Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/3013(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0097/2011

Keskustelut :

PV 16/02/2011 - 5
CRE 16/02/2011 - 5

Äänestykset :

PV 17/02/2011 - 6.8
CRE 17/02/2011 - 6.8

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0068

Hyväksytyt tekstit
PDF 137kWORD 60k
Torstai 17. helmikuuta 2011 - Strasbourg
Eurooppa 2020 -strategia
P7_TA(2011)0068RC-B7-0097/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. helmikuuta 2011 Eurooppa 2020 -strategiasta

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin”,

–  ottaa huomioon 17.–18. kesäkuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2000, 2001, 2005, 2006 ja 2007 sekä joulukuussa 2009 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajan päätelmät,

–  ottaa huomioon talouden ohjausjärjestelmästä 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (välimietintö)(2),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman pysyvän kriisinhallintamekanismin perustamisesta turvaamaan euroalueen rahoitusvakaus(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista 7. heinäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista annetun neuvoston päätöksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä entistä vahvempana työpaikkojen luomisen sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla, joka perustuu EU:n viiteen yleistavoitteeseen: työllisyyden edistämiseen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen edellytysten parantamiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen erityisesti köyhyyttä vähentämällä;

Eurooppa 2020 -strategian hallintoa on vahvistettava

1.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeitä kaikkien EU:n kansalaisten tulevaisuudennäkymien kannalta, sillä niiden avulla luodaan pysyviä työpaikkoja, pitkän aikavälin taloudellista kasvua ja sosiaalista edistystä; pelkää, että Eurooppa 2020 -strategialla ei pystytä lunastamaan siihen sisältyviä lupauksia sen heikon hallintorakenteen vuoksi, ja kehottaa siksi painokkaasti neuvostoa vahvistamaan yhteisömenetelmää; toistaa pitävänsä tärkeänä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden sisällyttämistä talouden ohjausta ja hallintaa koskevaan kehykseen ja kehottaa sisällyttämään EU-ohjausjakson ohjausjärjestelmää koskevaan säädöspakettiin ja ottamaan Euroopan parlamentin ja kansalliset parlamentit varhaisessa vaiheessa mukaan, jotta voidaan vahvistaa demokraattista vastuullisuutta, omistajuutta ja legitiimiyttä; korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian toteutuminen on välttämätöntä ei valinnaista;

2.  pitää vuotuista kasvuselvitystä ja EU-ohjausjaksoa ratkaisevan tärkeinä välineinä talouspolitiikan tehostetulle koordinoinnille; korostaa kuitenkin, ettei niiden pitäisi korvata nykyisiä perustamissopimuksen tarjoamia välineitä eikä vähentää niiden merkitystä etenkään talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen osalta, joissa parlamentti on voimakkaasti mukana ja joissa sitä on kuultava; korostaa, että Eurooppa-neuvoston ja komission sopimien Eurooppa 2020 -strategian viiden yleistavoitteen on oltava johdonmukaisia, jotta strategia onnistuu;

EU:n talousarviossa ja kansallisissa talousarvioissa on otettava paremmin huomioon Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoiset tavoitteet

3.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa on kurottava umpeen siinä julistettujen pyrkimysten, saatavilla olevien resurssien ja käytettyjen menetelmien välinen ero; kehottaa ottamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioon Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoiset tavoitteet; kehottaa komissiota selkiyttämään lippulaivahankkeiden talousarvioulottuvuutta, sillä kyseisten ensisijaisten toimintasuunnitelmien aiheet ulottuvat kaikkiin EU:n talousarviosta rahoitettaviin politiikkoihin; kehottaa painokkaasti komissiota tekemään ehdotuksia uusien omien varojen lisäämisestä siten, että EU saisi käyttöönsä todelliset ja itsenäiset rahoitusvarat;

4.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategiaa on uudistettava ja monien sen hankkeiden rahoittamiseen tarvitaan erittäin huomattavia varhaisessa vaiheessa tehtyjä julkisia ja yksityisiä investointeja; huomauttaa, että niitä varten tarvitaan sekä nykyisten että uusien innovatiivisten välineiden käyttöönottoa sekä tuloja;

5.  vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot laativat uskottavan rahoituskehyksen ja että Eurooppa-neuvosto käsittelee rahoitustarpeita osana talouden ohjausjärjestelmää koskevaa katsausta; katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian rahoittamiseen tarvitaan yhteisiä poliittisia aloitteita, joilla EU:n elimet, kuten EIP ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, saadaan mukaan; korostaa lisäksi, että yksityisen sektorin rahoitus on välttämätöntä tulevaisuudessa, ja pyytää laatimaan lainsäädäntökehyksiä, joiden avulla voidaan torjua tähän liittyviä pitkän aikavälin riskejä;

6.  on vakuuttunut siitä, että oikean toimintakehyksen ja riittävän rahoituksen avulla maa- ja metsätaloudella voi olla merkittävä asema talouden elpymiseen tähtäävässä eurooppalaisessa strategiassa ja samalla sen avulla voidaan myötävaikuttaa EU:n ja maailman elintarviketurvallisuuteen, säilyttää maaseutumaisemat, joiden osuus on 90 prosenttia EU:n pinta-alasta, turvata ympäristön edut ja edistää osaltaan vaihtoehtoisten energialähteiden etsintää;

7.  katsoo, että kaikki EU:n alueet kattavan, vahvan ja asianmukaisesti rahoitetun koheesiopolitiikan on oltava keskeinen täydentävä osa Eurooppa 2020 -strategiaa; katsoo, että tämä politiikka ja sen laaja-alainen tarkastelutapa ovat edellytys onnistumiselle Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamiselle;

Työpaikkojen luomiseen tähtäävä rohkea sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja pk-yrityksiä tukeva aloite

8.  katsoo, että jäsenvaltioita on kannustettava asettamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan etusijalle työttömyyden torjuminen ja pitkäaikaisen työmarkkinoilta syrjäytymisen estäminen; katsoo, että tämän yhteydessä olisi toteutettava toimia, joilla taataan uusien ja entistä parempien työpaikkojen luominen sekä laadukkaiden työpaikkojen suuri määrä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

9.  korostaa kokonaisvaltaisen tarkastelutavan keskeistä merkitystä sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämiselle, jotta varmistetaan talouden parempi suorituskyky ja sosiaalisten kysymysten parempi huomioon ottaminen samalla kun palautetaan luottamus sisämarkkinoihin toteuttamalla ne kansalaisten ehdoilla; katsoo, että kattava ohjaus korkeimmalta poliittiselta tasolta ja Eurooppa-neuvoston tuki ovat keskeisellä sijalla sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistyksessä;

10.  kiinnittää huomiota merkitykseen, joka älykkäällä sääntelyllä voi olla parannettaessa sääntelykehystä, jossa yritykset toimivat; katsoo, että siihen liittyvät ehdotukset voivat auttaa toteuttamaan kasvua ja innovointia edistävän vahvan liiketoimintaympäristön, mutta toteaa samalla, että kaikkien lainsäädäntöön yhdessä osallistuvien tahojen on otettava vastuu aiempaa tehokkaamman ja vähemmän kuormittavan sääntelyn toteutuksesta;

11.  ilmaisee pettymyksensä siihen, että kahden vuoden kuluttua eurooppalaisia pienyrityksiä tukevan aloitteen hyväksymisestä komissio ei ole saanut aikaan paljonkaan konkreettisia toimia tai aloitteita; kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään pk-yrityksiä suosivampaa toimintaympäristöä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään esikaupallisten hankintojen avointa käyttöä innovatiivisten ja ympäristöystävällisten tekniikoiden osalta;

12.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen eurooppapatentin perustamista koskevan yhteistyön lisäämisestä ja kehottaa parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään sen mahdollisimman pian;

13.  katsoo edelleen, että sukupuolten tasa-arvo on keskeinen päämäärä, joka on saavutettava Eurooppa 2020 -strategiassa; kehottaa täten naisia osallistumaan työmarkkinoille täysimääräisesti ja ottamaan naiset täysimääräisesti mukaan ammatilliseen koulutukseen; kehottaa myös laatimaan toimintasuunnitelman naisten ja miesten välisen palkkaeron poistamiseksi;

Lippulaiva-aloitteet
Yleiset huomiot

14.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian nykyinen sisältö, kuten yleistavoitteet, lippulaivahankkeet, pullonkaulat ja indikaattorit, on hyvin yleisluonteinen; korostaa, että nämä aloitteet voidaan toteuttaa ainoastaan konkreettisten ja johdonmukaisten lainsäädäntöehdotusten avulla ja edellyttäen, että jäsenvaltiot sitoutuvat konkreettisesti kansallisiin uudistusohjelmiinsa;

Lippulaiva-aloite ”Innovaatiounioni”

15.  panee tyytyväisenä merkille lippulaivahankkeen ”Innovaatiounioni”, joka on ratkaisevan tärkeässä asemassa sellaisten Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien tavoitteiden saavuttamisessa, joiden avulla vastataan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten energian toimitusvarmuuteen, elintarviketurvaan, ilmastonmuutokseen, terveyteen ja väestön ikääntymiseen; muistuttaa, että kolmen prosentin tavoite muodostuu kahden prosentin (yksityinen sektori) ja yhden prosentin (julkinen sektori) suuruisista osuuksista; panee merkille, että yksityisen tutkimusrahoituksen alalla on vielä erityisiä puutteita, jotka voidaan korjata ainoastaan mukauttamalla sääntely-ympäristöä yritysten, myös pk-yritysten, hyväksi; pitää näin ollen myönteisenä komission aikomusta parantaa yritysten innovoinnin edellytyksiä varsinkin tekijänoikeuksien osalta;

16.  korostaa, että EU:n tutkimus-, innovointi- ja kehittämistoiminnan rahoitus on varmistettava ja sitä on lisättävä ja vauhditettava siten, että tutkimuksen määrärahoja lisätään huomattavasti vuoden 2013 jälkeen; korostaa, että pk-yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua puiteohjelmaan sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan; kehottaa tarkistamaan rahoitusalan asetuksia pk-yritysten hakemusten helpottamiseksi; korostaa, että ratkaisevan tärkeiltä ja jo hyväksytyiltä tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottamiseen liittyviltä välineiltä, kuten Euroopan strategiselta energiateknologiasuunnitelmalta (SET-suunnitelmalta), puuttuu rahoitus; korostaa tutkimuksen puiteohjelman merkittävää vaikutusta ilmastonmuutoksen torjuntaan; korostaa rakennerahastojen merkittävää vaikutusta tutkimus-, innovointi- ja kehittämistoiminnan edistämiseen kansallisella ja alueellisella tasolla; painottaa tarvetta luoda synergiaa rakennerahastojen ja puiteohjelman rahoituksen välille;

17.  katsoo, että innovoivat eurooppalaiset yritykset eivät tarvitse tukia vaan enemmän vapautta ja parempia mahdollisuuksia hyödyntää riskipääomaa; katsoo, että EU:n olisi mukauduttava tähän tarpeeseen laajentamalla Euroopan investointipankin tarjoamia pysyviä riskinjakotuotteita riskinjakorahoitusvälineen kautta; katsoo, että innovoinnin edistämiseen julkisilla hankinnoilla on merkittävästi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia;

Nuoret liikkeellä -lippulaivahanke

18.  pitää myönteisenä Nuoret liikkeellä -lippulaivahanketta; tähdentää, että korkealaatuinen koulutus ja siihen pääsy on pysyvä edellytys kestävälle sosiaaliselle markkinataloudelle; korostaa näin ollen, että jos jäsenvaltiot haluavat saavuttaa taloudellista kehitystä ja koulutusta koskevat yhteiset tavoitteet, niiden omat investoinnit koulutusjärjestelmiin ja myös ammattikoulutukseen ovat olennaisen tärkeitä; pitää kuitenkin valitettavana, että lippulaivahankkeessa ei käsitellä keskeisiä aiheita kuten yhteiskunnallista osallistumista ja nuorison köyhyyttä; vaatii esittämään varteenotettavampia ehdotuksia osallisuudesta;

19.  kehottaa komissiota varaamaan myös jatkossa riittävästi rahoitusta nykyisiin liikkuvuus- ja nuoriso-ohjelmiin, kuten elinikäisen oppimisen ohjelmiin (muun muassa Erasmus-, Leonardo-, Comenius- ja Grundtwig-ohjelmiin), Youth in action -nuorisotoimintaohjelmaan ja Marie Curie -ohjelmaan; uskoo, että tämä edistäisi merkittävällä tavalla nuorisotyöttömyyden torjuntaa sekä 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista;

20.  korostaa, että Nuoret liikkeellä -hanke ei yksin riitä ratkaisemaan hälyttävää nuorisotyöttömyyden ongelmaa koko Euroopassa; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan osana kansallisia uudistusohjelmiaan kansallisia strategioita nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saatavuuden varmistamiseksi nuorille; korostaa, että nuorisopolitiikkaa on tarkasteltava koulutus- ja työllisyyspolitiikan sekä sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen yhteydessä; tukee voimakkaasti ehdotusta neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta nuorisotakuusta ja kehottaa neuvostoa hyväksymään sen mahdollisimman pian;

Lippulaiva-aloite ”Euroopan digitaalistrategia”

21.  pitää myönteisinä digitaalistrategiaa koskevia tavoitteellisia ehdotuksia, mutta kehottaa painokkaasti komissiota nopeuttamaan digitaalisia sisämarkkinoita, kuten sähköistä kaupankäyntiä, immateriaalioikeuksia, luottamusta ja turvallisuutta verkossa, verkkovierailuja ja sähköistä varmentamista koskevien ehdotusten hyväksymistä; kehottaa kaikkia osapuolia panemaan ensimmäisen radiotaajuuksia koskevan politiikan täytäntöön; korostaa tarvetta kehittää sisällön ja tiedon vapaata liikkuvuutta eli niin kutsuttua viidettä vapautta;

22.  katsoo, että moniarvoiset ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat yksi eurooppalaisen demokratian tukipilareista; kehottaa painokkaasti komissiota vaalimaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta; katsoo, että yksityisyyden suoja on keskeisimpiä arvoja, ja kehottaa mukauttamaan tietosuojadirektiivin nykyiseen digitaaliseen ympäristöön, jotta varmistetaan, että kaikki kansalaiset voivat valvoa henkilötietojaan;

Lippulaiva-aloite ”Resurssitehokas Eurooppa”

23.  panee tyytyväisenä merkille Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeen resurssitehokkaasta Euroopasta ja kehottaa painokkaasti komissiota jatkamaan konkreettisten toimintalinjojen laatimista koskevia toimiaan, joilla varmistetaan siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan resurssitehokkaaseen talouteen; kehottaa komissiota kehittämään konkreettisia vertailuindikaattoreita ja varmistamaan, että sovitut tavoitteet saavutetaan ja että niitä voidaan seurata Eurooppa 2020 -strategian talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa; korostaa kiireellistä tarvetta uudenaikaistaa ja parantaa Euroopan energiainfrastruktuuria, luoda älykkäitä verkkoja ja rakentaa liitäntäverkkoja, jotka ovat välttämättömiä energian sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, toimitusvarmuuden parantamiseksi, energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja lupamenettelyjen vauhdittamiseksi;

24.  muistuttaa, että energiatehokkuus on kustannustehokkain keino vähentää päästöjä, parantaa energian toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä, alentaa kuluttajien energialaskuja sekä luoda työpaikkoja; korostaa, että jäsenvaltioiden toimet eivät ole riittäviä 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita tehostamaan toimia ja noudattamaan tätä elintärkeää tavoitetta, johon ne sitoutuivat vuonna 2007; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan tavoitteen saavuttaminen, kuten parlamentti on vaatinut päätöslauselmassaan energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman tarkistamisesta (Bendtsenin mietintö) ja päätöslauselmassaan aiheesta ”Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020” (Kolarska-Bobińskan mietintö);

25.  pitää valitettavana, että tässä lippulaivatiedonannossa ei kiinnitetä riittävää huomiota resurssitehokkuuteen kattavana EU:n politiikan painopisteenä; korostaa, että EU:n olisi ryhdyttävä siirtymään kohti kierrätystaloutta vähentämällä jätteiden syntymistä ja pitämään arvossa resurssien uudelleenkäyttöä; korostaa, että ympäristön kestävän kehityksen ehtona on luonnonvarojen käytön vähentäminen; kehottaa komissiota esittämään indikaattoreita, jotka helpottavat seurantaa kansallisissa uudistusohjelmissa;

Lippulaiva-aloite ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka”

26.  kehottaa laatimaan kokonaisvaltaisen, tasapainoisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen linjauksen EU:n teollisuuspolitiikalle, jolla pyritään vahvan, kilpailukykyisen, yhdenmukaisen, tehokkaan ja monipuolisen teollisuuspohjan kehittämiseen ja jossa innovointia, tutkimusta, kilpailua, sisämarkkinoita, kauppaa ja ympäristöä koskevat politiikat on koordinoitu; katsoo, että tärkeimmiksi tavoitteiksi olisi asetettava työllisyyden ja eurooppalaisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, älykäs rakenneuudistus ja vuoropuhelu työntekijöiden kanssa, kestävä talous ja valinnanvapaus eri teknologiavaihtoehtojen välillä sekä tutkijoiden liikkuvuus; kehottaa ottamaan välittömästi käyttöön älykkään sääntelyn periaatteet riippumattomissa vaikutustenarvioinneissa ja myös uuden lainsäädännön ”kilpailukykyvaikutuksissa”, pk-yrityksiä koskevan testin pieniä yrityksiä suosivamman sääntely-ympäristön ja kevyempien hallinnollisten rasitteiden varmistamiseksi, ilmastoa, energiaa, resurssitehokkuutta ja kierrätystä koskevien EU:n tavoitteiden mukaisen elinkelpoisuustestin ja voimassa olevaa lainsäädäntöä koskevat jälkikäteen suoritetut ”kuntotarkastukset”;

27.  korostaa, että infrastruktuurin ja palvelut käsittävät EU:n liikenne- ja energiapolitiikat ovat keskeisiä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; korostaa, että liikennealan avulla varmistetaan, että EU:n markkinat säilyttävät paikkansa korkeatasoisen osaamisen tuotantoalueena siten, että vähennetään kaikkien liikennemuotojen hiilidioksidipäästöjä, otetaan käyttöön yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue ja saatetaan loppuun Euroopan ilmatila; kehottaa laatimaan tehokkaan eurooppalaisen raaka-ainestrategian, jonka avulla parannetaan saatavuutta sekä energian ja resurssien käytön tehokkuutta, ja varmistetaan samalla tärkeiden raaka-aineiden saatavuus vapaakauppasopimusten ja strategisten kumppanuuksien avulla; kehottaa parantamaan merkittävästi mahdollisuutta saada rahoitusta innovointiin ja infrastruktuureihin, jotka koskevat erityisesti älykkäitä verkkoja, ympäristöystävällisiä tekniikoita, sähköisiä terveyspalveluita, Euroopan laajuisia verkkoja ja osoitettua lisäarvoa tuovia hankkeita, joita markkinat eivät voi rahoittaa; kehottaa tässä yhteydessä ryhtymään toimenpiteisiin ja selvittämään hankejoukkovelkakirjojen tarjoamia mahdollisuuksia;

Lippulaiva-aloite ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”

28.  korostaa, että vahvat sosiaaliturvajärjestelmät ehkäisevät pitkäaikaista syrjäytymistä; painottaa, että investoinnit aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan ja uusien taitojen hankkimiseen tähtäävien koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen kaikille ovat keskeisessä asemassa työttömyyden vähentämisessä; korostaa pk-yritysten merkitystä ja tältä osin sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä; tukee erityisesti pätevyyksiä koskevan unionin kehyksen toteuttamista ja suunniteltua lainsäädäntöaloitetta, jolla uudistetaan ammattipätevyyksiä niiden vastavuoroisen tunnustamisen takaamiseksi;

29.  panee tyytyväisenä merkille ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman”; huomauttaa, että joustoturvaa on sovellettu menestyksekkäästi joissakin valtioissa, mutta varoittaa, etteivät joustoturvan mahdollisuudet ole hyödynnettävissä niissä jäsenvaltioissa, joilla on heikot mahdollisuudet vahvistaa sosiaaliturvajärjestelmäänsä budjettiongelmien ja makrotalouden epätasapainon takia, ja katsoo, että työmarkkinoiden segmentoitumista voidaan vähentää huolehtimalla, että työntekijöillä ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevilla ryhmillä on riittävä työsuhdeturva kaikentyyppisissä sopimuksissa; muistuttaa komissiota siitä, että sen ei pidä jättää huomiotta, että on varmistettava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtyminen kestäviin työvoimamarkkinoihin, eikä unohtaa pysyvien työpaikkojen valtavaa potentiaalia; korostaa, että työmarkkinoiden uudistukset voidaan toteuttaa menestyksekkäästi ainoastaan siten, että niistä päästään laajaan yhteisymmärrykseen työmarkkinaosapuolten kanssa tehtyjen sopimusten avulla;

Lippulaivahanke ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumi”

30.  muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin kuuluu vähintään 20 miljoonan köyhän ja sosiaalisesti syrjäytyneen tai köyhtymis- ja syrjäytymisvaarassa olevan ihmisen elinolojen kohentaminen; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että perusoikeuskirjaa ja horisontaalista sosiaalista lauseketta (SEUT:n 9 artikla) noudatetaan kaikilta osin, jotta varmistetaan, että kaikki toimintalinjat edesauttavat eivätkä vaaranna köyhyyden vähentämistavoitetta;

31.  vaatii, että jäsenvaltiot sitoutuvat torjumaan asianmukaisilla toimilla etenkin lasten köyhyyttä, niin ettei köyhyys ole esteenä lasten henkilökohtaiselle kehitykselle ja että he eivät ole huonommassa asemassa työelämään siirtyessään;

32.  suhtautuu myönteisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaista foorumia koskeviin ehdotuksiin, mutta vaatii lisää konkreettisia toimia yhteiskunnallisen osallisuuden saavuttamiseksi erityisesti vahvistamalla sosiaalipolitiikan alan avointa koordinointimenetelmää yhtenäistettynä strategiana, jolla saadaan mukaan kansalliset ja paikalliset sidosryhmät ja myös köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjinnästä kärsivät ihmiset; toistaa pyyntönsä laajemmasta ohjelmasta, jolla edistetään ihmisarvoista työtä ja varmistetaan työntekijöiden oikeudet kaikkialla Euroopassa sekä parannetaan työoloja ja torjutaan eriarvoisuutta, syrjintää ja työssäkäyvien köyhyyttä;

o
o   o

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0224.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0376.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0491.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö