Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2012(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0226/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0226/2010

Keskustelut :

PV 20/09/2010 - 21
CRE 20/09/2010 - 21

Äänestykset :

PV 21/09/2010 - 5.2
CRE 21/09/2010 - 5.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0320

Hyväksytyt tekstit
PDF 193kWORD 116k
Tiistai 21. syyskuuta 2010 - Strasbourg
Sisämarkkinoiden täydentäminen sähköistä kaupankäyntiä ajatellen
P7_TA(2010)0320A7-0226/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. syyskuuta 2010 sisämarkkinoiden täydentämisestä sähköistä kaupankäyntiä ajatellen (2010/2012(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon EY:n tuomioistuimen tuomiot Googlen asiasta (yhdistetyt asiat C-236/08 – C-238/08, tuomio 23. maaliskuuta 2010) ja BergSpechten asiasta (asia C-278/08, tuomio 25. maaliskuuta 2010), joissa ”normaalisti asioista perillä oleva ja kohtuullisen huomiokykyinen internetin käyttäjä” määritellään tyypilliseksi internetin käyttäjäksi,

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajansuojasta(1),

–  ottaa huomioon SOLVIT-verkon vuosikertomuksen 2008 SOLVIT-verkon kehityksestä ja toiminnasta (SEC(2009)0142), komission 8. toukokuuta 2008 antaman valmisteluasiakirjan toimintasuunnitelmasta kansalaisille ja yrityksille tarjottavien yhtenäismarkkinoiden neuvontapalvelujen integroidusta lähestymistavasta (SEC(2008)1882) ja parlamentin 9. maaliskuuta 2010 SOLVIT-verkosta antaman päätöslauselman(2),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2009 päivätyn komission valmisteluasiakirjan, joka koskee sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanoa/soveltamista (SEC(2009)1666),

–  ottaa huomioon komission 22. lokakuuta 2009 antaman tiedonannon ”Elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa” (KOM(2009)0557),

–  ottaa huomioon YouGovPsychonomicsin terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston toimeksiannosta laatiman ja 20. lokakuuta 2009 julkaistun tutkimuksen ”Mystery shopping evaluation of cross-border e-commerce in the EU”,

–  ottaa huomioon 22. syyskuuta 2009 päivätyn komission valmisteluasiakirjan, joka koskee kuluttajamarkkinoiden tulostaulua ja vähittäisrahoituspalvelujen seurantaa (SEC(2009)1251),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon yhdenmukaisesta menetelmästä kuluttajavalitusten luokittelua ja ilmoittamista varten (KOM(2009)0346) ja asiaa koskevan komission suositusluonnoksen (SEC(2009)0949),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanosta (KOM(2009)0330),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2009 annetun komission kertomuksen kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä 27. lokakuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 (”asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä”) soveltamisesta (KOM(2009)0336),

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2009 laaditun komission valmisteluasiakirjan ”Rajatylittävä sähköinen kaupankäynti EU:ssa” (SEC(2009)0283),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman kansainvälistä kaupasta ja Internetistä(3),

–  ottaa huomioon 28. tammikuuta 2009 annetun komission tiedonannon yhteismarkkinoiden seurannasta kuluttajan kannalta: toinen kuluttajamarkkinoiden tulostaulu (KOM(2009)0025) ja samaa asiaa tarkemmin käsittelevän komission valmisteluasiakirjan ”Toinen kuluttajamarkkinoiden tulostaulu” (SEC(2009)0076),

–  ottaa huomioon 21. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman kuluttajien luottamuksesta digitaaliseen ympäristöön(4),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2006 palveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY 20 artiklan 2 kohdan(5),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta (kodifioitu toisinto)(6),

–  ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: Jatkotoimet”(7) ja 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan sopimusoikeudesta(8),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin voimassa olevan kuluttajansuojaa, sähköistä kaupankäyntiä ja tietoyhteiskunnan kehitystä koskevan lainsäädännön,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelusta (KOM(2006)0334),

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2003 annetun sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin (KOM(2003)0702) ensimmäisen soveltamiskertomuksen,

–  ottaa huomioon 23. syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta(9),

–  ottaa huomioon sähköistä kaupankäyntiä koskevan Uncitralin lakimallin vuodelta 2006, sähköisiä allekirjoituksia koskevan Uncitralin lakimallin vuodelta 2006 ja sähköisen viestinnän käyttöä kansainvälisissä sopimuksissa koskevan Uncitralin yleissopimuksen vuodelta 2005(10),

–  ottaa huomioon SEUT:n 11 artiklan, jossa määrätään, että ”ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi”,

–  ottaa huomioon SEUT:n 12 artiklan, jossa määrätään, että ”kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset otetaan huomioon unionin muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa”,

–  ottaa huomioon SEUT:n 14 artiklan ja sen pöytäkirjan N:o 26 yleistä (taloudellista) etua koskevista palveluista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0226/2010),

A.  katsoo, että Euroopan unionin ei tule pyrkiä vain sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinoiden kehittämisen jatkamiseen vaan että EU:n tulee tutkia myös sitä, kuinka sähköisen kaupankäynnin kehittäminen voisi edistää sisämarkkinoiden kestävää elpymistä,

B.  ottaa huomioon, että Mario Monti korostaa 9. toukokuuta 2010 päivätyssä raportissaan ”A new Strategy for the Single Market” (uusi sisämarkkinastrategia), että sisämarkkinoiden kansansuosio on ennätyksellisen alhaisella tasolla, vaikka niitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan; ottaa huomioon, että raportissa pannaan merkille sähköisen kaupankäynnin tarjoavan tulevaisuudessa yhdessä innovatiivisten palveluiden ja ekoteollisuuden kanssa parhaat kasvu- ja työllisyysnäkymät ja muodostavan siksi sisämarkkinoiden uuden eturintaman,

C.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti on merkittävä internetin käyttömuoto ja että se edistää merkittävällä tavalla Eurooppa 2020 -strategian sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden saavuttamista; korostaa sen merkitystä, että kaikkien toimijoiden on toimittava yhteistyössä jäljellä olevien esteiden poistamiseksi,

D.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti helpottaa ja edistää sellaisten uusien markkinarakojen kehittämistä pk-yrityksille, joita ei muuten olisi olemassa,

E.  katsoo, että EU:n sisämarkkinoiden koko potentiaalin vapauttamiseksi sähköisen kaupankäynnin harjoittajia olisi rohkaistava edistämään tuotteidensa myyntiä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa suoramarkkinoinnin tai muiden viestintäkeinojen avulla,

F.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti muodostaa Euroopan unionille keskeiset markkinat 21. vuosisadalla ja että sen avulla voidaan muokata unionin sisämarkkinoita, tukea tietoon perustuvaa taloutta, tarjota lisäarvoa ja mahdollisuuksia Euroopan kuluttajille ja liikeyrityksille näinä taloudellisesti vaikeina aikoina sekä antaa merkittävä ja myönteinen panos työllisyyden ja kasvun edistämiseen; katsoo, että sähköisen kaupankäynnin kehittäminen, mukaan lukien uusien yrittäjyysmuotojen kehittäminen pienille ja keskisuurille yrityksille ja niiden edistäminen, voi parantaa EU:n taloudellista kilpailukykyä komission Eurooppa 2020 -strategian puitteissa,

G.  katsoo, että on ratkaisevan tärkeää saavuttaa sisämarkkinoiden tehokas toiminta, jotta voidaan täyttää Lissabonin esityslistan tavoitteet kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamisesta ja osallistavien ja kilpailukykyisten työpaikkojen luomisesta EU:n 500 miljoonan kuluttajan ja heidän hyvinvointinsa palvelemiseksi; ottaa huomioon, että rajat ylittävä sähköinen kaupankäynti tarjoaa eurooppalaisille kuluttajille merkittäviä sosiaalis-taloudellisia etuja, kuten käyttömukavuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen, kuluttajien oikeuksien vahvistuminen, avoimuuden ja kilpailun lisääntyminen, vertailtavien ja valittavien tuotteiden ja palveluiden tarjonnan laajeneminen sekä mahdollisuus huomattavien säästöjen toteuttamiseen,

H.  katsoo, että meneillään olevan talouskriisin aikana digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen ja tieto- ja viestintätekniikan (TVT) sisämarkkinoiden loppuun saattaminen ovat mahdollistaneet sähköisen kaupan kasvun jatkumisen ja työpaikkojen luomisen ja niiden avulla verkkoyritykset ovat voineet pysyä taloudellisesti aktiivisina ja kuluttajat ovat voineet hyötyä entistä suuremmasta valikoimasta ja paremmista hinnoista, toteaa, että rajat ylittävä sähköinen kaupankäynti tarjoaa monia etuja EU:n yrityksille ja etenkin pk-yrityksille, jotka voivat tuottaa innovatiivisia, korkealaatuisia ja kuluttajaystävällisiä palveluja ja tuotteita Euroopan sisäisten sähköisten markkinoiden kautta, vahvistaa asemaansa ja säilyttää kilpailukykynsä maailmantaloudessa,

I.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti tarjoaa enemmän valinnanvaraa erityisesti huonojen kulkuyhteyksien päässä ja kaukaisilla ja syrjäisillä alueilla asuville ja liikuntarajoitteisille kuluttajille, joiden saatavilla ei muutoin ole laajaa tavaravalikoimaa; ottaa huomioon, että sähköisestä kaupankäynnistä hyötyvät erityisesti maaseudulla ja kaukaisilla ja syrjäisillä alueilla asuvat kansalaiset, jotka eivät ehkä muutoin voi tutustua laajaan tavaravalikoimaan yhtä helposti tai yhtä edullisesti,

J.  ottaa huomioon, että sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin toinen soveltamiskertomus on viivästynyt viidellä vuodella, koska sen määräaika oli vuonna 2005 (direktiivin 2000/31/EY 21 artikla),

K.  ottaa huomioon, että Euroopan digitaalistrategiassa asetetaan nopean ja ultranopean laajakaistan kattavuudelle ja sähköisen kaupankäynnin käyttöönotolle kohtuulliset suoritustavoitteet,

L.  ottaa huomioon, että eurooppalaisten kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien luottamus digitaaliseen ympäristöön on alhainen, mikä johtuu sähköisen kaupankäynnin tarpeettomista esteistä, kuten EU:n markkinoiden sirpaleisuudesta ja kuluttajien epävarmuudesta, kun on kyse tietojen luottamuksellisuudesta, maksuliikenteen turvallisuudesta ja kuluttajien oikeuksista ongelmatilanteissa, ja että joiltakin osin Euroopan sähköinen kaupankäynti on jäljessä Yhdysvalloista ja Aasiasta; katsoo, että kansalliset rajat ylittäviä verkkoympäristössä tapahtuvia liiketoimia edistävien ”digitaalisten sisämarkkinoiden” luominen kaikkia kuluttajia varten kaikkialla Euroopan unionissa on tärkeä osa sisämarkkinoiden elvyttämistä, sillä näin kansalaisille on tarjolla laajempi tuote- ja palveluvalikoima; katsoo, että rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä koskevien esteiden raivaaminen ja kuluttajien luottamuksen lisääminen on olennaisen tärkeää houkuttelevien ja yhtenäisten Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja kuluttajamarkkinoiden ja talouden yleensäkin piristämiseksi,

M.  ottaa huomioon komission tiedonannon digitaalistrategiasta, jossa tunnustetaan, että EU:n kuluttajat päättävät usein käydä kauppaa EU:n ulkopuolisten, esimerkiksi Yhdysvalloissa sijaitsevien yritysten kanssa, mikä seikka osoittaa, että on kehitettävä politiikka sähköisen kaupankäynnin yleismaailmallisten muotojen edistämiseksi ja korostettava internetin hallinnon kansainvälistämisen merkitystä Tunisin toimintaohjelman mukaisesti; ottaa huomioon, että kuluttajat ja yritykset eivät voi hyötyä digitaalisista sisämarkkinoista, koska hyvin harvat verkossa toimivat vähittäiskauppiaat myyvät tuotteitaan tai palveluitaan toisiin jäsenvaltioihin ja koska useimmat niistä myyvät ainoastaan joihinkin jäsenvaltioihin; katsoo, että on tarpeen käsitellä kuluttajia koskevaa syrjintää, maksuajankohta mukaan luettuna, varmistamalla, että maksamista ja maksun saamista sekä toimitusta koskevat määräykset on pantu täytäntöön; ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti on nykyisin talouden valtavirran merkittävä osatekijä ja että yritykset ja kuluttajat hyödyntävät yhä useammin sekä verkossa että verkon ulkopuolella sovellettavia kaupallisia käytäntöjä parhaiden etujen saamiseksi,

N.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti on kansainvälistä ja että sitä ei voida rajoittaa ainoastaan EU:ssa tapahtuvaksi,

O.  ottaa huomioon, että Euroopan digitaalistrategiassa asetetaan nopean ja ultranopean laajakaistan kattavuudelle ja sähköisen kaupankäynnin käyttöönotolle kohtuulliset suoritustavoitteet,

P.  ottaa huomioon, että unionin säännöstössä asetetut oikeudet vaarantuvat, koska tietyiltä osin EU:n sähköisen kaupankäynnin markkinat ovat hajanaisia,

Q.  ottaa huomioon, että eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten oikeusturva on puutteellinen rajatylittävässä sähköisessä kaupankäynnissä ja että yhtä yksittäistä maksutapahtumaa säännellään monella säädöksellä, joissa asetetaan toisistaan poikkeavia vaatimuksia, mistä syystä elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien säännöt ovat epäselviä ja niiden täytäntöönpanon valvonta on vaikeaa,

R.  katsoo, että sama pätee myös Euroopan ulkopuoliseen sähköiseen kaupankäyntiin, sillä eurooppalaiset kuluttajat eivät usein tee eroa eurooppalaisten ja kolmansien maiden välillä ostaessaan ja myydessään verkon välityksellä; katsoo, että siksi on tarpeen sisällyttää myös kolmannet maat pyrkimyksiin muuttaa sähköinen kaupankäynti avoimemmaksi, luotettavammaksi ja vastuullisemmaksi,

S.  ottaa huomioon, että kuluttajamarkkinoiden rajat ylittävän ulottuvuuden voimistuminen aiheuttaa uusia haasteita valvontaviranomaisille, joiden toimintaa toimivaltarajat ja sääntely-ympäristön pirstaloituminen rajoittavat,

T.  ottaa huomioon, että laittomien verkkopalvelujen olemassaolo haittaa vakavasti laillisten markkinoiden kehittämistä tietyille digitaalisille palveluille, erityisesti musiikin ja elokuvien ja yhä enemmän myös kirjojen ja lehtien osalta; katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien merkitys on ratkaiseva digitaalisessa maailmassa ja että niiden suojaaminen erityisesti internetissä on edelleen erityinen haaste,

U.  katsoo, että vaikka sähköisen kaupankäynnin asiakkailla on oikeus korvauksiin, kun he ovat joutuneet laittomien käytänteiden uhreiksi, oikeustoimiin ryhtymistä hankaloittavat merkittävät esteet, jotka johtuvat eri jäsenvaltioissa sovellettua lainsäädäntöä koskevan tiedon puutteesta, menettelyjen pituudesta ja monimutkaisuudesta sekä oikeustoimien riskeistä, erityisesti rajatylittävissä tapauksissa, sekä korkeista kustannuksista,

V.  ottaa huomioon, että yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeuden noudattaminen on sähköisen kaupankäynnin tärkeä edellytys,

W.  ottaa huomioon, että vaihtoehtoisen riitojenratkaisun mahdollisuudesta huolimatta tällaista riidanratkaisua soveltaa vain viisi prosenttia jälleenmyyjistä ja että 40 prosenttia jälleenmyyjistä ei tiedä mainittujen välineiden käyttömahdollisuuksista,

X.  ottaa huomioon, että kuluttajan ensisijaisten oikeuksien ja postitus- ja pankkikustannusten, tekijänoikeusmaksujen, alv-menettelyjen sekä tietosuojakäytäntöjen yhdenmukaistaminen edistäisi merkittävästi liiketoiminnan harjoittajien ja kuluttajien todellisten sisämarkkinoiden luomista; korostaa, että jäsenvaltioiden on säilytettävä toimivaltansa alv-menettelyjen suhteen,

Y.  katsoo, että jäsenvaltioiden erilaisia tekijänoikeusmaksujen keräämisjärjestelmiä on yksinkertaistettava ja selvennettävä, jotta verkossa toimivien tavarantoimittajien ja palvelujen tarjoajien on helpompi saattaa tuotteensa ja palvelunsa eri jäsenvaltioiden kuluttajien käyttöön; katsoo, että tekijänoikeusmaksujen keräämisjärjestelmien tarkistaminen parantaisi verkossa toimivien tavarantoimittajien ja palvelun tarjoajien oikeusvarmuutta heidän tarjotessaan tuotteitaan ja palvelujaan kuluttajille; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa kuluttajansuojan korkea taso verkossa tarjottavia tavaroita ja palveluja koskevan luottamuksen lisäämiseksi, ja samalla on varmistettava, että verkkokauppapaikka noudattaa hyviä kauppatapoja; ottaa huomioon, että sähköisen kaupankäynnin täysin toimintakykyisten EU:n sisämarkkinoiden tiellä on edelleen eräitä vakavia rakenteellisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä, kuten kuluttajansuojaan ja arvonlisäveroon, kierrätysmaksuihin ja tekijänoikeusmaksuihin liittyvien sääntöjen pirstoutuminen kansallisten rajojen mukaisesti sekä yksinmyyntiä ja valikoivaa jakelua koskevista sopimuksista tehtyjen sääntöjen rikkominen,

Z.  katsoo, että kohtuuhintaisten, luotettavien ja korkealaatuisten postipalvelujen saatavuus kaikkialla Euroopan unionissa on ensisijaisen tärkeää tehokkaiden sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinoiden toteuttamisen kannalta; ottaa huomioon, että nykyisiä vertikaalisia jakelusopimuksia sovelletaan usein verkkomyynnin välttämiseen tai rajoittamiseen, jolloin estetään vähittäismyyjien pääsy aiempaa laajemmille markkinoille, heikennetään kuluttajien oikeutta hyötyä suuremmista valikoimista ja edullisemmista hinnoista ja luodaan esteitä kaupankäynnin laajentumiselle; ottaa huomioon, että rajat ylittävä yritysten välinen sähköinen kaupankäynti voi parantaa eurooppalaisten yhtiöiden kilpailukykyä, kun ne voivat helposti hakea osia, palveluja ja tietotaitoa mistä tahansa sisämarkkinoilta (luoden samalla uusia mittakaavaetuja), ja se tarjoaa erityisesti pk-yrityksille tilaisuuden muuttaa asiakaspohjaansa kansainvälisemmäksi ilman, että niiden tarvitsee investoida fyysisten rakenteiden perustamiseen toisessa jäsenvaltiossa,

AA.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti edistää ekologisten sisämarkkinoiden kehittämistä vähähiilisen ja ympäristöystävällisen teknologian, standardien, merkintöjen, tuotteiden ja palvelujen avulla,

AB.  katsoo, että ostajan oikeussuojaa sähköisessä kaupankäynnissä ja ostajan luottamusta siihen olisi vahvistettava, mutta että tässä yhteydessä ei pidä unohtaa, että myös myyjät ja elinkeinonharjoittajat tarvitsevat oikeusvarmuutta,

AC.  katsoo, että markkinoiden joustavuus on tehokkain keino edistää kasvua; katsoo, että unionin toimielinten olisi varmistettava, että verkkokaupan markkinat ovat mahdollisimman joustavat, jotta yrittäjyys voisi lisääntyä alalla ja ala voisi laajentua; katsoo, että digitaaliset sisämarkkinat voidaan toteuttaa ainoastaan siten, että merkittävä sisämarkkinalainsäädäntö, palveludirektiivi mukaan luettuna, pannaan asianmukaisesti täytäntöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää huolehtia oikeusvarmuudesta ja avoimuudesta oikeuksia selvitettäessä, kun verkossa toimiva vähittäiskauppias lataa tekijänoikeuksilla suojattua sisältöä verkkosivustolle; ottaa huomioon, että vaikka internet on nopeimmin kasvava vähittäismyyntikanava ja sähköinen kaupankäynti lisääntyy jatkuvasti kansallisella tasolla, kansallisen ja rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin välinen ero suurenee EU:ssa ja eurooppalaiset kuluttajat joutuvat eräissä EU:n jäsenvaltioissa tyytymään maantieteellisesti, teknisesti ja kaupan järjestelyjen kannalta rajoitettuihin valinnanmahdollisuuksiin,

AD.  katsoo, että komission ”kuluttajamarkkinoiden tulostaulu” on hyvä väline EU:n rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin tilanteen seuraamiseen, koska se osoittaa, missä määrin kuluttajat voivat hyödyntää tavaroita ja palveluja sisämarkkinoilla,

AE.  katsoo, että internet-laajakaistapalveluiden käyttöönotto kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tavoitteen mukaisesti vuoteen 2013 mennessä on olennaisen tärkeää, koska se tuo digitaalisen talouden niin kuluttajien kuin yritystenkin ulottuville,

Johdanto

1.  pitää myönteisenä komission 22. lokakuuta 2009 antamaa tiedonantoa sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa;

2.  suhtautuu myönteisesti komission 19. toukokuuta 2010 antamaan tiedonantoon Euroopan digitaalistrategiasta, jossa komissio esittelee strategiansa, jolla se pyrkii muun muassa yksinkertaistamaan rajat ylittävää verkkokauppaa ja lisäämään luottamusta digitaalisiin palveluihin;

3.  kehottaa komissiota vastaamaan asianmukaisin toimin Mario Montin raporttiin ”A New Strategy for the Single Market”, jossa esitetään päätelmä, jonka mukaan EU:n pitäisi sisämarkkinoiden tulevaisuuden kannalta keskeisenä keinona kiireesti poistaa Euroopan laajuisten verkkovähittäiskaupan markkinoiden viimeisetkin esteet vuoteen 2012 mennessä;

4.  pitää tervetulleena, että Eurooppa 2020 -strategiassa edistetään tietoon perustuvaa taloutta ja rohkaisee komissiota ryhtymään pikaisesti toimiin laajakaistapalveluiden nopeuden lisäämiseksi sekä kyseisiin palveluihin liittyvien maksujen järkeistämiseksi koko unionissa, jotta sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinoiden toteuttaminen helpottuisi;

5.  kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan kaikki tätä alaa koskevat keskeiset määritelmät kohtuullisen ajan kuluessa, ja tunnustaa tähän saakka toteutettujen sähköisen kaupankäynnin edistämistä koskeneiden toimien merkityksen;

6.  korostaa, että sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää, että komissio soveltaa horisontaalista lähestymistapaa, jossa pääosastojen toiminta on koordinoitu tehokkaasti; pitää siksi myönteisenä, että komissio on (eurooppalaisen digitaalistrategian tiedonannossaan) hiljan sitoutunut perustamaan ”komissaarien ryhmän” politiikkojen tehokkaan koordinoinnin varmistamiseksi;

7.  huomauttaa, että sähköistä kaupankäyntiä olisi pidettävä lisäkeinona, jolla pk-yritykset voivat parantaa kilpailukykyään, eikä itsenäisenä tavoitteena;

8.  korostaa, että on tärkeää hyödyntää sähköisen kaupankäynnin mahdollisuudet täysimääräisesti osana pyrkimystä parantaa EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisesti;

9.  kehottaa komissiota edistämään kiireesti tavaroiden ja palvelujen hyvin toimivia digitaalisia sisämarkkinoita, jotta niihin sisältyvä valtava ja toistaiseksi koskematon kasvu- ja työllisyyspotentiaali voidaan hyödyntää;

10.  korostaa, että tarvitaan aktiivista kuluttaja- ja yrityspolitiikkaa, jonka avulla kuluttajat voivat hyötyä täysimääräisesti sisämarkkinoista, jotka tarjoavat laadukkaita tavaroita ja palveluja kilpailukykyisillä hinnoilla; katsoo, että edellä mainittu on entistä tärkeämpää nykyisessä talouskriisissä epätasa-arvoisuuden torjumiseksi ja heikommassa asemassa olevien, syrjäisillä alueilla asuvien tai liikuntarajoitteisten kuluttajien ja pienituloisten ryhmien sekä pienten ja keskisuurten yritysten – joita sähköisen kaupankäynnin maailmaan liittyminen erityisesti koskee – suojelemiseksi;

Sähköisten sisämarkkinoiden hajanaisuuden ehkäiseminen

11.  vaatii tehostamaan sähköisessä kaupankäynnissä ennen sopimuksen tekoa annettavien tietojen yhdenmukaistamista korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistamiseksi ja siten, että yhdenmukaistaminen voidaan tehdä sovitetusti, jotta varmistetaan suurempi avoimuus ja luottamus kuluttajien ja myyjien välillä ja samalla säilytetään mahdollisimman vähäinen yhdenmukaistaminen tietyillä aloilla;

12.  palauttaa mieleen, että etäkauppiaiden soveltamissa säännöissä ja käytännöissä on merkittäviä eroja oman jäsenvaltion rajojen sisä- ja ulkopuolella luvatuissa takuissa ja vastuissa, ja että sääntöjen ja käytäntöjen harmonisointi hyödyttäisi heitä; kehottaa toteuttamaan perusteellisen vaikutusten arvioinnin, jossa tarkastellaan sähköiselle kaupankäynnille koituvia seurauksia, jos laillisen takuun vastaavuutta voimassa olevan kansallisen lainsäädännön kanssa koskevat säännöt yhdenmukaistetaan;

13.  vaatii sääntöjen ja käytäntöjen yhdenmukaistamista, jotta etäkauppiaat voivat tarjota takuut ja vastuut myös oman jäsenvaltionsa rajojen ulkopuolella;

14.  kannattaa sellaisen asianmukaisen, tehokkaan, turvallisen ja innovatiivisen verkkomaksujärjestelmän kehittämistä, joka antaa kuluttajille vapauden valita maksutavan, johon ei sisälly valinnanvaraa heikentäviä tai rajoittavia maksuja ja jolla varmistetaan kuluttajaa koskevien tietojen suojeleminen;

15.  korostaa, että on tärkeää lisätä luottamusta rajat ylittäviin internet-maksujärjestelmiin (kuten luotto- ja pankkikortit ja elektroniset kukkarot) edistämällä vaihtoehtoisia maksumenetelmiä, parantamalla yhteentoimivuutta ja yhteisiä standardeja, poistamalla teknisiä esteitä, tukemalla turvallisimpia sähköisiä maksunsiirtoteknologioita, yhdenmukaistamalla ja tiukentamalla yksityisyys- ja turvallisuuskysymyksiä koskevaa lainsäädäntöä, torjumalla petoksia ja jakamalla valistusta ja tietoa kansalaisille;

16.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen eurooppalaisen rahoitusvälineen luomisesta luotto- ja pankkikorteille korttitapahtumien verkkokäsittelyn helpottamiseksi;

17.  toistaa, että rajat ylittävä yritysten välinen sähköinen kaupankäynti tarjoaa eurooppalaisille yhtiöille ja etenkin pk-yrityksille keinon lisätä kasvua, parantaa kilpailukykyä ja luoda entistä innovatiivisempia tuotteita ja palveluita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan asianmukaisen ja vakaan oikeudellisen kehyksen ja sääntelykehyksen, jotta yhtiöt saavat tarvitsemansa takuut voidakseen luottavaisin mielin toteuttaa yritysten välisiä rajat ylittäviä sähköisiä kauppoja;

18.  pitää tervetulleena komission ehdotusta sähköisen laskutuksen edistämiseksi ja kehottaa neuvostoa sopimaan pikaisesti asiasta Euroopan parlamentin kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös ehdottamaan toimia ja tekemään sopimuksia, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa ja keventää rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin alv-raportointivelvollisuuksia sekä yksinkertaistaa alv-rekisteröintimenettelyjä;

19.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen, joka koskee alv-raportointivelvollisuuksien yksinkertaistamista ja etämyynnin ”yksinkertaistettua laskutusta”, ja korostaa, että verolainsäädännön alalla, arvonlisävero mukaan luettuna, olisi noudatettava toissijaisuusperiaatetta;

20.  kehottaa komissiota asettamaan saataville yhtenäisen arvonlisäveron keräysjärjestelmän, jotta kannustetaan pk-yrityksiä käymään rajatylittävää kauppaa aikaisempaa alhaisemmin hallinnollisin kustannuksin;

21.  korostaa tarvetta selventää alv-paketin vaikutukset rajat ylittäviin postipalveluihin, jotta vältytään oikeudelliselta epävarmuudelta ja hintojen korotuksilta; katsoo, että postin yleispalveluun EU:n alv-direktiivin mukaisesti sovellettavaan alv-vapauteen ei saa puuttua uudella, palvelun suorituspaikkaa koskevalla veromääräyksellä;

22.  kehottaa komissiota toteuttamaan vaikutusten arvioinnin sellaisten kansallisten viranomaisten perustamisesta tai nimittämisestä, jotka käsittelevät oman jäsenvaltionsa yhtiöiden tai yrittäjien esittämiä, rajat ylittävää verkkokauppaa koskevia rekisteröintipyyntöjä, ja kehottaa tutkimaan samalla tavoin kansallisia viranomaisia koordinoivan unionin viranomaisen perustamista, jotta sisämarkkinat voidaan saattaa loppuun nopeasti;

23.  korostaa tarvetta yksinkertaistaa ja keventää toimia, jotka koskevat sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, tallentamattomien tallennusvälineiden ja tallennuslaitteiden myynnistä perittävien tekijänoikeusmaksujen kansainvälistä hallinnointia, sisällön EU:n laajuista lisensointia sekä etämyyntiä koskevaa rajat ylittävää sähköistä laskutusta koskevia EU:n sääntöjä;

24.  kannattaa nykyisten tekijänoikeusmaksujen yksinkertaistamista, koska nykyinen järjestelmä aiheuttaa kuluttajille vakavaa haittaa ja esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle;

25.  kehottaa komissiota esittämään toimia sähköistä laskutusta koskevan aloitteen tukemiseksi, jotta voidaan varmistaa sähköisten laskujen käyttö koko unionissa vuoteen 2020 mennessä;

26.  ehdottaa ”yhden luukun järjestelmän” luomista unionin tasolle, jotta löydetään rajat ylittävät ratkaisut jäsenvaltioiden erilaisten sääntöjen ja määräysten soveltamiselle, esimerkiksi kun on kyse alv-ilmoituksista ja -maksuista tai muista sovellettavista veroista;

27.  kehottaa komissiota tutkimaan vaihtoehtoja, miten parantaa musiikin ja audiovisuaalisten teosten kaltaisen luovan sisällön saatavuutta internetissä ja miten vastata kansalaisten vaatimuksiin rajat ylittävien palveluiden muuttamiseksi kuluttajaystävällisiksi;

28.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota yhdistämään tehokkaammin yhtenäismarkkinakeskukset ja sisällyttämään niihin SOLVIT-verkon, (palveludirektiivin vaatimusten mukaiset) keskitetyt asiointipisteet, (vastavuoroista tunnustamista koskevassa asetuksessa säädetyt) tuoteyhteyspisteet sekä lisätiedot, myös lainsäädännön asettamat vaatimukset, joita yritykset tarvitsevat voidakseen myydä tuotteitaan rajojen yli ja internetissä; korostaa, että tämän yhden luukun järjestelmän toiminta on olennaisen tärkeää sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinoiden toteuttamiseksi;

29.  muistuttaa komissiota, että sähköisten palveluiden säädöskehyksessä on edelleen aukkoja, ja kehottaa komissiota tekemään kohdennettuja lainsäädäntöehdotuksia, jotta voidaan parantaa verkossa myytävien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta kuluttajien kannalta sekä kuluttajien luottamusta näihin ja tarjota kuluttajille yksinkertainen yhden luukun periaatteeseen pohjautuva toimintatapa;

30.  huomauttaa, että on tärkeää selkiyttää rajat ylittäviä sääntöjä ja alentaa vähittäismyyjien ja yrittäjien mukautumiskustannuksia tarjoamalla tarkoituksenmukaisia ratkaisuja alv-raportoinnin ja -laskutuksen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, kierrätysmaksujen, tekijänoikeusmaksujen, kuluttajansuojelun, pakkausmerkintöjen ja alakohtaisten erityissääntöjen kaltaisiin kysymyksiin; kehottaa tämän vuoksi perustamaan yhden luukun järjestelmiä sekä edistämään rajat ylittäviä sähköisen hallinnon ratkaisuja, kuten sähköistä laskutusta ja sähköisiä hankintoja;

31.  pitää valitettavana, että eräissä jäsenvaltioissa ei ole vieläkään pantu palveludirektiiviä täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lopettamaan kuluttajiin heidän verkko- tai asuinosoitteensa perusteella kohdistetun maantieteellisen syrjinnän, varmistamaan palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdan tehokkaan täytäntöönpanon ja sen, että kansalliset viranomaiset ja tuomioistuimet varmistavat niiden kansallisten säännösten asianmukaisen soveltamisen, joilla kyseinen syrjimättömyyttä koskeva määräys pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä;

32.  korostaa tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden merkitystä sähköisen kaupankäynnin tulevan kehityksen kannalta, minkä yhteydessä on keskityttävä erityisesti sisämarkkinoilla noudatettavaan, vastaanottajan asuinpaikkaan tai kansalaisuuteen perustuvan syrjimättömyyden periaatteeseen; toistaa, että tällainen syrjimättömyysperiaate ei sovi yhteen lainsäädännöllisten ja hallinnollisten lisävaatimusten asettamisen kanssa sellaisille muiden jäsenvaltioiden kansalaisille, jotka pyrkivät hyötymään palvelusta tai edullisemmista ehdoista tai hinnoista; kehottaa siksi komissiota torjumaan tällaista syrjintää palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

33.  korostaa, että on tärkeätä poistaa kuluttajiin ja heidän alkuperämaihinsa kohdistuva syrjintä verkossa mahdollistamalla online-maksut kaikista EU:n 27 jäsenvaltiosta, mukaan luettuna kuluttajien mahdollisuus valita erilaisista verkkomaksutavoista;

34.  kehottaa soveltamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa toteutettaessa kaikki liikennemuodot (maanteiden kabotaasiliikenne, rautateiden rahtiliikenne jne.) kattavat liikenteen sisämarkkinat ja annettaessa ympäristölainsäädäntöä, jotta vältetään toimitusketjun tehottomuusongelmat ja etäkauppiaiden ja sähköisen kaupankäynnin asiakkaiden kulujen tarpeeton lisääntyminen;

35.  uskoo, että uudistamalla postialaa ja edistämällä postijärjestelmien ja -palveluiden yhteentoimivuutta ja niiden välistä yhteistyötä voidaan vaikuttaa merkittävästi rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin kehitykseen, mikä edellyttää sitä, että tuotteita voidaan jakaa ja seurata edullisesti ja tehokkaasti; painottaa näin ollen tarvetta panna kolmas postidirektiivi (2008/6/EY) nopeasti täytäntöön;

Sisämarkkinoiden päätökseen saattaminen sähköisen kaupankäynnin avulla

36.  vaatii toimia internetin käyttäjien lukumäärän lisäämiseksi ja verkon laadun, hinnan ja nopeuden parantamiseksi niissä EU:n jäsenvaltiossa ja EU:n alueilla, joilta hyvänlaatuiset yhteydet puuttuvat, varmistaen, että laajakaistayhteydet ovat saatavilla kaikkialla EU:ssa vuoteen 2013 mennessä; korostaa tarvetta kehittää laajakaistan saatavuutta kaikille EU:n kansalaisille ja korostaa, että maaseudulla ja kaukaisilla ja syrjäisillä alueilla olisi myös oltava mahdollista hyödyntää nopeita internet-yhteyksiä; kiinnittää erityistä huomiota kuluttajiin ja yrityksiin vuoristo- ja saaristoalueilla, joissa internetin heikomman saatavuuden ohella postimaksut ovat hyvin korkeat ja ostettujen ja myytyjen tavaroiden toimitusajat ovat hyvin pitkät;

37.  toteaa, että nopeiden ja kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien jatkokehittämisen asettaminen etusijalle yleisen palveludirektiivin tarkistamisen yhteydessä on keskeisen tärkeää sähköisen kaupankäynnin kehityksen kannalta, sillä internet-yhteyksien puuttuminen muodostaa yhä yhden merkittävimmistä esteistä unionin kansalaisten käymälle sähköiselle kaupalle;

38.  tukee komission laajakaistatavoitteita, joiden mukaisesti kaikilla EU:n kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus käyttää peruslaajakaistaa vuoteen 2013 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä laajakaistaa, jonka nopeus on vähintään 30 Mbit/s, ja puolella heistä olisi oltava käytettävissään 100 Mbit/s -nopeudella toimiva laajakaista, ja kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimia näiden tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi; painottaa, että olisi otettava käyttöön erityisiä toimia lasten ja nuorten suojelemiseksi etenkin kehittämällä iäntarkastusjärjestelmiä ja kieltämällä sellaiset verkkomarkkinoinnin käytännöt, joilla on kielteinen vaikutus lasten käyttäytymiseen;

39.  kehottaa komissiota käynnistämään eurooppalaisten normien laatimisen, jotta voidaan edistää rajatylittävää kaupankäyntiä, vähentää eri jäsenvaltioissa voimassa olevien lakien eroavuutta sekä poistaa valikoivissa jakeluverkostoissa sovellettu vaatimus, joka edellyttää tavanomaista myyntiä ennen verkkomyynnin käynnistämistä tapauksissa, joissa on osoitettu, että kyseinen vaatimus on kilpailulainsäädännön vastainen tai perusteeton myytyjen tavaroiden tai palveluiden luonteen johdosta, jotta pk-yritykset voivat käyttää täysin hyväkseen sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinapotentiaalia; on huolestunut komission päätöksestä, jossa edellytetään tavanomaista myyntiä ennen verkkomyynnin käynnistämistä, sillä tämä heikentää verkkomyyntiä merkittävästi;

40.  katsoo, että verkkoalustat ovat olleet merkittävässä asemassa (erityisesti rajat ylittävän) sähköisen kaupankäynnin edistämisessä Euroopassa, koska ne ovat mahdollistaneet satojen tuhansien pk-yritysten pääsyn markkinoille ja laajentaneet kuluttajille tarjottuja valikoimia samalla kun niillä on otettu käyttöön monia esimerkkejä hyvistä käytännöistä luottamuksen parantamiseksi, oikeuksia ja velvollisuuksia koskevasta avoimesta tiedottamisesta sekä tarvittaessa verkkokaupan osapuolten välisten kiistojen ratkaisemisesta; kehottaa verkkoalustoja tarjoamaan tavaroitaan ja palvelujaan kaikille Euroopan kuluttajille ilman jäsenvaltioon perustuvaa alueellista syrjintää;

41.  korostaa asiakirjojen vaihdossa käytettävän formaatin avoimuuden merkitystä yritysten sähköisen yhteentoimivuuden kannalta ja kehottaa komissiota ryhtymään konkreettisiin toimiin tukeakseen sen kehittymistä ja leviämistä;

42.  korostaa, että on tärkeää parantaa pk-yrityksille suunnattua ohjeistusta ja helpottaa niiden rahoituksen saantia, jotta ne saavat apua sähköisen kaupankäynnin käynnistämiseksi tavanomaisen myymälänsä ohella;

43.  korostaa nopean internetin avoimen ja neutraalin käyttömahdollisuuden merkitystä, sillä ilman sitä sähköinen kaupankäynti ei olisi mahdollista;

44.  painottaa, että sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinoiden toteuttamista ei pidä rajoittaa lainsäädännöllisiin toimiin ja lainsäädännön valvontaan, vaan sen lisäksi on vahvistettava internetin muita aloja, kuten sähköinen hallinto ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä oppiminen (e-learning);

45.  korostaa tarvetta valvoa 20. huhtikuuta 2010 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 330/2010 hyväksyttyjen yksinmyyntiä ja valikoivaa jakelua koskevien sääntöjen noudattamista asianomaisilta osapuolilta ja kansallisilta kilpailuviranomaisilta saadun markkinatiedon perusteella ja tarvittaessa tarkistaa kyseisiä sääntöjä verkkomyynnin esteiden vähentämiseksi; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä;

46.  kehottaa komissiota lujittamaan kuluttajien yksityisyyden suojaa sekä varmistamaan, että kaikki kuluttajatiedot, myös osto- ja tutustumistiedot ovat pyynnöstä kuluttajien saatavilla ja että toimittajat säilyttävät kyseiset tiedot EU:n lainsäädännön mukaisen ajan;

47.  kehottaa lisäksi komissiota pyrkimään luomaan sääntöjä ja standardeja, joilla varmistetaan, että kaupallisten ja sosiaalisten verkkoyhteisöjen internet-sivustojen ohjelmistojen yhteentoimimattomuus ei estä kuluttajia vaihtamasta ostovalintojaan;

48.  korostaa sähköisten allekirjoitusten ja julkisen avaimen infrastruktuurin (PKI) merkitystä yleiseurooppalaisten turvallisten sähköisten hallintopalvelujen kannalta ja kehottaa komissiota perustamaan validointiviranomaisten eurooppalaisen portaalin, jolla varmistetaan sähköisten allekirjoitusten rajatylittävä yhteentoimivuus;

49.  muistuttaa sisämarkkinoiden koko potentiaalin toteuttamisen tärkeydestä ja kehottaa siihen liittyen komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoteen 2015 mennessä vähintään 50 prosenttia kaikista julkisia hankintoja koskevista menettelyistä toteutetaan sähköisesti, kuten Manchesterissa vuonna 2005 järjestetyssä sähköistä viranomaisasiointia käsitelleessä ministerikokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa todetaan;

50.  on sitä mieltä, että langaton kaupankäynti voi muodostaa merkittävän osan sähköisestä kaupankäynnistä ja tavoittaa miljoonia Euroopan kansalaisia, jotka käyttävät matkapuhelinta, mutta joilla ei ole tietokonetta, ja että langaton kaupankäynti tukee siten internetin ja matkapuhelinteknologioiden lähentymistä ja lujittaa EU:n etumatkaa matkapuhelinviestinnän alalla;

51.  uskoo, että yhteisten ja avointen teknisten ja toiminnallisten (muun muassa yhdenmukaisuutta, yhteentoimivuutta, käytettävyyttä, turvallisuutta, logistiikkaa ja jakelua koskevien) erittelyjen ja standardien kehittäminen ja tukeminen edistää rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä, koska niillä avustetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ja tietokoneen käyttöön harjaantumattomia kuluttajia ja ylitetään eri jäsenvaltioiden väliset toiminnalliset, tekniset, kulttuuriset ja kielelliset esteet;

52.  toteaa, että erityisiä oikeudellisia haasteita liittyy sellaisten langattoman kaupankäynnin sisämarkkinoiden kehittämiseen, joilla voidaan taata kuluttajien oikeudet, yksityisyyden suoja ja alaikäisten asiakkaiden suojelu; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä kysymystä perusteellisesti;

53.  korostaa tarvetta lisätä sähköisen kaupankäynnin toimitusketjun avoimuutta, jotta kuluttaja on aina tietoinen toimittajan identiteetistä sekä tämän toiminimestä, maantieteellisestä osoitteesta, yhteystiedoista ja verorekisterinumerosta ja siitä, onko toimittaja välikäsi vai lopullinen toimittaja, mikä on erityisen tärkeää internetissä järjestettyjen huutokauppojen yhteydessä;

54.  kehottaa komissiota asettamaan rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä EU:n tasolla koskevat tarvittavat selkeät standardit, kuten kauppiaita koskevan vaatimuksen, jonka mukaan niiden on tarjottava asiakkailleen ja julkisille viranomaisille helppokäyttöinen, suora, pysyvä ja ilmainen mahdollisuus tutustua kauppiaan tai palveluntarjoajan nimeä ja rekisterinumeroa, tarjottujen tavaroiden ja palveluiden hintoja sekä laskua mahdollisesti kasvattavia toimituskuluja koskeviin tietoihin;

55.  kehottaa komissiota laatimaan vaatimukset vakiosopimuksia ja vakiomuotoisia kaupan ehtoja vapaaehtoisesti käyttäviä yrittäjiä varten korostaakseen niistä poikkeavia säännöksiä;

56.  katsoo, että etäsopimuksia koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös kuluttajien ja ammattimaisten elinkeinonharjoittajien verkkohuutokaupoissa tekemiin sopimuksiin, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan ja arvioimaan edelleen erityisiä yksilöllisesti internetin välityksellä tilattuja matkailupalveluja koskevia etäsopimuksia (lentoliput, hotellimajoitus, autonvuokraus, vapaa-ajan palvelut jne.) sääteleviä sääntöjä, ensisijaisesti verkkohuutokauppojen vastuun lisäämiseksi kuluttajien oikeuksien suojelemisen tehostamista varten;

57.  kehottaa komissiota selventämään sääntöjä, jotka koskevat (suoraa tai epäsuoraa) verkkomyyntiä muissa jäsenvaltioissa;

Käyttäjien oikeudellisen suojan parantaminen rajatylittävässä kaupankäynnissä

58.  vaatii ulkoista tilintarkastusta koskevien vaatimusten käyttöön ottamista siten, että tarkastus koskee tiettyjä sähköisten palveluiden lajeja, joissa on olemassa muita suurempi tarve varmistaa kyseisten palvelujen täydellinen turvallisuus sekä suojella henkilötietoja ja informaatiota (esimerkiksi verkkopankkipalvelujen yhteydessä);

59.  korostaa, että käyttäjät (kuluttajat ja myyjät) tarvitsevat oikeusvarmuutta verkossa toimiessaan ja suhtautuu myönteisesti komission tiedonannossaan ”Euroopan digitaalistrategia” sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin yhteydessä esittämään ehdotukseen saattaa tietoyhteiskuntapalveluihin liittyvää rajoitettua vastuuta koskevat säännökset ajan tasalle tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi (katso tiedonannon alaviite 13);

60.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin taatakseen oikeusvarmuuden ja torjuakseen tekijänoikeuksien selvittämisessä ja jäsenvaltioiden lainkäyttöalueen määrittelyssä ilmenevää vakavaa hajaannusta, kun on kyse mediasisällön lataamisesta verkkosivustoille;

61.  katsoo, että ensisijaisesti olisi pyrittävä poistamaan rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin hallinnolliset ja sääntelyyn liittyvät esteet vuoteen 2013 mennessä ottamalla käyttöön kaikkia kuluttajia ja liikeyrityksiä EU:n 27 jäsenvaltiossa koskevat yhtenäiset säännöt, joilla luodaan suotuisa digitaalinen ympäristö, huolehditaan niin yrityksiä kuin kuluttajiakin koskevasta oikeusvarmuudesta, yksinkertaistetaan menettelyjä, vähennetään mukautumiskustannuksia ja epäoikeudenmukaista kilpailua sekä vapautetaan EU:n sähköisen kaupankäynnin markkinoissa piilevät mahdollisuudet; korostaa, että tässä mielessä kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin, sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin (2000/31/EY), palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdan (2006/123/EY) ja sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin (2005/29/EY) kaltaisten lainsäädännöllisten välineiden yhdenmukainen tulkinta ja soveltaminen voi olla hyvin tärkeää; kehottaa siksi komissiota viemään pidemmälle käynnissä olevan arviointinsa, joka kohdistuu digitaalisia yhtenäismarkkinoita koskevaan yhteisön säännöstöön, ja ehdottamaan kohdennettuja lainsäädäntötoimia keskeisten esteiden poistamiseksi;

62.  pitää markkinatutkimuksen, sääntöjen läpinäkyvyyden ja kuluttajien luottamusta vahvistavien mekanismien tehostamista ratkaisevina, koska kulutuskysyntä on tärkeässä asemassa talouden elpymisen kannalta; katsoo, että viranomaisille on annettava lisää resursseja laittoman kaupallisen toiminnan tutkimiseksi ja viime kädessä sen lopettamiseksi; kehottaa komissiota luomaan eurooppalaisen varhaisvaroitusjärjestelmän sekä siihen liittyvän tietokannan petollisen toiminnan torjumiseksi digitaalisilla markkinoilla; kehottaa komissiota tarvittaessa tarkistamaan RAPEX-järjestelmää (nopeaa hälytysjärjestelmää); korostaa, että kyseisissä aloitteissa on noudatettava tietosuojaa koskevia sääntöjä;

63.  pyytää viranomaisia ryhtymään pikaisesti toimiin epärehellisten verkkosivustojen torjumiseksi kiinnittämällä enemmän huomiota kuluttajien oikeuksiin, myös toimiin turvallisille verkkosivustoille myönnettävien merkkien käyttöön ottamiseksi, ja varmistamalla, että sponsoroituja mainospalveluja tarjoavat yritykset eivät mainosta laittomia verkkosivustoja;

64.  katsoo, että kuluttajien luottamus voidaan saavuttaa standardein ja käytännesäännöin, joiden avulla sähköisten palveluiden tuottajien on mahdollista pysyä nopeasti muuttuvan teknisen kehityksen tasalla;

65.  korostaa, että verkossa tapahtuvassa kohdentamisessa ja profiloinnissa on noudatettava tinkimättä tietosuojaa koskevia sääntöjä;

66.  korostaa tarvetta varmistaa tietosuojaa koskevien EU:n sääntöjen yhdenmukainen tulkinta, jotta varmistetaan entistä parempi tietosuoja ja lisätään kuluttajien luottamusta verkkopohjaisiin maksujärjestelmiin;

67.  katsoo, että parantamalla kuluttajansuojajärjestelmiä, myös luottokorttipetoksilta suojelua, kaikkialla EU:ssa voidaan varmistaa kuluttajien luottamus verkossa tapahtuviin rajat ylittäviin liiketoimiin;

68.  kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että tekijänoikeuksien johdonmukaista täytäntöönpanoa ei laiminlyödä sähköisen kaupankäynnin yhteydessä;

69.  katsoo, että rajat ylittävien verkkohakujen ja -mainonnan pitäisi antaa kuluttajille ja kauppaa käyville entistä parempaa tietoa ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan tehdä vertailuja ja panna merkille tarjoukset; on tässä suhteessa huolissaan mahdollisesta kilpailun vääristymisestä, jota kuluttajille ja yrittäjille voi aiheutua joissakin EU:n jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota yhteistyössä alan toimijoiden kanssa käsittelemään verkon haku- ja ilmoitussivujen puutteita ja edistämään niiden rajat ylittävää toimintaa esimerkiksi edistämällä .eu-verkkotunnuksen käyttöä;

70.  kehottaa komissiota varmistamaan valvonnan avulla, että sähköisessä kaupankäynnissä ei kierretä teollis- ja tekijänoikeuksien yhdenmukaista soveltamista;

71.  pyytää komissiota ottamaan aloitteen käsiinsä ja suorittamaan pikaisesti vaikutusten arvioinnin sopivimmista tavoista tekijänoikeusmaksujen hoitamiseksi, mukaan luettuna mahdollisuus periä maksu silloin kun ja siellä missä tuote saatetaan ensi kertaa markkinoille Euroopan unionissa, koska sidosryhmät eivät pysty pääsemään sopimukseen;

72.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että vaihtoehtoiset kiistojenratkaisujärjestelmät, kuten sovittelu ja tuomioistuinten ulkopuoliset järjestelyt, voivat olla edullinen ja houkutteleva vaihtoehto kuluttajille; panee merkille, että eräät verkkoalustojen kaltaiset yksityiset toimijat ovat käynnistäneet aloitteita, joilla on onnistuttu lisäämään kuluttajien luottamusta sisäisten kiistojenratkaisukeinojen avulla; kehottaa jäsenvaltioita edistämään vaihtoehtoisten kiistojenratkaisujärjestelmien kehittämistä kuluttajansuojan tason nostamiseksi ja lainsäädännön noudattamisen maksimoimiseksi; muistuttaa mieliin SOLVITista ja eurooppalaisten kuluttajaneuvontakeskusten verkosta saadut myönteiset kokemukset; vaatii sellaisen sähköistä kaupankäyntiä koskevan eurooppalaisen kuluttajaneuvontajärjestelmän luomista, joka tarjoaa yksityiskohtaisia ohjeita ja tietoja oikeuksista ja velvollisuuksista sähköisillä markkinoilla; korostaa kuitenkin, että mainittujen mekanismien olisi täydennettävä, ei korvattava oikeudellisia tai hallinnollisia täytäntöönpanon valvontakeinoja;

73.  toteaa, että on tärkeää lujittaa kuluttajien nykyisin vähäistä luottamusta rajat ylittäviin kauppoihin vahvistamalla voimassaolevien sääntöjen noudattamisen valvontaa verkossa sekä rajat ylittävää valvontaa lisäämällä kuluttajien suojelemisesta vastaavien viranomaisten toimivaltaa, edistämällä viranomaisten välistä yhteistyötä sekä luomalla tehokkaita EU:n laajuisia järjestelmiä markkinoiden seurannan ja tarkastustoiminnan, valitusten käsittelyn ja riidanratkaisumenettelyiden alalla;

74.  kannustaa käyttämään vaihtoehtoisia riitojenratkaisumekanismeja, joita on mahdollista käyttää myös internetin kautta ja jotka ovat käytettävissä viivytyksettä Euroopan sähköisen oikeuden portaalissa, kun se on saatavilla;

75.  korostaa tarvetta kehittää ja standardoida säännöt, jotka tarjoavat korkeatasoisen oikeussuojan alaikäisille, ja edistää vanhemmille, opettajille ja huoltajille suunnattuja tiedotus- ja koulutuskampanjoita, joilla lisätään edellä mainittujen tietoisuutta vastuustaan saada lapset ymmärtämään verkkokaupankäyntiin liittyvät riskit ja joilla korostetaan lasten internetin käytön valvonnan merkitystä;

76.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään pikaisiin toimiin sellaisten laittomien verkkopalveluiden torjumiseksi, jotka eivät noudata kuluttajansuojaa, alaikäisten suojelemista, tekijänoikeuksia tai verotusta koskevia sääntöjä tai useimpia muita sovellettavia säädöksiä;

77.  korostaa, että olisi huolehdittava siitä, että vältetään internetissä välitettyihin laittomiin tuotetarjouksiin liittyvät riskit, erityisesti kun on kyse väärennetyistä lääkkeistä ja terveydenhoitotuotteista, edistämällä terveysosaamista ja kiinnittämällä huomiota harhaanjohtaviin tietoihin .eu-verkkotunnusta käyttävillä erityisillä verkkosivustoilla;

78.  kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen, jossa käsitellään asianmukaisia toimenpiteitä tai sanktioita, jotka koskevat väärennettyjen tavaroiden ja lääkkeiden sähköistä kaupankäyntiä, mukaan lukien turvallisille verkkosivustoille myönnettävät merkit, kuten valtuutettujen apteekkien merkitsemiskäytännöt;

79.  korostaa, että virkamiehille ja oikeusviranomaisille on annettava asianmukaista koulutusta EU:n kuluttajansuojasäännöksistä;

Sähköisen kaupankäynnin käyttäjien luottamuksen lisäämisstrategia

80.  kehottaa laatimaan sähköiseen kaupankäyntiin sovellettavien sääntöjen selkeyttämiseksi oikeusvälineen, jossa nykyään voimassa olevat eri tekstit yhdistetään; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin antamisesta ja vaatii yhdenmukaistamisen asianmukaista tasoa kuluttajasopimusoikeuden tietyissä osissa, erityisesti takuukysymysten käsittelemisen osalta; katsoo, että edellä mainittuun olisi sisällytettävä muita direktiivejä, kuten rahoituspalvelujen etämyyntiä ja sähköistä kaupankäyntiä koskevat direktiivit;

81.  kehottaa komissiota arvioimaan, voitaisiinko luomalla komission valvoman sähköisen kaupankäynnin portaali, johon sidosryhmät ja jäsenvaltiot osallistuvat, edistää paremmin parhaiden käytäntöjen ja tiedon levittämistä ja näin parantaa kuluttajien luottamusta ja lisätä rajojen yli tapahtuvaa sähköistä kaupankäyntiä;

82.  kehottaa komissiota jatkamaan niiden syiden selvittämistä, joiden vuoksi kuluttajat torjuvat sähköisen kaupankäynnin, jotta se voi laatia tehokkaita suuntaviivoja asianmukaisen lainsäädännön antamiseksi, ja ehdottaa yksinomaan sähköiselle kaupankäynnille omistetun ”tulostaulun” luomista, jotta verkossa asioivan kuluttajan käyttäytymisestä saadaan käsitys ja jotta kyseisten kuluttajien valintoihin vaikuttavat ja valinnat ratkaisevat tekijät voidaan määrittää;

83.  myöntää, että jos kansalaiset eivät luota riittävästi uuden digitaalisen maailman oikeudelliseen kehykseen, he pidättäytyvät vuorovaikutuksesta, eivät ilmaise vapaasti mielipidettään eivätkä käy kauppaa verkossa; katsoo, että tähän liittyvien perusoikeuksien takaaminen ja täytäntöönpano on välttämätön edellytys kansalaisten luottamuksen saavuttamiselle; katsoo, että immateriaalioikeuksien ja muiden oikeuksien suojan takaaminen on olennainen edellytys yritysten luottamuksen saavuttamiselle;

84.  kehottaa komissiota poistamaan vaatimuksen, joka edellyttää tavanomaista myyntiä ennen verkkomyynnin käynnistämistä, sillä kyseinen ehto vaikeuttaa verkkomyyntiä olennaisesti;

85.  painottaa, että rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin tulevan kehityksen kannalta on tärkeää luoda yhteisön säännöstön puitteissa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemista ja noudattamisen valvomista koskeva yhdenmukainen EU:n laajuinen oikeudellinen kehys, tehostaa laittomien ja väärennettyjen tavaroiden torjuntaa sekä lisätä näitä kysymyksiä koskevaa tietoisuutta eurooppalaisten kuluttajien keskuudessa;

86.  huomauttaa, että on otettava käyttöön kaikkiin sähköisiin maksutapahtumiin sovellettavaa lainsäädäntöä, mikä on olennaista sähköisen kaupankäynnin palveluiden käyttäjien oikeuksien suojelemiseksi;

87.  kehottaa kehittämään tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä innovatiivisia tutkimushankkeita, joilla pyritään edistämään ja yhtenäistämään EU:n sähköisen kaupankäynnin markkinoita lisäämällä kuluttajien luottamusta digitaaliseen ympäristöön ja heidän vaikutusvaltaansa ja valinnanmahdollisuuksiaan siinä;

88.  kehottaa valvomaan tarkasti sähköisen kaupankäynnin oikeudellista, teknistä ja taloudellista kehitystä ja huomauttaa, että kaikkien digitaalisia sisämarkkinoita ja tietoyhteiskuntaa koskevien päätösten vaikutukset on arvioitava; katsoo, että Euroopan digitaalisen verkkokaupan markkinaympäristöä arvioiva ”sähköisen kaupan tulostaulu” olisi merkittävä väline tässä yhteydessä;

89.  katsoo, että kuluttajien luottamusta voidaan parantaa poistamalla rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin esteitä pitäen samalla kiinni kuluttajansuojan mahdollisimman korkeasta tasosta ja että sitä voidaan lisätä eurooppalaisilla luottamusta nauttivilla viranomaisilla tai luottamusmerkinnöillä, jotka takaavat rajatylittävillä sähköisillä markkinoilla tarjottavien tavaroiden laadun ja luotettavuuden; korostaa, että on otettava käyttöön selkeisiin ja avoimiin sääntöihin perustuva kestävä eurooppalainen luottamusmerkintä, jonka soveltamista komissio valvoo; katsoo, että tällaisen eurooppalaisen luottamusmerkinnän tueksi on luotava mekanismi standardien valvomiseksi tai niiden noudattamisen varmistamiseksi, kuten jo on tehty kansallisella tasolla eräissä jäsenvaltioissa; myöntää, että rajat ylittävää eurooppalaista luottamusmerkintää koskeva järjestelmä voi toimia ainoastaan, jos annetaan EU:n lainsäädäntöä, johon eurooppalainen luottamusmerkintä voi perustua; katsoo, että eurooppalaista luottamusmerkintää koskevasta järjestelmästä on tehtävä perusteellinen vaikutusten arviointi ja se on pantava täytäntöön yhteistyössä jäsenvaltioissa käytössä olevien luottamusmerkintäjärjestelmien kanssa;

90.  korostaa EU:n laajuisten logojen, luotettavuusmerkintöjen ja laatuleimojen edistämisen ja toteuttamisen merkitystä, sillä niiden avulla kuluttajat voivat helpommin tunnistaa luotettavat verkkokaupat ja voidaan palkita parhaita käytäntöjä sekä rohkaista innovointia, jolla tuetaan EU:n yritysten pyrkimyksiä saada jalansijaa kotimarkkinoidensa ulkopuolelta;

91.  korostaa, että verkkoympäristössä, jossa ostaja ja myyjä ovat kaukana toisistaan ja ostajan mahdollisuudet arvioida tuotteen fyysistä laatua ovat vähäiset, tarkan ja selvän tiedon saatavuus on olennaista avoimuuden kannalta;

92.  korostaa, että komissio ja kansalliset postin sääntelyviranomaiset pyrkivät panemaan kolmannen postipalveludirektiivin (2008/6/EY) asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön 27 jäsenvaltioissa kilpailun lisäämiseksi, hintojen alentamiseksi, palvelun parantamiseksi ja rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin avulla ostettujen tavaroiden toimitusehtojen kohentamiseksi; tähdentää myös pakettitoimituksia koskevien vakuutuspalveluiden saatavuuden varmistamisen merkitystä;

93.  vaatii ohjelman perustamista ja nykyisten rahoitusvälineiden hyödyntämistä sellaisia hankkeita varten, joilla lisätään kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin, mukaan lukien sekä Euroopan että kansallisen tason koulutus- ja tiedotuskampanjat sekä hankkeet, joilla valvotaan verkkopalveluita käytännössä (kuten ”haamuasiointi”); korostaa tarvetta kehittää verkossa käytettäviä välineitä, joilla kuluttajia koulutetaan sähköiseen kaupankäyntiin ja uusiin digitaaliteknologioihin liittyvissä kysymyksissä (kuluttajien pääasialliset oikeudet internetissä, sähköinen kaupankäynti, tietosuojaa koskevat säännökset...), kuten Dolceta-hanke (Development of On-Line Consumer Education Tools for Adults), joiden avulla kansalaiset voivat parantaa digitaalisia taitojaan sekä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevaa tietämystään ja hyödyntää sähköisen kaupankäynnin etuja digitaalisessa yhteiskunnassa;

94.  uskoo, että kuluttajien luottamusta voidaan myös lisätä varmistamalla, että kansalaiset voivat luottaa verkkoympäristöön, ottamalla huomioon henkilötietojen suojaan liittyvät huolenaiheet, sääntelemällä tietojen keräämistä, kuluttajakäyttäytymisen perusteella tehtyä kohdentamista, profilointia ja mainontaa sekä lisäämällä kuluttajien tietämystä valistus- ja tiedotuskampanjoiden avulla; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen tietosuojadirektiivin mukauttamiseksi nykyiseen digitaaliseen ympäristöön;

95.  korostaa, että rajat ylittävän verkkokaupan toimitusketjuista ja sen ehdoista on tehtävä yksinkertaisempia ja avoimempia vahvistamalla sellaisia tapauksia koskevat säännöt, joissa kuluttajien oikeuksista, kokonaiskustannuksista ja myyjän yhteystiedoista annetaan harhaanjohtavia tai puutteellisia tietoja, ja edistämällä sähköisen kaupankäynnin alan parhaita ja oikeudenmukaisia käytäntöjä, suosituksia ja ohjeita; pitää tässä suhteessa EU:n ponnistuksia lentoja koskevien ehtojen ja hintojen selkiyttämiseksi myönteisenä esimerkkinä, jota olisi seurattava;

96.  pitää erittäin tärkeänä kesäkuussa 2010 käyttöön otettavan eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn nopeaa ja tehokasta toteutusta, sillä se antaisi uutta pontta verkkoyritysten edistämiselle etenkin hiljattain työttömiksi joutuneiden keskuudessa;

97.  katsoo, että valveutunut medialukutaito ja tietokoneen käyttötaito ovat olennaisia edellytyksiä eurooppalaisen digitaalisen ympäristön kehitykselle; kehottaa siksi käynnistämään EU:ssa ja jäsenvaltioissa ”digitaalista lukutaitoa ja osallisuutta koskevan toimintasuunnitelman”, johon kuuluu ennen kaikkea erityisiä digitaalisen lukutaidon edistämiseksi tarkoitettuja koulutusmahdollisuuksia työttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille, kannustimia yksityisen sektorin aloitteisiin, joiden tarkoituksena on tarjota digitaalitaitokoulutusta kaikille työntekijöille, Euroopan laajuinen ”Tolkkua verkkoon!” -aloite, jonka avulla opiskelijat, elinikäisen oppimisen ohjelmien ja ammattikoulutuksen osallistujat mukaan lukien, tutustutetaan TVT:n ja verkkopalvelujen turvalliseen käyttöön, ja yhteinen EU-tason TVT-sertifikaattijärjestelmä;

98.  pitää myönteisenä komission sitoumusta antaa vuoteen 2012 mennessä verkko-oikeuksia ja koskeva EU:n säännöstö, jossa esitetään tiivistelmä EU:n nykyisistä käyttäjien digitaalioikeuksista ja -velvollisuuksista selkeässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa ja jota täydennetään yhteistoiminnassa kuluttajasuojavirastojen eurooppalaisen verkoston kanssa tehtävällä vuotuisella selvityksellä kuluttajansuojalain rikkomisista verkossa ja asianmukaisista lainvalvontatoimenpiteistä;

99.  uskoo, että alakohtaisten ja ammatillisten järjestöjen ja kuluttajajärjestöjen toteuttama itsesääntelyyn tarkoitettujen käytännesääntöjen laatiminen ja parlamentin mietinnössä ”Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu” annettujen ehdotusten toteuttaminen, kuten kansalais- ja kuluttajaoikeuksia digitaalisessa ympäristössä käsittelevän eurooppalaisen peruskirjan luominen sekä sisällön ja tiedon vapaan liikkuvuuden mahdollistavan ”viidennen vapauden” kehittäminen lisäisivät kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin, koska ne selkiyttäisivät kaikkien tietoyhteiskunnan toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet;

100.  kehottaa komissiota toimimaan ripeästi ja antamaan vuonna 2012 kertomuksen siitä, miten se on edistynyt niiden kymmenen rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin esteen poistamisessa, jotka se määritteli 22. lokakuuta 2009 antamassaan tiedonannossa elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa (KOM(2009)0557); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kuluttajansuojan korkean tason sähköisessä kaupankäynnissä sekä sen, että komission vuonna 2010 julkistamassa digitaalistrategiassa ja vuonna 2009 elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa antamassa tiedonannossa määritetyt sähköisen kaupankäynnin kehityksen tiellä olevat esteet poistetaan sekä lainsäädännöllisiä että muita kuin lainsäädännöllisiä keinoja käyttäen; kehottaa komissiota käynnistämään Yhdysvaltojen ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun, jossa keskustellaan keinoista sähköisen kaupankäynnin transatlanttisten markkinoiden kehittämiseksi;

o
o   o

101.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0046.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0047.
(3) EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 112.
(4) EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 370.
(5) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.
(6) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 21.
(7) EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 109.
(8) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 247.
(9) EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16.
(10) http://www.un.or.at/unictral.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö