Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2030(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0189/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0189/2011

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 08/06/2011 - 6.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0255

Hyväksytyt tekstit
PDF 172kWORD 91k
Keskiviikko 8. kesäkuuta 2011 - Strasbourg
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 66. istunto
P7_TA(2011)0255A7-0189/2011

Euroopan parlamentin suositus neuvostolle 8. kesäkuuta 2011 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 66. istunnosta (2011/2030(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 34 artiklan,

–  ottaa huomioon Alexander Graf Lambsdorffin ALDE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin painopisteistä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 66. istunnossa (B7-0072/2011),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2010 antamansa suosituksen neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnosta(1),

–  ottaa huomioon neuvoston 25. toukokuuta 2010 vahvistamat Euroopan unionin painopisteet YK:n yleiskokouksen 65. istuntoa varten(2),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnon, erityisesti sen päätöslauselmat kansainvälisestä humanitaarisesta yhteistyöstä luonnonkatastrofeissa – hätäavusta kehitykseen(3), Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta(4), Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilanteesta(5), demokraattisen ja tasa-arvoisen kansainvälisen järjestyksen edistämisestä(6), rauhan edistämisestä välttämättömänä ehtona kaikkien ihmisoikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle(7), kansainvälisen yhteistyön tehostamisesta ihmisoikeuksien alalla(8), operatiivisista toimista YK-järjestelmän kehittämiseksi(9), YK:n roolista kehityksen edistämisessä globalisaation ja keskinäisen riippuvuuden oloissa(10), pyrkimisestä uuteen kansainväliseen talousjärjestykseen(11), YK:n, kansallisten parlamenttien ja parlamenttien välisen liiton välisestä yhteistyöstä(12), YK:sta globaalissa hallinnossa(13), ”Kohti ydinaseetonta maailmaa: ydinaseriisuntavelvoitteiden täytäntöönpanon nopeuttaminen”(14), YK:n rauhanrakentamisjärjestelmän uudistaminen(15), ”Keeping the promise: united to achieve the Millennium Development Goals”(16),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 14. syyskuuta 2010 antaman päätöslauselmaluonnoksen(17) ja 3. toukokuuta 2011 antaman päätöslauselman(18) Euroopan unionin osallistumisesta YK:n toimintaan,

–  ottaa huomioon ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssin ja vuosituhattavoitteiden, rauhanrakentamiskomission sekä ihmisoikeusneuvoston arvioinnit,

–  ottaa huomioon YK:n rauhanrakentamiskomission suorittamasta arviosta annetun välittäjien raportin ”Review of the United Nations peacebuilding architecture”(19),

–  ottaa huomioon YK:n uuden tasa-arvoyksikön (YK:n sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä edistävä yksikkö, UN Women),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2011 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman ”Promoting human rights and fundamental freedoms through a better understanding of traditional values of humankind” sekä EU:n tätä päätöslauselmaa koskevan kielteisen kannan,

–  ottaa huomioon yleiskokouksen 66. istunnon alustavalle esityslistalle otetut alustavat kohdat(20),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ensisijaisista tavoitteista ja vuoden 2011 arvioinnista(21),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman EU:n ja Afrikan strategisen kumppanuuden tulevaisuudesta kolmannen EU:n ja Afrikan huippukokouksen jälkeen(22),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16)(23),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän päätöslauselman 1325 (2000) kymmenvuotispäivästä(24),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman siviili-sotilasyhteistyöstä sekä siviili-sotilasvoimavarojen kehittämisestä(25),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman Yhdistyneiden kansakuntien uudistuksesta(26),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan 3 kohdan ja 97 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0189/2011),

A.  ottaa huomioon, että kansainvälinen järjestys on oleellisesti muuttumassa, mikä haastaa EU:n toimimaan aktiivisemmin nykyisten ja nousevien maailmanvaltojen sekä myös kahdenvälisten ja monenvälisten kumppanien kanssa, jotta voidaan edistää tehokkaita ratkaisuja EU:n kansalaisia ja koko maailmaa vaivaaviin yhteisiin ongelmiin,

B.  ottaa huomioon, että EU:n olisi oltava ennakoivasti mukana rakentamassa YK:ta, joka voisi tehokkaasti myötävaikuttaa maailmanlaajuisiin ratkaisuihin, rauhaan ja turvallisuuteen, demokratiaan sekä oikeusvaltioon perustuvaan kansainväliseen järjestykseen; ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti EU on sitoutunut virallisesti tehokkaaseen monenväliseen järjestelmään, jonka ytimessä on YK, joka on keskeisessä asemassa kun vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan heikkenemiseen, ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen, köyhyyden vähentämiseen ja kaikille tarkoitettuun kehitykseen, väestörakenteen muutosten ja muuttoliikkeiden seurauksiin sekä kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen,

C.  ottaa huomioon, että EU kohtaa nopeasti muuttuvassa maailmassa useita haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä kansainvälisiä vastauksia; katsoo, että näihin pyrittäessä EU voi hyödyntää tehokasta monenvälistä järjestelmää, ihmisoikeuksien yleismaailmallisia arvoja, kansainvälisesti sovittuihin avoimiin ja oikeudenmukaisiin sääntöihin perustuvaa avointa maailmantaloutta ja ainutlaatuisia välineitään,

D.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella perustettiin uusia pysyviä rakenteita EU:n ulkoiseen edustukseen ja sen seurauksena uusien EU:n edustajien on määrä ottaa hoitaakseen EU:n kiertävän puheenjohtajavaltion aiemmin hoitamia tehtäviä,

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklassa määrätään, että jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä konferensseissa ja että jäsenvaltiot, jotka ovat myös Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston jäseniä, neuvottelevat keskenään ja pitävät muut jäsenvaltiot ja korkean edustajan täysin asioista selvillä ja puolustavat unionin kantoja ja etuja; katsoo, että YK:n turvallisuusneuvoston jäseninä olevat jäsenvaltiot (Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Portugali ja Saksa) eivät sovittaneet yhteen toimintaansa tai esittäneet yhtenäistä kantaa Libyan sotilasoperaatiosta, erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1973 äänestettäessä,

F.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 47 artiklalla annetaan unionille oikeushenkilöys, mikä tarkoittaa, että sillä on kansainvälisen oikeuden mukaiset oikeudet ja velvollisuudet; ottaa huomioon, että EU jakaa YK:n peruskirjan tavoitteet ja kunnioittaa sen periaatteita; ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella annetaan unionille mahdollisuus omaksua huomattavaa taloudellista asemaansa ja kunnianhimoisia tavoitteitaan vastaava kansainvälinen asema sekä täyttää vuoden 2003 Euroopan turvallisuusstrategiassa kuvattu tehtävä maailmanlaajuisena toimijana, joka kykenee jakamaan vastuun globaalista turvallisuudesta ja ottamaan johtoaseman yhteisten monenkeskisesti hyväksyttyjen vastausten määrittämisessä yhteisiin haasteisiin entistä yhtenäisemmällä tavalla; katsoo, että unionin on määritettävä selkeästi strategiset intressinsä ja tavoitteensa, jotta se voi toimia tehokkaasti,

G.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuiset kumppanuudet edistävät yhteisesti määriteltyjen maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamista; ottaa huomioon, että Euroopan unioni on maailman merkittävin kehitysavun antaja ja YK:lle keskeinen kumppani kaikilla kolmella YK:n toiminnan osa-alueella, myös kriiseissä ja kriisin jälkeisissä tilanteissa, ja että jäsenvaltioiden maksuosuudet ovat noin 38 prosenttia YK:n sääntömääräisestä talousarviosta; ottaa huomioon, että luja ja vakaa EU:n ja YK:n kumppanuus on olennaista YK:n toiminnan kannalta ja ratkaisevan tärkeä EU:n asemalle maailmanlaajuisena toimijana,

H.  toteaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen olisi merkittävästi edistettävä turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 ja 1820 sekä sen myöhempien päätöslauselmien täytäntöönpanoa sekä sisäisen rakenteen että ulkoisten toimien ja toimintalinjojen osalta,

I.  toteaa, että YK:n yleiskokous äänesti 1. maaliskuuta 2011 YK:n ihmisoikeusneuvoston suosituksen mukaisesti Libyan ihmisoikeusneuvostosta erottamisen puolesta,

J.  ottaa huomioon, että entistä määrätietoisemmat toimet terrorismin torjumiseksi maailmassa ovat lisänneet tarvetta turvallisuuskysymysten käsittelyyn ihmisoikeuksia ja perusvapauksia samalla kunnioittaen,

1.  suosittaa neuvostolle seuraavaa:

o
o   o

  

Euroopan unioni Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä

   a) on edistettävä toimivaa monenkeskisyyttä unionin keskeisenä kysymyksenä ja vahvistettava EU:n johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä globaalina toimijana YK:ssa muun muassa koordinoimalla paremmin EU:n sisäisiä neuvotteluita YK-asioissa ja edistämällä laajemmin useita asioita; valtuuttamalla komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan laatimaan erityisesti monenkeskisellä tasolla esimerkiksi Genevessä ja New Yorkissa työskentelevien jäsenvaltioiden suurlähettiläiden ja EU:n lähettiläiden välisiä säännöllisiä neuvotteluita koskevat käytännesäännöt, jotta EU voi edistää menestyksekkäästi YK-tavoitteitaan ja täyttää YK:n jäsenten sen toimintakyvylle asettamat odotukset; on parannettava johdonmukaisuutta sekä YK:n järjestelmän sisällä että EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kantojen välillä, jotta voidaan maksimoida Lissabonin sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet EU:n vaikutusvallan vahvistamiseksi käyttämällä koordinoidulla ja strategisella tavalla erilaisia (EU:n ja jäsenvaltioiden) toimintaväyliä; parantamalla sen valmiuksia neuvotella oikea-aikaisesti muiden alueellisten ryhmittymien kanssa; antamalla EU:n edustajille todelliset valtuudet neuvotella tehokkaasti jäsenvaltioiden puolesta,
   b) on hyödynnettävä täysimääräisesti Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen EU:n osallistumisesta YK:n toimintaan antaman päätöslauselman A/RES/65/276 määräyksiä järjestelyistä, joita tarvitaan, jotta EU voi osallistua tehokkaasti YK:n yleiskokouksen työhön; on uudistettava EU:n sitoumus siitä, että YK on EU:n ulkopolitiikan keskiössä, ja toistettava EU:n kanta, että sen tehokas osallistuminen YK:n työhön ei ole vain sen strateginen painopiste vaan myös johdonmukaista YK:n tavoitteiden saavuttamisen kanssa ja siten kaikkien sen jäsenten etujen kanssa; on parannettava EU:n jäsenvaltioiden koordinointia YK:n turvallisuusneuvostossa ja kannustettava YK:n turvallisuusneuvoston jäseninä olevia jäsenvaltioita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti kutsumaan komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan edustamaan EU:ta turvallisuusneuvostossa aina, kun on määritetty yhteinen kanta,
   c) on pyrittävä parantamaan priorisointia ja tiedonsiirtoa Brysselin ja EU:n New Yorkin edustuston välillä myös tehostamalla yhteistyötä poliittisen ja turvallisuusasioiden komitean kanssa ja kehittämällä selkeämpi ja jäsennellympi järjestelmä Brysselissä olevien EU:n toimielinten antamaa tukea varten,
   d) on toimittava yhdessä EU:n strategisten kumppanien kanssa YK:n järjestelmässä; lisäksi on tarjottava strategisille kumppaneille monenkeskinen ulottuvuus sisällyttämällä maailmanlaajuiset asiat EU:n kahdenvälisten ja monenvälisten huippukokousten esityslistoille,
  

EU ja globaali hallinto

   e) on tehostettava globaalia hallintoa ja etsittävä G-ryhmien ja YK-järjestelmän välisiä suhteita koskevaan kysymykseen kestäviä ratkaisuja, joiden perusteella nämä ryhmät voisivat huolehtia aihekohtaisista keskusteluista ja taloudellisista kysymyksistä edellyttäen että YK säilyttää keskeisen asemansa ja on yhä globaaliin hallintoon oikeutettu elin; samaan aikaan G8 ja G20 ovat merkittäviä foorumeja maailmanlaajuisten vastausten määrittelemiseksi, ja EU:n on osallistuttava siihen aktiivisesti koordinoiduilla kannanotoilla; on tuettava YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan aloitetta yleiskokouksen keskusteluiden järjestämisestä G20-ryhmän puheenjohtajan kanssa ennen G20-huippukokouksia ja niiden jälkeen,
   f) on edistettävä uudenlaisen tasa-arvonäkökulman toteuttamista uutena yhdenmukaisena kokonaisuutena, jolla korvataan YK:n nykyiset neljä sukupuolten tasa-arvoa tarkastelevaa yksikköä meneillään olevan järjestelmänlaajuisen koherenssin (SWC) menettelyn puitteissa; on tuettava täysin UN Women -yksikköä ja ajettava sille riittävää rahoitusta, jotta se voi onnistua työssään sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja naisten suojelemiseksi ja heidän vaikutusvaltansa lisäämiseksi myös kriiseissä ja kriisin jälkeisissä tilanteissa tiiviissä yhteistyössä muiden YK-järjestelmän osien kanssa, sekä pidettävä yllä tiiviitä yhteyksiä tähän järjestöön; on otettava huomioon tasa-arvonäkökohdat kaikissa vakausvälineen kriisivalmiustoimissa,
   g) on edistettävä YK:n tehokkuuden ja avoimuuden parantamista sekä vahvistettava YK:n taloudellisten resurssien hallintoa,
   h) on käytettävä kaikkien aikojen ensimmäistä turvallisuusneuvoston uudistamista koskevaa neuvotteluasiakirjaa tilaisuutena keskittyä kokonaisvaltaisesti yhtymäkohtiin ja saada aikaan konkreettista edistystä kysymyksissä, jotka koskevat turvallisuusneuvoston toimivaltaa suhteessa YK:n muihin elimiin, jäsenten määrän lisäämistä turvallisuusneuvoston edustavuuden ja legitimiteetin parantamiseksi ja turvallisuusneuvoston toimintatapojen tarkistamista; on korostettava, että YK:n turvallisuusneuvostoa on uudistettava perusteellisesti, jotta voidaan vahvistaa sen legitimiteettiä, alueellista edustusta ja tehokkuutta; on edistettävä peruuttamatonta uudistusprosessia, jonka EU:n jäsenvaltiot voivat käynnistää, jos ne vaativat – Lissabonin sopimuksen mukaisesti tehostaakseen EU:n ulkopolitiikkaa ja EU:n roolia maailman rauhan, turvallisuuden ja sääntelyn edistämisessä – EU:lle pysyvää paikkaa laajentuneessa ja uudistetussa turvallisuusneuvostossa; on kiireesti tehtävä aloite, jotta jäsenvaltiot muodostaisivat yhteisen kannan tätä varten; ennen kuin tällainen yhteinen kanta hyväksytään, on sovittava viipymättä kiertojärjestelmän käyttöönotosta YK:n turvallisuusneuvostossa, jotta varmistetaan EU:lle pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa,
   i) on vahvistettava kansainvälistä rikostuomioistuimen ja kansainvälisen rikosoikeusjärjestelmän asemaa vastuuvelvollisuuden edistämiseksi, rankaisemattomuuden lopettamiseksi ja siksi, että edistettäisiin tärkeää työtä, jota kansainvälinen rikostuomioistuin tekee ainoana pysyvänä ja riippumattomana tuomioistuimena, jonka tuomiovaltaan kuuluvat useimmat kaikkein vakavimmat kansainväliset rikokset, kuten kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä sotarikokset; on rohkaistava kansainvälisen rikostuomioistuimen ja YK:n välistä voimakasta ja läheistä suhdetta Rooman perussäännön 2 artiklan mukaisesti sekä rohkaistava kaikkia YK:n jäsenvaltioita ratifioimaan Rooman peruskirja,
  

Rauha, turvallisuus ja oikeus

  

Kriisien ehkäisy ja kriisinhallinta, rauhanvälitys, rauhanturvaaminen ja rauhanrakentaminen

   j) on vahvistettava kriisien ehkäisyn rakenteita ja niiden tehokkuutta YK:n kehitysohjelmassa tavoitteena tehdä tästä järjestöstä globaali johtaja kriisien ehkäisyssä ja niistä toipumisessa; on vahvistettava EU:n konfliktien ehkäisyn rakenteita ja parannettava yhteistyötä YK:n, Etyjin, Afrikan unionin ja muiden kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan, taloudellisten toimijoiden, yksityisten yritysten, yksittäisten henkilöiden ja asiantuntijajärjestöjen kanssa tällä alalla,
   k) on pyrittävä saavuttamaan yhteisymmärrys suojeluvelvollisuusdoktriinista ja kehittämään toiminnallisempi tapa tarkastella sitä samalla kun korostetaan sen merkitystä konfliktien estämisessä ja rauhanvälityksessä; on kannustettava suojeluvelvollisuuden täytäntöönpanoa muun muassa vahvistamalla alueellisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin ja Arabiliiton asemaa, vahvistamalla varhaisvaroitusjärjestelmiä YK:ssa ja määrittelemällä paremmin keskeisten YK:n elinten roolit; on otettava huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 26. helmikuuta 2011 antama päätöslauselma 1970(2011), jossa kaikki turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ensimmäistä kertaa kehottivat kansainvälistä rikostuomioistuinta käynnistämään tutkimukset istuvaa hallitusta vastaan sen väitettyjen ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten perusteella suojeluvelvollisuusdoktriinin mukaisesti meneillään olevan kriisin johdosta; on otettava huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 17. maaliskuuta 2011 antama päätöslauselma 1973 (2011), jossa korostettiin kansainvälisen yhteisön määrätietoista pyrkimystä varmistaa siviilien ja siviilien asuttamien alueiden suojelu suojeluvelvollisuusdoktriinin ensimmäisenä käytännön täytäntöönpanona, jolla on selkeä YK:n mandaatti meneillään olevan kriisin johdosta,
   l) on tunnustettava YK:n välityselinten, kuten poliittisen osaston välitystoiminnan tukiyksikön, tekemä työ ja esitettävä niiden henkilöstön määrän kasvattamista; on tuettava EU:n kumppanuutta välitystoiminnan tukiyksikön kanssa ja varmistettava, että Euroopan ulkosuhdehallinnolla on siinä merkittävä asema,
   m) on edistettävä kriisialueiden turvallisuutta ja vakauttamista konfliktien ehkäisyllä, sovittelulla, vuoropuhelulla, paikallisten valmiuksien kehittämisellä ja konfliktin jälkeisillä toipumis-, jälleenrakentamis- ja rauhanrakentamisstrategioilla, joilla edistetään kestäviä ratkaisuja siirtymällä joustavasti lyhyen ja keskipitkän ajan toiminnasta pidempiaikaisiin kehitysstrategioihin; on varmistettava, että rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyöpolitiikan suunnittelun ja toteutuksen puitteet muodostuvat kattavasta YK:n strategiasta, jossa otetaan huomioon rauhanrakentamisen tarpeet ja tuleva siirtyminen pitemmän aikavälin strategiaan sekä suunnittelu- että täytäntöönpanovaiheessa ja johon EU perustaa omat toimenpiteensä; konfliktin repimän maan vakauttaminen vaatii monipuolisempaa toimintaa ja tilanteen kokonaisvaltaista käsittelyä eikä pelkästään joukkoja, joten tarvittavat valmiudet olisi järjestettävä tällaisen strategian avulla, jotta voidaan puuttua asianmukaisesti konfliktien perimmäisiin syihin, sillä puolet maista, joissa on ollut rauhanturvaoperaatioita, joutuvat uudestaan konfliktiin 10 vuoden sisällä rauhanturvajoukkojen lähdöstä,
   n) on korostettava tarvetta ottaa opiksi Japanin äskettäisistä tapahtumista ja esitettävä ehdotuksia; on tiukennettava nykyisten ydinvoimaloiden turvallisuusstandardeja erityisesti maanjäristysherkillä alueilla; on vaadittava parempaa yhteistyötä vastaavanlaisissa ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofeissa radioaktiivisten päästöjen ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi,
   o) on kehitettävä selvästi määritelty strateginen näkemys EU:n kriisien ehkäisy- ja hallintavälineistä ja tutkittava mahdollisuuksia käytännön projektihallintoon äskettäin perustetun Euroopan ulkosuhdehallinnon kautta tunnustamalla kriisien ehkäisyn ja kriisinhallinnan merkitys EU:n ulkoisissa toimissa,
   p) on keskityttävä kansalliseen sitoutumiseen rauhanrakentamisstrategioihin alustavasta suunnittelusta aina täytäntöönpanoon paikan päällä tukeutuen parhaisiin käytäntöihin ja menestystarinoihin; on edistettävä monialaista kehitysyhteistyöasialistaa, jossa valtiorakenteiden kehittämistä tuetaan selkeillä rauhanrakentamis- ja kehittämistoimilla, joiden keskiössä on vahvat taloudelliset näkökohdat,
   q) on korostettava entistä enemmän rauhan vakauttamistehtäviä konfliktin jälkeisissä tilanteissa tarjoamalla strategista neuvontaa sekä kokoamalla asiantuntemusta ja rahoitusta kaikkialta maailmasta tukemaan konfliktista toipumista edistäviä hankkeita; on hyödynnettävä resursseja ja uusia rahoituslähteitä sekä rahoitettava varhaisessa vaiheessa paluuta normaaliin konfliktin jälkeistä jälleenrakentamista silmällä pitäen,
   r) on autettava lisäämään naispuolisten siviiliasiantuntijoiden hyödyntämistä ja tuettava kansallisia toimintasuunnitelmia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja YK:n pääsihteerin naisten rauhanrakentamiseen osallistumisen varmistamisesta laatiman toimintasuunnitelman hengessä,
  

Globaali kriisinhallintayhteistyö kumppanuuden puitteissa

   s) on otettava EU:n strategiseksi painopisteeksi kansainvälisten kriisinhallintakumppanuuksien vahvistaminen ja vuoropuhelun tiivistäminen muiden kriisinhallintaan osallistuvien tärkeimpien toimijoiden, kuten YK:n, Naton ja AU:n sekä kolmansien maiden kuten USA:n, Turkin, Norjan ja Kanadan kanssa; on synkronoitava toimintaa kentällä, jaettava tietoja ja yhdisteltävä resursseja rauhanturvaamisessa ja rauhanrakentamisessa, mukaan luettuina kriisinhallintayhteistyö ja erityisesti meriturvallisuus sekä terrorismin torjunta kansainvälisen oikeuden mukaisesti; on parannettava koordinaatiota kansainvälisten rahoituslaitosten ja kahdenvälisten lahjoittajien kanssa tässä asiassa,
   t) on korostettava EU:n ja YK:n tiiviin yhteistyön tarvetta siviili- ja sotilasalan kriisinhallinnassa ja erityisesti humanitaarisissa hätäaputoimissa muistaen kuitenkin, että pääasiallinen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä on YK:n turvallisuusneuvostolla; on vahvistettava pyrkimyksiä siihen, että EU:n jäsenvaltiot antavat riittävän panoksen YK:n operaatioille ja että ne toimivat tässä koordinoidusti; on tutkittava edelleen keinoja, joilla EU kokonaisuudessaan voi edistää osaltaan enemmän YK-johtoisia toimia, kuten EU:n nopeiden valmiuksien käyttöönottoa yhdistävänä tekijänä tai EU:n toimimista osana YK:n operaatioita,
   u) on luotava laajemmat strategiset puitteet EU:n ja AU:n, Arabiliiton tai Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) kaltaisten alueellisten ja osa-alueita kattavien järjestöjen kriisinhallintakumppanuuksille ja vahvistettava erityisesti AU:n rauhan ja turvallisuuden neuvoston, YK:n turvallisuusneuvoston ja EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean kolmenvälistä suhdetta, jotta voidaan auttaa varmistamaan johdonmukaisuus ja toimien keskinäinen vahvistaminen AU:n tukemiseksi; on parannettava AU:n toteuttamien YK:n valtuuttamien rauhanturvaoperaatioiden rahoituksen ennustettavuutta, kestävyyttä ja joustavuutta; on pyrittävä ratkaisuihin, joilla EU:n ja AU:n yhteistyötä tiivistetään niiden omilla operatiivisilla alueilla parantamalla varhaisvaroitusvalmiuksia ja konfliktien ennaltaehkäisyvalmiuksia ja huolehtimalla kriisinhallinnan parhaiden käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihtamisesta,
   v) on tuettava Afrikan rauhaa ja turvallisuutta edistävien rakenteiden toteuttamisessa saavutetun edistyksen lujittamista Afrikan mantereen rauhan ja turvallisuuden haasteisiin vastaamiseksi; on korostettava ennakoitavan ja kestävän rahoituksen tarjoamisen merkitystä Afrikan rauhanturvaoperaatioille, tarvetta kehittää paikallista kapasiteettia vastoinkäymisistä selviytymiseksi sekä siviilien määrätietoista suojelemista aseellisissa selkkauksissa,
   w) ottaen huomioon Afrikan mantereen konfliktien alueellisen ulottuvuuden on jatkettava pyrkimyksiä vahvistaa suhteita paikallisiin järjestöihin, kuten ECOWASiin, Eteläisen Afrikan kehitysyhteisöön (SADEC) ja Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestöön (IGAD), ja otettava ne sekä alueen valtiot mukaan kriisinhallintaan,
  

Rauhanrakentamisjärjestelmä ja rauhanrakentamiskomission uudistaminen

   x) on autettava YK:n rauhanrakentamisjärjestelmän uudistamista, jotta se voi vastata sen perustamisen yhteydessä syntyneisiin odotuksiin siten, että rauhanrakentamiskomission uudistamisprosessin suosituksia viedään eteenpäin myös sen toiminnan tehostamiseksi edelleen; on tuettava järkevän rauhanrakentamisen kokonaisjärjestelmän syntymistä kehittyvien ja kehittyneiden maiden kumppanuuden pohjalta ja samalla on kiinnitettävä erityishuomiota käytännön työn tulosten parantamiseen, suhteiden parantamiseen kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa työpaikkojen luomiseksi ja talousongelmien ratkaisemiseksi ja luonnollisemman suhteen edistämiseksi rauhanturvaamisen ja rauhanrakentamisen välillä; on edistettävä jäsennellympää suhdetta rauhanrakentamiskomission, Euroopan ulkosuhdehallinnon globaalien ja monenkeskisten asioiden hallinto-osaston, erityisesti konfliktien ehkäisyä ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän osaston ja YK:n yleiskokouksen, YK:n turvallisuusneuvoston ja YK:n talous- ja sosiaalineuvoston välillä, jotta voidaan saada aikaan lisää synergiaa rauhanturvaamisen ja rauhanrakentamisen sekä paikan päällä tehtävän kehitysyhteistyön välille; on harkittava erilaisia tapoja vahvistaa rauhanrakentamiskomission neuvoa-antavaa roolia suhteessa YK:n turvallisuusneuvostoon, jolle se on tilivelvollinen, tehostaa rauhanrakentamiskomission yhteistyötä rauhanrakennustyön tukitoimiston kanssa sekä vahvistaa yhteyksiä alueellisiin järjestöihin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin; korostaa lisäksi tarvetta parantaa YK:n rauhanrakentamiskomission ja EU:n rauhanrakentamiskumppanuuden välistä nykyistä kumppanuutta soveltamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa konfliktien ratkaisuun siten, että otetaan huomioon valtiosta riippumattomien toimijoiden toiminta rauhanrakentamisessa,
   y) on jatkettava pyrkimyksiä vapauttaa rauhanrakentamiskomission potentiaalia vahvistamalla sen yhteyksiä kentälle, jotta voidaan maksimoida rauhanrakentamiskomission ja paikan päällä olevien YK-joukkojen erilaisia toimintaväyliä, jolloin joukot hyötyisivät komission strategisesta ohjauksesta ja poliittisesta vaikutusvallasta erityisesti institutionaalisten rakenteiden kehittämisessä,
  

Ydinaseriisunta ja ydinaseiden leviämisen estäminen, IAEA:n uudistus, ydinsulkusopimuksen tarkistaminen sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

   z) Japanin ydinkatastrofin vuoksi on uudistettava perusteellisesti IAEA:ta lakkauttamalla sen kaksisuuntainen toiminta, kun se sekä valvoo että edistää ydinenergian käyttöä, ja rajattava IAEA:n vastuuala ydinenergiateollisuuden valvontaan sekä ydinsulkusopimuksen noudattamisen valvontaan; lisäksi on pyrittävä varmistamaan, että vastaisuudessa turvallisuusstandardit asettaa ja niitä valvoo Maailman terveysjärjestö (WHO) ja tässä yhteydessä jäsenvaltiot on velvoitettava oikeudellisesti noudattamaan näitä standardeja ja WHO:lle on annettava tarvittavaa lisähenkilöstöä huolehtimaan lisätehtävistä,
   aa) on edistettävä ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssin suositusten täytäntöönpanoa ja erityisesti pyrittävä turvallisempaan maailmaan kaikille ja saavuttamaan pitkän ajanjakson tavoitteena rauha ja turvallisuus ydinaseettomassa maailmassa; on edistettävä avoimuutta keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi, saavutettava nopeampaa todellista edistystä pyrkimyksessä ydinaseriisuntaan, ryhdyttävä tehokkaisiin ydinaseriisuntatoimiin, jotka vastaavat avoimuuden, tarkastamisen ja peruuttamattomuuden keskeisiä periaatteita ja kannustettava ydinasevaltioita raportoimaan säännöllisesti sitoumustensa noudattamisesta ja tarkastamaan niiden täytäntöönpano,
   ab) on kehitettävä edelleen yhteistyökanavia ja mekanismeja EU:n ulkoisten kumppanien, etenkin Yhdysvaltain kanssa terrorismin torjunnassa, erityisesti YK:n globaalin terrorismin vastaisen strategian täytäntöön panemiseksi osallistumalla G8-maiden Rooman/Lyonin ryhmään ja terrorismin vastaiseen toimintaryhmään, vahvistamalla asiaa koskevia maailmanlaajuisia sopimuksia ja vauhdittamalla pyrkimyksiä saada aikaan kattava kansainvälistä terrorismia koskeva yleissopimus; on tehostettava ja jäsennettävä paremmin yhteistyötä näiden kumppanien kanssa sekä strategisella että käytännön tasolla; on osoitettava johtajuutta ja näytettävä esimerkkiä vahvistamalla perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista EU:n terrorismintorjunnassa noudattamien toimintatapojen ytimenä,
  

Kehitys

   ac) on korostettava tarvetta yhdenmukaistaa YK:n eri elinten pyrkimyksiä, jotta voidaan paremmin edistää kehitysapua ja sosiaalisia asioita koskevaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta eri puolilla maailmaa; on täytettävä vuosituhattavoitteista järjestetyssä huippukokouksessa annetut lupaukset, jotka koskivat varojen hankkimista tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä erityisesti noudattamalla EU:n julkista kehitysapua koskevia sitoumuksia; on ajettava voimakkaasti rahoituksen määrän kasvattamista vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi ja jotta voidaan nopeasti laajentaa ja toisintaa hyviksi osoittautuneita innovatiivisia ohjelmia ja toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan yleistä kehitystä ja taloudellista ja yhteiskunnallista muutosta,
   ad) on keskitettävä ponnistukset vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi alueisiin ja maihin, jotka ovat jääneet eniten jälkeen, ja erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin ja vähiten kehittyneisiin maihin sekä tai epävakaisiin tai konfliktien repimiin maihin,
  

Vähiten kehittyneet maat

   ae) on varmistettava vähiten kehittyneitä maita käsitelleessä YK:n konferenssissa hyväksytyn toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien valvonta- ja tarkastusmekanismien tehokkuus,
   af) on varmistettava, että vähiten kehittyneiden maiden ja niiden kumppanien toimintasuunnitelmissa pitkäjänteinen ja kestävä kehitys pysyy myös jatkossa kokonaisvaltaisena ja yhtenäisenä pyrkimyksenä,
  

Eriarvoisuuden torjunta

   ag) on varmistettava, että keskitulotason maat, joissa eriarvoisuus on suurta, saavat edelleen tukea ja rahoitusta köyhyyden vähentämiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi, koska suurin osa köyhistä asuu keskitulotason maissa,
   ah) on tuettava sukupuolten eriarvoisuuden vähentämistä ja naisten vaikutusvallan lisäämistä kehitysyhteistyössä, koska naisten osuus köyhistä on suhteettoman suuri,
  

Avun tuloksellisuus

   ai) on tarkasteltava, miten avun tuloksellisuutta koskeva toimintaohjelma voidaan muuttaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevaksi toimintaohjelmaksi, ja laadittava tässä yhteydessä konkreettisia strategioita, jotka koskevat epävakaita valtioita ja konfliktista toipuvia maita,
   aj) on toteutettava kaikki Accran toimintasuunnitelman tavoitteet parlamenttien, kansalaisjärjestöjen ja paikallisten viranomaisten tuloksia tuottavan sitoutumisen pohjalta,
   ak) on varmistettava, että sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä haasteita käsitellään johdonmukaisesti,
  

Oikeus kehitykseen

   al) on tuettava YK:n vuonna 1986 antamaa julistusta oikeudesta kehitykseen, jossa todetaan, että valtioilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä keskenään kehityksen takaamiseksi ja kehityksen esteiden poistamiseksi, ja että valtioiden olisi toteutettava oikeutensa ja täytettävä velvollisuutensa sillä tavoin, että edistetään uutta kansainvälistä talousjärjestystä, joka perustuu suvereeniin tasavertaisuuteen, keskinäiseen riippuvuuteen ja yhteisiin etuihin,
   am) on pidettävä oikeus kehitykseen yhtenä ensisijaisena tavoitteena, koska tänä vuonna vietetään oikeudesta kehitykseen annetun YK:n julistuksen 25. vuosipäivää,
   an) on suositettava korkean tason työryhmän havaintojen vahvistamista, jotta varmistetaan, että oikeus kehitykseen toteutetaan tehokkaasti,
   ao) on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta oikeudesta kehitykseen tulisi kehityspolitiikan, yleisen määräaikaisarvioinnin ja ihmisoikeussopimuksiin perustuvien YK:n elinten ja mekanismien toiminnan olennainen osa,
  

Kansainvälinen humanitaarinen apu

   ap) on laadittava kansainvälinen humanitaarisen avun toimintasuunnitelma, jonka avulla voidaan vastata kaikkiin humanitaarisiin haasteisiin, humanitaaristen tarpeiden lisääntymiseen ja hätätilanteiden monitahoisuuteen,
   aq) on vahvistettava maailmanlaajuista humanitaarista rahoitusta ja parannettava humanitaarisen järjestelmän toimintaa ja tehokkuutta,
   ar) on toteutettava yhteisiä kansainvälisiä aloitteita humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi sekä hätäavun, jälleenrakentamisen ja kehityksen välisen yhteyden lisäämiseksi,
  

Ihmisoikeudet

  

Institutionaaliset kysymykset

   as) on varmistettava, että Euroopan ulkosuhdehallinto saa sekä riittävän henkilöstön että riittävät resurssit ja että se integroidaan hyvin muiden kansainvälisten elinten ja alueellisten järjestöjen kanssa ja niiden ihmisoikeuksien edistämistä koskevaa työtä koordinoidaan; on varmistettava, että YK-järjestelmän ja muiden kansainvälisten elinten puitteissa ilmaistut suositukset, hyväksytyt päätöslauselmat ja painopistealueet otetaan huomioon kehittämällä EU:n politiikkoja ja välineitä, erityisesti ihmisoikeuksien alalla,
   at) on aktiivisesti jatkettava osallistumista ihmisoikeusneuvoston arviointiin New Yorkissa ja sen seurauksiin sen toimivaltuuksien noudattamisen vahvistamiseksi; on tarkasteltava ihmisoikeusneuvoston valmiuksia puuttua kiireellisiin tilanteisiin, joihin liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten viimeaikaisiin tapahtumiin Libyassa ja Norsunluurannikolla, sekä sen valmiuksia panna täytäntöön nykyisiä kansainvälisiä sääntöjä ja normeja; on kiitettävä yleiskokouksen 1. maaliskuuta 2011 tekemää päätöstä erottaa Libya ihmisoikeusneuvostosta; on jatkettava määrätietoisia toimia ja käytettävä erityismenettelyjä, jotta ihmisoikeusneuvostosta tehdään pelkän tilanteisiin reagoivan elimen sijasta varhaisvaroitus- ja ennaltaehkäisymekanismi, joka pystyy priorisoimaan ihmisoikeusloukkausten perimmäiset syyt ja puuttumaan niihin, jotta voidaan estää uudet ihmisoikeusloukkaukset tai niiden leviäminen entisestään, mukaan luettuna sen tuki kansallisten ihmisoikeuselinten valmiuksien kehittämiselle,
   au) on selvitettävä mahdollisuudet parantaa ihmisoikeusneuvoston valintamenettelyitä, jotta voidaan ratkaista ihmisoikeusneuvosten jäsenistön laatua koskeva kysymys; on tarkasteltava selkeiden kriteerien vahvistamista ihmisoikeusneuvoston jäsenyydelle, jotta estetään sellaisten valtioiden ihmisoikeusneuvoston jäsenyys, joissa ihmisoikeusrikkomukset ovat yleisiä ja laajalle levinneitä; arvioinnissa on säilytettävä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuus, ja vastustettava kaikkia pyrkimyksiä muuttaa toimiston asemaa, sillä se voisi vaikuttaa kielteisesti rahoitukseen ja siten myös toimiston riippumattomuuteen,
   av) on kehitettävä toimiva suhde ihmisoikeusneuvoston ja kolmannen komitean ja ihmisoikeusneuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun työssä ja tarkasteltava yhä selvempiä merkkejä jäsenvaltioiden välisestä jakaantumisesta niiden äänestäessä ihmisoikeusneuvostossa,
   aw) on päästävä sopimukseen syyskuussa 2011 pidettävää Durbanin tarkistuskokousta (niin kutsuttu Durban 3) koskevasta yhteisestä kannasta, jotta voidaan osoittaa jäsenvaltioiden halukkuus ja valmiudet puhua yhdellä äänellä maailmanlaajuisilla foorumeilla; on käytettävä EU:n vaikutusvaltaa YK:n puitteissa ja vahvistettava uudelleen sen sitoutuminen rasismin, muukalaisvihan ja kiihkoilun torjuntaan tasapainoisella ja syrjimättömällä tavalla,
  

Ihmisoikeuskysymykset

   ax) on jatkettava YK:n yleiskokouksen kolmannessa komiteassa tehtävää työtä, joka liittyy eri päätöslauselmiin, joista voidaan mainita erityisesti kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva päätöslauselma, jolle saatiin entistä useamman valtion tuki, sekä päätöslauselmat lasten oikeuksista, kansallisista ja kielellisistä vähemmistöistä, ilmaisunvapaudesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta, uskonnollisesta suvaitsemattomuudesta, kidutuksen kieltämisestä sekä Burmaa/Myanmaria, Pohjois-Koreaa ja Irania koskevat päätöslauselmat; on tuettava kaikkia pyrkimyksiä lakkauttaa kidutus; on erityisesti kannustettava kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymistä,
   ay) on jatkettava kansainvälisiä pyrkimyksiä sen varmistamiseksi, että kaikki ihmisoikeudet katsotaan yleismaailmallisiksi, jakamattomiksi, toisistaan riippuvaisiksi ja toisiinsa liittyviksi; tässä yhteydessä on ponnisteltava epämääräisen ”ihmiskunnan perinteisten arvojen” käsitteen käytön estämiseksi, sillä se on omiaan vaarantamaan kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä vahvistetut normit ja voi johtaa ihmisoikeusrikkomusten perusteettomaan hyväksymiseen sillä perusteella, että ne johtuvat perinteisistä arvoista, normeista tai käytännöistä,
   az) on tuettava UN Women -yksikön rahoitusta erityisten talousarviositoumusten kautta sekä sen valmiuksia, vastuunalaisuutta ja tehokkuutta, jotta se voi koordinoida keskeistä toimintaansa tehokkaammin, sisällyttää sukupuolinäkökulman kaikkeen YK:n toimintaan ja luomaan institutionaalista johdonmukaisuutta ja synergiaa; on keskitettävä ponnistukset (myös strategisen suunnittelun parantamisen avulla) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanoon erityisesti kun on kyse naisten osallistumisesta rauhanneuvotteluihin auttamalla heitä ryhtymään välittäjiksi, kehittämällä heidän osaamistaan ja valtuuttamalla heidät päätöksentekijöiksi ja yleisesti yhdistämällä naiset ja kehitys,
   ba) on laadittava strategia niiden valtioiden osalta, jotka kieltäytyvät tekemästä täysimääräistä yhteistyötä YK:n mekanismien kanssa eivätkä salli YK:n riippumattomien asiantuntijoiden ja erityisraportoijien pääsyä maahan, jotta ne suostuteltaisiin takaamaan heille vapaa pääsy alueelleen ja olemaan estämättä heidän työtään; on pyrittävä säilyttämään erityismenettelyjen riippumattomuus,
  bb) on varmistettava poliittisesti ja diplomaattisesti ensisijainen asema ja kaikki tuki erilaisilla kahdenvälisillä ja monenvälisillä foorumeilla, joihin EU osallistuu aktiivisesti, kaikille aloitteille, joilla pyritään

Ilmastonmuutos
   – naisten sukupuolielinten silpomisen maailmanlaajuiseen kieltoon,
   – homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin lakkauttamiseen kaikkialla maailmassa,
   bc) on osoitettava johtajuutta maailmanlaajuisessa ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutosta koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä; on keskityttävä vahvoihin poliittisiin sitoumuksiin kolmansien maiden kanssa ja kehitettävä edelleen vuoropuhelua muiden keskeisten toimijoiden, kuten Venäjän, Yhdysvaltain, nopeasti kehittyvien maiden (Kiina, Brasilia, Intia) ja kehitysmaiden kanssa, koska ilmastonmuutoksesta on tullut merkittävä kansainvälisten suhteiden osatekijä ja se uhkaa vakavasti vuosituhattavoitteiden saavuttamista; on kehitettävä toimielinrakennetta, joka on osallistava, avoin, tasa-arvoinen ja joka tarjoaa sekä kehittyneiden että kehittyvien maiden tasapainoisen edustuksen keskeisissä hallintoelimissä; on pohjustettava huolellisesti seuraavia neuvotteluita, jotka järjestetään vuoden 2011 lopulla Etelä-Afrikassa (COP17), Cancunin COP16 -neuvotteluissa saavutetun hyvän edistymisen pohjalta ja pitäen mielessä Kööpenhaminan COP15-kokouksen epätyydyttävän tuloksen,
   bd) on tehtävä strategisempaa yhteistyötä ja otettava paremmin huomioon kolmansien maiden tarpeet kehittämällä edelleen Euroopan ulkosuhdehallinnon valmiuksia harjoittaa ilmastodiplomatiaa; on tuettava komission aktiivista osallistumista käynnissä olevaan, suojelun puutteita ja vastatoimia koskevaan keskusteluun, jonka YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu käynnisti osana vuonna 2010 käytävää pakolaisasiain päävaltuutetun vuoropuhelua suojelun haasteista ja jonka tavoitteena on parantaa pakkosiirtolaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden nykyistä kansainvälisen suojelun kehystä; on osallistuttava aktiivisesti keskusteluun termistä ”ilmastopakolainen”, jolla tarkoitetaan ihmisiä, jotka joutuvat lähtemään kodeistaan ja etsimään turvapaikkaa ulkomailta ilmastonmuutoksen seurauksena, ja mahdollisesti sen oikeudellisesta määritelmästä, jota ei vielä tunnusteta kansainvälisessä oikeudessa tai missään oikeudellisesti sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa,
  

Loppusuositukset

   be) on edistettävä keskustelua parlamenttien ja alueellisten kansanedustuslaitosten roolista YK:n järjestelmässä, jonka odotetaan olevan YK:n 66. yleiskokouksen esityslistalla, sekä keskustelua YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen perustamisesta; lisäksi on edistettävä hallitusten ja parlamenttien yhteistoimintaa globaaleissa asioissa,
   bf) on tuettava YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen perustamista osaksi YK:n järjestelmää globaalin hallinnoinnin demokraattisen luonteen, demokraattisen vastuun ja avoimuuden lisäämiseksi ja jotta kansalaiset voisivat osallistua YK:n toimintaan entistä paremmin tunnustamalla, että parlamentaarinen yleiskokous täydentäisi nykyisiä elimiä, myös parlamenttien välistä liittoa;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.

(1) EUVL C 4 E, 7.1.2011, s. 49.
(2) Euroopan unionin neuvosto, 10170/2010.
(3) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/264.
(4) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/226.
(5) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/225.
(6) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/223.
(7) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/222.
(8) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/218.
(9) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/177.
(10) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/168.
(11) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/167.
(12) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/123.
(13) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/94.
(14) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/59.
(15) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/7.
(16) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/1.
(17) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/64/L.67.
(18) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/65/276.
(19) Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselma A/64/868-S/2010/393, liite.
(20) Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen asiakirja A/66/50.
(21) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0097.
(22) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0482.
(23) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0442.
(24) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0439.
(25) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0419.
(26) EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 549.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö