Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 20. elokuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”BKT ja muut indikaattorit – Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa” (KOM(2009)0433),

–  ottaa huomioon parlamentin, komission, Rooman klubin, WWF:n ja OECD:n marraskuussa vuonna 2007 Brysselissä järjestämän ”Beyond GDP” -konferenssin,

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2009 annetun komission kertomuksen talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamisesta (Stiglitzin raportti),

–  ottaa huomioon ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellisen merkityksen arviointia (TEEB) koskevan maailmanlaajuisen aloitteen, jonka G8+5-maiden johtajat hyväksyivät kesäkuussa 2007, ja sen vuosina 2009 ja 2010 julkaistut tulokset,

–  ottaa huomioon 30. lokakuuta 2006 julkaistun Sternin raportin ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista,

–  ottaa huomioon OECD:n toisessa maailmanfoorumissa 30. kesäkuuta 2007 allekirjoitetun Istanbulin julistuksen, joka koskee tilastoja, tietämystä ja politiikkaa,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 10.–11. joulukuuta 2009, 25.–26. maaliskuuta 2010 ja 17. kesäkuuta 2010 tekemät päätelmät,

–  ottaa huomioon talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. marraskuuta 2009 tekemät päätelmät tilastoista,

–  ottaa huomioon ympäristöasioiden neuvoston 23. lokakuuta 2009 tekemät päätelmät ekotehokkaasta taloudesta vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian ja EU:n kestävän kehityksen strategian puitteissa,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen asetukseksi Euroopan ympäristötilinpidosta (KOM(2010)0132),

–  ottaa huomioon komission 27. huhtikuuta 2010 ehdottamat Eurooppa 2020 -strategian Euroopan talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyt suuntaviivat,

–  ottaa huomioon tiedonannot ”Eurooppalainen hallintotapa: Lainsäädännön parantaminen” (KOM(2002)0275), ”Strateginen katsaus: sääntelyn parantaminen Euroopan unionissa” (KOM(2006)0689), ”Sääntelyn parantamista Euroopan unionissa koskeva toinen strateginen katsaus” (KOM(2008)0032) ja ”Kolmas strateginen katsaus: sääntelyn parantaminen Euroopan unionissa” (KOM(2009)0015),

–  ottaa huomioon EU:n kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevan toimintasuunnitelman (KOM(2008)0397),

–  ottaa huomioon nykyiset tilastolliset välineet, kuten unionin tulo- ja elinolotilastot (EU-SILC), työvoimatutkimus (LFS), eurobarometrit, eurooppalainen arvotutkimus ja eurooppalainen sosiaalitutkimus (ESS),

–  ottaa huomioon Eurofoundin koordinoiman eurooppalaisen elämänlaatututkimuksen (EQLS), jossa annetaan kattava kuva Euroopan valtioiden (EU:n jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot) elämänlaadusta ja elinoloista mitattuna yli 120 indikaattorilla, joilla saadaan vertailukelpoista tietoa eri maista(1),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta(2) ja 16. kesäkuuta(3) 2010 antamansa päätöslauselmat Eurooppa 2020 -strategiasta, 8. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselman(4) Pittsburghissa 24. ja 25. syyskuuta 2009 pidetystä G20 -ryhmän huippukokouksesta, 15. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman(5) kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelusta ja 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman(6) vihreästä kirjasta markkinapohjaisista ohjauskeinoista ympäristöä ja asiaan liittyviä toimintapoliittisia tarkoituksia varten,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0175/2011),

A.  ottaa huomioon, että kaikki kansainväliset instituutiot tunnustavat yhä laajemmin, että tietoja ja indikaattoreita on kohennettava täydentämään BKT:tä yhteiskunnan yleisen kehittyneisyyden tärkeimpänä indikaattorina,

1.  pitää komission tiedonantoa ”BKT ja muut indikaattorit – Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa” myönteisenä, koska se saattaa olla yksi täydentävä väline pyrittäessä kohentamaan poliittisia analyyseja ja keskusteluja;

2.  korostaa, että BKT on talousmarkkinoiden toiminnan mittari, josta on kehittynyt poliittisten päätöksentekijöiden koko maailmassa käyttämä perusindikaattori; korostaa, että BKT on tuotannon mittari eikä sillä mitata ympäristön kehityksen kestävyyttä, resurssien tehokasta käyttöä, sosiaalista osallisuutta eikä yhteiskunnallista edistystä yleisesti; korostaa lisäksi, että se voi olla harhaanjohtava, koska tiettyjä onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien kaltaisia tapahtumia seuraavia korjaustoimenpiteitä käsitellään hyötynä eikä kustannuksena;

3.  toteaa, että talouden kehityksen ja tuottavuuden mittaamisen lisäksi on muita maan elintasoon yhteydessä olevia ja sitä kuvaavia indikaattoreita, joita ei aikaisemmin ole kvantifioitu, vaikka asiaankuuluvia indikaattoreita on olemassa;

4.  korostaa, että on kehitettävä täydentäviä indikaattoreita mittaamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellista ja yhteiskunnallista edistystä; kehottaa kehittämään selkeät ja mitattavissa olevat indikaattorit, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, resurssien tehokas käyttö ja sosiaalinen osallisuus; kehottaa lisäksi kehittämään indikaattoreita, joissa keskitytään aiempaa enemmän kotitalousnäkökulmaan ja otetaan huomioon tulot, kulutus ja vauraus;

5.  suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen esittää ympäristöpainetta kuvaavaa indeksiä, jota käsitellään BKT:n ohella ja joka käsittää alustavasti seuraavat ympäristöpolitiikan pääalat: ilmastonmuutos ja energiankulutus, luonto ja luonnon monimuotoisuus, ilmansaasteet ja vaikutukset terveyteen, vedenkulutus ja veden pilaantuminen sekä jätteiden tuottaminen ja luonnonvarojen käyttö;

6.  toivoo, että siirtämällä huomio laajempiin ja kestävämpiin indikaattoreihin voitaisiin keskittyä järjestelmällisemmin kehitysmaiden sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin tekijöihin, mukaan luettuina ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, terveys, koulutus ja hallinto, ja mahdollistaa siten kehitysyhteistyöpolitiikan suuntaaminen sitä eniten tarvitsevalle ja heikoimmassa asemassa olevalle väestölle; korostaa, että kyseisten indikaattorien olisi oltava yhteensopivia ja johdonmukaisia olemassa olevien globaalien hankkeiden, kuten YK:n inhimillisen kehityksen indeksin kanssa;

7.  korostaa, että on tarpeen arvioida elämänlaatua yhteiskunnissa; katsoo, että elämänlaadun saavuttamiseen ja ylläpitämiseen liittyy merkittäviä ja kaikille yhteisiä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi terveys, koulutus, kulttuuri, työllisyys, asuminen ja ympäristöolot; katsoo, että näitä tekijöitä mittaaville indikaattoreille olisi annettava merkittävämpi asema; ehdottaa, että elämänlaadun tärkeimmät osa-alueet kattavia EQLS:n indikaattoreita käytettäisiin perustana sekä laadullisen että määrällisen indikaattoritiedon kehittämisessä;

8.  ottaa huomioon EU:n tasolla hyväksytyt toimet ja välineet, joilla mitataan ja analysoidaan lainsäädäntöaloitteiden mahdollisia vaikutuksia edistykseen, kuten vaikutusten arvioinnit, mukaan luettuina kustannus-hyötyanalyysit ja monia kriteereitä soveltavat analyysit, riskinarvioinnit, tiedonkeruu, tilastot, ympäristötilinpito, politiikan eri tasoilla tehdyt poliittiset analyysit, täytäntöönpanon seurantaa koskevat raportit sekä EU:n lainsäädännön eri aloilla tehdyt uudelleenarvioinnit; tukee täysimääräisesti vakaan lainsäädäntökehyksen luomista Euroopan ympäristötilinpidolle myönteisenä kehitysaskeleena ”BKT ja muut indikaattorit” -prosessissa;

9.  panee merkille, että kansainvälisesti yhä laajemmin tunnustetaan BKT:n rajat yhteiskunnallisen edistyksen, luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen ja ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä aiheutuvien merkittävien muutosten indikaattorina; kiittää siitä, että eri foorumeilla, kuten muun muassa YK:n kehitysohjelmassa, Maailmanpankissa, OECD:ssä ja komissiossa, on edistytty edistyksen mittaamisessa ja analysoimisessa käytettävien indikaattoreiden kehittämisessä;

10.  korostaa, että poliittisten analyysien ja keskustelujen kohentamiseen tähtäävää ”BKT ja muut indikaattorit” -järjestelmää luotaessa on sovittava järjestelmäperusteisesta linjauksesta;

11.  korostaa, että haasteena on kehittää selkeät ja helppotajuiset indikaattorit, jotka ovat samalla kertaa teoreettisesti johdonmukaisia, poliittisesti relevantteja ja empiirisesti mitattavissa ja joilla varmistetaan maiden ja alueiden vertailukelpoisuus; tähdentää, että nämä toimet on toteutettava tiiviissä yhteistyössä muiden asianomaisten instituutioiden ja organisaatioiden kanssa;

12.  painottaa tarvetta kehittää luotettavia, yhdenmukaisia ja ajankohtaisia tilastoja ja saada pitkältä aikaväliltä tietoja ja indikaattoreita, joita voidaan käyttää ennakoitaessa tulevaisuuden suuntauksia ja suunniteltaessa toimintatapoja; suosittelee, että viranomaisten ylläpitämiä eri tietokantoja pitäisi käyttää ja yhdistellä paremmin ja että kussakin jäsenvaltioissa käytettäisiin samoja menetelmiä, yhteisiä normeja, määritelmiä, luokituksia ja kirjanpitosääntöjä tietojen laadun ja vertailtavuuden varmistamiseksi; vaatii, että tiedon keruussa ja käsittelyssä noudatetaan ammatillista riippumattomuutta, puolueettomuutta, objektiivisuutta, tilastosalaisuutta ja kustannustehokkuutta koskevia periaatteita, kuitenkin niin, että henkilötietosuojan näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon; katsoo, että Eurostatilla pitäisi olla tärkeä asema tässä prosessissa;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EQLS kattaa seuraavat elämänlaadun osa-alueet: taloudelliset resurssit, huono-osaisuus; terveys ja mahdollisuudet terveyspalveluihin; työ ja työn laatu; työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen; perhesuhteet ja tuki; sosiaalinen osallisuus tai syrjäytyminen (yhteisöllisyys ja sosiaalinen osallistuminen); koulutus; asumisen ja lähiympäristön laatu; yhteiskunnan sosiaalinen pääoma ja laatu; julkisten palvelujen laatu; subjektiivinen hyvinvointi (kuten onnellisuus, tyytyväisyys elämään, tulevaisuudenusko). (2) EUVL C 349 E, 22.12.2010, s. 30. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0223. (4) EUVL C 230 E, 26.8.2010, s. 1.. (5) EUVL C 300 E, 9.12.2006, s. 487. (6) EUVL C 259 E, 29.10.2009, s. 86.