Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2234(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0082/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0082/2011

Keskustelut :

PV 06/06/2011 - 26
CRE 06/06/2011 - 26

Äänestykset :

PV 08/06/2011 - 6.10
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0263

Hyväksytyt tekstit
PDF 179kWORD 102k
Keskiviikko 8. kesäkuuta 2011 - Strasbourg
Ammatillista koulusta koskeva eurooppalainen yhteistyö Eurooppa 2020 -strategian tueksi
P7_TA(2011)0263A7-0082/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2011 ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä Eurooppa 2020 -strategian tueksi (2010/2234(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2008 julkaistun komission tiedonannon ”Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa” (KOM(2008)0412),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon ”Uutta pontta ammatillista koulutusta koskevalle eurooppalaiselle yhteistyölle Eurooppa 2020 -strategian tueksi” KOM(2010)0296,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2009 julkaistun komission tiedonannon ”Avaintaidot muuttuvassa maailmassa” (KOM(2009)0640),

–  ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2006/962/EY(1) määritellyn eurooppalainen viitekehyksen ja määritetyt kahdeksan avaintaitoa,

–  ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2008 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) perustamisesta (KOM(2008)0180),

–  ottaa huomioon kymmenvuotisen Koulutus 2010 -työohjelman ja yhteiset väliraportit sen täytäntöönpanon edistymisestä,

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2009 julkaistun komission tiedonannon ”EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin (KOM(2009)0200),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman aiheesta ”EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin”(2),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta(3),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Nuoret liikkeellä – Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa” (KOM(2010)0477),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. toukokuuta 2009 antamat päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020),

–  ottaa huomioon neuvoston 11. toukokuuta 2009 antamat päätelmät nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön nykyisten puitteiden arvioinnista ja uudistettujen puitteiden tulevaisuudennäkymistä (09169/2009),

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (KOM(2010)0245),

–  ottaa huomioon neuvoston 15. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman uusista taidoista uusia työpaikkoja varten(4),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”Avaintaidot muuttuvassa maailmassa – Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano”(5),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman ”Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta – Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano”(6),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2009 julkaistun Cedefopin selvityksen, joka koskee ammattimaisempaa ammatinvalinnanohjausta ja ohjaajien ammattitaitoa ja pätevöitymistä Euroopassa,

–  ottaa huomioon Cedefopin toukokuussa 2009 julkaiseman tutkimuksen, joka koskee ammattitaitoa Euroopan tulevaisuuden hyväksi ja ammattitaitotarpeiden ennakoimista,

–  ottaa huomioon komission 3. maaliskuuta 2010 antaman tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon neuvoston 11. toukokuuta 2010 antamat päätelmät elinikäistä oppimista tukevista taidoista ja ”uudet taidot uusia työpaikkoja varten” -aloitteesta,

–  ottaa huomioon komission 31. lokakuuta 2006 laatiman valmisteluasiakirjan (SEC(2006)1431), joka koskee ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) perustamista järjestelmänä, jolla huolehditaan oppimistulosten välittämisestä, kerryttämisestä ja tunnustamisesta Euroopassa,

–  ottaa huomioon neuvoston 5. joulukuuta 2008 julkaiseman yhteenvedon, joka koskee neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmiä ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painopisteistä (16459/2008),

–  ottaa huomioon ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) perustamisesta18. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen(7),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. kesäkuuta 2009 antaman suosituksen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta(8),

–  ottaa huomioon eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen(9),

–  ottaa huomioon neuvoston 21. marraskuuta 2008 antamat päätelmät nuorten liikkuvuudesta(10),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista,

–  ottaa huomioon 21. helmikuuta 2007 julkaistun komission tiedonannon ”Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla arvioidaan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa” (KOM(2007)0061),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2006 julkaistun komission tiedonannon ”Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus” (KOM(2006)0481),

–  ottaa huomioon Cedefopin Luxemburgissa vuonna 2010 julkaiseman selvityksen, joka koskee riskiryhmässä olevan nuorison opastamista töissä oppimalla,

–  ottaa huomioon Cedefopin helmikuussa 2010 julkaiseman selvityksen, joka koskee työpaikkoja, joiden avulla tietämys ja taidot lisääntyvät Euroopassa,

–  ottaa huomioon Cedefopin kesäkuussa 2010 julkaiseman lyhyen selvityksen, joka koskee oikeaa pätevyyttä ja pätevyyksien suhteen Euroopassa vallitsevaa epätasapainoa,

–  ottaa huomioon Cedefopin Luxemburgissa vuonna 2010 julkaiseman asiakirjan, joka koskee työntekoa ja ikääntymistä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan, jotka koskevat yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0082/2011),

A.  toteaa, että nuorisotyöttömyys, joka on nyt 21 prosenttia– siis kaksinkertainen EU:n yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna – on yksi Euroopan kiireellisimmistä haasteista ja että tavoitteena on vähentää koulupudokkaiden osuus alle 10 prosenttiin, sekä toteaa, että tavoitteena on myös lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille 70 prosentilla vuoteen 2020 mennessä; katsoo, että yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat avaintekijöitä menestyksekkäälle työmarkkinoille osallistumiselle ja elämänvalintojen tekemiselle, koska yli 5,5 miljoonaa nuorta työtöntä uhkaavat Euroopassa köyhyys ja ankeat ajat, kun he päättävät koulunkäyntinsä, ja monet nuoret joutuvat hyväksymään epävarmat työsuhteet, pienet palkat ja sosiaaliturvan heikentymisen, mikä vaikuttaa heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa työpaikoilla,

B.  ottaa huomioon, että vaikka 58,9 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista on EU:ssa naisia, naisten osuus tohtorin tutkinnon suorittaneista on vain 43 prosenttia ja että vähiten naisia on vakituisina professoreina, joiden joukossa naisten osuus on vain 15 prosenttia,

C.  ottaa huomioon, että komission tiedonannossa ”Uutta pontta ammatillista koulutusta koskevalle eurooppalaiselle yhteistyölle Eurooppa 2020 -strategian tueksi” (KOM(2010)0296) ei ole otettu huomioon sukupuolinäkökohtia,

D.  ottaa huomioon, että siirtyminen koulutuksesta työhön ja työpaikkojen välillä on rakenteellinen haaste työntekijöille kaikkialla EU:ssa; toteaa, että siksi siirtymäturva on eräs keskeisistä elementeistä motivoitaessa työntekijöitä kouluttautumaan muualla kuin työpaikalla; ottaa huomioon, että laadukkailla oppisopimuskoulutuksilla on hyvin myönteinen vaikutus nuorten työllistymiseen,

E.  ottaa huomioon, että varhaisella työttömyydellä on pysyviä haittavaikutuksia, kuten suurempi työttömyysriski tulevaisuudessa ja pienemmät elinikäiset ansiot,

F.  katsoo, että pidempi ja monipuolisempi työhistoria on tulevaisuudessa itsestäänselvyys demografisen muutoksen ja pitkäikäisyyden vuoksi ja että muun muassa elinikäinen oppiminen, koulutus, uusi digitaalinen talous, uusiin teknologioihin sopeutuminen ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttaminen ovat keinoja turvata työllistyminen ja parempi elintaso,

G.  pitää oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä ammatillista koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta erittäin merkittävänä, koska se lisää yksilöiden mahdollisuuksia käsitellä kilpailupaineita, kohottaa elintasoa, lisää sosiaalis-taloudellista yhteenkuuluvuutta ja edistää erityisten väestöryhmien, kuten siirtolaisten, vammaisten henkilöiden tai koulupudokkaiden ja haavoittuvassa asemassa olevien naisten, yhteiskuntaan integroitumista,

H.  toteaa, että pienyritykset ovat luoneet kautta aikojen yli 50 prosenttia Euroopan uusista työpaikoista, jotka ovat olleet omavaraisia ja joilla on ollut kerrannaisvaikutuksia,

I.  katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission rooliin kuuluisi ensisijaisesti avustaa sellaisen ympäristön luomisessa, jossa yritykset voivat menestyä, kehittyä ja kasvaa, mikä edellyttää verorasituksen keventämistä ja ennakoitavuutta suunnittelua ja investointien tekemistä varten,

J.  katsoo, että koska jäsenvaltioiden välillä ilmenee suuria eroja sen suhteen, miten oppilaat osallistuvat ammatilliseen koulutukseen, on tärkeää vaihtaa parhaita käytänteitä tekniseen koulutukseen osallistuvien oppilaiden määrän ja laadun parantamiseksi jäsenvaltioissa, joissa ei ole menestytty näiden tekijöiden suhteen,

1.  myöntää, että on tärkeää nykyaikaistaa ammatillista koulutusta, koska inhimillinen pääoma on avain Euroopan menestykseen;

2.  tunnustaa sekä valmentavan että jatkuvan ammatillisen koulutuksen merkityksen ja korostaa kaikkien toimijoiden osallistumista ja yhteistyötä tätä koskevien strategioiden suunnittelemisessa, organisoimisessa ja rahoittamisessa; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään myönteisiä kokemuksia, joita ammatillisen koulutuksen kahtalaisesta järjestelmästä on saatu esimerkkimaissa, joissa järjestelmä on johtanut nuorten työntekijöiden integroitumiseen työmarkkinoille pitkällä aikavälillä, nuorten korkeampaan työllisyysasteeseen ja pätevyyden lisääntymiseen, joka puolestaan lisää työllistymismahdollisuuksia vanhempana;

3.  muistuttaa, että ammatillisia koulutusohjelmia olisi laajennettava siten, että ne olisivat elinikäisen oppimisen ja ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen periaatteiden mukaisia;

4.  korostaa, että säännöllistä lisäkouluttautumista on edistettävä osana elinikäistä oppimista;

5.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan järjestelmän, jossa peruskoulutuksen päätteeksi saadaan tietynlainen ammattipätevyys;

6.  varoittaa, että Euroopan nuorista saattaa tulla menetetty sukupolvi, elleivät he saa käytännön tukea töiden hakemisessa ja opintojen jatkamisessa nyt kun köyhyyden paheneminen lisää koulupoissaoloa;

7.  pitää myönteisinä komission toimia, joilla pyritään koulutusjärjestelmien sisäisten ja keskinäisten tunnustamisten läpäisevyyteen, avoimuuteen ja vertailtavuuteen;

8.  pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että ammatillisessa koulutuksessa sekä elinikäisessä oppimisessa painotetaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita ja mahdollistetaan pääsy näille markkinoille ja liikkuvuus niillä; korostaa lisäksi, että koulumaailman, työelämän ja ammatillisen koulutuksen välille tarvitaan vahvempaa vuorovaikutusta, jolloin koulumaailman ja työelämän välille syntyy vahvempi yhteys; kehottaa siksi jäsenvaltioita vaalimaan yksilöiden jatkuvia tarpeita, kun on kyse tutkintojen kehittämisestä ja elinikäisestä oppimisesta;

9.  huomauttaa, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kytkeminen toisiinsa ja erityisesti siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen edellyttää, että ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen yhdistämismahdollisuuksia laajennetaan siten, että kiinnitetään erityishuomiota niiden sisällyttämiseen urakehitystä koskeviin tiedotus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiin; katsoo myös, että koulutuksen ja työnteon vuorottelulla varmistetaan, että ammatillisessa koulutuksessa olevat omaksuvat työmarkkinoilla vaaditut taidot;

10.  korostaa, että tehokkaita synergioita ja koulujen, ammatillisten koulutuslaitosten, tutkimuskeskusten ja yritysten välisiä luotettavia yhteistyömuotoja on edistettävä paikallisella ja alueellisella tasolla, jotta koulutuslaitosten sisäänpäin kääntyneisyydestä ja tietämyksen ja taitojen sekä toisaalta työmarkkinoiden tarpeiden välisestä epätasapainosta päästään eroon ja jotta nuoret ja etenkin naiset työllistyisivät paremmin – viitaten erityisesti ammatillisen jatkokoulutuksen tutkintoihin;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota suomaan ESR:n johdolle enemmän joustavuutta, kun otetaan huomioon työmarkkinoiden muuttuva luonne;

12.  pitää myönteisenä tulospainotteisen oppimisstrategian vahvistamista ja epävirallisesti tai arkioppimisessa hankittujen taitojen tunnustamisen kehittämistä;

13.  korostaa opettajien valmentavan koulutuksen merkitystä, koska opettajien ja kouluttajien laatu näkyy koko opetus- ja koulutusohjelmien laatuna;

14.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota parantamaan edelleen epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista; viittaa alan parhaisiin käytänteisiin, etenkin ESR-rahoitteisiin käytänteisiin, jotka osoittavat, että taitojen tunnustaminen riippumatta siitä, missä ne on opittu, johtaa onnistuneempaan työmarkkinoille integroitumiseen;

Ammatillinen koulutus

15.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan laadukkaan koulutustarjonnan, jossa painotetaan ammatin käytännön oppimista ja asianosaisen yksilöllisiä tarpeita; katsoo samalla, että laadukas ammatillinen koulutus on välttämätöntä, jotta Eurooppa voi vakiinnuttaa itsensä tietämykseen perustuvana yhteiskuntana ja kilpailla tehokkaasti globaalistuneessa taloudessa;

16.  katsoo, että ammatilliselle koulutukselle on myös olemassa sisämarkkinat, ja vaatii jäsenvaltioita perustamaan enemmän neuvontapisteitä jatkokoulutustarjonnasta ja ammatillisesta liikkuvuudesta sekä omassa maassa että muissa jäsenvaltioissa;

17.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian ”uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa” koskevan lippulaivahankkeen toteuttamiseksi kokonaisuudessaan EU:n toimielinten on käynnistettävä kaikkien jäsenvaltioiden tukema käytännönläheinen, kattava ja monialainen aloite, jossa keskitytään yhdistämään ammatillinen koulutus, ammattipätevyys, elinikäinen oppiminen ja oppisopimuskoulutus työmarkkinoihin, jotta varmistetaan, että jokainen jäsenvaltio todellakin ottaa vastuuta vuoteen 2020 ulottuvien eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) yhteydessä asetetuista tavoitteista;

18.  pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että ammatillisessa koulutuksessa painotetaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita;

19.  edellyttää, että oppisopimuskoulutus asetetaan etusijalle kaikkiin muihin koulutusmuotoihin, kuten harjoitteluun, nähden; kehottaa jäsenvaltioita pidättymään sellaisten luonteeltaan ammatillisten yliopistokurssien suunnittelemisesta, joita ei täydennetä oppisopimuksella;

20.  kehottaa jäsenvaltioita mahdollistamaan sen, että keskiasteen tai korkea-asteen koulutusta saavat heikommin suoriutuvat opiskelijat voivat palata peruskoulutukseen;

21.  kannustaa jäsenvaltioita avustamaan työmarkkinaosapuolten aktiivisella myötävaikutuksella ammatillisen koulutuksen ohjelmien ja osaamisen nykyaikaistamisessa suunnittelemalla ammatillisen koulutuksen malleja, jotka muodostavat perustan opinto-ohjelmille ja joita muutetaan 2–3 vuoden välein kullakin alalla saavutetun tieteellisen ja teknologisen edistymisen mukaisesti;

22.  tähdentää, että EU:n jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien olisi oltava paremmin yhteensopivia ja niillä olisi pyrittävä yhteisvaikutukseen ja että niissä on korostettava kielten opetusta ja innovaatiounionin tavoitteisiin mukautettuja opetussuunnitelmia; korostaa tarvetta poistaa kaikki lailliset ja hallinnolliset esteet sellaisten eurooppalaisten puitteiden kehittämiseltä, joilla varmistetaan laajat mahdollisuudet suorittaa korkealaatuisia harjoittelujaksoja kaikkialla Euroopan unionissa;

23.  kehottaa tyttöjen ja poikien tasapainoisempaan ammatinvalintaan, jotta työmarkkinat eivät eriydy sukupuolittain ja jotta voidaan valmistautua paremmin kohtaamaan EU:n suurempaa ja tasapainoisempaa työllisyysastetta koskevat haasteet käynnistämällä aloitteita, joilla autetaan naisia valitsemaan perinteisesti miesvaltainen ura ja päinvastoin; kehottaa siksi jäsenvaltioita varmistamaan laadukkaan ammatinvalintaa koskevan neuvonnan ja mahdollistamaan tyttöjen ja poikien tasapainoisemman ammatinvalinnan ottaen huomioon edelleen vallitsevat stereotypiat, jotka vaikuttavat heidän työpaikkavalintoihinsa;

24.  toteaa, että hyvän ammatillisen koulutuksen pohjaksi tarvitaan vankkaa sukupuolineutraalia yleissivistystä, ja kehottaa jäsenvaltioita välttämään oppimateriaalissa sukupuolispesifisiä esimerkkejä ammateista, jotta pojat ja tytöt saataisiin alusta pitäen kiinnostumaan kaikista ammateista;

25.  panee merkille syvälle juurtuneet sukupuolistereotypiat opetuskäytännöissä ja korostaa, että on hahmoteltava strategioita sellaisen sukupuolineutraalin koulutuksen käyttöön ottamiseksi, jolla voitaisiin myötävaikuttaa muun muassa sukupuolten tasa-arvoon siten, että naisilla ja miehillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet päästä ammatilliseen koulutukseen ja työllistyä;

26.  kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia helpottamaan ammatillisen koulutuksen, oppimisen ja perhe-elämän yhdistämistä huolehtimalla lastenhoitopaikkojen tarjoamisesta sekä lasten koulutuntien kanssa käytännössä yhteensopivien oppituntien järjestämisestä;

27.  edellyttää kaikkien toimijoiden, etenkin oppilaitosten, työnantajien ja -tekijöiden ja ammattiliittojen, välistä vakiintunutta vuoropuhelua, jotta ammatillisen koulutuksen laatu ja työmarkkinoiden nykyisten tarpeiden huomioon ottaminen voidaan varmistaa;

28.  kehottaa tukemaan rajat ylittäviä yhteyksiä ja viestintäfoorumeita oppilaitosten ja työnantajien välillä, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä;

29.  kehottaa kaikkia työmarkkinaosapuolia, mukaan lukien eri ammattialat, yritykset, ammattiliitot, ministeriöt ja julkiset työvoimapalvelut, käynnistämään järjestelmällisen vuoropuhelun siitä, kuinka voidaan paremmin taata nuorten ammatillinen integraatio, edistää elinikäistä oppimista ja virallista/epävirallista koulutusta;

30.  pitää myönteisenä, että Eurooppa 2020 -strategiassa pyritään vahvistamaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, ja kehottaa jäsenvaltioita painottamaan niissä laaja-alaisia tutkintoja, osallistumista ja työn inhimillistämistä;

31.  kehottaa edistämään luovuutta, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä kaikilla koulutuksen tasoilla, myös ammatillisessa koulutuksessa, ja kaikkien opittujen taitojen, myös epävirallisen ja arkioppimisen kautta omaksuttujen taitojen, tunnustamista; kehottaa edistämään näitä periaatteita myös hankkeissa, joilla tuetaan tietämyksen ja taitojen siirtämistä sukupolvelta toiselle;

32.  katsoo, että yrittäjäkoulutuksen olisi kuuluttava olennaisena osana ammatilliseen koulutukseen siten, että kaikkien opiskelijoiden kiinnostus sitä kohtaan kasvaisi ja yrittäjyyden vahvistuminen voitaisiin taata Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

33.  muistuttaa, että aiemmin tänä vuonna Eurooppa 2020 -strategiassa asetetuissa tavoitteissa korostettiin, että Euroopassa tarvitaan erittäin ammattitaitoista ja koulutettua työvoimaa, jotta saadaan aikaan vahvaa ja kestävää kasvua ja voidaan saavuttaa strategiassa asetetut työllisyystavoitteet; tähdentää, että kohtuuhintainen ja saatavilla oleva ammatillinen koulutus on merkittävässä roolissa eurooppalaisen työvoiman kouluttamisessa ja taitojen kartuttamisessa;

34.  korostaa, että on tärkeää tehostaa tarpeiden tunnistamista paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla, jotta tarjolla olevat taidot ja työmarkkinoiden tarpeet saadaan sovitettua toisiinsa mahdollisimman hyvin;

35.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan jatkossa pidemmät ja katkonaisemmat työhistoriat huomioon välittämällä työelämään mukautettuja taitoja;

36.  korostaa, että ammatillisen koulutuksen on tarjottava työntekijöille tarvittavat taidot tulevassa kestävässä taloudessa syntyvien uusien ja pysyvien työpaikkojen vastaanottamiseen;

37.  kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan toimia, joilla helpotetaan siirtymistä koulumaailmasta työelämään kehittämällä integroitua uraopastusta ja neuvontaohjelmia;

38.  toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa on havaittu hyväksi kahtalainen järjestelmä (kouluopetus ja käytännön opetus), jossa työn ohessa tapahtuvaa ammatillista koulutusta tarjoavat yritykset toimivat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa;

39.  kehottaa yrityksiä lisäämään yhteisten koulutusjärjestelmien käyttöä, jotta työmarkkinoilla halutut erityiset koulutustavoitteet voidaan saavuttaa paremmin;

40.  kehottaa kestävään talouteen ja kasvuun uudelleen painottumisen perusteella jäsenvaltioita vahvistamaan ammatillista koulutusta, koska siitä saattaa tulla yksi keino työntekijöille yritysten uudelleenjärjestelyistä koituvien sosiaalisten seurausten kompensoimiseen parantamalla heidän työllistettävyyttään;

41.  korostaa sosiaaliseen ja yhteisvastuulliseen talouteen liittyvien toimintamallien merkitystä tämän uuden liiketoimintakulttuurin kannalta ja muistuttaa, että sen vuoksi ammatillisten oppilaitosten ja myös korkeakoulujen on annettava opiskelijoille perusteelliset tiedot kaikista yrittäjyyden muodoista, myös sosiaalisesta ja yhteisvastuullisesta taloudesta sekä vastuullisesta ja eettisestä yrityshallinnosta;

42.  korostaa, että olisi laadittava selvitys aloista, joilla Euroopan unionilla on tai voisi olla maailmanlaajuinen kilpailuetu ja joiden edistämiseksi olisi kehitettävä lisästrategioita;

Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus

43.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon jatkokoulutuksen kasvaneen tarpeen ja tukemaan työntekijöitä sopivan jatko- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa neuvontapalvelujen avulla; kehottaa työnantajia mahdollistamaan jatko- ja täydennyskoulutuksen kaikille työntekijöille;

44.  suosittelee kannustimien tarjoamista työnantajille, jotta nämä kannustaisivat työntekijöitään osallistumaan koulutusohjelmiin;

45.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään työnantajille kannustimia, joilla helpotetaan naisten tarpeisiin sovelletun kustannustehokkaan ja joustavan koulutuksen tarjoamista mikro- ja pienyrityksissä; kehottaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita toimimaan päättäväisesti naisten ja miesten nykyisen 18 prosentin palkkaeron poistamiseksi vuoteen 2020 mennessä;

46.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään komission avustuksella ja relevantteja yliopisto-ohjelmia hyödyntäen ammatillisen koulutuksen tunnustamiseen perustuvia henkilöresurssien hallintaa ja käyttöä koskevia malleja elinikäisen oppimisen yhteydessä tekijänä, joka tuottaa lisäarvoa ja kilpailuetua yrityksille;

47.  suosittelee ammattioppilaitosten itsemääräämisoikeuden edistämistä suunnittelun, rahoituksen, hallinnon ja toiminnan arvioinnin alalla ja dynaamisempien menetelmien käyttöönottoa ammattioppilaitosten välisessä yhteistyössä;

48.  muistuttaa, että eurooppalaisten paremman tulevaisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää sijoittaa yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen; katsoo, että erityisesti strategisten kasvualojen työpaikoissa vaadittavat avaintaidot ja uudet taidot tarjoavat ihmisille uusia mahdollisuuksia ja lisäksi luovat perustan pitkän aikavälin kestävälle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle; pitää tässä yhteydessä tärkeänä sitä, että jäsenvaltiot ja kaikki asianosaiset toimijat varmistavat, että työntekijät saavat tarvitsemansa peruspätevyyden;

49.  kehottaa komissiota kehittämään elinikäisen oppimisen arviointijärjestelmien kaltaisia välineitä, joilla työntekijöitä kannustetaan järjestelmälliseen ja omasta aloitteesta tapahtuvaan elinikäiseen oppimiseen / ammatilliseen koulutukseen kiinnittäen erityisesti huomiota naisiin, joiden on sovitettava yhteen perhe- ja työelämä, ja tarkastelemaan säännöllisesti, millaisia pätevyyksiä työmarkkinoihin edelleen menestyksekkäästi osallistuminen, taitojen kartuttaminen ja työperäinen liikkuvuus edellyttävät;

50.  kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että luodaan atk-alan jatkokoulutusmahdollisuuksia, joiden ansiosta naispuoliset työntekijät voivat harjoittaa ammattiaan kotoaan käsin, mikä parantaa maaseutualueiden naisten mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä;

51.  kehottaa hallituksia edistämään sellaisen joustavan ammatillisen koulutuksen luomista, jossa otetaan huomioon yhteisöjen ja yritysten erityistarpeet, jotta saatua koulutusta voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan, koulutus voidaan sovittaa yhteen yksityiselämän ja muun ammattitoiminnan kanssa ja edistää eurooppalaista liikkuvuutta siten, että kiinnitetään erityishuomiota syrjäytymisvaarassa olevien yhteisöjen mahdollisuuksiin päästä ammatilliseen koulutukseen, jotta nämä voivat kouluttautua pidemmälle;

52.  toteaa, että elinikäisellä oppimisella on tulevaisuudessa ratkaisevan tärkeä rooli työttömyyden ehkäisemisessä ja erilaiset työurat on otettava asianmukaisesti huomioon; katsoo, että tässä tarkoituksessa on valistettava työntekijöitä jatkuvan lisäkoulutuksen tarpeesta;

53.  kehottaa komissiota laatimaan selvityksen ammatilliseen koulutukseen osallistumisen seurauksista sekä työntekijöiden tuottavuudelle että yritysten kilpailukyvylle ja työn laadulle;

54.  korostaa, miten tärkeää on, että eri elämänvaiheissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus saada helposti joustavaa ja yksilöllistä ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, mikä helpottaa ja parantaa heidän osallistumistaan työmarkkinoille; katsoo, että ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen olisi oltava saatavilla kohtuuhintaan ihmisten eri elämänvaiheissa riippumatta heidän asemastaan työmarkkinoilla tai heidän tuloistaan, millä edistetään sekä elinikäistä oppimista että nykyisten ammattialojen kehittymistä ja uusien luomista yhteiskunnan todellisten tarpeiden mukaisesti; katsoo lisäksi, että tämä olisi miellettävä tärkeäksi välineeksi, jolla pidennetään yksilöiden työelämää;

55.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään naisille korkeatasoisia, laaja-alaisia, joustavia ja kohtuuhintaisia mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen sekä tarjoamaan naisten erilaiset lähtökohdat huomioon ottavaa erityistä elinikäistä neuvontaa ja ammatinvalinnanohjausta kaiken tyyppisistä ammattipätevyyksistä, jotta naiset voivat todellakin päästä laadukkaisiin työpaikkoihin ja saada työstään asianmukaisen palkan, sekä ottamaan huomioon heidän moniulotteiset koulutustarpeensa, kuten

   räätälöity ammatillinen koulutus urakehityksen tueksi;
   mahdollisuus siirtyä epävirallisesta oppimisesta viralliseen;
   eri oppimistyylien hyväksyminen;
   roolimallien ja mentorien käyttö;
   joustaviin työskentelyjärjestelyihin ja osa-aikasopimuksiin mukautettujen ohjelmien kehittäminen;
   yksilölliset verkko-opiskelumahdollisuudet;

56.  korostaa, että Euroopan väestön ikääntyneiden osuuden kasvaessa elinikäisen oppimisen ohjelmien merkitys kasvaa ja niitä on edistettävä;

57.  korostaa, että Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla on tehostettava toimia, joilla lisätään pk-yritysten osallistumista ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja lisätään matalan osaamistason työntekijöiden osallistumista, joka on tähän saakka ollut erityisen vähäistä;

58.  korostaa, että osana pyrkimyksiä sisällyttää joustavuuden tavoitteeseen turvallisuutta on tärkeätä lisätä nopeasti ja tehokkaasti joustavien työllistymismuotojen työntekijöiden osallistumista ammatilliseen koulutukseen; kehottaa siksi jäsenvaltioita käynnistämään vastaavia aloitteita;

59.  kehottaa jäsenvaltioita panostamaan ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen yhteydessä verkko-opetusohjelmiin, jotta perhe- ja työelämä voidaan sovittaa yhteen;

60.  korostaa paikallishallintojen, yrittäjien kumppanuuksien ja oppilaitosten roolia, kun ammatillista koulutusta muokataan työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin;

61.  katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten tärkeänä tehtävänä on toimia yhteistyössä ammattioppilaitosten ja yritysmaailman kanssa ja auttaa ammatillisen koulutuksen tarjoajia sellaisen toimintaympäristön luomisessa, jonka avulla helpotetaan ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden menestyksekästä siirtymistä työmarkkinoille;

62.  edellyttää, että vaikka oppisopimuksilla suojataan oppisopimusoppilasta ja niiden soveltamiseen on tiettyjä joustavia toimenpiteitä, niissä olisi sallittava sopimuksen päättäminen, jos kyseinen henkilö osoittautuu epäsopivaksi työhönsä tai syyllistyy vakavaan virheeseen;

63.  kehottaa jäsenvaltioita Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja lippulaiva-aloitteiden mukaisesti parantamaan ammatillisen koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden välisiä yhteyksiä esimerkiksi siten, että tehostetaan opinto- ja ammatinvalinnanohjausta ja kannustetaan tarjoamaan naisille harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja, sekä myös luomaan uusia koulutusmahdollisuuksia luonnontieteellisillä, matemaattisilla ja teknisillä aloilla, jotta naisten työllistymismahdollisuuksia ei-perinteisissä tieteellis-teknisissä ammateissa ja talouden vähähiilisillä ja korkean teknologian aloilla lisättäisiin luomalla pysyviä työpaikkoja kohtuullisilla palkoilla;

64.  katsoo, että ammatillista koulutusta koskevat EU:n ohjelmat ovat tehokkaita ja niitä olisi tuettava voimakkaammin tulevaisuudessa;

Ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen laatu ja tehokkuus

65.  pyytää jäsenvaltioita luomaan paremmat mahdollisuudet kouluttajan pätevyyden hankkimiseen ja luomaan perustan tätä tukevalle opetuskumppanuudelle erityisesti alue- ja paikallistasolla pyrkien turvaamaan ammatillisen koulutuksen järjestelmien tehokkuuden sekä tietämyksen tehokkaan ja menestyksekkään välittämisen;

66.  korostaa, että korkeasti koulutettu ja pätevä työvoima on yksi innovoinnin liikkeelle panevista voimista ja huomattava kilpailuetu Euroopan unionille; korostaa, että laadukas ammatillinen koulutus on perustavanlaatuinen tekijä pyrittäessä kestävään kehitykseen ja luomaan toimivat sisämarkkinat ja että sitä on jatkuvasti mukautettava eurooppalaisten työmarkkinoiden kehitykseen ja tarpeisiin kaikkien osapuolten välisen laaja-alaisen vuoropuhelun avulla;

67.  toteaa, että uudessa digitaalitaloudessa luovuus sekä tieto- ja viestintätekniikat luovat ammatilliseen koulutukseen tiiviisti kytkeytyvää uutta liiketoimintakulttuuria, jonka avulla voidaan helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseksi, minkä vuoksi ammatillinen koulutus on aika asettaa toimintasuunnitelman keskiöön erityisesti, jotta voitaisiin vastata Eurooppa 2020 -strategian haasteisiin, kuten EU:n yleistavoitteeseen, jonka mukaan 30–34-vuotiaiden korkea-asteen tai vastaavan tason koulutuksen suorittaneiden osuus on nostettava 40 prosenttiin;

68.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ja soveltamaan kansallisen tason laatutakuujärjestelmiä ja kehittämään pätevyysjärjestelmän opettajia ja kouluttajia varten;

69.  kehottaa komissiota tiedottamaan EU:n ja jäsenvaltioiden työmarkkinoilla odotettavissa olevista muutoksista, jotta jäsenvaltiot voivat sisällyttää nämä tiedot koulutusstrategioihinsa ja -ohjelmiinsa;

70.  kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan työmarkkinaosapuolten, paikallisten ammattiyhdistysten, yliopistojen, koulujen hallintoelinten ja koulutuslaitosten synergiaan, jotta tieteellisten selvitysten ja järjestelmällisten kuulemisten avulla voitaisiin laatia keskipitkän aikavälin suunnitelma tulevista taitovaatimuksista ja laskea kullakin alalla tarvittavien oppilaiden määrä; katsoo, että tämä lisäisi ammatillisen koulutuksen tehokkuutta ja mahdollistaisi sen suoran ja kestävän hyödyntämisen työmarkkinoilla;

71.  kehottaa komissiota laatimaan kaavion, jossa annetaan kutakin aluetta koskeva yleiskuva ammattipätevyyksistä ja ammatillisen koulutuksen tarpeesta, ja päivittämään sitä säännöllisesti;

72.  korostaa, että ammatillisessa koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa on keskityttävä avaintaitoihin ja yrittäjyyteen, joita on edistettävä lapsen koulunkäynnin aloittamisesta alkaen; katsoo, että tätä prosessia on jatkettava ammatin käytännön oppimisen ohella;

73.  edellyttää kansallista ja Euroopan tason tukea siten, että perustetaan yhteinen ammatillista koulutusta koskeva toimien perusta, jolla pyritään saavuttamaan tehokkuutta, työvoiman liikkuvuutta ja työpaikkojen luomista koskevat tavoitteet Euroopan unionissa;

74.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan aktiivisesti mukaan yksityiset korkeamman asteen oppilaitokset ja yliopistojen kaltaiset julkiset laitokset ammattitaitojen lisäämiseen ja kehittämiseen etenkin matematiikan, tietojenkäsittelyn, luonnontieteiden ja teknologian ammatteja varten;

75.  kehottaa käynnistämään erityisen EU:n aloitteen tyttöjen houkuttelemiseksi teknisille aloille (matematiikka, tietojenkäsittely, luonnontieteet ja teknologia) ja näillä aloilla edelleen vallitsevien stereotypioiden torjumiseksi; painottaa, että viestimet ja koulutus ovat olennaisen tärkeitä stereotypioiden torjunnassa;

76.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan EU:n lainsäädännön saattamista kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen täytäntöönpanoa ja soveltamista tukemalla koulutusohjelmia, joilla pyritään varmistamaan, että eri sidosryhmät ymmärtävät riittävästi voimassa olevaa lainsäädäntöä ja siitä johtuvia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan;

77.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan innovoivaa toimintaa sekä tohtorintutkintoon tähtääviä että sen jälkeisiä ohjelmia, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja kestävää talouskasvua;

Erityisiä henkilöryhmiä koskeva tarjonta

78.  pyytää jäsenvaltioita ottamaan ammatillisessa koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa erityisesti huomioon heikomman ammattitaidon omaavien, siirtolaistaustaisten opiskelijoiden, etniseen vähemmistöön kuuluvien, haavoittuvassa asemassa olevien naisten, työttömien, vammaisten henkilöiden ja yksinhuoltajaäitien erityistarpeet; suosittelee samalla, että erityistä huomiota kiinnitetään romaniväestöön, koska koulunkäynti ja työelämään integroituminen ovat tärkeimpiä romanien yhteiskuntaan integroitumista helpottavia elementtejä;

79.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan alanvaihtomahdollisuuksia nuorille, joilla ei ole mitään loppututkintoa tai alhainen koulutustaso, jotta he pääsisivät työelämään, jolloin olisi edelleen voitava edistää ja tunnustaa osapätevyyksiä; kehottaa ongelman vakavuuden vuoksi käynnistämään nuorisotyöttömyyden ja naisten työttömyyden torjuntaa koskevan kattavan strategian, jolla jäsenvaltioita tuetaan koulujen, yritysten, nuorisonhuollon ja nuorten paikalla tapahtuvan verkostoitumisen kehittämistä;

80.  korostaa, että kolmansien maiden kansalaisilla on hankaluuksia integroitua yhteiskuntaan, kun heidän tutkintojaan ei tunnusteta; kehottaa komissiota arvioimaan, miten tutkintojen tunnustamista koskeva eurooppalainen kehys on vaikuttanut kolmansien maiden kansalaisten tutkintojen tunnustamiseen;

81.  kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa aloitteita, joilla autetaan tehokkaasti iäkkäitä työntekijöitä osallistumaan elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen koulutukseen;

82.  pitää mahdollisuutta liikkuvuuteen ammatillisen koulutuksen tärkeänä osana ja suosittelee näin ollen Leonardo da Vinci -ohjelman päivittämistä;

Joustavuus ja liikkuvuus

83.  pitää myönteisenä ajatusta rajatylittävän liikkuvuuden sisällyttämisestä ammatilliseen koulutukseen ja jatko- ja täydennyskoulutukseen vaihtoehtoisena osiona ja rajatylittävien työmarkkinoiden potentiaalin kehittämisestä asianosaisia varten, kuten Leonardo da Vinci -ohjelmassa tehdään; kehottaa painokkaasti sidosryhmiä valistamaan Leonardo da Vinci -ohjelmasta ja muista vastaavista ohjelmista; edellyttää siksi liikkuvuuden tuntuvampaa edistämistä, jotta nuorten olisi helpompi saada kokemusta ulkomailta;

84.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja parlamenttia tukemaan ja laajentamaan eurooppalaisia opiskelijoiden liikkuvuutta koskevia ohjelmia, erityisesti Leonardo da Vinci -ohjelmaa, jotta lisätään opiskelijoiden liikkuvuutta sisämarkkinoiden piirissä;

85.  katsoo, että ammatillisella koulutuksella olisi luotava edellytykset työvoiman liikkuvuudelle sekä ensimmäisten opintojen että elinikäisen oppimisen yhteydessä;

86.  katsoo, että rajatylittävä liikkuvuus ammatillisen koulutuksen alalla on yhtä tärkeää kuin liikkuvuus yleissivistävän koulutuksen alalla, ja katsoo, että tällaista liikkuvuutta edistäviä toimia olisi lisättävä;

87.  katsoo, että olisi korostettava parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden eri koulutusjärjestelmien välillä, jotta erot saataisiin tasoitettua ja todistusten ja tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen varmistettua jäsenvaltioissa siten, että voitaisiin edistää rajat ylittävää yhteistyötä ja liikkuvuutta;

88.  kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista ja kannustamaan työkokemusten jakamiseen, jotta työvoiman liikkuvuudesta ja tietämyksen jakamisesta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä ja jotta voidaan antaa enemmän liikkumavaraa yksilöllisiä oppimisväyliä varten;

89.  katsoo, että on erittäin tärkeää helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta sisämarkkinoiden piirissä; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen nykyisen ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmän tarkistamisesta ja tukee sitä kaikin puolin; katsoo, että kun komissio tarkistaa ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa direktiiviä, kyseistä direktiiviä olisi nykymuodossaan arvioitava kokonaisuudessaan mielekkäästi; katsoo, että komission on jatkossakin pidettävä ensisijaisena painopistealueena ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioissa;

90.  katsoo, että tiettyjä taitoalueita koskevan yleisen tiedon lisäämiseen tähtäävän uuden kieltenoppimisstrategian luominen helpottaa opettajien ja oppilaiden liikkuvuutta tulevaisuudessa; panee lisäksi merkille, että sujuvan siirtymisen takaaminen ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen edistää osaltaan ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta;

91.  kehottaa jäsenvaltioita kohentamaan ja seuraamaan komission avustamana ja yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa järjestelmiä, joilla ammattitutkinnot tunnustetaan elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen yhteydessä;

92.  pitää myönteisenä komission ehdotusta, että koulutustarjonnasta tehtäisiin moduuleihin perustuvaa; kehottaa kuitenkin säilyttämään ehdottomasti kattavan ammattitutkinnon eheyden ja määrittelemään yksittäiset moduulit selvästi ja huolehtimaan vertailtavuudesta;

93.  korostaa opettajien ja kouluttajien roolia tasa-arvonäkökulman huomioimisessa ammatillisessa koulutuksessa ja kehottaa kehittämään liikkuvuusohjelmia, kuten Leonardo da Vinci ja oppisopimuskoulutettaville tarkoitettu hanke, sekä naisille suunnattuja erityistoimia, joilla helpotetaan tarvittavien taitojen elinikäistä hankkimista, jotta naisten olisi helpompi päästä tai palata työmarkkinoille;

94.  on vakuuttunut siitä, että tehokkuus ja merkittävyys työmarkkinoiden kannalta edellyttävät Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyjä ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen toimijoiden kumppanuuksia ja että näiden olisi oltava pysyviä, työmarkkinoille painottuvia ammatillista osaamista käsitteleviä neuvostoja;

95.  kehottaa jäsenvaltioita korostamaan ammatillisessa koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa vieraiden kielten taitojen hankkimista ja keskittymään pk-yrityksiin ja luomaan siten edellytykset niiden kilpailukyvyn lisäämiseksi osana sisämarkkinoita;

96.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa kielitaitoa, sillä näin voidaan lisätä itseluottamusta, parantaa sopeutumiskykyä ja vahvistaa kulttuurien välistä kompetenssia;

97.  korostaa, että antamalla nuorille mahdollisuus viettää koulutus- tai harjoittelujakso ulkomailla tuetaan heitä huomattavasti hankkimaan uusia taitoja, myös kielitaitoa, ja siten lisätään heidän mahdollisuuksiaan integroitua työmarkkinoille; pitää näin ollen myönteisenä komission aikomusta kehittää ”Nuoret liikkeellä -kortti”, joka auttaa nuoria muuttamaan toiseen jäsenvaltioon opintoja varten, sekä ottaa käyttöön liikkuvuutta tukevat eurooppalaiset opintolainat, jotta useammat nuoret eurooppalaiset, erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, saavat mahdollisuuden opiskeluun tai harjoittelu- tai työpaikkaan ulkomailla;

Eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen alalla

98.  pitää myönteisenä, että Kööpenhaminan prosessilla on tuettu yhteisten vertailuvälineiden kehittämistä (europassi, eurooppalainen tutkintojen viitekehitys, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys), ja kannattaa näiden välineiden käyttöönottamista ja jatkokehittämistä;

99.  kehottaa komissiota tarkastelemaan vuorovaikutusta ja luomaan tiiviimpää yhteisvaikutusta ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY, korkeakouluopetukseen liittyvän Bolognan prosessin ja ammatilliseen koulutukseen liittyvän Kööpenhaminan prosessin välillä ja hyödyntämään paremmin eurooppalaista tutkintokehystä, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää (EVCET) ja Europassia; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi säilytettävä toimivalta koulutusjärjestelmiensä organisoinnin suhteen niille tyypillisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen olosuhteiden pohjalta;

100.  kehottaa komissiota jatkamaan muun muassa ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä (EQAVET) suositeltua laadunvarmistuksen tukemista ja sen johdonmukaista soveltamista, sillä sen avulla edistetään tehokkaasti innovointiprosessien toimintaa ja tehokkuutta, sekä Kööpenhaminan prosessissa kehitettyjen välineiden, kuten Europassin ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF), tukemista ja soveltamista; kehottaa jäsenvaltioita yksinkertaistamaan ulkomaisten ammattitutkintojen tunnustamista koskevia menettelyjä siten, että ammatilliset valmiudet voidaan osoittaa virallisten todistusten ohella koeajan perusteella, käytännön kokeilla ja teoriakokeilla sekä asiantuntija-arvioilla;

101.  katsoo, että Kööpenhaminan prosessi ja Eurooppa 2020 -strategian asettamat haasteet edellyttävät muun muassa rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston kautta tähän tarkoitukseen myönnettäviä riittäviä varoja, kokonaisvaltaisempaa osallistumista laadukkaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen konkreettisin keinoin sekä uusien koulutusmuotojen ja -menetelmien sisällyttämistä muun muassa siten, että, annetaan näkyvyyttä opiskelijoiden menestystarinoille työmarkkinoilla, levitetään tietoa ammatillisen koulutuksen hyvästä maineesta merkittävissä yrityksissä ja annetaan lisää tietoa ja parempaa perehdytystä ammatillista koulutusta koskevista asioista ennen oppivelvollisuuskoulutuksen päättämistä; huomauttaa, että olisi erittäin arvokasta kannustaa kokemusten vaihtoon tukiohjelmista ja ulkomailla vietetyistä ajanjaksoista, kuten Leonardo da Vinci -ohjelmaan osallistumisesta;

102.  kehottaa jäsenvaltioita yksinkertaistamaan ulkomaisten ammattitutkintojen tunnustamista koskevia menettelyjä siten, että ammatilliset valmiudet voidaan osoittaa virallisten todistusten ohella koeajan perusteella, käytännön kokeilla ja teoriakokeilla sekä asiantuntija-arvioilla;

103.  kehottaa edistämään ylikansallista yhteistyötä sekä EU:n jäsenvaltioiden että kolmansien maiden kesken, jotta voidaan käynnistää ohjelmia ammatillista koulutusta koskevien parhaiden käytänteiden vaihtamiseksi;

104.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön koulutuksen tehokkuutta koskevan arviointijärjestelmän, jotta päästäisiin suureen työllisyysasteeseen ja voitaisiin säilyttää se;

105.  kehottaa komissiota ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskusta (Cedefop) sisällyttämään ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön tehostamisesta kaudella 2011–2020 laatimansa Bruggen julkilausuman seurantaan sukupuolinäkökulman varsinkin elinikäisen oppimisen osalta, jotta naisilla ja miehillä olisi mahdollisuus opiskella kaikissa ikävaiheissa, sekä tekemään koulutusmahdollisuuksista myös avoimempia ja joustavampia;

Rahoitus

106.  pyytää komissiota ja Euroopan sosiaalirahastoa mukauttamaan elinikäistä oppimista koskevaa ohjelmaa ja Erasmus-ohjelmaa nuoria yrittäjiä varten siten, että koko EU:ssa voidaan kohdentaa varoja koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta koskeviin hankkeisiin, nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja iäkkäämpien ihmisten jatko- ja täydennyskoulutukseen, ja helpottamaan näiden varojen saatavuutta; kehottaa komissiota tukemaan yhteisön ohjelmia, joilla autetaan nuoria hankkimaan tietämystä, taitoja ja kokemusta, joita he tarvitsevat löytääkseen ensimmäisen työpaikkansa;

107.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan Euroopan sosiaalirahaston kaltaisten rakennerahastojen optimaalisen käytön erityisohjelmiin, joilla edistetään elinikäistä oppimista, kannustetaan useampia naisia osallistumaan niihin ja pyritään lisäämään naisten osuutta ammatillisen koulutuksen piirissä myös nimenomaan tähän tarkoitettujen, asianmukaisesti rahoitettujen toimien avulla; pyytää kehittämään ”Erasmus nuorille yrittäjille” -pilottihankkeen piirissä erityisiä toimia naisten yrittäjyyden lisäämiseksi;

108.  toistaa suhtautuvansa kriittisesti ministerineuvoston toteuttamiin vuoden 2011 talousarviota koskeviin leikkauksiin, jotka liittyvät EU:n tärkeimpiin koulutusalan ohjelmiin (elinikäisen oppimisen ohjelman varoja leikataan 25 miljoonaa euroa ja Ihmiset-ohjelman varoja 100 miljoonaa euroa); toteaa, että kunnianhimoinen Eurooppa 2020 -strategia on näin ollen selvässä ristiriidassa talousarviorajoitusten kanssa;

109.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan yhtenä vaihtoehtona etusetelijärjestelmää, jotta voidaan varmistaa, että pienituloiset voivat osallistua koulutukseen; pyytää tarvittaessa jäsenvaltioita hakemaan rahoitusta tällaiselle etusetelijärjestelmälle Euroopan sosiaalirahastosta;

o
o   o

110.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.
(2) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 21.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0262.
(4) EUVL C 290, 4.12.2007, s. 1.
(5) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 8.
(6) EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 33.
(7) EUVL C 155, 8.7.2009, s. 11.
(8) EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1.
(9) EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.
(10) EUVL C 320, 16.12.2008, s. 6.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö