Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2072(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0236/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0236/2010

Keskustelut :

PV 06/09/2010 - 20
CRE 06/09/2010 - 20

Äänestykset :

PV 07/09/2010 - 6.13
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0303

Hyväksytyt tekstit
PDF 134kWORD 58k
Tiistai 7. syyskuuta 2010 - Strasbourg
Euroopan globalisaatiorahaston rahoitus ja toiminta
P7_TA(2010)0303A7-0236/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. syyskuuta 2010 Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta (2010/2072(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 546/2009(3),

–  ottaa huomioon päätöslauselmat, joita se on hyväksynyt 23. lokakuuta 2007 alkaen, ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti(4),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2008 (KOM(2008)0421) ja 28. heinäkuuta 2009 (KOM(2009)0394) päivätyt komission tiedonannot Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuosina 2007 ja 2008,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0236/2010),

A.  toteaa, että lievittääkseen joukkoirtisanomisten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden kokemia globalisaation kielteisiä vaikutuksia ja osoittaakseen näille työntekijöille solidaarisuutta Euroopan unioni on uudelleentyöllistämisen tukemisen lisäksi perustanut Euroopan globalisaatiorahaston (jäljempänä ”EGR”), josta annetaan taloudellista tukea yksilöllisille työelämään palauttamisohjelmille; ottaa huomioon, että rahaston varojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta tai kahden edellisen varainhoitovuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 b liittyviä tällaisia määrärahoja; ottaa huomioon, että EGR perustettiin joustavaksi tapauskohtaisen tuen välineeksi, jolla oli määrä reagoida nopeammin ja tehokkaammin maailmankaupan muutoksista aiheutuvien irtisanomisten piiriin joutuvien työntekijöiden palauttamiseen työmarkkinoille,

B.  toteaa, että voidakseen vastata talous- ja rahoituskriisin aiheuttamaan työttömyyden lisääntymiseen ja hyödyntää vuosien 2007 ja 2008 kokemukset Euroopan unioni muutti EGR:n käytön sääntöjä kesäkuussa 2009; toteaa, että muutoksia sovelletaan kaikkiin ennen 31. päivää joulukuuta 2011 toimitettuihin hakemuksiin ja niillä laajennettiin EGR:n soveltamisalaa, joustavoitettiin ja täsmennettiin toimintakriteerejä, nostettiin yhteisrahoitusosuutta ja pidennettiin aikaa, jona jäsenvaltiot voivat käyttää rahaston rahoitustuen,

C.  toteaa, että vuoden 2007 alun ja vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon lopun välillä käyttöön otettujen EGR-varojen arviointi paljastaa kohdennettujen varojen vaatimattoman käyttöasteen, sillä käytettävissä olleista yhteensä 1,5 miljardin euron rahavaroista käytettiin vain 80 miljoonaa euroa 18 ehdokashankkeeseen, jotka hyödyttivät 24 431:tä työntekijää kahdeksassa jäsenvaltiossa vain muutamalla taloudenalalla (etenkin tekstiili- ja autoteollisuudessa); toteaa, että kyseisiä puutteita kuvastaa myös ero alun perin myönnettyjen ja lopulta toteutuneiden määrien välillä, sillä 11 ensimmäisen tapauksen määrärahoista maksettiin takaisin 24,8 miljoonaa euroa eli 39,4 % käyttöönotetuista varoista,

D.  toteaa, että vaikkei EGR:n muutetun asetuksen mukaista toimintaa vielä voida arvioida, toukokuusta 2009 alkaen esitettyjen, päätöstä odottavien tai toteutusvaiheessa olevien tukihakemusten perusteella voidaan jo nyt todeta EGR-varojen käytön selvästi lisääntyneen, mikä osoittaa tehdyt muutokset hyviksi; toteaa, että toukokuun 2009 ja huhtikuun 2010 välillä esitettyjen hakemusten määrä kasvoi 18:ta 46:een, haetun tuen määrä kasvoi 80 miljoonasta eurosta 197 miljoonaan euroon, hakemuksen esittäneiden jäsenvaltioiden määrä 8:sta 18:aan, tukea saaneiden työntekijöiden määrä lähes kaksinkertaistui (36 712 työntekijän lisäys) ja tukea annettiin yhä moninaisemmilla talouden aloilla,

E.  panee kuitenkin merkille, että 9 jäsenvaltiota ei ole vieläkään käyttänyt EGR:a, että käyttöönotetut määrät jäävät tuntuvasti alle vuosittain käytettävissä olevan 500 miljoonan euron enimmäismäärän ja että pääosa hakemuksista koskee alueita, joiden BKT asukasta kohti ylittää EU:n keskiarvon ja joilla työttömyysaste on pysynyt melko alhaisena; katsoo, että tästä voidaan päätellä, että vaikka alkuperäiseen asetukseen tehdyt muutokset olivat merkittäviä, ne ovat viime vuosina havaittuun joukkoirtisanomisten määrän lisääntymiseen nähden riittämättömiä,

F.  arvelee sen, että hakemusten määrän kasvun selittää osaltaan se, että yhteisrahoitusosuus nostettiin 50 prosentista 65 prosenttiin kesäkuun 2009 tarkistamisen yhteydessä,

G.  uskoo, että EGR:n vähäinen käyttö unionin köyhimmillä alueilla liittyy siihen, että jäsenvaltiot soveltavat erilaisia strategioita, sekä vaikeuksiin kehittää hankkeita ennen kuin unionin toimielimet ovat tehneet päätöksen,

H.  panee merkille, että huolimatta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17. heinäkuuta 2008 antamasta yhteisestä lausumasta, jossa vedottiin EGR:n mahdollisimman nopean ja tehokkaan rahoitustuen puolesta, koko prosessi joukkoirtisanomisesta siihen, että EGR antaa tuen sitä hakeneelle jäsenvaltiolle, vie yhä noin 12–17 kuukautta; katsoo, että tämä viive selittää osaltaan eroa niiden työntekijöiden määrän, joita varten EGR-tukea on haettu, ja tukea tosiasiallisesti saaneiden työntekijöiden määrän välillä,

I.  huomauttaa, että luonnoksessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission toimielinten väliseksi sopimukseksi budjettiyhteistyöstä(5) muutetaan EGR:n varojen käyttöönottomenettelyä vain marginaalisesti tekemällä kolmikantaneuvotteluista harkinnanvaraisia, niin kuin ne käytännössä ovatkin; katsoo, että tämä muutos ei poista menettelyn raskautta ja hitautta,

J.  toteaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen toiminnan arvioinnista laaditun komission kertomuksen(6) mukaan menettelyä hidastaa muun muassa se, että budjettivallan käyttäjien on tehtävä EGR:n käyttöönotosta erityinen päätös; katsoo, että tämän ei pitäisi estää EGR:n käyttöönottopäätösten joutuisampaa tekemistä,

K.  toteaa, että EGR:n toteutuksesta vuoden 2009 muutosten jälkeen ei ole vielä saatavilla luotettavia ja yhtenäisiä tietoja, ja pitää ehdottoman välttämättömänä velvoittaa toimijat avoimuuteen ja säännölliseen selontekoon,

L.  toteaa, että vuoden 2007 alun ja huhtikuun 2010 välillä tehdyistä 27 päätöksestä jokainen oli myönteinen ja vastasi määrältään komission ehdotuksia,

M.  toteaa, että globalisaatio ja talouskriisin vaikutukset työllisyyteen tuntuvat vielä vuoden 2013 jälkeenkin ja tämän johdosta on todennäköistä, että hakemusten määrän kasvusuuntaus voimistuu tulevina vuosina; katsoo kuitenkin, että rahaston tarkoituksena ei ole korvata innovoinnin puutetta,

1.  katsoo, että EGR:n lisäarvo Euroopan unionin sosiaalipolitiikan välineenä tulee sen näkyvästä, erityisestä, kertaluonteisesta ja tilapäisestä rahoitustuesta yksilöllisille ohjelmille, joilla helpotetaan joukkoirtisanomisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden työelämään palaamista ja uudelleenkoulutusta aloilla tai alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden ja yhteiskunnan häiriötila;

2.  katsoo, että koska EGR-tukihakemusten määrä on kääntynyt kasvuun ja rahaston käyttöönotto- ja toteutusmenetelmää on vaikea soveltaa, sen menettely- ja talousarviomääräyksiä on kiireesti muutettava; korostaa, että komission olisi parannettava tietoisuutta EGR:stä ja sen näkyvyyttä jäsenvaltioiden ja rahaston mahdollisten edunsaajien keskuudessa; pyytää siksi komissiota esittämään väliarviointinsa suunniteltua aiemmin eli jo 30. kesäkuuta 2011 ja antamaan sen yhteydessä ehdotuksen EGR-asetuksen muuttamisesta, jotta rahaston selkeimmät puutteet saadaan korjattua ennen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättymistä;

3.  kehottaa komissiota arvioimaan väliarvioinnissaan myönnettyjä tukia seuraavista laatunäkökohdista:

   a) työelämään palaamisen onnistumisprosentti ja arvio edunsaajien taitojen kehittymisestä;
   b) vertaileva analyysi kunkin EGR-hakemuksen perusteella rahoitetuista toimenpiteistä ja tuloksista työelämään palaamisen pohjalta;
   c) syrjimättömyysvaatimuksen noudattaminen irtisanottujen työntekijöiden työsuhdetyypin mukaan ja niiden työntekijöiden suhteen, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionin sisällä;
   d) hakemusten valmistelussa mahdollisesti sovelletut työmarkkinaosapuolten kuulemismenettelyt ja niiden toteuttamisen valvonta;
   e) EGR:n vaikutus edunsaajien verkostoihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin irtisanomisjärjestelyt saattavat vaikuttaa ja joiden työntekijät voisivat saada etua rahastosta;
   f) analyysi erilaisten EGR-ehdokkaiden vaikutuksista niiden hallinnosta vastaavien kansallisten laitosten suhteen;
   g) EGR-varojen vaikutus ikäryhmittäin tukea saavissa jäsenvaltioissa ja tukea saavilla aloilla;

4.  kehottaa komissiota arvioimaan väliarvioinnissaan myönnettyjä tukia talousarvionäkökulmasta ja ottamaan tuloksissa erityisesti huomioon seuraavat seikat:

   a) mistä aiheutuu suuri ero EGR:stä pyydettyjen varojen ja edunsaajajäsenvaltion maksamien summien välillä, kun tukea on jo annettu;
   b) mitä rahoitettuja ohjelmia ja toimenpiteitä ei toteutettu, kun jäsenvaltiot ovat suorittaneet maksuja;
   c) mistä aiheutuvat suuret erot jäsenvaltioiden välillä eri EGR-hakemuksista työntekijää kohden annetussa rahoituksessa;
   d) analyysi erilaisten Euroopan tasolla rahoitettujen ohjelmien (mukaan luettuna ESR-tuki) koordinoinnista, kun niitä on kohdennettu samalle alueelle, jota koskevia EGR-hakemuksia käsitellään tai on käsitelty;
   e) analyysi komission kokonaisrahoitusosuuden suhteesta muihin kansallisiin ja yrityskohtaisiin tukitoimiin;

5.  katsoo, että asetuksen tarkistamisen yhteydessä olisi otettava aiheellisella tavalla huomioon EGR:n toiminnasta tehtyjen arvioiden tulokset ja saadut kokemukset sekä esiteltävä toimenpiteet, jotka voivat merkittävästi lyhentää EGR:n käyttöönottoon kuluvaa aikaa;

6.  kehottaa komissiota ehdottamaan, että EGR-asetukseen lisätään jäsenvaltioiden velvollisuus tukea työntekijäjärjestöjen osallistumista asetuksen täytäntöönpanon aikana; kehottaa komissiota järjestämään kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa siitä, miten työntekijät osallistuvat EGR:n täytäntöönpanoon, jotta työntekijät nykyisissä ja tulevissa tapauksissa voivat hyötyä aiemmista tapauksista saaduista kokemuksista;

7.  korostaa, että EGR:n käyttöönoton vaatima aika voitaisiin puolittaa, jos seuraavat toimenpiteet muotoillaan ja toteutetaan:

   a) jäsenvaltioiden olisi laadittava EGR:n käyttöönottoa koskevat hakemukset heti kun joukkoirtisanomisista on ilmoitettu eikä niiden toteuttamisen jälkeen;
   b) komission olisi tiedotettava jäsenvaltioille, että hakemus voidaan esittää heti kun interventiokriteerit täyttyvät;
   c) olisi kaikin tavoin pyrittävä mahdollistamaan nopea ja tehokas tietojen vaihto prosessiin osallistuvan jäsenvaltion kanssa;
   d) jäsenvaltioiden hakemusten jättäminen omalla kielellään ja yhdellä unionin toimielinten työkielellä voisi auttaa hakemusten arvioinnista komissiossa vastaavaa yksikköä ryhtymään työhön viipymättä;
   e) komissiolla olisi oltava riittävästi työvoimaa ja teknistä kapasiteettia, jotta se voi tehokkaasti ja nopeasti käsitellä jäsenvaltioiden esittämät hakemukset siten että kunnioitetaan budjettineutraalia periaatetta;
   f) komission olisi tehtävä päätös EGR:n käyttöönotosta 3–4 kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltion hakemuksen, mukaan luettuna kaikki tarvittavat tiedot; tapauksissa, joissa hakemuksen arviointi voi kestää kauemmin kuin 4 kuukautta, komission olisi tiedotettava EP:lle mahdollisimman pian ja ilmoitettava tällaisen viivytyksen syyt;

8.  kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeistusta EGR-tukihakemusten laadinnassa ja toteutuksessa tavoitteena nopea hakumenettely ja sidosryhmien laaja yksimielisyys sovellettavasta strategiasta ja toteutettavista toimenpiteistä, joilla työntekijät voidaan integroida tehokkaasti uudelleen työmarkkinoille; kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan menettelyä ennakkorahoittamalla toimia, jotka olisi käynnistettävä soveltamispäivästä lähtien, jotta EGR:n täytäntöönpanoaika voidaan käyttää täysimääräisesti asianomaisten työntekijöiden eduksi;

9.  muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että ne ovat toisaalta velvollisia ottamaan työmarkkinaosapuolet alusta alkaen mukaan hakemusten valmisteluun EGR-asetuksen 5 artiklan mukaisesti ja toisaalta noudattamaan asetuksen 9 artiklaa, jonka mukaan jäsenvaltion on tiedotettava rahoitettavista toimista ja tehtävä niitä tunnetuiksi ja kohdistettava tiedotus asianomaisille työntekijöille, paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille ja työmarkkinaosapuolille sekä yhdenmukaistettava menettelyjä; kehottaa jäsenvaltioita varmistumaan yritysneuvostojen osallistumisesta aina ennen ohjelmien käynnistymistä, jotta voidaan varmistaa, että työmarkkinaosapuolet ovat aidosti mukana sellaisten rakenneuudistusohjelmien määrittelyssä, joissa yritysten tarpeiden sijasta otetaan huomioon työntekijöiden tarpeet;

10.  pyytää jäsenvaltioita perustamaan EGR:a koskevasta tiedottamisesta ja sen hallinnosta vastaavan kansallisen elimen, joka toimisi kaikkien osapuolten ja erityisesti työmarkkinaosapuolten yhteyspisteenä, ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä unionin tasolla, mikä mahdollistaa EGR:n nopean ja tehokkaan reagoinnin joukkoirtisanomisiin;

11.  huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1927/2006 mukaan useat jäsenvaltiot voivat jättää yhdessä EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen, kun tietyllä maantieteellisellä alueella tai tietyllä alalla irtisanotut työntekijät eivät ole keskittyneet yhteen ainoaan jäsenvaltioon;

12.  katsoo, että menettelyjen nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi on varmistettava tehokkaampi koordinointi komission ja Euroopan parlamentin välillä, jotta päätöksenteon aikarajaa voidaan lyhentää ilman että se heikentää parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien suorittamaa hakemusten arviointia, ja siksi:

   a) päätöksentekoprosessin nopeuttamiseksi komission on esitettävä ehdotuksensa hyvissä ajoin siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin kokouskalenteri ja budjettivaliokunnan kokousten ja istuntojaksojen ajankohdat;
   b) komission on tiedotettava parlamentille ajoissa jäsenvaltioiden hakemusten käsittelyn yhteydessä ilmenevistä vaikeuksista ja/tai keskeytyksistä;
   c) toisaalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta sekä budjettivaliokunta tekevät voitavansa varmistaakseen, että päätökset voidaan tehdä valiokunnassa saavutettua hyväksyntää seuraavassa täysistunnossa;

13.  toteaa, että nämä välittömät EGR:n käyttöönottomenettelyn yksinkertaistamis- ja joustavoittamistoimet voitaisiin sisällyttää asetukseen, kun sitä muutetaan, jos se katsotaan perustelluksi siihen mennessä saadun kokemuksen perusteella; katsoo, että millään näistä toimista ei saa millään tavoin rajoittaa tai vähentää Euroopan parlamentin valtuuksia toisena budjettivallan käyttäjänä rahaston käyttöönotosta päätettäessä;

14.  katsoo, että menettelyn parantamisen lisäksi on jatkettava nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun saakka kesäkuussa 2009 hyväksyttyä poikkeusta, jonka nojalla tukea myönnetään työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa talous- ja rahoituskriisin vuoksi, ja että yhteisrahoitusosuus on siksi säilytettävä 65 prosentissa, koska tuen myöntämisen syyt eivät ole lähimainkaan poistuneet;

15.  panee merkille, että esitykseen komission talousarvioksi vuodelle 2011 on otettu ensimmäisen kerran maksumäärärahoja EGR:a varten, ja katsoo, että tämä on tärkeää, kun tarkastellaan yleisesti rahaston hallintoa ja näkyvyyttä; toteaa kuitenkin, että nämä maksusitoumusmäärärahat eivät välttämättä riitä kattamaan vuoden 2011 EGR-hakemusten edellyttämiä summia; pyytää siksi jälleen, ettei EGR-hakemuksia rahoitettaisi yksinomaan ESR:n budjettikohdista tehtävin siirroin, ja kehottaa komissiota yksilöimään tähän tarkoitukseen soveltuvat budjettikohdat ja ottamaan ne viipymättä käyttöön;

16.  painottaa, että EGR:n tulevaisuudesta päätetään seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa; katsoo, että tätä varten voitaisiin tarkastella useita vaihtoehtoja; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mahdollisuuteen luoda riippumaton rahasto, jolla on omat maksusitoumus- ja maksumäärärahansa, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen tällaisen rahaston rahoittamisesta; uskoo, että EGR:n kaikissa tulevissa uudistuksissa olisi säilytettävä rahaston joustavuus, joka on nykytilanteessa etu EU:n rakennerahastoihin verrattuna;

17.  painottaa, että EGR:n nykyisten toimien muuttaminen pysyväksi aktiivisten työnhakutoimien tukivälineeksi olisi osoitus poliittisesta tahdosta luoda jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaa täydentävä eurooppalainen sosiaalinen tukipilari, jolla voitaisiin uudistaa ammatillista koulutusta koskeva unionin toimintamalli; toteaa tässä yhteydessä, että EGR:n olisi säilyttävä tavoitteiltaan erilaisena kuin ESR ja unionin elinikäisen oppimisen ohjelmien toimet, sillä EGR keskittyy hyödyntämään kunkin tukea saavan työntekijän kykyjä eikä vastaamaan yritysten huoliin tai tarjoamaan oppilaitoksille monialaisia palveluja;

18.  kehottaa jäsenvaltioita EGR:n tukea hyödyntäen luomaan EGR:n, ESR:n ja mikroluototuksen välisiä synergioita, jotta saadaan ihanteellinen ja kuhunkin yksittäistapaukseen parhaiten sopiva ratkaisu;

19.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EGR:n tukea Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamiseen asianomaisilla alueilla ja edistämään sen avulla uudenlaisten, kestävien, vihreiden ja laadukkaiden työpaikkojen edellyttämien uusien taitojen hankkimista, yrittäjyyttä ja elinikäistä oppimista työntekijöiden urakehityksen ja unionin kilpailukyvyn parantamiseksi globaalistuvassa toimintaympäristössä;

20.  pyytää komissiota tekemään paremmin selkoa EGR:n käytöstä: laajentamaan vuosittaisten tiedonantojen sisältöä ja toimittamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoa rahoitustuen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.
(3) EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.
(4) Hyväksytyt tekstit, 25.3.2010 (P7_TA(2010)0071 ja P7_TA(2010)0070), 9.3.2010 (P7_TA(2010)0044, P7_TA(2010)0043 ja P7_TA(2010)0042), 16.12.2009 (P7_TA(2009)0107), 25.11.2009 (P7_TA(2009)0087), 20.10.2009 (P7_TA(2009)0049), 15.9.2009 (EUVL C 224 E, 19.8.2010, s. 46), 5.5.2009 (EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 165), 18.11.2008 (EUVL C 16 E, 22.1.2010, s. 84), 21.10.2008 (EUVL C 15 E, 21.1.2010, s. 117), 10.4.2008 (EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 75), 12.12.2007 (EUVL C 323 E, 18.12.2008, s. 260) ja 23.10.2007 (EUVL C 263 E, 16.10.2008, s. 155).
(5) KOM(2010)0073, 3.maaliskuuta 2010.
(6) KOM(2010)0185, 27. huhtikuuta 2010.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö