Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2009,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 artiklan kolmannen kohdan ja 228 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 43 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”Empowerment to adopt and transmit communications to the European Ombudsman and authorise civil servants to appear before the European Ombudsman” (SEC(2005)1227),

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöksen 2008/587/EY oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista tehdyn päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom muuttamisesta(2),

–  ottaa huomioon oikeusasiamiehen toteuttaman täytäntöönpanosäännösten tarkistamisen, jolla otetaan huomioon ohjesääntöön tehdyt muutokset ja joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2009,

–  ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 205 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0275/2010),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2009 luovutettiin virallisesti parlamentin puhemiehelle 19. huhtikuuta 2010 ja että oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 4. toukokuuta 2010,

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklassa määrätään, että ”jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen”,

C.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”,

D.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”,

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulon seurauksena yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä Eurooppa-neuvoston toiminta kuuluvat oikeusasiamiehen toimialaan,

F.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaan oikeusasiamies tästä lähtien ”valitaan jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Euroopan parlamentin vaalikauden ajaksi”, joten parlamentti ei enää ”nimeä” oikeusasiamiestä,

G.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen työ edistää sellaisen unionin toteutumista, ”jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisessa kohdassa vahvistetaan,

H.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies sai vuonna 2009 kaikkiaan 3 098 kantelua (3 406 kantelua vuonna 2008) ja että kanteluista 727:n (23 prosenttia) katsottiin kuuluvan oikeusasiamiehen toimivaltaan, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 802,

I.  ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies käynnisti 335 tutkimusta kantelujen perusteella ja sai 318 tutkimusta päätökseen ja että päätökseen saaduista tutkimuksista 311 perustui kanteluihin ja seitsemän oli oma-aloitteisia tutkimuksia,

J.  ottaa huomioon, että 179:ssä vuonna 2009 päätökseen saadussa tapauksessa (eli 56 prosentissa kaikista tapauksista) asianomainen toimielin hyväksyi sovintoratkaisun tai sopi asian, mikä osoittaa toimielinten ja elinten olevan selvästi halukkaita pitämään oikeusasiamiehelle tehtyjä kanteluita tilaisuutena virheiden korjaamiseen ja yhteistyöhön oikeusasiamiehen kanssa kansalaisten hyväksi,

K.  ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies havaitsi hallinnollisia epäkohtia 12 prosentissa tapauksista (37 tutkimusta), mikä johti kriittisiin lausuntoihin 35 tapauksessa,

L.  ottaa huomioon, että vuonna 2009 annettiin 15 suositusluonnosta,

M.  ottaa huomioon, että yleisimpien hallinnollisten epäkohtien syynä oli avoimuuden puute, mukaan luettuna kieltäytyminen antamasta tietoja (36 prosenttia tapauksista), epäoikeudenmukaisuus tai toimivallan väärinkäyttö (14 prosenttia), vältettävissä ollut viivästys (13 prosenttia), epätyydyttävä menettely (13 prosenttia), huolimattomuus (6 prosenttia), komission laiminlyönti sen tehtävässä perussopimusten valvojana (6 prosenttia), oikeudellinen virhe (6 prosenttia) ja syrjintä (5 prosenttia),

N.  ottaa huomioon, että kantelujen keskimääräinen käsittelyaika lyheni 13 kuukaudesta (vuonna 2008) yhdeksään kuukauteen (vuonna 2009), mikä on osoitus oikeusasiamiehen ponnisteluista tutkimustensa keskimääräisen keston lyhentämiseksi ja asianosaisten toimielinten kesken vallitsevasta yhteistyöhengestä,

O.  ottaa huomioon, että yksikään hallinnollinen epäkohta ei antanut aihetta laatia erityiskertomusta Euroopan parlamentille vuonna 2009,

P.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen kriittiset huomautukset ja suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan niiden tavoitteena on edistää Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä harjoitettavaa omaa valvontaa sekä välttää virheiden ja epäkohtien toistumista tulevaisuudessa,

Q.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen rooli on kehittynyt viran perustamisesta lähtien oikeusasiamiehen riippumattomuuden ja hänen toimintaansa kohdistuvan Euroopan parlamentin ja vetoomusvaliokunnan demokraattisen valvonnan ansiosta,

R.  pitää olennaisena, että unionin toimielimet ja elimet hyödyntävät tarvittavia resursseja täysimääräisesti täyttääkseen velvollisuutensa, jotta voidaan varmistaa, että kansalaisten tiedusteluihin, kanteluihin ja vetoomuksiin vastataan ripeästi ja konkreettisesti,

S.  ottaa huomioon hyvän hallintotavan säännöstön, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 6. syyskuuta 2001 antamallaan päätöslauselmalla(3),

T.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiesten verkosto auttaa ohjaamaan kantelujen esittäjät kääntymään oikeusasiamiesten tai sellaisten muiden vastaavien elinten puoleen, joiden on annettava asianmukaisinta apua sekä vaihdettava tietoja ja parhaita käytäntöjä,

U.  katsoo, että oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan toiminta on toisiaan täydentävää ja tehostaa molempien työtä,

1.  hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuosikertomuksen 2009;

2.  korostaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo vahvistaa oikeusasiamiehen demokraattista legitiimiyttä, koska parlamentti valitsee oikeusasiamiehen, ja laajentaa toimivaltuudet yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Eurooppa-neuvoston toimintaan;

3.  pitää ilahduttavana, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä nyt oikeudellisesti sitovassa perusoikeuskirjassa lisätään unionin kansalaisuudesta johtuviin perusoikeuksiin oikeus hyvään hallintoon; kehottaa tästä syystä oikeusasiamiestä noudattamaan perusoikeuskirjaa kanteluja käsitellessään;

4.  katsoo, että avoimuus, oikeus tutustua tietoihin ja oikeuden hyvään hallintoon kunnioittaminen ovat keskeisiä ennakkoedellytyksiä sille, että pidetään yllä kansalaisten luottamusta toimielinten kykyyn valvoa heidän oikeuksiaan;

5.  katsoo, että ilmaisua ”hallinnolliset epäkohdat” olisi jatkossakin tulkittava laajasti siten, että se käsittää oikeudellisten sääntöjen tai eurooppalaisen hallinto-oikeuden yleisten periaatteiden, kuten puolueettomuuden, suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, rikkomisen lisäksi myös tapauksia, joissa toimielin ei toimi johdonmukaisesti ja hyvässä uskossa tai ei ota huomioon kansalaisten oikeutettuja odotuksia, mukaan luettuina tapaukset, joissa toimielin itse on luvannut kunnioittaa tiettyjä sääntöjä ja vähimmäisvaatimuksia, vaikka sen ei välttämättä tarvitsisi tehdä niin perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti;

6.  panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen toiminnastaan laatiman selkeän ja helppotajuisen esityksen; ehdottaa kuitenkin, että tulevissa kertomuksissa tiivistelmässä ja aihekohtaisessa analyysissa keskitytään enemmän rakenteellisiin ongelmiin ja yleisiin suuntauksiin;

7.  katsoo, että oikeusasiamies on kertomuksen käsittämän ajanjakson aikana käyttänyt toimivaltaansa aktiivisesti ja tasapainoisesti, kun hän on tutkinut ja käsitellyt kanteluja sekä tehnyt ja päättänyt tutkimuksia, pitänyt yllä rakentavia suhteita Euroopan unionin toimielimiin ja elimiin sekä rohkaissut kansalaisia käyttämään oikeuksiaan suhteissaan näihin toimielimiin ja elimiin;

8.  pitää myönteisenä oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan välisiä erinomaisia suhteita toimielinjärjestelmässä kummankin kunnioittaessa toisten toimivaltaa; kannattaa jatkoa oikeusasiamiehen jo vakiinnuttamalle käytännölle, jonka mukaan kaikkiin vetoomusvaliokunnan kokouksiin osallistuu oikeusasiamiehen edustaja;

9.  tunnustaa Euroopan oikeusasiamiesten 32 maassa ja 94 virastossa toimivan verkoston, johon vetoomusvaliokunta kuuluu yhtenä jäsenenä, toissijaisuusperiaatteen mukaisen tärkeän roolin; panee tyytyväisenä merkille Euroopan oikeusasiamiehen ja kansallisten oikeusasiamiesten ja vastaavien elinten välisen yhteistyön kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla jäsenvaltioissa;

10.  ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies vastaanotti 3 098 kantelua ja sai päätökseen 318 tutkimusta;

11.  pitää myönteisenä, että merkittävä määrä menettelyjä päättyi sovintoratkaisuun tai kyseinen toimielin sopi asian (56 prosenttia), mikä ilmentää rakentavaa yhteistyötä oikeusasiamiehen ja unionin toimielinten ja elinten välillä; rohkaisee oikeusasiamiestä sekä unionin toimielimiä ja elimiä toimimaan edelleenkin näin;

12.  pitää tervetulleina oikeusasiamiehen toimia, joiden avulla tutkimusten keskimääräinen kesto saatiin lyhennettyä yhdeksään kuukauteen; kehottaa myöntämään kaikille EU:n toimielimille ja elimille niiden velvollisuuksien täyttämiseen tarvittavat budjetti- ja henkilöstöresurssit, jotta voidaan varmistaa nopea reagointi kanteluihin ja vetoomuksiin;

13.  panee merkille, että yli kolmasosa oikeusasiamiehen vuonna 2009 käynnistämistä tutkimuksista koski avoimuuden puutetta; edellyttää siksi, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 käynnissä olevalla muuttamisella ei rajoiteta nykyistä oikeutta saada tutustua tietoihin ja asiakirjoihin vaan vahvistetaan ennakoivampi lähestymistapa;

14.  pitää myönteisenä, että oikeusasiamiehen oikeus tutustua neuvoston luottamuksellisiin asiakirjoihin lisääntyi vuonna 2009;

15.  panee merkille viestinnän ja verkkosivuston kehittämisstrategian, joka oikeusasiamiehen mukaan auttaa vähentämään sellaisten kantelujen määrää, joita ei voida ottaa tutkittavaksi, ja rohkaisee oikeusasiamiestä jatkamaan toimiaan tiedottaakseen Euroopan kansalaisille tehtävästään ja toimivaltuuksiensa rajoista sekä kansalaisten oikeuksista;

16.  kannattaa oikeusasiamiehen näkemystä, jonka mukaan hallintoon sovellettavien sitovien sääntöjen noudattamisen lisäksi on kehitettävä kansalaisille tarkoitettu todellinen palvelukulttuuri, jotta varmistetaan hyvä hallinto; kehottaa näin ollen oikeusasiamiestä tekemään lisää aloitteita edistääkseen tällaista palvelukulttuuria unionin toimielimissä ja kansalaisten keskuudessa;

17.  pitää valitettavana niiden kantelujen määrää, jotka liittyvät pyyntöjen rekisteröintien, tapausten käsittelyn ja päätöksenteon viivästyksiin, jotka olisivat vältettävissä; ehdottaa, että varainhoitoasetuksen muuttamisen yhteydessä siihen lisätään säännös, jonka mukaan huomattavista ja pitkittyneistä viivästyksistä maksetaan taloudellinen korvaus;

18.  panee merkille, että oikeusasiamies on saanut päätökseen oma-aloitteisen tutkimuksen, joka koskee sääntöjä, joita komissio on soveltanut kansalaisten pyyntöihin saada tutustua rikkomismenettelyjä koskeviin asiakirjoihin; rohkaisee vahvistamaan vetoomusvaliokunnan kanssa tehtävää yhteistyötä ja kehottaa oikeusasiamiestä tiedottamaan valiokunnalle säännöllisesti tekemistään oma-aloitteisista tutkimuksista ja niiden tuloksista; kehottaa komissiota omaksumaan avoimemman ja myönteisemmän asenteen rikkomismenettelyjä koskevien tietojen antamiseen;

19.  katsoo, että oikeusasiamiehen ehdottama hyvän hallintotavan säännöstö, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 6. syyskuuta 2001 antamallaan päätöslauselmalla, toimii oppaana ja apuvälineenä unionin kaikkien toimielinten ja elinten henkilöstölle; pitää myönteisenä, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on hyväksynyt hyvän hallintotavan säännöstön; panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on tehnyt kantelujen käsittelyä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan investointipankin kanssa; kehottaa oikeusasiamiestä tarkastelemaan hyvän hallintotavan säännöstön muuttamista kymmenen viime vuoden aikana saatujen kokemusten pohjalta ja edistämään näin parhaita käytäntöjä ja niiden vaihtoa;

20.  pitää valitettavana, että kansallisten oikeusasiamiesten vastaanottamat kantelut, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön puutteelliseen soveltamiseen jäsenvaltioissa, eivät sisälly Euroopan oikeusasiamiehen rekisteriin; ehdottaa, että Euroopan oikeusasiamies tarkastelee kantelujen yhdistämistä samaan rekisteriin, jotta ongelmaa voidaan ymmärtää paremmin;

21.  kehottaa oikeusasiamiestä rohkaisemaan kansallisia oikeusasiamiehiä säännölliseen keskusteluun kansallisten parlamenttien kanssa Euroopan oikeusasiamiehen ja parlamentin mallin mukaisesti;

22.  kehottaa Euroopan komissiota laatimaan kaikkien unionin elinten, toimielinten ja laitosten hallintoa koskevan yhteisen säädöksen;

23.  kiinnittää oikeusasiamiehen huomion EPSOn uuteen henkilöstövalintamenettelyyn ja kehottaa seuraamaan sen soveltamista sekä laatimaan analyysin havaitusta kehityksestä;

24.  kannattaa ajatusta perustaa yhteinen sisäinen verkkopalvelu kaikille Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenille, jotta voitaisiin varmistaa tulosten säännöllinen levittäminen;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15. (2) EUVL L 189, 17.7.2008, s. 25. (3) EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 331.