Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2307(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0169/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0169/2011

Keskustelut :

PV 12/05/2011 - 9
CRE 12/05/2011 - 9

Äänestykset :

PV 12/05/2011 - 12.1
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0230

Hyväksytyt tekstit
PDF 259kWORD 100k
Torstai 12. toukokuuta 2011 - Strasbourg
Nuoret liikkeellä -aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi
P7_TA(2011)0230A7-0169/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -aloitteesta – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi (2010/2307(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uutta pontta ammatillista koulutusta koskevalle eurooppalaiselle yhteistyölle Eurooppa 2020 -strategian tueksi” (KOM(2010)0296),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Nuoret liikkeellä Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa” (KOM(2010)0477),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman aiheesta ”EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin”(1),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodesta(2),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020)(3),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta sekä elinikäistä oppimista tukevista taidoista ja aloitteesta ”Uudet taidot uusia työpaikkoja varten”(4),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät uudesta työllisyys- ja kasvustrategiasta ja erityisesti sen osan, jossa vahvistetaan yleistavoitteet koulutustason parantamiseksi,

–  ottaa huomioon Nuoret liikkeellä -aloitteesta 19. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät ja tunnustaa yhtenäisemmän alojen välisen lähestymistavan tärkeyden, kun vastataan nuorten kohtaamiin haasteisiin(5),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 28. tammikuuta 2011 antaman lausunnon(6) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. maaliskuuta 2011 antaman lausunnon ”Nuoret liikkeellä -aloitteesta”(7),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0169/2011),

A.  ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä nuorten tiedot ja taidot ovat olennaisen tärkeitä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta,

B.  ottaa huomioon, että Nuoret liikkeellä -aloitteen, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista, tarkoituksena on tehostaa korkeakouluopetuksen houkuttelevuutta Euroopassa, kaikentasoisen koulutuksen kokonaislaatua sekä opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta hyödyntämällä tehokkaammin EU:n nykyisiä ohjelmia,

C.  ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla eurooppalaisilla nuorilla on oltava mahdollisuus viettää osa opiskeluajastaan toisessa jäsenvaltiossa,

D.  ottaa huomioon, että nuorilla on avainrooli EU:n viiden, vuotta 2020 koskevan yleistavoitteen saavuttamisessa, jotka ovat työllisyys, tutkimus ja innovointi, ilmastonmuutos ja energia, koulutus sekä köyhyyden vähentäminen,

E.  ottaa huomioon, että Nuoret liikkeellä -aloite vahvistaa EU:n nykyistä nuorisostrategiaa (KOM(2009)0200) tarjoamalla nuorille tietoja, taitoja ja pätevyyttä, joita he tarvitsevat työssä ja elämässä,

F.  ottaa huomioon, että nuoret ovat kärsineet kriisistä erityisen pahasti ja että nuorison työttömyysaste EU:ssa on yli 20 prosenttia, mikä on kaksi kertaa aikuisten keskiarvo, ja että joissakin jäsenvaltioissa se on yli 40 prosenttia,

G.  toteaa, että lähes 21 prosentin suuruinen nuorisotyöttömyys on yksi Euroopan kiireellisimmistä haasteista,

H.  ottaa huomioon, että talouskriisin vuoksi jäsenvaltiot vähentävät investointeja koulutukseen, mikä vaikuttaa suoraan nuorten tulevaisuudennäkymiin, ja toisaalta Euroopan on tarvitsemansa talouskasvun saavuttaakseen vastattava kasvavaan demografiseen haasteeseen,

I.  ottaa huomioon, että riittämättömästä koulutuksesta aiheutuvat taloudelliset kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin talouskriisin kustannukset,

J.  ottaa huomioon, että kriisi korosti tarvetta uudistaa Euroopan taloutta ja yhteiskuntaa sekä laadukkaiden ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämisen ensisijaista tärkeyttä kyseisten uudistuksen tukemisen kannalta, jotta Eurooppa olisi paremmin varustautunut nykyisten ja tulevien haasteiden kohtaamiseen,

K.  ottaa huomioon, että yliopistoihin tehtävien julkisten investointien asteittaisesta vähenemisestä ja siitä seuraavista maksujen korotuksista ja/tai sosiaalisen tuen ja opintoapurahojen vähentymisestä johtuen yhä useammat opiskelijat lähtevät yliopistojärjestelmästä, mikä aiheuttaa sosiaalisen kuilun levenemisen,

L.  katsoo, että inhimillinen pääoma on strateginen väline, jolla voidaan varmistaa yhteiskuntiemme menestyksellinen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys,

M.  ottaa huomioon, että Europass-todistusta koskevien tietojen mukaan yhä useammat nuoret ovat halukkaita matkustamaan Euroopan unionissa joko koulutukseen liittyvistä tai ammatillisista syistä,

N.  ottaa huomioon, että koulutus on olennaisen tärkeää nuorten luovuuden ja innovatiivisuuden kehittämiseksi ja että koulutus antaa ihmisille välineet, joita he tarvitsevat kehittyäkseen älyllisesti, päästäkseen työmarkkinoille, kehittyäkseen henkilöinä ja ryhtyäkseen huolehtimaan sosiaalisen roolinsa ja kansalaisroolinsa hoitamisesta,

O.  ottaa huomioon, että tutkimukset osoittavat, että liikkuvuus myötävaikuttaa käsitykseen Euroopan kansalaisuudesta ja demokraattisiin prosesseihin osallistumiseen,

P.  katsoo, että liikkuvuusohjelmien piiriin pääsyn pitäisi olla mahdollista yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös alemman tason koulutuksen hankkineille nuorille, koska liikkuvuusohjelmien piiriin pääsy voi lisätä nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla,

Q.  katsoo, että liikkuvuusohjelmien olisi oltava kaikkien nuorten käytettävissä riippumatta siitä, minkä tyyppisen koulutuksen he ovat valinneet,

R.  katsoo, että niiden nuorten määrä, jotka pystyvät lähtemään ulkomaille opiskelemaan ja työskentelemään erityisesti EU:n ohjelmien puitteissa, ei kasva riittävän nopeasti,

S.  ottaa huomioon, että Bolognan prosessi kohtasi ensimmäisen vuosikymmenensä aikana monia vaikeuksia niiden tavoitteidensa saavuttamisessa, jotka koskevat Euroopan korkeakouluopetusalan kehittämistä,

T.  ottaa huomioon, että koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen on olennaisen tärkeää sekä nuorten varjelemiseksi sosiaalisen syrjäytymisen riskiltä ja köyhyydeltä että heidän työmarkkinoille pääsynsä helpottamiseksi,

U.  ottaa huomioon, että siirtyminen koulutuksesta työelämään merkitsee nuorille suurta haastetta,

V.  ottaa huomioon, että vapaaehtoistyö on tärkeä tilaisuus hankkia uusia taitoja epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen avulla, ottaa sosiaalista vastuuta, ymmärtää Euroopan yhdentymisen tärkeys ja toimia aktiivisessa roolissa Euroopan kansalaisina monilla eri aloilla ja että tätä mahdollisuutta olisi edistettävä erityisesti vapaaehtoistyön Euroopan teemavuoden 2011 puitteissa,

W.  katsoo, että nuorisojärjestöt ovat tärkeitä virallista koulutusta täydentävän epävirallisen koulutuksen tarjoajia ja että tällainen koulutus on olennainen osa nuorten varustamista taidoilla ja pätevyydellä, jotta heistä voi tulla aktiivisia kansalaisia ja jotta helpotetaan heidän pääsyään työmarkkinoille; katsoo, että tällä tavalla nuorisojärjestöt edistävät Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista,

X.  ottaa huomioon, että on ensiarvoisen tärkeää ottaa nuoret ja heitä edustavat nuorisojärjestöt mukaan päätöksentekoon, jotta heille voidaan tarjota kokemuksia asioihin vaikuttamisesta ja jotta voidaan varmistaa, että he tuovat aktiivisesti omia ajatuksiaan mukaan nuorisostrategiaan,

Y.  katsoo, että yksi Nuoret liikkeellä -aloitteen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa Euroopan yhteenkuuluvuutta ja tuottaa kansalaisia, jotka ovat tietoisia eurooppalaisesta identiteetistään,

Yleiset huomiot ja taloudellinen tuki

1.  pitää Nuoret liikkeellä -aloitetta myönteisenä poliittisena aloitteena, joka voi antaa piristysruiskeen nykyisille nuorten koulutus-, liikkuvuus- ja työllisyysohjelmille sekä kannustaa jäsenvaltioita saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

2.  korostaa, että Nuoret liikkeellä -aloite kannustaa korkeakouluja nostamaan tasoaan edistämällä yhteistyön lisäämistä oppilaitosten kanssa ympäri maailmaa, ja huomauttaa, että Yhdysvaltain oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö voi olla tässä suhteessa erityisen suotuisaa;

3.  toteaa, että koulutukseen investoiminen on kiistatta olennaisen tärkeää kestävän kasvun ja kehityksen kannalta ja että edes talouskriisin aikoina nuoriso-ohjelmien ja koulutuksen rahoittamista ei pitäisi laskea nykyhetken kustannuseräksi vaan pikemminkin investoinniksi Euroopan tulevaisuuteen;

4.  korostaa, että kaikilla nuorisoaloitteilla on pyrittävä opastamaan nuoria siten, että he sopeutuvat hyvin yhteiskuntaan, ja valmistamaan heitä jatkuvasti tulevaisuuden Eurooppaa varten, mikä tarkoittaa myös sitä, että heille on tarjottava mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja yhteiskunnan muokkaamiseen ja että kaikille nuorille on annettava mahdollisuus hyötyä nykyaikaisen, kilpailukykyisen, osallistavan ja kestävän yhteiskunnan vaatimuksiin vastaamista korostavan perus- ja korkeakoulutuksen, arkioppimisen sekä ammatti- ja jatkokoulutuksen eduista, jotta heidän on helpompi päästä työmarkkinoille;

5.  korostaa, että kriisiä ei pidä käyttää perusteena koulutuskustannusten vähentämiselle, koska kriisistä selviämiseksi on välttämätöntä tarjota nuorille korkeatasoista koulutusta;

6.  pitää valitettavana, että komission mukaan jäsenvaltioiden Eurooppa 2020 -strategian koulutustavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi laatimat kansalliset aikataulut ovat riittämättömiä;

7.  tunnustaa sen tosiasian, että korkeakoulutuksen tavoitteiden joukossa on oltava työllistettävyyden varmistaminen, mutta huomauttaa, että sen on myös kannustettava nuoria luovuuteen ja innovointiin ja autettava heitä kehittymään älyllisesti ja sosiaalisesti;

8.  toteaa, että Nuoret liikkeellä -aloitteen onnistuminen riippuu paljolti siitä, miten jäsenvaltiot toteuttavat sen avaintoimet; kehottaa tämän vuoksi komissiota seuraamaan tarkasti ja analysoimaan aloitteen toteuttamisprosessin keskeisiä osa-alueita, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa ja jotta voidaan varmistaa niiden välinen parempi koordinointi;

9.  kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille säännöllisesti Nuoret liikkeellä -aloitteen avaintoimien tehokkuudesta ja jäsenvaltioiden aikaansaamasta edistymisestä;

10.  kehottaa EU:n toimielimiä käynnistämään koulutuksen alalla vahvan jäsennellyn vuoropuhelun Koulutus 2020 -työohjelman puitteissa, jotta nuorisojärjestöt ja muut alan sidosryhmät otetaan täysin mukaan koulutustoimien täytäntöönpanoon yhdessä nuorten kanssa toteutettavana jatkotoimena Nuoret liikkeellä -aloitteelle, ja käsittelemään nuoriin liittyviä prioriteetteja ja toimia sekä antamaan nuorille painokkaamman roolin heihin vaikuttavia asioita koskevassa päätöksentekoprosessissa;

11.  kehottaa komissiota lisäämään ehdotuksessaan uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asteittain panostuista liikkuvuus- ja nuoriso-ohjelmiin, kuten elinikäisen oppimisen ohjelmiin (Erasmus, Leonardo da Vinci, Comenius, Grundtvig), Marie Curie -ohjelmaan, Erasmus Mundus -ohjelmaan ja nuorisotoimintaohjelmaan (Youth in Action) niiden nykyisessä muodossa sekä eurooppalaiseen vapaaehtoistyöhön; kehottaa edistämään näitä ohjelmia tehokkaammin ja tiedottamaan mahdollisille edunsaajille paremmin niiden tarjoamista mahdollisuuksista; kehottaa komissiota jatkamaan panostamista yhteistyöhön ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kanssa ja esittämään ehdotuksen seuraavan sukupolven liikkuvuus- ja nuoriso-ohjelmista Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

12.  korostaa, ettei kukaan nuori, jolla on jostakin syystä ollut ongelmia koulunkäynnissään, saa hävitä työelämästä, vaan näiden nuorten on sen sijaan saatava kohdennettua tukea; katsoo, ettei koulutukseen pääsy saa riippua vanhempien sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta; toteaa, että erityisen tärkeää on horisontaalinen liikkuvuus kaikkien koulutustasojen välillä sekä yleissivistävässä että ammatillisessa koulutuksessa;

13.  korostaa, että liikkuvuudesta olisi tehtävä houkuttavampaa ja että taloudellisen tuen olisi oltava laajaa ja riittävää ja sen olisi keskityttävä erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin; toistaa, että tämän tavoitteen olisi näyttävä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa lisäämään Leonardo-ohjelmalle talousarviosta osoitettua rahoitusosuutta, jotta koulutukseen liittyvää liikkuvuutta voidaan lisätä;

14.  korostaa, että tarvitaan kunnianhimoista rahoitusta, jotta voidaan täyttää tavoite mahdollisuuden tarjoamisesta kaikille suorittaa osa koulutuksestaan ulkomailla; katsoo, että koulutuksen on oltava Euroopan unionille painopisteala ja että tämän tavoitteen täytyy ilmentyä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

15.  pyytää, että liikkuvuuden edistämiseen tähtääviä koulutusohjelmia jatketaan vielä vuoden 2013 jälkeen, ja kehottaa komissiota lisäämään niihin tarkoitettuja varoja tulevien puiteohjelmien laadinnan yhteydessä;

16.  kehottaa Euroopan unionia käyttämään omia rahoitusvälineitään nuorten auttamisessa ja hyödyntämään paremmin Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa;

17.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja koulutusjärjestelmiin kaikilla tasoilla, tukemaan taloudellisesti EU:n liikkuvuusohjelmien täytäntöönpanoa kansallisella tasolla sekä yleensä turvaamaan koulutuksen tason tai nostamaan sitä;

18.  on vakuuttunut siitä, että nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action) on ratkaisevan tärkeä nuorten osallistumiselle Euroopassa ja että tätä ohjelmaa olisi vahvistettava ja jatkettava; kehottaa komissiota säilyttämään nuorisotoimintaohjelman erillisenä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

19.  korostaa Nuoret liikkeellä -aloitteen tärkeyttä, sillä se auttaa osallistamaan nuoret yhteiskuntaan, ja kehottaa komissiota hyödyntämään nuorisotoimintaohjelmassa (Youth in Action) hankittua taitotietoa;

20.  kannustaa jäsenvaltioita kohdentamaan korkeakoulutukseen vähintään 2 prosentin BKT-osuuden suuruisen kokonaisinvestoinnin, joka on komission vuotuisessa kasvu- ja työllisyysselvityksessä osaamiskeskeisille talouksille suosittelema vähimmäismäärä;

21.  kiinnittää huomiota joustavien ja samanaikaisen työssäkäynnin mahdollistavien koulutusohjelmien tärkeyteen;

Nuoret ja liikkuvuus

22.  kehottaa nuoria osallistumaan aktiivisesti kaikkiin EU:n ohjelmiin niiden laatimisesta aina täytäntöönpanoon asti;

23.  korostaa sen merkitystä, että nuoret osallistuvat niin työmarkkinoille ja talouteen kuin Euroopan tulevaisuuden muovaamiseenkin; pyytää komissiota laatimaan vihreän kirjan nuorten osallistumisesta;

24.  katsoo, että koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi alle 10 prosenttiin – kuten Eurooppa 2020 -strategiassa on sovittu – on ryhdyttävä toimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa ja kiinnittäen erityistä huomiota epäsuotuisiin alueisiin; pitää myönteisenä komission ehdotusta neuvoston suositukseksi koulunkäynnin keskeyttävien määrän vähentämiseen tähtäävien jäsenvaltioiden toimien vahvistamisesta;

25.  korostaa, että koulunkäynnin keskeyttämistä, jonka tiedetään olevan tulevan työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä lisäävä tekijä, on vähennettävä huomattavasti; korostaa, että ilmiötä on tarkasteltava monipuolisesti ja se on yhdistettävä sosiaalisiin toimenpiteisiin koulutuksen edistämiseksi epäsuotuisilla alueilla;

26.  ottaa huomioon, että nuorten liikkuvuus voi edistää demokraattisten prosessien tukemista, ja kehottaa siksi EU:n toimielimiä perustamaan kehyksen, joka mahdollistaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden nuorten osallistumisen Nuoret liikkeellä -aloitteeseen, ja tarjoamaan siten sekä EU:n jäsenvaltioiden että Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden nuorille parempia oppimismahdollisuuksia;

27.  korostaa, että on tärkeää myös helpottaa opettajien ja nuoriso- ja kasvatusalan työntekijöiden liikkuvuutta, koska he voivat toimia katalysaattoreina valvontaansa tulevien nuorten suhteen;

28.  tunnustaa, että alue- ja paikallisviranomaisten panos on tärkeä liikkuvuuteen kannustamisessa;

29.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös suomaan erityistä huomiota ja tukea niille, joiden tilanne on huonoin, nuorisoryhmille, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, sekä henkilöille, jotka hakevat ”toista mahdollisuutta” koulutukseen;

30.  kehottaa komissiota keräämään kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tietoja liikkuvuuden käytännön esteistä sekä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa korkealaatuinen liikkuvuus, jonka piiriin kaikki voivat päästä, koko koulunkäynnin ajan, ammatillinen koulutus mukaan lukien; katsoo, että komission ehdottama liikkuvuuden tulostaulu olisi tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta varsin hyödyllinen;

31.  kannustaa komissiota toteuttamaan lisää nuorison liikkuvuutta edistäviä aloitteita myös EU:n naapureina olevilla alueilla;

32.  kehottaa komissiota toteuttamaan kiireellisiä toimia kannustaakseen liikkuvuuteen, jotta edistetään koulutusta, työllisyyttä ja ammattipätevyyden tunnustamista;

33.  painottaa, että on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että nuoret – epäsuotuisilta alueilta kotoisin olevat nuoret mukaan lukien – ovat liikkuvia opiskelunsa kaikissa vaiheissa, että heidän apurahansa voidaan siirtää täysimääräisesti ulkomaanoleskelun aikana ja että heidän välituloksensa ja -tutkintonsa tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa, kuten Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä ehdotetaan;

34.  katsoo, että vammaisille nuorille sekä nuorille, joilla on lapsia, on annettava lisätukea, jotta he voivat osallistua nykyisiin liikkuvuusohjelmiin ja saamaan täyden hyödyn niistä sekä tasapainottamaan opiskelun sekä työ- ja yksityiselämän;

35.  muistuttaa, että kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi on kannustettava kotikansainvälistymiseen ja tuettava kansainvälisen yhteistyöverkoston luomista kotiyliopistosta ja -maasta käsin; korostaa nuorten virtuaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksia maantieteellisen liikkuvuuden täydennyksenä;

36.  korostaa, että kaikkien oppimismuotojen kautta hankittujen taitojen tunnustaminen on tärkeää arkioppiminen sekä epävirallinen oppiminen mukaan lukien, ja korostaa niiden merkitystä sellaisten tärkeiden taitojen kehittämisessä, jotka takaavat ihmisen pääsyn työmarkkinoille sekä heidän mukautumisensa niiden tarpeisiin, ja kehottaa sisällyttämään tällä tavalla hankitut taidot liikkuvuuden tulostauluun;

37.  suosittelee sellaisten hankkeiden edistämistä, joilla tuetaan tietämyksen ja taitojen siirtämistä sukupolvelta toiselle; kiinnittää huomiota liikkuvien kansainvälisten opiskelijoiden osaamisen ja kulttuuripääoman hyödyntämiseen;

38.  kehottaa komissiota esittämään kattavan strategian, jolla edistetään arkioppimista ja tuetaan sen tarjoajia;

39.  korostaa liikkuvuuden merkitystä Euroopan kansalaisuustunteen vahvistamisessa, eurooppalaisen kulttuurin ja keskinäistä kunnioitusta koskevien eurooppalaisten arvojen voimistamisessa, nuorten demokraattiseen prosessiin osallistumisen laajentamisessa ja nuorten vahvemman eurooppalaisen ajattelutavan rakentamisessa;

40.  muistuttaa jäsenvaltioita, että niiden on huolehdittava äidinkielen lisäksi kahden kielen oppimisesta elämän varhaisvaiheessa ja varhaisopetuksessa; korostaa, että vieraita kieliä osaamattomien ihmisten liikkuvuus ei ole mahdollista; kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää oppia naapurimaiden kieliä;

41.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuutta: a) lisäämällä tiedotusta ja asettamalla tietoa helposti kaikkien asiasta kiinnostuneiden nuorten saataville, b) korostamalla liikkuvuuden lisäarvoa koulutuksen varhaisessa vaiheessa, c) varmistamalla, että jäsenvaltioiden välisistä liikkuvuuskokemuksista saatavat oppimistulokset validoidaan, ja d) keventämällä hallinnollista rasitetta ja edistämällä asiasta vastaavien viranomaisten yhteistyötä jäsenvaltioissa;

42.  kehottaa komissiota edistämään opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuutta: a) vahvistamalla EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmia, kuten Erasmusta, Leonardoa, ja Nuoret liikkeellä -aloitetta, b) vahvistamalla EU:n nykyisten liikkuvuutta helpottavien välineiden, kuten eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) ja europassin täytäntöönpanoa ja c) kehittämällä uusia välineitä, joita se on jo tutkinut, kuten Nuoret liikkeellä -verkkosivustoa, Nuoret liikkeellä -korttia, eurooppalaista osaamispassia ja pilottihanketta ”Eka Eures-työpaikka”;

43.  pitää myönteisinä Nuoret liikkeellä -aloitteen uusia avaintoimia, kuten yhtä keskitettyä liikkuvuusaiheista internetsivustoa, liikkuvuuskorttia, joka täydentää asemansa vakiinnuttaneita nuoriso- ja opiskelijakortteja ja tukee niiden menestystä, sekä eurooppalaista osaamispassia, josta olisi tultava internetissä oleva elinikäisen oppimisen ansioluettelo, sillä ne kaikki parantavat jo ennestään olemassa olevia hyödyllisiä liikkuvuusvälineitä; kehottaa lisäksi parantamaan kaikkien nykyisten ja tulevien ohjelmien näkyvyyttä;

Euroopan korkeakouluopetus ja Bolognan prosessi

44.  korostaa, että on tärkeää aloittaa uusi rakentavampi vuoropuhelu kaikkien Bolognan prosessin sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tehdä tilannekatsaus prosessin hyviin puoliin sekä ongelmakohtiin ja parantaa sitä edelleen;

45.  kehottaa komissiota laajentamaan aluetta, johon korkeakoulujen nykyaikaistamissuunnitelmassa keskitytään, ja uusimaan painopisteet, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin kuten korkeakoulutuksen sosiaalinen ulottuvuus, opiskelijakeskeisen oppimisen edistäminen ja jäsenvaltioiden tukeminen niiden ponnisteluissa vertailuarvon eli korkeakoulututkinnon suorittaneiden 40 prosentin osuuden saavuttamiseksi;

46.  uskoo vahvasti, että yliopistojen itsenäinen asema on välttämättömyys, mutta painottaa samalla yliopistojen vastuuta yhteiskuntaa kohtaan; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan korkeakoulutuksen uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen;

47.  kiinnittää huomiota siihen, että on tarpeen löytää tasapaino korkeakouluopetusjärjestelmien sekä talouden ja yleisesti ottaen yhteiskunnan tarpeiden välille ja kytkeä ne yhteen sellaisten asianmukaisten opinto-ohjelmien avulla, jotka antavat ihmisille sellaisen pätevyyden ja taidot, joita tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa ja taloudessa;

48.  kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia edistämään ja tehostamaan yliopistojen, ammattioppilaitosten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä tehostaakseen korkeakoulujen ja yritysten välistä vuoropuhelua ja varmistaakseen osaamiskolmion kolmen osatekijän, nimittäin tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin, välisen paremman yhteensovittamisen;

49.  korostaa tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman ja koheesiopolitiikan puitteissa toteutettavan tutkimuksen ja innovoinnin nykyisten rahoitusohjelmien tärkeyttä sekä sen merkitystä, että varmistetaan parempi yhteensovittaminen koulutustoimenpiteiden kanssa; katsoo lisäksi, että rajat ylittävä yhteistyö on olennaista Nuoret liikkeellä -aloitteen menestymiselle; kehottaa näin ollen sidosryhmiä hyödyntämään täysimittaisesti mahdollisuuksia, joita on tarjolla koheesiopolitiikan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteydessä;

50.  korostaa joustavampien koulutusrakenteiden, kuten ”avointen korkeakoulujen”, luomisen sekä internetin käytön lisäämisen merkitystä korkeakoulutuksessa, jotta kaikilla nuorilla on mahdollisuus osallistua laadukkaaseen koulutukseen eikä kukaan jäisi sen ulkopuolelle etäisyyden tai epäsuotuisan aikataulutuksen vuoksi; katsoo, että nuorten työmarkkinoille siirtymisen viivästymisen ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyteen liittyvien ongelmien vuoksi on myös erittäin tärkeää luoda tarvittavat edellytykset työn ja opiskelun yhdistämiselle;

51.  kehottaa yliopistoja tekemään ohjelmistaan ja järjestelmistään paremmin työmarkkinoiden erityistarpeita vastaavia, ottamaan huomioon yritysten tarpeet opinto-ohjelmia kehittäessään, etsimään uusia yhteistyömenetelmiä yksityisten ja julkisten yhtiöiden kanssa edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomista sekä sponsorointia ja kannustamaan nuoria yrittäjyyteen ja tukemaan heitä siinä;

52.  huomauttaa, että yliopistojen on tarpeen kehittää ohjelmia, joilla edistetään yrittäjyyttä opiskelijoiden keskuudessa koulutusohjelmien avulla ja perustamalla yhteyspisteitä sellaisten rahoitusalan toimijoiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita innovatiivisten hankkeiden tukemisesta;

53.  pitää tärkeänä, että yrittäjyyttä edistetään ja nuoria autetaan oman yrityksen perustamisessa ja että Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa tuetaan ja laajennetaan; suosittelee siksi oppilaitoksia varten EU:n tiedotuskampanjaa yrittäjyydestä, alkupääomasta, perustamisvaiheessa olevien yritysten verotuksesta ja jatkuvasta koulutustuesta;

54.  kehottaa komissiota perustamaan innovatiivisten hankkeiden tietokannan, joka helpottaisi hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden tai yliopistojen jo kokeilemien ja testaamien hankkeiden välillä, jotta edistetään tutkinnon suorittaneiden henkilöiden ja yritysten välisten yhteyksien solmimista sekä varmistetaan tutkinnon suorittaneiden välitön pääsy työelämään;

55.  tunnustaa sen seikan tärkeyden, että yksityiset yritykset tarjoavat opiskelijoille opintoapurahoja;

56.  ehdottaa, että komissio laatisi maailmanlaajuisen korkeakoululuokitusjärjestelmän sijasta eurooppalaisten yliopistojen opinto-ohjelmia koskevan, tietoon perustuvan järjestelmän, joka muun muassa antaisi yleisölle säännöllisesti tietoa kunkin ohjelman opiskelijoiden työllistyvyydestä ja liikkuvuusmahdollisuuksista;

57.  kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin saattaakseen Euroopan tutkimusalueen valmiiksi, tarjoamaan enemmän tukea nuorten tutkijoiden liikkuvuudelle eurooppalaisen huippuosaamisen edistämiseksi tutkimuksen alalla;

58.  katsoo, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että korkeakoulutukseen pääsyn varmistava apurahajärjestelmä on nuorten miesten ja naisten käytettävissä yhtäläisin ehdoin, jotta vältytään epätasa-arvon toistumiselta, ja siten, että painotetaan erityisesti kolmannen asteen koulutusta;

Ammatillinen koulutus

59.  kehottaa jäsenvaltioita uudenaikaistamaan ammatillista koulutusta ja parantamaan sen houkuttelevuutta ja laatua, jotta se voidaan paremmin mukauttaa muuttuvien työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin, sillä työmarkkinat edellyttävät vuoteen 2020 mennessä uusia tietoja ja taitoja sellaisten tutkintotodistusten pohjalta, jotka olisi tunnustettava vastavuoroisesti kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa tässä yhteydessä kaksiosaisten koulutusjärjestelmien menestymistä kyseisissä jäsenvaltioissa;

60.  korostaa, että yleissivistävän ja ammattikoulutuksen järjestelmien mukauttaminen työmarkkinoiden tuleviin ammattitaitovaatimuksiin on avaintekijöitä nuorisotyöttömyyden torjumisessa ja siksi siirtymistä peruskoulusta, ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakoulusta ansiotyöhön on valmisteltava paremmin ja sen on tapahduttava viipymättä; katsoo, että oppilaitoksia, nuorisojärjestöjä ja työmarkkinoiden eri aloja ja työnantajia on kannustettava parantamaan yhteistyötä esimerkiksi siten, että eri alojen asiantuntijat luennoisivat tai pitäisivät seminaareja ja esittelisivät siten opiskelijoille näiden tulevaa työtä;

61.  korostaa tämän vuoksi Eurooppalainen nuorisotakuu -aloitteen tehokkaan täytäntöönpanon suurta merkitystä ja sitä, että siitä tehdään aktiivisen työmarkkinoille integroitumisen väline; korostaa, että jäsenvaltiot eivät ole tähän mennessä antaneet vakuuttavia sitoumuksia Eurooppalainen nuorisotakuu -aloitteen täytäntöön panemiseksi ja kehottaa niitä tekemään näin nopeasti;

62.  katsoo, että liikkuvuus uusien taitojen hankkimiseksi on tehokas väline nuorten taitojen ja pätevyyden, henkilökohtaisen kehityksen ja aktiivisen kansalaisuuden parantamiseksi; katsoo, että siksi kaikkien nuorten vapaaehtoista liikkuvuutta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä jatkokoulutuksen ja ylemmän koulutuksen aikana olisi tuettava riippumatta nuorten taloudellisesta tilanteesta, sosiaalisesta tai etnisestä taustasta, koulutusalasta, vammasta tai terveysongelmista taikka maantieteellisestä sijainnista ja että heitä olisi tuettava koko prosessin ajan ammatillisen ohjauksen ja neuvonnan avulla;

63.  korostaa, että liikkuvuus ei saa johtaa sosiaalisten normien alentamiseen isäntävaltiossa; korostaa vastavuoroisen tunnustamisen merkitystä, kun on kyse Euroopan unionissa hankituista peruskoulu-, ammatti- ja korkeakoulututkinnoista sekä jatkokoulutuksessa saavutetusta pätevyydestä, jotta voitaisiin lisätä liikkuvuutta;

64.  vaatii ECVET-järjestelmän, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja ECTS-järjestelmän asianmukaista täytäntöönpanoa; vaatii, että keskinäisen tunnustamisen ja sen osoittavan todistuksen antamisen on tapahduttava 12 kuukauden kuluessa pätevyyden saavuttamisesta; toteaa, että Euroopan parlamentille tiedotetaan asiasta säännöllisesti niin kutsuttujen liikkuvuusindikaattoreiden avulla;

65.  korostaa, että on tärkeää tukea liikkuvuutta ja parantaa sitä entisestään ammatillisen koulutuksen alalla, oppisopimuskoulutus mukaan lukien, tarjoamalla ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille ja oppisopimusoppilaille tietoa, neuvontaa, opinto-ohjausta ja vastaanottojärjestelyjä heidän ollessaan ulkomailla; korostaa erityisesti tarvetta perustaa kumppanuuksia koulutuskeskusten ja liike-elämän järjestöjen välille, jotta varmistetaan, että käytettävissä on korkealaatuisia liikkuvuusmahdollisuuksia ja jotta niistä tehtäisiin erottamaton osa oppimispolkuja;

66.  korostaa vaikeuksia, joita ilmenee siirryttäessä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopetukseen, ja korostaa, että oppilaitosten on pyrittävä tekemään siirtyminen helpommaksi;

67.  korostaa, että tarjoamalla heille tietoja ja taitoja ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus voivat parantaa nuorten motivaatiota ja lisätä heidän optimismiaan sekä auttaa heitä kehittämään omanarvontuntoaan;

Siirtyminen koulutuksesta työhön

68.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään vapaaehtoistyötä esimerkiksi antamalla sille vahvan oikeusperustan sekä hyväksymällä sen työajaksi ja tekemällä siitä siten järkevän vaihtoehdon erityisesti työttöminä oleville nuorille;

69.  korostaa voimakkaasti, että nuorten sujuva pääsy työmarkkinoille riippuu etupäässä ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen uudenaikaistamisesta myös niiden opinto-ohjelmien osalta siten, että varmistetaan opetuksen laatu ja sovitetaan opinto-ohjelmat työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi;

70.  korostaa, että on tärkeää tehdä yliopistojen aikatauluista joustavampia niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat jo työelämässä ja haluavat opiskella samanaikaisesti;

71.  tähdentää, että ammatissa toimivilla nuorilla on oltava mahdollisuus jatkokoulutukseen, jotta he voivat hankkia lisäkoulutusta ollessaan työssä, ja että jatkuvaa ja elinikäistä oppimista sekä ammatillista kehitystä on tuettava ensimmäisestä työpaikasta alkaen ja että jäsenvaltioita on kehotettava perustamaan riippumattomia järjestelmiä jatkokoulutusneuvontaa varten, jotta taattaisiin jatkokoulutuksen vakiintuminen;

72.  korostaa, että laadukas yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki alat ja ammatit lisää nuorten työllistymismahdollisuuksia ja takaa yrityksille pätevän työvoiman; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan asianmukaiset valvontaelimet varmistaakseen, että tällaista opetusta ja koulutusta tarjotaan;

73.  tukee voimakkaasti EU:n tavoitetta siitä, että 40 prosenttia nuorista hankkisi korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen (eli korkeakoulu- tai ammatillisen tutkinnon);

74.  korostaa sellaisten nuorille suunnattujen neuvontatapojen tärkeyttä, joilla heitä autetaan koulutus- ja ammattivalinnoissa aina alakoulusta lähtien korkea-asteen koulutukseen asti, jotta he olisivat paremmin valmistautuneita sujuvaan työelämään siirtymiseen; katsoo, että nuorten perheiden ja lähipiirin ja koulujen roolia nuorten ammatinvalinnan ja sopivan ammatin löytämisessä on vahvistettava; huomauttaa, että tähän tarvitaan monissa tapauksissa myös yksilöllisesti kohdennettua tukea siten, että tarjotaan apua ammatinvalinnassa ja työelämään siirtymisessä;

75.  kehottaa korkea-asteen oppilaitoksia sisällyttämään soveltuvissa tapauksissa opinto-ohjelmiin asianmukaisesti palkatun, korkealaatuisen harjoittelujakson, jotta nuoret voisivat valmistautua työelämään ja erityisesti jotta he voisivat päästä työpaikkoihin, joihin vaaditaan korkean tason pätevyyttä; huomauttaa, että tällaiset harjoittelujaksot eivät saa korvata todellisia työpaikkoja ja että niihin on sisällyttävä asiaankuuluva palkka ja sosiaaliturva, ja korostaa tarvetta saada tällaisille harjoittelujaksoille tunnustus työmarkkinoilla; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään toimintalinjoja, joilla edistetään nuorten rekrytointia;

76.  kehottaa komissiota edistämään Euroopan tason aloitteita harjoittelujaksojen tunnustamiseksi työssäoloajaksi, mitä tulee sosiaaliturvanäkökohtiin, kuten joissakin jäsenvaltioissa jo tehdään;

77.  katsoo, että on elintärkeää tukea nuorille suunnattuja yksityisen sektorin aloitteita, joiden tavoitteena on edistää työpaikkojen luomista ja sosiaalista osallistamista;

78.  korostaa tarvetta käyttää Euroopan historiaa ja Euroopan kulttuuria ensisijaisina välineinä Euroopan yhdentymisen syventämisessä;

79.  katsoo, että korkeatasoiset yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmät voivat auttaa lisäämään nuorten mahdollisuuksia löytää tyydytystä tuottava työpaikka, joka näin ollen lisää nuorten uskoa tulevaisuuteen, vahvistaa heidän luovuuttaan ja myötävaikuttaa siten yhteiskunnan vaurauteen;

80.  tunnustaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten aseman koulutuksen ja liikkuvuuden alalla; katsoo, että niiden toimivalta ja kokemus on katsottava EU:n toimia täydentäväksi; korostaa, että tavoitteidensa saavuttamiseksi EU:n on kehitettävä kumppanuuteen perustuva lähestymistapa erityisesti paikallisten ja alueellisten viranomaisten suhteen;

Nuorten työllisyystilanne

81.  korostaa, että nuorten työllisyystilanne on riippuvainen yleisestä talouspolitiikasta; kehottaa jäsenvaltioita siirtymään investointeihin ja työpaikkojen luomiseen; korostaa, että säästötoimet, joihin liittyy esimerkiksi koulutusjärjestelmiin ja työpaikkojen luomiseen kohdistuvia leikkauksia, eivät auta nuoria ja saattavat vahingoittaa yhteiskuntaa ja taloutta pidemmän ajan kuluessa;

82.  katsoo, että nuorisotyöttömyyden torjumiseen tähtäävien lippulaivahankkeiden, kuten ”Nuoret liikkeellä” -aloitteen ja ”Uudet taidot uusia työpaikkoja varten” -aloitteen, välille on luotava tiiviitä yhteyksiä; katsoo, että työmarkkinaosapuolet, yritysmaailman edustajat, paikallis- ja alueviranomaiset ja nuorisojärjestöt olisi otettava mukaan nuorisotyöttömyyden alentamista koskevan kestävän strategian laatimiseen ja että sen yhteydessä virallista ja epävirallista pätevöitymistä ilmentävät ja virallisten ja epävirallisten oppimisväylien sekä arkioppimisen kautta hankitut taidot on virallisesti tunnustettava vastavuoroisesti koko EU:ssa ja tunnustamisesta on annettava todistus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisesti;

83.  korostaa, että ILO:n mukaan nuorisotyöttömyyden syynä ei ole palkkojen ja niiden sivukustannusten taso, henkilöstön osallistumisoikeudet tai sosiaaliturvan taso, ja tähdentää, että talous- ja rahoituskriisin vuoksi nuorisotyöttömyydestä on tullut merkittävä haaste kaikkialla EU:ssa eivätkä EU ja jäsenvaltiot ole tähän mennessä puuttuneet siihen riittävästi; painottaa, että nuorisotyöttömyys aiheuttaa pitkällä aikavälillä hyvin suuren köyhyysriskin; korostaa laadukkaiden työpaikkojen tarvetta, jotta nuoria voidaan estää ajautumasta työtätekevien köyhien luokkaan;

84.  katsoo ehdottomasti, että kaikkiin työ- ja harjoittelusopimuksiin olisi sisällytettävä ensimmäisestä päivästä alkaen sosiaaliset oikeudet; ei hyväksy yhtään ehdotusta tästä periaatteesta poikkeamisesta; edellyttää, että irtisanomisaikoja ei saa lyhentää, että työehtosopimusten määräyksiä ja henkilöstön asemaa koskevia säännöksiä on sovellettava samoin kuin vakituisiin työntekijöihin ja että henkilöstön osallistumisoikeuksien ja yhdistymisvapauden on oltava voimassa rajoituksetta ensimmäisestä työpäivästä alkaen;

85.  kehottaa laatimaan toissijaisuusperiaatetta noudattaen EU:n puitteet epätyypillisiä ja epäsäännöllisiä työsuhteita koskevien oikeuksien ja suojatoimien määrittelemiseksi;

86.  korostaa, että nuoria on suojeltava työpaikalla erityisesti ikään ja ammattikokemukseen perustuvalta syrjinnältä panemalla tehokkaasti täytäntöön direktiivi 2000/78/EY; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita laatimaan kansallisia strategioita nuorisotyöttömyyden torjumiseksi;

87.  korostaa, että nuorten ensisijaiset toiveet ovat itsenäisyys, terveydenhoidon ja kunnollisen asunnon saatavuus kohtuulliseen hintaan sekä mahdollisuus opiskella, työskennellä ja kehittää itseään; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita poistamaan sosiaaliturvajärjestelmien saatavuuteen liittyvän ikään perustuvan syrjinnän;

88.  toistaa, että Eurooppa 2020 -strategian ja yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanossa tarvitaan konkreettisia ja varmennettavissa olevia tavoitteita sekä riittäviä rahoituskeinoja nuorisotyöttömyyden alentamiseksi; vaatii siksi, että jäsenvaltioiden olisi sitouduttava kansallisissa uudistusohjelmissaan nostamaan 15–25-vuotiaiden nuorten työllisyysastetta 10 prosentilla vuoteen 2014 mennessä ja nostamaan (koulutuksen ulkopuolella olevien) nuorten työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä;

89.  toteaa, että vuoteen 2020 mennessä noin 35 prosenttia kaikista avoimiksi tulevista työpaikoista edellyttää paitsi pätevyyttä, myös sopeutumis- ja innovaatiokykyä, joten niiden 30–34-vuotiaiden osuus, joilla on korkeakoulututkinto tai tähän rinnastettava tutkinto, on pyrittävä intensiivisesti nostamaan vähintään 40 prosenttiin;

90.  toteaa, että yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla ja että komission olisi tuettava ja seurattava kansallisen tason toimia avoimella koordinointimenetelmällä; katsoo, että komission olisi valvottava aloitteessa ehdotettuja kohderyhmiä ja indikaattoreita ja mitattava selkeiden indikaattoreiden avulla toteutuksen aikana saavutettavaa edistystä;

91.  katsoo, että jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä tarjotakseen mahdollisimman paljon tietoa, valinnanvaraa ja koulutusta nuorten auttamiseksi hyödyntämään kaikkia mahdollisuuksiaan, mutta uskoo vahvasti, että tästä tehtävästä suoriutuvat parhaiten jokaisessa jäsenvaltiossa paikallisella tasolla työskentelevät henkilöt;

92.  katsoo, että on kehitettävä edelleen laadukkaita ammatinvalintapalveluja; korostaa, että on tärkeää saada työmarkkinaosapuolet osallistumaan niiden suunnitteluun, organisointiin, toteutukseen ja rahoitukseen, jotta voidaan varmistaa niiden soveltuvuus työmarkkinoille ja tehokkuus;

93.  painottaa, että on tärkeää, että yritykset ryhtyvät yhteiskuntavastuunsa mukaisesti toimiin tukeakseen nuoria järkevässä ammatinvalinnassa ottaen huomioon sekä kansalliset että Euroopan unionin työmarkkinat, ja toteaa, että näiden toimien lisäksi voitaisiin järjestää työharjoittelumahdollisuuksia;

94.  katsoo, että ammatinvalinnan sukupuolisidonnaisuus on edelleen voimakasta ja että tämä tekijä lisää sukupuolten välistä eriarvoisuutta; korostaa, että tällä on vaikutusta sekä naisten työttömyyteen että köyhyyteen; korostaa, että tällainen sukupuoleen perustuva syrjintä on lopetettava;

95.  tähdentää, että on ryhdyttävä toimiin, joilla voidaan antaa kattava kuva mahdollisista koulutusväylistä ja myöhemmistä uramahdollisuuksista esimerkiksi käyttämällä hyväksi tasa-arvoneuvojia, ja että erityisesti tyttöjä on jo varhain kannustettava ja tuettava kiinnostumaan oppiaineista, joissa keskitytään matematiikkaan, tietotekniikkaan, luonnontieteisiin ja tekniikkaan, sekä aloista, joilla on strateginen merkitys ammatillisen kehityksen kannalta, ja poikia kasvatus-, hoito- ja sosiaalialan ammateista;

96.  toteaa, että kun otetaan huomioon tuleva pätevän työvoiman pula, varsinkin tyttöjen ja naisten potentiaalia on tuettava erityistoimin ja käynnistettävä erityisiä tukiohjelmia, joilla kannustetaan tyttöjen valmistautumista luonnontieteellisiin ja teknisiin ammatteihin;

97.  ilmaisee tyytyväisyytensä Euroopan investointipankin roolin kasvattamiseen laadittaessa rahoitusohjelmia opiskelijoille ja tuettaessa nuorten itsenäistä yrittäjyyttä; katsoo, että EIP:n roolia olisi kasvatettava vielä enemmän siten, että se investoisi valikoivasti jäsenvaltioiden runsaasti lisäarvoa tuottaville aloille ja etenkin sellaisiin yrityksiin, jotka ponnistelevat eniten palkatakseen nuoria ja antaakseen heille korkealaatuista koulutusta;

98.  korostaa, että nuoria, joilla on muita heikommat lähtökohdat, ja varsinkin nuoria, joilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa, on autettava ja jopa ohjattava heidän yksilöllisten tarpeidensa tunnistamiseksi, jotta voidaan edistää heidän integroitumistaan työmarkkinoille ja pääsyään laadukkaisiin työpaikkoihin;

99.  katsoo, että ilmaiset julkisesti tuetut koulutuspaikat ja koulutusta tukevien avustusten standardoitu järjestelmä voivat olla tehokas väline erityisen heikossa asemassa olevien nuorten integroimiseksi työmarkkinoille;

100.  korostaa kuitenkin, että ensimmäinen integroituminen työmarkkinoille on merkityksellinen ja että integrointitoimenpiteillä on tähdättävä tavallisille työmarkkinoille pääsyn edistämiseen varhaisesta vaiheesta lähtien ja niitä on tuettava yksilön tarpeisiin keskittyvillä tukitoimilla;

101.  korostaa, että köyhien nuorten on erityisen vaikea viettää aikaa ulkomailla taloudellisten ja kieleen liittyvien rajoitusten sekä joissakin tapauksissa syrjinnän vuoksi; on vakuuttunut siitä, että taloudellista tukea on myönnettävä erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tarpeisiin;

102.  korostaa, että on tärkeää luoda työtilaisuuksia vammaisille nuorille perustamalla asianmukaisesti mukautettuja koulutusohjelmia ja edistää nykyistä enemmän tämän merkittävän nuorten ryhmän työllistämistukien myöntämistä, jotta heitä voidaan auttaa integroitumaan paremmin ja toteuttamaan omaa potentiaaliaan yhteiskunnassa;

103.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään tiedottamista yleissivistävistä ja ammatillisista koulutusmahdollisuuksista vammaisille nuorille esimerkiksi Euroopan vammaisfoorumin ja Erasmus-verkoston yhteisen Exchange Ability -hankkeen yhteydessä;

104.  korostaa, että Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön työohjelmaan 2009–2012 sisältyy erityinen hanke ”vammaisten tai terveysongelmista kärsivien nuorten aktiivinen osallistaminen”, ja korostaa niiden koulutuskeskusten ratkaisevaa asemaa, jotka tarjoavat vammaisille ja laitoshoidossa kasvaneille nuorille koulutusta sosiaalisten ja ammatillisten taitojen hankkimiseksi; kehottaa tukemaan näiden koulutuskeskusten kehittämistä ja hyödyntämistä tarvittaessa;

105.  katsoo tarpeelliseksi toteuttaa toimia, joilla selvitetään kansallisella ja Euroopan unionin tasolla kattavasti sitä ilmiötä, että tietyt nuoret ovat ilman työtä ja yleissivistävää tai ammatillista koulutusta; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa selvittämään nuorten syrjäytymisen syitä ja suosittelemaan keinoja nuorten integroimiseksi uudelleen ja tämän ongelman ratkaisemiseksi pyrkimällä saavuttamaan seuraavien kymmenen vuoden aikana eurooppalaisen työvoiman työllistymis- ja kilpailukykytavoitteet ja vähentämään koulunsa keskeyttävien määrää;

106.  korostaa, että työharjoittelu on kaikissa ammatinvalinnan vaiheissa sopiva keino ammatin löytämiseksi, ja kiinnittää jälleen kerran huomiota tarpeeseen asettaa työharjoittelulle vähimmäisvaatimukset, kuten esimerkiksi toimeentulo ja sosiaaliset oikeudet, sosiaalinen suojelu ja sosiaaliturvajärjestelyt, jotta voidaan parantaa harjoittelujaksojen laatua ja varmistaa niiden koulutuksellinen arvo;

107.  toistaa näkemyksensä siitä, että työharjoittelulla ei saa korvata varsinaisia työpaikkoja ja että niiden kesto on rajoitettava tiukasti; korostaa, että työharjoittelua varten tarvitaan kiireesti oikeudellisesti sitovat eurooppalaiset laatupuitteet, jotka kattavat kaikki yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen muodot, jotta harjoittelijoita ei voida käyttää hyväksi, ja että komission on esitettävä toimintasuunnitelma, jossa kuvataan, kuinka laatupuitteet pannaan täytäntöön, sekä suunnitelman aikataulu;

108.  suhtautuu myönteisesti ”Eka Eures-työpaikka” -aloitteeseen, jolla tuetaan työntekijöiden liikkuvuutta, ja katsoo, että se olisi liitettävä tiiviisti eurooppalaiseen avointen työpaikkojen seurantavälineeseen, jotta työntekijät ja työnantajat saavat kattavan ja avoimen yleiskuvan EU:n työmarkkinoista ja jotta avoimiin työpaikkoihin voidaan löytää mahdollisimman nopeasti sopivia henkilöitä; huomauttaa kuitenkin, että tämä ei saa johtaa aivovuotoon joistakin EU:n osista;

109.  painottaa, että EU:n koordinoimat aktiiviset työmarkkinatoimet, kuten julkisesti tuettavat työllistämisohjelmat nuorille, sekä uusien, kestävien, hyvien ja asianmukaisesti palkattujen työpaikkojen luominen ja uusien yritysten perustaminen, yrityskulttuurin edistäminen kouluissa, kannustimet uusien aloitteiden käynnistämiseen, tekninen tuki yritysten perustamiseen, hallinnon yksinkertaistaminen menettelyjen nopeuttamiseksi, paikalliset palveluverkostot hallinnon helpottamiseksi, yhteydet korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin tuote- ja prosessi-innovaatioiden edistämiseksi, vapaaehtoistyön tunnustaminen työkokemukseksi sekä yrittäjyyden edistäminen ovat kaikki nuorisotyöttömyyden torjumisen ja osallistavan kasvun välttämättömiä edellytyksiä;

110.  korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen sekä vapaaehtoistyön merkitystä nuorten kehitykselle; korostaa, että näin hankitut taidot sekä tarjoavat mahdollisuuksia työelämään pääsyyn että antavat nuorille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti yhteiskuntaelämään ja ottaa vastuuta elämästään;

111.  korostaa, että Nuoret liikkeellä -aloitteen lopullisena tavoitteena ei ole ainoastaan Euroopan koulutusjärjestelmien parantaminen sekä nuorten työllistettävyyden edistäminen, vaan myös sellaisen sosiaalisen ympäristön luominen, jossa jokainen nuori voi hyödyntää omaa potentiaaliaan ja toteuttaa pyrkimyksiään;

o
o   o

112.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0166.
(2) EUVL L 17, 22.1.2010, s. 43.
(3) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.
(4) EUVL C 135, 26.5.2010, s. 2 ja s. 8.
(5) EUVL C 326, 3.12.2010, s. 9.
(6) CdR 292/2010.
(7) SOC/395.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö