Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission kertomuksen EU Pilot -hankkeen arviointikertomuksesta (KOM(2010)0070),

–  ottaa huomioon komission 25. vuosikertomuksen yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta (2007) (KOM(2008)0777),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2009)1683, SEC(2009)1684, SEC(2009)1685 ja SEC(2010)0182),

–  ottaa huomioon 5. syyskuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon ”Tulosten Eurooppa – yhteisön lainsäädännön soveltaminen” (KOM(2007)0502),

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2002 päivätyn komission tiedonannon kantelijan asemasta yhteisön oikeuden rikkomista koskevissa asioissa (KOM(2002)0141),

–  ottaa huomioon 21. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman komission 23. vuosikertomuksesta yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta (2005)(1),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman kansallisen tuomarin asemasta Euroopan oikeuslaitoksessa(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 119 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A7-0291/2010),

1.  pitää valitettavana, että komissio ei ole reagoinut parlamentin aiemmissa päätöslauselmissa ja erityisesti edellä mainitussa 21. helmikuuta 2008 annetussa päätöslauselmassa esittämiin seikkoihin; panee merkille, että avoimuudessa ei ole tapahtunut parannuksia etenkään EU Pilot -hankkeen eikä henkilöstökysymysten osalta;

2.  huomauttaa, että komissio pyrkii EU Pilot -hankkeen avulla lisäämään komission ja jäsenvaltioiden välistä ”sitoutumista, yhteistyötä ja kumppanuutta”(3) ja pohtii tiiviissä yhteistyössä kansallisten hallintoelinten kanssa, miten on toimittava Euroopan unionin oikeuden soveltamisessa; katsoo, että tällä aloitteella reagoidaan uuteen tarpeeseen, jonka mukaan kaikkien Euroopan unionin toimielinten on toimittava yhteistyössä, jotta Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen saadaan luotua hyvin toimiva ja kansalaiskeskeinen unioni; korostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan nojalla komissiolle kuuluvaa velvoitetta, jonka mukaan ”se huolehtii siitä, että perussopimuksia sekä toimielinten niiden nojalla hyväksymiä toimenpiteitä sovelletaan”;

3.  panee merkille, että kansalaisten roolista annetun kuvan mukaan heillä näyttäisi olevan tärkeä tehtävä EU:n oikeuden todellisen noudattamisen varmistamisessa(4), mutta EU Pilot -hankkeessa heille kuitenkin annetaan entistäkin vähäpätöisempi rooli jatkomenettelyissä; katsoo, että näin toimimalla ei noudateta sopimusten juhlallisia julistuksia, joiden mukaan ”päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia” (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artikla), ”unionin toimielimet [...] toimivat mahdollisimman avoimesti” (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artikla) ja ”unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti” (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 artikla);

4.  toteaa, että komissio on luonut EU Pilot -hankkeen toteuttamista varten luottamuksellisen online-tietokannan(5) komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten väliseen kommunikointiin; kehottaa komissiota antamaan parlamentille asianmukaisen oikeuden tutustua tietokannan tietoihin, jotta parlamentti voi toteuttaa tehtäväänsä eli valvoa perussopimusten noudattamisen valvojana toimivan komission toimia;

5.  korostaa, että Euroopan unionin kansalaisten aktiivinen rooli on ilmaistu selvästi Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja erityisesti kansalaisaloitteen yhteydessä; katsoo, että kansalaisten mahdollisuus osallistua lainsäädäntöohjelman laatimiseen liittyy myös suoraan heidän tärkeään rooliinsa sen varmistamisessa, että Euroopan unionin oikeutta sovelletaan ja noudatetaan asianmukaisesti ja että siihen liittyvät prosessit ovat avoimia ja luotettavia;

6.  panee merkille, että yhteisön oikeuden soveltamisen valvontaa koskevassa komission tiivistelmässä kiinnitetään enemmän huomiota lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä kuin sen käytännön soveltamiseen; kehottaa komissiota tunnustamaan asianmukaisesti vetoomusten roolin yhteisön oikeuden käytännön soveltamisen valvonnassa; korostaa, että vetoomukset ovat usein ensimmäisiä kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen jälkeen ilmeneviä merkkejä siitä, että jäsenvaltiot hidastelevat oikeudellisten toimien täytäntöönpanossa;

7.  katsoo, että komission vuosikertomukset Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta eivät nykymuodossaan anna kansalaisille tai muille toimielimille riittävästi tietoa unionin oikeuden soveltamisen todellisesta tilasta, sillä komissio viittaa ainoastaan sellaisia jäsenvaltioita vastaan käynnistettyihin virallisiin menettelyihin, jotka eivät ole saattaneet unionin oikeutta osaksi kansallista oikeusjärjestelmäänsä; katsoo lisäksi, että olisi mitä suurimmassa määrin kansalaisten ja parlamentin etujen mukaista, että kun komissio käynnistää rikkomismenettelyjä, jotka koskevat unionin oikeuden virheellistä tai puutteellista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, se ilmoittaisi asiasta ja antaisi myös yksityiskohtaisia tietoja kyseisistä rikkomuksista;

8.  haluaa varmistaa, että komissio tuottaa jatkossakin yksityiskohtaista tietoa kaikentyyppisistä rikkomuksista ja että kaikki tämä tieto on parlamentin vapaasti käytettävissä, jotta se voi toteuttaa tehtäväänsä eli valvoa perussopimusten noudattamisen valvojana toimivan komission toimia; korostaa, että tällaisen tiedon keräämisen ja luokittelun olisi oltava johdonmukaista aiempien vuosikertomusten kanssa, jotta se auttaisi parlamenttia arvioimaan asianmukaisesti komission saavuttamaa edistymistä riippumatta siitä, onko rikkomusta käsitelty EU Pilot -hankkeen avulla vai alkuperäistä rikkomusmenettelyä noudattaen;

9.  toteaa, että viiveet Euroopan unionin oikeuden soveltamisessa, saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanossa vaikuttavat suoraan kansalaisten ja yritysten jokapäiväiseen elämään ja oikeuksien harjoittamiseen, koska ne aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta ja estävät kansalaisia ja yrityksiä hyötymästä täysimääräisesti sisämarkkinoista; korostaa, että unionin oikeuden noudattamisen ja soveltamisen laiminlyönti ja siitä seuraava unionin toimielimiin kohdistuva luottamuspula tulevat erittäin kalliiksi;

10.  pitää valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot aliarvioivat unionin oikeuden asianmukaisen ja ajantasaisen soveltamisen merkitystä; vaatii niitä viiveiden välttämiseksi pyrkimään ensisijaisesti unionin oikeuden saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen soveltamiseen;

11.  kehottaa komissiota antamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 298 artiklaa oikeusperustana käyttäen asetuksen muodossa olevan ehdotuksen menettelysäännöiksi, joissa määritellään rikkomismenettelyn eri näkökohdat, kuten ilmoitukset, määräajat, oikeus tulla kuulluksi ja velvollisuus esittää perusteluja, jotta voidaan lujittaa kansalaisten oikeuksia ja lisätä avoimuutta; muistuttaa, että komission tiedonanto vuodelta 2002 on merkittävä lähtökohta tällaisten menettelysääntöjen laadintaan;

12.  palauttaa mieliin, että oikeudellisten asioiden valiokunta perusti hiljattain unionin hallinto-oikeutta käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella, onko mahdollista kodifioida EU:n hallinto-oikeutta ja mitä prosessi pitäisi käytännössä sisällään; katsoo, että työryhmän työn tulokset olisi otettava huomioon keskusteltaessa Euroopan hallintolaista;

13.  muistuttaa, että oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi hiljattain yksimielisesti erään vetoomuksen esittäjän näkemyksiä tukevan kirjeen, jossa kehotetaan soveltamaan tavanomaista hallinnollista menettelyä unionin oikeuden valvonnassa ja täytäntöönpanossa siten, että kunnioitetaan komission harkintavaltaa siinä, milloin ja ketä vastaan menettelyjä käynnistetään, mutta rajoitetaan harkintavalta hyvään hallinnolliseen käytäntöön(6);

14.  muistuttaa, että komissio on perussopimusten noudattamisen valvojana ensisijaisesti vastuussa siitä, että jäsenvaltiot soveltavat unionin oikeutta asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti; kannustaa komissiota käyttämään kaikkia perussopimusten ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan sille antamia valtuuksia tapauksissa, joissa jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä;

15.  palauttaa mieliin tarkastetusta Euroopan parlamentin ja komission välisestä puitesopimuksesta 9. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman(7), jossa komissiota kehotetaan antamaan ”parlamentille yhteenvetotiedot kaikista rikkomusmenettelyistä, jotka perustuvat viralliseen ilmoitukseen, ja, jos parlamentti niin pyytää [...] asioista, joita rikkomusmenettely koskee”(8);

16.  katsoo, että EU-kansalaisten olisi odotettava komissiolta yhtäläistä avoimuuden tasoa riippumatta siitä, esittävätkö he virallisen kantelun vai käyttävätkö he perussopimukseen perustuvaa oikeuttaan esittää vetoomus; pyytää näin ollen, että vetoomusvaliokunnalle annetaan selkeää tietoa niiden rikkomusmenettelyjen etenemisestä, joita koskevista asioista on tehty myös avoin vetoomus; kehottaa komissiota lisäksi selventämään tutkimusten ja kantelujen käsittelymenettelyjä vetoomusvaliokunnalle ja suurelle yleisölle;

17.  kannattaa komission vuodeksi 2009 ja siitä eteenpäin kaavailemia toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat Euroopan unionin lainsäädäntöä, ja pyytää saada osallistua rikkomismenettelyihin tapauksissa, joissa on esitetty vetoomuksia, kuten jätelainsäädäntöä koskevassa Campanian tapauksessa ja Espanjan vesilainsäädäntöä koskevassa tapauksessa;

18.  kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille relevantit tiedot, jotta voidaan arvioida lisäarvoa, jota EU Pilot -hanke tuo nykyiseen rikkomusasioiden hallintaprosessiin ja joka oikeuttaisi prosessin viemisen pidemmälle; katsoo, että näiden tietojen avulla parlamentti voisi esimerkiksi tarkistaa, ettei jollekin jäsenvaltioille myönnetty kymmenen viikon määräaika, jonka kuluessa sen on pyrittävä ratkaisemaan konkreettinen tapaus, ole viivästyttänyt entisestään rikkomismenettelyn käynnistämistä, sillä menettely on jo itsessään erittäin pitkä ja kestoltaan vaikeasti ennustettavissa;

19.  panee erityisen kiinnostuneena merkille, että komissio lupaa arvioida järjestelmällisesti jäsenvaltioiden kantelujen johdosta antamat vastaukset; kehottaa komissiota suorittamaan arvioinnin erittäin huolellisesti ja asiaan ripeästi paneutuen; kehottaa selventämään kantelijan roolia arviointiprosessissa;

20.  kehottaa komissiota myöntämään riittävästi voimavaroja, jotta voidaan valvoa unionin oikeuden täysimääräistä soveltamista, käynnistää omia tapauskäsittelyjä ja määritellä painopisteitä pontevampia ja järjestelmällisempiä toimenpiteitä varten; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille sen useaan otteeseen vaatimat selkeät ja kattavat tiedot eri pääosastoissa rikkomistapausten käsittelyyn varatuista määrärahoista ja EU Pilot -hankkeeseen varatuista määrärahoista; muistuttaa komissiota, että parlamentti on sitoutunut tukemaan komissiota osoittamalla lisää talousarviomäärärahoja resurssien lisäämiseen;

21.  kehottaa komissiota pohtimaan innovatiivisia mekanismeja, esimerkiksi palveludirektiiviin sisältyvää keskinäistä arviointimenettelyä, jotta voidaan varmistaa unionin lainsäädännön entistä tehokkaampi soveltaminen;

22.  pitää myönteisenä uutta keskitettyä palvelupistettä ”Sinun Eurooppasi”, josta kansalaiset voivat saada neuvoja sekä tietoja oikeustoimiin ryhtymisestä ja kantelujen tekemisestä(9); katsoo, että neuvonnan ja ohjauksen tarve on lisääntynyt valtavasti sen myötä, että kansalaisten osallistumista koskevien välineiden joukkoon on lisätty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohtaan perustuva laajaa julkisuutta saanut kansalaisaloite; toteaa, että parlamentti haluaisi osallistua mainitun verkkosivuston kehittämiseen voidakseen varmistaa johdonmukaisuuden kansalaisille annettavien tietojen ja opastamisen parantamista koskevien omien suunnitelmiensa kanssa;

23.  muistuttaa neuvoston sitoumuksesta kannustaa jäsenvaltioita laatimaan ja julkaisemaan taulukoita siitä, miten direktiivit ja niiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä vastaavat toisiaan; korostaa, että tällaiset taulukot ovat välttämättömiä, jotta komissio voi valvoa tehokkaasti täytäntöönpanotoimia kaikissa jäsenvaltioissa;

24.  vaatii parlamentin aseman vahvistamista sisämarkkinalainsäädännön soveltamisessa, täytäntöönpanossa ja valvonnassa; kannattaa ajatusta vuosittaisen sisämarkkinafoorumin järjestämisestä;

25.  painottaa sisämarkkinoiden ja kuluttajamarkkinoiden tulostaulujen suurta merkitystä tärkeinä välillisinä kurinpitovälineinä toimivien valvonta- ja arviointivälineiden käytön tehostamisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan asianmukaisesta rahoituksesta ja henkilöstöresursseista, jotta kuluttajamarkkinoiden tulostaulua voidaan kehittää edelleen;

26.  toteaa, että kansalliset tuomioistuimet ovat keskeisessä asemassa Euroopan unionin oikeuden soveltamisessa, ja tukee täysin EU:n pyrkimyksiä koordinoida jäsenvaltioiden tuomareille, oikeusalan toimijoille, kansallisten hallintoelinten toimihenkilöille ja virkamiehille tarkoitettua oikeusalan koulutusta;

27.  katsoo, että kun komissio käynnistää rikkomusmenettelyn jotakin jäsenvaltiota vastaan, sen olisi annettava myös tiedonanto siitä, että kyseisen jäsenvaltion kansalaiset, joita asia koskee, voivat saattaa unionin oikeutta rikkovan toimen kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi;

28.  palauttaa mieliin 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman oikeusalan koulutuksesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla; pitää erittäin tärkeänä, että oikeusalan koulutusta tehostetaan myös Tukholman ohjelman täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaa ajatellen;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) EUVL C 184 E, 6.8.2009, s. 63. (2) EUVL C 294 E, 3.12.2009, s. 27. (3) EU Pilot -hankkeen arviointikertomus, s. 2. (4) Komission tiedonanto 2002, s. 5: ”Komissio on usein korostanut kantelijan merkitystä yhteisön oikeuden rikkomisen havaitsemisessa.” (5) Komission kertomus ”EU Pilot -hankkeen arviointikertomus” KOM(2010)0070, s. 2. (6) ”Harkintavalta voi olla välttämätön paha nykyaikaisessa hallinnossa, mutta rajaton harkintavalta yhdistettynä täydelliseen avoimuuden puutteeseen on täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaista.” – Frassonin mietintö (2005/2150(INI) komission 21. ja 22. vuosikertomuksesta yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta (2003 ja 2004), perustelut, s. 17. (7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0009. (8) Idem, 3 kohdan e alakohdan viides luetelmakohta. (9) http://ec.europa.eu/youreurope/