Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2839(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0603/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0603/2010

Keskustelut :

PV 10/11/2010 - 19
CRE 10/11/2010 - 19

Äänestykset :

PV 11/11/2010 - 8.9
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0399

Hyväksytyt tekstit
PDF 148kWORD 71k
Torstai 11. marraskuuta 2010 - Bryssel
Etyjin vahvistaminen - EU:n rooli
P7_TA(2010)0399B7-0603/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2010 Euroopan unionin roolista Etyjin vahvistamisessa

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Helsingin päätösasiakirjan vuodelta 1975, Pariisin peruskirjan ja Kööpenhaminan asiakirjan vuodelta 1990, Euroopan turvallisuusperuskirjan ja Wienin asiakirjan vuodelta 1999 sekä muut merkittävät Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen / Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyk/Etyj) asiakirjat,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 1999 antamansa päätöslauselman ETYJ:stä(1),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian ”Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa”,

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategiasta(2),

–  ottaa huomioon korkean tason paneelin 27. kesäkuuta 2005 antaman loppuraportin ja suositukset ”Common Purpose – Towards a More Effective OSCE” (yhteinen päämäärä – tavoitteena tehokkaampi Etyj),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman kansainvälisen terrorismin torjunnan ulkoisesta ulottuvuudesta(3),

–  ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnista: tavoitteet, käytännöt ja tulevat haasteet(4),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Jevgeni Zhovtisin tapauksesta Kazakstanissa(5),

–  ottaa huomioon Etyjin ministerineuvoston 5. joulukuuta 2008 tekemän päätöksen N:o 4/08, joka koskee Etyjin oikeudellisen kehyksen vahvistamista, sekä aikaisemmat päätökset Etyjin oikeudellisista valmiuksista, erioikeuksista ja vapauksista,

–  ottaa huomioon Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin 5. kesäkuuta 2008 Berliinissä pitämän puheen tarpeesta järjestää yleiseurooppalainen konferenssi Euroopan turvallisuudesta ja 29. marraskuuta 2009 esittämän ehdotuksen Euroopan turvallisuussopimuksesta,

–  ottaa huomioon 11. ja 12. joulukuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät, joissa tuetaan neuvoston pääsihteerin / EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) korkean edustajan selvitystä Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta (Report on the Implementation of the European Security Strategy – Providing Security in a Changing World),

–  ottaa huomioon Etyjin ministerineuvoston julkilausuman Korfun prosessista: ”Reconfirm-Review-Reinvigorate Security and Co-operation from Vancouver to Vladivostok” (turvallisuuden ja yhteistyön vahvistaminen, tarkistaminen ja elvyttäminen Vancouverista Vladivostokiin) ja 2. joulukuuta 2009 tehdyn päätöksen N:o 1/09 Korfun prosessin edistämisestä,

–  ottaa huomioon Naton uutta strategista käsitettä käsittelevän asiantuntijaryhmän 17. toukokuuta 2010 esittämän analyysin ja suositukset ”Nato 2020: Assured Security; Dynamic Engagement” (varmistettu turvallisuus ja aktiivinen sitoutuminen),

–  ottaa huomioon Etyjin puheenjohtajamaan 21. kesäkuuta 2010 antaman väliraportin, jossa tehdään yhteenveto osallistujamaiden Korfun prosessia koskevista ehdotuksista,

–  ottaa huomioon Etyjin pysyvän neuvoston Almatyssa 16.–17. heinäkuuta pidetyssä epävirallisessa ministerineuvoston kokouksessa saavutetun sopimuksen jälkeen tehdyn päätöksen järjestää Etyjin huippukokous Astanassa joulukuussa 2010 ja kokouksen valmistelukokous,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / ulko- ja turvallisuusasioiden korkean edustajan Ashtonin puheen Almatyssa järjestetyssä epävirallisessa tapaamisessa (SPEECH/10/393), jossa käsiteltiin Euroopan unionin prioriteetteja Astanan huippukokouksessa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Etyj on erottamaton osa euroatlanttista ja euraasialaista turvallisuusrakennetta, jota kuvastaa sen yleinen turvallisuuskäsite, joka kattaa poliittis-sotilaalliset, taloudelliset, ympäristölliset ja inhimilliset ulottuvuudet, ja sen laaja jäsenkunta, joka yhdistää maita Vancouverista Vladivostokiin, sekä sen mekanismien monipuolisuus ja joustavuus,

B.  katsoo, että vaikka Euroopan unioni ja Etyj ovatkin erilaisia luonteeltaan ja rakenteeltaan, ne jakavat yhteiset periaatteet ja arvot; ottaa huomioon, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat myös Etyjin jäseniä; toteaa, että molemmat organisaatiot kantavat vastuuta instituutioiden kehittämisestä, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä sekä konfliktien ehkäisemisestä ja hallinnasta ja tunnustavat samalla täysin YK:n turvallisuusneuvoston ensisijaisen merkityksen kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä;

C.  ottaa huomioon, että 35 vuotta sitten tehty Helsingin päätösasiakirja on ollut perusta Helsinki-prosessille, joka on saanut aikaan huomattavaa demokraattista muutosta Euroopassa,

D.  ottaa huomioon, että viimeisin Etyj-huippukokous pidettiin Istanbulissa vuonna 1999 ja että sen tuloksena laadittiin Euroopan turvallisuusperuskirja; ottaa huomioon, että sen jälkeen Etyj-alueella on tapahtunut huomattavia muutoksia ja että Etyjin aseman on nähty heikentyneen,

E.  toteaa, että Etyj on ainoa Euroopan alueen turvallisuuskysymyksiä käsittelevä järjestö, jolta puuttuu kansainvälinen oikeushenkilöys; toteaa, että tällä tilanteella on useita poliittisia ja käytännön oikeudellisia seurauksia; ottaa huomioon, että Etyjin oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista tehty yleissopimus viimeisteltiin lokakuussa 2007 ja että osanottajavaltiot eivät sen jälkeen ole kiistäneet sopimuksen artiklojen tekstiä,

F.  ottaa huomioon, että Korfun prosessin juuret ovat Venäjän presidentti Medvedevin 5. kesäkuuta 2008 esittämässä ehdotuksessa, joka koskee tarvetta keskustella Euroopan turvallisuuskysymyksestä oikeudellisesti sitovan Euroopan turvallisuussopimuksen laatimiseksi; toteaa, että Etyj on tärkeä foorumi ehdotuksen käsittelyyn,

G.  ottaa huomioon, että Korfun prosessi on tuonut uutta voimaa Etyjiin ja että huippukokouksessa olisi vahvistettava sitoutuminen Helsingin päätösasiakirjan periaatteisiin ja henkeen sekä määriteltävä selkeä strateginen tulevaisuudennäkemys ja parannettava ja ajantasaistettava olemassa olevia välineitä,

H.  toteaa, että olisi pyrittävä uudistamaan päätöksentekomekanismia, jonka vuoksi Etyj ei ole aina pystynyt vastaamaan kriiseihin ajoissa; katsoo, että olisi kehitettävä entistä tehokkaampia kriisinhallintavälineitä ja olisi painotettava entistä enemmän konfliktien sovittelua ja ratkaisemista,

I.  ottaa huomioon, että Etyj, joka on euroatlanttisen ja Euraasian alueen kattavin kuulemiselin, on edelleen merkittävässä asemassa monissa kysymyksissä, joita ovat esimerkiksi aseiden leviämisen estäminen, aseistariisunta, taloudellinen yhteistyö, ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen sekä oikeusvaltion periaatteet,

J.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus antaa Euroopan unionille entistä selkeämmän ja vahvemman äänen maailmassa ja kannustaa kaikenlaiseen kaikkia osapuolia hyödyttävään Euroopan unionin yhteistyöhön kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden kanssa Etyj mukaan lukien,

1.  painottaa Etyjissä, Natossa ja Euroopan unionissa tällä hetkellä käytävien, Euroopan turvallisuutta koskevien intensiivisten keskustelujen tärkeyttä, koska vahvistamalla yhteiset arvot ja voimistamalla mekanismeja voitaisiin tehostaa euroatlanttisen ja Euraasian alueen vastavuoroista luottamusta ja saada aikaan vahvempi turvallisuusrakenne Euroopassa;

Etyjin lisäarvo
Monialaiset kysymykset

2.  tähdentää, että Etyjin kolmen ulottuvuuden välillä on säilytettävä tasapaino siten, että niitä kehitetään johdonmukaisesti ja kattavasti pitäen perustana jo saavutettuja tuloksia; huomauttaa, ettei mitään ulottuvuutta saa vahvistaa muiden kustannuksella; painottaa lisäksi, että todellisen tehokkuuden varmistamiseksi turvallisuusuhkia ja -haasteita on käsiteltävä kaikkien kolmen ulottuvuuden näkökulmasta, mikä koskee myös uusia uhkia ja haasteita, joita ovat järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, tietoverkkouhat, ihmis- ja huumekauppa, energiavarmuus, sekä ennakkovaroitusjärjestelmiä, konfliktien ehkäisyä ja niiden ratkaisemista koskevien toimenpiteiden avulla;

3.  korostaa, että Etyjiä ei pitäisi vahvistaa nykyisten instituutioiden ja mekanismien, etenkään demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR), työn ja niiden riippumattomuuden heikkenemisen kustannuksella, jos niitä ei ole vielä uudistettu tai vaihtoehdoista ei ole sovittu;

4.  kehottaa Etyjiä vahvistamaan edelleen valmiuksiaan sen varmistamiseksi, että sen osallistujamaat noudattavat ja soveltavat kaikkien kolmen ulottuvuuden alalla periaatteitaan ja sitoumuksiaan, muun muassa tehostamalla seurantamekanismeja;

5.  uskoo, että vuorovaikutuksen vahvistaminen ja synergian edistäminen muiden relevanttien alueellisten järjestöjen kanssa voisi ainoastaan hyödyttää Etyjin työtä, ja kehottaa luomaan entistä selkeämpiä ja joustavampia yhteistyökehyksiä, jotka mahdollistavat tällaiset synergiavaikutukset ja nopeuttavat niitä;

Poliittis-sotilaallinen ulottuvuus

6.  katsoo, että Etyjillä on ollut merkittävä rooli turvallisuuden lisäämisessä sopimusten, sitoumusten, normien ja toimenpiteiden ainutlaatuisen verkoston pohjalta, mukaan lukien sopimus Euroopan tavanomaisten aseiden rajoittamisesta (TAE), Avoin taivas -sopimus ja luottamista ja turvallisuutta edistäviä toimia käsittelevä Wienin asiakirja vuodelta 1999; myöntää kuitenkin, että poliittis-sotilaallinen ulottuvuus ei ole edistynyt, mistä ovat osoituksena vuoden 2008 selkkaus Georgiassa, kyvyttömyys puuttua tehokkaasti Kaukasian ja Transnistrian pitkittyneisiin konflikteihin, TAE-sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen Venäjän taholta ja NATOn jäsenvaltioiden kieltäytyminen ratifioimasta muutettua TAE-sopimusta; vaatii NATO-maita ja Venäjän federaatiota ratifioimaan tämänhetkiset sopimukset, panemaan ne täytäntöön ja toimimaan niissä asetettujen velvoitteiden mukaisesti, vuoden 1999 Istanbulin sitoumukset mukaan lukien;

7.  katsoo, että Etyj on sopiva kehys neuvotteluille, joissa käsitellään sen vastuualueeseen kuuluvia alueellisia konflikteja; pahoittelee, että Euroopan unionilta ja sen jäsenvaltioilta puuttuu tahtoa käyttää Etyjin mahdollisuuksia entistä tehokkaammin tällä alalla; kannattaa Etyjin konfliktinehkäisyvälineiden vahvistamista; pahoittelee uusien ajatusten puutetta suhtautumisessa rauhanprosesseihin ja panee merkille, että edistyminen pitkittyneiden konfliktien ratkaisemisessa parantaisi merkittävästi Etyjin uskottavuutta eikä sitä saisi jättää huomioimatta Korfun prosessissa; katsoo näin ollen, että tätä tavoitetta olisi käsiteltävä huippukokouksen päätelmissä;

8.  panee merkille Etyjin valtuuskunnan Transnistriassa (Moldova); pahoittelee valtuuskunnan tehtävien vähentämistä ja aseistariisunnan keskeytymistä Kolbasnan varastointilaitoksessa vuoden 2004 jälkeen; muistuttaa Euroopan unionin vakaasta aikeesta löytää Transnistrian konfliktiin ratkaisu, joka perustuu alueellisen koskemattomuuden ja Moldovan tasavallan itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen; kehottaa jatkamaan mahdollisimman pian ja ehdoitta neuvotteluja 5 + 2 -muodossa; kehottaa toteuttamaan Euroopan unionin koordinoituja toimia, joilla Saksan ja Venäjän Meseberg-aloite sovitetaan yhteen Etyjin Transnistrian-valtuuskunnan toimien kanssa;

9.  muistuttaa Euroopan unionin tärkeästä asemasta liittyen vihollisuuksien lopettamiseen ja tulitaukosopimuksista neuvottelemiseen vuoden 2008 selkkauksessa Georgiassa ja katsoo tässä yhteydessä, että Euroopan unionilla on oma roolinsa yhdessä Etyjin kanssa etnisten ryhmien välisten selkkausten ja jännitysten estämisessä ja lieventämisessä Etyjin alueella; korostaa, että nämä selkkaukset eivät ainoastaan ole hyvin merkittäviä paikallisesti ja alueellisesti, vaan ne vaikuttavat myös suoraan Euroopan unionin turvallisuusrakenteeseen; kehottaa tekemään uuden sopimuksen, jolla elvytetään Etyjin rauhanvalvontatehtävä Georgiassa, jotta voidaan estää väkivaltaisuuksien puhkeaminen uudelleen, suojella vähemmistöjä ja edistää neuvotteluja tavalla, joka takaa Etelä-Kaukasian alueen turvallisuuden ja vakauden;

10.  panee merkille Etyjin roolin Vuoristo-Karabahin konfliktissa erityisesti liittyen tulitaukoon ja jatkuviin neuvotteluihin; toteaa, että vaikka EU ei osallistukaan suoraan Vuoristo-Karabahin konfliktia koskeviin Etyjin Minskin-ryhmän rauhanneuvotteluihin, se voi antaa tärkeän käytännön panoksen ja poliittisen panoksen ryhmän toiminnan tueksi esimerkiksi myöntämällä Euroopan unionin toimivaltuudet ryhmän ranskalaiselle yhteispuheenjohtajalle, kuten esitettiin Euroopan parlamentin päätöslauselmassa Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian tarpeellisuudesta;

11.  vaatii käynnistämään Etyjissä uudelleen tavanomaisten aseiden rajoittamista ja niiden riisuntaa koskevat prosessit; kannattaa neuvottelujen aloittamista lisätoimista joukkojen ja aseiden vähentämiseksi (toinen TAE-sopimus) ja vaatii Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita tekemään Etyjissä tämän mukaisia aloitteita;

12.  vaatii Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita antamaan Etyjissä käyttöön kokemuksensa ja kapasiteettinsa siviilitarkoitukseen muuttamisen alalla ja vaatii edistämään aktiivisesti tätä koskevia Etyj-sopimuksia;

13.  pitää erittäin tärkeänä molemminpuolisen luottamuksen palauttamista ja yhteisen päämäärän ymmärtämistä; panee merkille, että luottamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia ja tavanomaisten aseiden valvontaa koskevaa vahvaa ja tehokasta järjestelmää on kehitettävä edelleen, ja painottaa siksi, että on ratkaisevan tärkeää löytää ratkaisu TAE-sopimusta koskevaan kriisiin ja ajantasaistaa Wienin asiakirjaa; pitää myönteisenä presidentti Obaman ja presidentti Medvedevin kesäkuussa 2010 antamaa julkilausumaa tavanomaisten aseiden valvonnan ja TAE-sopimuksen tulevaisuudesta; pitää myönteisenä Yhdysvaltojen hallituksen tammikuussa 2010 tekemää päätöstä TAE-sopimusta käsittelevän erityisedustajan nimittämisestä; tukee Etyjin tärkeää työtä terrorismin vastustamisessa, rajavalvonnassa sekä poliisiasioissa; korostaa, että nämä toimet ovat keskeisellä sijalla etenkin Keski-Aasiassa, missä ne edistävät koko alueen turvallisuustilanteen vakauttamista;

14.  toteaa, että Euroopan unionin valmiuksien kehittämistä ei olisi pidettävä Etyjin aseman heikentämisenä vaan keinona tehostaa yhteistyötä Etyj-maiden kesken; korostaa, että säännölliset korkeimman tason tapaamiset ja jatkuva keskinäinen tiedottaminen ja tiedonvaihto sekä neuvonanto Euroopan unionin ja Etyjin välillä edistäisivät tällaista yhteisymmärrystä;

Talous- ja ympäristöulottuvuus

15.  painottaa Etyjin ministerineuvoston talous- ja ympäristöulottuvuutta koskevasta strategia-asiakirjasta antamia päätelmiä, joiden mukaan Etyj-maiden tehokkaampi osallistuminen taloudellisten ja ympäristöllisten tekijöiden aiheuttamien uhkien ja haasteiden käsittelyyn voi myötävaikuttaa merkittävällä tavalla turvallisuuteen, vakauteen, demokratiaan ja hyvinvointiin alueella, ja korostaa, että taloudelliset ja ympäristöön liittyvät tekijät voivat olla liikkeellepanevana voimana käynnissä olevissa selkkauksissa;

16.  uskoo vakaasti, että yhteistyö ja ennakkovaroitusjärjestelmän edistäminen talous- ja ympäristökysymysten – kuten energia, kauppa, ilmastonmuutos tai vedensaannin varmistaminen – alalla voi olla väline, jolla vähennetään jännitteitä, estetään konflikteja, rakennetaan luottamusta ja edistetään hyviä naapuruussuhteita ja monenvälistä alueellista yhteistyötä Etyj-alueella; kannustaa siksi Etyjin taloudellista foorumia käsittelemään näitä asioita siten, että vahvistetaan neuvonta- ja avustuskapasiteettia ja otetaan tehokkaasti käyttöön muiden kansainvälisten järjestöjen asiantuntemusta ja resursseja ja helpotetaan tätä käyttöönottoa; kehottaa neuvostoa ottamaan tämän huomioon Korfun prosessin aikana ja huippukokouksessa;

17.  katsoo, että koska eivät pelkästään Euroopan unioni ja Venäjän federaatio, vaan kaikki Etyjin jäsenvaltiot ovat energian ja energiaraaka-aineiden tuojina ja viejinä riippuvaisia toisistaan ja koska siviiliväestön asemaa heikentävät energiansaantiin liittyvät konfliktit ovat viime vuosina yleistyneet kaikkialla Etyjin alueella, koko aluetta koskevan energiapoliittisen keskustelun on oltava keskeisellä sijalla;

18.  katsoo, että ilmastonmuutoksen kaikilla elämänaloilla aiheuttamat haasteet ovat pitkäaikaisia ja sen aiheuttama rasite suuri ja että vaikutukset kohdistuvat joihinkin alueisiin enemmän kuin toisiin; kehottaa Etyjiä vahvistamaan toimia maapallon lämpenemistä edistävien ihmisen aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi ja kehottaa edistämään vakautta ja kestävää turvallisuutta paikoissa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kaikkein todennäköisimpiä;

Inhimillinen ulottuvuus

19.  korostaa, että ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet sekä perusvapaudet ovat Etyjin yleisen turvallisuuskäsitteen ydin, minkä osoituksena ovat useat tämänhetkiset sitoumukset ja mekanismit, jotka olisi pantava kokonaisuudessaan täytäntöön; korostaa, että Korfun prosessissa sekä huippukokouksessa pitäisi pyrkiä vahvistamaan edelleen näiden sitoumusten ja mekanismien seurantaa ja toteutusta;

20.  tunnustaa ODIHR:n tärkeän roolin vaalitarkkailussa sekä ihmisoikeuksien, demokratisoinnin ja vähemmistöjen, myös romanien ja sintien, oikeuksien edistämisessä; korostaa vähemmistövaltuutetun roolia ja tehtävää edistettäessä vähemmistöyhteisöjen rauhanomaista rinnakkaiseloa ja estettäessä etnisiä konflikteja kaikkien tarvittavien ennakkovaroitusjärjestelmien avulla; panee tyytyväisenä merkille mediavaltuutetun ja ihmiskaupan torjunnan alalla toimivan erityisedustajan ja koordinaattorin työn; kehottaa Euroopan parlamenttia osallistumaan aktiivisesti ODIHR:n toimintaan;

21.  kehottaa Etyjiä erityisesti vaalitarkkailuun liittyen – jota olisi tehostettava ja joka olisi hyväksyttävä kaikissa Etyjin jäsenvaltioissa luottamuksen eleenä – vahvistamaan ja säilyttämään ODIHR:n riippumattomuuden ja kehottaa vahvistamaan sen asemaa ja valmiuksia entisestään Etyjin johtavana vaalitarkkailusta vastaavana elimenä, jonka kanssa Euroopan parlamentti on kehittänyt vahvaa ja toimivaa yhteistyötä; kehottaa vahvistamaan Etyjin, ODIHR:n ja Euroopan parlamentin välistä yhteistyötä ja koordinointia valmisteltaessa kansainvälisiä vaalitarkkailutehtäviä Etyj-maissa sekä tällaisten tehtävien aikana ja niiden jälkeen;

22.  kehottaa Euroopan unionin neuvostoa varmistamaan, että Etyj tehostaa ja monipuolistaa edelleen työtään tämän ulottuvuuden alalla ja että otetaan huomioon myös muut huolenaiheet, kuten terrorismin torjunta ja väestön liikkuvuuden vaikutus, joita voidaan käsitellä nykyisen asiantuntemuksen perusteella;

Kenttäoperaatiot

23.  kehottaa jäsenvaltioita painottamaan Etyjin kenttäoperaatioiden merkitystä, sillä niistä on saatu huomattavaa asiantuntemusta, niillä on olennainen rooli edistettäessä kaikkien kolmen ulottuvuuden kehitystä, kun ne täydentävät Euroopan unionin valtuuskuntia demokratia- ja uudistusprosessien edistämisessä sotarikosoikeudenkäyntien valvonnan, kansallisen sovinnon edistämisen ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen tukemisen avulla, ja ne ovat ennakkovaroitusjärjestelmän ja konfliktinehkäisyn perusväline, sekä varmistamaan, ettei kenttäoperaatioihin varattuja määrärahoja vähennetä; kehottaa Euroopan unionia ottamaan oppia näistä kokemuksista omissa kenttäoperaatioissaan;

24.  panee merkille Etyjin Kirgisiassa toteuttamat toimet, jotka osoittavat sen potentiaalin reagoida ripeästi kriisitilanteissa alueilla, joilla se on läsnä; panee tässä yhteydessä merkille Etyjin pysyvän neuvoston 22. heinäkuuta 2010 tekemän päätöksen poliisioperaation käynnistämisestä; korostaa, että maan jatkuva epävakaus vaatii entistä voimakkaampaa ja merkittävämpää kansainvälistä läsnäoloa, jolla pyritään auttamaan ja tukemaan paikallisia voimia ja tehostamaan poliisioperaatiota; katsoo, että Etyjillä voisi olla johtava rooli Keski-Aasiassa ja että se voisi palauttaa asemansa Georgiassa; pahoittelee, että poliisioperaation toimintaa ei ole käynnistetty suunnitellusti syyskuun 2010 alussa Kirgisian hallituksen vastustuksen vuoksi; kehottaa Etyjin jäsenvaltioita ja Kirgisian hallitusta sallimaan välittömästi puolueettomien ja kansainvälisten poliisivoimien pääsyn maahan, jotta voitaisiin lisätä merkittävästi käytetyn henkilöstön määrää ja varmistaa, että se toteuttaa toimia pelkän neuvonannon asemesta;

Korfun prosessi

25.  pitää myönteisenä Etyjin edellisen puheenjohtajamaan Kreikan käynnistämää Korfun prosessia, jota puheenjohtajamaa Kazakstan on ripeästi jatkanut ja jonka tavoitteena on palauttaa usko ja luottamus ja uudistaa sitoumus Etyjin periaatteisiin sekä käsitellä turvallisuushaasteita monenvälisen vuoropuhelun ja yhteistyön kautta ja huomioida kaikkien Etyjin osallistujamaiden ominaispiirteet ja huolenaiheet;

26.  muistuttaa, että prosessi on käynnistetty kesäkuussa 2008 esitetyn kehotuksen jälkeen uudistaa yleiseurooppalaista turvallisuusvuoropuhelua ja 8. lokakuuta 2008 esitetyn kehotuksen jälkeen nykyaikaistaa Euroopan turvallisuutta Etyjin yhteydessä; katsoo, että se on merkittävä foorumi uutta turvallisuussopimusta koskevaan ehdotukseen sisältyvistä kysymyksistä keskustelemiseksi; katsoo, että tarvitaan lisää koordinointia ja entistä syvempää yhteistyötä Venäjän kanssa, koska Venäjällä on ratkaiseva asema Euroopan turvallisuuden kannalta;

27.  katsoo, että Korfun prosessin lopullisena tavoitteena olisi oltava nykyisiin sitoumuksiin ja Helsingin päätösasiakirjan periaatteisiin ja henkeen perustuvan Etyjin vahvistaminen sen varmistamiseksi, että Etyjillä voi olla merkittävä rooli nykyisten ja tulevien haasteiden käsittelyssä – mukaan lukien entistä joustavampi päätöksentekomenettely sekä euroatlanttisen ja Euraasian alueen turvallisuuskysymysten kattava käsittely ja auttaminen konkreettisten ratkaisujen löytämisessä niihin – sekä Etyjin näkyvyyden parantamiseksi;

28.  pitää tervetulleena puheenjohtajamaa Kazakstanin aloitetta järjestää Etyj-huippukokous, jonka avulla voidaan vauhdittaa poliittisesti tämänhetkisiä keskusteluja turvallisuudesta Etyjin piirissä ja Etyjin vahvistamisesta; pyytää komissiota ja Etyjin jäsenvaltioita vaatimaan Kazakstania toteuttamaan ennen huippukokousta konkreettisia toimia Etyjin perusarvojen turvaamiseksi ja kunnioittamiseksi, mistä esimerkkeinä ovat ihmisoikeudet, oikeusvaltion periaatteet, ilmaisunvapaus, vapauksien rangaistavuuden poistaminen mukaan luettuna, sekä oikeuskeinojen käyttömahdollisuuden takaaminen; korostaa, että keskeisinä prioriteetteina huippukokouksen esityslistalla pitäisi olla tavanomaisten aseiden valvontamekanismin vahvistaminen, ihmisoikeuksiin liittyvien sitoumusten toteutuksen parantaminen sekä Etyjin valmiuksien parantaminen kaikkien kolmen ulottuvuuden suhteen, jotta voidaan edistää konfliktien ehkäisyä, kriisinhallintaa sekä konfliktien jälkeistä jälleenrakentamista erityisesti pitkittyneiden konfliktien yhteydessä;

29.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita, komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään yhteistyötä Etyjin jäsenten kanssa joulukuussa 2010 järjestettävässä huippukokouksessa, jotta voitaisiin laatia toimintasuunnitelma, joka sisältää etenemissuunnitelman kohti turvallisuuteen perustuvan yhteisön peruskirjaa Etyjin alueella ja jotta voitaisiin antaa tehtäväksi seurantahuippukokouksen järjestäminen kahdesta neljään vuoden kuluttua nykyhetkestä;

30.  kehottaa Etyjiä ja EU:n jäsenvaltioita lisäämään huippukokouksen esityslistalle Yhdysvaltojen varapresidentti Bidenin ehdotuksen Etyjin kriisinehkäisymekanismista; kannattaa sitä, että Yhdysvaltojen ehdotuksen pohjalta Korfun prosessissa vahvistetaan Etyjin pääsihteerin ja Etyjin puheenjohtajien eli Etyjin nykyisen, edellisen ja tulevan puheenjohtajamaan muodostaman troikan asemaa Etyjin kriisinhallinnassa;

Euroopan unionin rooli

31.  pitää Etyjin työtä hyvin arvokkaana ja pyytää tarkastelemaan harkiten, miten EU voisi ottaa enemmän vastuuta yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa ja osallistua siihen tehokkaammin; katsoo, että jatkuva keskustelu, yhteisistä aloitteista sopiminen sekä paikalla toteutettavien toimien yhteensovittaminen voivat olla tähän sopivia välineitä Etyjin ja Euroopan unionin välisen muodollisen sopimuksen puitteissa; pyytää Euroopan unionin ulkoasioiden neuvostoa, komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa sekä Etyjin pysyvää neuvostoa kehittämään mekanismia, jolla lisättäisiin yhteistyötä, koordinointia ja kuulemisia näiden kahden organisaation välillä; kehottaa EU:n jäsenvaltioita, komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään ehdotuksia, jotka koskevat Euroopan unionin halua ja kykyä osallistua Etyjille annettuihin tehtäviin;

32.  kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa miettimään, miten tulevassa Euroopan ulkosuhdehallinnossa voitaisiin toteuttaa asianmukaiset yhteistyömekanismit ODIHR:n kanssa, jotta voitaisiin ilman päällekkäisyyksiä vahvistaa Euroopan unionin roolia vaalitarkkailussa Etyjin alueella;

33.  katsoo, että Euroopan unionin olisi taattava komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan, jäsenvaltioidensa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan sekä ajoissa hyväksytyn Etyjin uudistuksia koskevan yhteisen kannan avulla, että huippukokouksen tuloksena on selkeä toimintasuunnitelma, jossa sitoudutaan Etyjin kehittämiseen edelleen etenkin mitä tulee konfliktien ehkäisyyn, kriisinhallintaan ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen, ja varmistetaan muun muassa, että korkean tason huippukokouksia järjestetään säännöllisin väliajoin, jotta Etyjin työlle annettaisiin poliittista virikettä; pitää myönteisenä uutta käytäntöä järjestää epävirallisia ministerikokouksia;

34.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin Etyjissä ilmaisemat ja määrittelemät painopisteet ja tukee niitä sekä katsoo, että on tärkeää keskittyä avainalueisiin, jotta huippukokouksen kaikkia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää;

35.  kannustaa EU:n jäsenvaltioita ja Euroopan unionin Wienin valtuuskuntaa jatkamaan merkittävästi Korfun prosessin tukemista; kehottaa Etyjin seuraavaa puheenjohtajamaata Liettuaa varmistamaan, että Etyjin vahvistaminen jatkuu ja että siinä edistytään;

36.  kehottaa Euroopan unionia, sen jäsenvaltioita sekä Etyjin tämänhetkistä ja tulevaa puheenjohtajaa jatkamaan vuoropuhelua Etyjin oikeudellisesta kehyksestä ja tuomaan jälleen esiin tarpeen hyväksyä nopeasti luonnos yleissopimukseksi kansainvälistä oikeushenkilöydestä, oikeudellisista valmiuksista sekä erioikeuksista ja vapauksista; katsoo, että tällainen järjestely ei vaikuttaisi Etyjin sitoumusten tämänhetkiseen luonteeseen mutta vahvistaisi sen identiteettiä ja profiilia ja ratkaisisi myös monia käytännön ongelmia, jotka koskevat sen henkilöstöä ja erityisesti sen käyttöä kriisialueilla;

37.  katsoo, että Euroopan parlamentin puhemies olisi kutsuttava osallistujaksi huippukokoukseen, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan kutsun;

38.  katsoo, että Etyj-suhteiden vahvistamiseksi Euroopan parlamentin olisi tarkasteltava osallistumistaan Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen ja tutkittava mahdollisuutta perustaa pysyvä valtuuskunta tähän yleiskokoukseen, jotta se voisi seurata entistä tiiviimmin Etyjin sekä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa;

o
o   o

39.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle sekä Etyjin jäsenvaltioille ja Etyjin pääsihteerille.

(1) EYVL C 296, 18.10.2000, s. 126.
(2) EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 580.
(3) EUVL C 287 E, 29.11.2007, s. 524.
(4) EUVL C 271 E, 12.11.2009, s. 31.
(5) EUVL C 224 E, 19.08.2010, s. 30.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö