Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission 23. helmikuuta 2011 antaman tiedonannon ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (KOM(2011)0078),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman pk-yrityksiä tukevasta aloitteesta (”Small Business Act”)(1),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen tukemiseen tarkoitettujen EU:n välineiden tarkistamista koskevista käytännön näkökohdista(2),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että EU:n 23 miljoonalla pienellä ja keskisuurella yrityksellä (pk-yritykset), jotka ovat noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa, on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa ja että ne ovat suuri innovaatioiden lähde, olennaisen tärkeitä työllisyyden säilyttämisessä ja lisäämisessä ja edistävät osaltaan Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeiden tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista,

B.  ottaa huomioon, että pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen (SBA-aloite) perustana on tärkeitä poliittisia pilareita, kuten rahoituksen saatavuus, markkinoillepääsy (sisämarkkinat, kansainväliset markkinat, julkiset hankinnat) ja parempi sääntely; ottaa huomioon, että edistyminen konkreettisissa toimissa pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi vaihtelee jäsenvaltioittain ja on usein hyvin vähäistä huolimatta poliittisesta sitoutumisesta pk-yrityksiä tukevan aloitteen periaatteisiin,

C.  ottaa huomioon, että pk-yritykset kohtaavat edelleen huomattavia ongelmia toimintansa laajentamisessa, innovointivalmiuksiensa parantamisessa ja markkinoille pääsyssä ja että nämä vaikeudet johtuvat etupäässä niiden vaikeuksista saada rahoitusta sekä jatkuvasta hallinnollisesta taakasta, jota olisi edelleen vähennettävä,

D.  ottaa huomioon, että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) on osoittautunut menestyksekkääksi, sillä siihen on osallistunut 100 000 pk-yritystä, jotka ovat hyötyneet ohjelmasta, ja yhä uusien pk-yritysten odotetaan tekevän niin ennen sen päättymistä vuonna 2013,

SBA-aloitteen toteutus

1.  pitää myönteisenä, että komissio tarkistaa SBA-aloitetta, ja ilmaisee tukevansa uusia ehdotuksia, jotka keskittyvät rahoituksen saatavuuden parantamiseen jatkossakin, markkinoille pääsyn kohentamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen vahvistamalla hallintoa ja seurantaa sekä järkevän sääntelyn ja pk-yritysten suorituskyvyn tarkastelun kaltaisten toimien avulla;

2.  panee ilahtuneena merkille, että lähes kaikki SBA-aloitteeseen liittyvät lainsäädäntöehdotukset onnistuttiin hyväksymään; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita hyväksymään viipymättä viimeisen jäljellä olevan ehdotuksen yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä, jonka avulla pk-yritykset voisivat käydä kauppaa kaikkialla EU:ssa ja joka samalla vähentäisi kustannuksia ja lisäisi kasvua tällä alalla, edistäisi hallinnollisen taakan vähentämistä 25 prosentilla SBA-aloitteessa esitetyn mukaisesti, tehostaisi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin vaikutusta, torjuisi jäsenvaltioiden mahdollisia protektionistisia talouspolitiikkoja ja virkistäisi liiketoimintaa;

3.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan tarkistetun maksuviivästysdirektiivin ripeästi täytäntöön, jotta voidaan tehokkaasti torjua maksuviivästyksiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia erityisesti pk-yrityksille; kehottaa komissiota tähän liittyen toteuttamaan hyväksytyn pilottihankkeen, jolla tuetaan pk-yrityksiä toimivien luotonhallintajärjestelmien perustamisessa ja rajatylittävän velkojen perinnän helpottamisessa;

4.  huomauttaa, että SBA-aloitteessa esitettyjen toimien toteutuksen taso vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen; kehottaa näin ollen painokkaasti jäsenvaltioita lisäämään tähän liittyviä toimiaan ja antamaan konkreettisia sitoumuksia seuraavassa kilpailukykyä käsittelevän neuvoston kokouksessa;

5.  katsoo, että komission on säännöllisen seurannan avulla varmistettava, että toteutus tapahtuu järjestelmällisesti ja kattavasti; on sitä mieltä, että komissiolla olisi oltava tehokkaampia välineitä, joilla kannustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön SBA-aloitteen periaatteet, ja kehottaa komissiota raportoimaan vuosittain SBA-aloitteen toteutuksen edistymisestä sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla;

6.  panee ilahtuneena merkille, että komissio on nimittänyt uuden pk-yritysedustajan, ja kannattaa tämän valtuuksia seurata jäsenvaltioiden edistymistä SBA-aloitteen toteuttamisessa ja edistää pk-yritysten etuja kaikkialla komissiossa sekä varmistaa erityisesti, että ”pienet ensin -periaatetta” tosiasiallisesti sovelletaan; kehottaa jäsenvaltioita nimittämään kansallisia pk-yritysedustajia koordinoimaan pk-yrityksiin liittyvää politiikkaa ja valvomaan SBA-aloitteen toteutumista eri hallinnoissa;

7.  kehottaa komissiota pk-yrityspolitiikan monialaisuutta silmällä pitäen ja toimien johdonmukaisuuden varmistamiseksi nimittämään asianomaisiin pääosastoihin (kuten tutkimuksen, ympäristöasioiden, sisämarkkinoiden, työllisyyden ja kauppapolitiikan pääosastoihin) pk-yritysasioista vastaavia varapääjohtajia, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä pk-yritysedustajan kanssa;

8.  on huolissaan, että pk-yritystestiä ei komission mukaan ole sovellettu asianmukaisesti ja johdonmukaisesti kaikkiin uusiin lainsäädäntöehdotuksiin etenkään kansallisella tasolla; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että kaiken uuden lainsäädännön mahdollisia vaikutuksia pk-yrityksiin arvioidaan ja että pk-yritystestiä sovelletaan säännönmukaisesti osana vaikutustenarviointia; kehottaa lisäksi komissiota tekemään ehdotuksia parhaisiin käytänteisiin perustuvista pk-yritystestiä koskevista vähimmäisstandardeista ja -vaatimuksista, joita on sovellettava sekä unionin että kansallisella tasolla;

9.  korostaa, että vaikutustenarviointien ja myös pk-yritystestien on oltava täydellisen riippumattomia ja perustuttava aina mahdollisten vaikutusten perusteltuun ja objektiiviseen analyysiin; katsoo, että tästä johtuen Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi nimitettävä vaikutustenarviointilautakunnan jäsenet komission ehdotuksen pohjalta ja että heidän ei tulisi enää saada ohjeita komission puheenjohtajalta; esittää, että pk-yritysedustajan olisi oltava vaikutustenarviointilautakunnan pysyvä jäsen ja valvottava pk-yritystestin asianmukaista toteutusta;

Järkevä sääntely

10.  varoittaa edelleen jatkuvasta byrokratiasta ja hallinnollisista rasitteista, jotka muodostavat suuren esteen pk-yrityksille; pitää myönteisenä komission kantaa, että jäsenvaltioiden olisi vältettävä EU:n lainsäädännön vaatimusten ylittämistä saattaessaan direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä; on sitä mieltä, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä vastaavuustaulukkoja, kun ne saattavat EU:n direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja siten selvästi osoitettava, mikä osa ehdotuksesta on peräisin unionin lainsäädännöstä ja mikä osa on kansallisella tasolla lisättyä lainsäädäntöä;

11.  korostaa sähköisen hallinnon merkitystä ja ”vain yhden kerran” -periaatetta, jolloin jäsenvaltioiden viranomaisten ei tulisi pyytää tietoja moneen kertaan;

12.  panee ilahtuneena merkille komission tiedonannossaan uudistaman pyrkimyksen jatkaa pk-yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä kansallisella tasolla, koska kaikki jäsenvaltiot eivät ole laatineet tai saavuttaneet kansallisia vähentämistavoitteita; kehottaa jäsenvaltioita vahvempaan poliittiseen sitoutumiseen tällaisten tavoitteiden asettamiseksi ja suurempiin ponnisteluihin niiden toteuttamiseksi;

13.  korostaa, että hallinnollinen taakka on suhteessa suurempi, mitä pienempi yritys, ja kehottaa täten tekemään eron mikroyritysten, pienyritysten ja keskisuurten yritysten välillä; korostaa, että mikroyritykset (alle 10 työntekijää) muodostavat 91,8 prosenttia kaikista EU:n yrityksistä ja näin ollen ansaitsevat enemmän huomiota ja niitä vastaavan räätälöidyn lähestymistavan;

Rahoituksen saatavuus

14.  korostaa, että onnistuneen strategian innovatiivisten pk-yritysten tukemiseksi ei tulisi perustua tukien tarjonnan kasvattamiselle vaan sellaisen liiketoimintaympäristön luomiselle, jossa pk-yrityksillä on todellista, stimuloivaa, innostavaa, edullista, tehokasta, laaja-alaista ja kattavaa vapautta ja jossa rahoituksen ja rahoitusvälineiden eri muodot, kuten avustukset, takuut ja pääomarahoitus, ovat paremmin niiden saatavilla; toteaa, että tietty epäonnistumisten määrä kuuluu luontaisesti innovointiin, ja korostaa tämän vuoksi ”toisen mahdollisuuden” rahoituksen merkitystä rehellisille mutta epäonnistuneille pk-yrittäjille;

15.  kehottaa erityisesti lisäämään uusien yritysten ja pienten innovaatioyritysten mahdollisuuksia taloudelliseen tukeen innovoinnin alkuvaiheessa alkupääomarahoituksen, enkelirahoituksen sekä pääomarahoituksen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen muodossa unionin, alueiden ja paikallistasolla; korostaa näihin liittyen tarvetta perustaa Euroopan riskipääomarahasto; katsoo, että EU:n olisi laajennettava Euroopan investointipankin tarjoamia pysyviä riskinjakotuotteita riskinjakorahoitusvälineen kautta; korostaa, että EIP voisi olla merkittävässä asemassa erityisesti tukemalla JASMINEn ja JEREMIEn kaltaisia ohjelmia, joiden avulla voidaan huomattavasti edistää pk-yritysten tarpeisiin vastaamista;

16.  jotta varmistetaan, että uudet pankkeja koskevat Basel III -vaatimukset eivät vaikuta niiden pk-yrityksille myöntämään rahoitukseen, katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota laaja-alaiseen pk-yritystestiin osana parhaillaan valmisteltavana olevan neljännen vakavaraisuusdirektiivin vaikutustenarviointia ja sellaisten toimien yksilöimiseen, joilla varmistetaan, että pankit edelleen hoitavat yhteiskunnallisen tehtävänsä reaalitalouden rahoittajina, sekä siihen, että unionin tasolla olisi painotettava enemmän takuujärjestelmien tarjoamista vaihtoehtoisena rahoitusmenetelmänä;

17.  pitää tässä suhteessa myönteisenä, että Euroopan investointipankki antoi miljardi euroa Euroopan investointirahastolle, jotta tämä sijoittaa ne sen puolesta kasvua edistävänä mezzanine-välineenä (Mezzanine Facility for Growth) sijoitusrahastojen kautta kasvaviin, innovatiivisiin ja kilpailukykyisiin pk-yrityksiin eri puolilla Eurooppaa; kehottaa täten lisäämään edelleen rahoitusta näille rahoitusvälineille, sillä ne auttavat edistämään innovointia, joka on Euroopan kilpailukyvyn perusta;

18.  tukee voimakkaasti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja sen näkyvää menestystä ja varoittaa mahdollisista vaikutuksista sen toimivuuteen ja joustavuuteen, jos sen rakennetta muutetaan sen mahdollisen tulevaan unionin tutkimusohjelmaan sulauttamisen jälkeen; kehottaa säilyttämään kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman itsenäisenä pk-yrityksille suunnattuna lippulaivahankkeena; katsoo, että tulevassa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa olisi oltava erityinen SBA-aloitetta koskeva budjettikohta, jolla rahoitetaan erityisesti sitä koskevia painopistealueita;

19.  pitää valitettavana, että vuoden 2009 loppuun mennessä ainoastaan 75 prosenttia 21 miljardin suuruisesta taloudellisesta avusta oli täysin saatavilla – välittäjäpankkien kautta – ainoastaan 50 000 pk-yritykselle 23 miljoonasta; vaatii näin ollen toimenpiteitä, joilla tehdään maksumekanismista, eritoten välittäjä- ja kumppanipankkijärjestelmästä, avoimempi, helpommin käytettävissä oleva ja tehokkaampi, jotta vältetään vajaakäytön syntyminen ja voidaan saavuttaa tavoite, joka on 30 miljardin euron summan lainaaminen kokonaisuudessaan pk-yrityksille vuosina 2008–2011;

Markkinoillepääsy

20.  pitää myönteisenä Euroopan parlamentin aloitteeseen perustuvan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin hyväksymistä Montin raportin mukaisesti; pitää erityisen myönteisenä sellaisia lainsäädäntötoimia, joiden avulla pk-yritykset saavat täyden hyödyn irti sisämarkkinoista, kuten unionin säännöt riskipääomarahastoista, yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB), tarkistetut alv-säännöt ja kirjanpitodirektiivien yksinkertaistaminen; pyytää neuvostoa sitoutumaan vahvasti sisämarkkinoiden toimenpidepaketin toteuttamiseen ja erityisesti sen ensisijaisten toimenpiteiden hyväksymiseen vuoden 2012 loppuun mennessä; kehottaa komissiota ja neuvostoa huomioimaan tarkasti pk-yritysten edut koko prosessin ajan kaikissa toimenpiteissä;

21.  kehottaa komissiota vahvistamaan ja laajentamaan Enterprise Europe Network -verkoston (EEN) roolia, jotta se voi auttaa ja tukea pienyrityksiä kaikissa niiden pyrkimyksissä hyödyntää tehokkaammin sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia;

22.  katsoo, että pk-yritysten ja hankintaviranomaisten välistä vuoropuhelua olisi tehostettava, jotta pk-yritysten olisi helpompi osallistua sopimuksentekomenettelyihin; ehdottaa tässä mielessä, että tutkitaan mahdollisuuksia avustaa pk-yrityksiä kumppanuuksien ja ryhmittymien muodostamisessa ja yhteisten tarjouksien jättämisessä julkisissa tarjouskilpailuissa; kehottaa komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin ja tarkastelemaan unionin julkisia hankintoja koskevia raja-arvoja, jotta pk-yritykset voivat osallistua sopimuksiin, joita muuten koskisivat erityisvaatimukset ja jotka siten olisivat niiden ulottumattomissa; kehottaa komissiota tutkimaan, kuinka parantaa kaikkien julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten julkaisemista kaikkialla Euroopassa ja poistaa hallinnolliset rasitteet, jotka estävät eurooppalaisia yrityksiä osallistumasta rajatylittäviin julkisiin hankintoihin; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita soveltamaan järjestelmällisemmin eurooppalaisia käytännesääntöjä, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia;

23.  kehottaa komissiota tulevissa ehdotuksissaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän uudistamisesta varmistamaan, että pk-yritysten edut ovat riittävästi edustettuina eurooppalaisissa standardointielimissä ja tekemään standardeista helpommin saavutettavia pk-yrityksille;

24.  korostaa pienyritysten tutkimustoimintaa tukevan aloitteen (SBRI) kaltaisten aloitteiden merkitystä julkisten elinten avustamisessa tutkimus- ja kehitystyön tarjoamisessa pienyrityksille tarkoituksena löytää ratkaisuja julkisiin tarpeisiin samalla kun tuetaan innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä;

Pk-yritysten tukeminen

25.  toistaa aiemman kehotuksensa kansallisten fyysisten tai sähköisten yhteyspisteiden ja pk-yrityksiä tukevien virastojen perustamisesta ja kehittämisestä yhden luukun periaatteen mukaisesti lukuisia tiedotus- ja tukipalveluja tarjoten ja yrityksen elinkaaren mukaan jäsenneltyinä;

26.  katsoo, että pienyrityksiä olisi autettava lisäämään valmiuksiaan kilpailla kansainvälisillä markkinoilla parantamalla niiden vientivalmiuksia, levittämällä tietoa ohjelmista ja aloitteista, joilla helpotetaan pääsyä kansainvälisille markkinoille ja pk-yritysten tuotteiden ja palvelujen markkinoillepääsyä, ja varmistamalla, että pienyritysten edut ovat riittävästi edustettuina kahden- ja monenvälisissä kauppaneuvotteluissa;

27.  kannattaa pk-yrityksille tarkoitettua komission ”uuden mahdollisuuden” aloitetta, joka otetaan osaksi Euroopan pk-yritysviikkoa;

Tutkimus ja innovointi

28.  kehottaa jatkamaan tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&K&I) rahoituksen ja ohjelmien hallinnoinnin yksinkertaistamista, erityisesti pk-yritysten hyväksi, Euroopan parlamentin 11. marraskuuta 2010 tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta antaman päätöslauselman ja 16. helmikuuta 2011 pk-yritysten rahoituksen tukemiseen tarkoitettujen EU:n välineiden tarkistamista koskevista käytännön näkökohdista antaman päätöslauselman mukaisesti;

29.  panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen esittää kevyempiä hallinnollisia ja taloudellisia sääntöjä pk-yrityksille sekä kevennettyjä välineitä niiden innovointivalmiuksien vahvistamiseksi koko innovointisyklin keston ajan, muut kuin teknologiset innovaatiot mukaan lukien, tulevan tutkimuksen ja innovoinnin rahoituskehyksen ja erityisesti seitsemännen puiteohjelman ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman piirissä; muistuttaa komissiota paikallisen tuen tarjoamisen merkityksestä pk-yrityksille, esimerkiksi innovointikeskusten, kauppakamarien, yritysjärjestöjen ja innovointiklusterien osallistumisen avulla;

30.  kehottaa hyväksymään yhtenäisen eurooppapatentin ja kehittämään edelleen ja sovittamaan yhteen unionin tasolla välineitä ja ohjelmia (kuten innovaatioseteleitä), joilla edistetään pk-yritysten innovoinnin hallinnan valmiuksia sekä tutkimus- ja innovointipalvelujen ja muiden tietopohjaisten yrityspalvelujen (liiketoimintamallit, riskinarviointi jne.) saatavuutta pk-yrityksille; viittaa erityisesti jäsenvaltioiden parhaisiin käytänteisiin, jotka koskevat yliopistojen teknologiansiirtokeskuksia, jotka helpottavat T&K-toiminnan saatavuutta pk-yrityksille; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta perustaa eurooppalainen patenttirahasto, jolla helpotetaan tätä teknologiansiirtoa tutkimuskeskusten ja yritysten, erityisesti innovatiivisten pk-yritysten, välillä;

31.  pitää valitettavana, että vain harvat eurooppalaiset innovatiiviset pk-yritykset kasvavat suuremmiksi yhtiöiksi, joissa työskentelee suuria määriä ihmisiä; huomauttaa, että EU:ssa on myös vähemmän nuoria, tutkimukseen ja kehitykseen voimakkaasti panostavia, innovatiivisia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa ja että vakavat puutteet innovoinnin ja tietoteknisten taitojen alalla estävät pk-yrityksiä ottamasta käyttöön innovatiivisia, älykkäitä liiketoimintamalleja ja uusia teknologioita;

32.  kehottaa kansallisia hallituksia pohtimaan verokannusteiden käyttöönottoa innovatiivisille vastaperustetuille pienyrityksille niiden ensimmäisinä toimintavuosina;

Taidot, koulutus ja ammattikoulutus
33. pitää valitettavana, että SBA-aloitteessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota sosiaalisiin ja työmarkkinakysymyksiin, jotka vaikuttavat yrittäjyyteen ja pk-yritysten valmiuksiin saavuttaa työllistämispotentiaalinsa ja ottaa palvelukseen tarvittavat taidot omaavaa työvoimaa;
34. toteaa, että kasvua ja innovointia vievät laajalti eteenpäin yrittäjähenkiset pk-yritykset; painottaa, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota yrittäjähengen kehittämiseen koulutuksen kaikilla tasoilla käyttäen innovatiivisia menetelmiä, kuten oikeita miniyrityksiä toisen asteen koulutuksessa; korostaa, että on tärkeää tukea sähköisten ja johtamistaitojen kehittämistä, sillä pienyritykset tarvitsevat niitä menestyäkseen nykyisessä markkinaympäristössä;
35. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja edistämään aloitteita, joilla tuetaan pk-yritysten erityisesti kestävämpään toimintaan tarvitsemien taitojen parempaa tunnistamista ja ennustamista, ja kehittämään jäsenvaltioiden parhaisiin käytänteisiin perustuvia yrittäjyyskoulutus- ja ammattikoulutusstrategioita;
36. kehottaa komissiota tekemään Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmasta pysyvä ja antamaan sille riittävästi määrärahoja niiden erittäin kannustavien tulosten pohjalta, jotka valmistelevista toimista on saatu, vaikka ohjelma toimiikin vielä hyvin rajoitetusti;
Resurssitehokkuus
37. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on todennut pk-yritysten olevan avainasemassa siirryttäessä kohti talouden resurssitehokkuutta; katsoo, että resurssitehokkuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää arvoketjulähestymistapaa; kehottaa täten komissiota ottamaan käyttöön alakohtaisia pk-yrityksiä koskevia koordinoituja hankkeita ja toimia, joilla pyritään yksilöimään mahdollisia resurssitehokkaita innovaatioita arvo- ja toimitusketjuissa;
38. panee ilahtuneena merkille komission ehdotuksen ekoinnovointia koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisestä; vaatii kunnianhimoisia toimia, joilla tuetaan pk-yrityksiä ekoinnovatiivisten ratkaisujen käyttöönotossa kaikissa arvoketjun vaiheissa, myös muotoilussa; katsoo, että on tarpeen lisätä rahoitusta tämän alan aloitteille esimerkiksi tulevan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman avulla mutta myös rakennerahaston kohdennetulla käytöllä; kehottaa komissiota laatimaan joka toinen vuosi kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä pk-yritysten ekoinnovaatioiden tukemisessa;
39. kiinnittää huomion pk-yritysten energiansäästömahdollisuuksiin, sillä ainoastaan 24 prosenttia pk-yrityksistä on tällä hetkellä aktiivisesti sitoutunut toimiin ympäristövaikutusten vähentämiseksi; korostaa, että kustannustehokkaiden energiatehokkuustoimien soveltaminen auttaisi pk-yrityksiä pienentämään energialaskujaan ja lisäisi niiden mahdollisuuksia sijoittaa tuottoaan; katsoo, että on olemassa huomattava tarve edistää pk-yrittäjien vähähiilisten tekniikoiden tuntemuksen parantamista; korostaa, että jokaisen pk-yrityksen käytettävissä on vähintään yksi rahoitusneuvoja mutta on vain harvoja asiantuntijoita, jotka antavat pk-yrityksille neuvoja energiansäästöstä ja energiatehokkuudesta;

40.  panee merkille kolmansista maista maahantuotujen väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden, jotka uhkaavat eurooppalaisten pk-yritysten kilpailukykyä, laittoman kaupan kasvun kaikissa jäsenvaltioissa;

o
o   o

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 87 E, 1.4.2010, s. 48. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0057. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0093.