Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) rahoittamisesta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 puitteissa(1),

–  ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9. heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010(3),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta (KOM(2010)0308),

–  ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lokakuussa 2010 julkistaman ”GNNS-markkinakertomuksen”,

–  ottaa huomioon EU:n talousarvion tarkistusta koskevan komission tiedonannon (KOM(2010)0700),

–  ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointia koskevan komission kertomuksen (KOM(2011)0005),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7-0165/2011),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti antanut täyden tukensa eurooppalaiselle satelliittinavigointijärjestelmälle (GNSS), jonka toimintaa rahoitetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmien varoista ja jonka tarkoituksena on helpottaa Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää, varmistaa Euroopan riippumattomuus ja itsenäisyys sekä saada merkittävä osuus pitkälle kehitetystä maailmanlaajuisesta satelliittinavigoinnista,

B.  ottaa huomioon, että EU on toistaiseksi riippuvainen Yhdysvaltojen maailmanlaajuisesta satelliittinavigointijärjestelmästä (GPS), jota käyttävät toiminnot edustavat noin seitsemää prosenttia EU:n BKT:sta,

C.  ottaa huomioon, että GPS-järjestelmään verrattuna Galileon odotetaan tarjoavan etuja kuten paremman tarkkuuden, maailmanlaajuisen toimintavarmuuden, todentamiseen, takeet palveluista sekä EU:n strategisen omavaraisuuden,

D.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuiset GNSS-markkinat kasvavat eksponentiaalisesti ja että niiden arvon arvioidaan nousevan 150 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä, mistä EU:n osuus on alle 20 prosenttia,

E.  ottaa huomioon, että 80 000 EU:n maataloustuottajaa jo hyödyntää päivittäin EGNOS-ohjelmaa ja että EGNOS on äskettäin hyväksytty myös siviili-ilmailussa ja että hyväksyntää meriliikennettä varten odotetaan lähitulevaisuudessa,

F.  ottaa huomioon, että Galileo tähtää teknologisesti maailman edistyneimmäksi ja maailman uusimmaksi GNSS-teknologian muodoksi, joka pystyy asettamaan tulevaisuuden maailmanlaajuisen standardin, edustaa huipputekniikoiden ja ammattitaitoisten ihmisten kokonaisuutta ja edistää EU:n teollisuudenalojen innovointia ja kilpailukykyä,

G.  ottaa huomioon, että EGNOS ja Galileo tuottavat EU:n taloudelle ja yhteiskunnalle 60 miljardin euron arvosta välillistä etua, koska ne parantavat liikenneturvallisuutta ja lentoliikenteen turvallisuutta, vähentävät ilmansaasteita ja hyönteismyrkkyjen käyttöä, luovat uusia työpaikkoja, parantavat yleistä turvallisuutta ja koska niiden hinta-laatusuhde on huomattavasti parempi kuin muiden vastaavien investointien hinta-laatusuhde,

H.  katsoo, että koska useat alueelliset toimijat kehittävät parhaillaan neljää maailmanlaajuista ja kahta alueellista satelliittinavigointijärjestelmää, palveluja on ehdottomasti ryhdyttävä toimittamaan nopeasti, jotta tästä eurooppalaisesta järjestelmästä tulee mahdollisimman nopeasti tärkein vaihtoehtoinen GNSS-viitejärjestelmä,

I.  ottaa huomioon, että satelliittinavigointiohjelmien alun perin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuneen rahoituksen epäonnistumisen vuoksi vuonna 2007 tehtiin päätös, jonka mukaan ohjelmien toteutusta jatkettaisiin yksinomaan unionin talousarviorahoituksen turvin (3,4 miljardia euroa määrittely-, validointi- ja käyttöönottovaiheiden osalta vuoteen 2013 saakka), ja että Euroopan unioni omistaa sen tästä syystä kokonaan; ottaa huomioon, että Galileo ja EGNOS ovat näin ollen ensimmäisiä EU:n omistamia laajoja tämäntyyppisiä hankkeita,

J.  katsoo, että Galileo on siviilivalvonnassa oleva siviilijärjestelmä ja että sen kaikissa palveluissa on noudatettava kansainvälistä avaruusoikeutta, EU:n perussopimuksia ja YK:n peruskirjassa ja sopimuksissa vahvistettuja periaatteita,

K.  ottaa huomioon, että ohjelman kustannukset ovat nousseet, mikä johtuu muun muassa epätarkoista kustannusennusteista ja kustannusten hallintastrategioista, ja näin ollen nykyisellä talousarviolla voidaan rahoittaa ainoastaan 18 satelliitin mahdollistama alustava toimintavalmius,

L.  katsoo, että ennen kuin tehdään päätös lisärahoitussitoumuksen antamisesta EU:n talousarviosta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, komission on esitettävä selkeä arvio kaikista mahdollisista teknisistä vaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä,

Väliarviointi: arvio täytäntöönpanosta

1.  pitää myönteisenä komission kertomusta, jossa määritellään tämän merkittävän lippulaivahankkeen nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet;

2.  pitää kuitenkin valitettavana väliarvioinnin julkistamisen viivästymistä, koska se on aiheuttanut liian pitkäaikaista epävarmuutta hankkeen yleisestä edistymisestä ja rahoitustilanteesta, mikä vaikuttaa kielteisesti GNSS-sovellusten leviämiseen ja niiden julkiseen tukemiseen;

3.  kehottaa komissiota avoimuuden lisäämiseksi saattamaan GNSS-järjestelmän strategiset puitteet (C(20088)378) ajan tasalle siten, että ne vastaavat nykytilannetta, mukaan luettuina tärkeimmät toimet, arvioitu talousarvio ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä aikataulu;

4.  kehottaa komissiota tulevien kustannusten ylitysten estämiseksi asettamaan tiukat kustannusten hillintää ja riskien hallintaa koskevat määräykset, mukaan luettuina tarvittavat määräykset, joilla satelliittien laukaisukustannukset pidetään hallinnassa; kehottaa komissiota tutkimaan tähän mennessä saatuja tuloksia ja harkitsemaan tätä tarkoitusta varten riippumattomien asiantuntijoiden hyödyntämistä, mukaan luettuina teollisuuden edustajat, jotta voidaan parantaa merkittävästi projektihallinnon tehokkuutta;

5.  kehottaa komissiota toteuttamaan suositellut riskinhallintatoimenpiteet, kuten hankintojen hajauttamisen kahdelle toimittajalle kaikissa kriittisissä työvaiheissa, jotta kunnianhimoista aikataulua voidaan noudattaa, ottaen huomioon kilpailun todellisen tason asianomaisilla markkinoilla sekä poliittisen tahdon säilyttää laukaisuvalmiudet tulevaisuudessa Euroopassa, kuten todettiin 25. marraskuuta 2010 annetussa seitsemännen avaruusneuvoston päätöslauselmassa;

Rahoitustilanne

6.  katsoo, että alustavan toimintavalmiuden, mikä tarkoittaa 18 satelliitin tarjoamia alustavia palveluja, olisi oltava käytössä viimeistään vuonna 2014, jotta Galileosta todella tulee vastaanottimien valmistajien toinen GNSS-viitejärjestelmä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laukaisemaan mahdollisimman nopeasti neljä kiertoradan validointisatelliittia 14 muun satelliitin selkeän laukaisusuunnitelman varmistamiseksi ja lopullisten työosioiden suorittamiseksi;

7.  on vakuuttunut siitä, että 27 satelliittiin ja tarvittavaan varasatelliittien määrään ja asianmukaiseen maainfrastruktuuriin perustuva täydellinen toimintavalmius on Galileon tuoman lisäarvon ennakkoedellytys todentamisen, tarkkuuden ja keskeytymättömän palvelun ja näin ollen myös taloudellisen hyödyn ja yhteiskunnallisten etujen hyödyntämisen kannalta; katsoo, että vain kaikkien EU:n toimielinten selkeä ja yksiselitteinen tuki täyden toimintavalmiuden saavuttamiselle saa sijoittajat ja käyttäjät vakuuttuneiksi EU:n sitoutumisesta pitkällä aikavälillä; kehottaa komissiota antamaan markkinatoimijoille tätä tarkoitusta varten positiivisen signaalin;

8.  pahoittelee, ettei monivuotisen rahoituskehyksen mukauttamisen yhteydessä ole tehty ehdotuksia lisärahoituksen myöntämiseksi Galileo-ohjelmalle, mikä on aiheuttanut uusia viivästymisiä ja lisäkustannuksia ja saattaa johtaa tarjolla olevien mahdollisuuksien menettämiseen; katsoo edellä mainitun perusteella, että täysi toimintavalmius olisi saavutettava viimeistään vuonna 2018, mikä komission mukaan edellyttäisi 1,9 miljardin euron lisärahoitusta ja vuosittaiset määrärahat, joka kattavat noin 800 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset vuodesta 2014 lähtien; kehottaa komissiota pyrkimään tarmokkaasti kaikkiin mahdollisiin rahoituksen tehokkuutta koskeviin säästöihin ja luomaan asianmukaisen rahoitusrakenteen (ottaen huomioon muun muassa Galileon kaupallisista palveluista saatavat tulot), jotta tarvittavaa lisärahoitusta voidaan vähentää;

9.  korostaa, että GNSS-ohjelmien tutkimus- ja kehitystoimia koskeva EU:n nykyinen rahoitus on vain 15 miljoonaa euroa vuodessa; varoittaa muita tutkimus- ja kehitysohjelmia koskevasta vaarasta, jos näille toimille myönnettävä lisärahoitus poistetaan nykyisestä puiteohjelmasta (seitsemäs tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelma); katsoo, että tulevaisuudessa olisi myönnettävä lisää varoja osana kahdeksatta tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaa ja muiden toimien kautta, jotta helpotetaan GNSS-järjestelmään perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä;

10.  korostaa, että on myönnettävä lisää rahoitusta, jotta tehostetaan GNSS-sovellusten ja palvelujen kehittämistä, mikä on tärkeää sen varmistamiseksi, että Galileon infrastruktuuri-investointeja hyödynnetään täysipainoisesti ja että Galileota kehitetään täysipainoisesti sen koko kapasiteetti huomioon ottaen;

Yleinen tietoisuus

11.  on vahvasti vakuuttunut siitä, että GNSS-järjestelmän lisärahoitus voidaan varmistaa vain sillä edellytyksellä, että GNSS-järjestelmän EU:n taloudelle ja yhteiskunnalle tuomia etuja koskevaa tietoisuutta parannetaan huomattavasti päätöksentekijöiden ja suuren yleisön keskuudessa; pitää myönteisinä konkreettisia aloitteita, kuten vuosittain järjestettävää Galileo Masters -ideakilpailua, johon lähetettiin 350 ehdotusta 44 maasta vuonna 2010, lapsille suunnattua Galileo-kilpailua ja GNSS-innovointipalkintoa;

12.  kehottaa komissiota ja EU:n GNSS-valvontaviranomaista (GSA) tehostamaan pyrkimyksiään lisätä mahdollisten käyttäjien ja sijoittajien tietoisuutta GNSS-järjestelmästä edistämällä GNSS:ään perustuvien palvelujen käyttöä sekä yksilöimällä ja keskittämällä näitä palveluita koskevan kysynnän Euroopassa; korostaa tässä yhteydessä, että Galileo on yleisen edun mukainen ohjelma EU:n tasolla ja tämän vuoksi sitä varten voidaan perustellusti anoa rahoitusta julkisista varoista;

13.  kehottaa komissiota ja Galileo-valvontaviranomaista lähestymään kansallisia viranomaisia sekä pk-yrityksiä, jotka ovat tekemisissä avaruusteknologian kanssa, potentiaalisina GNSS-sovellusten loppukäyttäjinä ja kehottaa tekemään tämän järjestämällä asianmukaisia tarjouskilpailuja ja tiedotuskampanjoita ja käyttämällä teknologian siirtoon tarkoitettuja mekanismeja painottaen samalla Euroopan alueellisen tasapainon ylläpitämisen merkitystä;

Kansainvälinen ulottuvuus

14.  kehottaa komissiota ottamaan aktiivisesti mukaan Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan kaltaiset maanosat ja alueet, joilla eurooppalaisen GNSS-teknologian käyttöönotto ja mainitun teknologian sovellukset voisivat edistää markkinoiden kehittymistä;

15.  tukee komission pyrkimyksiä varmistaa Galileon yhteensopivuus ja yhteentoimivuus muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa ja pyrkiä kohti maailmanlaajuista standardia; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, joilla voitaisiin nopeasti ratkaista yhteensopivuutta koskevat EU:n ja Kiinan väliset kysymykset;

Tulevat haasteet: rahoitus ja hallinnointi

16.  korostaa avaruuspolitiikan ja GNSS-ohjelman strategista merkitystä, kun pyritään luomaan aidosti eurooppalainen teollisuusstrategia, joka perustuu kansalaisille ja yrityksille konkreettista hyötyä tuottaviin käytännön hankkeisiin; kehottaa komissiota tässä yhteydessä tunnustamaan satelliittinavigoinnin tärkeän tehtävän ja sisällyttämään sen kaikkien muiden asiaankuuluvien unionin toimien kehittämiseen;

17.  huomauttaa, että pitkän aikavälin vakaus on tärkeää enempien viivästysten, kalliin uudelleensuunnittelun ja käyttäjäpohjan laajuuden vaarantamisen välttämiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan viipymättä GNSS-ohjelmien tulevaa tasoa, rahoitusta ja hallinnointia koskevan lainsäädäntöehdotuksen; katsoo lisäksi, että ohjelmien hyvän hallinnoinnin vuoksi on tärkeätä varmistaa asianmukaisen tietotaidon ja hankitun erityisosaamisen säilyminen;

18.  kehottaa komissiota sisällyttämään tulevan lainsäädäntöehdotuksen puitteissa suoritettavaan vaikutusten arviointiin selkeät ja kattavat tiedot

19.  katsoo, että Galileota ja EGNOSia olisi EU:n omistamina ja Euroopan yleisen edun mukaisina eurooppalaisina ohjelmina rahoitettava etupäässä EU:n talousarviosta; katsoo, että EU:n talousarvion ohella olisi tutkittava kaikkia muita mahdollisia rahoituslähteitä, myös innovatiivisia rahoitusvälineitä; painottaa, että aiemmin käytetyt tilapäiset hätäratkaisut saattavat vaarantaa tällaisten EU:n laajojen strategisten hankkeiden menestymisen ja niiden tarjoaman lisäarvon sekä heikentää niiden poliittista dynaamisuutta; katsoo näin ollen, että olisi löydettävä järkeviä pitkän aikavälin kokonaisratkaisuja; ehdottaa, että EU:n talousarviosta olisi osoitettava ennalta määritetty vuosittainen summa (jäljelle jäävien Galileon infrastruktuurien ja toimintakustannusten rahoittamiseksi); huomauttaa, että väliarvioinnissa vuoden 2013 jälkeiselle ajanjaksolle esitetyt summat ovat vain suuntaa antavia, ja kehottaa komissiota esittelemään arvioitujen rahoitustarpeiden yksityiskohtaisen erittelyn kesään 2011 mennessä, jotta voidaan lisätä hankkeen vastuullisuutta, ennakoitavuutta ja avoimuutta;

20.  katsoo, että odottamattomat lisäkustannukset olisi rahoitettava unionin talousarviosta muita nykyisiä ohjelmia vaarantamatta; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan mahdollisuutta perustaa ”Galileo-vararahasto”, jota voitaisiin käyttää odottamattomiin kustannuksiin;

21.  katsoo, että GNSS-järjestelmän pitkän aikavälin hallinnointi- ja hallintorakenteilla olisi ohjattava komission, GNSS-valvontaviranomaisen (GSA) ja Euroopan avaruusviraston (ESA) välistä työn- ja vastuunjakoa sekä muita asiaankuuluvia tehtäviä, kuten asianmukaista kustannusten jakamista, tuotonjakomekanismia, vahinkovastuujärjestelmää, hinnoittelupolitiikkaa sekä yksityisen sektorin osallistumista GNSS-ohjelmiin; kehottaa komissiota tässä yhteydessä jatkamaan ripeästi ohjelman toimintoja koskevien hallinnointisuunnitelmien käsittelemistä, ottamaan vastuun pitkän aikavälin operaatioista ja infrastruktuurin mukauttamisesta, varmistamaan jatkuvan tietojen ja palvelujen toimittamisen kuluttajille ja maksimoimaan kaupallisten palvelujen kehittämismahdollisuudet;

22.  korostaa, että on tärkeää, että GNSS:n kaikki pitkän aikavälin hallinnointi- ja hallintorakenteet ovat täysin avoimia, taloudellisesti ja tilinpidollisesti terveitä ja mahdollisimman vastuullisella tavalla johdettuja; panee tässä suhteessa merkille, että koordinointia neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa olisi toteutettava säännöllisesti ja siihen olisi sisällytettävä perusteelliset päivitykset;

23.  kehottaa komissiota perustamaan asianmukaisia mekanismeja, joilla varmistetaan, että sekä yksityiset että julkisesti säännellyt GNSS:ään perustuvat palvelut ja sovellukset kunnioittavat kansalaisten perusoikeuksia kuten yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa;

o
o   o

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan avaruusjärjestölle.

(1) EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 226. (2) EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1. (3) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.