Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Korean niemimaasta,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja muut ihmisoikeusvälineet,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 25. maaliskuuta 2010 antaman ja EU:n jäsenvaltioiden tukeman Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korean) ihmisoikeustilannetta koskevan päätöslauselman, jossa tuomitaan kansalaisoikeuksien ja poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien järjestelmällinen, laajamittainen ja vakava rikkominen Pohjois-Koreassa,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1718 (2006) ja 1874 (2009),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen kolmannen komitean 64. istunnossa 19. marraskuuta 2009 hyväksymän päätöslauselman Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/1002/YUTP,

–  ottaa huomioon 7. marraskuuta 2009 päivätyn raportin (”Universal Peer Report”) Pohjois-Koreasta sekä sen, että Pohjois-Korea on suostunut tarkastelemaan 117:ää suositusta, jotka sisältyivät ihmisoikeusneuvoston työryhmän määräaikaisarviointia koskevaan, 18. maaliskuuta 2010 hyväksyttyyn raporttiin,

–  ottaa huomioon Pohjois-Korean ihmisoikeustilannetta seuraavan erityisraportoijan Vitit Muntarbhornin 17. helmikuuta 2010 päivätyn raportin,

–  ottaa huomioon Madridissa 29. kesäkuuta 2010 pidetyn EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun 29. neuvottelukierroksen, jossa keskusteltiin Pohjois-Korean pakolaisista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan,

A.  katsoo, että Pohjois-Korean ihmisoikeustilanne on edelleen erittäin huolestuttava ja maan humanitaarinen tilanne herättää vakavaa huolta,

B.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 25. maaliskuuta 2010 antamassa Pohjois-Korean ihmisoikeustilannetta koskevassa päätöslauselmassa ilmaistaan syvä huoli jatkuvista raporteista, jotka koskevat kansalaisoikeuksien ja poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien järjestelmällisiä, laajamittaisia ja vakavia rikkomuksia Pohjois-Koreassa,

C.  ottaa huomioon, että Pohjois-Korean ihmisoikeustilannetta seuraava Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoija kuvasi YK:n ihmisoikeusneuvostolle laatimassaan vuosiraportissa maan ihmisoikeustilannetta pohjattoman epätoivoiseksi,

D.  ottaa huomioon, että Pohjois-Korean hallitus ei hyväksy Pohjois-Korean ihmisoikeustilannetta seuraavan erityisraportoijan valtuuksia, on evännyt tältä pääsyn maahan eikä suostu yhteistyöhön YK:n ihmisoikeusmekanismien kanssa,

E.  ottaa huomioon, että YK:n erityisraportoijan raportissa todettiin, että siinä vaiheessa, kun käynnistetään uudelleen kuuden osapuolen ydinvoimasta luopumista koskevat keskustelut, esiin voitaisiin ottaa myös ihmisoikeustilanteen parantaminen,

F.  ottaa huomioon, että YK:n erityisraportoija on ehdottanut, että turvallisuusneuvosto käsittelisi Pohjois-Korean ihmisoikeusrikkomuksia ja että perustettaisiin tutkintalautakunta, joka selvittäisi rikkomukset, joita Pohjois-Korean hallitus on väitteiden mukaan tehnyt ihmiskuntaa vastaan,

G.  ottaa huomioon, että useat kansainväliset ihmisoikeuksiin erikoistuneet kansalaisjärjestöt ovat vaatineet, että Euroopan unioni kohdistaisi enemmän huomiota Pohjois-Korean ihmisoikeuskysymyksiin,

H.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmassa tuomitaan Pohjois-Korean vakavat, laajamittaiset ja järjestelmälliset ihmisoikeusrikkomukset ja etenkin poliittisten vankien ja pakkopalautettujen Pohjois-Korean kansalaisten kiduttaminen ja lähettäminen työleireille,

I.  ottaa huomioon, että Pohjois-Korean valtiolliset viranomaiset panevat järjestelmällisesti täytäntöön laittomia teloituksia, mielivaltaisia pidätyksiä ja katoamisia;

J.  ottaa huomioon, että oikeusjärjestelmä on alistettu valtiolle, valtion vastaisista rikoksista määrätään hyvin usein kuolemanrangaistus, kuolemanrangaistuksen käyttöä laajennetaan rikoslaissa jatkuvasti ja kansalaiset, lapset mukaan luettuina, pakotetaan seuraamaan julkisia teloituksia,

K.  ottaa huomioon, ettei Pohjois-Korean hallitus salli poliittisen opposition järjestäytymistä, vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja, tiedotusvälineiden vapaata toimintaa, uskonnonvapautta, yhdistymisvapautta eikä työehdoista neuvottelua,

L.  ottaa huomioon, että Japanista, Korean tasavallasta ja muista maista, mahdollisesti myös EU:sta, lähtöisin olevien kolmansien maiden kansalaisten panttivanki- ja kaappaustapauksia ei ole vielä saatu ratkaistua ja että kansainvälisen yhteisön on puututtava niihin päättäväisesti,

M.  ottaa huomioon, että huomattava määrä pohjoiskorealaisia on paennut Kiinan kansantasavaltaan, jossa monien naisten kerrotaan joutuneen ihmiskaupan uhreiksi ja pakkoavioliittoihin, ja että Kiinan kansantasavallan kerrotaan pakkopalauttavan pohjoiskorealaisia pakolaisia Pohjois-Koreaan vastoin kansainvälisiä palauttamiskiellon sääntöjä ja sen väitetään myös estävän Pohjois-Korean kansalaisten hakeutumista UNHCR:n turvapaikkamenettelyihin, mikä on vastoin YK:n vuonna 1951 antamaa pakolaissopimusta ja siihen liittyvää vuonna 1967 annettua pöytäkirjaa, jotka Kiinan kansantasavalta on hyväksynyt, ja ottaa huomioon, että pakkopalautettujen kansalaisten kohtaloista on saatu levottomuutta herättäviä tietoja,

N.  ottaa huomioon valtion harjoittaman syyllisyyspolitiikan, jonka johdosta kokonaisia perheitä, lapset ja isovanhemmat mukaan luettuina, viedään vankeuteen; ottaa huomioon, että vangit joutuvat törkeiden ihmisoikeusloukkausten, kidutusten, nälkiinnyttämisen ja orjuutuksen kohteiksi ja että arviolta 100 000 vankia on jo saattanut menehtyä, usein nääntymyksestä tai hoitamattomien sairauksien vuoksi,

O.  ottaa huomioon, että satelliittikuvat ja useat pohjoiskorealaisten loikkareiden kertomukset vahvistavat todeksi, että Pohjois-Koreassa on vähintään kuusi keskitysleiriä, joilla on yli 150 000 poliittista vankia, ja että kun tähän lisätään kaikki muut vangit, kuten Kiinasta pakkopalautetut henkilöt, keskitysleireillä on vangittuina arviolta yli 200 000 henkeä,

P.  ottaa huomioon, että suuri osa väestöstä kärsii nälkää ja on paljolti riippuvainen kansainvälisestä ruoka-avusta ja että Maailman elintarvikeohjelma raportoi syyskuussa 2009, että kolmannes Pohjois-Korean naisista ja lapsista kärsii aliravitsemuksesta,

Q.  ottaa huomioon, että yhteiskuntaa hallitsee sotilaallisen voiman ensisijalle asettava politiikka ja juche-ideologia, joka vaatii palvomaan maan johtajaa,

R.  ottaa huomioon, että loikkareiden uskottavien kertomusten mukaan väestö joutuu alistumaan pakkotyökampanjoihin ja ihmisten koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet määräytyvät heidän sosiaalisen asemansa mukaan, joka perustuu heidän tai heidän perheidensä lojaalisuuteen hallintoa kohtaan;

S.  ottaa huomioon, että 30. marraskuuta 2009 tehty valuuttauudistus on aiheuttanut vakavaa vahinkoa jo ennestäänkin heikolle taloudelle ja johtanut siihen, että heikommassa asemassa olevat yhteiskuntaryhmät ovat köyhtyneet entisestään ja sosiaalinen tyytymättömyys on suurta,

T.  ottaa huomioon, että Pohjois-Korea ei myönnä yhdellekään ulkomaiselle toimittajalle vapaata pääsyä maahan, päätietotoimisto on ainoa tiedonlähde kaikille Pohjois-Korean tiedotusvälineille, radio- ja tv-asemat voivat vastaanottaa signaalia ainoastaan hallitusten alaisilta asemilta ja ulkomaisten lähetysten vastaanotto on jyrkästi kielletty vakavien seuraamusten uhalla; ottaa huomioon, että suurella osalla väestöstä ei ole internet-yhteyttä,

1.  vaatii, että Pohjois-Korea lopettaa välittömästi meneillään olevat, omaan kansaan kohdistetut vakavat, laajamittaiset ja järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, jotka saattavat osoittautua rikoksiksi ihmiskuntaa vastaan ja kuulua siten kansainväliseen rikoslainsäädäntöön;

2.  kehottaa Pohjois-Koreaa lopettamaan välittömästi ja pysyvästi julkiset teloitukset ja lakkauttamaan kuolemanrangaistuksen maassa;

3.  kehottaa Pohjois-Koreaa lopettamaan laittomat teloitukset ja pakkokatoamiset, kidutuksen ja pakkotyövoiman käytön, vapauttamaan poliittiset vangit ja antamaan kansalaisilleen matkustusvapauden;

4.  kehottaa Pohjois-Korean viranomaisia varmistamaan, että kaikki kansalaiset saavat tarpeidensa mukaan elintarvikkeita ja humanitaarista apua;

5.  kehottaa Pohjois-Koreaa sallimaan sananvapauden ja lehdistönvapauden sekä sensuroimattoman pääsyn internetiin kaikille kansalaisilleen;

6.  kehottaa EU:ta tukemaan YK:n tutkintalautakunnan perustamista, joka arvioi Pohjois-Korean aiempia ja nykyisiä ihmisoikeusloukkauksia ja määrittelee, missä määrin tällaiset loukkaukset ja väärinkäyttöihin liittyvä rankaisemattomuus on rikos ihmiskuntaa vastaan, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan YK:n yleiskokouksen tästä asiasta antamaa päätöslauselmaa;

7.  kehottaa Euroopan unionia nimittämään tilanteen vakavuuden vuoksi Pohjois-Korean erityisedustajan, joka varmistaa pysyvän huomion ja koordinoinnin sekä Euroopan unionissa että avainkumppaneiden kuten Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean kanssa;

8.  kehottaa Pohjois-Korean viranomaisia noudattamaan ihmisoikeusneuvoston työryhmän määräaikaisarviointia koskevaan raporttiin sisältyviä suosituksia ja sallimaan aluksi sen, että Punaisen ristin kansainvälinen komitea ja jokin muu riippumaton kansainvälinen asiantuntijaelin tutkii kaikentyyppiset pidätyskeskukset, sekä sen, että YK:n erityisraportoijat käyvät maassa;

9.  kehottaa Pohjois-Korean hallitusta varmistamaan, että tutkimukset ovat kattavia ja johtavat avoimeen ja tyydyttävään tulokseen ja antamaan lopulliset ja kattavat tiedot niistä EU:n ja kolmansien maiden kansalaisista, joiden epäillään joutuneen Pohjois-Korean valtion agenttien sieppaamiksi viime vuosikymmenten aikana, sekä vapauttamaan välittömästi maassa edelleen pidetyt kaapatut henkilöt;

10.  vaatii EU:n jäsenvaltioita myöntämään jatkossakin Pohjois-Koreasta tuleville pakolaisille turvapaikan ja järjestämään systemaattisemmin eurooppalaisen ja kansainvälisen suojelun maasta toivottoman tilanteen vuoksi pakeneville pohjoiskorealaisille ja kehottaa komissiota jatkamaan tukeaan Pohjois-Korean pakolaisia avustaville kansalaisjärjestöille;

11.  kehottaa Kiinan kansantasavaltaa lopettamaan pohjoiskorealaisten pakolaisten pidätykset ja palauttamisen Pohjois-Koreaan, täyttämään vuoden 1951 pakolaissopimuksen ja sen vuoden 1967 pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa, antamaan pohjoiskorealaisille pakolaisille mahdollisuuden turvautua UNHCR:ään, jotta heidän asemansa voitaisiin määritellä ja jotta he voisivat asettautua uudelleen turvallisesti, sekä myöntämään Kiinan kansantasavallan kansalaisten kanssa naimisiin menneille pohjoiskorealaisille naisille laillisen oleskeluluvan;

12.  kehottaa Kiinan kansantasavaltaa hyödyntämään läheisiä suhteitaan Pohjois-Koreaan edistääkseen maan talous- ja sosiaaliuudistuksia ja Pohjois-Korean väestön elinolojen ja sosiaalisten oikeuksien parantamista;

13.  kehottaa komissiota ottamaan Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteen ja Kiinaan paenneiden pohjoiskorealaisten pakolaisten kysymyksen esille kaikissa EU:n ja Kiinan välisissä keskusteluissa sekä EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelussa;

14.  kehottaa komissiota jatkamaan nykyisiä humanitaarisen avun ohjelmia ja säilyttämään olemassa olevat viestintäkanavat Pohjois-Korean kanssa sekä valvomaan tarkkaan elintarvike- ja humanitaarisen avun jakamista Pohjois-Koreassa, jotta täytettäisiin kansainväliset avoimuutta ja vastuuta koskevat standardit;

15.  kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita jatkamaan aktiivista vuoropuhelua ja tukeaan valtioista riippumattomille järjestöille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka yrittävät luoda yhteyksiä Pohjois-Koreaan, ja rohkaisemaan näin ihmisoikeusympäristöä parantaviin muutoksiin;

16.  kehottaa komissiota sisällyttämään EU:n ja Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen lausekkeen Pohjois-Koreassa sijaitsevan Kaesongin teollisuusalueen työläisten oikeuksien valvonnasta;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioille ja ehdokasmaille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, Korean tasavallan ja Korean demokraattisen kansantasavallan hallituksille, Kiinan kansantasavallan hallitukselle sekä YK:n pääsihteerille.