Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (08029/2010 – C7-0090/2010 – 2010/0816(NLE))
(Kuuleminen)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen (08029/2010),
– ottaa huomioon korkean edustajan .8. heinäkuuta 2010. Euroopan parlamentin täysistunnossa antaman julkilausuman Euroopan ulkosuhdehallinnon keskushallinnon perusorganisaatiosta,
– ottaa huomioon korkean edustajan julkilausuman poliittisesta vastuusta,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 artiklan 3 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0090/2010),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0228/2010),
1. hyväksyy unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. on vakaasti päättänyt tiivistää perussopimuksen vaatimusten mukaisesti yhteistyötään jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien kanssa unionin ulkoisen toiminnan ja erityisesti YUTP:n ja YTPP:n alalla;
3. katsoo, että tämän neuvoston päätöksen lisäksi myös varainhoitoasetuksen muutoksissa olisi tarkennettava komission roolia toimintamäärärahojen käytön edelleenvaltuutuksessa edustustojen päälliköille ja etenkin varmistettava myös varainhoitoasetuksessa, että komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet taatakseen, että edelleenvaltuutus ei vaikuta vastuuvapausmenettelyyn;
4. kehottaa komissiota sisällyttämään kattavaan valmisteluasiakirjaansa unionin ulkoisia toimia koskevista menoista, joka on tarkoitus laatia EU:n talousarvioesityksen yhteydessä, yksityiskohtaisia tietoja muun muassa unionin edustustojen henkilöstötaulukoista sekä ulkoisten toimien menoista maittain ja operaatioittain; huomauttaa aikovansa muuttaa varainhoitoasetusta vastaavasti;
5. toistaa, että jos syntyy erimielisyyksiä komission ohjeista EU:n edustustojen päälliköille, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 221 artiklan 2 kohdan mukaisesti korkean edustajan alaisuuteen, ja jos korkean edustajan ja asianomaisten ulkoisen avun välineiden ohjelmasuunnittelusta vastaavien komission jäsenten mielipiteet eroavat toisistaan, komission jäsenten kollegio tekee lopullisen päätöksen;
6. kehottaa korkeaa edustajaa huolehtimaan siitä, että neuvoston päätöksen 6 artiklan säännökset, joiden mukaan vakinaisten EU-virkamiesten on muodostettava vähintään 60 prosenttia ulkosuhdehallinnon AD-tason koko henkilöstöstä, otetaan huomioon kaikissa ulkosuhdehallinnon hierarkian palkkaluokissa;
7. katsoo, että neuvoston päätöksen 6 artiklan 6 kohdassa esitettyihin erityisiin lisätoimiin maantieteellisen ja sukupuolten välisen tasapainon parantamiseksi olisi sisällyttävä maantieteellisen tasapainon osalta toimia, jotka vastaavat neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 401/2004(1) säädettyjä toimenpiteitä;
8. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
9. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä muutoksia unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotukseen;
10. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja komissiolle.
Kyproksen, Tšekin tasavallan, Viron, Unkarin, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian ja Slovenian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi käyttöön otettavista Euroopan yhteisöjen virkamiesten palvelukseen ottamista koskevista väliaikaisista erityistoimenpiteistä 23. helmikuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 401/2004 (EUVL L 67, 5.3.2004, s. 1).
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 8. heinäkuuta 2010, neuvoston päätöksen antamiseksi Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta
P7_TC1-NLE(2010)0816
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 27 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (”korkea edustaja”) ehdotuksen(1),
(1) Tämän päätöksen tarkoituksena on Euroopan ulkosuhdehallinnon (”EUH”) organisaation ja toiminnan vahvistaminen. EUH on korkean edustajan alaisuudessa toimiva toiminnallisesti itsenäinen unionin elin, joka perustettiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, 27 artiklan 3 kohdan nojalla. Tätä päätöstä ja erityisesti viittausta ”korkea edustaja” tulkitaan SEU 18 artiklassa korkealle edustajalle määrättyjen eri tehtävien mukaisesti.
(2) SEU 21 artiklan 3 kohdan toisen kohdan mukaan unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä. Neuvosto ja komissio varmistavat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan avustamana tämän johdonmukaisuuden ja tekevät siinä tarkoituksessa yhteistyötä.
(3) EUH tukee korkeaa edustajaa, joka on myös Euroopan komission varapuheenjohtaja ja ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja, hänen suorittaessaan Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) johtamiseen ja EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseen liittyviä tehtäviään, jotka esitetään erityisesti SEU 18 ja 27 artiklassa. EUH tukee korkeaa edustajaa hänen toimiessaan ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana, sanotun vaikuttamatta neuvoston pääsihteeristön tavanomaisiin tehtäviin. EUH tukee korkeaa edustajaa myös hänen toimiessaan komission varapuheenjohtajana, kun on kyse komissiolle ulkosuhteiden alalla kuuluvien tehtävien hoitamisesta komissiossa ja unionin ulkoisen toiminnan koordinoinnista muilta osin, sanotun vaikuttamatta komission yksiköiden tavanomaisiin tehtäviin.
(4)Osallistuessaan EU:n ulkoisen yhteistyön ohjelmiin EUH:n tulisi pyrkiä varmistamaan, että nämä ohjelmat vastaavat ulkoisen toiminnan tavoitteita, jotka asetetaan SEU 21 artiklassa ja erityisesti sen 2 kohdan d alakohdassa, ja että ne noudattavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklan mukaisia EU:n kehityspolitiikan tavoitteita. Tässä yhteydessä EUH:n tulisi myös edistää kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen ja humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen tavoitteiden täyttymistä.
(5) Lissabonin sopimuksen mukaan EUH:n on oltava toimintakykyinen mahdollisimman pian Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, jotta sopimuksen määräykset voidaan panna täytäntöön.
(6) Euroopan parlamentti toteuttaa täysimääräisesti tehtävänsä unionin ulkoisen toiminnan alalla, mukaan lukien poliittinen valvonta, josta se huolehtii SEU 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä lainsäädäntöön ja talousarvioon liittyvissä asioissa perussopimusten mukaisesti. Lisäksi korkea edustaja kuulee säännöllisesti Euroopan parlamenttia YUTP:n keskeisistä näkökohdista ja perusvalinnoista SEU 36 artiklan mukaisesti ja huolehtii siitä, että Euroopan parlamentin näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon. EUH avustaa korkeaa edustajaa tältä osin. Euroopan parlamentin jäsenten pääsy turvallisuusluokiteltuihin asiakirjoihin ja tietoihin YUTP:n alalla edellyttää erityisjärjestelyjä. Odotettaessa tällaisten järjestelyjen hyväksymistä sovelletaan turvaluokiteltuja asiakirjoja ja tietoja YUTP:n alalla koskevan vuoden 2002 toimielinten välisen sopimuksen voimassa olevia määräyksiä.
(7) Korkean edustajan tai hänen edustajansa olisi täytettävä Euroopan puolustusviraston, Euroopan unionin satelliittikeskuksen, Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian osalta niiden kunkin perustamissäädöksissä säädetyt velvollisuudet. EUH:n olisi annettava näille yksiköille tuki, josta neuvoston pääsihteeristö nykyisin huolehtii.
(8) Olisi annettava EUH:n henkilöstöön ja sen palvelukseen ottamiseen liittyvät säännökset, jos ne ovat tarpeen ulkosuhdehallinnon organisaation ja toiminnan kannalta. Samalla olisi tehtävä tarpeelliset muutokset SEUT 336 artiklan mukaisesti Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettaviin henkilöstösääntöihin (”henkilöstösäännöt”) sekä yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta SEUT 298 artiklaan. EUH:ta olisi sen henkilöstöä koskevilta osin pidettävä henkilöstösäännöissä tarkoitettuna toimielimenä. Korkea edustaja on nimittävä viranomainen sekä niiden virkamiesten osalta, joihin sovelletaan henkilöstösääntöjä, että niiden osalta, joihin sovelletaan muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtoja. Ulkosuhdehallinnon virkamiesten ja muun henkilöstön lukumäärä päätetään vuosittain osana talousarviomenettelyä, ja se otetaan huomioon henkilöstötaulukossa.
(9)EUH:n henkilöstön jäsenet suorittavat tehtävänsä ja toimivat ainoastaan unionin edun mukaisesti.
(10)Palvelukseen ottaminen perustuu ansioihin, ja siinä varmistetaan asianmukainen maantieteellinen ja sukupuolten välinen tasapaino. Ulkosuhdehallinnon henkilöstössä tulisi olla tarkoituksenmukainen määrä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia. Vuonna 2013 suoritettavassa tarkastelussa olisi käsiteltävä myös tätä kysymystä, mukaan lukien tarvittaessa ehdotuksia erityisiksi lisätoimenpiteiksi mahdollisen epätasapainon korjaamiseksi.
(11)EUH koostuu SEU 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvoston pääsihteeristön ja komission virkamiehistä sekä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnosta tulevasta henkilöstöstä. Asiaankuuluvat yksiköt ja tehtävät neuvoston pääsihteeristössä ja komissiossa sekä virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt, joilla on toimi näissä yksiköissä tai jotka toimivat näissä tehtävissä, siirretään sitä varten ulkosuhdehallintoon. EUH ottaa palvelukseen ennen 1 päivää heinäkuuta 2013 yksinomaan neuvoston pääsihteeristöstä ja komissiosta lähtöisin olevia virkamiehiä sekä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnosta tulevaa henkilöstöä. Kyseisen päivämäärän jälkeen kaikkien Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön tulisi voida hakea ulkosuhdehallinnossa avoimena olevia toimia.
(12)EUH voi erityistapauksissa käyttää erityisiä lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita, jotka ovat korkean edustajan alaisuudessa. Lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita, joilla on toimi EUH:ssa, ei lasketa siihen kolmannekseen, jota jäsenvaltioiden henkilöstön tulisi edustaa EUH:n saavutettua täyden toimintakykynsä. Heidän siirtonsa EUH:n perustamisvaiheessa ei ole automaattinen ja se tapahtuu lähtöjäsenvaltion viranomaisten hyväksynnällä. Ulkosuhdehallintoon 6 a artiklan mukaisesti lähetetyn kansallisen asiantuntijan työsopimuksen päättyessä tehtävä muutetaan väliaikaisen toimihenkilön toimeksi, jos tehtävä, jota kansallinen asiantuntija hoitaa, vastaa AD-tason henkilöstön tavallisesti hoitamaa tehtävää, edellyttäen, että henkilöstötaulukossa on saatavilla tarvittava toimi.
(13)Komissio ja EUH sopivat erityisistä säännöistä, jotka liittyvät ohjeiden antamiseen komissiolta edustustoille. Niissä olisi erityisesti määrättävä, että kun komissio antaa edustustoille ohjeita, se antaa samanaikaisesti niistä kopion edustuston päällikölle ja EUH:n keskushallinnolle.
(14)Varainhoitoasetusta olisi muutettava, jotta EUH sisällytettäisiin sen 1 artiklaan ja sillä olisi unionin talousarviossa erillinen pääluokka. Sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja samoin kuin muiden toimielinten osalta tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on myös EUH:ta koskeva osa, ja EUH vastaa kertomukseen. Ulkosuhdehallintoon sovelletaan vastuuvapausmenettelyjä, joista määrätään SEUT 319 artiklassa ja varainhoitoasetuksen 145–147 artiklassa. Se antaa Euroopan parlamentille kaiken tarpeellisen tuen, jotta Euroopan parlamentti voi käyttää oikeuksiaan vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena. Komissio vastaa toimintatalousarvion täytäntöönpanosta SEUT 317 artiklan mukaisesti. Päätöksissä, joilla on rahoitusvaikutuksia, noudatetaan erityisesti varainhoitoasetuksen IV osastossa säädettyjä vastuita, erityisesti sen 75 artiklaa menotapahtumien osalta sekä 64–68 artiklaa taloushallinnon henkilöstön vastuualueiden osalta.
(15)EUH:n perustamisessa olisi noudatettava kustannustehokkuuden periaatetta ja pyrittävä välttämään budjettivaikutuksia. Tätä varten on käytettävä siirtymäjärjestelyjä ja kehitettävä valmiuksia vähitellen. Tehtävien, toimien ja resurssien tarpeetonta päällekkäisyyttä muiden rakenteiden kanssa tulisi välttää. Kaikkia mahdollisuuksia toiminnan järkiperäistämiseen olisi hyödynnettävä. Lisäksi jäsenvaltioiden väliaikaisia toimihenkilöitä varten tarvitaan joitakin lisätoimia, jotka on rahoitettava voimassa olevan monivuotisen kehyksen puitteissa.
(16) EUH:n ja sen henkilöstön toimintaa varten olisi laadittava turvallisuutta, turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista ja avoimuutta koskevat säännöt.
(17) Palautetaan mieliin, että unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa sovelletaan ▌ulkosuhdehallintoon sekä sen virkamiehiin ja muihin toimihenkilöihin, joihin sovelletaan joko henkilöstösääntöjä tai unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja.
(18) Euroopan unionilla ja Euroopan atomienergiayhteisöllä on edelleen yhteinen toimielinjärjestelmä. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää varmistaa molempien elinten ulkosuhteiden keskinäinen johdonmukaisuus ja tehdä unionin edustustoille mahdolliseksi edustaa Euroopan atomienergiayhteisöä kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä.
(19) Korkean edustajan olisi tarkasteltava vuoden 2013 puoliväliin mennessä EUH:n toimintaa ja organisaatiota, ja tarkasteluun olisi liitettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen tarkistamiseksi. Tällainen tarkistus olisi hyväksyttävä viimeistään vuoden 2014 alussa,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Luonne ja toiminta-ala
1. Tällä päätöksellä vahvistetaan Euroopan ulkosuhdehallinnon (”EUH”) organisaatio ja toiminta.
2. EUH, jonka päätoimipaikka on Brysselissä, on toiminnallisesti itsenäinen, komissiosta ja neuvoston pääsihteeristöstä erillinen Euroopan unionin elin, jolla on tehtäviensä suorittamiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi tarvittava oikeuskelpoisuus.
3. EUH on unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (”korkea edustaja”) alaisuudessa.
4. EUH muodostuu keskushallinnosta ja unionin edustustoista kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä.
2 artikla
Tehtävät
1. EUH tukee korkeaa edustajaa hänen suorittaessaan erityisesti SEU 18 ja 27 artiklan mukaisia tehtäviään:
–
hänen suorittaessaan tehtäviään, jotka liittyvät Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) johtamiseen, mukaan lukien yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), osallistumiseen ehdotuksillaan tämän politiikan muotoiluun ja sen toteuttamiseen neuvoston valtuuttamana ja EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseen ▌;
–
hänen toimiessaan ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana, sanotun vaikuttamatta neuvoston pääsihteeristön normaaleihin tehtäviin;
–
hänen toimiessaan komission varapuheenjohtajana, kun on kyse komissiolle ulkosuhteiden alalla kuuluvien tehtävien hoitamisesta komissiossa ja unionin ulkoisen toiminnan koordinoinnista muilta osin, sanotun vaikuttamatta komission yksiköiden normaaleihin tehtäviin.
2. EUH avustaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa, komission puheenjohtajaa ja komissiota näiden omissa tehtävissä ulkosuhteiden alalla.
3 artikla
Yhteistyö
1. EUH tukee jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintoja sekä neuvoston pääsihteeristön ja komission yksiköitä ja toimii niiden kanssa yhteistyössä, jotta johdonmukaisuus unionin ulkoisen toiminnan eri alojen välillä sekä näiden ja muiden unionin politiikkojen välillä varmistetaan.
2. EUH ja komission yksiköt neuvottelevat keskenään kaikista unionin ulkoiseen toimintaan liittyvistä asioista näiden omissa tehtävissä YTPP:hen kuuluvia asioita lukuun ottamatta. EUH osallistuu valmistelutyöhön ja menettelyihin sellaisten säädösten osalta, joita komission on määrä laatia tällä alalla. Tämä kohta pannaan täytäntöön SEU V osaston 1 luvun ja ▌SEUT 205 artiklan mukaisesti.
3. EUH voi tehdä yksikkökohtaisia järjestelyjä asiaankuuluvien komission, neuvoston pääsihteeristön taikka Euroopan unionin muiden laitosten tai toimielinten välisten elinten kanssa.
4. EUH tukee unionin muita toimielimiä ja elimiä, erityisesti Euroopan parlamenttia, asiaankuuluvalla tavalla ja tekee niiden kanssa asiaankuuluvaa yhteistyötä. EUH voi myös saada tukea näiltä toimielimiltä ja elimiltä, virastot mukaan luettuina tarpeen mukaan, ja tehdä niiden kanssa yhteistyötä. EUH:n sisäinen tarkastaja toimii yhteistyössä komission sisäisen tarkastajan kanssa tarkastuspolitiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi, erityisesti mitä tulee komission vastuuseen toimintamenoista. Lisäksi ulkosuhdehallinto tekee yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin kanssa asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti. Sen on erityisesti annettava pikaisesti kyseisen asetuksen edellyttämä päätös sisäisten tutkimusten edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä. Mainitun asetuksen mukaisesti jäsenvaltiot kansallisten säännösten mukaisesti sekä toimielimet avustavat viraston henkilöstöä sen tehtävien suorittamisessa.
4 artikla
Keskushallinto
1. EUH:ta johtaa toimeenpaneva pääsihteeri, joka toimii korkean edustajan alaisuudessa. Toimeenpaneva pääsihteeri toteuttaa kaikki ulkosuhdehallinnon moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tarvittavat, mukaan lukien hallinnolliset ja budjettihallintoa koskevat toimenpiteet. Pääsihteeri huolehtii siitä, että toimet koordinoidaan tehokkaasti keskushallinnon kaikkien yksiköiden välillä ja unionin edustustojen kanssa ▌.
2. Toimeenpanevaa pääsihteeriä avustaa kaksi apulaispääsihteeriä.
3. EUH:n keskushallinto jaotellaan pääosastoihin. Näitä ovat erityisesti seuraavat:
-
Pääosastot, jotka muodostuvat maantieteellisistä maailman kaikki maat ja alueet kattavista sekä monenvälisistä ja aihekohtaisista jaoksista. Nämä yksiköt koordinoivat tarvittaessa toimintansa komission toimivaltaisten yksiköiden ja neuvoston pääsihteeristön kanssa.
-
Pääosasto, joka hoitaa hallintoon, henkilöstöön, talousarvioon, turvallisuuteen sekä viestintä- ja tietojärjestelmiin liittyviä asioita ja joka toimii toimeenpanevan pääsihteerin hallinnoiman EUH:n puitteissa. Korkea edustaja nimittää tavanomaisten palvelukseenottosääntöjen mukaisesti pääjohtajan talousarviota ja hallintoa varten. Pääjohtaja toimii korkean edustajan alaisuudessa. Hän vastaa korkealle edustajalle EUH:n hallinnosta ja sisäisestä budjettihallinnosta. Hän noudattaa samoja budjettikohtia ja hallinnollisia sääntöjä, joita sovelletaan EU:n talousarvion pääluokan III siinä osassa, joka kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen V.
-
Kriisinhallinta- ja suunnittelulinja, siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara, Euroopan unionin sotilasesikunta ja Euroopan unionin tilannekeskus, jotka toimivat suoraan korkean edustajan alaisuudessa ja vastuulla, avustavat korkeaa edustajaa unionin YUTP:n hoidossa perussopimuksen määräysten mukaisesti ottaen huomioon muut unionin toimivaltuudet SEU 40 artiklan mukaisesti.
Näiden rakenteiden erityisominaisuudet sekä niiden toimintaan, palvelukseen ottoon ja henkilöstön asemaan liittyvät ominaispiirteet otetaan huomioon.
Täydellinen koordinointi Euroopan ulkosuhdehallinnon kaikkien rakenteiden välillä varmistetaan.
–
strateginen politiikan suunnitteluyksikkö;
–
oikeudellinen yksikkö, joka on toimeenpanevan pääsihteerin hallintovallan alainen ja joka toimii tiiviisti yhdessä neuvoston ja komission oikeudellisten yksiköiden kanssa;
–
yksiköitä, jotka hoitavat toimielinten välisiä suhteita, tiedotusta ja julkisuusdiplomatiaa, sisäistä tilintarkastusta ja tarkastusta sekä henkilötietojen suojaa.
4. Korkea edustaja nimittää ▌puheenjohtajat niille neuvoston valmisteluelimille, joiden puheenjohtajana toimii hänen edustajansa, mukaan lukien poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtajan, neuvoston puheenjohtajuuden hoitamista koskevan Eurooppa-neuvoston päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteistä ja neuvoston valmisteluelinten puheenjohtajuudesta 1 päivänä joulukuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen (2009/908/EU)(4) liitteessä II esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
5. Neuvoston pääsihteeristö ja komission asiaankuuluvat yksiköt tukevat tarvittaessa korkeaa edustajaa ja EUH:ta. EUH, neuvoston pääsihteeristö ja asiaankuuluvat komission yksiköt voivat tehdä tätä varten yksikkökohtaisia järjestelyjä.
5 artikla
Unionin edustustot
1. Korkea edustaja tekee päätöksen edustuston avaamisesta tai sulkemisesta yhteisymmärryksessä neuvoston ja komission kanssa.
2. Kukin unionin edustusto toimii edustuston päällikön alaisuudessa.
Edustuston päälliköllä on määräysvalta edustuston henkilöstön kaikkien jäsenten suhteen, heidän asemastaan riippumatta, ja edustuston kaikkeen toimintaan nähden. Hän on vastuussa korkealle edustajalle edustuston työskentelyn yleisestä hallinnoimisesta sekä unionin kaikkien toimien koordinoinnista.
Edustustojen henkilöstöön kuuluu EUH:n henkilöstöä sekä komission henkilöstöä, silloin kun se on unionin talousarvion toteuttamisen ja unionin muiden politiikkojen kuin EUH:n tehtäviin kuuluvien politiikkojen kannalta asianmukaista.
3. Edustuston päällikkö saa ohjeet korkealta edustajalta ja EUH:lta, ja hän vastaa näiden ohjeiden täytäntöönpanosta.
Aloilla, joilla komissio käyttää sille perussopimusten nojalla annettuja toimivaltuuksiaan, komissio voi SEUT 221 artiklan 2 kohdan mukaisesti myös antaa ohjeita edustustoille. Edustuston päälliköllä on kokonaisvastuu näiden ohjeiden täytäntöönpanosta.
4. Edustuston päällikkö käyttää kyseisessä kolmannessa maassa toteutettaviin EU:n hankkeisiin osoitettuja toimintamäärärahoja varainhoitoasetuksen mukaisesti, jos komissio on siirtänyt toimivallan edelleen.
5. EUH:n pääsihteeri arvioi kunkin edustuston toimintaa määräajoin. Arviointiin sisältyy tilintarkastus ja hallinnon tarkastus. EUH:n pääsihteeri voi pyytää tätä varten asiaankuuluvien komission yksiköiden apua. EUH:n sisäisten toimenpiteiden lisäksi OLAF käyttää toimivaltaansa erityisesti toteuttaessaan petostentorjuntatoimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.
6. Korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä kyseisen asemamaan, kansainvälisen järjestön tai kolmannen maan kanssa. Korkea edustaja toteuttaa erityisesti tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asemamaa myöntää unionin edustustolle ja sen henkilöstölle ja omaisuudelle vastaavat erioikeudet ja vapaudet kuin ▌18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyssä diplomaattisia suhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa tarkoitetaan.
7. Unionin edustustoilla on valmiudet avustaa myös muita toimielimiä, erityisesti ▌Euroopan parlamenttia, niiden ▌yhteyksissä siihen kansainväliseen järjestöön tai kolmanteen maahan, johon edustusto on akkreditoitu.
8. Edustuston päälliköllä on valtuudet edustaa EU:ta edustuston akkreditointimaassa, erityisesti kun on kyse sopimusten tekemisestä tai osallistumisesta oikeudenkäyntiin osapuolena.
9. Unionin edustustot toimivat läheisessä yhteistyössä ja jakavat tietoja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen kanssa. ▌
10. Unionin edustustot tukevat SEU 35 artiklan kolmannen alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden pyynnöstä ▌jäsenvaltioita niiden diplomaattisuhteissa ja niiden konsuliviranomaisten antaessa suojelua unionin kansalaisille kolmansissa maissa.
6 artikla
Henkilöstö
1.Tämän artiklan säännöksiä 2 kohtaa lukuun ottamatta sovelletaan rajoittamatta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä (”henkilöstösäännöt”) sekä yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, mukaan lukien näihin sääntöihin SEUT 336 artiklan mukaisesti tehdyt muutokset niiden mukauttamiseksi EUH:n tarpeisiin.
2.EUH:n kokoonpanossa on Euroopan unionin virkamiehiä ja muuta henkilöstöä, mukaan lukien väliaikaisiksi toimihenkilöiksi nimitettyjä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnon henkilöstön jäseniä(5).
Tähän henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.
3.Tarvittaessa EUH käyttää erityistapauksissa rajoitettua määrää erityisiä lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita.
Korkea edustaja hyväksyy neuvoston päätöksessä 2003/479/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/829/EY(6), vahvistettuja sääntöjä vastaavat säännöt, joiden mukaisesti lähetyt kansalliset asiantuntijat ovat EUH:n käytettävissä antaakseen erityistä asiantuntemustaan.
4. EUH:n henkilöstön jäsenten on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan unionin edun mukaisesti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita hallituksilta, viranomaisilta, organisaatioilta tai ulkosuhdehallinnon ulkopuolisilta henkilöiltä taikka miltään muulta elimeltä tai henkilöltä kuin korkealta edustajalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan, 2 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan 3 kohdan soveltamista. Henkilöstösääntöjen 11 artiklan toisen kohdan mukaisesti EUH:n henkilöstö ei saa ottaa vastaan minkäänlaista palkkiota mistään ulkosuhdehallinnon ulkopuolisesta lähteestä.
▌
5. Valtuudet, jotka henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaan kuuluvat nimittävälle viranomaiselle ja viranomaiselle, jolla on toimivalta tehdä sopimuksia, annetaan korkealle edustajalle, joka voi siirtää kyseisiä valtuuksia EUH:n sisällä.
6. EUH:n palvelukseen otto perustuu ansioihin ja riittävän maantieteellisen ja sukupuolten välisen tasapainon varmistamiseen. Ulkosuhdehallinnon henkilöstössä tulee olla tarkoituksenmukainen määrä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia. Vuonna 2013 suoritettavassa uudelleenarvioinnissa on puututtava myös tähän kysymykseen ja tehtävä tarpeen mukaan ehdotuksia erityisistä lisätoimista mahdollisten vääristymien korjaamiseksi.
7. Euroopan unionin virkamiehillä ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnoista tulevilla väliaikaisilla toimihenkilöillä on samat oikeudet ja velvollisuudet ja heitä kohdellaan tasavertaisesti, erityisesti siltä osin kuin on kyse kelpoisuudesta tulla valituksi kaikkiin tehtäviin samanlaisin ehdoin. Kansallisista ulkoasiainhallinnoista tulevien väliaikaisten toimihenkilöiden ja Euroopan unionin virkamiesten välillä ei tehdä eroa määrättäessä heitä tehtäviin kaikilla EUH:n toiminnan ja politiikan aloilla. Varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti jäsenvaltiot tukevat unionia sellaisten taloudellisten vastuiden täyttämisessä, jotka johtuvat kansallisista ulkoasiainhallinnoista tulevien EUH:n väliaikaisten toimihenkilöiden vastuista varainhoitoasetuksen 66 artiklan mukaisesti.
8. Korkea edustaja vahvistaa EUH:n henkilöstön valintamenettelyt. Valinnat tehdään ansioihin perustuvalla avoimella menettelyllä, ja niiden tavoitteena on varmistaa, että yksikkö saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä. Samalla varmistetaan riittävä maantieteellinen tasapaino ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten tarkoituksenmukainen edustus EUH:ssa ja pyritään sukupuolten tasapainoon. Jäsenvaltioiden, neuvoston pääsihteeristön ja komission edustajat osallistuvat ▌ulkosuhdehallinnon avoimia toimia koskevaan palvelukseenottomenettelyyn.
9. Kun EUH on täysin toimintakykyinen, 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen jäsenvaltioiden henkilöstön tulisi edustaa vähintään yhtä kolmasosaa AD-tasolla. Samoin vakituisten EU:n virkamiesten tulisi edustaa vähintään 60 prosenttia EUH:n henkilöstöstä AD-tasolla, mukaan lukien jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnoista tulevat henkilöstön jäsenet, joista on tullut vakituisia EU:n virkamiehiä henkilöstösääntöjen määräysten mukaisesti. Korkea edustaja esittää vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen ulkosuhdehallinnon toimien täyttämisestä.
10. Korkea edustaja vahvistaa tehtäväkiertoa koskevat säännöt, jotta varmistetaan ulkosuhdehallinnon henkilöstön jäsenten ▌suuri liikkuvuus. Edellä 4 artiklan 3 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettuun henkilöstöön sovelletaan erityisiä sääntöjä. Periaatteessa kaikki ulkosuhdehallinnon henkilöstön jäsenet työskentelevät määräajoin unionin edustustoissa. Korkea edustaja laatii asiasta säännöt.
11. Kunkin jäsenvaltion on kansallisen lainsäädäntönsä sovellettavien määräysten mukaisesti taattava virkamiehilleen, joista on tullut EUH:n väliaikaisia toimihenkilöitä, palvelukauden päätyttyä välitön paluu entisiin tehtäviin. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 50 b artiklan mukaisesti tämä palvelukausi ei saa ylittää kahdeksaa vuotta, jollei sitä jatketa enintään kahdella vuodella poikkeuksellisissa oloissa ja yksikön edun nimissä.
EUH:ssa työskentelevillä EU:n virkamiehillä on oikeus hakea alkuperäisen toimielimensä tehtäviin sisäisten ehdokkaiden kanssa samoin ehdoin.
12. EUH:n henkilöstön asianmukaisesta yhteisestä koulutuksesta huolehditaan hyödyntäen erityisesti voimassa olevia kansallisia ja EU:n käytäntöjä ja rakenteita. Korkea edustaja toteuttaa tätä varten asianmukaiset toimenpiteet vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.
7 artikla
Siirtymäsäännökset henkilöstön osalta
1.Liitteessä luetellut neuvoston pääsihteeristön ja komission asiaankuuluvat yksiköt ja tehtävät siirretään EUH:oon. Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt, joilla on toimi liitteessä luetelluissa yksiköissä tai jotka hoitavat liitteessä lueteltuja tehtäviä, siirretään ulkosuhdehallintoon. Tämä koskee soveltuvin osin tällaisissa yksiköissä tai tehtävissä toimivaa sopimussuhteista tai paikalta palkattua henkilöstöä. Kyseisissä yksiköissä tai tehtävissä toimivat kansalliset asiantuntijat siirretään myös ulkosuhdehallintoon alkuperäjäsenvaltioiden viranomaisten suostumuksella.
Siirrot tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Henkilöstösääntöjen mukaisesti korkea edustaja määrää kunkin virkamiehen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan kyseisen virkamiehen tehtäväryhmässä hänen siirtyessään ulkosuhdehallinnon palvelukseen.
2.Menettelyt, jotka koskevat henkilöstön ottamista palvelukseen ulkosuhdehallintoon siirrettäviin toimiin ja jotka ovat meneillään tämän päätöksen voimaantulopäivänä, jäävät voimaan. Ne toteutetaan ja saatetaan päätökseen korkean edustajan alaisuudessa asianomaisia avoimia toimia koskevien ilmoitusten sekä henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen asiassa sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
8 artikla
Talousarvio
1. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät Euroopan unionin talousarvion EUH:ta koskevan pääluokan osalta jaetaan varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaisesti. Korkea edustaja antaa sisäiset säännöt hallinnollisia toimenpiteitä koskevien budjettikohtien hallintoa varten. Toimintamenot jäävät komissiota koskevaan budjettikohtaan.
2. EUH käyttää toimivaltuuksiaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti sille osoitettujen määrärahojen rajoissa.
3.Laatiessaan arvioita EUH:n hallintomenoista korkea edustaja kuulee kehitysyhteistyöpolitiikasta vastaavaa komission jäsentä ja naapuruuspolitiikasta vastaavaa komission jäsentä näiden vastuualueiden osalta.
4.SEUT 314 artiklan 1 kohdan mukaisesti EUH laatii ennakkoarviot seuraavan varainhoitovuoden menoistaan. Komissio kokoaa nämä ennakkoarviot talousarvioesitykseen, joka voi sisältää edellä mainituista poikkeavia arvioita. Komissio voi muuttaa talousarvioesitystä SEUT 314 artiklan 2 kohdan nojalla.
5. Talousarvion avoimuuden varmistamiseksi unionin ulkosuhteiden alalla komissio toimittaa budjettivallan käyttäjälle EU:n talousarvioesityksen kanssa valmisteluasiakirjan, jossa esitetään kattavasti kaikki unionin ulkosuhteisiin liittyvät menot.
6. EUH:oon sovelletaan vastuuvapausmenettelyjä, joista määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklassa ja varainhoitoasetuksen 145–147 artiklassa. EUH toimii täydessä yhteistyössä vastuuvapausmenettelyyn osallistuvien toimielinten kanssa ja toimittaa tarvittaessa tarpeelliset lisätiedot, mukaan lukien osallistumalla asiaan kuuluvien elinten kokouksiin.
9 artikla
Ulkoisen toiminnan välineet ja ohjelmasuunnittelu
1. Komissio vastaa EU:n ulkoisen yhteistyön ohjelmien hallinnoinnista tämän kuitenkaan rajoittamatta komission ja EUH:n tehtäviä seuraavissa kohdissa esitetyssä ohjelmasuunnittelussa.
2. Korkea edustaja varmistaa EU:n ulkoisen toiminnan yleisen poliittisen koordinoinnin, jolla toteutetaan EU:n ulkoisen toiminnan yhtenäisyys, johdonmukaisuus ja tehokkuus erityisesti seuravilla ulkoisen avun välineillä:
–
kehitysyhteistyön rahoitusväline
-
Euroopan kehitysrahasto
–
demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline
–
eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline
–
teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline
–
ydinturvallisuusalan yhteistyöväline
–
vakautusväline 15 päivänä marraskuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1717/2006 4 artiklassa tarkoitetun avun osalta.
3. EUH edistää erityisesti mainittujen välineiden ohjelmasuunnittelua ja hallinnointisykliä välineissä esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden pohjalta. Se vastaa ▌ seuraavien ohjelmasuunnitteluun sisältyviä strategisia, monivuotisia vaiheita koskevien komission päätösten valmistelusta:
(i)
maakohtaiset määrärahat kunkin alueen kokonaisrahoituksen määrittämiseksi (rahoituskehyksen alustavan erittelyn mukaisesti). Osa rahoituksesta varataan kullakin alueella alueellisia ohjelmia varten;
(ii)
maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat;
(iii)
maa- ja alueohjelmat.
Edellä olevan 3 artiklan mukaisesti korkea edustaja ja ulkosuhdehallinto toimivat yhteistyössä asianomaisten komission jäsenten ja yksiköiden kanssa kyseisten välineiden koko ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheen ajan sanotun vaikuttamatta 1 artiklan 3 kohtaan. Kaikki päätösehdotukset laaditaan komission menettelyt huomioon ottaen ja toimitetaan komission hyväksyttäviksi.
4. Euroopan kehitysrahastoa ja kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevat ehdotukset, myös ne, joissa on kyse perusasetusten ja 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelma-asiakirjojen muutoksista, laaditaan yhdessä ulkosuhdehallinnon asianmukaisissa yksiköissä ja komissiossa kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen vastuulla ja esitetään sitten yhdessä korkean edustajan kanssa komissiolle päätöstä varten.
Aihekohtaiset ohjelmat lukuun ottamatta demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä, ydinturvallisuusalan yhteistyövälinettä ja 2 kohdan seitsemännessä luetelmakohdassa mainittua vakausvälineen osaa laatii asiasta vastaava komission yksikkö kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen ohjauksella. Ne esitetään kollegiolle korkean edustajan ja muiden asianosaisten komission jäsenten suostumuksella.
5. Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevat ehdotukset, myös ne, joissa on kyse perusasetusten ja 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelma-asiakirjojen muutoksista, laaditaan yhdessä ulkosuhdehallinnon asianmukaisissa yksiköissä ja komissiossa naapuruuspolitiikasta vastaavan komission jäsenen vastuulla, ja esitetään sitten yhdessä korkean edustajan kanssa komissiolle päätöstä varten.
6.Korkea edustaja / EUH vastaa toimista YUTP:n talousarvion vakautusvälineen, lukuun ottamatta 2 artiklan seitsemännessä kohdassa mainittua luetelmaosaa, teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen, viestinnän ja julkisuusdiplomatian sekä vaalitarkkailuvaltuuskuntien puitteissa. Komissio vastaa näiden kohtien rahoituksen toteutuksesta korkean edustajan alaisuudessa hänen ominaisuudessaan komission varapuheenjohtajana(7). Tästä toteutuksesta vastaava komission yksikkö toimii EUH:n tiloissa.
10 artikla
Turvallisuus
1. Korkea edustaja päättää neuvoston päätöksessä 2001/264/EY tarkoitettua komiteaa kuultuaan Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuussäännöistä ja toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ulkosuhdehallinto hallitsee tehokkaasti henkilöstöönsä, fyysiseen omaisuuteensa ja tietoihin kohdistuvat riskit ja että se täyttää huolellisuusvelvoitteensa. Sääntöjä sovelletaan kaikkiin ulkosuhdehallinnon henkilöstön jäseniin ja kaikkiin unionin edustustojen henkilöstön jäseniin heidän hallinnollisesta asemastaan tai alkuperästään riippumatta.
2. Odotettaessa 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä
–
turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisen osalta EUH soveltaa neuvoston päätöstä 2001/264/EY;
–
muiden turvallisuusnäkökohtien osalta EUH soveltaa komission päätöstä 2001/844/EY.
3. EUH:lla on oltava turvallisuusasioista vastaava yksikkö, jota jäsenvaltioiden toimivaltaiset yksiköt avustavat.
4. Korkea edustaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ulkosuhdehallinnon turvallisuussääntöjen panemiseksi täytäntöön, erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelemiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi silloin kun ulkosuhdehallinnon henkilöstö ei ole noudattanut turvallisuussääntöjä. Tätä varten ulkosuhdehallinto pyytää neuvoja neuvoston pääsihteeristön turvallisuusyksiköltä sekä komission ja jäsenvaltioiden asianmukaisilta yksiköiltä.
11 artikla
Asiakirjojen, arkistojen ja tietosuojan saatavuus
1. EUH soveltaa neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 vahvistettuja sääntöjä. Korkea edustaja päättää täytäntöönpanosäännöistä ulkosuhdehallinnon osalta.
2. EUH:n pääsihteeri organisoi ulkosuhdehallinnon arkistot. Neuvoston pääsihteeristöstä ja komissiosta siirrettyjen yksiköiden asiaankuuluvat arkistot siirretään ulkosuhdehallintoon.
3. EUH suojelee yksilöitä henkilötietojen käsittelyssä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Korkea edustaja päättää täytäntöönpanosäännöistä ulkosuhdehallinnon osalta.
12 artikla
Kiinteä omaisuus
1. Neuvoston pääsihteeristö ja asiaankuuluvat komission yksiköt toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta 7 artiklassa tarkoitettujen siirtojen yhteydessä voidaan tehdä EUH:n toiminnan edellyttämät muutokset neuvoston ja komission rakennuksissa.
2. Korkea edustaja ja neuvoston pääsihteeristö sekä tarvittaessa komissio päättävät yhdessä ehdot, joilla kiinteä omaisuus annetaan ulkosuhdehallinnon keskushallinnon ja unionin edustustojen käyttöön.
13 artikla
Loppusäännökset
1. Korkea edustaja, neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot vastaavat tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja toteuttavat kaikki sen edellyttämät toimenpiteet.
2. Korkea edustaja esittää vuoden 2011 loppuun mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen ulkosuhdehallinnon toiminnasta. Se koskee erityisesti 5 artiklan 3 ja 10 kohdan ja 9 artiklan säännösten täytäntöönpanoa.
3.Korkea edustaja tarkastelee vuoden 2013 puoliväliin mennessä EUH:n toimintaa ja organisaatiota. Tarkastelu koskee muun muassa 6 artiklan 8 ja 11 kohdan säännösten täytäntöönpanoa. Tämän tarkastelun yhteydessä esitetään tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia tämän päätöksen tarkistamiseksi. Siinä tapauksessa neuvosto tarkistaa SEU 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti tämän päätöksen kyseisen tarkastelun pohjalta viimeistään vuoden 2014 alussa.
4. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Varainhoitoa ja palvelukseen ottamista koskevat säännökset tulevat voimaan vasta henkilöstösääntöjen ja varainhoitoasetuksen tarvittavien muutosten sekä lisätalousarvion hyväksymisen jälkeen. Korkea edustaja, neuvoston pääsihteeristö ja komissio sopivat jäsenvaltioiden kanssa neuvotellen järjestelyistä kitkattoman siirtymisen varmistamiseksi.
5. Korkea edustaja toimittaa viimeistään kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta komissiolle lisätalousarvioesityksen antamista varten arvion ulkosuhdehallinnon tuloista ja menoista sekä henkilöstötaulukon.
6. Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Henkilöstösääntöjen 98 artiklan 1 kohdan toinen alakohta kuuluu seuraavasti: ”Nimittävä viranomainen ottaa 1 päivästä heinäkuuta 2013 huomioon myös muiden toimielinten virkamiesten hakemukset asettamatta mitään ryhmää etusijalle.”
Komissio antaa lausuman siitä, että korkealla edustajalla on asiassa tarvittavat valtuudet täysin varainhoitoasetuksen mukaan.
LIITE
EUROOPAN ULKOSUHDEHALLINTOON SIIRRETTÄVÄT YKSIKÖT JA TEHTÄVÄT(1)
Jäljempänä on luettelo kaikista hallinnollisista yksiköistä, jotka siirretään kokonaisuudessaan Euroopan ulkosuhdehallintoon (EUH). Tämä ei vaikuta mahdollisiin lisätarpeisiin tai resurssien kohdentamiseen, joista päätetään EUH:n perustamiseen liittyvistä kokonaistalousarviosta käytävissä neuvotteluissa, eikä päätöksiin tarvittavan tukitoiminnoista vastaavan henkilöstön palkkaamisesta, tai tästä johtuviin mahdollisiin neuvoston pääsihteeristön ja komission sekä EUH:n välisiin palvelutasosopimuksiin.
1.NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ
Jäljempänä mainituissa yksiköissä ja tehtävissä työskentelevä henkilöstö siirretään kokonaisuudessaan EUH:n alaisuuteen, lukuun ottamatta muutamia henkilöstöryhmiä, jotka suorittavat 2 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisia neuvoston pääsihteeristön tavanomaisia tehtäviä, sekä tiettyjä jäljempänä mainittuja erityistehtäviä:
Toimintapolitiikka
ETPP ja kriisinhallintarakenteet
· Kriisinhallinta- ja suunnitteluosasto (CMPD)
· Siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (CPCC)
· Euroopan unionin sotilasesikunta (EUSE).
o Suoraan EUSE:n pääjohtajan alaisuudessa toimivat osastot
· Suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimivat toimintayksiköt
· Pohjois- ja Etelä-Amerikan ja Yhdistyneiden kansakuntien osasto
· Länsi-Balkanin, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian osasto
· Joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen osasto
· Parlamentin kanssa käsiteltävien YUTP-asioiden osasto
· New Yorkin yhteystoimisto
· Geneven yhteystoimisto
Euroopan unionin erityisedustajien palvelukseen ja YTPP-operaatioihin väliaikaisesti siirretyt neuvoston pääsihteeristön virkamiehet
2. KOMISSIO (EDUSTUSTOT MUKAAN LUKIEN)
Jäljempänä mainituissa yksiköissä ja tehtävissä työskentelevä henkilöstö siirretään kokonaisuudessaan Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisuuteen, lukuun ottamatta hyvin rajoitettua määrää henkilöstöryhmiä, jotka on mainittu jäljempänä poikkeuksina.
Ulkosuhteiden pääosasto
· Koko hierarkia ja siihen suoraan liittyvä tukihenkilöstö
· Linja A (Kriisinhallintatoimet ja YUTP:n koordinointi)
· Linja B (Monenväliset suhteet ja ihmisoikeudet)
· Linja C (Pohjois-Amerikka, Itä-Aasia, Australia, Uusi-Seelanti, ETA, Efta, San Marino, Andorra ja Monaco)
· Linja D ( Euroopan naapuruuspolitiikan koordinointi)
· Linja E (Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasia ja Keski-Aasian tasavallat)
· Linja F (Lähi- ja Keski-itä, Välimeren eteläpuoliset maat)
· Linja G (Latinalainen Amerikka)
· Linja H (Aasia (pois luettuina Japani ja Korea))
· Linja I (Päätoimipaikan resurssit, tiedotus, toimielinten väliset suhteet)
· Linja K (Ulkomaanedustus)
· Linja L (Strategia, koordinointi ja analyysi)
· Itäisen kumppanuuden työryhmä
· Yksikkö-0I (Sisäinen tarkastus)
Poikkeukset:
· Rahoitusvälineiden hallinnoinnista vastaava henkilöstö
· Edustustojen henkilöstön palkkojen ja lisien maksatuksesta vastaava henkilöstö
Ulkomaanedustus
· Kaikki edustustojen päälliköt ja varapäälliköt sekä heihin suoraan liittyvä tukihenkilöstö
· Kaikki poliittiset jaokset tai solut ja niiden henkilöstö
· Kaikki tiedotus- ja julkisuusdiplomatiajaokset ja niiden henkilöstö
· Kaikki hallinnolliset jaokset
Poikkeukset
· Rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaava henkilöstö
Kehitysyhteistyön pääosasto
· Linja D (AKT II - Länsi- ja Keski-Afrikka, Karibian alue sekä merentakaiset maat ja alueet) merentakaisten maiden työryhmää lukuun ottamatta
· Linja E (AKT III - Afrikan sarvi, Itä-Afrikka, eteläinen Afrikka, Intian valtameri ja Tyynimeri)
· Yksikkö C1 (AKT 1: Avun suunnittelu ja hallinnointi): Suunnittelusta vastaava henkilöstö
· Yksikkö C2 (Yleisafrikkalaiset kysymykset ja instituutiot, hallinto ja muuttoliike): Yleisafrikkalaisista kysymyksistä vastaava henkilöstö
· Asianomaista kysymyksistä vastaavat organisaation osat ja niihin suoraan liittyvä tukihenkilöstö
Koko siirrettävän henkilöstön toimintamenot otetaan monivuotisen rahoituskehyksen menoja koskevasta budjettikohdasta 5 (Hallinto).
LIITE
KORKEAN EDUSTAJAN(1) JULISTUS POLIITTISESTA VASTUUSTA
Korkea edustaja kehittää suhteitaan Euroopan parlamenttiin niiden kuulemista, tiedottamista ja raportointia koskevien sitoumusten pohjalta, joita aiempi ulkosuhteista vastannut komission jäsen, entinen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sekä kiertävä neuvoston puheenjohtajavaltio ovat tehneet viime toimikaudella. Sitoumuksia mukautetaan tarvittaessa, ottaen huomioon parlamentin harjoittaman poliittisen valvonnan asema ja korkean edustajan aseman uudelleen määrittely perussopimusten mukaan sekä SEU 36 artiklan mukaisesti.
Käytännössä:
1. Korkea edustaja kuulee Euroopan parlamenttia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) keskeisistä näkökohdista ja perusvalinnoista SEU 36 artiklan mukaisesti. Näkemyksiä vaihdetaan ennen YUTP:n alaan kuuluvien mandaattien ja strategioiden hyväksymistä asianmukaisessa muodossa ja käsiteltävien aiheiden arkaluontoisuuden ja luottamuksellisuuden mukaisesti. Tässä yhteydessä tehostetaan myös yhteisiä neuvottelukokouksia ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan puheenjohtajistojen kanssa. Näissä kokouksissa annettavissa tilanneselostuksissa käsitellään erityisesti EU:n talousarviosta rahoitettavia käynnissä ja valmisteilla olevia YUTP-operaatioita. Säännöllisesti pidettävien kokousten lisäksi voidaan tarvittaessa pitää ylimääräisiä yhteisiä neuvottelukokouksia. Euroopan ulkosuhdehallintoa edustavat (kaikissa kokouksissa) poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean pysyvän puheenjohtajan ohella myös politiikasta vastaavat johtavassa asemassa olevat virkamiehet.
2. Korkea edustaja ottaa huomioon vielä neuvoteltavana olevan kansainvälisten sopimusten neuvottelemista koskevan Euroopan parlamentin ja komission välisen puitesopimuksen, ja soveltaa sitä soveltuvin osin omaan vastuualaansa kuuluviin sopimuksiin, kun asiassa tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Euroopan parlamentille tiedotetaan SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti kaikista YUTP:n alan sopimuksista välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa.
3. Korkea edustaja jatkaa käytännöksi vakiintunutta perusteellista vuoropuhelua ja ilmoittaa edelleen kaikista asiakirjoista, jotka laaditaan rahoitusvälineiden (Euroopan kehitysrahastoa lukuun ottamatta) strategisen suunnittelun vaiheita varten. Sama pätee kaikkiin kuulemismenettelyyn liittyviin asiakirjoihin, jotka toimitetaan jäsenvaltioille valmisteluvaiheessa. Tämä käytäntö ei rajoita delegoituja säädöksiä koskevan SEUT 290 artiklan soveltamisalasta ja soveltamisesta käytävien neuvottelujen tulosta.
4. Nykyistä järjestelmää YUTP-tehtäviä ja -operaatioita koskevien luottamuksellisten tietojen antamiseksi jatketaan (eli vuonna 2002 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevän Euroopan parlamentin erityisvaliokunnan välityksellä). Korkea edustaja voi myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan ja tarvittaessa parlamentin puhemiehen pyynnöstä antaa tiedonsaantitarpeen perusteella muita YUTP:n asiakirjoja muille Euroopan parlamentin jäsenille, joille on tehty turvaluokiteltuja asiakirjoja koskeva asianmukainen turvallisuusselvitys asiassa sovellettavien määräysten mukaisesti. Korkea edustaja arvioi uudelleen (vuonna 2002 tehdyn Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan toimielinten välisen sopimuksen) nykyisiä määräyksiä, jotka koskevat Euroopan parlamentin jäsenten mahdollisuuksia tutustua turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan turvaluokiteltuihin asiakirjoihin ja tietoihin, ja ehdottaa tarvittaessa niiden mukauttamista. Korkea edustaja päättää mahdollista mukauttamista odotettaessa tarpeellisiksi katsomistaan siirtymäkauden toimista, jotta asianmukaisesti nimetyt ja virallisesti ilmoitetut Euroopan parlamentin jäsenet voisivat tehtäväänsä hoitaessaan tutustua helpommin edellä mainittuihin tietoihin.
5. Korkea edustaja suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin esittämiin pyyntöihin, että parlamentin strategisesti merkittävinä pitämissä maissa ja organisaatioissa toimivien edustustojen vastanimetyt päälliköt vaihtavat näkemyksiä (joka eroaa kuulemisista) ulkoasiainvaliokunnassa ennen kuin he alkavat hoitaa tehtäviään. Samaa sovelletaan Euroopan unionin erityisedustajiin. Keskustelut käydään korkean edustajan hyväksymässä muodossa, joka vastaa käsiteltävien aiheiden arkaluonteisuutta ja luottamuksellisuutta.
6. Jos korkea edustaja ei voi osallistua Euroopan parlamentin täysistunnossa käytävään keskusteluun, hän päättää sijaisestaan, joka on EU:n toimielimen jäsen, eli joko komission jäsen, kun on kyse komission yksinomaiseen tai pääasialliseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta, tai ulkoasioiden neuvoston jäsen, kun on kyse yksinomaan tai pääasiassa YUTP:hen kuuluvista asioista. Jälkimmäisessä tapauksessa sijainen tulee joko puheenjohtajavaltion tehtäviä hoitavasta maasta tai puheenjohtajavaltiokolmikosta neuvoston työjärjestyksen 26 artiklan mukaisesti. Euroopan parlamentille ilmoitetaan sijaista koskevasta korkean edustajan päätöksestä.
7. Korkea edustaja edistää edustustojen päälliköiden, Euroopan unionin erityisedustajien, YUTP-operaatioiden johtajien ja ulkosuhdehallinnon johtavassa asemassa olevien virkamiesten saapumista parlamentin asiaankuuluviin valiokuntiin ja alivaliokuntiin antamaan säännöllisiä tilanneselostuksia.
8. Kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden rahoittamat YUTP:n sotilasoperaatiot, tietojen antamista jatketaan vuonna 2002 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevän Euroopan parlamentin erityisvaliokunnan välityksellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimielinten välisen sopimuksen tarkistamista 4 kohdan mukaisesti.
9. Euroopan parlamenttia kuullaan vaalitarkkailuvaltuuskuntien yksilöimisestä ja suunnittelusta ja niiden seurannasta noudattaen parlamentin oikeutta valvoa asiaankuuluvien rahoitusvälineiden, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen, talousarviota. EU:n päätarkkailijat nimitetään kuullen vaalikoordinointiryhmää hyvissä ajoin ennen vaalitarkkailutehtävän käynnistymistä.
10. Korkea edustaja osallistuu 1 kohdassa tarkoitettuihin asioihin sitoutumisensa perusteella aktiivisesti tuleviin pohdintoihin talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta vuonna 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa olevien, YUTP:n rahoittamista koskevien nykyisten järjestelyjen ajan tasalle saattamiseen. YUTP:n talousarvioon sovelletaan täysimääräisesti Lissabonin sopimuksella käyttöön otettua uutta talousarviomenettelyä. Korkea edustaja pyrkii myös parantamaan YUTP:n talousarvion avoimuutta, mihin sisältyy muun muassa mahdollisuus yksilöidä talousarviossa merkittävät YTPP-operaatiot (kuten nykyiset Afganistanin, Kosovon ja Georgian operaatiot), samalla kun huolehditaan talousarvion joustavuudesta ja tarpeesta varmistaa sellaisten operaatioiden jatkuvuus, joihin on jo sitouduttu.
Korkean edustajan Euroopan parlamentin täysistunnossa antama julkilausuma Euroopan ulkosuhdehallinnon keskushallinnon perusorganisaatiosta
Korkea edustaja luo Euroopan ulkosuhdehallintoon tarvittavat yksiköt ja tehtävät, jotta ulkosuhdehallinto voi täyttää tavoitteensa ja jotta voidaan parantaa EU:n mahdollisuuksia toteuttaa ulkoisia toimia johdonmukaisesti ja päällekkäisyydet välttäen. Tarvittaessa korkea edustaja huolehtii siitä, että budjettivallan käyttäjälle esitetään asianmukaisia ehdotuksia.
Yksiköitä ja tehtäviä mukautetaan ajan myötä uusien painopisteiden ja tilanteiden mukaan.
Euroopan ulkosuhdehallinto käsittää aluksi muun muassa seuraavat yksiköt:
–
yksikkö, joka avustaa korkeaa edustajaa tämän perussopimusten ja poliittisesta vastuusta annetun julistuksen mukaisissa suhteissa Euroopan parlamenttiin sekä suhteissa kansallisiin parlamentteihin.
–
yksikkö, joka avustaa korkeaa edustajaa tämän pyrkiessä varmistamaan unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden. Yksikön tehtävänä on muun muassa pohjustaa ja seurata korkean edustajan ja komission muiden jäsenten välillä pidettäviä säännöllisiä kokouksia. Yksikkö huolehtii yksikkökohtaisesti tarvittavasta vuorovaikutuksesta ja tehtävien koordinoinnista komission toimivaltaisten yksiöiden kanssa sisäisten politiikkojen ulkoisia näkökohtia koskevissa asioissa.
–
Talousarviosta ja hallinnosta vastaava pääjohtaja. Tämä on Euroopan ulkosuhdehallinnossa johtava henkilö, jolla on kokemusta EU:n talousarvio- ja hallintoasioista.
Kriisinhallinta ja rauhanrakentaminen: YTPP-rakenteista tulee osa ulkosuhdehallintoa lokakuussa 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätöksen ja ulkosuhdehallinnosta tehdyn päätöksen mukaisesti. Asianmukainen rakenne on kriisivalmiutta ja rauhanrakentamista käsittelevien asiaankuuluvien yksiköiden sisällyttäminen komissioon.
Korkea edustaja varmistaa, että komissiosta Euroopan ulkosuhdehallintoon siirretyt asiaankuuluvat yksiköt, jotka käsittelevät kriisinhallinnan suunnittelua ja ohjelmointia, konfliktinestoa ja rauhanrakentamista, ja YTPP:n rakenteet toimivat tiiviissä yhteistyössä ja synergiaa luoden sekä suoraan korkean edustajan vastuulla ja alaisuudessa asianmukaisen rakenteen puitteissa. Tämä ei tietenkään vaikuta politiikkojen erityiseen luonteeseen, erityisesti hallitusten väliseen ja yhteisöluonteeseen.
Suoraan korkean edustajan alaisuudessa ja vastuulla varmistetaan täysimääräinen koordinointi ulkosuhdehallinnon kaikkien rakenteiden välillä, erityisesti YTPP:n rakenteiden ja muiden asiaankuuluvien ulkosuhdehallinnon yksiköiden välillä kyseisten rakenteiden erityispiirteet huomioon ottaen.
Korkea edustaja varmistaa, että EU:n erityisedustajien ja ulkosuhdehallinnon asiaankuuluvien yksiköiden välille luodaan tarvittava koordinointi.
Korkea edustaja painottaa erityisesti ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan edistämistä koko maailmassa ja edistää näiden valtavirtaistamista ulkoisissa politiikoissa ulkosuhdehallinnon välityksellä. Päätoimipaikkatasolla on ihmisoikeus- ja demokratiarakenne ja kaikissa asiaankuuluvissa unionin edustustoissa yhteyspisteitä, joiden tehtävänä on seurata ihmisoikeustilannetta ja edistää EU:n ihmisoikeuspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Tässä lausumassa käytetty termi ”korkea edustaja” kattaa myös Euroopan komission varapuheenjohtajana toimivan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kaikki tehtävät tämän vaikuttamatta hänelle kuuluviin erityistehtäviin sisältyviin erityisvastuisiin.