana sovittelijana toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista;
   4) ilmoittamalla viipymättä EJRK:lle mahdollisista kriisitilanteista;
   4 a) toteuttamalla kaikki tarvittavat toimet helpottaakseen toimivaltaisten viranomaisten toiminnan koordinointia tilanteissa, joissa muutokset saattavat vaarantaa finanssimarkkinoiden toiminnan;
   4 b) kokoamalla keskitetysti tiedot, jotka liittyvät useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimintaa harjoittavien laitosten sääntelyn edellyttämään raportointiin ja jotka vastaanotetaan toimivaltaisilta viranomaisilta 12 ja 20 artiklan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen jakaa nämä tiedot muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

17 artikla

Markkinakehityksen arvioiminen

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedottaa mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisistä kehityssuuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, Euroopan pankkiviranomaiselle ja EJRK:lle sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää arvioonsa taloudellisen analyysin markkinoista, joilla finanssimarkkinoiden toimijat toimivat, ja markkinoiden mahdollisten muutosten vaikutuksista niihin.

1 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen ▌käynnistää ja koordinoi yhteistyössä EJRK:n kanssa unionin laajuisia arviointeja finanssimarkkinoiden ▌toimijoiden kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä. Tätä varten se kehittää toimivaltaisten viranomaisten sovellettaviksi

   a) yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan talousskenaarioiden vaikutusta finanssimarkkinoiden jonkin merkittävän toimijan taloudelliseen tilanteeseen;
   b) yhteisiä lähestymistapoja, joita noudattamalla ilmoitetaan tuloksista, joita on saatu näistä finanssimarkkinoiden ▌toimijoiden kestokyvyn arvioinneista;
   b a) yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan tiettyjen tuotteiden tai jakeluprosessien vaikutusta finanssimarkkinoiden toimijan taloudelliseen tilanteeseen, tallettajiin ja sijoittajiin ja kuluttajille tiedottamiseen.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja EJRK:lle arviointeja omalla vastuualueellaan esiintyvistä suuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o …/2010 [EJRK] säädettyjä EJRK:n tehtäviä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää näihin arviointeihin suurimpien riskien ja haavoittuvuuksien luokittelun ja suosittaa tarvittaessa ennalta ehkäiseviä tai korjaavia toimia.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan pankkiviranomaisen kanssa sekakomitean välityksellä tekemällään tiiviillä yhteistyöllä, että eri aloja koskevat muutokset, riskit ja haavoittuvuudet otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon.

18 artikla

Kansainväliset suhteet

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä kolmansien maiden valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen osallistuu kolmansien maiden valvontajärjestelmiä koskevien vastaavuuspäätösten valmisteluun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen esittää 28 artiklan 4 a kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa hallinnolliset järjestelyt ja vastaavat päätökset, joista on sovittu kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien maiden hallintojen kanssa, sekä kolmansien maiden valvontajärjestelmiä koskevien vastaavuuspäätösten valmisteluun osallistumisen.

19 artikla

Muut tehtävät

1.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensa kuuluvista kysymyksistä.

1 a.  Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ole esittänyt luonnosta tekniseksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardiksi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä asetetussa määräajassa tai jos määräaikaa ei ole asetettu, komission voi pyytää tällaista luonnosta ja asettaa sen esittämisen määräajan.

Ottaen huomioon asian kiireellisyyden komissio voi pyytää, että luonnos tekniseksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardiksi esitetään ennen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä asetettua määräaikaa. Komissio esittää tällöin asianmukaiset perustelut.

2.  Kun on kyse sulautumiin ja omistusosuuksien hankintaan liittyvistä toiminnan vakauden arvioinneista, jotka kuuluvat direktiivin 2007/44/EY soveltamisalaan ja jotka tuon direktiivin mukaan edellyttävät kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, arvopaperimarkkinaviranomainen voi, jos yksi näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon toiminnan vakauden arvioinnista, lukuun ottamatta direktiivin 2006/48/EY 19 a artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainittuihin perusteisiin liittyen. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen direktiivin 2007/44/EY mukaisen arviointiajan päättymistä. Jäljempänä olevaa 20 artiklaa sovelletaan aloihin, joilta arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa lausunnon.

20 artikla

Tietojen kerääminen

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ▌on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen, edellyttäen että pyynnön vastaanottaneella viranomaisella on laillinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin ja että pyyntö on tarpeellinen kyseisen tehtävän luonteeseen nähden.

1 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin. Näissä pyynnöissä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä yhteisiä raportointimuotoja.

1 b.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perustellun pyynnön perusteella antaa kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä alakohtaisessa lainsäädännössä ja 56 artiklassa säädettyä salassapitovelvollisuutta noudattaen.

1 c.  Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää tämän artiklan mukaisesti tietoja ja jotta voidaan välttää ilmoitusvelvoitteiden päällekkäisyys, sen on ensin otettava huomioon Euroopan tilastojärjestelmän ja EKPJ:n tuottamat, jakamat ja laatimat asiaankuuluvat jo olemassa olevat tilastot.

2.  Jos tietoja ei ole saatavilla tai jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset taikka muut viranomaiset eivät anna niitä ajoissa saataville, arvopaperimarkkinaviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun pyynnön asianomaisen jäsenvaltion muille valvontaviranomaisille, valtiovarainministeriölle, jos tällä on käytettävissään vakavaraisuutta koskevia tietoja, keskuspankille tai tilastoviranomaiselle.

2 a.  Jos tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei ole ajoissa saatavilla 1, 1 a, 1 b, 1 c ja 2 kohdan mukaisesti, arvopaperimarkkinaviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun pyynnön suoraan asianomaisille finanssimarkkinoiden toimijoille. Perustellussa pyynnössä on selitettävä, miksi kyseessä olevia finanssimarkkinoiden toimijoita koskevat tiedot ovat tarpeellisia.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ilmoitettava pyynnöistä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 2 ja 2 a kohdan mukaisesti.

▌Toimivaltaisten viranomaisten ▌on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava sitä tällaisten tietojen keräämisessä.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi käyttää tämän artiklan nojalla saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen.

21 artikla

Suhde EJRK:aan

1.  ▌Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä EJRK:n kanssa.

2 Arvopaperimarkkinaviranomainen ▌toimittaa EJRK:lle säännöllisesti ajantasaisia tietoja, joita EJRK tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen. EJRK:n tehtäviensä suorittamiseen tarvitsemat tiedot, jotka eivät ole tiivistelmän tai koosteen muodossa, on toimitettava sille perustellusta pyynnöstä viipymättä asetuksen (EU) N:o …./2010 [EJRK] [15] artiklan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa yhteistyössä EJRK:n kanssa käyttöön asianmukaisia sisäisiä menettelyjä erityisesti yksittäisiä finanssimarkkinoiden toimijoita koskevien luottamuksellisten tietojen siirtoa varten.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa 4 ja 5 kohdan mukaisesti, että asetuksen (EY) N:o …/2010 [EJRK] [16] artiklassa tarkoitettujen EJRK:n varoitusten ja suositusten pohjalta toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet.

4.  Saadessaan EJRK:lta itselleen osoitetun varoituksen tai suosituksen arvopaperimarkkinaviranomainen kutsuu hallintoneuvoston viipymättä koolle ja arvioi, miten kyseinen varoitus tai suositus vaikuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien suorittamiseen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen päättää asianmukaisella päätöksentekomenettelyllä, mitä toimia sen on toteutettava sille tällä asetuksella myönnetyillä valtuuksilla varoituksissa tai suosituksissa yksilöityjen kysymysten ratkaisemiseksi.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ryhdy suosituksen perusteella toimiin, sen on perusteltava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja EJRK:lle, minkä vuoksi se jättää toimet toteuttamatta.

5.  Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen arvopaperimarkkinaviranomainen käyttää tarvittaessa sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.

Jos viranomainen, jolle EJRK:n suositus on osoitettu, ei aio noudattaa sitä, sen on perusteltava hallintoneuvostolle, miksi se ei ryhdy toimiin, ja neuvoteltava tästä hallintoneuvoston kanssa.

Toimivaltaisen viranomaisen on otettava hallintoneuvoston näkemykset asianmukaisesti huomioon ilmoittaessaan asiasta neuvostolle ja EJRK:lle asetuksen (EU) N:o …/2010 [EJRK] [17] artiklan mukaisesti.

6.  Hoitaessaan tässä asetuksessa säädettyjä tehtäviään arvopaperimarkkinaviranomaisen on otettava EJRK:n varoitukset ja suositukset tarkoin huomioon.

22 artikla

Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä

1.  Perustetaan arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä sidosryhmien kuulemisen helpottamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävien kannalta keskeisillä aloilla. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmää kuullaan toimista, jotka toteutetaan teknisiä sääntelystandardeja ja teknisiä täytäntöönpanostandardeja koskevan 7 artiklan mukaisesti sekä, siltä osin kuin ne eivät koske yksittäisiä finanssimarkkinoiden toimijoita, ohjeita ja suosituksia koskevan 8 artiklan mukaisesti. Jos toimiin on ryhdyttävä pikaisesti eikä kuuleminen ole mahdollista, arvopaperimarkkina-alan osallisryhmälle ilmoitetaan asiasta mahdollisimman pian.

Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

2.  Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmässä on 30 jäsentä, jotka edustavat tasasuhtaisesti unionissa toimivia sijoituspalveluyrityksiä, niiden työntekijöiden edustajia sekä kuluttajia, ▌finanssipalvelujen käyttäjiä ja pk-yritysten edustajia. Jäsenistä vähintään viiden on oltava tiedeyhteisön johtavia riippumattomia edustajia. Finanssimarkkinoiden toimijoita edustavia jäseniä saa olla enintään kymmenen.

3.  Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenet nimittää arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvosto asianomaisten sidosryhmien ehdotusten perusteella.

Tehdessään päätöstään hallintoneuvosto varmistaa mahdollisimman pitkälle, että sidosryhmien maantieteellinen ja sukupuoleen liittyvä jakauma ja edustus ovat koko Euroopan unionin kannalta asianmukaisia.

4.  Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki tarvittavat tiedot ja varmistaa riittävien sihteeripalvelujen tarjoamisen arvopaperimarkkina-alan osallisryhmälle.

Voittoa tavoittelemattomia järjestöjä edustavien osallisryhmän jäsenten matkakulut on korvattava asianmukaisesti. Osallisryhmä voi perustaa teknisiä kysymyksiä käsitteleviä työryhmiä. Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.

Jäsenenä voi olla kaksi peräkkäistä toimikautta.

5.  Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä voi antaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle lausuntoja ja neuvoja mistä tahansa asiasta, joka liittyy erityisesti 7–7 e, 8, 14, 15 ja 17 artiklassa yksilöityihin arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviin.

6.  Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä vahvistaa työjärjestyksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistön yhteisymmärryksen perusteella.

7.  Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän lausunnot ja neuvot sekä sen kuulemisesta saadut tulokset.

23 artikla

Takeet

1.  ▌Jos jäsenvaltio katsoo, että 10 artiklan 2 kohdan tai 11 artiklan nojalla tehty päätös vaikuttaa suoraan tai merkittävällä tavalla sen finanssipoliittiseen vastuuseen, sen on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle, komissiolle ja Euroopan parlamentille kymmenen työpäivän kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen ilmoittamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle ▌. Ilmoituksessaan jäsenvaltion on perusteltava, minkä vuoksi päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, ja esitettävä vaikutustenarviointi siitä, missä määrin se siihen vaikuttaa.

2.  ▌Arvopaperimarkkinaviranomaisen on yhden kuukauden kuluessa jäsenvaltion ilmoituksesta ilmoitettava jäsenvaltiolle, aikooko arvopaperimarkkinaviranomainen pysyä päätöksessään, muuttaa sitä tai kumota sen.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen pysyy päätöksessään tai muuttaa sitä, neuvosto tekee päätöksen siitä, pidetäänkö päätös voimassa vai kumotaanko se. Päätös arvopaperimarkkinaviranomainen päätöksen pitämisestä voimassa tehdään jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Päätös arvopaperimarkkinaviranomainen päätöksen kumoamisesta tehdään määräenemmistöllä. Kummassakaan tapauksessa ei oteta huomioon niiden jäsenten ääniä, joita asia koskee.

3.  ▌Jos neuvosto ei tee päätöstä 10 artiklan ollessa kyseessä kymmenen työpäivän kuluessa ja 11 artiklan ollessa kyseessä yhden kuukauden kuluessa, arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen katsotaan olevan voimassa.

3 a.  Jos 10 artiklan nojalla tehty päätös johtaa 12 d tai 12 e artiklan mukaisesti perustetun rahaston käyttämiseen, jäsenvaltiot eivät voi kehottaa neuvostoa pitämään voimassa tai kumoamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemää päätöstä.

24 artikla

Päätöksentekomenettelyt

1.  Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen tekee tämän asetuksen mukaisia päätöksiä, se ilmoittaa kulloisenkin päätöksen nimetylle kohteelle aikomuksestaan tehdä päätös ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen kohde voi esittää näkemyksensä asiasta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monimutkaisuuden ja mahdolliset seuraukset. Tämä koskee soveltuvin osin 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja suosituksia.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökset on perusteltava.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätösten kohteille on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.

4.  Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt 10 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisen päätöksen, sen on tarkasteltava kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.

5.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen 9, 10 ja 11 artiklan nojalla tekemät päätökset julkistetaan, ja niissä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssimarkkinoiden toimijan nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen on ristiriidassa finanssimarkkinoiden toimijoiden perusteltujen, liikesalaisuuksien suojelemista koskevien etujen kanssa tai jos se voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden Euroopan unionissa.

III LUKU

ORGANISAATIO

1 JAKSO

HALLINTONEUVOSTO

25 artikla

Kokoonpano

1.  Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

   a) puheenjohtaja, joka ei osallistu äänestyksiin;
   b) kustakin jäsenvaltiosta sen finanssimarkkinoiden toimijoiden valvonnasta vastaavan kansallisen viranomaisen pääjohtaja, jonka on osallistuttava kokouksiin henkilökohtaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa;
   c) komission edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;
   d) EJRK:n edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;
   e) kummankin muun Euroopan valvontaviranomaisen edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.

1 a.  Hallintoneuvosto kutsuu arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän kokouksiin säännöllisesti ja vähintään kaksi kertaa vuodessa.

2.  Kunkin toimivaltaisen viranomaisen vastuulla ▌on nimetä henkilöstöstään ▌korkean tason varajäsen, joka voi toimia 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.

2 a.  Niissä jäsenvaltioissa, joissa on useampi kuin yksi viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu tämän asetuksen mukainen valvonta, kyseiset viranomaiset sopivat yhteisestä edustajasta. Kuitenkin jos hallintoneuvoston käsiteltävänä oleva asia ei kuulu sen kansallisen viranomaisen toimivaltaan, jota 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu jäsen edustaa, tämä jäsen voi ottaa mukaansa asianomaisen kansallisen viranomaisen edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin.

3.  Kun toimitaan direktiivin 97/9/EY soveltamisalalla, 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston jäsenen mukana voi tarvittaessa olla kyseisessä jäsenvaltiossa sijoittajien vakuusjärjestelmiä hallinnoivien elinten edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.

4.  Hallintoneuvosto voi sallia tarkkailijoiden läsnäolon.

Toimitusjohtaja voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.

26 artikla

Sisäiset komiteat ja lautakunnat

1.  Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisiä komiteoita tai lautakuntia hallintoneuvostolle annettuja erityistehtäviä varten ja voi delegoida tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille tai lautakunnille, johtokunnalle tai puheenjohtajalle.

2.  Sovellettaessa 11 artiklaa hallintoneuvosto kutsuu koolle riippumattoman lautakunnan, jonka kokoonpano on tasapuolinen ja joka koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä, jotka eivät edusta erimielisyyden osapuolina olevia toimivaltaisia viranomaisia ja joilla ei ole omaa etua valvottavanaan tai suoraa kytköstä kyseisiin toimivaltaisiin viranomaisiin, helpottamaan erimielisyyden puolueetonta ratkaisemista.

2 a.  Jollei 11 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, lautakunta esittää lopullisen päätöksen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi 29 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2 b.  Hallintoneuvosto vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetun lautakunnan työjärjestyksen.

27 artikla

Riippumattomuus

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja äänivaltaiset jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin yleisen edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän hoitaessaan tehtäviään.

28 artikla

Tehtävät

1.  Hallintoneuvosto ohjaa arvopaperimarkkinaviranomaisen työtä ja vastaa II luvussa tarkoitettujen päätösten tekemisestä.

2.  Hallintoneuvosto antaa II luvussa tarkoitetut lausunnot, suositukset ja neuvot sekä tekee kyseisessä luvussa tarkoitetut päätökset.

3.  Hallintoneuvosto nimittää arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajan.

4.  Hallintoneuvosto hyväksyy ennen kunkin vuoden 30 päivää syyskuuta johtokunnan ehdotuksen perusteella arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavan vuoden työohjelman ja antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Työohjelman hyväksyminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn, ja kyseinen työohjelma julkistetaan.

4 a.  Hallintoneuvosto hyväksyy johtokunnan ehdotuksen perusteella 38 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun kertomusluonnoksen pohjalta arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaa ja puheenjohtajan tehtäviä koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus on julkistettava.

5.  Hallintoneuvosto hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaisen monivuotisen työohjelman ja antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Monivuotisen työohjelman hyväksyminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn, ja työohjelma julkistetaan.

6.  Hallintoneuvosto hyväksyy talousarvion 49 artiklan mukaisesti.

7.  Hallintoneuvostolla on puheenjohtajaan ja toimitusjohtajaan nähden kurinpidollinen toimivalta, ja se voi erottaa puheenjohtajan 33 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja toimitusjohtajan 36 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

29 artikla

Päätöksenteko

1.  ▌Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä jäsen ja ääni -periaatteen mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee päätökset 7 ja 8 artiklassa yksilöityjen säädösten sekä VI luvun mukaisten toimenpiteiden ja päätösten osalta jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklassa.

Kun 11 artiklan 3 kohdan mukaisten päätösten osalta on kyse konsolidoivan valvontaviranomaisen päätöksestä, lautakunnan ehdottamaa päätöstä pidetään hyväksyttynä, jos se hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä, paitsi jos äänten määrävähemmistöä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklassa, edustavat jäsenet hylkäävät päätöksen.

Kaikkien muiden 11 artiklan 3 kohdan mukaisten päätösten osalta lautakunnan ehdottama päätös hyväksytään hallintoneuvoston jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä jäsen ja ääni -periaatteen mukaisesti.

2.  Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle omasta aloitteestaan tai kolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä ja johtaa hallintoneuvoston kokouksia.

3.  Hallintoneuvosto vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä.

4.  Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset äänestyssäännöt ja tarvittaessa myös päätösvaltaisuutta koskevat säännöt. Äänioikeudettomat jäsenet ja tarkkailijat eivät, puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa lukuun ottamatta, osallistu hallintoneuvostossa yksittäisiä finanssimarkkinoiden toimijoita koskeviin keskusteluihin, jollei 61 artiklassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä toisin säädetä.

2 JAKSO

JOHTOKUNTA

30 artikla

Kokoonpano

1.  Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja ▌ja kuusi muuta hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten valitsemaa hallintoneuvoston jäsentä.

Jokaisella jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on varajäsen, joka voi toimia johtokunnan jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.

Hallintoneuvoston valitsemien jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa kerran. Johtokunnan kokoonpanon on oltava tasapuolinen ja oikeasuhteinen ja edustettava koko Euroopan unionia. Toimikausien on oltava limittäisiä, ja niihin sovelletaan asianmukaista vuorottelujärjestelmää.

2.  Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.

Toimitusjohtaja ja komission edustaja voivat osallistua johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

Komission edustajalla on äänioikeus 49 artiklassa tarkoitetuissa asioissa.

Johtokunta vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä.

3.  Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle omasta aloitteestaan tai vähintään kolmasosan jäsenistä sitä pyytäessä ja johtaa johtokunnan kokouksia.

Johtokunta kokoontuu ennen jokaista hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin se katsoo tarpeelliseksi. Johtokunta kokoontuu vähintään viidesti vuodessa ▌istuntoon.

4.  Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Äänioikeudettomat jäsenet eivät, toimitusjohtajaa lukuun ottamatta, osallistu johtokunnassa yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin.

31 artikla

Riippumattomuus

Johtokunnan jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet ja muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan johtokunnan jäseniin.

32 artikla

Tehtävät

1.  Johtokunta huolehtii siitä, että arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tämän asetuksen mukaisesti.

2.  Johtokunta antaa vuosittaista ja monivuotista työohjelmaa koskevat ehdotukset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi.

3.  Johtokunta käyttää talousarviovaltaansa 49 ja 50 artiklan mukaisesti.

4.  Johtokunta hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman sekä tarvittavat Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ”henkilöstösäännöt”, soveltamissäännöt 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.  Johtokunta vahvistaa 58 artiklan mukaisesti erityissäännökset, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirjoihin.

6.  Johtokunta tekee 38 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta ehdotuksen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaa ja puheenjohtajan tehtäviä koskevaksi vuosikertomukseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ja toimittaa sen ▌Euroopan parlamentille ▌.

7.  Johtokunta vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä.

8.  Johtokunta nimittää ja erottaa valituslautakunnan jäsenet 44 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti.

3 JAKSO

PUHEENJOHTAJA

33 artikla

Nimittäminen ja tehtävät

1.  Arvopaperimarkkinaviranomaista edustaa puheenjohtaja, jonka on oltava kokopäivätoiminen riippumaton ammattihenkilö.

Puheenjohtaja vastaa hallintoneuvoston tehtävien valmistelusta ja johtaa hallintoneuvoston ja johtokunnan kokouksia.

2.  Hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajan komission järjestämän ja hallinnoiman avoimen valintamenettelyn jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden ▌tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella.

Komissio esittää Euroopan parlamentille kolmen ehdokkaan luettelon. Järjestettyään näiden ehdokkaiden kuulemiset Euroopan parlamentti valitsee heistä yhden. Hallintoneuvosto nimittää näin valitun ehdokkaan.

Hallintoneuvosto valitsee jäsenistään myös varahenkilön, joka hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän poissa ollessa. Tämä varahenkilö ei saa olla johtokunnan jäsen.

3.  Puheenjohtajan toimikausi on viisi vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kerran.

4.  Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen puheenjohtajan viisivuotisen toimikauden päättymistä

   a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;
   b) arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.

Hallintoneuvosto voi arvioinnin huomioon ottaen jatkaa puheenjohtajan toimikautta kerran, jos siihen saadaan Euroopan parlamentin vahvistus.

5.  Ainoastaan Euroopan parlamentti voi erottaa puheenjohtajan hallintoneuvoston päätöksen perusteella.

Puheenjohtaja ei voi estää hallintoneuvostoa keskustelemasta puheenjohtajaan liittyvistä asioista eikä erityisesti tarpeesta erottaa puheenjohtaja, eikä hän saa osallistua tällaista asiaa koskeviin neuvotteluihin.

34 artikla

Riippumattomuus

Puheenjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa ohjeita yhteisön toimielimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintoneuvoston roolia puheenjohtajan tehtäviin nähden.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan puheenjohtajaan hänen hoitaessaan tehtäviään.

Jäljempänä 54 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti puheenjohtajan on toimikautensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja arvostelukykyä nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.

35 artikla

Kertomus

1.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua puheenjohtajan tai hänen varahenkilönsä antamaan ▌lausuntoja ▌kunnioittaen kuitenkin täysin puheenjohtajan riippumattomuutta. Puheenjohtajan on annettava lausunto Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin aina pyydettäessä.

2.  Puheenjohtajan on annettava kertomus arvopaperimarkkinaviranomaisen keskeisestä toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista.

2 a.  Kertomukseen on 7a–7e, 8, 9, 10, 11 a ja 18 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sisällytettävä myös kaikki Euroopan parlamentin tapauskohtaisesti pyytämät asiaankuuluvat tiedot.

4 JAKSO

TOIMITUSJOHTAJA

36 artikla

Nimittäminen

1.  Arvopaperimarkkinaviranomaista johtaa toimitusjohtaja, jonka on oltava kokopäivätoiminen riippumaton ammattihenkilö.

2.  Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan avoimen valintamenettelyn jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssimarkkinoiden ja niiden toimijoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella Euroopan parlamentin vahvistuksen jälkeen.

3.  Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kerran.

4.  Hallintoneuvosto tekee yhdeksän kuukauden kuluessa ennen toimitusjohtajan viisivuotisen toimikauden päättymistä arvioinnin.

Arvioinnissa hallintoneuvosto ottaa erityisesti huomioon

   a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;
   b) arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.

Hallintoneuvosto voi arvioinnin huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran.

5.  Toimitusjohtaja voidaan erottaa ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä.

37 artikla

Riippumattomuus

Toimitusjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa ohjeita hallituksilta, viranomaisilta, organisaatioilta tai arvopaperimarkkinaviranomaisen ulkopuolisilta henkilöiltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta johtokunnan ja hallintoneuvoston rooleja toimitusjohtajan tehtäviin nähden.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan toimitusjohtajaan hänen hoitaessaan tehtäviään.

Jäljempänä 54 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti toimitusjohtajan on toimikautensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja arvostelukykyä nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.

38 artikla

Tehtävät

1.  Toimitusjohtaja vastaa arvopaperimarkkinaviranomaisen johtamisesta ja valmistelee johtokunnan työt.

2.  Toimitusjohtaja huolehtii arvopaperimarkkinaviranomaisen vuosittaisen työohjelman toteuttamisesta hallintoneuvoston ohjaamana ja johtokunnan valvonnassa.

3.  Toimitusjohtaja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnan tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

4.  Toimitusjohtaja valmistelee 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman.

5.  Toimitusjohtaja valmistelee joka vuosi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman seuraavaksi vuodeksi.

6.  Toimitusjohtaja laatii arvopaperimarkkinaviranomaisen alustavan talousarvioesityksen 49 artiklan mukaisesti ja huolehtii arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion toteuttamisesta 50 artiklan mukaisesti.

7.  Toimitusjohtaja laatii joka vuosi kertomusluonnoksen, jossa on arvopaperimarkkinaviranomaisen sääntely- ja valvontatoimintaa koskeva osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa.

8.  Toimitusjohtaja käyttää arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön suhteen 54 artiklassa säädettyä toimivaltaa ja hoitaa henkilöasioita.

IV LUKU

EUROOPAN FINANSSIVALVOJIEN JÄRJESTELMÄ

1 JAKSO

▌EUROOPAN VALVONTAVIRANOMAINEN (SEKAKOMITEA)

40 artikla

Perustaminen

1.  Perustetaan Euroopan valvontaviranomainen (sekakomitea).

2.  Sekakomitea toimii foorumina, jolla arvopaperimarkkinaviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä ja varmistaa eri alojen välisen työn johdonmukaisuuden muiden Euroopan valvontaviranomaisten kanssa erityisesti seuraavilla aloilla:

   finanssiryhmittymät,
   kirjanpito ja tilintarkastus,
   mikrotason vakauden valvontaa koskevat analyysit alojen välisistä kehitysvaiheista, riskeistä ja heikkouksista,
   vähittäismarkkinoille tarkoitetut sijoitustuotteet,
   rahanpesun vastaiset toimenpiteet ja
   tietojen vaihto Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa sekä Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen suhteen kehittäminen.

3.  Sekakomitealla on kolmen Euroopan valvontaviranomaisen henkilöstöstä koottava, sihteeristönä toimiva oma henkilöstö. Arvopaperimarkkinaviranomainen osoittaa omalta osaltaan riittävät resurssit hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenoihin.

40 a artikla

Valvonta

Jos finanssilaitoksen toiminta käsittää useampia aloja, sekakomitea ratkaisee erimielisyydet tämän asetuksen 42 artiklan mukaisesti.

41 artikla

Kokoonpano

1.  Sekakomitea koostuu Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista ja tarpeen mukaan jonkin 43 artiklan nojalla perustetun alakomitean puheenjohtajasta.

2.  Toimitusjohtaja, komission edustaja ja EJRK kutsutaan ▌sekakomitean sekä 43 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.

3.  ▌Sekakomitean puheenjohtaja nimitetään vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajista. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti nimitetty sekakomitean puheenjohtaja nimitetään myös Euroopan järjestelmäriskikomitean varapuheenjohtajaksi.

4.  ▌Sekakomitea vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä voidaan täsmentää, ketkä muut osallistuvat sekakomitean kokouksiin.

Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea kokoontuu vähintään kerran kahdessa kuukaudessa.

42 artikla

Yhteiset kannat ja yhteiset säädökset

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tarpeen mukaan yhteisiä kantoja II luvussa määritellyn tehtävänkuvansa mukaisesti ja erityisesti, kun kyseessä on direktiivin 2002/87/EY täytäntöönpano, yhdessä Euroopan valvontaviranomaisen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) ja Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) kanssa.

Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 7, 9, 10 tai 11 artiklan mukaiset säädökset, jotka liittyvät direktiivin 2002/87/EY ja minkä tahansa muun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, myös Euroopan valvontaviranomaisen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) ja Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) toimivaltaan kuuluvan lainsäädännön soveltamiseen, arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) ja Euroopan valvontaviranomainen (pankkiala) antavat nämä säädökset tarvittaessa yhtä aikaa.

43 artikla

Alakomiteat

1.  Edellä 42 artiklan soveltamiseksi ▌sekakomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea.

2.  Alakomitea koostuu 41 artiklan 1 kohdassa mainituista henkilöistä ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen nykyiseen henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta.

3.  Alakomitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, jonka on oltava myös ▌sekakomitean jäsen.

4.  Sekakomitea voi perustaa myös muita alakomiteoita.

3 JAKSO

VALITUSLAUTAKUNTA

44 artikla

Kokoonpano

1.  Valituslautakunta on Euroopan kolmen valvontaviranomaisen yhteinen elin.

2.  Valituslautakunnassa on kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä, joiden on oltava arvostettuja henkilöitä, jotka ovat osoittaneet omaavansa asianmukaisen tietämyksen ja ammatillisen, mukaan lukien valvontatehtäviin liittyvän kokemuksen pankki-, vakuutus-, arvopaperimarkkina- ja muista finanssipalveluista riittävän korkealta tasolta, mutta jäseniä ei voida valita arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnassa mukana olevien toimivaltaisten viranomaisten tai sen toimintaan osallistuvien muiden kansallisten laitosten tai unionin toimielinten nykyisen henkilöstön parista. Merkittävällä osalla valituslautakunnan jäsenistä on oltava riittävästi lainopillista asiantuntemusta, jotta he voivat antaa lainopillisia asiantuntijaneuvoja arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivallan käytön lainmukaisuudesta.

Valituslautakunta nimeää puheenjohtajansa.

Valituslautakunta tekee päätöksensä enemmistöllä, jonka muodostavat vähintään neljä sen kuudesta jäsenestä. Kun valituksen kohteena oleva päätös kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan, vähintään yhden arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakuntaan nimittämistä kahdesta jäsenestä on kuuluttava tähän neljän jäsenen enemmistöön.

Valituslautakunnan puheenjohtaja kutsuu valituslautakunnan koolle tarpeen mukaan.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen johtokunta nimittää kaksi valituslautakunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella hallintoneuvostoa kuultuaan.

Muut jäsenet nimitetään asetuksen (EY) N:o …/2010[EVLEV] ja asetuksen (EY) N:o …/2010 [EPV] mukaisesti.

4.  Valituslautakunnan jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa kerran.

5.  Valituslautakunnan jäsen, jonka arvopaperimarkkinaviranomaisen johtokunta on nimittänyt, voidaan vapauttaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, ja johtokunta tekee päätöksen vapauttamisesta hallintoneuvostoa kuultuaan.

6.  Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, Euroopan pankkiviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistavat valituslautakunnalle riittävän käytännön tuen ja sihteeripalvelut sekakomitean välityksellä.

45 artikla

Riippumattomuus ja puolueettomuus

1.  Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä arvopaperimarkkinaviranomaisessa tai sen johtokunnassa tai hallintoneuvostossa.

2.  Valituslautakunnan jäsen ei saa osallistua valitusmenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.

3.  Jos valituslautakunnan jäsen jostain 1 ja 2 kohdassa mainitusta tai muusta syystä katsoo, ettei jokin valituslautakunnan jäsen voi osallistua valitusmenettelyyn, hänen on ilmoitettava asiasta valituslautakunnalle.

4.  Valitusmenettelyn osapuoli voi vastustaa valituslautakunnan jäsenen osallistumista asian käsittelyyn jollakin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista tai jos jäsenellä epäillään olevan ennakkokäsitys asiasta.

Vastustamisen perusteena ei voi olla jäsenen kansallisuus, eikä vastustamista tutkita, jos valitusmenettelyn osapuoli on vastustamisperusteen olemassaolon tietäen jo ryhtynyt muuhun valitusmenettelyä koskevaan toimeen kuin valituslautakunnan kokoonpanon vastustaminen.

5.  Valituslautakunta päättää ilman asianomaista jäsentä, miten 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on meneteltävä.

Valituslautakuntaan otetaan kyseisen jäsenen tilalle tämän ratkaisun tekoa varten hänen sijaisensa, jollei sijainen katso olevansa samalla tavoin esteellinen. Jos näin on, puheenjohtaja nimeää sijaisen muista varajäsenistä.

6.  Valituslautakunnan jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti.

Tätä varten he tekevät sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan.

Nämä ilmoitukset annetaan vuosittain kirjallisesti, ja ne julkaistaan.

V LUKU

OIKEUSSUOJAKEINOT

46 artikla

Muutoksenhaku

1.  Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, toimivaltaiset viranomaiset mukaan luettuina, voivat hakea muutosta 9, 10 ja 11 artiklassa tarkoitettuun arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökseen tai mihin tahansa muuhun arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti tekemään päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.

2.  Valitus ja sen perusteet on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi kyseiselle henkilölle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, siitä päivästä, jona arvopaperimarkkinaviranomainen on julkaissut päätöksen.

Valituslautakunta ratkaisee asian kahden kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.

3.  Edellä 1 kohdan mukaisesti tehdyllä valituksella ei ole lykkäävää vaikutusta.

Valituslautakunta voi kuitenkin tilanteen arvioituaan päättää lykätä riitautetun päätöksen soveltamista.

4.  Jos valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, valituslautakunta tutkii, onko sille perusteita. Se kehottaa valitusmenettelyn osapuolia ▌esittämään tietyssä määräajassa huomautuksensa tiedoksiannoista, jotka on vastaanotettu valituslautakunnalta tai muilta valitusmenettelyn osapuolilta. Valitusmenettelyn osapuolilla on oikeus esittää huomautuksensa suullisesti.

5.  Valituslautakunta voi vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivaltaisen elimen tekemän päätöksen tai siirtää asian arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivaltaisen elimen hoidettavaksi. Valituslautakunnan tekemä päätös sitoo tuota elintä, jonka on muutettava päätöstään kyseisessä asiassa.

6.  Valituslautakunta vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä.

7.  Valituslautakunnan päätökset on perusteltava, ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on ne julkaistava.

47 artikla

Asian saattaminen unionin yleisen tuomioistuimen ja unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi

1.  Valituslautakunnan tai, jos ei ole oikeutta hakea muutosta valituslautakunnalta, arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemästä päätöksestä voi nostaa kanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa tai unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

1 a.  Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet samoin kuin mikä tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voivat valittaa arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksistä suoraan Euroopan unionin tuomioistuimeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

2.  Jos arvopaperimarkkinaviranomaisella on velvoite toimia ja se laiminlyö päätöksen tekemisen, laiminlyöntiä koskeva kanne voidaan nostaa unionin yleisessä tuomioistuimessa tai unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 265 artiklan mukaisesti.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toteutettava toimenpiteet, joita unionin yleisen tuomioistuimen tai unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano edellyttää.

VI LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

48 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvio

1.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen, joka on neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettu unionin elin, tulot muodostuvat erityisesti seuraavista tai niiden yhdistelmistä:

   a) finanssilaitosten valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten pakolliset maksuosuudet, jotka suoritetaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklan 3 kohdassa määrätyn äänten painotuksen mukaisesti;
   b) ▌yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otettu unionin avustus; Euroopan unionin rahoitus arvopaperimarkkinaviranomaiselle edellyttää budjettivallan käyttäjän sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 47 kohdan mukaisesti;
   c) arvopaperimarkkinaviranomaiselle asianomaisissa unionin säädöksissä täsmennetyissä tapauksissa maksettavat maksut.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen menoihin kuuluvat vähintään henkilöstö-, palkka-, hallinto-, infrastruktuuri-, ammattikoulutus- ja toimintamenot.

3.  Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvioon.

49 artikla

Talousarvion laatiminen

1.  Toimitusjohtaja laatii vuosittain 15 päivään helmikuuta mennessä ennakkoarvioluonnoksen seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa tämän alustavan talousarvioesityksen ja siihen liitetyn henkilöstötaulukon johtokunnalle ja hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto laatii vuosittain toimitusjohtajan laatiman ja johtokunnan hyväksymän alustavan luonnoksen perusteella ennakkoarvion arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Hallintoneuvosto toimittaa kyseisen ennakkoarvion, joka sisältää alustavan henkilöstötaulukon, komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä. Ennen ennakkoarvion hyväksymistä johtokunnan on hyväksyttävä toimitusjohtajan laatima luonnos.

2.  Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ”budjettivallan käyttäjä”, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa.

3.  Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

4.  Budjettivallan käyttäjä vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstötaulukon. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaisen avustusta koskevat määrärahat.

5.  Hallintoneuvosto vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa.

6.  Johtokunta ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, ja erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Johtokunta ilmoittaa asiasta komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjistä aikoo antaa lausunnon, se ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle tästä aikomuksestaan kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankkeesta. Jos se ei tee tällaista ilmoitusta, arvopaperimarkkinaviranomainen voi käynnistää suunnitellun hankkeen.

6 a.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen ensimmäisenä toimintavuonna, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2011, 3. tason komitean jäsenet hyväksyvät talousarvion komissiota kuultuaan ja välittävät sen Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi.

50 artikla

Talousarvion toteutus ja valvonta

1.  Toimitusjohtaja toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille ja neuvostolle seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä.

Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(43), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, 128 artiklan mukaisesti.

3.  Saatuaan arvopaperimarkkinaviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, toimitusjohtaja vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen johtokunnalle lausuntoa varten.

4.  Johtokunta antaa lausunnon arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisesta tilinpäätöksestä.

5.  Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilitarkastustuomioistuimelle 1 päivään heinäkuuta mennessä varainhoitovuoden päättymisen jälkeen.

6.  Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

7.  Toimitusjohtaja toimittaa 30 päivään syyskuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin. Hän toimittaa jäljennöksen vastineesta myös johtokunnalle ja komissiolle.

8.  Toimitusjohtaja toimittaa varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi.

9.  Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta arvopaperimarkkinaviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion (mukaan lukien arvopaperimarkkinaviranomaisen kaikki menot ja tulot) toteuttamisesta.

51 artikla

Varainhoitoa koskevat säännöt

Johtokunta vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002(44) ainoastaan, jos se on välttämätöntä arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.

52 artikla

Petostentorjunta

1.  Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomainen liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista(45) ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia arvopaperimarkkinaviranomaisen työntekijöitä.

3.  Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia paikalla arvopaperimarkkinaviranomaisen varojen edunsaajien luona ja näiden varojen jakamisesta vastaavan henkilöstön luona.

VII LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

53 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Arvopaperimarkkinaviranomaiseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

54 artikla

Henkilöstö

1.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön, myös sen toimitusjohtajaan ja puheenjohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja unionin toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.  Johtokunta hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomainen käyttää henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle henkilöstösääntöjen mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan.

4.  Johtokunta antaa säännökset, joilla mahdollistetaan kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista arvopaperimarkkinaviranomaisen määräaikaiseen palvelukseen.

55 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuu

1.  Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, arvopaperimarkkinaviranomaisen on jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti korvattava itsensä tai henkilöstönsä tehtäviensä yhteydessä aiheuttamat vahingot. Yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.

2.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen työntekijöiden henkilökohtaista taloudellista ja kurinpidollista vastuuta arvopaperimarkkinaviranomaista kohtaan säännellään arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön sovellettavissa asiaa koskevissa määräyksissä.

56 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.  Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten, toimitusjohtajan ja arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön jäsenten, mukaan lukien jäsenvaltioiden arvopaperimarkkinaviranomaisen määräaikaiseen palvelukseen siirtämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.

Jäljempänä 54 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti henkilöstön on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja arvostelukykyä tiettyjen nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.

Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet ja muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön jäseniin.

2.  Luottamuksellisia tietoja, jotka 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt saavat tehtäviään suorittaessaan, ei saa luovuttaa kenellekään henkilölle eikä millekään viranomaiselle muutoin kuin sellaisena tiivistelmänä tai koosteena, josta kyseisiä yksittäisiä finanssilaitoksia ei voida tunnistaa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rikosoikeuden soveltamisalaan kuuluvien tapausten käsittelyyn.

Edellä olevan 1 kohdan ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen velvoite ei myöskään saa estää arvopaperimarkkinaviranomaista ja kansallisia valvontaviranomaisia käyttämästä näitä tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa eikä varsinkaan päätösten tekemistä koskevissa lainmukaisissa toimissa.

3.  Edellä 1 ja 2 kohta eivät saa estää arvopaperimarkkinaviranomaista vaihtamasta tietoja kansallisten valvontaviranomaisten kanssa tämän asetuksen ja finanssimarkkinoiden toimijoihin sovellettavan muun unionin lainsäädännön mukaisesti.

57 artikla

Tietosuoja

Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla direktiivin 95/46/EY mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisia henkilötietojen käsittelyä liittyviä velvoitteita, joita arvopaperimarkkinaviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan.

58 artikla

Asiakirjoihin tutustuminen

1.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.  Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt 31 päivään toukokuuta 2011 mennessä.

3.  Arvopaperimarkkinaviranomaisen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa esitetyin edellytyksin tai niistä voidaan sen jälkeen, kun valituslautakunnalta on ensin haettu muutosta, tarvittaessa nostaa kanne yhteisöjen tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa esitetyin edellytyksin.

59 artikla

Kielijärjestelyt

1.  Arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1(46).

2.  Johtokunta päättää arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä.

3.  Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

60 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus

Sijaintijäsenvaltion arvopaperimarkkinaviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajaan, johtokunnan jäseniin, henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun johtokunta on sen hyväksynyt.

Sijaintijäsenvaltion on varmistettava arvopaperimarkkinaviranomaisen asianmukaiselle toiminnalle parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

61 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.  Euroopan unioniin kuulumattomat maat voivat osallistua arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaan, jos ne ovat tehneet Euroopan unionin kanssa sopimuksen, jonka perusteella ne ovat omaksuneet unionin lainsäädännön 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuualueella ja soveltavat sitä.

1 a.  Arvopaperimarkkinaviranomainen voi sallia sellaisten kolmansien maiden osallistumisen toimintaansa, jotka soveltavat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuualueilla vastaavaksi tunnustettua lainsäädäntöä unionin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 216 artiklan mukaisesti tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa määrätyllä tavalla.

2.  Mainittujen sopimusten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään kyseisten maiden osalta erityisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus sekä osallistumista koskevat menettelysäännöt, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännöt. Niiden edustaja voi toimia tarkkailijana hallintoneuvostossa, mutta niiden on varmistettava, etteivät ne osallistu yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, paitsi jos asia koskee suoraan niiden etua.

VIII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

62 artikla

Valmistelutoimet

-1.  Tämän asetuksen voimaantulon ja arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisen välisenä aikana Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean on toimittava läheisessä yhteistyössä komission kanssa valmisteltaessa Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean korvaamista arvopaperimarkkinaviranomaisella.

1.  Kun arvopaperimarkkinaviranomainen on perustettu, komissio vastaa arvopaperimarkkinaviranomaisen hallinnollisesta perustamisesta ja alkuvaiheen hallinnollisesta toiminnasta siihen asti, että arvopaperimarkkinaviranomaisella on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen.

Tätä varten ja siihen asti, kun hallintoneuvoston 36 artiklan mukaisesti nimittämä toimitusjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään, komissio voi väliaikaisesti nimittää virkamiehen hoitamaan toimitusjohtajan tehtäviä. [Tämä jakso saa kestää vain siihen saakka, että arvopaperimarkkinaviranomaisella on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen.]

2.  Väliaikaisesti tehtäviään hoitava toimitusjohtaja voi antaa luvan johtokunnan hyväksymiin arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarviomäärärahoista maksettaviin maksuihin ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstöä koskevia sopimuksia, sen jälkeen, kun arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstötaulukko on hyväksytty.

3.  Edellä 1 ja 2 kohta eivät rajoita hallintoneuvoston ja johtokunnan toimivaltaa.

3 a.  Arvopaperimarkkinaviranomaista pidetään Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki keskeneräiset toimet voidaan siirtää arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Riippumaton tilintarkastaja antaa lausunnon, josta käy ilmi lopullinen tilinpäätös Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean varoista ja vastuista. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean jäsenet ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät lausunnon ennen varojen ja vastuiden siirtoa.

63 artikla

Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset

1.  Poiketen siitä, mitä 54 artiklassa säädetään, kaikki Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean tai sen sihteeristön tekemät ja tämän asetuksen soveltamispäivänä voimassa olevat työsopimukset ja lähetettyjä työntekijöitä koskevat sopimukset pysyvät voimassa niiden viimeiseen voimassaolopäivään asti. Niitä ei voi jatkaa.

3.  Kaikille 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöstön jäsenille tarjotaan mahdollisuus tehdä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukainen väliaikaisen toimihenkilön työsopimus arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstötaulukossa vahvistettujen eri palkkaluokkien mukaisesti.

Työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen järjestää tämän asetuksen voimaantulon jälkeen sisäisen valintamenettelyn, joka rajoitetaan koskemaan 1 kohdassa tarkoitettua henkilöstöä, jolla on työsopimus Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean tai sen sihteeristön kanssa ja jonka tarkoituksena on tarkistaa palvelukseen otettavien pätevyys, tehokkuus ja luotettavuus. Sisäisessä valintamenettelyssä on otettava huomioon kaikki taidot ja kokemus, joita henkilö on osoittanut tehtäviensä hoidossa ennen työsuhteeseen ottamistaan.

Valituille ehdokkaille tarjotaan suoritettavien tehtävien tyypistä ja tasosta riippuen väliaikaisen toimihenkilön työsopimusta, jonka kesto vastaa vähintään aiemmin tehdyn työsopimuksen jäljellä olevaa kestoa.

4.  Asianomaista kansallista lainsäädäntöä, joka koskee työsopimuksia ja muita asiaan liittyviä välineitä, sovelletaan edelleen henkilöstön jäseniin, joilla on aiemmin tehty työsopimus mutta jotka päättävät olla hakematta väliaikaisen toimihenkilön paikkaa tai joille ei tarjota tällaista paikkaa 2 kohdan mukaisesti.

63 a artikla

Kansalliset säännökset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimet tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi.

64 artikla

Muutokset

Muutetaan ▌neuvoston ja Euroopan parlamentin päätös N:o 716/2009/EY siten, että Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea poistetaan kyseisen päätöksen liitteessä olevassa B jaksossa vahvistetusta tuensaajien luettelosta.

65 artikla

Kumoaminen

Kumotaan Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean perustamisesta tehty komission päätös 2009/77/EY 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen.

66 artikla

Tarkistuslauseke

-1.  Komissio toimittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään ...(47) tarvittavat ehdotukset, joilla lujitetaan 12 b artiklassa tarkoitetun järjestelmäriskin mahdollisesti aiheuttavien laitosten valvontaa ja luodaan uudet puitteet finanssikriisin hallinnalle ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelyt.

1.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ...(48)* mennessä ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein tarvittavat ehdotukset, joilla varmistetaan sellaisen uskottavan kriisinratkaisukehyksen perustaminen, johon sisältyy järjestelmiä maksujen keräämiseksi finanssimarkkinoiden toimijoilta järjestelmäriskien hillitsemiseksi, ja julkaisee yleiskertomuksen arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnan ja tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen tuloksena saaduista kokemuksista.

▌Kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavaa:

   a) toimivaltaisten viranomaisten valvontakäytännöissä saavutettu lähentyminen;
   b) valvontakollegioiden toiminta;
   c) kriisien ehkäisyyn, hallintaan ja ratkaisuun liittyvissä asioissa sekä eurooppalaisissa rahoitusjärjestelyissä saavutettu lähentyminen;
   d) pitäisikö erityisesti c alakohdassa mainituissa asioissa saavutetun edistymisen perusteella arvopaperimarkkinaviranomaisen asemaa vahvistaa järjestelmäriskin mahdollisesti aiheuttavien finanssimarkkinoiden toimijoiden valvonnassa ja pitäisikö sillä olla laajemmat valvontavaltuudet näiden toimijoiden suhteen;
   e) 23 artiklassa tarkoitetun suojalausekkeen soveltaminen ja voiko erityisesti kyseinen lauseke tarpeettomasti estää arvopaperimarkkinaviranomaista hoitamasta tässä asetuksessa säädettyä tehtäväänsä.

1 a.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan myös seuraavaa:

   a) onko tarkoituksenmukaista siirtää valvontaviranomaiset samaan kotipaikkaan, jotta ne pystyvät koordinoimaan toimintansa paremmin keskenään;
   b) onko tarkoituksenmukaista jatkaa pankkialan, vakuutus- ja lisäeläkealan sekä arvopaperi- ja finanssimarkkinoiden erillistä valvontaa;
   c) onko tarkoituksenmukaista toteuttaa vakavaraisuuden valvontaa ja liiketoiminnan harjoittamisen valvontaa erikseen vai saman valvontaviranomaisen kautta;
   d) onko syytä yksinkertaistaa ja lujittaa EFVJ:n rakennetta, jotta voidaan lisätä johdonmukaisuutta makro- ja mikrotason välillä sekä Euroopan valvontaviranomaisten kesken;
   e) onko EFVJ:n kehitys sopusoinnussa maailmanlaajuisen kehityksen kanssa;
   f) onko EFVJ:ssä riittävästi monimuotoisuutta ja huippuosaamista;
   g) ilmentävätkö julkistamisvelvoitteet riittävää vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta;
   h) onko arvopaperimarkkinaviranomaisen kotipaikka tarkoituksenmukainen;
   i) onko perustettava unionin tasolla toimiva arvopaperimarkkina-alan vakausrahasto, joka voisi parhaiten torjua kilpailun vääristymistä ja toimia tehokkaimmin rajojen yli toimivien finanssimarkkinoiden toimijoiden kaatuessa.

2.  Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

67 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011 lukuun ottamatta 62 artiklaa ja 63 artiklan 1 ja 2 kohtaa, joita sovelletaan voimaantulopäivästä alkaen. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustetaan tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ▌

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) 22 päivänä tammikuuta 2010 annettu lausunto (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C […], […], s. […].
(3) EUVL C 13, 20.1.2010, s. 1.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ....
(5) EYVL C 40, 7.2.2001, s. 453.
(6) EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 394.
(7) EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 392.
(8) EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 26.
(9) EUVL C 9 E, 15.1.2010, s. 48.
(10) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0251.
(11) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0279.
(12) EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1.
(13) EUVL L 25, 29.1.2009, s. 23.
(14) EUVL L 25, 29.1.2009, s. 28.
(15) EUVL L 25, 29.1.2009, s. 18.
(16) Tuomion 44 kohta – ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.
(17) EYVL L 84, 26.3.1997, s. 22.
(18) EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45.
(19) EYVL L 184, 6.7.2001, s. 1.
(20) EYVL L 168, 27.6.2002, s. 43.
(21) EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1.
(22) EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.
(23) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.
(24) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12.
(25) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.
(26) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.
(27) EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.
(28) EUVL L 271, 9.10.2002, s. 16.
(29) EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201.
(30) EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.
(31) Arvopaperimarkkinaviranomaisen toimialalla voimassa olevia asetuksia ovat seuraavat: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annettu komission asetus (EY) N:o 1287/2006 (EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu komission asetus (EY) N:o 809/2004 (EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY täytäntöönpanosta takaisinosto-ohjelmille ja rahoitusvälineiden vakauttamiselle myönnettävien poikkeuksien osalta 22 päivänä joulukuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2273/2003 (EUVL L 336, 23.12.2003, s. 33); menetelmästä kolmansien maiden arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden soveltamien tilinpäätösstandardien vastaavuuden määrittämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2003/71/EY ja 2004/109/EY nojalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annettu komission asetus (EY) N:o 1569/2007 (EUVL L 340, 22.12.2007, s. 66).
(32) EUVL L 247, 21.9.2007, s. 1.
(33) EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.
(34) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.
(35) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(36) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.
(37) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.
(38) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.
(39) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(40) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
(41) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
(42) EUVL L 253, 25.9.2009, s. 8.
(43) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(44) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(45) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.
(46) EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58.
(47)* Kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
(48)** Kolme vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö