(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0471),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0270/2010),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 16. helmikuuta 2011 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A7-0151/2011),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 107, 6.4.2011, s. 53.

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi)(3) 8 a artiklan 3 kohdassa säädetään, että komissio voi antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säädösehdotuksia sellaisten monivuotisten radiotaajuuspolitiikkaa koskevien ohjelmien perustamiseksi, joissa vahvistetaan poliittiset suuntaviivat ja tavoitteet radiotaajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten sähköisen viestinnän verkkoihin ja palveluihin sovellettavien direktiivien mukaisesti. Näiden poliittisten suuntaviivojen ja tavoitteiden olisi liityttävä sisämarkkinoiden luomisen ja toiminnan edellyttämien taajuuksien saatavuuteen ja tehokkaaseen käyttöön. Radiotaajuuspoliittisella ohjelmalla tuetaan Eurooppa 2020 -strategiassa ja Euroopan digitaalistrategiassa määritettyjä tavoitteita ja keskeisiä toimenpiteitä, ja ohjelma on yksi sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin sisältyvästä 50 ensisijaisesta toimesta. Tällä päätöksellä ei rajoiteta olemassa olevan unionin oikeuden ja erityisesti radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY(4), sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY(5), sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY(6), direktiivin 2002/21/EY ja direktiivien 2002/21/EY, 2002/19/EY ja 2002/20/EY muuttamisesta 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/140/EY(7) sekä Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä (radiotaajuuspäätös) 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY(8) soveltamista. Sillä ei myöskään rajoiteta kansallisella tasolla unionin oikeuden mukaisesti toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin, eikä jäsenvaltioiden oikeutta järjestää taajuutensa ja käyttää niitä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä puolustukseen liittyviä tarkoituksia varten. [tark. 1]

(2)  Taajuudet ovat olennaisen tärkeä julkinen resurssi keskeisille toimialoille ja palveluille, joita ovat esimerkiksi matkaviestintä, langaton laajakaistaviestintä ja satelliittiviestintä, televisio- ja radiolähetystoiminta, liikenne, radiopaikannus sekä erilaiset sovellukset, kuten hälytysjärjestelmät, kaukosäätimet, kuulolaitteet, mikrofonit ja lääketieteelliset laitteistot. Taajuuksia tarvitaan julkisiin palveluihin, kuten yleiseen turvallisuuteen liittyviin palveluihin, väestönsuojelu mukaan luettuna, sekä tieteelliseen toimintaan, kuten meteorologiaan, kaukokartoitukseen, radioastronomiaan ja avaruustutkimukseen. Taajuuksien tehokas käyttö myötävaikuttaa myös sähköisen viestinnän saattamiseen kaikkien, erityisesti harvaanasutuille tai syrjäisille alueille kuten maaseutualueille tai saarille sijoittautuneiden kansalaisten ja yritysten, ulottuville. Taajuuksien sääntely vaikuttaa näin ollen talouteen, turvallisuuteen, terveyteen, yleiseen etuun, kulttuuriin, tieteeseen, sosiaalisiin olosuhteisiin, ympäristöön ja teknisiin näkökohtiin. [tark. 2]

(3)  Olisi omaksuttava taajuuksien hallintaa, jakamista ja käyttöä koskeva uudenlainen taloudellinen ja sosiaalinen lähestymistapa, jossa keskitytään erityisesti kehittämään sääntelyä, jolla varmistetaan taajuuksien käytön suurempi tehokkuus, parempi taajuuksien suunnittelu ja suoja kilpailun vastaiselta toiminnalta ja taajuuksien käyttöön liittyviltä epäsosiaalisilta toimenpiteiltä.[tark. 3]

(4)  Taajuuksien käytön unionin tason strategisella suunnittelulla ja yhdenmukaistamisella olisi tuettava langattoman sähköisen viestinnän palvelujen ja laitteiden yhtenäismarkkinoita ja taajuuksien käyttöä edellyttäviä muita unionin politiikan osa-alueita ja luotava näin uusia mahdollisuuksia innovointiin ja työpaikkojen syntymiseen ja samalla edesautettava talouden elpymistä ja sosiaalista integraatiota koko unionissa samalla kunnioittaen taajuuksien suurta yhteiskunnallista, kulttuurista ja taloudellista arvoa. Taajuuksien käytön yhdenmukaistaminen on lisäksi tärkeää, jotta varmistetaan sähköisten viestintäpalvelujen laatu ja luodaan mittakaavaetuja, jotka alentavat sekä langattomien verkkojen käyttöönoton kustannuksia että langattomista laitteista kuluttajille aiheutuvia kustannuksia. Tätä varten unioni tarvitsee poliittisen ohjelman, joka kattaa sisämarkkinat kaikilla taajuuksia käyttävillä unionin toimialoilla, kuten sähköisessä viestinnässä, tutkimuksessa ja kehittämisessä, liikenteessä, kulttuurissa ja energiapolitiikassa. Nykyisiä oikeudenhaltijoita pitäisi kaikin keinoin estää viivyttämästä välttämätöntä uudistusta. [tark. 4]

(5)  Tällä ensimmäisellä ohjelmalla olisi edistettävä kilpailua, otettava käyttöön Euroopan laajuiset yhtäläiset toimintaedellytykset ja luotava perusta todellisille digitaalisille yhtenäismarkkinoille. Jotta varmistettaisiin tämän radiotaajuusohjelman ja yhtenäismarkkinoiden täydet mahdollisuudet ja hyödyt kuluttajille, ohjelmaa olisi täydennettävä tulevilla ja uusilla ehdotuksilla, joilla voidaan kehittää verkkotaloutta, kuten tietosuojaa ja verkkosisällön eurooppalaista lupajärjestelmää.[tark. 5]

(6)  Tällä ensimmäisellä ohjelmalla olisi tuettava erityisesti älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää Eurooppa 2020 -strategiaa, koska langattomat palvelut tarjoavat valtavia mahdollisuuksia edistää tietopohjaista taloutta, kehittää ja tukea tieto- ja viestintätekniikasta riippuvaisia aloja ja poistaa digitaalinen kahtiajako. Erityisesti audiovisuaalisten mediapalvelujen ja verkkosisällön räjähdysmäinen kasvu lisää kysyntää nopeuden ja kattavuuden osalta. Ohjelma on myös keskeinen osa Euroopan digitaalistrategiaa(9), jolla pyritään luomaan nopea laajakaistaistainternet tulevaisuuden verkottunutta osaamistaloutta varten ja jossa on asetettu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että laajakaistaliittymä on kaikkien ▌saatavilla.Talouskasvun ja yleisen kilpailukyvyn edistämiseksi on tärkeää tarjota mahdollisimman suuret laajakaistanopeudet ja -kapasiteetit ja varmistaa, että vuoteen 2020 mennessä vähintään nopeudella 30 Mbit/s toimiva laajakaistaliittymä on yleisesti saatavilla ja että vähintään puolet Euroopan talouksista voi käyttää laajakaistaa vähintään nopeudella 100 Mbit/s, ja tämä on tarpeen, jotta saavutetaan digitaalisten sisämarkkinoiden kestävät taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt. Ohjelman olisi tuettava ja edistettävä myös muita EU:n alakohtaisia politiikkoja, kuten kestävää ympäristöpolitiikkaa ja kaikkien EU-kansalaisten taloudellista ja yhteiskunnallista osallisuutta. Koska langattomat sovellukset ovat tärkeitä myös innovaatioiden kannalta, tämä ohjelma tukee keskeisellä tavalla myös EU:n innovaatiopolitiikkaa. [tark. 6]

(7)  Ensimmäisessä ohjelmassa on luotava perusta tulevalle kehitykselle, jonka myötä unioni voi ottaa johtoaseman laajakaistan nopeuksien, langattoman käytön, kattavuuden ja kapasiteetin osalta. Tällainen johtava asema on välttämätön kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi ja sisämarkkinoiden avaamiseksi sitä kautta kaikille unionin kansalaisille.[tark. 7]

(8)  Ensimmäisessä ohjelmassa olisi asetettava jäsenvaltioille ja EU:n toimielimille periaatteet ja tavoitteet vuoteen 2015 saakka sekä hahmoteltava yksittäiset täytäntöönpanotoimet. Vaikka taajuushallinto kuuluukin vielä pääasiallisesti kansalliseen toimivaltaan, sen olisi oltava voimassa olevan EU-lainsäädännön mukaista ja mahdollistettava EU-politiikan eri osa-alueiden toteuttaminen. [tark. 8]

(9)  Ohjelmassa olisi otettava huomioon myös päätös N:o 676/2002/EY sekä Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssin (CEPT) tekninen asiantuntemus, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston vahvistamaa EU-politiikkaa voidaan toteuttaa taajuuksista riippuvaisilla aloilla teknisin täytäntöönpanotoimenpitein, kun otetaan huomioon, että tällaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa aina kun se on tarpeen jo olemassa olevan EU-politiikan täytäntöönpanemiseksi.

(10)  Taajuuksien optimaalisen ja tuottavan käytön varmistaminen julkisena hyödykkeenä saattaa edellyttää, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat innovatiivisia valtuutusratkaisuja, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä, yleisvaltuutuksia tai infrastruktuurin yhteiskäyttöä ja lisäksi perinteisiä ratkaisuja kuten huutokauppoja. Tällaisten periaatteiden soveltamista unionissa voitaisiin mahdollisesti helpottaa määrittämällä parhaat käytännöt ja kannustamalla tiedonvaihtoa sekä määrittelemällä taajuuksien käytölle tiettyjä yhteisiä ehtoja tai pyrkimällä lähentämään tällaisia ehtoja toisiinsa. Yleisvaltuutukset, jotka ovat asianmukaisin ja kaikkein kevein sekä direktiivin 2002/20/EY 5 artiklan mukaan tarkoituksenmukaisin valtuutusjärjestelmä, ovat erityisen kiinnostava vaihtoehto silloin, kun ei ole riskiä, että haitalliset häiriöt saattaisivat haitata muiden palvelujen kehitystä. [tark. 9]

(11)  Taajuuksien käyttöoikeuksien kaupan, yhdistettynä joustaviin käyttöehtoihin, uskotaan merkittävästi edesauttavan talouskasvua. Tästä syystä olisi välittömästi direktiivin 2002/21/EY nojalla sallittava kaupankäynti sellaisilla taajuuskaistoilla, joilla joustava käyttö on unionin oikeudessa jo mahdollistettu. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden koordinoitua käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kyseisten oikeuksien hankintaa koko unionissa voitaisiin helpottaa määrittelemällä yhteiset periaatteet tällaisten kaupattavien oikeuksien muodolle ja sisällölle sekä yhteiset toimenpiteet, joilla estetään sellainen oikeuksien kasaantuminen, joka voisi luoda määrääviä markkina-asemia tai johtaa hankittujen oikeuksien perusteettomaan käyttämättömyyteen. Jotta lisäksi saavutetaan Euroopan digitaalistrategian tavoitteet, osa taajuuksien käyttöoikeuksien huutokaupan tuotosta (digitaaliylijäämä) olisi lisäksi käytettävä laajakaistan kattavuuden lisäämiseen.[tark. 11]

(12)  Kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan, langaton laajakaista on tärkeä keino piristää kilpailua, luoda Euroopan laajuiset yhtäläiset toimintaedellytykset, lisätä kuluttajien valinnanvaraa ja mahdollistaa yhteydet maaseudulla ja muilla alueilla, joilla kiinteän verkon laajakaistan käyttöönotto on vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta. Taajuushallinnolla saatetaan kuitenkin vaikuttaa kilpailuun muuttamalla markkinatoimijoiden roolia tai markkinavoimaa esimerkiksi jos taajuuksien nykykäyttäjät saavat perusteetonta kilpailuetua. Taajuuksien saatavuuden rajallisuus, varsinkin kun soveltuvimmista taajuuksista tulee pulaa, voi luoda markkinoilletulon esteen uusille palveluille ja sovelluksille ja tukahduttaa innovointia ja kilpailua. Uusien käyttöoikeuksien hankkiminen muun muassa taajuuskaupan tai muunlaisten käyttäjien välisten siirtojen kautta ja uusiin joustaviin taajuuksien käyttöehtoihin siirtyminen saattavat vaikuttaa vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi analysoitava kilpailuvaikutuksia perusteellisesti ennen uusien taajuuksien jakamista sekä toteutettava ennakkoon tai jälkikäteen tarvittavia sääntelyllisiä toimenpiteitä (esimerkiksi tehtävä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia, estettävä tietyt taajuuksien käyttöoikeuksien hankinnat, asetettava taajuuksien varastoon keräämistä ja taajuuksien tehokasta käyttöä koskevia ehtoja, jollaisiin viitataan direktiivin 2002/21/EY 9 artiklan 7 kohdassa, rajoitettava kunkin operaattorin käytössä olevien taajuuksien määrää ja pyrittävä välttämään taajuuksien liiallinen kasautuminen) kilpailunvääristymien välttämiseksi direktiivin 2002/20/EY 5 artiklan 6 kohdan ja taajuusalueista, jotka varataan yleiseurooppalaisen yleisen solukkojärjestelmäisen digitaalisen maanpäällisen matkaviestinliikenteen yhteen sovitettuun käyttöönottoon yhteisössä, 25 päivänä kesäkuuta 1987 annetun neuvoston direktiivin 87/372/ETY(10) (GSM-direktiivi) 1 artiklan 2 kohdan taustalla olevien periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myös toteuttaa toimia taajuuksien jakamiseksi tasapuolisemmin taloudellisten toimijoiden kesken varaamalla taajuuksia uusille tulokkaille tietyltä taajuuskaistalta tai samanlaisia ominaisuuksia omaavien kaistojen ryhmältä.[tark. 12]

(13)  Taajuuksien optimaalinen ja tehokas hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa kehityksen seuraamista sekä ajantasaista ja avointa tiedonsaantia taajuuksien käytöstä koko EU:ssa. Taajuuksien käyttöä yhteisössä koskevien tietojen yhdenmukaisesta saatavuudesta 16 päivänä toukokuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/344/EY(11) edellytetään, että jäsenvaltiot julkaisevat tietoa taajuuksien käyttöoikeuksista, mutta EU:ssa tarvitaan lisäksi yksityiskohtaista kartoitusta nykyisestä taajuuksien käytöstä ja käytön tehokkuudesta yhteisen uudelleentarkastelu- ja arviointimenetelmän mukaisesti, jotta taajuuksien ja radiolaitteiden käyttöä voidaan tehostaa erityisesti taajuusalueella 300 MHz – 6 GHz ja myös alueella 6 GHz – 70 GHz, koska näistä taajuuksista tulee entistä tärkeämpiä nopean teknisen kehityksen vuoksi. Kartoituksen olisi oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta siinä voidaan löytää sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tehottomat teknologiat ja käyttötavat sekä käyttämättömät luvat ja taajuuksien yhteiskäyttömahdollisuudet, kuten myös arvioida kuluttajien ja yritysten tulevia tarpeita. Kun otetaan huomioon langatonta dataa hyödyntävien sovellusten määrän jatkuva lisääntyminen, jäsenvaltioiden olisi lisäksi edistettävä taajuuksien tehokasta käyttöä käyttäjäsovelluksia varten.[tark. 13]

(14)   Vaikka niin kutsuttuja kognitiivisia teknologioita kehitetään edelleen teknisesti, niitä olisi jo ryhdyttävä tutkimaan tarkemmin ja sovellettava taajuuksien käyttöä koskevan maantieteellisesti paikannetun tiedon avulla, jota olisi kartoitettava katsauksessa.[tark. 89]

(15)  Direktiivillä 1999/5/EY yhdenmukaistettavat standardit ovat keskeisellä sijalla pyrittäessä taajuuksien tehokkaaseen käyttöön ja niissä olisi otettava huomioon juridisesti määritellyt taajuuksien yhteiskäyttöehdot. Myös muita kuin radioteknisiä sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja verkkoja koskevissa eurooppalaisissa standardeissa olisi vältettävä taajuuksien käytölle aiheutuvat häiriöt. Langattomien laitteiden ja sovellusten määrän ja tiheyden lisääntymisen kumulatiiviset vaikutukset aiheuttavat yhdessä taajuuksien käyttökohteiden moninaisuuden kanssa haasteita nykyisille tavoille hallita häiriöitä. Näitä olisi tarkasteltava ja uudelleenarvioitava yhdessä vastaanotinten ominaisuuksien ja pidemmälle kehittyneiden häiriönestomekanismien kanssa, jotta vältetään haitallisten häiriöiden tai kielteisten vaikutusten aiheutuminen nykyiselle tai tulevalle taajuuksien käytölle. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi sallittava tarvittaessa ottaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti käyttöön korvaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät häiriöitä koskevien kysymysten ratkaisemisesta aiheutuviin suoriin kustannuksiin ja siirtymiskustannuksiin. [tark. 14]

(16)  Komission lippulaivahankkeessa ”Euroopan digitaalistrategia” asetettujen tavoitteiden mukaisesti langattomat laajakaistapalvelut edesauttavat merkittävästi talouden elpymistä ja kasvua, jos saattavilla on riittävästi taajuuksia, käyttöoikeudet myönnetään nopeasti ja taajuuskauppa sallitaan, jotta voidaan sopeutua markkinoiden muutokseen. Digitaalistrategialla pyritään tuomaan kaikkien EU-kansalaisten ulottuville vuoteen 2020 mennessä vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymä. Näin ollen käyttötarkoitukseen jo yhdenmukaistetuilla taajuuksilla olisi myönnettävä valtuutukset maanpäällisen verkon viestintään vuoteen 2012 mennessä, jotta langaton laajakaista voitaisiin tuoda helposti kaikkien saataville; erityisesti tämä koskee taajuusalueita, jotka on osoitettu tähän käyttöön komission päätöksillä 2008/477/EY(12), 2008/411/EY(13) ja 2009/766/EY(14). Kohtuuhintaiset satelliittivälitteiset laajakaistaliittymät voisivat olla nopea ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu maanpäällisen verkon laajakaistapalvelujen täydentämiseen ja kattavuuden varmistamiseen EU:n kaikkein syrjäisimmillä seuduilla. [tark. 15]

(17)  Lukuisten samansuuntaisten tutkimusten mukaan langattoman dataliikenteen määrä kasvaa nopeasti ja kaksinkertaistuu nyt vuosittain. Nykyvauhdilla, joka todennäköisesti pysyy samana lähivuosina, langattoman dataliikenteen määrä kasvaa liki 40-kertaiseksi vuodesta 2009 vuoteen 2014. Tämän eksponentiaalisen kasvun hallitsemiseksi sääntelyviranomaisilta ja markkinatoimijoilta edellytetään tiettyjä toimia, kuten taajuuksien entistä tehokkaampi käyttö kaikkialla, mahdollinen entistä pidemmälle viety taajuuksien jakamisen yhdenmukaistaminen langatonta laajakaistaa varten ja liikenteen ohjaaminen muihin verkkoihin monimuotolaitteiden avulla.[tark. 16]

(18)  Taajuuksien käytön joustavuutta olisi lisättävä, jotta edistettäisiin innovointia ja nopeita laajakaistayhteyksiä, joiden avulla yritykset voivat vähentää kustannuksiaan ja lisätä kilpailukykyään sekä mahdollistaa uusien interaktiivisten verkkopalvelujen kehittämisen esimerkiksi koulutuksen ja terveyden sekä yleishyödyllisten palvelujen alalla.[tark. 17]

(19)  Liki 500 miljoonan nopeaa laajakaistaa käyttävän kansalaisen muodostamat eurooppalaiset markkinat toimisivat edelläkävijänä sisämarkkinoiden kehitykselle ja loisivat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen käyttäjien kriittisen massan, joka tuo uusia mahdollisuuksia kaikkien alueiden ulottuville, rikastaa kaikkia käyttäjiä ja antaa unionille valmiudet nousta maailman johtavaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. Laajakaistan nopea yleistyminen on ratkaisevaa unionin tuottavuuden kehittymisen ja sellaisten uusien ja pienten yritysten syntymisen kannalta, jotka voivat olla johtavia eri aloilla, esimerkiksi terveydenhoidon, tuotannon ja palvelujen aloilla.[tark. 18]

(20)  Kansainvälisen teleliiton (ITU) arvion mukaan International Mobile Telecommunications-2000 (IMT-2000) - ja kehittyneiden IMT-järjestelmien (eli 3G- ja 4G-matkapuhelinviestintä) kehittämisen tulevaisuudessa edellyttämä taajuuksien kaistanleveys nousee 1 280 – 1 720 MHz:iin vuonna 2020 kaupallisen matkapuhelinalan osalta kullakin ITU:n alueella, Eurooppa mukaan lukien. Mikäli taajuuksia ei vapauteta lisää, mieluiten niin, että se tapahtuu yhdenmukaisesti koko maailmassa, matkapuhelinverkkojen kapasiteettirajoitukset vaikeuttavat uusien palveluiden kehittämistä ja talouskasvun synnyttämistä.[tark. 19]

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/114/EY(15) mukaisesti oikea-aikaisesti ja kilpailua edistävästi avatun 880–915 MHz ja 925–960 taajuusalueen, jäljempänä ”900 MHz taajuusalue” ohella 790–862 MHz taajuusaluetta, jäljempänä ”800 MHz taajuusalue”, voidaan käyttää optimaalisesti laajojen alueiden kattamiseen langattomilla laajakaistapalveluilla. Kyseinen taajuusalue olisi lähtökohtaisesti vapautettava sähköisen viestinnän käyttöön unionissa vuoteen 2013 mennessä siihen perustuen, että tekniset ehdot on yhdenmukaistettu taajuusalueen 790–862 MHz käytön teknisten ehtojen yhdenmukaistamisesta sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan Euroopan unionissa pystyviä maanpäällisiä järjestelmiä varten 6 päivänä toukokuuta 2010 annetulla komission päätöksellä 2010/267/EU(16) ja että analogiset televisiolähetykset tulisi taajuusylijäämän vapautumisen helpottamisesta Euroopan unionissa 28 päivänä lokakuuta 2009 annetun komission suosituksen 2009/848/EY(17) mukaisesti lopettaa 1 päivään tammikuuta 2012 mennessä ja asia on sääntelyn näkökulmasta edennyt jäsenvaltioissa nopeasti. Kyseisen taajuusalueen nopea käyttöönotto on tarpeen teknisten häiriöiden välttämiseksi erityisesti jäsenvaltioiden välisillä raja-alueilla. Koska 800 MHz taajuuksilla pystytään toteuttamaan laaja peittoalue, niiden käyttöoikeuksiin olisi liitettävä myös teknologia- ja palveluneutraaliuden periaatteita soveltamalla saavutettavia kattavuusvelvoitteita. Langattomia laajakaistapalveluja varten olisi vapautettava lisää taajuuksia 1 452–1 492 MHz taajussalueella, jäljempänä ”1,5 GHz taajuusalue, ja 2 300–2 400 MHz taajuusalueella, jäljempänä ”2,3 GHz:n taajuusalue”, jotta voidaan vastata mobiililiikenteen kasvavaan kysyntään, ja vapautettavilla taajuuksilla olisi varmistettava yhdenvertaiset toimintaolosuhteet erilaisten teknologisten ratkaisujen välillä sekä tuettava Euroopan laajuisten toimijoiden syntymistä unionissa. Muiden taajuuksien jakamista mobiilipalveluja varten, kuten 694–790 MHz taajuusalue, jäljempänä ”700 MHz:n taajuusalue”, olisi arvioitava riippuen langattomien laajakaistapalvelujen ja maanpäällisten televisiolähetysten tulevaisuudessa edellyttämästä kapasiteetista. [tark. 20]

(22)  Mobiililaajakaistan tarjoamien mahdollisuuksien lisääminen on avainasemassa uusien jakelualustojen tarjoamiseksi kulttuurialalle ja siten tien raivaamiseksi alan tulevalle menestyksekkäälle kehitykselle. On olennaista, että maanpäälliset televisiopalvelut ja muut toimijat voivat jatkaa nykyisten palveluiden tarjoamista, kun langattomille palveluille vapautetaan lisää taajuuksia. Lisätaajuuksien vapauttamisesta johtuvat siirtymiskustannukset voidaan kattaa lupamaksuilla, jolloin televisio- ja radioyhtiöt voivat hyödyntää samoja mahdollisuuksia, jotka ovat niiden ulottuvilla nyt muilla taajuuksilla.[tark. 21]

(23)  Langattomat liityntäjärjestelmät, myös langattomat lähiverkot, ovat kasvamassa ulos nykyisistä taajuuksistaan, jotka niille on jaettu ilman toimilupaa taajuusalueille 2,4 GHz ja 5 GHz. Langattomien teknologioiden seuraavan sukupolven tarpeiden huomioon ottamiseksi kanavia on laajennettava niin, että siirtonopeus voi olla yli 1 Gbit/s. Lisäksi taajuuksien nykykäyttöä ja uusien taajuuksien tarvetta koskevan kartoituksen yhteydessä ja riippuen taajuuksien käytöstä muihin tarkoituksiin olisi arvioitava, voidaanko langattomille liityntäjärjestelmille, komission päätöksessä 2005/513/EY(18) vahvistetut langattomat lähiverkot mukaan lukien, jaettuja toimiluvista vapautettuja taajuuksia laajentaa. [tark. 22 ja 25]

(24)  Vaikka lähetystoiminta on edelleen sisällön keskeinen jakelualusta, koska se on vielä edullisin massajakelualusta, laajakaista – sekä kiinteä että liikkuva – ja muut uudet palvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia kulttuurialalle monipuolistaa jakelualustojensa kirjoa, toimittaa tilauspalveluja ja hyödyntää tietoliikenteen huomattavan kasvun taloudellisia mahdollisuuksia.[tark. 23]

(25)  Unionin olisi pyrittävä määrittelemään maailmanlaajuiset tavoitteet taajuuksien tulevassa uudelleenjakamisessa, erityisesti kaikkein tehokkaimpien taajuuksien osalta, ja toimimaan siten samoin kuin GSM-standardin tapauksessa, jolloin uusi standardi otettiin ympäri maailman menestyksekkäästi käyttöön varhaisessa vaiheessa ja päättäväisesti toteutetun yleiseurooppalaisen yhdenmukaistamisen ansiosta. Vuonna 2016 pidettävä Maailman radioviestintäkonferenssi (World Radiocommunication Conference, WRC) on tärkeässä asemassa maailmanlaajuisen yhdenmukaistamisen ja kolmansien naapurivaltioiden kanssa tehtävän koordinoinnin varmistamisessa.[tark. 24]

(26)  Koska yhteinen lähestymistapa ja mittakaavaedut ovat erittäin tärkeitä kehitettäessä laajakaistaviestintää koko EU:ssa ja ehkäistäessä kilpailun vääristymistä ja markkinoiden pirstaloitumista jäsenvaltioiden välillä, olisi tietyt valtuutus- ja menettelytapaehdot määriteltävä yhteisesti jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa. Tällaisilla ehdoilla olisi ensisijaisesti varmistettava uusien tulokkaiden pääsy alemmille taajuusalueille huutokauppojen tai muiden kilpailumenettelyjen kautta. Tällaisia ehtoja voisivat olla myös kattavuusvelvoitteet, taajuuksien lohkokoko, käyttöoikeuksien myöntämisen ajoitus, matkaviestinnän virtuaaliverkko-operaattorien mahdollisuudet käyttää taajuuksia sekä käyttöoikeuksien voimassaoloaika. Näitä ehtoja olisi sovellettava langattomaan viestintään osoitettuihin taajuusalueisiin, joihin kohdistuvia oikeuksia voidaan siirtää tai vuokrata, koska taajuuskaupalla on suuri merkitys taajuuksien käytön tehostamisen, uusien Euroopan laajuisten palvelujen syntymisen vauhdittamisen ja langattomien laitteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden kehittämisen kannalta. [tark. 26]

(27)  Muilla aloilla, kuten liikenteessä (turvallisuussovellukset, tiedotusjärjestelmät, liikenteenhallintajärjestelmät), tutkimuksessa ja kehityksessä, kulttuurissa, sähköisessä terveydenhuollossa ja osallistavaan tietoyhteiskuntaan liittyvissä sovelluksissa sekä väestönsuojelussa ja pelastuspalveluissa, joista viimeksi mainitussa käytetään yhä enemmän videokuvan ja datan siirtoa nopeaa ja tehokkaampaa palvelua varten, saatetaan tarvita lisätaajuuksia. Innovointia voidaan helpottaa, jos taajuuspolitiikan ja t&k-toiminnan väliset synergiat ja suorat yhteydet saadaan optimoitua ja laaditaan tarvittavat selvitykset taajuuksien eri käyttökohteiden välisestä radioteknisestä yhteensopivuudesta. Asiaan liittyvien tutkimusorganisaatioiden olisi autettava kehittämään taajuuksien sääntelyn teknisiä näkökohtia erityisesti tarjoamalla testausmenetelmiä EU-lainsäädännön kannalta merkityksellisten häiriönestomallien verifiointiin. Lisäksi seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa(19) harjoitetusta tutkimuksesta saadut tulokset edellyttävät sellaisten esimerkiksi kognitiiviseen radioon tai sähköiseen terveydenhuoltoon liittyvien hankkeiden taajuustarpeiden selvittämistä, joilla voi olla suurta taloudellista tai investointipotentiaalia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kannalta. T&k-toiminnan ja tieteellisen käytön ylläpitämiseksi olisi varmistettava myös riittävä suoja haitallisilta häiriöiltä. [tark. 27]

(28)  Eurooppa 2020 -strategiassa asetetaan ympäristöpoliittisia tavoitteita kestävään, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen pääsemiseksi, esimerkiksi parantamalla resurssien käytön tehokkuutta 20 prosentilla. Tieto- ja viestintätekniikkasektorilla on tässä tärkeä tehtävä, kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan. Ehdotettuja toimia ovat muun muassa tiedonsiirtoa hyödyntävien älykkäiden energianhallintajärjestelmien (älyverkkojen ja -mittareiden) EU:n laajuisen käyttöönoton nopeuttaminen energiankulutuksen vähentämiseksi sekä älykkäiden liikennejärjestelmien ja älykkään liikenteenhallinnan kehittäminen liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Radiotaajuustekniikan tehokas käyttö voisi auttaa vähentämään myös radiolaitteiden energiankulutusta ja pienentää ympäristövaikutusta maaseudulla ja syrjäisillä alueilla.

(29)  Väestön suojelu sähkömagneettisilta kentiltä on olennainen tekijä kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja sen on sisällyttävä yhdenmukaiseen lähestymistapaan, jota EU:ssa sovelletaan taajuusvaltuutuksiin. Asiaa säännellään jo väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz-300 GHz) altistumisen rajoittamisesta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annetulla neuvoston suosituksella 1999/519/EY(20), mutta on olennaisen tärkeää saada enemmän tietoa elävien organismien reagoinnista sähkömagneettisiin kenttiin ja varmistaa, että taajuuksien käytön ionisoivia ja ionisoimattomia vaikutuksia tarkkaillaan jatkuvasti; tähän kuuluvat myös ne todelliset kumulatiiviset vaikutukset, joita eri taajuuksien käytöllä yhä useamman tyyppisissä laitteissa voi esiintyä. Pyrkiessään saavuttamaan asianmukaisen yleisen turvallisuuden jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että suojelutoimet ovat teknologia- ja palveluneutraaleja.[tark. 28]

(30)  Keskeiset yleiseen etuun liittyvät tavoitteet, kuten ihmishengen turvaaminen, edellyttävät koordinoituja teknisiä ratkaisuja pelastus- ja hätäpalvelujen yhteentoimivuuteen jäsenvaltioiden välillä. Turvallisuuteen liittyvien palvelujen ja laitteiden sekä innovatiivisten yleiseurooppalaisten tai yhteentoimivien turvallisuus- ja hätäpalveluratkaisujen kehittämistä ja vapaata liikkuvuutta varten olisi koordinoidussa Euroopan laajuisessa radiotaajuuksien lohkossa asetettava saataville riittävästi taajuuksia. Tutkimukset ovat jo osoittaneet, että EU:ssa tarvitaan seuraavien 5–10 vuoden aikana lisää yhdenmukaistettuja alle 1 GHz taajuuksia väestönsuojelu- ja pelastuspalvelutarkoituksiin käytettäville mobiililaajakaistapalveluille. Kun väestönsuojelua ja pelastuspalveluja varten jaetaan lisää yhdenmukaistettuja alle 1 GHz:n taajuuksia, olisi myös tarkistettava, voidaanko muita väestönsuojelua ja pelastuspalveluja varten tarkoitettuja taajuuksia vapauttaa tai käyttää yhteisesti.[tark. 29]

(31)  Taajuuksien sääntelyllä on vahvoja rajat ylittäviä ja kansainvälisiä ulottuvuuksia syistä, jotka liittyvät radiosignaalien etenemiseen ilmassa, radioviestintäpohjaisista palveluista riippuvaisten markkinoiden kansainväliseen luonteeseen sekä tarpeeseen välttyä haitallisilta häiriöiltä maiden välillä. Direktiiveissä 2002/21/EY ja 2002/20/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2009/140/EY, olevat viittaukset kansainvälisiin sopimuksiin merkitsevät, että jäsenvaltiot eivät saa sitoutua kansainvälisiin velvoitteisiin, jotka estävät niitä kokonaan tai osittain täyttämästä EU-velvoitteitaan. Jäsenvaltioiden olisi oikeuskäytännön mukaisesti pyrittävä kaikin tavoin mahdollistamaan unionin tarkoituksenmukainen edustus sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa kansainvälisissä taajuuskoordinoinnista vastaavissa elimissä. Lisäksi silloin kun on kyse unionin politiikasta tai sen toimivaltaan kuuluvasta kysymyksestä, unionin tulisi ottaa neuvottelujen valmisteluissa poliittinen vetovastuu ja varmistaa, että unioni puhuu yhdellä äänellä monenvälisissä neuvotteluissa, jotta voidaan luoda kattavia synergioita ja mittakaavaetuja taajuuksien käytössä muun muassa Kansainvälisessä teleliitossa (ITU), joka vastuutasoltaan vastaa sitä unionin oikeuden alaisissa taajuuskysymyksissä. [tark. 30]

(32)  Nykykäytännön kehittämiseksi ja ottaen lähtökohdaksi periaatteet, jotka on määritelty Maailman radiohallintojen konferenssissa (World Administrative Radio Conference, WARC 1992) noudatettavia menettelyjä koskevissa, 3 päivänä helmikuuta 1992 annetuissa neuvoston päätelmissä, ja kun WRC-konferenssissa tai muissa monenvälisissä neuvotteluissa käsitellään periaatteita tai poliittisia kysymyksiä, joilla on tärkeä EU-ulottuvuus, EU:n olisi voitava luoda uusia menettelyjä etujensa puolustamiseksi monenvälisissä neuvotteluissa, sen lisäksi, että pitkän aikavälin tavoitteena on tulla Kansainvälisen teleliiton jäseneksi jäsenvaltioiden rinnalle; tätä tarkoitusta varten komissio voi radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän (Radio Spectrum Policy Group, RSPG) lausunnon huomioon otettuaan ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteisiä poliittisia tavoitteita, kuten direktiivissä 2002/21/EY säädetään.

(33)  Jotta vältetään satelliittinavigointiin ja satelliittiviestintään varattuihin taajuuskaistoihin kohdistuva kasvava paine, niiden kaistaleveys on turvattava taajuuksien käyttöä koskevassa uudessa suunnitelmassa. Vuoden 2012 WRC-konferenssissa käsitellään EU:n kannalta merkityksellisiä erityiskysymyksiä, kuten digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtymisestä aiheutuvaa taajuusylijäämää, tieteellisiä ja meteorologisia palveluja, kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta, satelliittiviestintää ja taajuuksien käyttöä Galileo-järjestelmää varten (perustettu Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta 21 päivänä toukokuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002(21) ja eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista 12 päivänä heinäkuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1321/2004(22)) sekä Euroopan maanseurantaohjelmaa (GMES)(23), jolla pyritään parantamaan kaukokartoitustiedon hyödyntämistä. [tark. 31]

(34)  Jäsenvaltioiden olisi jatkettava kahdenvälisiä neuvotteluja unionin ulkopuolisten naapurivaltioiden, ehdokasvaltiot ja mahdolliset ehdokasvaltiot mukaan luettuina, kanssa niiden taajuuskoordinointiin liittyvien EU-velvoitteiden täyttämisestä sekä pyrkiäkseen tekemään sopimuksia, jotka voivat toimia myönteisenä esimerkkinä muille jäsenvaltioille. Unionin olisi annettava jäsenvaltioille teknistä ja poliittista tukea niiden käydessä kahden- ja monenvälisiä neuvotteluja kolmansien ja erityisesti naapurivaltioiden kanssa, myös ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kanssa. Tuen pitäisi myös auttaa välttämään haitallisia häiriöitä ja tehostamaan taajuuksien käyttöä sekä lähentämään taajuuksien käyttötapoja myös EU:n rajoja laajemmalti. Erityisen kiireellisesti tarvitaan toimia 800 MHz taajuuksilla ja 3,4–3,8 GHz taajuusalueella, joita tarvitaan siirtymisessä solukkopohjaisiin laajakaistateknologioihin sekä yhdenmukaistettaessa ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisessa tarvittavia taajuuksia. [tark. 32]

(35)  Tämän ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää luoda tarvittavat institutionaaliset puitteet taajuushallinnon ja taajuuksien sääntelyn EU-tason koordinoinnille niin, että kansallisten hallintojen toimivalta ja asiantuntemus otetaan täysimääräisesti huomioon. Tällaisista puitteista voi olla apua myös tarkasteltaessa jäsenvaltioiden välistä taajuuskoordinointia sisämarkkinanäkökulmasta. Olennaista on myös standardointielinten, tutkimuslaitosten ja CEPT:n välinen yhteistyö ja koordinointi.

(36)  Komission olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tämän päätöksen mukaisesti saavutetuista tuloksista sekä suunnitelluista tulevista toimista. [tark. 33]

(37)  Ehdotustaan laatiessaan komissio on mahdollisimman tarkkaan ottanut huomioon radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän lausunnon,

(38)  Tällä päätöksellä ei rajoiteta direktiivissä 2009/140/EY vahvistettua markkinatoimijoiden suojelua, [tark. 34]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

1.  Tällä päätöksellä perustetaan sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi monivuotinen radiotaajuuspoliittinen ohjelma taajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten.

2.   Tämä päätös kattaa sisämarkkinat kaikilla taajuuksia käyttävillä Euroopan unionin toimialoilla, kuten sähköisessä viestinnässä, tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovoinnissa, liikenteessä sekä energia- ja audiovisuaalipolitiikassa.

3.   Tämä päätös on unionin voimassa olevan lainsäädännön, erityisesti direktiivien 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 1999/5/EY sekä päätöksen N:o 676/2002/EY mukainen sekä kansallisella tasolla unionin oikeuden mukaisesti ja asiaankuuluvia kansainvälisiä sopimuksia noudattaen sekä ITU:n radio-ohjesäännöt huomioon ottaen toteutettujen toimenpiteiden mukainen.

4.   Tällä päätöksellä ei rajoiteta kansallisella tasolla täysimääräisesti unionin lainsäädännön mukaisesti toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin.[tark. 35]

2 artikla

Yleiset sääntelyperiaatteet

1.  Jäsenvaltioiden on avoimesti tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa, jotta voidaan varmistaa seuraavien yleisten sääntelyperiaatteiden johdonmukainen soveltaminen koko unionissa:

2.   Sähköiseen viestintään sovelletaan seuraavia erityisperiaatteita direktiivin 2002/21/EY 8 a, 9 ja 9 b artiklan ja päätöksen N:o 676/2002/EY mukaisesti:

3 artikla

Poliittiset tavoitteet

4 artikla

Tehokkuuden ja joustavuuden lisääminen

1.  Direktiiviä 2002/20/EY noudattaen 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä toteutettava laajakaistapalvelujen kehittämiseen tarvittavat valtuutuksiin ja taajuuksien käyttötarkoitusten määrittelyyn liittyvät ja keskenään samankaltaiset toimenpiteet, esimerkiksi annettava kyseeseen tuleville operaattoreille, silloin kun se mahdollista ja käyttäen perustana 12 artiklan mukaista kuulemista, vierekkäisten vähintään 10 MHz taajuuskaistojen suora tai epäsuora käyttöoikeus, millä mahdollistetaan laajakaistan mahdollisimman suuren kapasiteetin ja nopeuden saavuttaminen sekä tehokkaan kilpailun syntyminen. [tark. 49]

2.  Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa edistettävä taajuuksien yhteiskäyttöä ja muunlaista rinnakkaista ja ilman toimilupaa tapahtuvaa hyödyntämistä. Niiden on myös edistettävä nykyisten ja uusien tekniikoiden, kuten maantieteellistä paikannusta koskevien tietokantojen ja kognitiivisen radioteknologian, kehittämistä esimerkiksi valkoisilla alueilla asianmukaisen vaikutusten arvioinnin toteuttamisen jälkeen. Tämä vaikutusten arviointi on toteutettava 12 kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.[tark. 90]

3.  Jäsenvaltioiden ja komission on yhteistyössä kehitettävä ja yhdenmukaistettava radiolaitteiden ja telepäätelaitteiden sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja verkkojen standardeja käyttäen tarpeen mukaan komission standardointitoimeksiantoja asianmukaisille standardointielimille. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä vammaisten käyttämien laitteiden standardointiin kuitenkin siten, että heiltä ei riistetä mahdollisuutta käyttää standardoimattomia laitteita, jos he niin haluavat. Tässä yhteydessä taajuuksien yhdenmukaistamisen ja standardoinnin tehokkaalla koordinoinnilla on erityinen merkitys, jotta kuluttajille mahdollistetaan taajuudesta riippuvaisten laitteiden rajoittamaton käyttö koko sisämarkkinoilla.[tark. 51]

4.  Jäsenvaltioiden on tehostettava kognitiivisten teknologioiden kaltaisia uusia teknologioita koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa, sillä niiden kehittäminen voi tuottaa tulevaisuudessa lisäarvoa taajuuksien tehokkaamman käytön myötä.[tark. 52]

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttöoikeuksien saajien valintaehdot ja -menettelyt edistävät kilpailua, Euroopan laajuisia yhtäläisiä toimintaedellytyksiä, investointeja ja taajuuksien tehokasta käyttöä sekä uusien ja nykyisten palvelujen ja laitteiden rinnakkaiskäyttöä. Jäsenvaltioiden on lisäksi edistettävä taajuuksien tehokkaan käytön jatkamista niin verkko- kuin käyttäjäsovelluksissakin.[tark. 53]

6.  Jotta voitaisiin välttyä sähköisen viestinnän käyttöön yhdenmukaisesti osoitettujen ja direktiivin 2002/21/EY 9 b artiklan nojalla kaikissa jäsenvaltioissa kaupankäynnin alaisiksi saatettujen taajuuksien käyttöoikeuksiin liittyvien valintaehtojen ja -menettelyjen eroista mahdollisesti aiheutuvalta sisämarkkinoiden pirstaloitumiselta, komissio määrittelee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti parhaat käytännöt ja rohkaisee vaihtamaan kyseisiä taajuusalueita koskevia tietoja sekä laatii ohjeet tällaisten taajuuksien valtuutusehdoista ja -menettelyistä esimerkiksi infrastruktuurin yhteiskäyttöön ja verkkojen kattavuuteen liittyvien ehtojen osalta varmistaakseen teknologia- ja palveluneutraaliuden periaatteita soveltamalla saavutetut Euroopan laajuiset yhtäläiset toimintaedellytykset. [tark. 54]

7.  ▌Taajuuksien käyttöoikeuksien tosiasiallisen hyödyntämisen varmistamiseksi ja taajuuksien varastoinnin estämiseksi, jäsenvaltioiden on tarvittaessa ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, joihin kuuluvat muun muassa taloudelliset seuraamukset, kannustinpalkkioihin perustuvien välineiden käyttö ja käyttöoikeuksien peruuttaminen. [tark. 55]

8.  Toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on hyväksyttävä 1 kohdan mukaisesti, toteutetaan, sen lisäksi, että 900 MHz taajuus avataan pikaisesti GSM-direktiivin mukaisesti, ja siten, että edistetään kilpailua. Toimenpiteet on toteutettava syrjimättömällä tavalla eivätkä ne saa vääristää kilpailua markkinoilla jo määräävässä asemassa olevien toimijoiden eduksi.[tark. 56]

5 artikla

Kilpailu

1.  Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä ja edistettävä toimivaa kilpailua ja vältettävä kilpailun vääristymät sekä sisämarkkinoilla että yksittäisillä kansallisilla markkinoilla. [tark. 57]

2.  Täyttääkseen täysimääräisesti 1 kohdassa asetetut velvollisuutensa ja erityisesti varmistaakseen, että kilpailu ei vääristy radiotaajuuksien käyttöoikeuksien myöntämisen, kasautumisen, siirtojen tai muutosten vuoksi, jäsenvaltioiden on ennen suunniteltua taajuuksien myöntämistä selvitettävä huolellisesti, onko todennäköistä, että suunniteltu taajuusjako vähentää tai vääristää kilpailua kyseisillä mobiilimarkkinoilla, kun otetaan huomioon asianomaisille markkinatoimijoille jo myönnetyt taajuudet. Jos taajuusjako todennäköisesti johtaa kilpailun vääristymiseen tai vähentymiseen, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet edistääkseen tehokasta kilpailua sekä vähintään yhden seuraavista toimenpiteistä rajoittamatta kuitenkaan kilpailusääntöjen soveltamista: [tark. 58]

3.  Jos jäsenvaltiot haluavat hyväksyä jonkin 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, niiden on tehtävä se asettamalla ehdot direktiivissä 2002/20/EY vahvistettujen taajuuksien käyttöä koskevien ehtojen määräämistä tai muuttamista koskevien menettelyjen mukaisesti.[tark. 63]

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtuutus- ja valintamenettelyissä vältetään viivästykset, toimitaan syrjimättömästi ja edistetään toimivaa kilpailua ehkäisemällä unionin kansalaisten ja kuluttajien eduksi mahdollisten kilpailua heikentävien tulosten syntyminen. [tark. 64]

6 artikla

Taajuudet langatonta laajakaistaviestintää varten

1.  Palvelu- ja teknologianeutraaliuden periaatteiden soveltamista rajoittamatta, jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että unionissa asetetaan käytettäväksi kattavuuden ja kapasiteetin kannalta riittävästi yhdenmukaistettuja taajuuksia, minkä ansiosta unionin laajakaista voi olla maailman nopein, jotta varmistetaan, että langattomat sovellukset ja Euroopan johtava asema uusien palveluiden alalla tosiasiallisesti auttavat osaltaan luomaan talouskasvua ja saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan kaikkien kansalaisten ulottuvilla on vuoteen 2020 mennessä siirtonopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymä. [tark. 65]

2.  Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2012 mennessä asetettava komission päätöksillä 2008/477/EY (2,5–2,69 GHz), 2008/411/EY (3,4–3,8 GHz) ja 2009/766/EY (900/1 800 MHz) osoitetut taajuusalueet saataville edistääkseen unionin kansalaisten ja kuluttajien etujen mukaisten langattomien laajakaistapalveluiden aiempaa laajempaa saatavuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten nykyisten ja tulevien palveluiden käyttöönottoa, joilla on yhtäläinen oikeus käyttää näitä taajuuksia edellä mainituissa komission päätöksissä asetettujen ehtojen mukaisesti. [tark. 66]

3.  Jäsenvaltioiden on edistettävä sitä, että sähköisten viestintäpalveluiden tarjoajat saattavat verkkonsa vastaamaan uusinta ja tehokkainta teknologiaa ylijäämien luomiseksi itselleen.[tark. 67]

4.  Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä asetettava 800 MHz taajuusalue sähköisen viestinnän palvelujen saataville päätöksen N:o 676/2002/EY nojalla vahvistettujen yhdenmukaistettujen teknisten ehtojen mukaisesti. ▌Komissio voi poikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluista teknisistä ja historiallisista syistä myöntää jäsenvaltioille yksittäisiä poikkeuksia vuoden 2015 loppuun saakka vastaanotettuaan asianomaiselta jäsenvaltiolta poikkeuksen myöntämistä koskevan asianmukaisesti perustellun hakemuksen. Mikäli rajat ylittävään taajuuskoordinointiin liittyvät ongelmat yhden tai useamman kolmannen maan kanssa estävät edelleen taajuusalueen saatavuuden, komissio voi myöntää erityisiä poikkeuksia vuosittain siihen saakka, kunnes edellä mainitut esteet on poistettu. Komissio seuraa direktiivin 2002/21/EY 9 artiklan mukaisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa alle 1 GHz taajuuksien käyttöä ja arvioi, voitaisiinko vapauttaa lisää taajuuksia käytettäväksi. [tark. 68]

5.   Komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa asianmukaisilla tasoilla toimia varmistaakseen taajuusalueiden 1,5 GHz ja 2,3 GHz entistä tehokkaamman yhdenmukaistamisen ja käytön langattomia laajakaistapalveluita varten.

Komissio seuraa jatkuvasti langattomien laajakaistapalveluiden kapasiteettitarpeita ja arvioi viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015 yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tarvetta ryhtyä yhdenmukaistamaan muita taajuusalueita, kuten 700 MHz taajuusaluetta. Arvioinnissa otetaan huomioon taajuusteknologioiden kehitys, uusista palveluista saadut markkinakokemukset, maanpäällisen radio- ja televisiolähetystoiminnan mahdolliset tulevat tarpeet ja langattoman laajakaistan käyttöön soveltuvien taajuuksien puute muilla taajuusalueilla.

Jäsenvaltiot voivat varmistaa, että taajuuksien käytön siirtämisestä tai uudelleenjakamisesta aiheutuvat suorat kustannukset korvataan tarvittaessa kansallisen oikeuden mukaisesti.[tark. 69]

6.  Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ▌, että laajakaistaa edellyttävien ▌palvelujen saatavuutta taajuusalueen 800 MHz välityksellä edistetään harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi teknologia- ja palveluneutraaliuden periaatteita noudattavien kattavuusvelvoitteiden avulla.

Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa selviteltävä keinoja ja tarvittaessa toteutettava teknisiä ja sääntelyä koskevia toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että 800 MHz taajuusalueen vapauttaminen ei aiheuta haittaa taajuuksien käyttäjille ohjelma- ja tapahtumatuotannon alalla. [tark. 70]

7.   Komission arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, voidaanko langattomille liityntäjärjestelmille, päätöksessä 2005/513/EY vahvistetut langattomat lähiverkot mukaan lukien, jaettuja toimiluvista vapautettuja taajuuksia laajentaa niin, että ne käsittävät koko 5 GHz taajuusalueen.

Komissiota pyydetään edistämään hyväksyttyjä yhdenmukaistamistavoitteita asiaan liittyvillä kansainvälisillä foorumeilla ja etenkin ITU:n Maailman radioviestintäkonferensseissa.[tark. 71]

8.  Komissiota pyydetään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti direktiivin 2002/21/EY 9 b artiklan 3 kohdan nojalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot sallivat kaupankäynnin EU:ssa taajuuksien käyttöoikeuksilla yhdenmukaistetuilla taajuuskaistoilla 790–862 MHz, 880–915 MHz, 925–960 MHz, 1 710–1 785 MHz, 1 805–1 880 MHz, 1 900–1 980 MHz, 2 010–2 025 MHz, 2 110–2 170 MHz, 2,5–2,69 GHz ja 3,4–3,8 GHz sekä muilla matkaviestintäpalveluita varten vapautetuilla taajuuksilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten nykyisten ja tulevien palveluiden käyttöönottoa, joilla on yhtäläinen oikeus käyttää näitä taajuuksia päätöksen N:o 676/2002/EY mukaisesti tehdyissä komission päätöksissä asetettujen ehtojen mukaisesti. [tark. 72]

9.  Varmistaakseen, että kaikki kansalaiset voivat käyttää edistyksellisiä digitaalisia palveluja, myös laajakaistaa, erityisesti syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla, jäsenvaltiot ja komissio voivat selvittää, onko saatavilla riittävästi taajuuksia internetin käytön mahdollistavien, laajakaistaa hyödyntävien satelliittipalveluiden tarjontaa varten. [tark. 73]

10.   Jäsenvaltioiden on tutkittava yhteistyössä komission kanssa mahdollisuutta laajentaa picocell- ja femtocell-tukiasemien saatavuutta ja käyttöä. Niiden on otettava kaikilta osin huomioon näihin matkaviestintukiasemiin sekä taajuuksien rinnakkaiseen ja ilman toimilupaa tapahtuvaan hyödyntämiseen sisältyvät mahdollisuudet, joiden avulla voidaan luoda perusta langattomalle solmuverkolle, jolla saattaa olla ratkaiseva merkitys digitaalisen kahtiajaon poistamisessa.[tark. 92]

7 artikla

Muiden langattomien viestintäpalveluiden taajuustarpeet

Tukeakseen innovatiivisten audiovisuaalisten välineiden ja muiden palveluiden jatkokehittämistä unionin kansalaisia varten ja ottaen huomioon digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset edut jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa varmistettava, että saatavilla on riittävästi taajuuksia kyseisten palveluiden satelliitti- ja maanpäällistä tarjontaa varten.[tark. 75]

8 artikla

EU-politiikan muiden osa-alueiden taajuustarpeet [tark. 76]

1.  Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että saatavilla on suojatusti taajuudet, joita tarvitaan Maan ilmankehän ja pinnan seurantaan, avaruussovellusten kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä liikennejärjestelmien parantamiseen ja erityisesti maailmanlaajuista Galileo-siviilisatelliittinavigointijärjestelmää, ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista GMES-seurantaohjelmaa ja älykkäitä liikenteen turvallisuus- ja hallintajärjestelmiä varten.

2.  Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa komissio laatii selvityksiä ja tarkastelee mahdollisuuksia laatia valtuutusjärjestelmiä, jotka tukisivat vähähiilisyyteen pyrkivää politiikkaa vähentämällä energiankulutusta taajuuksien käytössä sekä asettamalla taajuuksia sellaisten langattomien teknologioiden käyttöön, joilla voidaan auttaa säästämään energiaa ja parantamaan muiden jakeluverkostojen kuten vesihuoltoverkostojen energiatehokkuutta; tällaisia ovat esimerkiksi älykkäät energiaverkot ja älykkäät kulutusmittarijärjestelmät. [tark. 77]

3.  Komission on ▌varmistettava, että väestönsuojelua ja pelastuspalveluja varten saataville asetetaan yhdenmukaistetuin ehdoin ja yhdenmukaistetuilla kaistoilla riittävästi taajuuksia tukemaan turvallisuuteen liittyvien palvelujen kehitystä ja niihin liittyvien laitteiden vapaata liikkuvuutta sekä innovatiivisten ja yhteentoimivien ratkaisujen kehittämistä ▌väestönsuojelua ja pelastuspalveluja varten. Varmistaakseen taajuuksien tehokkaan käytön komissio selvittää tässä yhteydessä, onko mahdollista, että väestönsuojelussa ja pelastuspalveluissa käytetään sotilastaajuuksia.[tark. 78]

4.  Jäsenvaltioiden ja komission on yhteistyössä tiede- ja yliopistoyhteisön kanssa luotava katsaus tiede- ja yliopistoyhteisön taajuustarpeisiin, yksilöitävä joukko tutkimus- ja kehityshankkeita ja innovatiivisia sovelluksia, joilla voi olla merkittävää sosioekonomista vaikutusta ja/tai investointipotentiaalia sekä valmistauduttava riittävien taajuuksien osoittamiseen tällaisten sovellusten käyttöön yhdenmukaistetuin teknisin ehdoin ja mahdollisimman kevyin hallinnollisin menettelyin. [tark. 79]

5.   Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa pyrittävä löytämään minimimäärä yhdenmukaistettuja päätaajuuksia ohjelma- ja tapahtumatuotannolle (PMSE) unionissa sisämarkkinoiden yhdentymisen ja kulttuurin saatavuuden parantamista koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti. Näiden yhdenmukaistettujen kaistojen taajuuden on oltava 1 GHz tai sitä korkeampi.[tark. 80]

6.  Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että radiotaajuustunnistusta (RFID) ja muita esineiden internetin (IOT) langattomia viestintäteknologioita varten on käytettävissä taajuuksia, ja niiden on pyrittävä standardoimaan IOT-viestinnän taajuuksien jakaminen kaikissa jäsenvaltioissa.[tark. 81]

9 artikla

Taajuuksien nykyisen käytön ja tulevien tarpeiden kartoitus ja seuranta

1.  Komissio laatii katsauksen kaikkien radiotaajuuksien nykykäytöstä, ja jäsenvaltioiden on toimitettava tätä varten kaikki tarvittavat asiatiedot.

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen on oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta katsauksessa voidaan arvioida taajuuksien käytön tehokkuutta sekä määrittää mahdolliset tulevat tilaisuudet taajuuksien yhdenmukaistamiseksi unionin politiikkojen tueksi.

Ensivaiheessa katsauksen on sisällettävä taajuudet taajuusalueella 300 MHz – 6 GHz, minkä jälkeen siinä on tarkasteltava taajuuksia alueella 6 GHz – 70 GHz.

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toimitettava tietoja toimilupakohtaisesti ja sekä kaupallisen että julkisen sektorin käyttäjistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liiketoiminnan kannalta arkaluontoisten ja luottamuksellisten tietojen salaamista.[tark. 82]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun selkeästi määriteltyyn sekä avoimiin perusteisiin ja menetelmiin pohjautuvan katsauksen perusteella on voitava arvioida taajuuksien nykyisen käytön teknistä tehokkuutta sekä yksilöidä tehottomat teknologiat ja sovellukset, käyttämättömät tai tehottomasti käytetyt taajuudet sekä taajuuksien yhteiskäyttömahdollisuudet selkeästi määriteltyjen ja avointen arviointiperusteiden ja -menetelmien pohjalta. Lisäksi on varmistettava, että mikäli taajuuksia ei käytetä optimaalisesti, ryhdytään tarvittaviin toimiin mahdollisimman tehokkaan käytön saavuttamiseksi. Katsauksessa on otettava huomioon kuluttajien, yhteisöjen, yritysten ja operaattorien taholta tulevaan kysyntään pohjautuvat tulevat taajuustarpeet, myös pitkän aikavälin taajuustarpeet, sekä mahdollisuudet vastata näihin tarpeisiin. [tark. 83]

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa katsauksessa on tarkasteltava taajuuksien erityyppistä käyttöä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja sen on autettava yksilöimään taajuuskaistoja, jotka voitaisiin sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttäjiä hyödyttävällä tavalla ottaa käyttöön tai osoittaa toiseen käyttötarkoitukseen niiden käytön tehostamiseksi, innovoinnin edistämiseksi ja kilpailun lisäämiseksi sisämarkkinoilla niin, että otetaan huomioon mahdolliset myönteiset ja kielteiset vaikutukset kyseisten taajuuskaistojen nykyisiin käyttäjiin.

4.  Katsaukseen on sisällytettävä myös kertomus jäsenvaltioiden toteuttamista toimista, joilla pannaan täytäntöön unionin tasolla tehdyt päätökset tiettyjen taajuusalueiden yhdenmukaistamisesta ja käytöstä.[tark. 84]

10 artikla

Kansainväliset neuvottelut

1.  Unioni osallistuu taajuusasioihin liittyviin kansainvälisiin neuvotteluihin puolustaakseen etujaan ja varmistaakseen, että unionilla on yhteinen kanta, noudattaen unionin oikeutta, kuten unionin sisäistä ja ulkoista toimivaltaa koskevia periaatteita. [tark. 85]

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansainväliset sopimukset, joiden sopimuspuolia ne ITU:n puitteissa ovat, noudattavat voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä ja erityisesti EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän asiaa koskevia sääntöjä ja periaatteita.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansainväliset määräykset mahdollistavat taajuuskaistojen täysimääräisen käytön niille unionin oikeudessa osoitettuun tarkoitukseen ja että unionin politiikan eri osa-alueiden täytöntöönpanoa varten käytettävissä on riittävästi asianmukaisesti suojattuja taajuuksia. [tark. 86]

4.  Jotta voidaan ratkaista taajuuskoordinointikysymykset, jotka muutoin estäisivät jäsenvaltioita täyttämästä taajuuspolitiikkaan ja taajuushallintoon liittyviä unionin lainsäädännön mukaisia velvollisuuksiaan, unionin on ▌annettava jäsenvaltioille poliittista ja teknistä tukea niiden kahdenvälisissä ja monenvälisissä neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa ja erityisesti unionin naapurimaiden kanssa, jäsenehdokasmaat ja mahdolliset jäsenehdokasmaat mukaan luettuina ▌. Unionin tukee taajuuspoliittisten tavoitteidensa turvaamiseksi myös unionin ulkopuolisten maiden pyrkimyksiä hallinnoida taajuuksia tavalla, joka sopii yhteen unionin taajuushallinnon kanssa. [tark. 87]

5.  Jäsenvaltioita sitovat niille unionin oikeudessa asetetut velvoitteet niiden neuvotellessa unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Allekirjoittaessaan ja muutoin hyväksyessään taajuuksiin liittyviä kansainvälisiä velvoitteita, jäsenvaltioiden on liitettävä allekirjoitukseensa tai muuhun hyväksymisasiakirjaan yhteinen julistus, jossa niiden todetaan täytäntöönpanevan kyseiset kansainväliset sopimukset tai sitoumukset niille perussopimuksissa asetettujen velvoitteiden mukaisesti.

11 artikla

Eri elinten yhteistyö

1.  Komission ja jäsenvaltioiden on yhteistyössä pyrittävä parantamaan nykyistä institutionaalista asetelmaa taajuushallinnon unionin tason koordinoinnin edistämiseksi muun muassa kahta tai useampaa jäsenvaltiota suoraan koskevissa asioissa tavoitteenaan kehittää sisämarkkinoita ja varmistaa, että unionin taajuuspoliittiset tavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan. Niiden on 10 artiklan mukaisesti pyrittävä edistämään taajuuksiin liittyviä unionin etuja unionin ulkopuolella.

2.  Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että standardointielimet, CEPT ja komission Yhteinen tutkimuskeskus tekevät teknisissä asioissa tiivistä yhteistyötä aina kun se on tarpeen taajuuksien tehokkaan käytön varmistamiseksi. Tätä varten niiden on ylläpidettävä johdonmukaisia yhteyksiä taajuuksien hallinnoinnin ja standardoinnin välillä tavalla, joka edistää sisämarkkinoita.

12 artikla

Julkiset kuulemiset

Komission on tarvittaessa järjestettävä julkisia kuulemisia kerätäkseen tietoonsa kaikkien intressitahojen ja suuren yleisön näkemykset taajuuksien käytöstä unionissa.

13 artikla

Raportointi

Komission on 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä laadittava katsaus tämän radiotaajuuspoliittisen ohjelman noudattamisesta. Komission on vuosittain raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän päätöksen nojalla käynnistetystä toiminnasta ja toteutetuista toimenpiteistä. [tark. 88]

14 artikla

Ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on noudatettava näitä poliittisia suuntaviivoja ja tavoitteita viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015, ellei edellä olevissa artikloissa toisin säädetä.

Niiden on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen soveltamisen tarkastelemiseksi.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty ...ssa/ssä … päivänä …kuuta ….

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 107, 6.4.2011, s. 53. (2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. toukokuuta 2011. (3) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33. (4) EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10. (5) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7. (6) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21. (7) EUVL L 337, 18.12.2009, s. 37. (8) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1. (9) KOM(2010)0245. (10) EYVL L 196, 17.7.1987, s. 85. (11) EUVL L 129, 17.5.2007, s. 67. (12) Komission päätös 2008/477/EY, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2008, taajuusalueen 2 500–2 690 MHz käytön yhdenmukaistamisesta sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan yhteisössä pystyviä maanpäällisiä järjestelmiä varten (EUVL L 163, 24.6.2008, s. 37). (13) Komission päätös 2008/411/EY, tehty 21 päivänä toukokuuta 2008, taajuusalueen 3 400–3 800 MHz käytön yhdenmukaistamisesta sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan yhteisössä pystyviä maanpäällisiä järjestelmiä varten (EUVL L 144, 4.6.2008, s. 77). (14) Komission päätös 2009/766/EY, tehty 16 päivänä lokakuuta 2009, taajuusalueiden 900 MHz ja 1 800 MHz käytön yhdenmukaistamisesta yleiseurooppalaisten sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan yhteisössä pystyviä maanpäällisiä järjestelmiä varten (EUVL L 274, 20.10.2009, s. 32). (15) EUVL L 274, 20.10.2009, s. 25. (16) EUVL L 117, 11.5.2010, s. 95. (17) EUVL L 308, 24.11.2009, s. 24. (18) Komission päätös 2005/513/EY, tehty 11 päivänä heinäkuuta 2005, radiotaajuuksien yhdenmukaisesta käytöstä 5 GHz:n taajuusalueella langattomien liityntäjärjestelmien, kuten langattomien lähiverkkojen (WAS/RLAN) toteuttamista varten (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 22). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1). (20) EUVL L 199, 30.7.1999, s. 59. (21) EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1. (22) EUVL L 246, 20.7.2004, s. 1. (23) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1.